RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2016

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 1 2015 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2016

2 Riihimäen kaupunki 2016 Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristöjohtaja p. 019 758 4160, 040 330 4160 elina.maenpaa@riihimaki.fi Tilaukset: Tietotupa p. 019 758 4040 Taitto: Jaana Hodju Kuvat: Riihimäen kaupungin kuva-arkisto ellei tosin mainita Kannen kuvat: Ympäristönsuojeluyksikkö ISBN: Sidottu: 978-952-5571-71-4 pdf: 978-952-5571-72-1 e-julkaisu: 978-952-5571-73-8 Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo

3 ESIPUHE Sisällysluettelo: Esipuhe 3 Yleistietoa Riihimäestä 4 Kaupungin ympäristövastuu 5 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 5 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 8 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2015 10 Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen 10 Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen 18 Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä 26 Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen 32 Ympäristöriskien hallinta 35 Ympäristötilinpäätös 2015 41 Tytäryhteisöt 45 Riihimäen ympäristön tila 47 Yhteenveto ja kehittämistarpeita 51 Ilmastostrategian toteutuminen 2015 tiivistelmä (liite) Ympäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Ympäristötietoisuus onkin noussut yhdeksi kaupungin toimintaa ohjaavaksi arvoksi. Riihimäen kaupungin visio turvallisesta ja viihtyisästä Riihimäestä edellyttää ympäristönäkökulman huomioon ottamista kaikessa kaupungin toiminnassa. Ympäristöasioihin sitoutuminen näkyy myös Riihimäki-strategiassa, jonka keskeisenä päämääränä on ekologisesti kestävä ja toimiva yhdyskuntarakenne. Riihimäen kaupungin on myös vastattava omalla toiminnallaan maailman laajuisiin ympäristöuhkiin, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Näissä paikallisen tason ja kaupungin toiminnalla on keskeinen merkitys. Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän avulla. Kädessäsi oleva Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään, ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä 19.5.2016 Seppo Keskiruokanen kaupunginjohtaja Elina Mäenpää ympäristöjohtaja

4 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä. Kaupunkia halkoo itälänsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja, osa Riihimäestä kuuluu Kokemäenjoen ja osa Vantaanjoen vesistöalueeseen. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviseen maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Asutus on jo laajentunut myös Vahteristoon. Väkiluku 29 269 Pinta-ala noin 126 km², josta Vesipinta-alaa noin 5 km² Maapinta-alaa 121 km² Asemakaavoitettu pinta-ala 2 509 ha - Rantakaavoitettu alue 232 ha Kaupungin maaomaisuus noin 2 005 ha Rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 114,7 ha Muita viheralueita (puistometsät ja niityt) 537 ha Luonnonsuojelualuetta 172,5 ha Peltoa 2 500 ha, josta kaupungin omistamaa noin 255 ha Metsää 4 800 ha, josta kaupungin omistamaa noin 510 ha Luontopolkuja 6 kpl Valaistuja ulkoilureittejä 19,7 km Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja eteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskustaajama, suuret tie- ja rautatielinjat sekä pohjois-etelä- että itä-länsisuunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelualueena, ja on jo suurimmalta osalta lunastettu valtiolle. Taajama-alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva Vahteriston luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 2008, Vatsian luonnonsuojelualue Suolijärven pohjoisosaan vuonna 2009 ja Kolisevanmaan luonnonsuojelualue vuonna 2011. Vuonna 2015 perustettiin yksi uusi yksityinen luonnonsuojelualue: Kannistonmetsän luonnonsuojelualue (6,5 ha). Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Kaupungissa sijaitsevista työpaikoista palveluelinkeinoa on 72 %, jalostusta 27 % ja alkutuotantoa vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2015 oli 1 285. Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Versowood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy Ab:n jätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Herajoen meijeri, BASF Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.

5 KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki 365/1995 1 Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 4 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO 14001 -standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä. Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmat osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä ja järjestää koulutusta yksiköiden ekotukihenkilöille ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla. Politiikan toteutumista seurataan Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöraporttiin. Raportin avulla voidaan seurata ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

6 Kehittäminen RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpäämäärät: Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen Ympäristöriskien hallinta Seuranta, raportointi Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: Materiaalitehokkuus ja hankinnat Luonnon monimuotoisuus ja viheralueet Energian käyttö ja ilmastonmuutos Ekologisesti kestävä kaupunkirakenne ja liikenne Ympäristötietoisuus Ympäristöriskit Kaupungin toiminnan kehittäminen: Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, mittarit Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Pilaantumisen ennaltaehkäisy Ympäristön tilan paraneminen Sidosryhmiin vaikuttaminen (asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen

7 Sanasto Ympäristöpolitiikka Koko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain. Ympäristöpäämäärät Kaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa. Ympäristötiimi Ympäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimi välittää tietoa ja koordinoi hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 18 henkilöä. Ekotukihenkilö Hallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ekotukihenkilön. Ekotukihenkilön tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ekotukihenkilö toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ekotukihenkilöitä on yhteensä noin 75. Ympäristönäkökohta Ympäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia. Ympäristövaikutus Ihmisen toiminnasta aiheutuvan muutoksen hyvä tai huono vaikutus ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa. Ympäristöjärjestelmä Sovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöohjelma Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma, jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien toteutumista. Ympäristöohjelmat laaditaan vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä ja niiden toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

8 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin voimassa oleva ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain. Ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat, joiksi ympäristötiimi on 19.9.2013 määritellyt seuraavat asiat: Materiaalitehokkuus ja hankinnat Luonnon monimuotoisuus ja viheralueet Energian käyttö ja ilmastonmuutos Ekologisesti kestävä kaupunkirakenne ja liikenne Ympäristötietoisuus Ympäristöriskit Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.1.2014 Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöstä. Ympäristöpolitiikka on osa koko kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjelmaa. Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Suunnittelussa, toiminnassa ja päätöksenteossa arvioidaan merkittävät ympäristövaikutukset. Vastuu ympäristöasioiden huomioon ottamisesta osana työtehtäviä ja päätöksentekoa kuuluu kaikille Riihimäen kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille. Ympäristöpolitiikan toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion ja toimintasuunnittelun yhteydessä. Hallintokuntien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet ja toimenpiteet. 1. Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden ja muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta. Myös kaupungin metsien hoidossa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja virkistysarvojen säilyminen. Riihimäen kaupunki turvaa viheralueiden ja ekologisten yhteyksien säilymisen ja huolehtii kaupunkiluonnon elinvoimaisuudesta ja viherverkon toimivuudesta myös tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Luonnonvarat säilytetään monipuolisina ja elinvoimaisina sekä maisemaarvoiltaan ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää myös pintavesiensä suojelua sekä virkistysarvoa ja -käyttöä. Vantaanjokea kehitetään viihtyisänä ympäristöelementtinä ja lähiluontokohteena. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja parantamalla toimintojen materiaalitehokkuutta ottamalla kaikissa hankinnoissa huomioon koko elinkaaren aikaisen ympäristöystävällisyyden ja resurssitehokkuuden, ehkäisemällä jätteiden syntyä, lisäämällä hyöty- ja uudelleenkäyttöä, jäteneuvonnalla ja kehittämällä alueellista jätehuoltoyhteistyötä. Kaikki hallintokunnat ja tytäryhtiöt kouluttautuvat kestävien hankintojen tekemiseen.

