2 R 2010 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti

2 R 2010 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Vieraana suurlähettiläs Matti Anttonen Venäjän lääkemarkkinat Terveillä elämäntavoilla nousuun Liikunnallista vapaa-aikaa venäläisittäin Voronežin alue

Vieraana suurlähettiläs Matti Anttonen Venäjän lääkemarkkinat Terveillä elämäntavoilla nousuun Liikunnallista vapaa-aikaa venäläisittäin Voronežin alue Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 2 2010 Sisällys Suomen ja Venäjän välinen kauppa 3 Toimitusjohtajan terveiset 4 Vieraana suurlähettiläs Matti Anttonen 8 Asiantuntija tutuksi: Projektipäällikkö Jevgeni Korobkin 9 Tulliuutisia 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa vuonna 2009 Talous ja laki Katsaus Venäjän talouteen 14 Talousuutisia 17 Lakiuutisia 22 Juristin palsta 23 Mahdollisuuksien Venäjä 24 Venäjän lääkemarkkinat 26 Yksityiset terveydenhuoltopalvelut 28 Terveillä elämäntavoilla uuteen nousuun 30 Bisnesuutisia 34 Voronežin viljavat maata 36 Aktiivista vapaa-aikaa venäläisittäin SVKK:n toimintaa SVKK:n toimintaa 40 Uudet jäsenet 42 Koulutustapahtumat 44 2 R 2010 S u o m a l a i s - V e n ä l ä i s e n k a u p p a k a m a r i n j ä s e n l e h t i Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 5 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 24/2010 Etukannen kuva: Shutterstock Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys - SVKK ry käyntiosoite: World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki postiosoite: PL 800, 00101 Helsinki puhelin +358 10 439 1150 www.finruscc.fi Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi Maisa Moijanen Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Kaisa Tiira p. 358 10 439 1158; 358 50 555 2073 kaisa.tiira@finruscc.fi Mediakortti: www.finruscc.fi/ mediakortti Toimituksen sähköposti venla@finruscc.fi Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1797-9110 2

Toimitusjohtajanterveiset Virkoamisen merkkejä M Pari viikkoa sitten olin muutaman viikon Moskovassa viisumiasioissa ja samalla ehdin tehdä sekä empiirisiä tutkimuksia että kuulla paikallisten toimijoiden mietteitä bisnesarjesta. Päällimmäiseksi vaikutelmaksi jäi varovainen, mutta varsin elinkykyinen optimismi. Empiiriset tutkimukseni osoittivat, että päivittäistavarakauppa käy entiseen malliinsa, Coffee Houset, Shokoladnitsat ja pizzeriat ovat taas täynnä läppärinuoria, kadut täynnä töihin meneviä ja töistä tulevia autoja ja ihmisten mieliala ihan ookoo. Luksus- ja brändituotteita tarjoavat putiikit ja kalleimmat päivittäistavarakaupat sen sijaan eivät olleet samalla tavalla täysiä kuin esim. vuonna 2008. Paikallisten suomalaisten ja venäläisten toimijoiden mielialat niin ikään olivat ihan ookoo. Puhuttiin jopa ennätysmääristä tilauksia. Kävi selväksi, että lehtiartikkelit taantumasta ja viennin vaikeuksista ja tapaamieni yritysedustajien kertomukset eivät olleet ihan yhteneväiset. Kotikutoinen analyysini osoitti, että aktiivista asiakastyöskentelyä ja jatkuvaa markkinointia harjoittaneet yritykset olivat jälleen kerran selviytyneet voittajina. Venäjän taloudet käyrät osoittavat kaikki taas ylöspäin, öljyn hinta on nousussa ja rupla vahvistuu, venäläiset pankit ovat pullollaan rahaa, investointikohteet vain puuttuvat. Venäjän tuonti on kasvanut ja sen odotetaan kasvavan tänä vuonna 15 20 %. Teollisuustuotanto on kasvanut. Myös yrityksillä Venäjällä on rahaa kysymys on, haluavatko ne käyttää rahansa juuri meidän tuotteisiimme ja palveluihimme? Eikö ole niin, että rahaa löytyy aina siihen, mitä halutaan? Näyttää siltä, että Venäjän talouden kehitys on varsin jyrkkä V, päinvastoin kuin Suomen ja muiden länsimaiden. Viime aikoina on kuultu ekonomistien suulla, että varovaisen optimismin pohja on vahvistunut ja odotukset talouden kasvulle kohonneet. Edellytykset sekä viennin kasvulle että paikallisen liiketoiminnan suotuisalle kehitykselle ovat kohdallaan. Suomalaiset yritykset ovat tarkkaan seuranneet Venäjän talouden ja venäläisyritysten kehitystä. On selkeästi nähtävissä, että vain odotetaan sitä hetkeä, kun käynnistetään myynti- ja markkinointikampanja, siirrytään aggressiivisesta tilausten odotuksesta aggressiiviseen asiakastyöskentelyyn, puhalletaan pölyt pois investointi- ja hankintaprojekteista. Joko se hetki on nyt? Palveluksessanne Mirja Tiri Toimitusjohtaja Suomalais-Venäläinen kauppakamari Puh. 050 433 8168 Sähköposti mirja.tiri@finruscc.fi 3

VieraanaMatti Anttonen Hyvinvoiva naapuri, Teksti: Pirjo Peltola Suurlähettiläs Matti Anttonen on palvellut Moskovan asemapaikassaan parisen vuotta, jona aikana Venäjän talous on ehtinyt tehdä jyrkkää siksakia hurjan nousun huumasta lähes pohjakosketukseen. Missä nyt mennään, globaalisti ja suomalaisesta näkökulmasta. Siitä keskustelemme tänään. Pieni déjà vu -ilmiö käy mielessä, kun odottelen Moskovan suurlähetystön paraatitilojen aulassa. Edellisen kerran olin samassa paikassa niin kauan sitten, etten kehtaa edes sanoa. Silloin olin opiskelija, joka oli kutsuttu itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Mutta asiaan, lähettiläs odottaa portaikon yläpäässä, parrakas, vakavan näköinen mies, tarkkakatseinen olemus ja sympaattiset pyöreät silmälasit ohjaavat mielikuvaan älykköpohdiskelijasta. Siinä ajattelussa taidan jopa osua aika nappiin. Miltä Venäjällä ja Venäjän taloudessa nyt näyttää, aloitan hieman haparoivasti. Diplomaatti tarttuu aiheeseen napakasti. Nyt näyttää siedettävältä. Jos viime vuonna Venäjän talous meni alas samaan tahtiin Suomen kanssa, melkeinpä prosentin kymmenyksilleen, niin tänä vuonna odotetaan, että talous kasvaa. Lyhyellä tähtäyksellä tilanne on kohtuullinen. Pidemmällä tähtäyksellä Venäjän talouden rakenteen haasteet ovat ihan samat kuin ennenkin. Lähiaikojen haasteista Anttonen nostaa esiin valmistavan teollisuuden tilanteen ja demografisen kehityksen. Varmaa on, että seuraavan vuosikymmenen kuluessa työvoima vähenee merkittävästi Venäjällä. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Johtaako se siihen, että työvoiman käyttö tehostuu? Miten paljon työvoiman hinta nousee? Ja mitkä ovat vaikutukset Venäjän kilpailukykyyn? Anttonen heittää kysymykset ilmaan ja toteaa, että palkkataso on jo nyt sen verran korkea, että Venäjästä ei voi tulla edullisten teollisuustuotteiden viejää maailman markkinoille. Ainoa mahdollisuus on panostaa laatuun, mikäli halutaan nähdä venäläisiä tuotteita maailmalla. Pahin talouskriisi hellittää jo otettaan ja Venäjällä elpymistä haetaan pitkälti samassa tilanteessa kuin monessa muussakin maassa, eli valtion budjetti on reippaasti miinuksella. Mutta siinä Venäjä eroaa monesta laman puraisemasta kohtalontoveristaan, että velkaa ei juuri ole. Voi sanoa, että Venäjä on käytännössä nettovelaton. Aikaisempina vuosina kerätyillä rahastoilla pärjätään tämäkin vuosi. Ja inflaatiopaineetkin pysynevät ainakin alkuvuodesta suhteellisen pieninä. Yritysten kanssa keskustellessa välittyy kuitenkin tunnelma, että inflaatio voisi loppuvuodesta nousta reippaammalle tasolle. Patoutunutta hinnankorotuspainetta on ilmassa. Modernisaatio, EU ja WTO Mitä lähiajan kriisistä opittiin oikeasti, se jää nähtäväksi. Nyt kuitenkin valtakunnassa kaikissa mahdollisissa yhteyksissä puhutaan modernisaatiosta. Keskustelu on 4

paras naapuri välillä kiivasta ja siinä saavat luudasta yhtälailla huutia niin vanha virkamieskoneisto kuin yritysjohtajatkin. Mutta mitä ajattelee suurlähettiläs. Muuttuvatko vallanpitäjien sanat teoiksi? Venäjällä kaikki halutaan tehdä nopeasti. Toistaiseksi tämän päivän puheet ovat olleet enemmän suunnitelmia. Mutta se, mitä presidentti maalailee maan tilanteesta, ei anna kovinkaan ruusuista kuvaa. Häneltä kuulee karuja arvioita monista kysymyksistä. Anttonen myöntää, että Medvedevin tulevaisuuden visio tuntuu mukavalta. Mutta miten nykytilasta päästään parempaan maailmaan, onkin jo vaikeampi kysymys. Millaisia visioita se herättää suurlähettiläässä? Venäjä on varsin normaali maa. Väestöllä on kohtuullisen hyvä koulutustaso ja monipuolista infrastruktuuria on olemassa, vaikkakin joskus huonossa kunnossa. Mutta kun halutaan päästää kehityksessä seuraavalle tasolle, niin siinä kannattaisi hyödyntää sitä, mitä maailmalla on jo keksitty ja sovellettu erilaisissa markkinatalouksissa. Uskon, että siitä voisi löytyä ratkaisu moniin asioihin. Anttosen mielestä Venäjän modernisaatiosuunnitelmissa paljastuu selkeä ristiriita, kun rinnalle otetaan WTO-jäsenyysprosessin viimeaikaiset tapahtumat. Suomi on aktiivisesti pyrkinyt tukemaan 5

