ilmastotekoja 2013 tammikuu kesäkuu

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster Pääkaupunkiseudun ilmastotekoja 2013 tammikuu kesäkuu

Kasvihuonekaasupäästöt pienenevät hitaasti pääkaupunkiseudulla kivihiilen käytön vuoksi Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt pysyivät vuonna 2012 edellisvuoden tasolla. Viime vuosina kivihiilen käyttö on lisääntynyt ja suotuisa päästökehitys on pysähtynyt. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tekemien alustavien laskelmien mukaan pääkaupunkiseudulla syntyi vuonna 2012 kasvihuonekaasupäästöjä 5,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi laskettuna. Tämä on vajaa 10 prosenttia koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Vuonna 2012 kaukolämmön päästöt kasvoivat, mutta sähkönkulutuksesta aiheutui entistä vähemmän päästöjä. Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuoteen 2011 verrattuna päästöt laskivat Helsingissä kolme prosenttia ja Vantaalla noin yhden prosentin. Kasvihuonekaasupäästöt nousivat Espoossa seitsemän prosenttia ja Kauniaisissa 12 prosenttia. Vuoteen 1990 verrattuna kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Helsingissä 18 prosenttia. Muualla pääkaupunkiseudulla päästöt ovat pitkällä aikavälillä kasvaneet. Pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä yli 40 prosenttia aiheutuu kaukolämmöstä, jonka tuotanto perustuu lähes täysin fossiilisiin polttoaineisiin. Kaukolämmön tuotannossa käytettiin vuonna 2012 aiempaa enemmän kivihiiltä, minkä vuoksi kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n hyväksymisen jälkeen vähentyneet keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Viimeisen neljän vuoden aikana päästöissä ei kuitenkaan ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Strategian tarkistettu tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tämän saavuttaminen pääkaupunkiseudulla vaikuttaa viime vuosien perusteella työläältä. Asukasta kohti laskettuna päästöt ovat kuitenkin vähentyneet, erityisesti Helsingissä. Raportti vuoden 2012 lopullisista kasvihuonepäästölaskelmista valmistuu lokakuussa 2013. (Kuva 1) www.hsy.fi/seututieto/ilmasto/paastot/ 8000 7000 6000 khk-päästöt 1000 tco 2 e 5000 4000 3000 2000 1000 0 1990 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 KUVA 1: www.hsy.fi/seututieto/ilmasto/paastot Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen

Kuva 2. Vantaalla lastensuojelun avopalvelujen työntekijät saivat virantoimitusmatkoja varten toukokuussa 2013 käyttöönsä polkupyöriä, jotka hankittiin käytettyinä. Pyörät ovat saaneet erittäin positiivisen ja innostuneen vastaanoton työntekijöiden keskuudessa. Liikenne HSL:n tilaamassa liikenteessä vähäpäästöisten bussien osuus kipuaa yli 60 prosenttiin HSL:n tilaamassa liikenteessä vähäpäästöisten bussien osuus nousee yli 60 prosenttiin vuonna 2014. Vuoden 2014 alusta HSL:n tilaamaan bussiliikenteeseen tulee 85 uutta, vähäpäästöistä linja-autoa. matkaa, joista noin 30 % oli ns. yhdistelymatkoja. Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät noin 85 000 tonnia kimppakyydityksen ansiosta. www.hel.fi Busseista viisi toimii hybriditekniikalla, joka vähentää päästöjä ja polttoaineen kulutusta. Kaikkiaan HSL:n tilaamassa bussiliikenteessä arkipäivinä on tällä hetkellä 1 238 linja-autoa. www.hsl.fi/fi/mikaonhsl/uutiset/2013/ Sivut/Page_20130416105824.aspx Kimppakyyditys säästi yli 340 000 ajokilometriä Samaan suuntaan kuljettavien vaikeavammaisten ja vanhusten matkojen yhdistäminen vähensi Helsingissä ajokilometrejä yli 340 000. Helsingin Matkapalvelu välitti vuoden 2012 aikana lähes 600 000 Kuva 3. Kauniaisten kaupungin sähköauto osallistui 6.5.2013 sähköajoneuvokulkueeseen Senaatintorilla. Auto on kotipalveluhenkilökunnan ahkerassa käytössä. Kuvaaja: Ari Haka-Taivalmäki

Maankäyttö Helsingin yleiskaavan tavoitteena energiatehokas kaupunkirakenne Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi huhtikuussa 2013 uuden strategiaohjelman, jossa yleiskaavan osalta tavoitteena on energiatehokas kaupunkirakenne. Vuosille 2013 2016 tehdyn strategiaohjelman muita tavoitteita ovat mm. energiatehokkaampi asuntokanta sekä kestävän liikkumisen (pyöräily, kävely ja joukkoliikenne) osuuden lisääminen yhdellä prosentilla vuosittain. www.hel.fi/hki/taske/fi/strategiaohjelma Alueellisen ekotehokkuuden arviointityökalu edistyy Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat mukana KEKO-projektissa, jossa luodaan alueellisen ekotehokkuuden arviointityökalu yhdyskuntasuunnitteluun. Laskurin varsinainen kehitystyö käynnistyi maaliskuussa 2013. Aiemmin projektissa on tehty ekotehokkuuden arviointityökalujen tarvekartoitus sekä määritelty alueellinen ekotehokkuus. Honkasuon ja Kuninkaantammen asemakaavoissa on huomioitu ilmastoasioita Honkasuon asemakaavassa edellytetään puurakentamista ja matalaenergiarakentamista. Kaavassa edellytetään myös uusiutuvan energian käyttöön varautumista, mikä mahdollistaa alueelle rakennettavan matalalämpötilaisen kevytkaukolämpöjärjestelmän käyttöönoton. Myös Kuninkaantammen kaavamääräyksissä ovat mukana puurakentaminen, matalaenergiarakentaminen ja uusiutuva energia. Sähkönkäyttö Helsingin katuvalaistus siirtyy uuteen älyaikaan Helsingin Energia ottaa käyttöön uuden katuvalaistuksen ohjausjärjestelmän, jolla voidaan ohjata valaistusta useissa eri käyttöryhmissä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana asennetaan arviolta noin 10 000 valaisinkohtaista ohjainta, jolloin katuvalaistuksen himmennys voidaan toteuttaa vähäliikenteisenä aikana siten, että liikenneturvallisuus ei vaarannu. Valaistusta mitataan alueittain antureilla. Ensimmäiset älyvalaistuksen anturit on asennettu Kamppiin Sähkötalon katolle ja ne mittaavat eteläisen Helsingin valaistustilannetta. Alue-kohtaisella valaistustason mittauksella valoja voidaan sytyttää ja sammuttaa entistä tarkemmin. Uudella ohjausjärjestelmän avulla valmistaudutaan led-valaistuksen laajempaan käyttöön. www.helen.fi Työasemien virransäästöominaisuus toi lähes miljoonasäästön Helsinki on ottanut kattavasti käyttöön virransäästöominaisuudet työasemissaan. Toimenpiteen ansiosta sähkönkulutus väheni 5 160 MWh, joka vastaa noin 740 000 euron säästöä vuonna 2012. Virransäästöominaisuudet on otettu käyttöön kaikissa virastoissa ja liikelaitoksissa lukuun ottamatta terveyskeskuksia. Helsingin Energia ja oppilaitokset käyttävät puolestaan omia ohjelmiaan. Helsingissä oli vuonna 2012 noin 2000 työasemaa enemmän kuin vuonna 2011. www.hel.fi www.hel.fi