9 2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen Riihimäen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalius. Kaupunki toteuttaa vuoteen 2020 ulottuvaan ilmastostrategiaan kirjatut toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumiseksi. Riihimäen kaupunki huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen varautumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttamia riskejä ennaltaehkäistään. Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä ja lisää uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa. Riihimäen kaupunki on sitoutunut energiatehokkuussopimuksessa 9 % energiansäästöön vuosina 2008 2016 sekä tähän vaadittaviin toimenpiteisiin, jotka on kirjattu energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelmaan. Riihimäen kaupunki säästää energiaa myös välttämällä tarpeetonta energiankulutusta ja parantamalla energiatehokkuutta. 3. Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Riihimäen kaupungin harjoittama kaavoitus, maankäytön suunnittelu, rakentaminen sekä rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelu ja parantaminen tuottavat yhdyskuntarakenteeltaan eheää, toimivaa, viihtyisää ja luontoarvoiltaan rikasta kokonaisympäristöä. Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin pyritään selvittämään jo suunnitteluvaiheessa. Kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen, meluntorjuntaan, pohjavesien suojeluun ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Liikenteen ympäristöhaittoja ehkäistään vähentämällä liikennetarvetta ja turvaamalla kevyen liikenteen toimivuus ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Kevyen ja joukkoliikenteen osuutta lisätään ja pyöräilyn reittiverkoston laatua ja kattavuutta parannetaan. Liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly- ja meluhaitat minimoidaan 4. Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen Riihimäen kaupunki vahvistaa kuntalaisten sekä kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden ympäristötietoisuutta ja sitoutumista ympäristön- ja luonnonsuojeluun. Kaupungin yksiköihin vakiinnutetaan ympäristöystävälliset toimintatavat. Ympäristön kannalta merkittävien päätösten yhteydessä arvioidaan niiden vaikutukset ympäristöön ja ympäristöpolitiikan päämääriin. Ympäristöasioita edistetään aktiivisella ja vuorovaikutteisella sidosryhmäyhteistyöllä ja viestinnällä. Kaupunki luo mahdollisuuksia ja kannustaa ympäristöä säästävään elämäntapaan. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia omaa ympäristöä koskeviin asioihin parannetaan. Kestävä kehitys ja ympäristökasvatus ovat osa koulujen ja varhaiskasvatuksen oppisisältöä sekä nuorisotyön sisältöä. Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys huomioidaan myös oppimisympäristöissä ja niitä toteutetaan arkitoiminnoissa. 5. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki tunnistaa oman toimintansa ympäristöriskit ja hallitsee ja ennaltaehkäisee ympäristöhaittoja ja -riskejä omilla toimillaan. Kaupunki ennaltaehkäisee maankäytön suunnittelussa, elinkeinopolitiikassa, elinkeinoelämän ohjauksessa ja viranomaistoiminnassa myös tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ympäristöön vähenee. Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seuranta Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

10 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2015 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 2015 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumista vuonna 2015. Seuraavassa esitetään Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka päämäärittäin, arviot siitä miten ympäristöpolitiikka on toteutunut, esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta sekä päämäärien toteutumisen kehitystä kuvaavia mittareita. LUONNON MONIMUOTOISUUDESTA JA LUONNONVAROISTA HUOLEHTIMINEN Hallintokuntien toimenpiteet Konserni- ja hallintopalvelukeskus Kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen hankinnoissa, hankintastrategian toimenpideohjelman seurannan järjestäminen. Sähköinen kokousaineisto päätöksenteossa Sähköinen kokousaineisto päätöksenteossa Kaikki päätöksenteon toimielimet ovat Riihimäellä vähentäneet paperinkulutusta siirtymällä sähköiseen kokousaineistoon. Sähköisen kokousaineiston käyttöön ovat siirtyneet kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat. Uudistunut kierrätyskeskus Kierrätyskeskuksen toiminta on uuden toimitilan myötä laajentunut ja asiakkaiden määrä kasvanut. Vastaanotetun tavaran kuntoon kiinnitettiin entistä enemmän huomiota ennen kuin se päätyi myymälään. Osa tavaroista purettiin ja myytiin osina tai rakennusmateriaaleina muuhun kuin alkuperäiseen käyttöön. Kierrätyskeskuksessa toimii pajoja, joissa korjataan ja kunnostetaan tuotteita myyntiin. Kädentaitopajassa valmistetaan myytäviä tuotteita kierrätysmateriaaleista muun muassa koirien toppatakkeja ja turvaliivejä, ja omaan käyttöön tuunataan työvaatteita. Keittiössä valmistetaan lounaat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille ja kierrätyskeskuksen henkilökunnalle. Kierrätyskeskuksen kahviossa tarjotaan Reilun kaupan kahvia ja teetä sekä omassa keittiössä valmistettuja leivonnaisia.