VieraanaMatti Anttonen Venäjän WTO-jäsenyyttä, koska on ajateltu, että siten voidaan tukea myös Venäjän taloudellisten rakenteiden kehittämistä. Jäsenyysneuvottelut ottivat kuitenkin kunnolla takapakkia, kun Venäjä käynnisti Kazakstanin ja Valko-Venäjän kanssa tulliliittohankkeen, josta on myöhemmin tarkoitus luoda vielä syvempi taloudellisen integraation alue. Valko-Venäjä on WTO-jäsenyydessä tällä hetkellä aivan alkumetreillä, Kazakstan on edennyt jonkin verran ja Venäjä on ihan loppusuoralla. Siksi olemme nyt huolissamme siitä, että nämä hitaammin edenneet maat ja erityisesti Valko-Venäjä jarruttavat Venäjän WTO-jäsenyyttä, joka yleisen käsityksen mukaan auttaisi Venäjän talouden modernisoinnissa niin kuin on auttanut monta muutakin maata. Anttonen kertoo, että Venäjän WTOjäsenyyden uudet kuviot saattavat hidastaa merkittävästi sekä modernisaatiota että lähentymistä Euroopan Unioniin. Meitä huolettaa ennen kaikkea se, miten tilanne hankaloittaa EU:n ja Venäjän välistä sopimusprosessia. EU ja Venäjä neuvottelevat uutta perussopimusta, jonka talousosuuden neuvotteluissa lähtökohtana oli, että Venäjä on WTO:n jäsen, ja useimmissa kysymyksissä voidaan suoraan viitata WTO-jäsenyyteen. Mikäli tämä ei nyt toteudu, niin neuvotteluprosessi pitkittyy ja siihen joudutaan ottamaan talousosien keskeisiä periaatteita WTO-sopimuksesta. Tosin tämäkään vaihtoehto ei tunnu kiinnostavan Venäjää. Hyvien EU-suhteiden hyötyä ei Anttosen mukaan pitäisi aliarvioida Venäjällä. Esimerkkinä hän mainitsee itäisen Keski- Euroopan maiden ja erityisesti Puolan tilanteen nyt ja 20 vuotta sitten. Lähentyminen EU:iin on merkittävästi auttanut siellä talouden modernisaatiossa. Ja uskon, että Venäjä voisi saada hyvää mallia siitä, miten EU ja sen uudet jäsenmaat ovat toimineet viimeisten 20 vuoden aikana. WTO-jäsenyydestä puhuttaessa ajatellaan usein vain tavarakauppaa. Anttonen haluaa tuoda asiassa esiin paljon laajempia vaikutuksia. Venäjän WTO-jäsenyydestä ja se vai- kutuksesta on tehty Maailmanpankissa paljon hyvää tutkimusta. Tulokset osoittavat, että tärkein vaikutus näkyy palvelusektorin kehittämisessä. Jos Venäjällä on parempia ja kilpailukykyisempiä pankkeja, vakuutusyhtiöitä, vähittäiskauppaa, tukkukauppaa, liikenne- ja rakennussektoria, niin ensinnäkin nämä toimialat voivat paremmin ja toiseksi ne helpottavat teollisuuden ja maatalouden toimintaedellytyksiä ja kolmanneksi tehokas ja kilpailukykyinen palvelusektori voi muuttua merkittäväksi vientialaksi. Konkreettisia esimerkkejäkin löytyy suurlähettilään takataskusta kuten liikennesektorin mahdollisuudet ja Venäjän erinomaiset edellytykset toimia maasiltana Euroopan ja Aasian välillä. Kun asuin aikoinani Amerikassa, seurasin, miten siellä hoidetaan junaliikennettä mantereen poikki. Siellä kulkee kerran kymmenessä minuutissa sata kaksikerroksista konttijunaa molempiin suuntiin. Minkälaiset logistiset kilpailumahdollisuudet Venäjällä olisikaan, jos tuosta Venäjän poikki kymmenen minuutin välein ajaisi konttijuna. Kymmenessä päivässä pystyttäisiin saamaan kontti kuin kontti Kaukoidästä Itämeren piiriin. Anttonen toteaa, että Venäjällä palvelusektoria ei nähdä talouden keskeisenä elementtinä. Modernisaatiokeskustelussakin lopputulemana pitäisi olla jokin, mielellään high tech -laite, made in Russia. Ei pitäisi ylenkatsoa mitään sektoria, vaan löytää ne alat, jotka tarjoavat parhaimmat kilpailumahdollisuudet ja aloittaa niistä. Näillä resursseilla ja näinkin hyvin koulutetulla väestöllä pitäisi saada aikaan myös hyviä tuloksia. Mutta osaaminen ja näkemys eivät voi syntyä muuta kuin avautumisen kautta. Suomalaiset Venäjällä Suomalaisille Venäjä tarjoaa Anttosen mukaan erinomaiset mahdollisuudet ja Mitä paremmin ja vapaammin suomalaiset pystyvät liikkumaan Venäjällä ja venäläiset Euroopassa, sitä vahvemmin se sitoo Venäjää eurooppalaiseen markkinatalouden ja avoimen yhteiskunnan kehitykseen ja sitä parempi se on myös meille erityisesti palveluyrityksille Venäjä on lupaava markkina. Hän arvelee kuitenkin, että samanlaista merkitystä suomalaiselle vientiliiketoiminnalle Venäjällä tuskin enää tulee olemaan kuin oli Neuvostoliiton aikana. Venäjän osuus maailmataloudesta on noin kolme prosenttia ja sen suuruinen Venäjän markkina on myös monien globaalisti toimivien suurten suomalaisyritysten näkökulmasta. Anttonen vinkkaa, että Venäjälle lähtevän yrityksen kannattaa tutkailla Venäjän mahdollisuuksia myös laajemmin kuin vain Moskovan ja Pietarin ympäristöstä. Täällä metropolissa tila ja työ ovat kalliita. Kun etabloituu Venäjälle ja varsinkin valmistavan teollisuuden alalle, niin kannattaa katsoa, minne teollisuuslaitoksensa laittaa, sillä eri alueiden palkkatasojen erot voivat olla suuret. Palvelut pitää kuitenkin tuottaa siellä, missä kuluttajat ja ostovoima ovat. Ethän voi laittaa halpahallia tai rautakauppaa keskelle metsää, vaan sinne missä asiakkaat ovat. Raudan vääntämiseen riittää, että on osaavaa työvoimaa ja sopiva halli. Ei ole merkitystä sijaitseeko tehdas 50 tai 100 kilometriä suuntaan tai toiseen, sen sijaan tuotantokustannuksissa merkitys voi olla suuri. Alueet erovat toisistaan myös toimintaedellytysten suhteen. Alueet ja paikkakunnat päättävät itsenäisesti, miten pitkälle auttavat investoivia yrityksiä esimerkiksi kunnallistekniikan rakentamisessa tai lupien saamisessa. Jos seutukunnalla on toisia suomalaisia yrityksiä, niin kannattaa kysellä, millaisia sudenkuoppia siellä saattaa tulla vastaan. Tuskin on yrityssalaisuus, miten seudulla tulee toimia tai onko siellä saatavissa sähköä ja miten lupaprosessit etenevät. Tällaisella tiedolla on kuitenkin suuri merkitys yrityksille. 6

Suurlähettilään mukaan Venäjälle aikovien ja siellä toimivien yritysten olisi muutenkin hyvä keskustella muiden saman alan yritysten kanssa. Hän kehottaa yrityksiä järjestäytymään ja liittymään mukaan erilaisiin yhteisöihin, joiden kautta voi yhteistoimin vaikuttaa toimintaedellytysten parantamiseen. Voi liittyä SVKK:n jäseneksi ja mennä mukaan Association of European Business organisaatioon, johon on järjestäytynyt toimialoittaisia ryhmiä. Moskovassa Amerikkalainen Kauppakamari AMCham ja Association of European Business ovat vahvimpia lobbausorganisaatioita. Suomalaiset ovat luontevasti eurooppalaisten joukossa. Venäjä ei ole läheskään valmis toimintaympäristö. Kokemusta markkinataloudesta tässä maassa on vain vajaat 20 vuotta ja työtä on vielä paljon edessä. Riskejä ajatellen Venäjä ei ole mikään erityistapaus. Anttonen muistuttaa, että suomalaisyritykset ovat tehneet isoimmat tappionsa Länsi-Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa. Niin isoja riskejä tuskin kukaan lähtisi edes ottamaan Venäjällä kuin on otettu ns. normaaleissa markkinatalousmaissa. Venäjällä niin kuin muuallakin pitää tuntea toimintaympäristö ja siinä pitää sitten osata toimia. Täällä suurimmat riskit liittyvät perinteisiin yritystoiminnan riskeihin. Ja kun ei ole WTO-jäsenyyttä, niin se antaa Venäjän viranomaisille enemmän pelitilaa muuttaa tulleja ja toimintasääntöjä. Paikallistasolla voi myös käydä niin, että ei yhtäkkiä saakaan jotain lupaa ja siitä tilanteesta voi olla hankala selviytyä. Pulaa kansainvälisistä osaajista Useimmilla yrityksillä perusongelma on Anttosen mukaan siinä, miten osata toimia vieraassa ympäristössä bisnesmielessä kannattavasti. Siinä yksi keskeinen kysymys kulminoituu osaavaan henkilökuntaan. Monet yritykset yrittävät löytää keinoja henkilökustannusten pienentämiseksi, sillä ekspattien ylläpito Venäjällä on varsin kallista nyky-venäjällä, vaikka halpaa ei ole myöskään osaava venäläinen työvoima. Haaste on myös löytää globaalin bisneksen vaatimukset täyttävää työvoimaa Venäjältä. Tähänkin Anttosella on ajatuksia, niitä sinisiä ajatuksia, kuten hän naurahtaen toteaa. Yksi ratkaisu ovat venäläiset, jotka ovat työskennelleet ulkomailla kansainvälisessä yrityksessä ja palaavat Venäjälle. Näihin olen törmännyt viime aikoina. He ovat asiantuntijajohtajia, joilla hyvä kielitaito ja länsimaisen yrityskulttuurin osaaminen. Täällä on pulaa juuri hyvistä venäläisistä ylemmän ja keskijohdin managereista, jotka osaavat toimia ulkomaisessa tai venäläisessä yrityksessä modernien pelisääntöjen mukaan. Tämä on sellainen joukko ihmisiä, joka on välttämätön, jos halutaan oikeasti edetä modernisaatiossa. Hyvä malli voisi Anttosen mukaan olla tapa, miten Suomi on hyödyntänyt monikansallisia yrityksiään kuten Nokiaa, joiden verkostoissa ihmiset ovat oppineet kansainvälisiä toimintatapoja ja sittemmin siirtäneet ympäristöönsä valtavan määrän kansainvälistä osaamista. Anttonen vakuuttaa, että kun tämä tapahtuu Venäjällä, niin sillä on suuri vaikutus Venäjän talouden kehitykseen. Helpotusta byrokratiaan? Erilaiset lupa- ja viranomaistoiminnot ovat haasteita, joita yrityksemme kohtaavat jatkuvasti. Toivotaan että ne vähentyvät ja Venäjä näyttää selkeästi, että tänne ihan oikeasti halutaan investointeja. Siinä yhtenä indikaattorina on, että vähennetään ulkomaiseen työvoimaan kohdistuvaa byrokratiaa. Anttonen näkee, että nyt Venäjällä on hieno mahdollisuus ottaa askeleita eteenpäin, kun tavoitteeksi on asetettu modernisaatio ja innovaatioyhteiskunta. Innovaatiot ja modernisaatio ovat ihmisten tekemää työtä eli tarvitaan oikeat ihmiset ja osa näistä oikeista ihmisistä on ulkomaalaisia. Mikäli heidät oikeasti halutaan tänne, niin kannattaa mieluummin levittää punainen matto kuin rakentaa aitoja. Tämän haastattelun aikoihin ulkoasiainministeri Alexander Stubb vieraili Moskovassa ja kävi keskustelua myös viisumi ja työlupasioista venäläisen kollegansa Sergei Lavrovin kanssa. Venäläisessä mediassa noteerattiin muun muassa Stubbin positiivinen kanta viisumivapauteen. Mitä konkreettista on viisumi- ja työlupien suhteen odotettavissa? Viisumivapaudesta emme voi sopia kahdenvälisesti, sillä se kuuluu EU:n kompetenssiin. Mutta työluvista sen periaatteessa voi tehdä. Katsotaan minkälaisen kannan Suomi ottaa, jos me saamme siitä ehdotuksen. Yhden EU-maan eli Ranskan kanssa tällainen sopimus on neuvoteltu, mutta sekään ei vielä ole toiminnassa. Suurlähettiläs vahvistaa, että Suomen kannalta Venäjän avautuminen ja markkinatalouskehitys ovat hyviä asioita, ja siksi tätä kehitystä pyritään tukemaan kaikin tavoin. Meidän kantamme viisumiasiaan on osa tätä politiikkaa. Mitä paremmin ja vapaammin suomalaiset pystyvät liikkumaan Venäjällä ja venäläiset Euroopassa, sitä vahvemmin se sitoo Venäjää eurooppalaiseen markkinatalouden ja avoimen yhteiskunnan kehitykseen ja sitä parempi se on myös meille. Haluamme hyvinvoivia naapureita, jotka pärjäävät hyvin Euroopan ja koko maailman tasolla. Anttonen toteaa, että tähän on Suomen politiikkaa tähdännyt jo ihan 90-luvun alusta lähtien. On yritetty luoda kauppasuhteita, on helpotettu ihmisten liikkumista, on harrastettu lähialueyhteistyötä, olemme lisänneet kulttuuriyhteistyötä, rakentaneet rajanylityspaikkoja, teitä, siltoja ja tienpätkiä Suomessa ja Venäjällä, neuvotelleet Saimaan kanavan sopimuksen, nyt teemme nopeaa junaa, jotta saisimme kanssakäyminen sujumaan mahdollisimman hyvin. Ja EU:n tasolla olemme toimineet EU:n ja Venäjän suhteiden edistämiseksi. Olemme tehneet paljon ja teemme jatkossakin.! 7

