HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma Yhteenveto kuntien lausunnoista

HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Yhteenveto kuntien lausunnoista HSL:n hallituksen iltakoulu 16.9.2015 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Kuntien lausuntoja pyydettiin 31.8. mennessä HSL:n strategiasuunnitelmasta, liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista, kuntaosuuksien tasosta lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista, tarkastusmaksun korottamisesta, kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä tai alijäämän takaisin maksamisesta suunnitelmakaudella 2016-2018 ja Kutsuplus- liikenteen jatkosta koekäytön päätyttyä 31.12.2015.

Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä 7.6.2013 Lipputuottojen kasvun oltava suhteellisesti vähintään kokonaiskustannusten kasvua vastaava Kuntaosuuksilla katetaan kokonaiskustannuksista enintään nykyisen suuruinen osuus Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa koko HSL:n alueella Tuottavuuden nousu vähintään 1,5 %/vuosi Peruspääomalle ei edellytetä maksettavan korvausta vuonna 2015, päätetään vuosittain Pidemmän aikavälin tariffipoliittisten linjausten laatiminen yhteistyössä kaupunkien kanssa vuoden 2013 loppuun mennessä HSL-alueen mahdollinen laajentuminen huomioon ottaen HSL:n ja kuntien välisissä infrasopimuksissa edellytetty infrakulujen kohdistaminen jäsenkaupungeille tulee sopia yhdessä kuntien kanssa vuoden 2013 loppuun mennessä

Lausunto HSL:n strategiasuunnitelmasta Espoo Str. tavoitteet ovat pääosin kannatettavia ja hyviä. Liikenteeseen kohdistuu tulevaisuudessa suuria muutoksia (robottiautot, fossiiliset polttoaineet jäävät pois, mobiili- ja etätyön kasvu). HSL:n tulisi strategiansa yhteydessä linjata sopeutumisensa näihin muutoksiin. Espoo edellyttää mm., että HSL toiminnallaan varmistaa, että Länsimetrolle asetetut joukkoliikenteen ja maankäytön kasvutavoitteet saavutetaan, HSL varautuu viestintää koskevissa suunnitelmissaan Länsimetron aloitukseen (joukkoliikennejärjestelmän ja liityntäpysäköinnin muutokset), HSL:n tulee varata linjaston suunnitteluresursseja suunnittelukauden aikana käynnistyviin ennalta arvaamattomiin, Espoon joukkoliikenteen kannalta merkittäviin yhteishankkeisiin ja niiden rahoitukseen, HSL järjestää Länsimetron käynnistysvaiheessa riittävästi opastusta ja toteuttaa yhdessä Espoon kanssa muutosvaiheen ajaksi mm. ikäihmisille henk. koht. avustajapalvelun yhdessä Espoon vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, Espoon tavoitteena on, että HSL tehostaa vuonna 2016 toimintaansa ja sen tuottavuutta, karsii tuottamiensa palvelujen kustannuksia sekä kasvattaa lipputuloja, HSL:n joukkoliikenteen taloutta koskevilla tavoitteilla on vuosina 2016 2018 HSL:n toiminnassa aikaisempaa keskeisempi rooli, HSL:n tulee vuonna 2016 sisällyttää seurantaan kuntakohtaiset tunnusluvut, joilla joukkoliikenteen ja sen talouden kehitystä sekä HSL:n ja Espoon asettamien tavoitteiden toteutumista voidaan vuoden aikana seurata ja arvioida myös kuntatasolla.