11 Sivistystoimiala Käytöstä poistettuja kalusteita tarjotaan kaupungin muille yksiköille ja kierrätyskeskukseen. Käytetään kierrätysmateriaalia askarteluissa, käsitöissä ja leikkimateriaaleina. Kierrätysmateriaalia käytetään myös nuorisopalveluissa. Paperin käyttö on säästeliästä, kodin ja koulun välillä on siirrytty sähköiseen tiedotusjärjestelmään. Oppimateriaalit ovat sähköisiä tai käytössä useampia vuosia. Kirjastoaineiston monipuolinen kierrätys ja poistetun kirjastoaineiston myynti. Aineistokuljetukset Ratamo- ja Kirkes-kirjastojen välillä (säästöä aineistohankinnoissa). Keskitetty aineiston hankinta eli kirjastoaineisto tulee kerran viikossa. Jätteiden lajittelu on parantunut, ja paperijätteen määrä vähentynyt. Myös ruokajätteen määrää pyritty vähentämään. Vakiinnutettu ylijäämäruoan myynti Riihimäen lukiolla, Harjunrinteen ja Pohjolanrinteen kouluilla. Ruokapalveluissa siirrytty Aromi-ohjelmiston käyttöön, joka vähentää hukkaan menevän ruoan määrää. Ruokapalveluiden hankinnoissa ja tarjouspyynnöissä on otettu huomioon toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset. Biojätteen vähentäminen Harjunrinteen koulussa Harjunrinteen koulussa on mitattu Vihreän lipun -ohjelmaan liittyen poisheitettävän biojätteen määrää. Oppilaat ovat päivänavausten ja koulun seinälle kiinnitettävien mainosten avulla pyrkineet vaikuttamaan siihen, että jokainen ottaisi lautaselleen vain sen, minkä jaksaa syödä. Mittausviikoilla ennen joulua ja vuoden 2016 helmikuussa mitattiin biojäte, jonka koulun oppilaat ja henkilökunta heittävät pois lautaseltaan, sekä biojäte, joka muodostuu ylimääräisen ruuan heittämisestä roskiin. Harjunrinne on myös yksi riihimäkeläisistä kouluista, joilla myydään ylijäänyttä ruokaa kaupunkilaisille ja sitä kautta vähennetään syntyvän biojätteen määrää. Kuva: Suvi Malvikko

12 Ruokapalvelut ja ympäristö Ruokapalveluissa pyritään lisäämään luonnonmukaista, kasvispohjaista tai sesonginmukaista ruokaa. Riihimäen ruokapalvelut on Portaat Luomuun -ohjelmassa portaalla 4. Portaat Luomuun -ohjelmassa keittiöt vähitellen lisäävät luomutuotteiden käyttöä. Neljännellä portaalla keittiöissä käytetään vähintään kahdeksaa merkittävää raaka-ainetta pysyvästi luomutuotteina. Lisäksi käytetään muita luomutuotteita mahdollisuuksien mukaan. Riihimäellä käytettäviä luomutuotteita on 17 kappaletta. Uusimpana luomutuotteena on kananmuna. Ruokalistasuunnittelu, kuten kasvisruokien lisääminen ruokalistalle, on tärkein keino vähentää ruokapalvelujen ympäristövaikutuksia. Kokonaisympäristövaikutusten kannalta on oleellista se, että muutokset eivät lisää biojätteen määrää, eli asiakkaiden on hyväksyttävä muutokset. Tämä edellyttää ruokalistan suunnitteluprosessin uudistamista sekä opiskelijoiden osallistamista kouluruokailun kehittämiseen. Ympäristöystävällisyyden kehittäminen edellyttää myös säännöllistä kasvatuksellista yhteistyötä opetustoimen ja ruokapalvelujen välillä. Sosiaali- ja terveystoimiala On panostettu jätteiden lajitteluun ja uusiokäyttöön toimintayksiköissä. On kiinnitetty huomiota paperinkulutuksen vähentämiseen. Ympäristöasiat on pyritty huomioimaan kilpailutuksissa. Tavarahankinnoissa on pyritty huomioimaan pakkauskoot hävikin ja pakkausmateriaalin minimoimiseksi. Riihimäen Vesi Vesijohtojen aluesaneerauksella on saatu vesijohtoverkoston vuotovesimäärä putoamaan kohtuulliselle tasolle. Herajoen vedenkäsittelylaitoksen saneeraus Herajoen vedenkäsittelylaitoksen saneeraus alkoi vuoden 2014 lopussa. Saneerauksen yhteydessä peruskorjataan nykyinen vedenkäsittelylaitos, lisätään puhdistusprosessiin aktiivihiilisuodatus ja tehdään aluerakennustöitä laitoksen tontilla. Aktiivihiilisuodatuksen avulla voidaan poistaa raakavedessä olevaa kasvinsuojeluainetta. Biojätteen määrän vähentäminen on tehokas keino vähentää ruokapalvelujen ympäristövaikutuksia. Koulujen ylijäämäruoan vähentämiseksi on kaupunkilaisten mahdollista käydä ruokailemassa muutamalla koululla opiskelijaruokailujen jälkeen. Ylijäämäruoan myyntikokeilu aloitettiin vuoden 2015 alussa, ja se on nyt vakiinnuttanut paikkansa. Ruokailijoita käy päivittäin reilut kaksikymmentä. Myös keittiöiden pesuaineiden määrään, laatuun ja ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään huomiota. Jätteiden lajittelu ja pakkausmateriaalien kierrätys on myös ruokapalveluissa suunnitelmallista. Vuoden 2015 aikana on pilotoitu FoodDuck-annostelulaitteita ruokailulinjastojen margariiniannostelussa. Annostelulaitteen tavoite on vähentää rasvan hävikkiä sekä vähentää pakkausjätteen määrää. Osa keittiöhenkilöstöstä on myös suorittanut ympäristöpassin, mikä voi toimia hyvänä lähtökohtana ympäristöasioiden edistämiselle.