Asiantuntijatutuksi Jevgeni johdattaa uusille Venäjän ja taloushallinnon alueille Teksti: Virpi Suoninen Kuva: Andrey Guryanov M Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Moskovan edustuston asiantuntijajoukkoa vahvistaa projektipäällikkö Jevgeni Korobkin. Jevgenin tehtäviin kuuluu taloushallinnon konsultointia ja Venäjän eri alueisiin liittyviä projekteja. Koulutukseltaan Jevgeni on taloushallinnon ekonomi. Ennen SVKK:ta kokemusta on hankittu venäläis- ja ulkomaisomisteisten, pääasiassa tukkukauppaa harjoittavien, yritysten talousosastoilta. Tehtäväkenttään on kuulunut taloushallinnon raportointiin, analysointiin, rahoitukseen ja sivutoimipisteiden hallinnointiin liittyviä tehtäviä. Monipuolisissa työtehtävissä ehdin tutustua lähes kaikkiin yritysten Venäjällä kohtaamiin taloushallinnon kysymyksiin, kertoo Jevgeni. Käytännön kokemuksista Jevgenin on hyvä ammentaa esimerkkejä suomalaisyrityksiä askarruttaviin taloushallinnon kysymyksiin. Alueet Moskovan ja Pietarin ulkopuolella houkuttelevat koko enemmän sekä uusia ulkomaisia yrityksiä että Venäjällä jo etabloituneita. SVKK järjestämien perinteisten kontakti-, markkinointi ja vienninedistämismatkojen lisäksi Moskovasta käsin pääsee pienemmissä ryhmissä Jevgenin mukana tutustumaan kaupunkia ympäröiviin alueisiin. Moskovan ympäristössä on useita mielenkiintoisia kaupunkeja, joiden tarjoamiin mahdollisuuksiin ehtii tutustua päivämatkalla. Päivän aikana on mahdollisuus luoda kontakteja potentiaalisiin asiakkaisiin, kumppaneihin ja paikallishallinnon edustajiin. Aluematkojen lisäksi Jevgeni osallistuu venäläisten yritysryhmien Suomen matkojen järjestelyyn. Suomessa venäläisiä kiinnostaa erityisesti logistiikka, minkä tiimoilta ryhmä venäläisiä liikemiehiä kävi Jevgenin johdolla viime syksynä tutustumassa suomalaisyritysten logistiikkaosaamiseen mm. Vuosaaren satamassa ja tullissa. Sähköinen tiedonkulku ja tietojärjestelmät kaipaavat venäläisissä logistiikkayrityksissä kehittämistä ja hyvät esimerkit kiinnostavat, Jevgeni toteaa. Suomalaisyrityksiä on puolestaan Jevgenin mukaan alkanut kiinnostaa viime aikoina yhä enemmän venäläisen yhtiön sisäisten riskien hallinta. Ulkoisessa liiketoimintaympäristössä tapahtuvien muutosten lisäksi kysymyksiä herättää venäläisen tytäryhtiön sisäisen valvonnan ja tarkastusten järjestäminen. Nämä aiheet kuuluvatkin Jevgenin taloushallinnon seminaarien ja konsultointien aiheisiin. Venäläisen kirjanpidon ja tunnuslukujen analysointi vaatii perehtymistä. Vaivannäkö kuitenkin kannattaa sillä, asiakirjat ja luvut voivat paljastaa oleellisia seikkoja tytäryhtiön toiminnasta tai partnerin luotettavuudesta. Yrityksen taloudenpidon ammattilaisena Jevgeniä miellyttää suomalaisten liiketoiminnan suunnitelmallisuus ja se, että päätöksenteko perustuu ennen kaikkea taloudellisiin laskelmiin. Suomalaisilta puuttuu tietty spontaanius, joka on välillä tyypillistä venäläisyritysten johdon toiminnalle, arvioi Jevgeni. Todellisuudessa kaikki ei tietenkään suju suunnitelmien mukaan, siitä pitää huolen varsinkin Venäjällä vinhaa vauhtia edelleen muuttuva lainsäädäntö. Pieni muutos verokoodeksiin saattaa tuoda laskelmiin ihan uudet numerot. Uusiin alueisiin tutustuminen on Jevgenille tuttua jo lapsuudesta, sillä perhe muutti usein isän työn perässä. Vapaaaikaansa Jevgeni viettää mielellään ulkoilmassa ja siihen tämänhetkinen asuinpaikka Moskovan kaupungin ulkopuolella tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Elävä musiikki on vapaa-ajan ykkösharrastus, joko yleisönä suosikkiyhtyeiden konserteissa, koskettimien soitto kotona tai laulaminen ystävien kanssa saslikkigrillin ääressä oman kitaran säestyksellä.! 8

TULLIuutisia Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme www.finruscc.fi Tulliliitto päättää rahojen jaosta toukokuussa u Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliitto päättää tullimaksujen jaosta maiden kesken Moskovassa 21.5.2010, sanoo Kazakstanin pääministeri Karim Masimov. Yhteisesti kerättyjen tullimaksujen jaosta on muodostunut yksi tulliliiton vaikeimmin ratkaistavista kysymyksistä. Neuvotteluiden pohjana on ollut malli, jonka mukaan Venäjä saa tullimaksuista 86,5 %, Kazakstan 8,5 % ja Valko-Venäjä 5 %. Joidenkin tietojen mukaan Valko-Venäjä tivaa osuuteensa 0,3 prosenttiyksikön lisäystä. Venäjän osuutta kasvattaa mm. vientitullien suuri osuus. Valko- Venäjä ja Kazakstan eivät juuri kerää vientitulleja, mutta Venäjä kerää vientitulleja yli 300 tullinimikkeeltä. VCH/EL/18.3.2010 Piskarjovskin tullipiste suljetaan 3.6.2010. Tullaustoiminnot siellä on kuitenkin jo lopetettu. Tullipisteiden sulkemisia on perusteltu tullaustoimintojen siirtämisellä rajojen läheisyyteen. Kuitenkin ainakin alkuvaiheessa suljettuja tullipisteitä korvaavat mm. Pietarin eteläiset tullipisteet. Sekä Osinovaja Roštšan että Piskarjovskin terminaalit ehtivät toimia vain kaksi vuotta. Molemmat ovat sijainneet yksityisten terminaaliyritysten tiloissa. Tullipisteet perustettiin aikanaan, kun tullausta oli tarkoitus keskittää Pietarin kehätien varteen. Tullin yleisestä kehityssuunnitelmasta poiketen Pietariin sijoittuneille ulkomaisille autotehtaille aiotaan perustaa kaupungin alueelle uusi tullipiste. Tullipisteessä käsiteltäisiin mm. autonosien tuontia. DP, SeaNews, Vedomosti, SZTU/EL/22.3.2010 Moskovan kansainvälisen postiaseman tullausta tehostetaan u Venäjän tullihallinto on päättänyt lisätä työntekijöidensä määrää Moskovan kansainvälisellä postiasemalla. Tarkoituksena on tehostaa rahtien pääsyä Venäjälle. Aikaisemmin mm. ebay ja muutamat nettikaupat kieltäytyivät myymästä tuotteita Venäjälle, koska Venäjän postin lähetykset viipyivät matkalla kahdesta viikosta jopa kahteen kuukauteen. TKS/EL/18.3.2010 Venäjä saattaa laskea kriisitulleja u Venäjän talouskehitysministeriö ehdottaa, että kriisin aikana kiristettyä tullipolitiikkaa kevennettäisiin. Yhtenä syynä mainitaan Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliiton keskeneräiset neuvottelut kerättävien tullimaksujen jakamisesta. Vedomosti-lehden mukaan tulleja lasketaan mahdollisesti ainakin tuontiautoilta. Samoin tullaan analysoimaan tarkkaan maataloustuotteiden, terästuotteiden, lentokoneiden, huonekalujen ja lääkkeiden tulleja. Osasta näistä käydään kovaa vääntöä uuden tulliliiton sisällä. Talouskehitysministeriön valmisteleman vuosien 2011 2013 tullitariffisuunnitelman prioriteettina on innovaatiokehityksen ja modernisaation tukeminen. Korkean teknologian laitteiden ja osien tulleja Venäjälle tullaan laskemaan tai jopa poistamaan. Vedomosti/EL/24.3.2010 Pietarissa lakkautetaan tullipisteitä u Venäjän tullilaitos on päättänyt lakkauttaa Pietarissa kaksi tullipistettä. Suljettavat tullipisteet ovat Osinovaja Roštšan tulliterminaalissa sijaitseva tullipiste sekä Piskarjovskin tullipiste. Osinovaja Roštšan tullipiste suljetaan lopullisesti 18.5.2010. Tullipiste on ollut alkuvuodesta suljettuna salakuljetusepäilyjen vuoksi. Keskuskauppakamarin välityslautakunta - Hallinnoi sääntöjensä mukaisia välimiesmenettelyitä ja nimeää välimiehiä - Vaihtoehtona nopeutettua välimiesmenettelyä koskevat säännöt - Nimeää myös sovittelijoita Keskuskauppakamari World Trade Center Aleksanterinkatu 17, PL 1000 00101 Helsinki Puh. (09) 4242 6200 www.arbitration.fi 9

Suomen ja VenäjäNvälinen kauppa Suomen ja Venäjän välinen kauppa vuonna 2009 Maisa Moijanen 12.3.2009 Venäjä oli vuonna 2009 edelleenkin Suomen suurin kauppakumppani, vaikka vuosi oli erittäin vaikea kaupankävijöille. Suomen Venäjän kaupan putoaminen oli jyrkempää kuin kauppa muiden suurten kauppakumppanien kanssa, erityisesti viennin osalta. Epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä heijastui päätöksentekoon. Kaupan jyrkkä putoaminen käynnistyi jo vuoden 2008 lopulla ja jatkui pitkälle seuraavaan vuoteen. Vasta vuoden 2009 viimeisellä kvartaalilla Suomen vienti Venäjälle alkoi haparoiden elpyä, mutta kääntyi vielä aivan loppuvuodesta uudelleen laskuun. (kts. alla kuukausittainen tavarakaupan kehitys). Öljyn maailmanmarkkinahinnan putoaminen vaikutti Suomen milj. 1150,0 1050,0 950,0 850,0 750,0 650,0 milj. 550,0 450,0 350,0 250,0 150,0 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 USD 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 USD Kuukausittainen tavarakauppa Suomen ja Venäjän välillä v.2008, 2009 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2008 vienti 2008 tuonti 2009 vienti 2009 tuonti Lähde: Tullihallitus Venäjän öljyn vientihinta 2000 2009 kvartaaleittain (USD/bar) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 2010 vuodet Venäjän-tuonnin arvomäärään. Toisaalta öljyn hinnan putoaminen vuoden 2008 III-kvartaalin 110 USD/tynnyri keskihinnasta vuoden 2009 I-kvartaalin 40 USD:iin tynnyriltä vaikutti myös Venäjän oman viennin arvoon ja valuuttavarantoon. Venäjän viennistä on öljyä, kaasua ja öljytuotteita noin 63 %. Ruplan loppuvuoden 2008 sakkaus jatkui vielä alkuvuonna 2009. Tämä nosti Venäjän tuontituotteiden hintoja ja heikensi osaltaan yritysten ja kansalaisten ostokykyä ja aiheutti siirtymän halvempiin tuoteryhmiin. Öljyviennistä syntyneiden verotulojen supistuminen pakotti myös Venäjän valtion karsimaan menojaan ja isoja kehitysprojektejaan. Venäjän talouden jyrkkä syöksykierre jatkui vuoden 2009 ensimmäisiin kuukausiin. Sen jälkeen tilanne alkoi rauhoittua sekä öljyn ylöspäin suuntautuvan hintakehityksen seurauksena että Venäjän hallituksen tukipakettien ansiosta. Talouden tulevaisuuden näkymät säilyivät kuitenkin myös Venäjällä pitkään epävarmoina. Huolimatta Venäjän talouden elpymisestä loppuvuonna 2009 Suomen vienti Venäjälle ei ole lähtenyt nopeaan nousuun. Venäläisten yritysten rahoitusvaikeudet jarruttivat niiden tuontimahdollisuuksia ja osaltaan tähän on myös vaikuttanut Venäjän protektionistiset tuontitullit, joilla Venäjä on pyrkinyt suojaamaan kotimaan tuotantoaan ja paikkaamaan valtion budjettituloja. Maittemme välisen kaupan arvo jäikin hiukan alle 40 % vuoden 2008 tasosta. Venäjän /Neuvostoliiton osuus Suomen ulkomaankaupasta on vaihdellut jyrkinkin nousuin ja laskuin maittemme välisissä suhteissa. Venäjän-kaupan aika 90-luvun alusta on ollut lähes yhtäjaksoista osuuden nousua. Pieniä notkahduksia on ollut mm. vuoden 1998 ruplan devalvoitumisen jälkeen. Tilanne korjaantui, kun öljyn hinta lähti nopeaan nousuun, joka on jatkunut sen jälkeen vuoden I-kvartaali II-kvartaali III-kvartaali IV-kvartaali Lähde:CBR *2009-IV arvio 2008 kesään asti. Huolimatta kaupan tason jyrkästä 40 %:n laskusta vuonna 2009 Venäjä on säilyttänyt asemansa Suomen suurimpana kauppakumppanina, mutta pitkälti energiaraaka-aineisiin perustuvan tuonnin arvon ansiosta. Venäjän osuus vuoden 2009 Suomen ulkomaankaupassa oli viennistä 9 % ja 10 vuodet