Rakennukset Espoo aurinkopaneloi kaupungin kattoja Espoo on tekemässä useiden satojen neliöiden aurinkoenergiahankintoja lähivuosina. Nyt käytössä on 550 neliötä aurinkopaneeleita ja määrä pyritään kaksinkertaistamaan vuoteen 2016 mennessä. Aurinkoenergiaa aiotaan hyödyntää sähköntuotannossa esimerkiksi Espoon sairaalassa ja Opinmäen kampusalueella, jotka valmistuvat vuonna 2016. www.espoo.fi/ilmasto Vantaalla merkittäviä säästöjä E-palveluhankkeilla Vantaalla on saatu merkittäviä säästöjä E-palveluhankkeista. Kolmen tuhannen euron investoinnilla on säästetty kolmessa kuukaudessa 70 000 e. Hankkeessa on mukana 16 kiinteistöä. E-palveluhankkeet muistuttavat Esco-hankkeita, mutta ne eivät sisällä investointeja. Schneider, joka toimii toteuttajana E-palveluhankkeessa, saa puolet saavutetuista säästöistä. www.vantaa.fi EkoTeko-projekti jalkautuu kaikkiin kiinteistöihin Helsingissä Vuonna 2010 2011 toteutettu EkoTeko-projekti on jalkautettu yhteensä noin 430 kouluun ja päiväkotiin vuoden 2012 loppuun mennessä Helsingissä. EkoTeko-projektissa rakennuskannan energiatehokkuutta parannettiin opastamalla käyttäjiä, huoltohenkilökuntaa ja omistajia. EkoTeko-projektin tuloksia hyödyntävissä kiinteistöissä sääkorjattu lämmönkulutus väheni noin 6 prosenttia vuonna 2012 edelliseen vuoteen verrattuna. EkoTeko-projektin käytännöt otetaan käyttöön koko Tilakeskuksen ylläpitämässä kiinteistökannassa vuoden 2013 aikana. www.hel.fi/hki/hkr/fi/hkr-rakennuttaja/ ajankohtaista/ekoteko Ammattikeittiöiden toimintatavat tarkastelussa Helsingissä Helsingissä Palmian Catering-palveluissa on aloitettu vuonna 2012 kaksivuotinen hanke, jossa selvitetään ammattikeittiöiden toimintatapojen muutosten vaikutusta keittiöiden energiankulutukseen. Selvitys tehdään laskennallisesti. www.hel.fi Energianhallintaohjelma käyttöön Helsingissä Helsingin Tilakeskus on laatinut kiinteistönhoidolle yhdessä Palmia-kiinteistöhuollon kanssa uuden energianhallintaohjelman. Ohjelmalla pyritään oikeisiin huonelämpötiloihin ja todellisiin ilmanvaihdon käyntiaikoihin. Ohjelma on otettu käyttöön jo 430 kohteessa ja se pyritään ottamaan käyttöön vuoden 2013 aikana kaikissa Tilakeskuksen ylläpitämissä kohteissa. www.hel.fi Otaniemen tutkijahotelli saavutti kultaisen LEED-ympäristösertifikaatin Espoon kaupungin rakennuttamalle Aalto Inn -tutkijahotellille on ensimmäisenä eurooppalaisena asuinkohteena myönnetty kultainen LEED-sertifikaatti. LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on arvostettu suunnittelun, rakentamisen sekä rakennuksen vastuullisen käytön ympäristöluokitustyökalu. LEED-ympäristösertifioinnissa Aalto Inn -rakennuksen saavuttama kultataso on luokittelun toiseksi ylin. www.espoo.fi/ilmasto Aurinkosähköä Korttelitalo Kanavassa Helsingissä Vuonna 2012 valmistui matalaenergiauudisrakennus Korttelitalo Kanava Aurinkolahteen. Korttelitalossa toimii sekä Kanavan sivukoulu että päiväkoti Kanava. Rakennuksessa otettiin käyttöön valmistumisen yhteydessä aurinkosähkövoimala, jonka huipputeho on 17,25 kwp. http://www.hel.fi/hki/hkr/fi/ajankohtaista/uusi_ korttelitalo_kanava_valmistui_aurinkolahteen