Lausunto HSL:n strategiasuunnitelmasta Helsinki Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) strategiset tavoitteet ja visio 2025 antavat hyvän perustan toiminnalle. Tavoitteet ovat kannatettavia ja tukevat omalta osaltaan Helsingin kaupungin maankäytölleen ja liikenteelleen asettamia tavoitteita. Strategian toteutumisen seurantaan tulee kehittää toiminnan taloudellisuutta, tehokkuutta ja toiminnan laatua kuvaavia mittareita. Mittariston tulee olla riittävän laaja, jotta sen avulla pystytään arvioimaan toiminnan onnistuneisuutta ja tehtyjä muutoksia. Helsingin kaupunki edellyttää, että jatkossa joukkoliikennehankkeiden vaikutukset kuntaosuuksiin selvitetään ja tuodaan jäsenkuntien tietoon jo hyvissä ajoin hankkeen suunnitteluvaiheessa. Helsingille on tärkeätä, että HSL:llä on tarpeelliset ja kattavat tiedot Länsimetron operointi- ja infrakustannusten jakamiseen oikealla tavalla kunnittain heti liikennöinnin käynnistyttyä (LIPTU:jen oikea ajoitus). Kauniainen Strategia on kokonaisuutena onnistunut. Liikenteen maltillinen keskittäminen runkolinjoihin on perusteltua. Samalla on kuitenkin huolehdittava alueiden sisäisten yhteyksien riittävyydestä. HSL:n matkustajainformaatio on erittäin hyvällä tasolla. Viestinnässään HSL voisi olla nykyistä aktiivisempi toimija arvojensa mukaisesti liikenneturvallisuuden edistämisessä ja eri liikennemuodot kattavan huomaavaisen liikennekäyttäytymisen markkinoinnissa. HSL tekee ansiokasta työtä ympäristön hyväksi monin eri tavoin. Kustannustehokkuuden edelleen parantaminen ja liikennejärjestelmän rahoituspohjan kestävyyden vahvistaminen on edellytys huomattavien hankkeiden toteutukselle.

Lausunto HSL:n strategiasuunnitelmasta Kerava Kirkkonummi Sipoo Vantaa Strategisten tavoitteiden valinnat ovat pääosin tarkoituksenmukaisia. Sujuvien matkojen edistämisen osalta tavoitteet ovat puutteelliset Keravan ja pääkaupunkiseudun liikkumisen tarpeiden kannalta. Runkolinjojen tiheät vuorovälit eivät yksinään riitä tuottamaan merkittävää palvelutason parannusta, vaan niiden tulee olla oikeassa suhteessa matka-aikaan ja matkan pituuteen. Kokonaisuutena strategiasuunnitelma on oikeansuuntainen ja varsin riittävä kokonaisuus. Strategiasuunnitelman kohta 6 Tehokasta taloutta tulisi kirjoittaa kattavammaksi ja konkreettisemmaksi. Vaikka HSL:n perusstrategia on kannatettava, tulisi yksityiskohtaisessa suunnittelussa olla joustava ja huomioida asiakkaiden tarpeet. Sipoon kunta katsoo, että Kerava Nikkilä radan henkilöraideliikenteen käynnistäminen (mikä tulee huomioida lähijunaliikenteen kilpailuttamisen valmistelussa) sekä pidemmällä aikavälillä itämetron jatkaminen ovat tärkeitä samoin kuin bussiliikenteen hyvä palvelutaso. Str. tavoitteet ja visio 2025 vastaavat keskeisiltä osiltaan Vantaan maankäytön ja liikenteen tavoitteita. Vantaan kaupunki pitää tärkeänä, että HSL kehittää yhdessä kuntien kanssa pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän edellyttämiä tehokkuutta nykyistä paremmin kuvaavia mittareita, koska nykyinen mittari lipputulot/käyttömenot suhde ei kuvaa toiminnan tehokkuutta riittävän luotettavasti. Samoin tulojen ja menojen sekä subventioasteen seurannalle ja laskemiselle pitää kehittää nykyistä toimivammat mallit, raideliikenteen toimintavarmuus turvataan ja häiriötilanteissa matkustajille aiheutuvat haitat minimoidaan, yhteistyön tiivistäminen sekä naapurikuntiin että ELY:n kanssa on nähtävä kehityspolkuna laajempaan ja tiiviimpään seudulliseen yhteistyöhön ja organisaatioon, Kehäradan ja siihen liittyvän linjaston sekä linjan 560 osalta tehdään tarpeelliset laskennat ja tutkimukset, joita voidaan hyödyntää jo vuoden 2015 tilinpäätöksen ja seuraavien vuosien talousarvioesitysten yhteydessä.