USD 500000 450000 400000 350000 300000 250000 USD 200000 150000 100000 50000 0 Venäjän ulkomaankauppa milj. USD 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* Vienti (FOB) vuodet Tuonti (FOB) tuonnista 16,2 %. Kauppatase oli Suomelle varsin epäedullinen. Suomen Saksan viennin osuus oli vuonna 2009 10,3 % ja tuonnin 14,6 %. Suomen Ruotsin vienti ja tuonti olivat vastaavasti 9,8 % ja 10,0 % Suomen koko ulkomaankaupasta. Kiinan kanssa käytävässä kaupassa (vienti 4,1 %, tuonti 7,9 %) kauppatase on pahasti Kiinan hyväksi. USA ja Alankomaat ovat nousseet osuudellaan Iso-Britannian kanssa käytävän kaupan ohi. Suomen ja Venäjän välinen kauppa supistui vuonna 2009 vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna lähes 40 % - vienti 47 % ja tuonti 31 %. Koko vuoden vienti jäi neljään miljardiin euroon ja tuonti seitsemään miljardiin euroon. Suomen ja Venäjän välinen kauppa ei kuitenkaan ollut ainoa, joka joutui maailmanlaajuisen laman kouriin. Suomen koko vienti supistui vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna 32 % ja tuonti 31 %. Tuonti EU-maista supistui 29 %:n ja vienti EU-maihin supistui 32 %. Suomen vienti Venäjälle supistui enemmän kuin vienti EU-alueelle tai muille Suomen kannalta tärkeille vientialueille. Viennin supistuminen tuntui koko kansantaloudessa. Irtisanomiset ja lomautukset olivat yleisiä. Suomen vienti Venäjälle Suomen vienti Venäjälle romahti kautta linjan kaikkien tärkeimpien tuoteryhmien osalta. Loppuvuoden hienoisesta tasoittumisesta huolimatta Suomen Venäjän-vienti vuonna 2009 supistui 47 %. Raskaimmin pudotus kohdistui Suomen tärkeimpään tuoteryhmän investointituotteiden vientiin. Koneiden ja laitteiden vienti vuonna 2008 oli 57,1 % koko viennistä. Vuonna 2009 se oli enää runsaat 40 %. Viennin arvo putosi tässä ryhmässä 63 % edellisvuodesta. (kuvassa Suomen Venäjän-viennin rakenne, luokka 7). Kuljetusvälineiden viennin romahtamisella on ollut iso merkitys supistukseen. Toisaalta edellisten vuosien aikana tämän ryhmän sisällä on erityisen voimakkaasti kasvanut kuljetusvälineiden vienti, joka muodostaa jo 7,7 % koko viennistä. Tämän ryhmän vienti Suomesta Venäjälle putosi 80 % edellisvuodesta. Valtaosa tästä on ollut henkilöautojen jälleenvientiä. Venäjän markkinoilla autokauppa Lähde:CBR *arvio supistui v. 2009 puoleen vuoden 2008 tasosta ja sen vaikutukset tuntuivat myös Suomen kautta myytävien autojen jälleenviennissä samoin kuin autojen transitoviennissä. Telekommunikaatiolaitteiden viennin osuus koko viennistä oli 8,9 %. Niidenkin vienti Venäjälle supistui 60 % edellisvuoteen verrattuna. Kone- ja laiteviennin yleisestä supistumisesta huolimatta yksittäisten alaryhmien vienti on kohonnut jopa tuhansilla prosenteilla. Näin on tapahtunut esimerkiksi reaktiomoottoreiden ja kaasuturbiinien viennin kohdalla. Samoin erilaisten metallintyöstösorvien ja -jyrsinten vienti on kasvanut todella merkittävästi. Venäjän osuus Suomen koneiden ja laitteiden koko viennistä vuonna 2009 oli 9,1 %, kun se vielä vuonna 2008 oli 15,2 %. (kts. kuva: Venäjän osuus toimialan koko viennistä) Koneiden ja laitteiden viennin jyrkkä pudotus ja osuuden supistuminen on jonkin verran nostanut muiden tuoteryhmien osuutta kaupan rakenteessa. Valmiiden tuotteiden (luokat 6 ja 8 pl. koneet ja kuljetuslaitteet) viennin osuus oli vuonna 2009 yhteensä 23,9 % koko viennistä. Mutta vienti supistui näissäkin ryhmissä keskimäärin 42 % Luokkaan kuusi sisältyvän suurimman ryhmän (9,6 % viennistä) paperin ja kartongin, vienti supistui 25 %. Luokassa kuusi Venäjän-viennin osuus alan koko viennistä oli 5,5 % ja luokassa kahdeksan 10,3 %. Kemian teollisuuden tuotteiden (luokka 5) vienti supistui 10 %. Kemikaalien viennin osuus oli 21,4 % Suomen koko Venäjä-viennistä. Tässä pääryhmässä oli yksittäisten tuoteryhmien kohdalla myös ilahduttavaa kaupan kasvua. Muun muassa lääkkeiden ja farmasiatuotteiden myynti Venäjälle kasvoi peräti 5 %. Ryhmän milj. 12000,0 11000,0 10000,0 9000,0 8000,0 7000,0 6000,0 milj. 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 1000,0 0,0 Suomen ja Venäjän välinen vuosittainen tavarakauppa (1991 2009 käypinä hintoina) 1991 1992 1993 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Suomen vienti Venäjälle Suomen tuonti Venäjältä % Suomen koko viennistä % Suomen koko tuonnista Lähde: Tullihallitus,SVKK *arvio vuodet % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Suomen suurimmat kauppakumppanit v.2009 (%-osuus koko viennistä ja tuonnista) Venäjä SaksaRuotsi KiinaUSA Lähde: Tullihallitus,SVKK, Alankomaat IsoBritannia Maat Viro Italia Norja PuolaBelgia Ranska Tanska Japani Espanja Tuonti 2009 Vienti 2009 11

Suomen ja VenäjäNvälinen kauppa 40,7 Suomen Venäjän-viennin rakenne % v. 2009 6,9 6,3 0,4 1,4 5,6 0 21,4 osuus kaupan kokonaisrakenteessa nousi 7,8 %:iin eli suuremmaksi kuin kuljetusvälineiden vienti. Vientiä vauhditti Venäjän oman lääketuotannon kriisi ja laadukkaiden lääketuotteiden puute markkinoilla. Myös epäorgaanisten kemikaalien 500000 myynti kasvoi 6 %:lla edellisvuodesta. Kasvu oli vahvaa varsinkin loppuvuodesta, 450000 joulukuussa kasvua oli peräti 31 %. Kokonaisuudessaan Venäjänviennin osuus kemianalan tuotteiden viennistä ulkomaille oli 400000 vuonna 2009 lähes viidennes. 350000 Suomen elintarvikevienti (luokka 0) 300000 törmäsi ruplan devalvoitumisen aiheuttamaan tuontituotteiden kallistumiseen 250000 Venäjällä ja USD kuluttajien siirtymiseen halvempiin tuoteryhmiin. Myös Venäjän 200000 kasvava protektionismi vaikeutti alan vientiä. Kevään 2009 ja kesän aikana Venäjä nosti maitotuotteiden tuontitulleja 15 20 %:iin 150000 tuoteryhmästä riippuen. Elintarvikkeiden 100000 vienti Venäjälle supistui 16 %. Sen osuus koko viennistä oli 6,3 %. 50000 Osaltaan tähän vaikutti myös monien aiemmin vientiä harjoittavien 0 yritysten etabloituminen ja oman tuotannon aloittaminen Venäjällä. Pientä 7 %:n kasvua on kuitenkin ollut mm. mausteiden, kahvin ja teen viennissä. Venäläiset ovat jo tottuneet kahvinjuojiksi eikä kriisi enää aja tottumusten yli. Myös tällä sektorilla jotkut suomalaiset kahvintuottajat ovat jo pitkälle etabloituneet Venäjän markkinoille. Elävien eläinten vienti kasvoi peräti 105 %. Kokonaisuutena viimeksi mainitun ryhmän vienti on kuitenkin vain n. kolme miljoonaa euroa eli noin 0,1 % viennin kokonaisarvosta. Ryhmän kasvun taustalla lienee Venäjän hallituksen maatalouden tukiohjelmat ja siitoseläinten hankkiminen ulkomailta. Venäjä tulee jatkossakin satsaamaan julkisia resursseja maan oman maatalouden ja elintarviketuotannon jaloilleen nostamiseen. Tämä tulee todennäköisesti lähitulevaisuudessa supistamaan suomalaisten elintarvikeviejien mahdollisuuksia myydä tuotteitaan Venäjälle. Sen sijaan alan investointeja Venäjälle priorisoidaan Venäjän hallituksen taholta. Venäjän viennin osuus Suomen elintarviketeollisuuden viennistä on toistaiseksi kuitenkin ollut vahvaa. Venäjän osuus on edelleen yli 25 %, vaikka se onkin supistunut 90-luvun huippulukemista. 17 USD Elintarvikkeet ja elävät eläimet Juomat ja tupakka Raaka-aineet pl. Polttoaineet Poltto- ja voiteluaineet Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat Kemialliset aineet ja tuotteet Valmiit tuotteet valmistusaineen mukaan Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet Erinäiset valmiit tavarat muut % Suomen tuonti Venäjältä Suomen tuonti Venäjältä oli edelleenkin pääosin suurten yritysten raaka-ainetuontia. Vuonna 2009 tuonnista 83,9 % oli energiaa tai muita raaka-aineita (luokat 2 ja 3). Tämä rakenteellinen riippuvuus raaka-aineiden hintaheilahteluista aiheuttaa jyrkkiäkin vaihteluja Suomen ja Venäjän välisen kaupan arvoon. Mineraalipolttoaineiden (luokka 3) osuus tuonnista oli 79,2 %. Niiden arvomääräinen tuonti supistui edellisvuodesta 27 %. Öljyn osuus oli 57,8 %. Suuren tuontiryhmän muodostivat myös muut raaka-aineet (kuvassa luokka 2). Niiden osuus tuonnista oli 4,7 %. Tuonti supistui 67 % edellisvuodesta. Aiempina vuosina paljon keskustelua synnyttäneitä raakapuun Venäjän ulkomaankauppa milj. USD vientitullikorotuksia ei otettu käyttöön vuoden 2010 alusta kuten jo vuonna 2008 oli ilmoitettu. Päätöksen toimeenpanoa on siirretty jälleen vuodella eteenpäin. Päätös alkaa kuitenkin menettää merkitystään Suomen puunjalostusteollisuuden näkökulmasta. Osa tuotannosta on siirretty halvemman raaka-aineen maihin mm. Etelä-Amerikkaan. Raakapuun tuonnin osuus oli enää 3,7 % Suomen koko Venäjän-tuonnista. Raakapuun tuonti supistui vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna 62 %. Suomen Venäjän-tuonnin raaka-ainepainotteisuus on hyvin samankaltaista kuin muiden teollisuusmaiden Venäjä-tuonti. Toisaalta tilanteeseen vaikuttaa Venäjän talouden vanhat rakenteet ja toisaalta venäläisten yritysten myyntiaktiivisuuden puute ulkomaisilla markkinoilla. Myöskään Venäjän talouden viime vuosien voimakas kasvu ei ole pakottanut venäläisiä yrityksiä etsimään markkinoita kauempaa, kun ostajia on löytynyt kotinurkiltakin. Vuosi 2009 oli raskas vuodet kaikilla markkina-alueilla, joten myöskään se ei houkutellut venäläisiä yrityksiä myyntiponnisteluissaan ulos Vienti (FOB) Tuonti (FOB) Venäjän markkinoilta muihin maihin. Ilahduttavia poikkeuksiakin on. Venäjälle etabloituneet ulkomaalaiset ml. suomalaiset yritykset etsivät markkinoita Venäjän lisäksi myös muualta. Muun muassa kumituotteiden (ml. autonrenkaat) tuonti Venäjältä Suomeen on kasvanut 42 %, teräs- ja rautatuotteiden 203 %. Myös uusia raaka-ainevaltauksia on löyty- 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 70 60 50 40 30 20 10 0 vuodet 1975 1976 Venäjän osuus toimialan koko viennistä vv.1975 2009 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuodet Vuodet Lähde:CBR *arvio SITC 0 SITC 1 SITC 2 SITC 3 SITC 4 SITC 5 SITC 6 SITC 7 SITC 8 SITC 9 Lähde: tullihallitus, SVKK 1975-1991 Neuvostoliiton vienti 12