Hankinnat, kulutus ja jätteet Puolessa Helsingin hankinnoista huomioidaan ympäristöasiat vuonna 2015 Helsingin uuden strategiaohjelman mukaan tavoitteena on, että 50 % kaupungin hankinnoista huomioidaan ympäristönäkökulma vuonna 2015. Lisäksi kaupunki pyrkii edistämään innovatiivisia hankintoja ja tehokkaampia käytäntöjä. www.hel.fi/hki/taske/fi/strategiaohjelma Vihreä kahvila saa seuraajia Helsingissä Kallion virastotalossa avattiin helmikuussa 2013 ensimmäinen Vihreä kahvila. Palmian Catering-palveluiden Vihreä kahvilan toimintaperiaatteina ovat ympäristöystävällisyys, reiluus ja terveellisyys. Kahvilassa on tarjolla luomu- ja lähituotteita ja toiminnassa on panostettu lajitteluun. Kallion virastotalon Vihreä kahvila saa seuraajia myös muissa Palmian toimipaikoissa. www.hel.fi/hki/palmia/fi/uutiset/ vihrea_kahvila_avaa_ovensa HSY tarjoaa apua ruokajätteen määrän vähentämiseksi HSY käynnisti keväällä 2013 koko pääkaupunkiseudulla Ruokaa rippeistä -kampanjan. Kohderyhmänä ovat etenkin perheet, joissa on alle 9-vuotiaita lapsia. Kampanjan aikana on jaossa ruoan rippeitä hyödyntäviä reseptejä neuvoloissa, kirjastoissa ja muissa lapsiperheiden suosimissa paikoissa. Lisäksi HSY järjestää neuvontatilaisuuksia muun muassa leikkipuistoissa ja seurakuntien sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahviloissa ja -kerhoissa. www.hsy.fi/majakka/hanke_etenee/ jatteen_synnyn_ehkaisy/kotitaloudet/ Sivut/default.aspx Ruokaa rippeistä -kampanjan kuvitusta

Energiantuotanto Helsingin Energia nostaa uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin vuonna 2020 Huhtikuussa 2013 hyväksytyn Helsingin uuden strategiaohjelman mukaan Helsingin energian tuotannon päästövähennys on 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Lisäksi uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. www.helen.fi HSY lisää uusiutuvan energian tuotantoa uudella mädätyslaitoksella HSY:n hallitus päätti tammikuussa 2013 lisätä pääkaupunkiseudun biojätteen käsittelykapasiteettia ja valita biojätteen uudeksi käsittelymenetelmäksi niin sanotun osavirtamädätyksen kuivamädätystekniikalla. Mädätyslaitos rakennetaan Espooseen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen aiemmin rakennetun kompostointilaitoksen yhteyteen. Mädätyslaitoksessa biojätteestä tuotetaan uusiutuvaa energiaa ja multatuotteen raaka-ainetta. Valitulla tekniikalla voidaan käsitellä noin 60 000 tonnia biojätettä vuodessa. HSY aloittaa mädätyslaitoksen rakentamisen syksyllä 2013 ja laitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. www.hsy.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/2013/ Sivut/HSY_lisaa_uusiutuvan_energian_tuotantoa_ uudella_madatyslaitoksella.aspx Vantaan asuntomessualueesta vähähiilinen Vantaa jatkaa vuonna 2011 alkaneessa RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit -hankkeessa Kivistön kohteillaan. Tavoitteena on saada suunniteltua ja rakennettua vuoden 2015 asuntomessualueesta Kivistössä vähähiilinen panostamalla ekotehokkaaseen rakentamiseen ja liikkumiseen. Asuntomessualueen energiaratkaisuissa on mukana tällä hetkellä muun muassa aurinkopaneeleilla katettu pyörätieosuus. Lisäksi alueelle rakennetaan Suomen suurin puukerrostalo. RESCA:n toinen projekti Vantaalla on Kivistön keskusta, josta on tarkoitus rakentaa ekotehokas. Kivistön keskustassa kokonaan uusiksi