13 Tekniikka Työmailta tulevilla puhtailla ylijäämämailla on jatkettu maisemointivallien täydentämistä. Riihimäen yleiskaavan ja asemakaavojen laadinnan yhteydessä huomioidaan luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen ja tehdään selvityksiä edellä mainitusta näkökulmasta. Ympäristö- ja energia-asiat kirjataan suunnitteluasiakirjoihin, esimerkkinä Uramon koulu, jossa selvitettiin koulun kokoa, massan sijoittamista rakennuspaikalle, laajentamisen tarvetta, laajennuksen sijaintia koulupiirin alueella. Tavoitteena on esittää pitkän tähtäimen suunnitelma, joka vastaa koulun ja päiväkodin tarpeita tehokkaasti ja toimivasti. Vähennetty paperitulosteita suunnittelussa. Varastossa uusiokäytetään pakkausmateriaalia. Suunnitellaan toimivia ja viihtyisiä toimitiloja, joissa on edulliset ylläpitoja hoitokustannukset sekä pitkä käyttöikä. Materiaali-, kiinto- ja irtokaluste- sekä laitevalintoja tehtäessä huomioidaan ympäristövaikutukset, hankinnoissa huomioidaan ympäristöystävällisyys. Uusi jätekatos rakennettu Lasitehtaan koululle. Riihimäelle saatiin ensimmäinen viheralueohjelma Viheralueohjelma on koko kaupungin kattava suunnitelma kehittää viheralueita. Ohjelma antaa raamit tarkemmalle suunnittelulle, ja ohjelmassa määriteltyjä jatkotoimenpiteitä on ryhdytty toteuttamaan hoitoluokituksen osalta. Riihimäen viherrakenteen perusrunko muodostetaan viiden ulkoilun ydinalueen ympärille, jotka tukeutuvat keskustaan ja ovat helposti saavutettavissa. Tavoitteena on yhdistää virkistysalueet laadukkailla ja monipuolisilla ulkoilureiteillä, jotka toimivat samalla ekologisina yhteyksinä. Jokaiselle ulkoilun ydinalueelle tullaan laatimaan yksityiskohtaisempi suunnitelma toteuttamisesta. Yhdeksi tavoitteeksi viheralueille on asetettu hulevesien luonnonmukainen hallinta puistoissa sekä viheralueiden hyödyntäminen tulvareitteinä. Erityisesti keskustan Vantaanjoen tulvavaara-alueella etsitään keinoja ja tilavarauksia, joiden avulla veden pinta voi hallitusti nousta ja laskea. Viheralueohjelma toimii yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana selvityksenä. Jatkossa viheralueohjelman tavoitteita ja toteutumista päivitetään ja tarkistetaan neljän vuoden välein tehtävän yleiskaavatarkastelun yhteydessä. Vetovoimaiset virkistys- ja ulkoilualueet ja niiden väliset yhteydet muodostavat kaupungin viherrakenteen perusrungon, jota pienialaisemmat viheralueet, kuten taajaman puistot, täydentävät. Ulkoilun ydinalueilla tarkoitetaan kaupungin keskustaan tukeutuvia laajoja virkistysaluekokonaisuuksia, jotka ovat keskustasta myös jalan saavutettavissa. Retkikohteilla tarkoitetaan laajoja, pääosin luonnontilaisia viher- ja virkistysaluekokonaisuuksia, jotka sijaitsevat kauempana keskustasta. Molemmat toimivat samalla osana kaupungin ekologista verkostoa. Karttalähde: Riihimäen kaupunki

14 Ympäristö Rakennusvalvonnassa otettiin käyttöön sähköinen luvanhakeminen. Toteutettiin Riihimäen järvien vedenlaadun seuranta ja osallistuttiin alueelliseen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimukseen. Osallistuttiin Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistyksen projekteihin. Motivan Ekohankintaverkoston toimintaan osallistumista aktivoitiin. Tiedotettiin ympäristötiimiä ja kaupungin johtoryhmää ICLEI:n toiminnasta. Riuttaan toteutettiin uusi luontopolku, muut luontopolut kunnostettiin. Ekohankintaverkosto Riihimäen kaupunki on mukana Motivan koordinoimassa Ekohankintaverkostossa, jonka tavoitteena on edistää julkisten hankkijoiden välistä yhteistyötä ympäristönäkökulmat huomioon ottavia hankintoja tehtäessä. Riihimäellä on nimetty Ekohankintaverkostoon yhteyshenkilö jokaisesta hallintokunnasta. Rakennusvalvonnan sähköinen lupa-asiointi etenee Rakennusvalvontayksikössä on otettu käyttöön sähköinen palvelu lupien hakemiseen. Ammattirakentajat ja -suunnittelijat ovat ottaneet palvelun vastaan alusta lähtien hyvin, ja kertarakentajienkin keskuudessa sähköisen lupapalvelun suosio on kasvamassa. Tällä hetkellä merkittävimmät alkuvaikeudet on voitettu, ja sähköisen lupapalvelun tunnettuutta ja käyttöä pyritään lisäämään. Vuonna 2015 sähköisiä lupahakemuksia käsiteltiin 47 kpl (rakennuslupia 39, toimenpidelupia 6 kpl, toimenpideilmoituksia 2). Sähköisten hakemusten osuus oli rakennusluvissa 29 %, toimenpideluvissa 9 % ja toimenpideilmoituksissa 6 %. Rakennuslupahakemuksissa sähköisten hakemusten osuus oli omakoti- ja paritaloluvissa 47 %, rivitaloluvissa 33 %, kerrostaloluvissa 62 % ja muissa isommissa hankkeissa 60 %. Sähköisten lupahakemusten käsittelyaika ei poikennut muiden hakemusten käsittelyajasta. Sähköinen lupapalvelu vähentää paperisten suunnitelmien määrää, ja myös asiakkaan liikkumistarve vähenee. Työmaatarkastuksissa pyritään myös paperin vähentämiseen, pöytäkirjat sekä muut rakentamista koskevat asiakirjat löytyvät rakentajalle ja virkamiehille niin sanotusta pilvipalvelusta. Sähköisen lupapalvelun yleistymisen toivotaan myös nopeuttavan lupien käsittelyä.

15 Kehitystä kuvaavat mittarit Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu Luonnonsuojelualueet ja rauhoitetut luontotyypit Vuonna 2015 Riihimäki sai yhden uuden yksityisen luonnonsuojelualueen: Kannistonmetsän luonnonsuojelualueen (6,5 ha). Yhteensä luonnonsuojelualueita Riihimäellä on 172,5 ha. Riihimäellä on viisi rauhoitettua luontotyyppiä, joiden yhteispinta-ala on 4,1 hehtaaria. Vesijohtoverkostoon pumpattu vesi, vuotovesi, vuotoprosentti ja vuotoprosentin kehittyminen 1 000 m 3 3 000 2 500 % 30 25 Kpl 60 50 40 30 20 10 0 76 63 66 63 63 68 40 35 35 27 27 27 22 23 21 16 17 17 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kpl Ympäristöasiat huomioitu % % 80 60 40 20 0 2 000 1 500 1 000 500 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 pumppaus 1000 m³ vuoto 1000 m³ 2012 2014 20 15 10 5 0 Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa huomioitiin hankinnasta riippuen myös ympäristönäkökohdat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Ympäristöasioita huomioitiin vuonna 2015 muun muassa AV-laitteiden, perunan, ilmansuodattimien, liikennemerkkien, suurkeittiöpesuaineiden, ateriakuljetuspalveluiden, kirjastoaineistokuljetusten, kotiateriapalvelun, ryhmäkuljetuspalveluiden ja palveluasumisen hankinnoissa. Vuonna 2015 vuosisopimuksia oli yhteensä 40 kpl, ja niistä 27:ssä oli huomioitu ympäristöasioita (68 %). vuotoprosentti Lin. (vuotoprosentti) Vesijohtoverkoston vuotoveden määrä vuonna 2015 oli 14,4 %, mikä on 3,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuotovesimäärän hyvänä arvona pidetään 10 %. Riihimäellä hyvä taso on saavutettu yli kymmenen vuotta kestäneellä ja edelleen jatkuvalla verkostojen suunnitelmallisella saneerauksella.