Suomen Venäjän-tuonnin rakenne % v. 2009 0 0,3 0,1 1,5 04,7 Elintarvikkeet ja elävät eläimet 8,9 Juomat ja tupakka 5,2 0 Raaka-aineet pl. Polttoaineet Poltto- ja voiteluaineet Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat Kemialliset aineet ja tuotteet Valmiit tuotteet valmistusaineen mukaan Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet Erinäiset valmiit tavarat 79,2 muut Venäjän viennin osuus Suomen elintarviketeollisuuden viennistä on toistaiseksi kuitenkin ollut vahvaa. nyt. Tekstiilikuidun ja lumpun tuonti on kasvanut 519 %. Näiden tuoteryhmien osuus koko tuonnista jää kuitenkin vielä erittäin vähäiseksi. Venäjällä käytävä keskustelu talouden modernisoinnin välttämättömyydestä aktivoitui kriisin yhteydessä. Öljyn hintaheilahtelut toivat selkeästi esiin Venäjän talouden ja talouskasvun haavoittuvuuden sekä riippuvuuden yksipuolisista vientituloista. Venäjä pyrkii uudistamaan tuotantokoneistoaan lähivuosina kaikin käytettävissä olevin keinoin ja varoin. Siitä on kuitenkin vielä pitkä matka korkeanteknologian tuotteiden vahvaksi myyjäksi maailmanmarkkinoille ja valtaosa Venäjän vientituloista tulee seuraavat 10 vuotta edelleenkin raaka-aineviennistä. Se myös merkitsee, että maan vientitulot ovat erittäin alttiita maailmanmarkkinoiden heilahteluille. Ja näin myös ulkomaisten myyjien vientimahdollisuudet Venäjälle ovat lähes suoraan riippuvaisia öljyn hinnasta. Transitokauppa Suomen kautta Venäjälle suuntautuvan transitokuljetusten ja -kaupan työllistävän vaikutuksen merkitys on tullut selkeästi näkyviin nyt, kun rekkaliikenne Venäjälle on supistunut rajusti. Heikentynyt tilanne on näkynyt satamissa ja logistiikka-alan yrityksissä. Satamatyöntekijöiden työpaikkojen tulevaisuus ei tällä hetkellä näytä valoisalta. Aiempina vuosina keskustelua herättäneet rajaasemien rekkajonot katosivat vuoden 2009 aikana lähes kokonaan. Venäjän taloustilanteen lisäksi uhkakuvia synnyttää Suomenlahden pohjukkaan valmistuvien Venäjän omien uusien satamien valmistuminen ja niiden synnyttämät haasteet Suomen satamille. Itään suuntautuva kuorma-autoliikenne kokonaisuudessaan tärkeimmillä rajapaikoilla 2005 2009 2005 2006 2007 2008 2009 Imatra 52 900 64 700 101 300 110 200 42 500-61 Nuijamaa 118 000 118 600 137 500 153 500 68 200-56 Vaalimaa 177 200 238 000 221 700 230 200 175 500-24 Niirala 32 900 30 700 24 500 26 400 23 000-13 Yhteensä 348 100 421 300 460 500 520 300 309 200-41 Lähde: Suomen tulli muutos% 2009/2008 Kaupan tulevaisuuden näkymät Ekonomistit ovat varovaisia arvioidessaan Venäjän talouden kasvuennusteita seuraaville vuosille, mutta sekä Venäjän talouskehitysministeriö, kansainvälinen valuuttarahasto ja monet kansainväliset ennuste- ja rahoituslaitokset ennustavat tällä hetkellä Venäjälle vuonna 2010 jo yli 3 %:n kasvua, jotkut tahot jopa enemmänkin, aina 6 %:iin asti. Teollisuusyritykset ovat alkaneet jälleen täyttää raaka-ainevarastojaan ja Venäjän vientitulot ovat vahvassa kasvussa raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen noustessa. Huolimatta positiivisista näkymistä kaikki myöntävät, että epävarmuus ei ole vielä poistunut. Viime vuosien Venäjän talouden kiihkeää kasvua saataneen kuitenkin odottaa muutama vuosi. Venäjän koneenrakennusteollisuus on edelleenkin lamassa, samoin rakennusalan elpyminen on ollut hidasta. Tämä on vaikuttanut negatiivisesti rakennusaineteollisuuden tuotteiden kysyntään ja kuljetuksiin. Investointitoiminta ei ole käynnistynyt. Pankkisektorin toiminta ei ole vielä täysin palautunut kriisiä edeltäneelle tasolle. Toisaalta kriisi myös nopeutti Venäjän pankkisektorin rakennemuutosta. Pieniä pelureita on pudotettu pois markkinoilta. Venäläinen kuluttaja ja yrittäjä ovat joutuneet toteamaan, että talouden kasvu ei ole ikuista ja se on syytä huomioida myös omassa päätöksenteossa. Maailmantalouden suhdannevaihtelut ovat tulleet oleelliseksi osaksi reaalitaloutta myös Venäjällä. Venäjän suurimmat haasteet lyhyellä aikajänteellä ovat talouskasvun ylläpitäminen, investointitoiminnan aktivoiminen ja inflaatiouhan torjuminen. Pitkällä ajanjaksolla talouden modernisointi ja rakenteelliset muutokset, samoin kuin koko yhteiskunnan modernisointi, korruption kitkeminen, oikeuslaitoksen uudistaminen, kansalaisyhteiskunnan perustan vahvistaminen ovat Venäjän johdon järkälemäisiä haasteita. Venäjä on edelleenkin kehityksessään äärimmäisen ristiriitainen sekoitus markkinataloutta, sosialismin perintöä ja korruptoitunutta kehitysmaata tuloerot ovat syvät ja tilanne eri puolilla maata varsin erilainen.! 13

VenäjäNtalous Katsaus Venäjän talouteen Teksti: Maisa Moijanen Inflaatiouhkasta ristiriitaisia mielipiteitä Oleellisin tekijä Venäjän talouden tulevan kasvun kannalta on edelleenkin öljyn maailmanmarkkinahinnan kehitys. Se on sekä riski että mahdollisuus. Venäjän vientiöljyn Brent-laadun maailmanmarkkinahinta on pysynyt jo useamman kuukauden yli 70 USD/bar tasolla eikä näköpiirissä ole syvää notkahdusta. Mutta korkea öljynhinta vahvistaa ruplaa ja lisää inflaatiopaineita. Venäjän keskuspankki ilmoittaa sitoutuneensa politiikassaan inflaationtorjuntaan. Monet ekonomistit kuitenkin pitävät inflaation kasvua tällä hetkellä yhtenä vakavimpana makrotalouden vakautta uhkaavana tekijänä huolimatta kriisin myötä pudonneesta inflaatiotasosta. Inflaatiokehitys vaarantaisi entisestään heikon investointitilanteen pankkien lainakorkojen noustessa. Toisaalta osa ekonomisteista ennustaa inflaatiokehityksen hidastuvan merkittävästi tänä vuonna edellisvuosiin verrattuna. Muun muassa EIU ennustaa inflaation vuonna 2010 ja 2011 putoavan 7 prosentin tasolle. BMI puolestaan ennustaa vastaaville vuosille 9,5 % ja 8 % inflaatiokehitystä. Venäjän talouskehitysministeriö ennakoi inflaatiotason v. 2010 pysyvän 7 7,7 %:ssa ja vuonna 2011 putoavan 6 7 % tasolle. Talouskehitysministeriössäkin todetaan kuitenkin öljyn hintakehityksen vaikuttavan ruplan kurssiin ja mahdollisesti kiihdyttävän inflaatiota. Inflaatiopaineita uskotaan kasvattavan hallituksen mahdolliset toimenpiteet nykyisen budjettivajeen rahoittamiseksi ja uudet jättiprojektit, joille ei ole vielä edes sovittua rahoitusta budjetista. Huolimatta tiukoista sitoumuksista ekonomistit eivät sulje pois mahdollisuutta, että hallitus pyrkisi kattamaan osan budjettivajeesta ottamalla lainaa kotimaasta tai ulkomailta ja myymällä omaisuuttaan. Spekulaatioista ei myöskään suljeta pois liikkeelle lasketun ruplamäärän kasvattamista valtion keskuspankkiin sijoittamien valuuttavarojen operaatioilla. Ilman budjetin ulkopuolista rahoitusta Venäjän hallitus ei pysty toteuttamaan kaikkia kehityssuunnitelmiaan ja jo sovittuja projekteja. Šotsin olympiakylän rakentaminen valmiiksi vuoden 2014 talviolympialaisiin tulee, pessimististen arvioiden mukaan, nielemään julkista rahoitusta huomattavasti ennakoitua enemmän. Vuoden 2011 duuman ja vuoden 2012 presidentin vaalit nielevät varoja niihin projekteihin, joilla nykyinen duuma ja hallitus varmistavat uudelleenvalintansa. Tällä hetkellä vaikuttaa, että presidentti ja pääministeri julistavat kilvan julkisuuden foorumeilla uusia suurprojekteja, joiden rahoitussuunnitelmat ovat täysin avoinna. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, ensi vuonna (vaalivuonna) tultaneen korottamaan julkishallinnon palkkoja ja eläkkeitä. Kuluttajien kukkaroa kiristävät veronkorotukset siirrettäneen vaalien yli. Ulkomaiset viejät, jotka suuntautuvat venäläisten loppukäyttäjien ostopotentiaaliin voisivat hyötyä tilanteesta. On myös kiinnostavaa nähdä miten valtion omaisuuden myyntiä markkinoidaan vaalikampanjoissa. Kansa muistaa vielä edellisen yksityistämisprojektin. Talouden modernisointi ja monipuolistaminen Talouden modernisointi ja diversifikaatio ovat Venäjän hallituksen suuri haaste. Modernisaation lanseerasi presidentti Medvedev ja diversifikaation pääministeri Putin. Talouskriisin aikana Venäjän talous siirtyi kuitenkin vielä askeleen vahvemmin raaka-aineviejäksi ja talouden diversifikaatiohankkeet kärsivät pahoja takaiskuja. Venäjän talouden uudeksi veturiksi kaavailtu autoteollisuuskin joutui ahdinkoon, kun henkilöautojen myynti puolittui v. 2009 edellisvuosiin verrattuna. Uudet energiamuodot ja avaruusteknologia talouden vetureina ovat sitä vasta paperilla ja poliittisissa puheissa. Poliittisissa puheissa rakennetaan avaruusautoja ja käytännössä yritetään ratkoa tavallisten henkilöautojen tekniikan nostamista kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Jalostavan teollisuuden tilanne kokonaisuudessaan muodostui kriisin aikana erittäin vaikeaksi ja on sitä osittain edelleenkin. Konkurssitilaan ajautuneiden monokaupunkien kysymys on ratkaisematta. Kotimaisten tuotteiden kilpailukyky on heikko ja investoinnit lamassa. Yritysten lainansaantivaikeudet jatkuvat. Jos lainaa saa, se menee pääosin vanhojen lainojen maksujärjestelyihin. Yritysten vaihto-omaisuuden arvo ei enää kata niiden ottamien lainojen määrää. Ilman riittävää ja toimivaa rahoitusjärjestelmää yritysten investointitoiminta ei käynnisty toivotulla tavalla ja mittakaavassa. Positiivista tilanteessa on ainoastaan hoitamattomien lainojen määrän supistuminen. Turvautuvatko venäläiset investoijat jälleen ulkomaisiin rahoittajiin ja ottavat mahdollisen riskin kurssitappioista ja voivatko ne jälleen turvautua valtion tukipaketteihin, jos riskit toteutuvat? On myös kyseenalaista saavatko kaikki halukkaat ulkomaista lainaa ja minkälaisilla ehdoilla saavat. Venäjä on joutunut suojamaan kotimaista tuotantoaan erilaisilla suojatulleilla ja sertifiointimääräyksillä. Kriisin aikana valittavina oli konkurssiaalto ja sen synnyttämät sosiaaliset ongelmat tai valtion erilaiset tukipaketit ja toimenpiteet, joilla on ostettu aikalisää vaikeuksissa oleville tuotantolaitoksille. Samalla Venäjä on vetäytynyt kauemmaksi WTO-neuvotteluista. Irtiottohan tapahtui jo kesällä 2008, kun kriisin merkit olivat ilmassa ja Venäjä hank- 14