rakennettava jätevesiverkosto pyritään hyödyntämään rakennusten lämmön lähteeksi. Espoon sairaalasta avointen energiaratkaisujen edelläkävijä Espoon kaupunki ja Fortum ovat tehneet aiesopimuksen Jorviin rakennettavan Espoon sairaalan energiaratkaisusta. Fortumin uudenlaisen energiaratkaisun avulla sairaalassa syntyvä hukkalämpö hyödynnetään kokonaisuudessaan Espoon kaukolämmityksessä. Kyseessä on Suomen ensimmäinen kahdensuuntaisesti toimiva, avoin energiaverkko, jonka myötä sairaala voi yhdistää oman tuotantonsa ja markkinoilta ostetun energian optimaalisella tavalla. Energiaratkaisu pienentää kaukolämmön ympäristöpäästöjä alueella. www.espoo.fi/ilmasto Yleiset keinot Helsingin uusi strategiaohjelma linjaa tiukemmat päästötavoitteet vuoteen 2020 Helsingin kaupunginvaltuusto nosti huhtikuussa 2013 Helsingin hiilidioksidipäästötavoitteen 30 % vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Aikaisempi tavoite oli 20 %. www.hel.fi/hki/taske/fi/strategiaohjelma Järvenpään Mestariasunnot Oy ja Helsinge skolanin ympäristöryhmä palkittiin ilmastoteoista HSY on myöntänyt Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle HEI Helsingin seudun ilmastopalkinnon 2013 ja vantaalaiselle Helsinge skolanin Green Team Helsinge -ympäristöryhmälle alle 18-vuotiaille suunnatun HEIJ Helsingin seudun ilmastojuniori 2013 -palkinnon. HSY jakoi palkinnot helmikuussa 2013 toimijoille, jotka ovat edistäneet Helsingin seudun ilmastotavoitteiden saavuttamista ja ovat toiminnallaan vähentäneet kasvihuonekaasupäästöjä.

KUVAT 5a ja 5b: Yllä Helsingin seudun ilmastopalkinto HEI:n voittajatiimi, vieressä vastaavan junioripalkinnon HEIJ:n voittajat. Energianeuvontapalveluja asukkaille Järvenpään Mestariasunnot Oy on edelläkävijä ja erinomainen esimerkki energiatehokkaasta rakentamisesta ja valistustyöstä. Helsinge skolanin Green Team Helsinge -ympäristöryhmän projektissa on tavoitteena hankkia koululle aurinkopaneelit ja samalla vähentää erilaisin toimin syntyvän jätteen määrää ja valistaa koululaisia arjen ympäristöteoissa. Kilpailun kunniamaininta myönnettiin Oy Keittiökaveri Ab:lle. Oy Keittiökaveri Ab on kehittänyt ruokakassipalvelun, jonka avulla edistetään ilmastoystävällisen lähiruuan käyttöä sekä vähennetään ruokahävikkiä ja ruoasta aiheutuvia ilmastovaikutuksia. http://www.hsy.fi/seututieto/ilmasto/palkinnot/ ilmastopalkinto/sivut/palkitut_2013.aspx Syksyllä 2012 käynnistynyt ASIAA!-hanke jatkuu Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Hankkeessa tavoitteena on tarjota asukkaille puolueetonta energianeuvontaa asumiskustannusten vähentämiseksi ja asumisviihtyvyyden lisäämiseksi. Energianeuvontapalveluihin kuuluvat energia-aiheiset luennot, kaksi energia-aiheista näyttelyä sekä tilaisuuksiin ja tapahtumiin pystytettävä Energiaklinikka. Kaikki palvelut ovat maksuttomia ja niitä voivat tilata esimerkiksi asukasyhdistykset, järjestöt ja taloyhtiöt. www.energiaopas.fi

Kuva 6. ASIAA!-hanke ja Vantaan nuorisotoimi järjestivät kesäkuussa energialeirin osalle Kytöpuiston koulun oppilaista. Leirin aikana tutustuttiin energiaan mm. vierailemalla Harakan saaressa ja Vantaan luontokoululla. Oppilaat suunnittelivat leirin lopussa energiansäästökampanjan, joka käynnistetään koululla loppusyksystä.