16 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Riihimäen järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät 5 433 5 608 5 804 5 798 5 867 6 094 Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista kuiva- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkeräyksen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli 6167 tonnia vuonna 2015, mikä on 34 tonnia (n. 0,5 %) vähemmän kuin vuonna 2014. 5 868 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 5 840 6 073 6 221 6091 6201 Sekajäte Erilliskerätty biojäte Yhteensä 6167 Arkkia 10 000 7 500 5 000 2 500 0 Riisiä 10 000 Kaupungin paperinkulutus toimialoittain 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Sivistys Riihimäen lukio Sosiaali- ja terveys Tekniikka Hallinto Kulttuuri- ja vapaa-aika Ympäristö Riihimäen Vesi Kaupungin paperinkulutus kpl 4000 8 000 7 058 7 915 7 379 7 564 7 722 7 168 3200 6 000 4 000 2 319 2 585 2 396 2 392 2 469 2 243 2400 1600 2 000 800 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä A4 riisiä A4 arkkia / työntekijä 0 Kaupungin paperinkulutus on kokonaisuutena vähentynyt noin 7 % vuodesta 2014. Paperihankintojen epätasaisuudesta johtuen eri vuosien välillä esiintyy vaihtelua hallintokuntien laskennallisessa paperinkulutuksessa.

17 Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä kpl 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Taloustavarat Remonttitarvikkeet Kodinkoneet Kodin tekstiilit Huonekalut Muut tavarat Kausitavara Kierrätyskeskus siirtyi uusiin tiloihin elokuussa 2014. Vuonna 2015 maksaneita asiakkaita kävi 17 479, mikä on huomattavasti enemmän kuin aiempina vuosina. Myös myytyjen tavaroiden määrä kasvoi merkittävästi. Kuva: Mikko Käkelä

18 ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN SEKÄ ILMASTONMUUTOKSEEN VARAUTUMINEN Hallintokuntien toimenpiteet Konserni- ja hallintopalvelukeskus Kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen hankinnoissa, hankintastrategian toimenpideohjelman seurannan järjestäminen. Sivistystoimiala Koulujen energiansäästökilpailu Sähkön ja veden kulutukseen on kiinnitetty huomiota. Perusparannetuissa tai uusissa kouluissa valaistuksessa on liiketunnistimet ja aikakatkaisimet. Koulujen perusparannuksissa noudatetaan uusimpia energiatehokkuusmääräyksiä ja pyritään käyttämään lämmön lähteenä uusiutuvia energialähteitä. Perusparannetuissa kouluissa Karan koulua lukuun ottamatta kokonaisenergian kulutus on laskenut perusparannuksen jälkeen. Ruokapalveluissa vältetään laitteiden päälle laittamista turhan aikaisin. Sosiaali- ja terveystoimiala On pyritty vähentämään turhaa sähkönkulutusta. Asiakkaiden ryhmäkuljetuskilpailutuksessa on huomioitu tarkoituksenmukainen reititys. Riihimäen Vesi Jätevedenpuhdistamon ja Herajoen vesilaitoksen saneerauksissa huomioitiin energiansäästö muun muassa kiinnittämällä huomiota moottoreiden ja muiden laitteiden energiankulutukseen. Pääviemärisaneeraukset ja alueellisessa vesihuoltosaneerauksessa toteutettavat erillisviemäröinnit, joissa viemärin saneerauksen lisäksi rakennetaan hulevesiviemärit, pienentävät pumppaamoiden ja puhdistamon kautta johdettavia viemärivesimääriä. Riihimäen Vesi on mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa. Tekniikka Riihimäen yleiskaavan 2035 ja asemakaavojen laadinnan yhteydessä huomioidaan ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Yleiskaavan rakennesuunnitelman ilmastovaikutuksia on tarkasteltu konsulttityönä ja arviointia on täydennetty yleiskaavaluonnosvaiheessa. Tarkastelunäkökulma on ollut laadullisessa arvioinnissa. Koulujen energiansäästökilpailu Energiaselvitykset on toimitettu rakennusluvan liitteinä. Investointihankkeissa selvitykset on tehty hankesuunnitteluvaiheessa muun muassa energiamuotojen valinta. Suunnittelussa on noudatettu energiatehokkuussopimuksessa asetettua toimintasuunnitelmaa. Tehty suunnitelmia tilankäytön tehostamiseksi muun muassa Omauran siirto Monarille. Tilat suunnitellaan tehokkaiksi, energiataloudellisiksi toimivuuden kärsimättä. Lämmön tuotannon tehostamisen mahdollisuudet on huomioitu kaikessa suunnittelussa muun muassa lämmön talteenotto ja ikkunoiden suuntaaminen oikein, rakennuksen suuntaaminen tontilla oikein suhteessa ilmansuuntiin ja maastonmuotoihin, materiaalivalinnat. Sisäilmaongelmista johtuvia korjaustöitä ja tutkimuksia on tehty Kaupungintalolla, Pohjoisella koululla, Varikolla varastotilat, Peltosaaren koululla, ja Rautatienpuiston päivätoimintakeskuksessa. Valaistuksen läsnäoloilmaisimien käytön laajentaminen käytäviin ja muihin yleisiin tiloihin. Ilmanvaihtokanavia on nuohottu. Siivouksessa energiaa säästetään muun muassa pesemällä täysiä koneellisia ja siivoamalla vedettömästi. Säästetään energiaa välttämällä ovien turhaa aukipitämistä ja karsimalla turhaa valaistusta.