Alla ennusteita Venäjän talouskehityksestä Alla oleva ennustetaulukossa Ennusteita Venäjän talouden kehityksestä molemmat EIU:n ja BMI:n ennusteet on julkaistu maaliskuussa 2010. (Vuositasolla hinnat käypinä hintoina, ellei toisin mainittu, e ennakkotieto, * ennuste) Tunnusluku Lähde 2008 2009 e 2010* 2011* 2012* 2013* 2014* BKT mrd. USD (päivän vaihtokurssi) BMI 1 607,4 1 304,9 1 583,6 1 882,2 2 203,7 2 536,4 2 843,9 EIU 1 660 1 229 1 559 1 699 1 931 2 176 2 434 BKT/henk. USD (päivän vaihtokurssi) BMI 11 327 9 242 11 272 13 465 15 844 18 328 20 654 EIU 11 700 8 690 11 060 12 090 13 800 15 590 17 470 BKT:n kasvu-% vrt. ed. vuoteen BMI 5,6-8,1 3,4 4,4 4,6 4,5 4,2 (reaali kasvu) EIU 5,6-7,9 3,5 4,3 4,5 4,4 4,5 Teollisuustuot. Kasvu-% ed. vuot. BMI -10,3 2,7 4,0 6,0 6,0 6,0 5,0 EIU 2,9-11,9 3,0 4,0 4,2 4,3 4,5 Inflaatio % (kuluttajahin. BMI 13,3 8,8 9,5 8,0 6,5 6,0 5,5 muutos vuoden lopussa) EIU 13,3 8,8 7,2 7,0 6,8 6,5 6,1 Työttömyys % BMI 7,7 8,5 11,0 9,0 8,0 7,0 6,5 EIU 6,4 8,4 8,3 7,5 6,6 6,0 5,6 Budjetin yli-/alijäämä (% BKT:stä) BMI 4,2-5,6-4,7-3,0-0,6 0,9 0,9 EIU 4,1-5,9-4,0-2,5-1,0 0,0 1,0 BMI Kiinteät brutto-investoinnit % BKT:stä EIU 22,3 20,2 18,4 18,9 19,2 19,8 20,8 Kiinteät bruttoinves toinnit mrd. $ EIU 370 248 286 321 372 431 506 Julkinen kulutus mrd.usd EIU 287 250 288 315 349 382 417 Yksityinen kulutus mrd USD BMI EIU 803 668 785 881 1 000 1 118 1 247 Raakaöljyn hinta (Brent USD/b) BMI 96,99 61,51 84,00 86,00 91,0 91,0 91,0 EIU 97,7 62,0 78,0 73,0 80,0 84,5 83,5 Raakaöljyn tuotanto milj.tn EIU miljt 489 493 502 512 522 534 546 Vienti (fob mrd USD) BMI 471,6 303,3 364,0 436,8 506,6 557,3 603,0 EIU 471,6 303,3 370,2 401,3 452,2 497,8 537,4 Tuonti (fob, mrd USD) BMI 291,9 192,7 219,7 268,0 318,9 357,2 414,4 EIU 291,9 192,7 234,8 267,6 302,5 329,4 367,2 Vaihtokurssi RUR/USD keskikurssi BMI 24,86 31,72 29,41 28,00 26,75 25,75 25,25 EIU 24,9 31,7 30,0 29,8 29,3 29,2 29,0 BMI Vaihtokurssi RUR/ keskikurssi EIU 36,5 44,2 40,4 40,8 41,6 42,0 42,1 Ulkomainen velka BMI 30,1 36,0 31,1 29,7 30,1 31,0 31,6 (% BKT:stä, kauden lopussa) EIU 24,2 31,4 25,9 25,4 24,0 22,6 21,3 Venäjän ulkoinen velka mrd USD BMI 484,6 469,7 491,9 559,5 662,8 787,2 899,2 EIU 401,3 385,5 403,6 432,0 464,4 492,4 517,4 Vaihtotase mrd USD BMI 102,4 47,5 82,7 98,1 104,8 109,1 105,0 EIU 102,4 47,5 65,7 60,4 74,5 90,2 90,5 Valuuttavaranto pl. kulta (mrd. USD) BMI 438,2 439,0 460,9 460,9 497,8 557,6 613,3 SVKK ei ota kantaa taulukossa esitettyjen ennustajien käyttämien metodien keskinäiseen vertailukelpoisuuteen. Mukaan otetut luvut on esitetty eri lähteissä muodollisesti yhtenevinä. Lähteet: Tullihallituksen ulkomaankauppatilastot: www.tulli.fi, Venäjän keskuspankki, www. cbr.ru, Gosstat, www.gks.ru, EIU 2010-march, BMI Q2 2010, MER, www.economy.gov.ru, Venäjän finassiministeriö, www.minfin.ru, Voprosy ekonomiki, Ekspert, Itogi, Dengi. 15

kiutui tulliliittoon Kazakstanin ja Valko-Venäjän kanssa. Kaupan vapauttaminen siinä tilanteessa olisi ollut Venäjän jalostavalle teollisuudelle enemmän kuin haasteellista. Ilman mittavia yritysten omia investointeja uuteen teknologiaan ja satsauksia tuotekehitykseen talouden modernisaatio tai diversifikaatio ei toteudu. Valtion budjettivaroin niitä ei pystytä rahoittamaan eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan. Julkishallinto voi luoda ainoastaan lainsäädännölliset ja institutionaaliset puitteet uudistuksille, mutta modernisaatio, diversifikaatio tai innovaatio ei synny ja kasva poliittisella päätöksellä. USA:n piilaakso syntyi aikanaan rohkeiden visionäärien ideoista, joihin liittyi Stanfordin yliopiston ja muutamien uusien kasvuhakuisia aloja edustavien yritysten riskinottoa. Venäjän oma piilaakso tarvitsee varmasti kaiken poliittisen tuen taakseen, mutta se ei vielä riitä innovaatioiden syntyyn. Ulkomaisten viejien ja investoijien kannalta positiivista on poliittisissa puheissa esiinnostetut ajatukset high-tech investointien tukemisesta verohelpotuksin, tuontihelpotuksin tms. Samoin ulkomaisia investointeja jarruttavia tekijöitä aletaan tosissaan kartoittaa korkean tason poliittisella tuella. Ulkomaisten investoijien pääsyä jopa strategisille aloille helpotetaan - hiukan. Samanaikaisesti Venäjä satsaa omavaraisuuden kehittämiseen mm. elintarvikesektorilla. Tämä merkinnee ainakin jollakin aikavälillä kiristyviä tuontivaatimuksia elintarvikkeille ja niiden raaka-aineille. Myös lääketeollisuuden kehitysohjelmat tähtäävät samaan. Maahan halutaan ulkomaisia investointeja nostamaan Venäjän oman tuotannon määrää ja laatua. Vasta käytäntö kuitenkin testaa onko Venäjä valmis riittävään omaisuuden suojaan ja oikeuslaitoksen toimivuuteen ristiriitatilanteissa, jotka takaisivat ulkomaisten investoijien laajemman kiinnostuksen. Onko Venäjällä, tässä tilanteessa, toimivampi Putinin kurinpalautukseen tähtäävä kontrollipolitiikka ja valtion yhä kasvava rooli talouselämässä vai kansalaisten omaa vastuuta peräävä Medvedevin modernisaatiopolitiikka ja valtion vähittäinen irrottautuminen omasta liiketoiminnasta? Onko ulkomaisen investoijan kannalta suurempi uhka talouselämään tunkeutuva, kotimaisuutta ja kuria peräävä valtio ja viranomaiskoneisto vai yhteiskunnan tietynasteista anarkiaa hyödyntävä kilpailija ja lakeja kiertävä harmaantalouden vapaamatkustaja? Vai onko tulevaisuuden kuva kuitenkaan näin mustavalkoinen?! Junaile mukava liikematka Venäjälle. Vapaat kädet, ruuhkaton reitti ja kolme lähtöä päivässä. Valitse sopivin. Myynti: Suurimmat VR-asemat ja matkatoimistot. Lisätietoa: vr.fi hteisellä matkalla 16

TALOUSuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.finruscc.fi Venäjälle uusi federatiivinen hallintopiiri Venäjän eteläinen hallintopiiri (Adygeian tasavalta, Astrakanin Aalue, Dagestanin tasavalta, Ingušian tasavalta, Kabardi-Balgarian tasavalta, Kalmukian tasavalta, Karatšai-Tšerkessian tasavalta, Krasnodarin aluepiiri, Pohjois-Ossetia-Alanian tasavalta, Rostovin alue, Stavropolin aluepiiri, Tšetšenian tasavalta ja Volgogradin alue) on jaettu kahteen osaan. Uuteen Pohjois-Kaukasian federatiiviseen hallintopiiriin siirtyvät vanhasta: Dagestanin tasavalta, Ingušian tasavalta, Kabardi-Balgarian tasavalta, Karatšai-Tšerkessian tasavalta, Pohjois-Ossetia-Alanian tasavalta,tšetšenian tasavalta ja Stavropolin aluepiiri. Uuden hallintopiirin keskus on Pjatigorskin kaupunki. Monet näistä alueista ovat Venäjän rauhattomimpia, joissa kansallisuuteen, kieleen ja uskontoon liittyvät kysymykset ovat arkoja. Monissa on myös kulttuuritaustaltaan venäläinen väestö vähemmistönä. Rostovin kaupunki jää vanhan Eteläisen hallintopiirin keskukseksi, johon jäävät myös: Adygeian tasavalta, Astrakanin alue, Rostovin alue, Krasnodarin aluepiiri, Volgogradin alue ja Kalmukian tasavalta. /iepp, MM/MM, 16.2.2010 Ulkomaiset investoinnit v. 2009 Venäjälle tehdyt ulkomaiset investoinnit vuosina 2004 2009 (net- kasvu) miljardia US Atovastattavien dollaria 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (arvio) Suorat sijoitukset 15,4 12,9 29,8 55,1 72,9 44,9 Portfolio* 3,6-1,8 8,1 13,6-37,3-5,0 Muut 17,7 42,3 30,3 139,3 56,7-33,5 Yhteensä 36,7 53,4 68,2 207,9 92,2 6,3 *sisältää johdannaiset lähde: cbr-merkki = ei-residenteille vastattavien nettovähennys /MER/MM, 11.2.2010 Nyt kysytään mitä ostaja haluaisi ostaa valtiolta Venäjän hallitus tiedustelee investoijilta mitä ne haluaisivat ostaa Avaltiolta. Vastaukset huomioidaan myytävän omaisuuden listoilla, arvioi Igor Šuvalov, ensimmäinen varapääministeri. Hallitus on kiinnostunut miltä sektoreilta omaisuutta haluttaisiin ostaa, kuinka suuria osuuksia ja mistä yrityksistä. Tähän mennessä talouskehitysministeriö on laatinut listat yksityistettävistä yrityksistä yksinään eikä lopputulos ole aina miellyttänyt investoijia. Venäjän hallitus aikoo myydä valtion omistamia yrityksiä tai osuuksia niistä ja nyt testataan investoijien kiinnostusta myytävään omaisuuteen. Ilmaisevatko investoijat kiinnostuksensa avoimesti onkin toinen asia, koska sillä on vaikutusta hintaa. Ei myöskään ole odotettavissa, että valtio luopuisi kontrollipaketeistaan suurissa raaka-aine ja energiayhtiöissä tai strategisiksi määritellyissä yhtiöissä kuten Gazprom (valtion osuus 75 %), Rosneft (50,002 %), Transneft (100 %), RŽD, Šeremetjevo, Sovkomflot (100 %), Aeroflot (51,2 %), Alrosa (50,9%), Rusgidro (60,4 %), Inter RAO (57,3 %) tai FSK (77,7 %). Valtio voi kuitenkin supistaa omistustaan myös niissä. /Vedomosti/MM, 24.2.2010 Putinin ja Medvedevin lupaukset kalliita ministeriöille ja budjetille Hallitus on saanut eri ministeriöiltä ja virastoilta lähes 2 000 mil- ruplan (noin 49 miljardia euron) budjettirahoitusanomuk- Ajardin sen seuraaville kolmelle vuodelle pohjautuen niihin toimenpiteisiin ja lupauksiin, joita presidentti ja pääministeri ovat antaneet. Listalla on yhteensä 21 uutta projektia ja kolmen jo aloitetun projektin jatkotoimet. Tilanteessa, jossa maalla on entuudestaan syvä budjettivaje 2 000 miljardin ruplan lisämenot ovat epärealistisia, kommentoi Vedomostilehdelle finanssiministeriön korkea-arvoinen virkamies. Viime vuonna isojen tavoiteohjelmien budjettirahoitusta supistettiin 30 %. Tänä vuonna 51 projektille on myönnetty yhteensä budjettirahoitusta 740 miljardia ruplaa. Uusia ohjelmia on mahdotonta aloittaa, jos vanhojakaan ei rahoiteta riittävästi, todetaan finanssiministeriöstä. Kahdeksan uutta projektia on kuitenkin lisätty listalle suoraan presidentin määräyksellä ja kuusi pääministerin ja seitsemän ns. muiden tahojen määräyksellä. Talouskehitysministeriö on laskenut yhteen seuraavien kolmen vuoden tavoiteohjelmien valtiontilauksiin liittyvät summat ja saanut yhteissumman 1 780 miljardia ruplaa: v. 2011 440 miljardia ruplaa v.2012 520 miljardia ruplaa ja v. 2013 820 miljardia ruplaa. Uusia projekteja listalla on presidentin määräyksellä: Venäjän federaation lennoston turvallisuuden takaaminen vv. 2010 2014 (Puolustusministeriö) Venäjän federaation syvänmeren toiminnan ja teknologian kehittäminen vv. 2011 2022 (Puolustusministeriö) Lääketeollisuuden ja sairaanhoitotekniikan kehittäminen vv. 2011 2020 (Teollisuus- ja kauppaministeriö) Kuva: Shutterstock 17

TALOUSuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.finruscc.fi Sodan muistomerkkien suojelu ja kunnostaminen vv. 2011 2015 (Puolustusministeriö) Baikal-järven luonnonsuojelun turvaaminen (Luonnonvaraministeriö) Venäjän nuoriso vv. 2011 2015 (Urheilu- ja matkailuministeriö) Alaohjelma Vostotšnyi avaruusaseman infrastruktuurin rakentaminen Venäjän avaruusohjelmaan vv. 2006 2015 (Roskosmos) Alaohjelma koneenrakennusteollisuuden ja laiteteollisuuden kehittäminen tavoiteohjelmaan kansallinen teknologiapohja vv. 2007 2011 Pääministerin määräyksellä: Narkoottisten aineiden käytön ja levittämisen torjuntaohjelma vv. 2010 2014 (FSKN) Asuinolosuhteiden modernisointi ja kehittämisohjelma 2010 2020 (Alueministeriö) Koulutuksen kehittämisohjelma vv. 2010 2015 (Koulutus- ja tiedeministeriö) Venäjän kieli 2011 2015 (Koulutus- ja tiedeministeriö) Tullaus rajoilla vv. 2011 2020 (Tullikomitea) Kotimaan ja ulkomailta tulevan matkailun kehittäminen 2011 2016 (Urheilu- ja matkailuministeriö) Muiden tahojen määräyksellä: Sukellustoiminnan ja sen syvänmeren komponenttien kehittäminen (Puolustusministeriö) Sotilastekniikan ja laitteistojen teollinen hyödyntäminen vv. 2011 2015 2020 (Puolustusministeriö) Venäjän kosminen ohjelma vv. 2011 2020 (Roskosmos) Sähköistetty Venäjä (uusi versio aloitus v. 2011) (Tietoliikenneministeriö) Diesel-moottoreiden ja niiden komponenttien tuotanto ja tuotannon järjestäminen Venäjällä vv. 2011 2015 (Teollisuus- ja kauppaministeriö) Sotilasteollisuuden ydinenergian teollinen hyödyntäminen vv. 2011 2015 2020 (Rosatom) Venäjän aseteollisuuden kehittäminen vv. 2011 2020 Jatkettavat vanhat ohjelmat: Asuminen vv. 2002 2010 (Alueministeriö, vuoteen 2015) Luonnonkatastrofien ja teknisten onnettomuuksien riskin vähentäminen ja seurauksien lieventäminen vuoteen 2010 asti. Jatkettu vuoteen 2015 asti. (Suuronnettomuusministeriö) Venäjän ilmantilan vartioinnin ja tiedustelun uudistaminen vv. 2007 2010, jatkettu vuoteen 2016 (Puolustusministeriö). /Vedomosti/MM, 26.2.2010 Rakennusala ei kestä yhtäaikaa sekä kriisiä että korruptiota Venäjän hallitus on muuttamassa koko rakennusalan ja maankäy- sääntelyjärjestelmää. Hallituksen suunnitelmissa on 52 lainsää- Atön dännöllistä muutosta, jotka kohdistuvat rakennusalaan ja maankäyttöön. Muutokset on tarkoitus tehdä vuoden 2010 kuluessa, niin että ne olisivat voimassa jo vuonna 2011. Suurin muutos on ehkä maankäytön kategorioiden selkeyttäminen. Nykyinen järjestelmä johtaa korruptioon ja maa-alojen siirtoon kategorioista toiseen. Maankäyttöä voidaan säädellä alueellisilla suunnitelmilla ja kaupunkirakentamisen aluekaavoilla, arvioidaan talouskehitysministeriöstä. Maan käyttökohteesta riippuen sille määritellään vero. Jos julkishallinnon omistamaa maata ei oteta sille määriteltyyn käyttöön, verokanta nousee, arvioidaan suunnitelmissa. Tämän pitäisi johtaa viranomaisten lisääntyvään kiinnostukseen luovuttaa maa sille määriteltyyn käyttöön. Tyyppisopimukset ja palveluihin liittyvät tariffit tullaan määrittelemään maan hallitustasolla. Samoin määräyksiä liittymisestä sähkövesi- ja viemäriverkostoon tullaan yksinkertaistamaan. /Vedomosti/ MM, 1.3.201 Rupla vahvistuu nopeasti öljyn hinnan nousun myötä Rupla vahvistui helmikuussa suhteessa euroon ja dollariin pieniä Anotkahduksia lukuunottamatta. Bivaluuttakorin (45 % euro, 55 % USD) arvo vahvistui 34,75 ruplaan eli korkeimpaan arvoonsa 14 kuukauteen. Dollarin arvioidaan hiukan vahvistuvan maaliskuun alkupäivinä 30,2 30,4 ruplaan. Sen sijaan euro putoaa hiukan 40,5 ruplaan. Euroa painaa Kreikan talouden epävarmuus. Korin arvo pysynee kuitenkin lähes samana. /RG/MM, 2.3.2010 Strategisten alojen lakiin tulossa muutoksia A Päätöstä ulkomaalaisten investoijien pääsystä Venäjän strategisille aloille yksinkertaistetaan, jos muutosehdotus hyväksytään. Venäjän pääministeri Putinin ehdotuksesta Antimonopolilaitos (FAS) valmistelee muutoksia lakiin strategisista aloista. Venäjällä on voimassa lista 43 strategisesta alasta, joille ulkomaalaisen investoijan on saatava erityislupa hallituksen alaiselta komissiolta. Vuonna 2009 komissio käsitteli 39 anomusta, joista 20 sai luvan, kaksi ei saanut ja 17 kohdalla asiaa käsitellään edelleen. Muutoksia on tulossa mm. lupaprosessiin. Nyt hallituksen alaisen komission lupa tarvitaan aina jopa yhden osakkeen ostoon. Muutosesityksen mukaan lupa tarvitaan, jos osakeannin seurauksena äänivaltaisten osakkeiden alkuperäinen omistussuhde on muuttumassa. Mutta mistään isosta muutoksesta tässä ei ole kyse, arvioi AEB:n toimitusjohtaja Frank Schauff. Venäläisten omistajien off-shore yritysten pääsyyn strategisille aloille ei ole luvassa erityishelpotuksia. Lakimuutosesityksessä strategisten alojen listaa ei tulla lyhentämään, mutta esimerkiksi pankkisektorin kohdalle tulee muutoksia kryptauksen asettamien nykyisten vaatimusten mukaan, arvioi FAS:n varajohtaja Andrei Tsikanov. Vuonna 2009 käsitellyistä anomuksista 20 % käsitteli kryptausta ja 15 % liittyi pankkisektoriin. Loput muutoksista ovat puhtaasti teknisiä liittyen mm. päätösaikoihin ja lomakkeisiin. Pankkisektorille myönnetään lakiluonnoksessa poikkeus kryptausvaatimuksista. /Vedomosti/ MM, 2.3.2010. 18

Kuva: www.edinros.ru Venäjän piilaakso Moskovan oblastiin Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin ajama Venäjän piilaak- sijoitetaan Odintsovoon Moskovan MKAD-kehätien Asohanke länsipuolelle. Dmitri Medvedev kertoi helmikuussa, että uudesta innovaatiokeskuksesta tulee eräänlainen tulevaisuuden kaupungin esikuva. Hän luonnehti hanketta myös uuden talouspolitiikan merkittävimmäksi koealueeksi. Keskusta ehdittiin arvuutella lukuisiin paikkoihin ympäri Venäjää. Medvedevin mukaan Skolkovon kylä Odintsovon kaupungin kupeessa valittiin siksi, koska hanketta päästään viemään siellä nopeasti eteenpäin. /RG/EL/18.3.2010 Puhdas vesi ohjelma maksaisi tänä vuonna noin 5 miljardia ruplaa onko siihen varaa? Hallitus käsitteli kokouksessaan Puhdas vesi-ohjelmaa. Mitään Apäätöksiä asiasta ei kuitenkaan vielä tehty vaan yksityiskohtiin palataan vuoden 2010 lopulla. Ohjelmaa on tarkoitus toteuttaa kahdessa osassa: vuoteen 2014 ja vuoteen 2017. Vuoden 2010 kustannusarvio oli alustavien laskelmien mukaan viisi miljardia ruplaa. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on kokonaisuudessaan noin 30 miljardia ruplaa suoraa budjettitukea, tästä summasta federaation budjetista maksettaisiin noin 20 miljardia ruplaa. Tälle vuodelle arvioitua viittä miljardia ruplaa ei kuitenkaan ole irrottaa budjetista budjettivajeen takia. Puhdas vesi -ohjelman esitti Yhtenäinen Venäjä puolue vuonna 2006. Työryhmää on johtanut varapääministeri Aleksandr Žukov. Ohjelmassa tarkistetaan mm. olemassa olevat tekniset reglamentit liittyen vesijohtoveteen. Asiantuntija-arvioiden mukaan vain noin 30 miljoonalla venäläisellä on tällä hetkellä käytössään normit täyttävää puhdasta vettä. /Vedomosti/MM, 4.3.2010 Venäjällä valmistettujen autojen osuus nostetaan 80 %:iin vuoteen 2020 Venäjän autoteollisuutta koskevan strategian mukaan vuonna A2020 markkinoilla on 3,7 miljoonaa autoa. Näistä 3,15 miljoonaa on henkilöautoja. Autoteollisuuden osuus BKT:stä nousee vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 0,57 %:sta 2,38 %:iin. Kaikista myydyistä henkilöautoista 65 % pitäisi olla venäläisvalmisteisia. Kuorma-autoista osuuden pitäisi olla 91 % ja busseista 99 %, arvioivat teollisuus- ja kauppaministeriön virkamiehet. Henkilöautojen vienti jää edelleen vähäiseksi noin 8 %:iin tuotannosta. Sen sijaan kuorma-autojen tuotannosta puolet menee vientiin, ennakoivat virkamiehet. Autoteollisuuden kehittyessä myös Venäjän autokanta nuorentuu. Vuoteen 2020 mennessä alle kuusi vuotta vanhojen autojen osuuden pitäisi olla jo 50 % ja yli 12 vuotta vanhojen enää 20 %. Autojen kokonaismäärän arvioidaan nousevan 363 autoon 1 000 asukasta kohden. Valtion on määrä ei ainoastaan tukea autoteollisuuden kehittämistä vaan myös edistää Venäjällä tuotettujen autojen laadun kohoamista. Keskipitkällä aikavälillä tuetaan vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien autojen tuotantoa. Pitkällä aikavälillä tuetaan vety- ja ydinenergialla toimivien liikennevälineiden moottorien kehitystyötä. Samoin edesautetaan aurinkoenergian, tuulivoiman, lämpötilaeroihin perustuvan energian hyödyntämistä autoissa. Erikoisprojekteina tuetaan Pohjoisella jäämerellä liikkuvien erikoisautojen kehittämistä samoin kuin teollisessa hyödyntämisessä käytettävien kuljetusjärjestelmien kehitystyötä. /Vedomosti/MM, 3.3.2010 Medvedev siivoaa isolla luudalla Venäjän sisäministeriötä Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on erottanut 17 sisämi- kenraalia ja kaksi varaministeriä. Irtisanomiset ovat osa Anisteriön sisäministeriön uudelleenjärjestelyjä. Ministeriön koko puolitetaan ja miliisien rikosoikeudellista vastuuta lisätään. Miliisien lukumäärää tullaan supistamaan 20 %:lla. Irtisanomiset koskevat niin rivimiliisejä kuin ylempää henkilöstöäkin. Ylemmistä sisäministeriön työntekijöistä paikkansa menettivät mm. Belgogradin, Rostovin, Tomskin, Brjanskin ja Novgorodin GUVD:n johtajat sekä Tuvan, Karatšai-Tšerkessian ja Burjatian sisäasianministerit. Jotkut heistä oli jo tuomittu väärinkäytöksistä. Sisäpiiritietojen mukaan merkityksellisimmät uudistukset koskivat kahden varaministerin muutosta valtiosihteeri Nikolai Ovtšinnikovia ja entistä Eteläisen hallintopiirin sisäministeriön hallinnon johtajaa Arkadi Jedelevia. 60-vuotiaan Ovtšinnikovin tilalle nimitettiin miliisin kenraalimajuri Sergei Bulavin presidentin administraation lainvalvontaelinten oikeudenmukaisuutta valvovan hallinnon päällikkö. Arkadi Jedelevia ehkä kaavaillaan uuden, 19.2 muodostetun Pohjois- Kaukasian hallintopiiriin sisäministeriön hallinnon johtajaksi. Vedomosti-lehden tietojen mukaan sisäministeri Nurgaliev ei ehkä tule säilyttämään paikkaansa pitkään. Hänen kohtalonsa tulee riippumaan siitä miten hän toteuttaa presidentin suunnitelmia ministeriön uudistamiseksi erilaisten intressiklaanien ristitulessa. /Vedomosti/MM, 19.2.2010 19

TALOUSuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.finruscc.fi Venäjän pankkijärjestelmä vahvistunut Venäjän keskuspankin ja talletussuojaviraston arvion mukaan Ve- pankkijärjestelmä on vahvistunut ja isoja pankkeja ei tarvitse Anäjän enää lähteä pelastamaan, jos niille ilmaantuu ongelmia. Moody s analyysiyhtiön analyysin mukaan venäläispankit voivat kuitenkin menettää jopa 12 % lainasalkustaan, koska ne joutuvat kirjaamaan alas joka toisen niistä lainoista, joita on järjestelty uudelleen. Uralsib kapitalin analyytikko Leonid Sliptšenko katsoo, että pankkijärjestelmässä on riskejä nyt oleellisesti vähemmän kuin 2008 lopussa, luottamuspula on ohitettu, samoin likviditeettipula, pääomia pankeilla on riittävästi. Jäljellä on vain paikallisia ongelmia mm. maksurästejä, hän arvioi. /Vedomosti/ MM, 17.2.2010 Kuva: Virpi Suoninen Putin peräänkuuluttaa investointeja sähköntuotantoon Venäjän sähkökulutus nousi tammikuussa kriisiä edeltävälle tasolle Aeli 103 miljardiin kwh:iin. Venäjän pääministeri Vladimir Putin peräänkuuluttaa investointeja sähköntuotantoon ja muistuttaa ensisijaisesti suuria sähköyhtiöitä omistavia oligarkkeja ostosopimuksiin liittyvistä investointisitoumuksista. Sähköyhtiöistä OGK-3:n omistaa pääosin Potanin, TGK-2:n Lebedev, TGK-4:n Prohorov, KES:in Vekselberg. Sähköyhtiöitä myytäessä ostaja on sitoutunut tiettyyn investointiohjelmaan, joka ei kaikilta osin nyt ole toteutunut. Putin on vastikään allekirjoittanut ohjelman sähkömarkkinoiden pitkäaikaisesta kehityksestä. Tähän asti on ollut voimassa lyhytaikainen ohjelma, jossa määritellään mm. FST:n tariffihinnat, joita ei saa ylittää. Uuteen pitkäaikaiseen RAB tariffijärjestelmään (Regulatory asset base) ovat siirtyneet helmikuun alusta 10 sähkönjakeluyhtiötä ja federatiiviset sähköverkkoyhtiöt. Sähkön hinnannousun vuonna 2010 arvioidaan jäävän väestölle myytävässä sähkössä 8 %:iin ja teollisuudelle myytävässä 10 %:iin. Vuonna 2009 sähkön hinta nousi teollisuudelle, maataloudelle ja kuljetuksille 17 19 % ja väestölle ja julkistaloudelle lähes 25 %./RG, Vedomosti/MM, 25.2.2010 Medvedev saneraa opetusja tiedeministeriötä Venäjän presidentti Dmitri Medvedev lakkautti kaksi Opetus- ja Atiedeministeriön virastoa: Rosnauka ja Rosobrazovanie. Kumpikaan virastoista ei toimittanut määräaikaan mennessä kontrollikomissiolle esitystä toimintansa uudistamisesta. Presidentti oli jo aiemmin esittänyt, että niiden toiminta lakkautetaan, jos esitystä ei tule. Molemmat lakkautetut virastot oli perustettu vuoden 2004 hallintouudistuksen yhteydessä. /Kommersant/MM, 9.3.2010 Kansalaisten säästäminen kasvussa Venäjällä Venäläisten säästöt kasvoivat viime vuonna 29 % edellisvuoteen Averrattuna. Tammikuun 1. päivänä pankkien säästötileillä oli yhteensä 7.485 miljardia ruplaa. Vuonna 2008 säästöt kasvoivat 14,5 % vuoteen 2007 verrattuna, Venäjän keskuspankin tietojen mukaan. Kuukauden määräaikaistilillä olevat säästöt muodostivat säästöjen kokonaismäärästä 16,5 %, 31 pv yhden vuoden määräaikaistileillä oli 19,8 % säästöistä ja yli vuoden määräaikaistileillä 63,7 %. Ruplamääräiset säästöt olivat kaksinkertaiset valuuttasäästöihin verrattuna. Ruplatileillä oli 5.511 miljardia ruplaa ja valuuttatileillä ruplissa ilmaistuna 1 974 miljardia ruplaa. /Vedomosti/ MM, 16.2.2010 Arkangeliin uusi arktisiin olosuhteisiin erikoistunut yliopisto Arkangelin teknisen yliopiston pohjalta kaupunkiin perustetaan ALuoteis-Venäjän federatiivinen arktinen yliopisto. Uuden yliopiston siipien suojaan siirtyy teknisen yliopiston lisäksi paikallinen Pomorski valtion yliopisto ja ehkä myöhemmin myös paikallinen pohjoinen lääketieteen yliopisto. Uuden yliopiston tavoitteena on keskittyä arktisten alueiden hyödyntämisen tutkimiseen ja asiantuntijoiden kouluttamiseen mm. Barentsin alueen kokemusta hyödyntäen. Yliopistoon tulee tiedekuntia ja laitoksia, joita siellä ei aiemmin ole ollut. Yliopisto tullaan varustamaan huipputeknologialla ja muulla tarvittavalla infrastruktuurilla. /Ekspert S-Z/MM, 25.2.2010 Moskovassa miljoona ulkomaista siirtolaista Moskovassa on kiintiöiden mukaisia siirtotyöläisiä noin 200 000. AMutta näiden lisäksi kaupungissa arvioidaan asuvan noin 800 000 ulkomaalaista, joista ei tiedetä mitä he tekevät elääkseen. Juri Lužkov on esittänyt tilastoja, joiden mukaan 46 kaupungin rikoksista on näiden laittomien siirtolaisten tekemiä. Lužkovin mukaan siirtolaisten 20