Lausunto liikenteen palvelutasosta ja sen muutoksista Espoo Helsinki Kauniainen Espoo esittää seuraavia tarkistuksia HSL:n esittämiin palvelutason muutoksiin: Linjan 115 liikennöinnin aloittaminen tulee siirtää kesäkauden 2017 alkuun (Hanasaaren kulttuurikeskus on peruskorjauksen takia pois käytöstä) HSL:n tulee yhteistyössä Espoon kanssa varmistaa, että Jorvia palvelevien linjojen liikennöinnissä otetaan huomioon sairaalan työvuorojen alkamis- ja päättymisajat erityisesti hiljaisen liikenteen aikaan. Lisäksi Espoo edellyttää, että HSL kehittää ja tarkentaa vuonna 2016 matkaaikatarkasteluja ja tuottaa Espoolle kunta- ja kaupunginosakohtaisia tietoja joukkoliikenteen määrän ja kustannuskehityksen seurantaa varten. Vuonna 2016 Helsingin joukkoliikenteen palvelutasossa tehtävät muutokset ovat perusteltuja ja pohjautuvat yhteistyössä valmisteltuihin suunnitelmiin. Linjan 560 jatkamisesta Matinkylään tarvitaan selvityksiä liikenteellisistä, taloudellisista ja matkustamiseen liittyvistä vaikutuksista. Tehdyistä linjastomuutoksista on tarpeen tehdä perusteellisempaa ennen-jälkeen - analyysiä, jotta voidaan arvioida joukkoliikenteen suunnittelun onnistuneisuutta erityisesti taloudellisuuden, palvelukyvyn ja palvelun laadun suhteen, eli kuinka hyvin tehdyt linjastomuutokset ovat tehostaneet joukkoliikenteeseen suunnatun rahoituksen käyttöä. Muut esitetyt linjastomuutokset kuin Länsimetron liityntälinjasto ovat Kauniaisten osalta vähäisiä. Palvelutasoheikennykset rantaradalla (Mankin ja Luoman seisakkeiden lakkauttaminen) lisäävät kuitenkin henkilöautoliikennettä ja kohdistavat paineita liityntäpysäköintipaikkojen riittävyyteen rantaradan muilla asemilla ja liikenteen solmukohdissa, kuten Kauniaisissa.

Lausunto liikenteen palvelutasosta ja sen muutoksista Kerava Nykyistä palvelutasoa Keravalla on pidetty tarkoituksenmukaisena ja riittävänä, joten vain erityisen tarpeelliset ja kustannustehokkaat lisäykset ovat mahdollisia. Kirkkonummi LVM:n suunnittelema Y-junan lyhentäminen Hki - Karjaa välin sijasta Kirkkonummi Karjaa välille ei lainkaan ilmene TTS:stä. Y-junan reitin lyhentäminen esitetyllä tavalla ei ole lainkaan hyväksyttävää. Kirkkonummen kunta edellyttää, että HSL toimii voimakkaasti nykymallisen Y-junan säilyttämisen puolesta. Vaikka palvelutaso on Kirkkonummen näkökulmasta yleisesti kohtalaisella tasolla, ovat palvelutason muutokset eritoten Luoman seisakkeen lopettamisen yhteydessä ongelmallisia. Luoman ja Mankin alueen alueiden maankäytön suunnittelu tavalla, joka pyrkii mahdollistamaan seisakkeiden säilymisen tai uuden perustamisen alueelle, on käynnistetty. HSL:n hallitus on 21.10.2014 päättänyt, että Luoman seisakkeen mahd. sulkeminen otetaan uuteen tarkasteluun tulevan maankäytön valossa. Sipoo Vantaa Sipoon kunta pitää edellyttää, että joukkoliikennelinjastoon tehtäviin muutoksiin voidaan edelleen esittää ehdotuksia ja toiveita ja että muutosten suunnittelu tapahtuu jatkossakin hyvässä yhteistyössä, HSL seuraa aktiivisesti asiakaspalautteita ja asiakastyytyväisyyttä sekä reagoi tarvittaessa nopealla aikataululla. Vantaa ei kannata sitä koskevien seutulinjojen muutosesityksiä ilman perusteellisia selvityksiä niiden taloudellisista, matkustamiseen liittyvistä ja liikenteellisistä vaikutuksista. Vantaa kannattaa linjan 570 muuttamista runkolinjaksi.