Pk-yritysten ensiaskel energiatehokkuuteen: Energiasuunta Ilmastoinfo kehittää yhteistyössä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa Energiasuunta-palvelua pk-yrityksille. Ensiaskeleeksi energiatehokkuuteen tarkoitettua Energiasuuntaa on pilotoitu kahdeksassa pienessä ja keskisuuressa yrityksessä vuonna 2012. Palvelu koostuu energiankulutustietojen analysoinnista ja kenttäkierroksesta, joiden pohjalta yritys saa suositukset energiatehokkuustoimista. Energiasuunta on osa pääkaupunkiseudun yrityksille suunnattua Ekokompassi-tuoteperhettä. Espoolaisille pientaloasujille energianeuvontaa Espoossa on aloittanut syksyllä 2012 energia-asiantuntija, joka neuvoo espoolaisia pientalojen uudis- ja korjausrakentajia energia-asioissa. Neuvonnan tarkoituksena on puolueettomasti kertoa eri lämmitysjärjestelmistä ja auttaa rakentajaa valitsemaan taloudellinen ja energiatehokas lämmitysjärjestelmä. www.espoo.fi/fi-fi/visa_koivu_neuvoo_ espoolaisia_energiaasi%2822904%29 www.ilmastoinfo.fi Ilmastoinfo liitettiin osaksi HSY:tä Ilmastoinfo liitettiin vuoden 2013 alusta osaksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymää. Ilmastoinfon tehtävänä on auttaa kaupunkilaisia sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään. Toiminnan pääteemoja ovat energia, liikkuminen, ruoka ja kuluttaminen. Teemoja tuodaan esiin erilaisin tapahtumin, tilaisuuksin ja kampanjoin. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit sekä Helsingin Energia ja HSL osallistuvat Ilmastoinfon rahoitukseen ja käyttävät sen palveluja. www.hsy.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/2013/ Sivut/ilmastoinfo_yhdistettiin_HSYhyn.aspx Gepardi juoksee 30 sekunnin aikana kilometrin. Mitä gepardi edellä, sitä peseytyjä perässä. Uskomattomalla nopeudella suihkuun ja pois. Stadin ilmasto Vuonna 2013 avattiin Stadin ilmasto -nettisivusto, jonne on koottu tietoa Helsingin kaupungin ilmastotoimenpiteistä sekä hillinnän että sopeutumisen osalta. Sivustolta voi tilata Stadin ilmasto uutiskirjeen, jossa kerrotaan ajankohtaista tietoa Helsingin ilmastotyöstä. www.stadinilmasto.fi Uutisia Espoon ilmastotyöstä Espoo on julkaissut keväästä 2013 lähtien uutisia ilmastotyöstään uusilla nettisivuillaan www.espoo.fi/ ilmasto. Sivuilta löytyy tietoa mm. Espoon ilmastotavoitteista ja konkreettisia esimerkkejä energiatehokkuustyöstä. www.espoo.fi/ilmasto Tapahtumia ja kampanjoita 30 sekuntia riittää! Urheiluhallit Oy:n uimahalleissa Helsingissä järjestettiin maaliskuussa 2013 suihkutilojen vedensäästökampanja. Kampanjan tarkoituksena oli kiinnittää uimahallissa kävijöiden huomiota suihkussa vietettyyn aikaan. Vaikka hygieniasta on huolehdittava hyvin, lotrata ei silti tarvitse 30 sekuntia riittää! Kampanjan aikana vedenkulutusta mitattiin Kallion, Malmin ja Mäkelänrinteen uimahallien suihkutiloissa. Malmin uimahallin suihkujen vedenkulutus laski kampanjan jälkeisellä viikolla n. 8 %.