19 Energiansäästösopimukseen liittyviä toimenpiteitä Energiakatselmukset tehtiin Hirsimäen päiväkotiin, Uunilinnun päiväkotiin, Piikinmäen päiväkotiin ja Istuinkiven liikuntahalliin. Tilayksikkö on solminut energiansäästösopimukseen liittyvän rakennusautomaation valvontasopimuksen yhteistyökumppanin kanssa tavoitteena 3-5 % energiansäästö kiinteistöissä. Patastenmäen puukoulun yläpohja lämpöeristettiin uudelleen ja kiinteistöjen pihavalaistus uusittiin led-valaistukseen. Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma on toteutunut eri hallintokuntien ja Kotikulman toimesta suunnitelman mukaisesti. Energiansäästötavoitteet on saavutettu hyvin, ja tavoitteet on ylitetty muun muassa kiinteistöjen lämmityksen osalta. Hirsimäen päiväkoti Koulujen energiansäästökilpailu Riihimäen kaupungin ympäristötiimi valitsi vuoden 2015 energiansäästön teemavuodeksi. Vuoden aikana kehitettiin energiansäästöä muun muassa Riihimäen kouluissa. Energiansäästön vauhdittamiseksi kaupungin tilayksikkö ja ympäristönsuojeluyksikkö käynnistivät koulujen energiansäästökilpailun. Kilpailun tarkoituksena oli edistää energiansäästöä ja tuoda energiansäästö osaksi koulujen päivittäisiä rutiineja. Kilpailuun osallistuneet koulut ovat toteuttaneet lukuisia kekseliäitä toimenpiteitä, joilla on säästetty energiaa ja lisätty tietoisuutta energia- ja ympäristöasioista. Kilpailun aikana kouluissa on vietetty villasukkaviikkoja, energiansäästöviikkoa, hävikkiviikkoa ja sähköttömiä päiviä, tehty energiaan liittyviä selvityksiä ja projekteja, tehostettu energiansäästötoimia käytännössä, muutettu pihavalaistusta energiatehokkaammaksi, osallistuttu Vihreä lippu -toimintaan energiansäästön parissa, suoritettu jätteeseen ja biojätteeseen liittyviä mittauksia, opiskeltu energia- ja ympäristöasioita eri oppiaineiden tunneilla ja pidetty aamunavauksia energia- ja ympäristöteemoista. Kilpailun arviointikriteerit muodostuivat 50 % saavutetusta energiansäästöstä ja 50 % koulun muusta energia-asioihin liittyvästä aktiivisuudesta kilpailukauden aikana. Kilpailu alkoi 1.9.2015 ja päättyi 31.3.2016, minkä jälkeen raati valitsi ja palkitsi kilpailun voittajat.

20 Peltosaari -hankkeen tapahtumia Peltosaaren alueen yleissuunnitelman pohjalta on jatkettu neuvotteluja ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden etsimistä alueen uudisrakentamiskortteleihin. Ensimmäiset sopimukset uudisrakentamisesta solmittiin, ja aloituskortteliin laadittiin esisuunnitelma yhteistyössä rakentajien kanssa. Kaavamuutos lähti liikkeelle ja ilman valituksia uudisrakentaminen alkaa loppuvuodesta 2016. Rakentamista pyritään ohjaamaan mahdollisimman elinkaari- ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Energiansäästöön ja asukkaiden laajempaan osallistamiseen tähtäävän Suburbanlab -projektin toimenpiteitä jatkettiin. Niissä pyritään etsimään toteutettavia energiansäästöratkaisuja nykyiseen asuntokantaan. Yhteistyössä Kotikulman kanssa on etsitty sopivia ratkaisuja sähkölämmitteisten kerrostalojen lämmitysjärjestelmien säätöön. Uutta teknologiaa päästään toivottavasti kokeilemaan vuoden 2016 aikana pilottikohteessa. Bad Segebergin puiston lampi ruopattiin lokakuussa, ja sen yhteydessä urheilukalastajien avustuksella siirrettiin kaloja turvaan ja samoin runsaslukuisena löytyneitä järvisimpukoita siirrettiin Vantaaseen. Urheilukalastajat lupasivat palauttaa kaloja lampeen keväällä. Ympäristöä siistittiin keväällä ja syksyllä Siisti Peltsi -tapahtumissa. Toukokuussa siistittiin yhtä aikaa valtakunnallisen Siivouspäivä-tapahtuman kanssa, jolloin Peltosaaren alueelle sai tulla ilmaiseksi myymään tarpeettomia tavaroita. Peltosaari Parlamentti on kokoontunut aktiivisesti ja sen jäsenten välityksellä on pyritty viemään viestiä myös energiansäästöön liittyvistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksesta alueen kiinteistöjen hoitokulujen kehitykseen. Syyskuussa järjestettiin kaupungin päättäjille ja virkamiehille suunnattu seminaari, jossa kerrottiin elinkaarimallin mahdollisuuksista kunnallisessa rakentamisessa toteutuneiden esimerkkien avulla. Lisäksi VTT esitteli lausunnolla olevia lähes nollaenergiarakentamisen määräyksiä ja niiden vaikutuksia rakentamiseen. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) mukaan kaikkien uusien julkisten rakennusten tulee olla 31.12.2018 jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia.

21 Tulvien hallinnan suunnittelua Vantaanjoella Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2016 2021 ja siihen sisältyvä ympäristöselostus on hyväksytty maa- ja metsätalousministeriössä vuoden 2015 lopussa. Raportissa mainittuja toimenpiteitä Riihimäelle ovat muun muassa tulvapenkereen rakentaminen Peltosaaressa Bad Segebergin lammen läheisyyteen sekä Vantaanjoen uomassa olevien tuplarumpujen muuttaminen putkisilloiksi. Hämeen ELY-keskus on tehnyt Vantaanjoelle mallinnuksen, jonka mukaan kaksoisrumpujen suurentaminen vähentää nykyistä rumpujen padottavaa vaikutusta tulvatilanteessa. Vantaanjoen tuplarummut Väinö Sinisalon kadun ali Ympäristö Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen hyvän rakennussuunnittelun ja laadukkaan rakentamisen avulla Hulevesien ympäristöhaittojen ja tulvavahinkojen minimointi Kuntien ilmastonsuojelukampanja, viikoittainen CO 2 päästöjen seuranta ja vuotuinen seurantaraportti Kaupungin ilmastostrategian koordinointi ympäristötiimissä ja raportointi ympäristöraportissa Kaupungin energiaryhmän työskentelyyn osallistuminen ja toimenpiteiden toteutus Koulujen energiansäästökilpailun järjestäminen yhteistyössä tilayksikön kanssa Kehitystä kuvaavat mittarit Riihimäen ilmastostrategian toteutuminen Riihimäen ilmastostrategia 2020 Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä hyväksyttiin syksyllä 2011. Tavoitteena on vähentää vuoteen 2020 mennessä 25 % Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta. Ilmastostrategia on laadittu vuoteen 2020 ulottuvana ilmastostrategisena toimenpideohjelmana. Tietoa ilmastostrategian toimenpiteiden toteutumisesta vuonna 2015 löytyy ympäristöraportin liitteestä.

22 MWh 21 000 18 000 15 000 12 000 9 000 6 000 3 000 0 Sähkönkulutus 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Katuvalot Riihimäen Vesi Uimala Jäähalli Kulttuuri- ja vapaa-aika Sosiaali- ja terveys Sivistys Tekniikka ja ympäristö Hallinto energiankulutus oli suurimmillaan vuonna 2006, minkä jälkeen se on laskenut 26 %. Katuvalaisinten kokonaismäärä on tuona aikana kasvanut 15 %. Katuvalaisimia oli vuonna 2015 kaikkiaan 7 570 kpl, joista 58 % on uusia, vähemmän energiaa kuluttavia. Katuvalaisinten uusimisen vaikutus energiankulutukseen vuonna 2015 oli 1 581 MWh. Säästöä syntyy 142 000 euroa verrattuna tilanteeseen ilman toimenpiteitä. MWh 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 Lämmitysenergian kulutus 46,1 49,3 48,7 46,7 41,9 46,0 kwh/rm³ 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 Sähkön kokonaiskulutus kaupungin kiinteistöissä on pienentynyt vuodesta 2014 noin 2,5 % (502 MWh). Sähkönkulutus väheni erityisesti katuvalojen ja Riihimäen Veden osalta. Jäähallin ja sosiaali- ja terveystoimialan osalta sähkönkulutus kasvoi edellisvuodesta. kwh/valaisin 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Katuvalojen valaisinkohtainen energiankulutus 731 715 705 701 691 664 630 582 568 522 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 5 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Hallinto Sivistys Kulttuuri- ja vapaa-aika Riihimäen Vesi Tekniikka ja ympäristö Sosiaali- ja terveys Uimala Lämmitysenergian kulutusta tarkastellaan kokonaiskulutuksen lisäksi normitetulla ominaiskulutuksella, kwh/rakennuskuutiometri, jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Vuonna 2015 tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön normitettu kulutus oli 46 kwh/rm³. Kokonaisuutena lämmitysenergian kulutus kasvoi vuodesta 2014 noin 430 MWh (1,6 %). Lämmitysenergian kokonaiskulutuksen kasvua selittää rakennuskannan kasvu, muun muassa uusi jäähalli, joka valmistui syksyllä 2014. Tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen lämmitysöljyn kulutus kasvoi 517 litraa (0,4 %)vuodesta 2014. 10,0 0,0 Kaukolämmön ominaiskulutus kwh/rm³ Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus oli 3 950 MWh vuonna 2015. Katuvalojen sähkönkulutus on laskenut useana vuonna peräkkäin, ja vuonna 2015 kokonaiskulutus oli 1 030 MWh pienempi kuin vuonna 2009. Valaisinkohtainen

23 m³ 100 000 Vedenkulutus GWh 250 Kaukolämmön hankinta 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Uimala Jäähalli Kulttuuri- ja vapaa-aika Sosiaali- ja terveys Sivistys Tekniikka- ja ympäristö Hallinto Vedenkulutus vaihtelee eri toimialoilla toiminnan luonteen mukaan. Eniten vettä käyttävät uimala sekä sivistyspalvelukeskus. Veden kokonaiskulutus on viimeiset vuodet ollut suhteellisen tasaista. Vedenkulutus vaihtelee suurimpien käyttäjien käytön mukaan, myös peruskorjauksessa olevien suurten kohteiden tilastointipuutokset aiheuttavat vaihtelua kulutukseen. Vuoden 2015 vedenkulutus oli 770 m³ pienempi kuin vuonna 2014. Uuden jäähallin käyttöönotto lisäsi merkittävästi jäähallin vedenkulutusta. Myös sosiaali- ja terveystoimessa vedenkulutus kasvoi vuonna 2015, sen sijaan muilla toimialoilla vedenkulutus pieneni. 200 150 100 50 0 52,6 28,8 86,3 81,4 88,6 93,7 89,4 86,1 88,3 85,6 90,2 93,8 89,4 86,2 Lähde: Riihimäen kaukolämpö Oy 32,7 10,5 11,02 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Uusiutuva Fossiilinen jätelämpö Fossiilinen Vuonna 2015 Riihimäen kaukolämmöstä 97 % oli Ekokemin jätteenpoltolla tuotettua lämpöä, 3 % Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omissa laitoksissa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua lämpöä ja 0,05 % Versowoodin uusiutuvilla energialähteillä tuotettua lämpöä. Ekokemin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvaroista muodostuneista jätteistä ja puolet uusiutumattomista luonnonvaroista. 4,7

24 Vaasan Sähkö Oy:n myymän sähkön alkuperä vuonna 2014 27,6 % 37,7 % Uusiutuvia Ydinvoimaa % 100 80 60 40 Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet 12,6 13,1 12,5 12,4 27,2 17,5 22,1 18,3 26,5 30,5 29,3 29,7 Lähde: Vaasan sähkö Oy 34,7 % Fossiilisia Vaasan Sähkön hiilidioksidin ominaispäästö 233 g/kwh Riihimäen kaupunki hankki vuonna 2015 sähkön Vaasan Sähkö Oy:ltä. Vuonna 2014 sähköstä 27,6 % oli peräisin uusiutuvista energialähteistä, 37,7 % fossiilisista energialähteistä ja 34,7 % ydinvoimasta 20 0 33,7 38,8 36,1 39,6 2012 2013 2014 2015 Uusiutuva Fossiilinen jäte-energia Fossiilinen Ydinvoima Kaupungin julkisten rakennusten energiajakaumassa on huomioitu lämmitys ja sähkö. Uusiutuvaa energiaa on 40 %, fossiilista jäte-energiaa 30 %, muuta fossiilista energiaa 18 % ja ydinenergiaa noin 12 %. Ekokemin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on tässä kuvassa oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvaroista muodostuneista jätteistä ja puolet uusiutumattomista luonnonvaroista.

25 kt CO 2 -ekv 250 6,4 200 150 100 50 0 182,2 Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt 7,1 203,2 6 5,7 174,7 166,9 Riihimäen alueen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan viikoittain ympäristönsuojelun verkkosivustossa julkaistussa CO2-päästöraportissa. Riihimäen CO2-vuosiraportin perusteella kulutuksen päästöt ja asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet vuodesta 2014 vuoteen 2015 tosin vuoden 2015 tieto on ennakkotieto, joka voi vielä tarkentua. 5,3 156 4,8 4,4 140,2 129,7 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015* Yhteensä kt Asukasta kohden t/as t CO 2 /as 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Vuoden 2015 kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen Maatalouden päästöt 3 % Liikenteen päästöt 46 % Jätehuollon päästöt 3 % Kaukolämpö 16 % Erillislämmitys 14 % Kuluttajien sähkönkulutus 12 % Sähkölämmitys 7 % Maalämpö 0 % Ennakkotieto Riihimäen kasvihuonekaasupäästöjen jakautumisesta eri sektoreille vuonna 2015 ilman teollisuutta. Lähde: CO2-vuosiraportti.

26 EKOTEHOKAS KAUPUNKIRAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Hallintokuntien toimenpiteet Konserni- ja hallintopalvelukeskus Etätyökäytäntö mahdollistaa työmatkaliikenteen vähentämisen, ja mahdollisuus mobiiliin joustotyöhön kannustaa julkisen liikenteen käyttämiseen. Sivistystoimiala Joukkoliikennettä käytetään aina kun se on mahdollista. Tällä hetkellä 35 % koulukyydeistä tehdään joukkoliikenteellä. Hankinnoissa käytetään isoja tilauseriä. Ruokakuljetuksissa on hyödynnetty kuljetusrenkaita ja keskitettyjä tilauseriä, jolloin yhdellä autolla on yhden käynnin aikana useita pudotus- ja lastauspisteitä. On pyritty lisäämään muun muassa työmatkapyöräilyä ja -kävelyä. Tekniikka Maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma käynnistettiin vuonna 2015. Toteutettiin ensimmäinen osa Kontiontien kevyen liikenteen väylästä välillä Istuinkivi-Apilakatu. Kontiontien maamassoja kuljetettiin lähialueelle. Siivoojien työkohteet suunnitellaan lähekkäin, jotta siirtymämatkat eivät ole pitkiä. Kiinteistönhoitoalueiden uudelleenjako keväällä 2015 (jatkuu 2016) Kaavojen laadinnassa huomioidaan ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä ja tehdään selvityksiä suunnittelun lähtökohtien selvittämiseksi ja kaavaratkaisun vaikutusten arvioimiseksi muun muassa ekotehokkaan kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän näkökulmasta. Joukkoliikenneasiantuntija palkattiin kehittämään joukkoliikennettä. Sosiaali- ja terveystoimiala Vammaispalvelu sekä koti- ja vanhuspalveluiden palveluneuvonta ja omaishoidosta vastaava työntekijä ovat käyneet tutustumassa palvelulinjaan. Asiakkailta kysyttiin palautetta toiminnasta. Kehittämisehdotuksia palvelulinjan kehittämiseksi esitettiin liikennetekniikan asiantuntijalle kilpailutusta ja tiedotusta varten. Asiakkaille tiedotetaan ja annetaan neuvontaa palvelulinjan käytöstä. Henkilökuljetusten kilpailutuksessa pyritään matkojen yhdistelemiseen, mikä vähentää ajokilometrejä. Pilotoidaan sähköisiä etäyhteyksiä paikkakunnalta toiselle tapahtuvan liikkumisen vähentämiseksi. Riihimäen Vesi Riihimäen Vesi on mukana kaavoitushankkeissa. Asemakaavoihin laaditaan vesihuoltoselvitykset, ja Riihimäen Vesi on omalta osaltaan mukana hulevesiselvitysten tekemisessä. Johtokunta antaa kaavoista lausunnot. Kaupunkirakenteen tiivistäminen saattaa kuitenkin aiheuttaa yllättävän korkeita kustannuksia vesihuollon toteuttamiselle.

27 Yleiskaava 2035 Yleiskaavan kaupunkirakennesuunnitelma valmistui ja oli nähtävillä keväällä 2015. Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennesuunnitelman kesäkuussa ja antoi ohjeistuksen jatkosuunnitteluun yleiskaavaluonnosta varten. Yleiskaavaluonnoksen laatimisessa on korostettu erityisesti maankäytön muutoksia ja kehittämistarpeita eri alueilla. Yleiskaavan tarkoitus on ohjata suunnittelua tarkempia maankäytön ratkaisuja esittävillä osayleis- ja asemakaavatasoilla. Punkanjoen valuma-alueella käynnistettiin selvitys kantatien 54 varren maankäytön suunnitteluun liittyen. Ekologisia yhteyksiä koskevassa selvityksessä tarkastellaan eläinten kulkureittejä. Ilmastovaikutuksia arvioitiin rakennesuunnitelmassa ja luonnoksessa. Rakennetun ympäristön ohjelman laatiminen aloitettiin yhteistyössä teknisen ja ympäristötoimen sekä Riihimäen kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa. Riihimäen ensimmäinen rakennetun ympäristön ohjelma muodostaa tavoitteita rakentamiselle ja kaupunkiympäristön ylläpidolle ja määrittelee toimenpiteet, joilla tavoitteita toteutetaan. Väestöennustetta tarkistettiin kaupunginvaltuuston päätettyä, että Riihimäellä tulee varautua 0,7 % vuosittaiseen väestönkasvuun. Yleiskaavaluonnoksessa uusia asuinalueita on osoitettu Kalmuun ja Varuskunta Kokko Taipaleen alueelle. Asemakaava-alueella on lisäksi rakentamattomia ja vajaasti rakennettuja tontteja, jotka on myös huomioitu arvioinnissa asuinrakentamisen tarpeesta. Vuoden 2015 aikana jatkettiin myös suunnittelutyössä tarvittavien selvitysten ja suunnitelmien laatimista. Yhteistyössä naapurikuntien, Hämeen liiton, Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten sekä Liikenneviraston kanssa käynnistettiin seudullinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Työn ensimmäisessä osiossa laadittiin liikennemallin avulla ennusteita liikennemääristä kaupunkiseudulla vuonna 2035. Työ jatkuu liikenteen palvelutasoa ja siihen liittyviä puutteita käsittelevällä osiolla.