Espoo Helsinki Kauniainen Lausunto kuntaosuuksien tasosta Espoo esittää, että kuntaosuusmenoja pienennetään Espoon esittämien palvelutasotarkistusten lisäksi myös HSL-lipputuloennustetta tarkistamalla ja HSL:n yleiskustannuksia karsimalla. Espoo ei hyväksy HSL:n yleiskustannuksiin esitettyä 2 M :n lisäystä. Espoo edellyttää, että HSL sopeuttaa muiden Espoon kaupungin kustantamien palvelujen tapaan toimintaansa vuonna 2016 niin, että Espoolle kohdistuvat HSL:n yleiskustannukset pysyvät vuoden 2015 tasolla. Nykymuotoisen subventioasteen rinnalle tarvitaan kustannuskehityksen pitkäjänteistä seurantaa ja subventioasteen määrittelyä varten tunnusluku, joka kattaa lipputulojen lisäksi vain liikennöinnistä ja HSL:n yleiskustannuksista aiheutuvat käyttökorvaukset. Subventioastetta laskettaessa (noin 50 %) on tähän asti otettu mukaan liikenteenhoidon lisäksi infrainvestointien kustannuksia. HSL:n tulisi yhdessä kuntien kanssa käynnistää kehitystyö, jossa selvitetään ja sovitaan, miten subventioaste jatkossa määritellään ja lasketaan. Subventioasteita voitaisiin laskea useampia ja käyttää näitä rinnakkain, jotta vertailu myös nykytilanteeseen säilyisi. Ensisijaisena subventioasteen laskutapana tulisi käyttää laskemista liikennöinnin ja ylläpidon kuluista niin, että infrainvestointien osuutta ei huomioida. Tämä ei vaikuta infrasopimuksen mukaiseen kustannustenjakomalliin Kuntaosuuksia nostavia tekijöitä on useita ja suuret uudet hankkeet ovat epäilemättä pääosin perusteltuja, mutta kokonaisuutena kustannuskehitystä ei voida pitää hallittuna eikä se vastaa jäsenkuntien omistajaohjauksen lausunnoissaan asettamia taloudellisia tavoitteita.

Lausunto kuntaosuuksien tasosta Kerava Mm. Kehäradan käyttöönotosta johtunut kuntaosuuksien voimakas kasvu tulee saada hidastumaan tulevina vuosina. HSL:n tulee voimakkaasti edistää uusien kehyskuntien liittymistä HSL:n jäseniksi, mikä mahdollistaisi linjaston suunnittelun nykyistä kattavampana ja tehokkaampana kokonaisuutena. Kirkkonummi Sipoo Kirkkonummen kuntaosuuden kasvu on ylittämässä kohtuuden rajat ja tuottaa vallitsevassa tiukassa taloustilanteessa merkittäviä haasteita Kirkkonummen kuntataloudelle. Kirkkonummen kunta katsoo, että kuntien subventio-osuudet tulee ehdottomasti pitää alle 50 %:ssa koko TTS:n kaudella. Kirkkonummen kunta esittää, että: HSL:n toiminnan ja jäsenkuntien välisen yhteistyön kehittämistä siten, että nykykäytännön mukaisten infran käyttöoikeuskorvauksien sijaan selvitettäisiin ainakin kustannuksiltaan merkittävimmissä investointihankkeissa mahdollisuuden toteuttaa näitä hankkeita kuntien kesken yhteistoiminnassa ja jaetuin kustannuksin, jolloin osa HSL:n kuntaosuuden kustannuksista voitaisiin kirjata kunnan kirjanpidossa investointien puolelle, mitä pidetään kuntatalouden näkökulmasta käyttötalouteen kirjaamista parempana ratkaisuna. HSL:n TTS:ää ei hyväksytä lausunnon kohteena olevan 26.5.2015 päivätyn version mukaisena, vaan talousarviosta karsitaan HSL:n toimintoja tehostamalla 5 10 % TTS-kauden kaikilta vuosilta ja että näin saavutettava säästö ohjataan kuntaosuuksiin kuntaosuuksien laskentamallin mukaisesti. Sipoon kunta edellyttää, että subventio pysyy jatkossa alle 50 %:ssa ja että HSL yksittäisen kunnan osalta ottaa käyttöön hintakaton kuntaosuudelle joka vastaa enintään 55 % kokonaiskustannuksista. Vantaa Vantaa esittää vuoden 2016 kuntaosuudekseen yhteensä 50,1 M, joka sisältää 1 M :n varauksen bussilinjastossa ilmenevien puutteiden poistoon (HSL:n esityksessä em. varaus 0,3 M ). Lisäystä HSL:n alkuperäiseen esitykseen on 0,7 M.

Lausunto lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista Espoo Helsinki Taloudellisesta tilanteesta johtuen Espoo puoltaa HSL:n seutulipuille esittämää 6,7 %:n ja Espoon sisäisille lipuille esittämää 6,9 %:n keskimääräistä hinnan korotusta. Espoo edellyttää, että HSL tarkistaa ennen TTS:n vahvistamista lipputulojen pohjana olevaa myytyjen lippujen määrällistä ennustetta viime vuosien todellista kasvua vastaavasti ja ottaa Espoon osalta huomioon myös Länsimetron matkustamista lisäävän vaikutuksen. Erityisesti seutumatkojen osalta HSL:n arvioima myytävien lippujen määrällinen 0,45 %:n kasvu vaikuttaa kohtuuttoman alhaiselta. Helsinki ei pidä realistisena eikä kestävänä ratkaisuna lipunhintojen voimakasta nostamista pelkästään infrakustannuksista johtuvien kustannusten kattamiseksi, mutta lipunhinnoilla pitää pystyä kattamaan operointikustannusten ja infran ylläpitokustannusten kasvu. Kohtuuttoman suuret lipunhintojen korotukset väistämättä johtavat joukkoliikenteen osuuden pienenemiseen ja siten vievät pohjaa suurten joukkoliikenneinvestointien mielekkyydeltä. Helsinki esittää, että vuonna 2016 lippujen hintoja nostetaan keskimäärin korkeintaan yleisen kustannuskehityksen (n. 3 %) mukaisesti Kauniainen Suunnitellut lippujen hintojen korotukset ovat merkittävät ja kehityssuunta huolestuttava. Esitetyt lipun hintojen keskimääräiset muutokset ovat pääosin perusteltuja kuntaosuuksien tason pysyttämiseksi enintään 50 %:n tasolla kokonaiskustannuksista. Suurten infrahankkeiden toteuttamisedellytyksenä tulisi olla rahoituspohjan tuntuva laajentaminen. Pelkästään kuntaosuuksilla ja lipputuloilla niiden rahoittaminen on hyvin haasteellista.

Lausunto lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista Kerava Kirkkonummi Sipoo Vantaa Vaikka hinnoittelu on yksi keskeinen joukkoliikenteen houkuttelevuustekijä, ovat esitetyt korotukset hyväksyttäviä kuntaosuuden kasvun rajoittamiseksi. Yleis- ja haltijakohtaisten lipputuotteiden hinnan korottamista omakustannehintaiseksi tulee nopeuttaa, jotta HSL-kunnat eivät joudu maksamaan HSL-alueen ulkopuolisten asukkaiden matkoista. Lippujen hintojen riittävä korotus on merkittävin keino pitää kuntien subventioosuudet 50 %:n tavoitetasolla. Lippujen hintojen korotus on subvention 50 %:n maksimitavoitteen näkökulmasta riittämätön ja korotuksen tulee olla suurempi. Sipoon kunta pitää lippujen keskimääräisiä korotuksia oikeansuuntaisina ottaen huomioon vallitseva taloustilanne. Vantaa esittää, että vuonna 2016 lippujen hintoja nostetaan keskimäärin korkeintaan n. 3 % yleisen kustannuskehityksen mukaisesti. Vantaan kaupunki ei pidä realistisena eikä kestävänä ratkaisuna lipunhintojen voimakasta nostamista pelkästään infrakustannuksista johtuvien kustannusten kattamiseksi, mutta lipunhinnoilla pitää pystyä kattamaan operointikustannusten ja infran ylläpitokustannusten kasvu. Kaupunki esittää, että HSL kehittää yhdessä kuntien kanssa uudet yhteisesti hyväksytyt määritelmät ja laskentatavat mm. subventioasteen yksiselitteiseksi laskemiseksi.

Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Sipoo Vantaa Lausunto tarkastusmaksun korottamisesta Espoo kannattaa tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon. Tarkastusmaksun korottaminen 80 eurosta 100 euroon ei ole kannatettavaa. Tarkastusmaksun tason on oltava kohtuullinen suhteessa muihin esim. pysäköintivirhemaksun suuruuteen tai rikesakkorangaistuksiin. Näin ollen nykyinen tarkastusmaksu on suuruudeltaan riittävä, eikä ole luultavaa, että liputta matkustettaisiin liian alhaisen tarkastusmaksun takia. Kerava pitää tarkoituksenmukaisena tarkastusmaksun korottamista. Kirkkonummen kunta kannattaa tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon. Sipoon kunta puoltaa tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon. Vantaa kannattaa tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon.

Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Sipoo Vantaa Lausunto kuntakohtaisen yli-/alijäämän käytöstä TTS-kaudella Espoo edellyttää, että vuoden 2014 loppuun mennessä kertynyt HSLlipputulojen ylijäämä 10,9 M käytetään loppuun Espoon hyväksi vuosien 2015 2017 aikana. Koska HSL:n ylijäämän käyttö ei vuoden 2010 jälkeen ole toteutunut Espoon toivomalla tavalla, Espoo esittää, että HSL käynnistää jäsenkuntien kanssa neuvottelut lipputulojen ylijäämän maksutavan tarkistamiseksi. Ylijäämän käyttö esityksen mukaisesti jaksotettuna kolmelle vuodelle on tarkoituksenmukaista kuntaosuuden vuosittaisten muutosten tasaamiseksi. HSL:n tilinpäätöksen osoittaman kuntakohtaisen yli-/alijäämän hyödyntäminen seuraavien vuosien talousarviossa on oikeudenmukainen ja kannatettava järjestely. Nykyisen mallin mukaista ylijäämän jakamista tasaisesti taloussuunnitelmakauden kolmelle vuodelle voidaan pitää Keravan kannalta hyväksyttävänä ratkaisuna. Kirkkonummen kunta hyväksyy esitetyn menettelytavan, jossa yli-/alijäämä jaetaan tasaisesti kolmelle tulevalle vuodelle 2016 2018. Nykyisen mallin mukaista alijäämän jakamista tasaisesti taloussuunnitelmakauden kolmelle vuodelle voidaan pitää hyväksyttävänä ratkaisuna. Vantaan kaupungin mukaan ylijäämän käytössä voidaan toimia HSL:n esityksen mukaisesti siten, että vuoden 2016 aikana käytetään 4,3 M.

Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Sipoo Vantaa Lausunto Kutsuplus liikenteen kehittämisestä koekäytön päätyttyä vuoden 2015 lopussa Palvelulaajennusten sijaan Espoo esittää, että HSL lakkauttaa Kutsuplus-palvelun Espoon alueella, kun käynnissä oleva kokeilu vuoden 2015 lopussa päättyy. Helsingin kaupunki esittää, että Kutsuplus palvelukokeilua ei jatketa enää vuoden 2015 jälkeen. HSL:n tulee ensi tilassa selvittää mahdollisuuksia Kutsuplus-palvelun toiminnan jatkumiselle jonkin ulkopuolisen toimijan järjestämänä, muutoin kuin osana HSL:n järjestämää pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Järjestelmän heikon kustannustehokkuuden johdosta Kauniainen ei kannata Kutsuplus-liikenteen jatkamista koekäyttöjakson jälkeen, ainakaan mikäli palvelun rahoitus perustuu nykyiseen malliin. Jos palvelua päätetään jatkaa, tulee sen kaikkien kustannusten myös yleiskustannusten jaon perustua eri kuntalaisten Kutsuplus-liikenteellä tekemien matkojen määriin. Kirkkonummen kunta toteaa yleisellä tasolla, että Kutsuplus-palvelun kaltaisen innovatiiviset ratkaisut ovat HSL:n palvelujen kehittämisen näkökulmasta hyödyllisiä ja toivottavia erityisesti, jos ne parantavat palvelua, tehostavat toimintaa ja alentavat palvelujen tuotantokustannuksia. Sipoon kunta toteaa, että Kutsuplus-palvelua ei ole syytä jatkaa korkeiden yksikkökustannusten takia. Kutsuplus-järjestelmän jatkamiselle vuoden 2015 jälkeen seudullisesta laajentamisesta puhumattakaan ei nähdä olevan taloudellisia eikä liikenteellisiä perusteita.

Valmistelun jatko

TTS-esityksen lähtökohdat keväällä Matkustajamäärien arvioidaan kasvavan vuositasolla 1 %. Joukkoliikenteen kustannustason arvioidaan nousevan keskimäärin 2,1%. Lippujen hintoja esitetään korotettavaksi vuonna 2016 keskimäärin 6,9 % Tarkastusmaksu esitetään korotettavaksi 80 eurosta 100 euroon

TTS-esityksen lähtökohdat keväällä Subventioaste 50,0 % ilman Kutsuplus-liikennettä Jos kuntien subventiotaso halutaan pitää alle 50 %:ssa tulee infrakustannusten merkittävästä kasvusta johtuen lipun hintoja korottaa tulevina vuosina huomattavasti kustannustason nousua enemmän (esim. 2017 noin 11,4 %).

Jatkotoimenpiteet Lopullinen TTS 2016-2018 valmistellaan hallituksen kokoukseen 27.10.2014 Sitovat kuntaosuudet sekä sitovat toiminta- ja investointimenot päätetään vuoden 2016 osalta (hallitus esittää yhtymäkokoukselle). Hallitus päättää lippujen hinnoista 2016.