002 Mäkelänrinteen ja Malmin uimahallissa oli lisäksi esillä Rosa Meriläisen kirjoittama Suomen ensimmäinen vedenalainen essee, joka oli luettavissa uidessa tai sukeltaessa. Kampanja laajenee Espooseen, Kauniaisiin ja Vantaalle. www.hsy.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/2013/ Sivut/Urheiluhallit_Oy_ja_Ilmastoinfo_ haastavat_30_sekuntia_riittaa.aspx Energiatehdas Ilmastoinfo tarjosi Energiatehtaalla vinkkejä hiilijalanjäljen pienentämiseen arjen ilmastotekojen avulla. Energiatehdas-osio järjestettiin toista kertaa Kierrätystehtaan yhteydessä Kaapelitehtaalla 4.-5.5.2013. Kierrätystehtaalla oli kävijöitä noin 10 000. Energiatehtaalla tarjottiin toiminnallisia rasteja, joissa mukavan tekemisen lomassa oli tarjolla informaatiota energiatehokkuudesta ja kulutusvalinnoista. Ilmastoinfo järjesti myös Energiatehtaan etkot vappuviikolla Narinkkatorilla, jossa oli tarjolla mm. pyörän huoltoneuvontaa ja katsastusta sekä Energiaklinikka. Energiatehtaan toiminnallisista rasteista vastasivat Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, HSL Helsingin Seudun Liikenne, Kuluttajien energianeuvonta ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Helsingin Energia, BookCrossing, Rakennetaan puutarha! -projekti ja Kasviteltta yhdessä Lasten ja nuorten puutarha ry:n kanssa. Earth Hour -tapahtumaan osallistuivat asukkaiden ja yritysten lisäksi mm. Helsingin kaupungintalo, Finlandia-talo, Olympiastadion, Olympiaterminaali, Makasiiniterminaali, Vantaan kaupunki, Vantaan seurakunnat, Vantaan Sanomat, Vantaan Energia, Myyrmanni, Aktia Myyrmäki ja HSY. Lisäksi mukana oli päiväkoteja, kouluja ja nuorisotiloja eri puolella pääkaupunkiseutua. www.wwf.fi/earthhour Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ILKKA-hankkeella ilmastonkestävyyttä Helsinki, Vantaa ja HSY ovat mukana Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun - (ILKKA) -hankkeessa. Hankkeessa luodaan suunnittelutyökaluja ja -ohjeistuksia kaupunkisuunnittelijoille sekä rakennus- ja viheralan yrityksille ilmastonmuutoksen huomioonottamisesta suunnittelussa. ILKKA-hanketta koordinoi Helsingin kaupunki ja sen osatoteuttajina ovat Vantaan ja HSY:n lisäksi Lahden ja Turun kaupungit, Ilmatieteen laitos sekä Turun yliopisto. Vuosina 2012 2014 toteutettavan hankkeen yhtenä rahoittajana on Euroopan aluekehitysrahasto EAKR. www.ilmastotyokalut.fi HSY 9/2013. Kannen kuva: HSY / Jenni-Justiina Niemi www.kierrätystehdas.fi/energiatehdas Maailman laajin ilmastotempaus pimensi pääkaupunkiseutua Eri puolilla pääkaupunkiseutua osoitettiin tänäkin vuonna tukea ilmastonmuutosta hillitsevälle toiminnalle osallistumalla WWF:n koordinoimaan maailmanlaajuiseen Earth Hour -kampanjaan. Kampanjassa lähes kaksi miljardia ihmistä ja yhteisöä ympäri maailmaa sammuttaa valonsa 23.3. tunnin ajaksi. Yksi maailman nopeimmista hisseistä vie 30 sekunnissa Taiwanin korkeimman rakennuksen huipulle yli 100 kerrosta. Suihkussa ei tarvitse mennä ylös eikä alas. 30 sekuntia riittää. Jos Robert DeNiro on valmis jättämään koko elämänsä 30 sekunnissa, niin kyllä sinäkin ehdit siinä ajassa käydä suihkussa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HRM, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors Tfn. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi