TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Työelämä- ja markkinaosasto Perustelumuistio 7.10.2016 LUONNOS EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PAINELAITETURVALLISUUDESTA 1 Asetusehdotuksen tarkoitus Ehdotuksessa esitetään annettavaksi valtioneuvoston asetus painelaiteturvallisuudesta. Valtioneuvoston asetus annettaisiin painelaitelain ( /2016) nojalla. Painelaitelaissa säädetään painelaitteiden ja yksinkertaisten painesäiliöiden turvallisuudesta. Painelaitelain 9 luku sisältää painelaitteiden tarkastamista koskevat kansalliset säännökset ja 10 luvussa säädetään painelaitteiden käytöstä ja käytön valvonnasta. Lisäksi painelaitelain 2 luku sisältää yleiset painelaiteturvallisuutta koskevat säännökset. Mainitut painelaitelain luvut perustuvat kokonaan vanhaan painelaiteturvallisuudesta annettuun kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen (953/1999), eikä ehdotetulla sääntelyllä ole tarkoitus tehdä muutoksia nykytilaan. Ehdotettavalla valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus antaa painelaitelain valtuussäännöksien nojalla tarkempia säännöksiä painelaitelain 7 :ssä säädetyn sijoitussuunnitelman laatimista edellyttävien painelaitteiden teknisistä ominaisuuksista, 9 luvussa säädetyistä painelaitteen rekisteröintivelvollisuuden aiheuttavista painelaitteen teknisistä ominaisuuksista, eräiden painelaitteiden ja niiden osien määräaikaistarkastuksista sekä tarkastuksiin kuuluvasta määräaikaisesta painekokeesta ja tarkastusten korvaamisesta painelaitteen seurannalla. Lisäksi asetuksessa ehdotetaan annettavan painelaitelain 75 :ssä säädettyä kattilalaitosten käytön valvontaa koskevia tarkempia säännöksiä. Ehdotettu valtioneuvoston asetus perustuisi vanhan painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen säännöksiin. Painelaitelainsäädännön uudistaminen on pitkälti lainsäädäntötekninen uudistus. Merkittävä osa painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen säännöksistä on perustuslain 80 :n 1 momentti huomioiden siirretty lain alaan kuuluvina painelaitelakiin ja ehdotettu valtioneuvoston asetus sisältäisi vain ne tekniset ja yksityiskohtaiset säännökset, joista on tarkoituksenmukaisinta säätää asetuksen tasolla. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1 luku Yleiset säännökset Ehdotetun asetuksen 1 luku sisältäisi säännökset asetuksen soveltamisalasta sekä määritelmistä.
1. Soveltamisala. Pykälä ilmaisisi asetuksen soveltamisalan. Asetuksessa säädettäisiin painelaitteiden tarkastuksista ja käytönvalvonnasta sekä merkittävää vaaraa aiheuttavien painelaitteiden rekisteröinnistä ja sijoitussuunnitelmasta. 2. Määritelmät. Pykälässä annettaisiin ehdotetun asetuksen kannalta keskeiset määritelmät painelaitteiden putkistosta, varolaitteista, sisällöistä sekä painelaitteen suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta ja nimellissuuruudesta. Painelaitteiden varolaitteet ja sisältö on pykälässä määritelty kahteen alakohtaan. Määritelmät vastaavat vanhan painelaitteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (938/1999) määritelmiä, joihin painelaiteturvallisuudesta annetussa kauppaja teollisuusminiteriön päätöksessä oli viitattu. 3. Varolaitteet. Pykälässä säädettäisiin, mitä varolaitteet ovat. Pykälä vastaisi painelaitteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (869/2016) 3 :n 4 kohtaa. 4. Sisältö. Pykälässä viitattaisiin sisältöä koskevan säännöksen osalta painelaitteita annettavaan valtioneuvoston asetukseen. 2 luku Rekisteröintivelvollisuus ja sijoitussuunnitelma Ehdotetussa 2 luvussa säädettäisiin painelaitelain 51 :n rekisteröintivelvollisuutta koskevasta merkittävästä vaarasta sekä painelaitelain 7 :n sijoitussuunnitelmaa koskevasta merkittävästä vaarasta. Luvussa säädettäisiin, mitkä ovat ne painelaitteen tekniset ominaisuudet, jotka voivat aiheuttaa mainituissa painelaitelain pykälissä tarkoitettua merkittävää vaaraa. 5. Rekisteröintivelvollisuutta koskeva merkittävä vaara. Painelaitteen aiheuttamaa merkittävää vaaraa voidaan arvioida lähinnä sen teknisten ominaisuuksien perusteella. Pykälässä säädettäisiin painelaitelain 51 :n 4 momentin valtuutuksen nojalla, että painelaite jolla on pykälässä säädetyt tekniset ominaisuudet, ei aiheuttaisi 51 :n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää vaaraa. Näitä painelaitteita ei olisi tarpeen rekisteröidä eikä painelaitelain 51 :ssä säädetty rekisteröintivelvollisuus koskisi näiden painelaitteiden omistajaa tai haltijaa. Muut painelaitteet kuin painelaitteet, joilla olisi pykälässä ehdotetut tekniset ominaisuudet, voisivat aiheuttaa merkittävää vaaraa ja ne olisi painelaitelain mukaan rekisteröitävä. Pykälässä olisi 14 kohtaa, joissa erikseen määriteltäisiin ominaisuudet, jotka kussakin kohdassa tarkoitetun laitteen tai sen osan tulee täyttää, jotta sen ei katsottaisi aiheuttavan merkittävää vaaraa. Pykälässä luetellut ominaisuudet vastaisivat painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 3 :ä. Lisäksi ehdotetussa pykälässä olisi 14 kohta, jonka mukaan pykälän 1 kohdasta poiketen merkittävää vaaraa ei aiheuttaisi myöskään paineella tyhjennettävä kuljetussäiliö, jonka suurin sallittu käyttöpaine on enintään 0,5 baaria.
Pykälän 2 momentin mukaan useasta kammiosta koostuva painelaite aiheuttaisi painelaitelain 51 :n 1 momentissa tarkoitettua rekisteröintivelvollisuuden tulisi 1 momentin mukaan rekisteröidä. Jos kammiossa on useita sisältöjä, rekisteröintivelvollisuus määräytyisi sen sisällön mukaan, josta seuraa rekisteröinti. 6. Sijoitussuunnitelmaa koskeva merkittävä vaara. Pykälässä säädettäisiin painelaitelain 7 :n valtuutuksen nojalla sellaisista ominaisuuksista, jotka omaava painelaite voisi aiheuttaa painelaitelain 7 :n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää vaaraa. Tällaisen painelaitteen omistaja tai haltija olisi painelaitelain 7 :n mukaisesti velvollinen laatimaan painelaitteelle sijoitussuunnitelman. Pykälässä luetellut painelaitteen tekniset ominaisuudet vastaisivat vanhan painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 7 :ä. Mainitun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 7 sisälsi myös sijoitussuunnitelman laadintaa koskevan päävelvoitteen, joka lain alaan kuuluvana on uudistetussa lainsäädännössä sijoitettu lain tasolle painelaitelain 7 :än. 3 luku Painelaitteen tarkastukset Ehdotetuissa 3 luvun säännöksissä säädettäisiin painelaitelain 55, 56, 59 ja 63 :n valtuutussäännöksien nojalla ulos sijoitettavalle painelaitteelle ja kattilalaitokselle suoritettavista ensimmäisistä määräaikaistarkastuksista, putkiston määräaikaistarkastuksesta, määräaikaisesta painekokeesta ja painelaitteen seurannasta sekä näihin menettelyihin sovellettavista vaatimuksista. 7. Ulos sijoitettavan painelaitteen ensimmäinen määräaikaistarkastus. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin painelaitelain 55 :n valtuutuksen nojalla ulos sijoitettavalle painelaitteelle tehtävästä ensimmäisen määräaikaistarkastuksen sisällöstä. Ehdotetun pykälän mukaan ulkoilman lämpötilassa käytettävästä painelaitteesta on tarkastettava millä tavalla on varmistettu, että painelaitteen käyttölämpötila pysyy käytön aikana painelaitteelle sallituissa lämpötilarajoissa. Ulos sijoitettavan painelaitteen määräaikaistarkastusta koskisivat ehdotetun pykälän vaatimuksen lisäksi myös muut painelaitelain 55 :n ensimmäistä määräaikaistarkastusta koskevat yleiset vaatimukset. Ehdotettua pykälää vastaava säännös on ollut sijoitettuna vanhan painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 11 :än. 8. Kattilalaitoksen ensimmäinen määräaikaistarkastus. Painelaitelain 55 :n valtuutuksen nojalla pykälässä säädettäisiin kattilalaitoksen ensimmäisen määräaikaistarkastuksen sisällöstä ja siihen kuuluvista tarkastuksista. Tarkemmat säännökset koskisivat kattilalaitoksen yleisiä järjestelyjä, vaaran arviointia, höyry- ja kuumavesikattilan varustelua ja käytön valvontaa sekä laitteen toimintaa käyttöhäiriötilanteissa. Ehdotetun pykälän lisäksi kattilaitoksen ensimmäiseen määräaikatarkastukseen sovellettaisiin, mitä painelaitelain 55 :n ensimmäistä määräaikaistarkastusta koskevissa yleisissä vaatimuksissa säädetään. Asiallisesti ehdotettua pykälää vastaava
säännös on ollut sijoitettuna vanhan painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 11 :än. 9. Putkiston määräaikaistarkastus. Painelaitelain 56 :n 6 momentin valtuutussäännöksen nojalla ehdotetussa pykälässä säädettäisiin painelaitteen putkiston määräaikaistarkastuksesta. Pykälän mukaan rekisteröitävään painelaitteeseen liittyvä putkisto olisi tarkastettava painelaitteen määräaikaistarkastuksen yhteydessä, jos putkisto on suunniteltu materiaalin virumistai väsymislujuuden perusteella tai putkiston sisältö kuuluu asetusehdotuksen 4 :n nojalla ryhmään 1. Tähän ryhmään kuuluisivat vaaralliset sisällöt, jotka on määritelty kemikaaliasetuksen (675/1993) 3 :ssä räjähtäviksi, erittäin helposti syttyviksi, helposti syttyviksi, syttyviksi (jos korkein sallittu lämpötila on korkeampi kuin leimahduspiste), erittäin myrkyllisiksi, myrkyllisiksi tai hapettaviksi. Lisäksi pykälässä säädettäisiin, että rakenneaineen virumislujuuden perusteella mitoitetusta putkistosta olisi tarkastettava erityisesti käyttötuntimäärät, paine- ja lämpötilatiedot sekä tarvittaessa virumisaste. Pykälä vastaa vanhan painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 10 :ää. 10. Määräaikainen painekoe. Painelaitelain 59 sisältää yleiset säännökset painelaitteelle suoritettavasta määräaikaisesta painekokeesta. Painelaitelain 59 :n 5 momentin nojalla ehdotetussa pykälässä säädettäisiin tarkemmin määräaikaisessa painekokeessa noudatettavasta menettelystä. Pykälän 1 momentin mukaan painekoe on ensisijaisesti tehtävä nesteellä, mutta koe voitaisiin tehdä kuitenkin kaasulla, jos nesteellä tehty painekoe ei rakenteellisista syistä ole kohtuudella mahdollinen tai painelaitteessa ei voida sallia pieniäkään nestemääriä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tarkemmin painekokeessa käyttävistä paineista, joilla painelaitteen paineenkestävyys tulee varmistettua. Nesteellä tehtävässä painekokeessa paineen tulisi olla vähintään 1,3 kertaa suurin sallittu käyttöpaine ja kaasulla tehtävässä painekokeessa 1,1 kertaa suurin sallittu käyttöpaine. Lisäksi säädettäisiin, että tarkastuslaitos voisi hyväksyä käytettäväksi muunkin koepaineen, jos erityiset syyt sitä vaatisivat. Pykälän 3 momentti ilmaisisi turvallisuusperiaatteen, jonka mukaan painekoe olisi tehtävä noudattaen tarpeellista varovaisuutta. Pykälä vastaa sisällöltään vanhan painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 15 :n 2 ja 3 momenttia. Mainitun pykälän muut säännökset kuuluvat lain alaan ja ne on lainsäädännön uudistamisen yhteydessä sijoitettu painelaitelakiin. 11. Painelaitteen seuranta. Painelaitteen määräaikaistarkastuksen korvaamisesta seurannalla säädetään painelaitelain 63 :ssä. Mainitun pykälän 5 momentin valtuutuksen nojalla ehdotetussa pykälässä annettaisiin tarkemmat säännökset siitä,
mitkä määräaikaistarkastukset tai niiden osat voitaisiin korvata painelaitteen seurannalla. Pykälän 1 kohdan mukaan painelaitteen seurannalla voitaisiin korvata muurauksella tai massauksella sisäpuolelta suojatun painelaitteen sisäpuoliset tarkastukset ja painekokeet ja 2 kohdan mukaan kylmälaitoksen painelaitteen sisäpuoliset tarkastukset ja painekokeet. Lisäksi pykälän 3 kohdassa säädettäisiin, että ehdotetun asetuksen 9 :ssä säädettävän kattilalaitoksen ensimmäisen määräaikaistarkastuksen, painelaitelain 58 :n mukaisen sisäpuolisen tarkastuksen sekä painelaitelain 59 :n mukaisen määräaikaisen painekokeen voisi korvata painelaitteen seurannalla, jos mainitut tarkastukset eivät olisi rakenteellisista syistä mahdollisia. Tarkastuksen korvaamisesta seurannalla on aiemmin säädetty painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 18 :ssä. Mainitun säännöksen ensimmäinen momentti on nostettu uudistetun painelaitelain 63 :än asiaa koskevaksi yleissäännöksi ja toinen yleissäännöstä tarkentava momentti sijoitettaisiin asetusehdotuksen 11 :ksi. 4 luku Kattilalaitoksen käytön valvonta Ehdotetussa 4 luvussa säädettäisiin tarkemmin painelaitteen käytön valvonnan vaatimuksista. Luku sisältäisi painelaitelain 75 :n 5 momentin nojalla annettavat kattilalaitoksen ohjauspaikan vaatimuksia, kattilan vaatimuksia, laitosten miehitys- ja läsnäolovaatimuksia sekä valvontakäyntien aikavälejä koskevat säännökset. Lisäksi asetuksessa säädettäisiin painelaitelain 61 :n 4 momentin nojalla tarkastuksen sisällöstä siirryttäessä jatkuvasta käytön valvonnasta jaksottaiseen käytön valvontaa. Luvussa säädettäisiin painelaitelain 76 :n valtuutussäännöksen nojalla tarkemmin myös paineenkestoon vaikuttavassa asennus-, korjaus- ja muutostyössä sovellettavasta menettelystä. 12. Jatkuva käytön valvonta. Painelaitelain 75 :n 2 momentin mukaan jatkuvassa käytön valvonnassa kattilaa tulee valvoa jatkuvasti laitoksessa tai sen ohjauspaikalla. Pykälässä säädettäisiin tarkemmin ohjauspaikan vaatimuksista ja laitoksen miehitysvaatimuksista. Pykälän 1 ja 2 kohdan ohjauspaikan vaatimukset vastaisivat painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 27 :n 2 ja 3 kohtaa. Pykälän 3 kohdassa ehdotettuja kattilalaitoksen miehitysvaatimuksia täsmennettäisiin nykytilaan verrattuna. Säännöksen mukaan kattilalaitos olisi miehitettävä sellaisella tavalla, että painelaitteen käyttäjä pääsee laitokselle tarvittavien turvallisuustoimenpiteiden suorittamiseksi viiden minuutin kuluessa siitä kun häiriötilanne on havaittu. Samalla säännöksestä poistettaisiin velvollisuus päästä viidessä minuutissa ohjauspaikalta laitokselle. Tämä korostaisi mahdollisuutta aloittaa korjaavat toimet ajoissa, jos häiriötilanne edellyttää painelaitteen käyttäjän pääsyä laitokseen. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että painelaitteen käyttäjillä kattilalaitokselle on välitön pääsy enintään viiden minuutin kuluessa siitä, kun ohjauspaikalla todetaan, että laitoksella on käytävä. Säännöksen noudattaminen edellyttää, että ohjauspaikalla on jatkuvasti käytettävissään ajantasainen tieto
kattilalaitoksen tilanteesta. Ohjauspaikka saattaa edellyttää kattilalaitoksella käyntiä muunkin kuin häiriötilanteen takia.. 13. Jaksottainen käytön valvonta. Painelaitelain 75 :n 3 momentin mukaan jaksottaisessa käytön valvonnassa painelaitteen käyttäjän ei tarvitse olla jatkuvasti kattilalaitoksessa tai ohjauspaikalla, mutta käyttäjän on tehtävä laitokseen säännöllisesti valvontakäyntejä. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin tarkemmin kattilan vaatimuksista, valvontakäyntien aikaväleistä ja henkilöstön läsnäolovaatimuksista Säännösten sisältö vastaisi painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 28 :n 2 ja 3 momenttia. Ehdotettava asetus ei sisällä painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 28 :n 1 momentin mukaisia jaksottaisen käytön valvonnan tehorajoja. Jaksottaisen käytön valvonnan turvallisuudesta kuitenkin huolehdittaisiin siten, että mainitun ministeriön päätöksen 3 momenttia vastaavalla tavalla suurimpien kattiloiden osalta kattilalaitokselle tehtävien valvontakäyntien aikaväli olisi enintään 24 tuntia ja käyttäjän tulisi olla jatkuvasti ohjauspaikalla. Tällaisia laitteita olisivat höyrykattila, jonka teho on yli 20 megawattia, mutta enintään 40 megawattia ja jossa käytetään kiinteää polttoainetta tai jossa tulipesään varautunut energiamäärä voi vahingoittaa kattilaa toimintahäiriön aikana sekä höyrykattila, jonka teho on yli 40 megawattia mutta enintään 60 megawattia. 14. Ohjauspaikan vaatimukset jaksottaisessa käytön valvonnassa. Pykälässä säädettäisiin ohjauspaikan vaatimuksista jaksottaisessa käytön valvonnassa. Ohjauspaikan vaatimuksia on eräiltä osin täsmennetty painelaiteturvallisuudesta annettuun kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen verrattuna. Pykälän 1 momentin mukaan ohjauspaikalta olisi oltava varmennettu yhteys kattilalaitokselle. Yhteyden katkeamisen vaikutukset olisi otettava huomioon käyttöturvallisuuteen vaikuttavissa laitteissa ja laitejärjestelmissä. Pykälän 2 momentin mukaan käyttöturvallisuuteen vaikuttavien laitteiden ja laitejärjestelmien on tarvittaessa pysäytettävä kattilalaitoksen kattilat. Pykälän 3 momentin mukaan ohjauspaikalla saisi toimia vain ammattitaitoinen ja tehtäviinsä perehdytty kattilalaitoksen henkilökunta. Pykälän 4 momentin mukaan ehdotuksen 13 :n 3 momentissa tarkoitetun kattilalaitoksen ohjauspaikan laitteistolla on voitava valvoa ja ohjata turvallisuuden kannalta keskeisiä käyttöarvoja sekä ohjata kattila turvalliseen tilaan. 15. Muutostarkastus jatkuvasta käytön valvonnasta jaksottaiseen käytön valvontaan siirryttäessä. Painelaitelain 61 :n 2 momentin 4 kohdan mukaan painelaitteelle olisi tehtävä muutostarkastus siirryttäessä jatkuvasta käytön valvonnasta jaksottaiseen käytön valvontaa. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin mainitun lain pykälän ohella muutostarkastuksen sisällöstä jaksottaiseen käytön valvontaan siirryttäessä. Muutostarkastuksen sisältöä esitetään täsmennettäväksi, jotta jaksottaiseen käytön valvontaan siirtyminen tapahtuisi turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen. Tarkoitus on korostaa jaksottaista käytön valvontaa koskevien vaatimusten noudattamista ja vaarojen arvioinnin merkitystä arvioitaessa jaksottaiseen käytön valvontaan
siirtymisen edellytyksiä sekä varmistaa, että jaksottaiseen käytön valvontaan siirtyminen tapahtuisi turvallisuusvaatimukset huomioiden. Pykälän 1 kohdan mukaan tarkastuksessa tulisi varmistaa, että kattilalaitoksessa on valmius noudattaa painelaitelain 75 :n 3 momentissa ja edellä 13 :ssä ehdotettuja jaksottaisen käytön valvonnan vaatimuksia. Pykälän 2 kohdan mukaan tulisi tarkastaa, että kattilalaitoksen vaaran arvioinnissa on huomioitu jaksottaisen käytön valvonnan vaatimukset. Lisäksi 3 kohdan mukaan tulisi tarkastaa, että kattilalaitoksen ohjauspaikka täyttää 14 :ssä ehdotetut vaatimukset. 16. Menettely paineenkestoon vaikuttavassa asennus-, korjaus- ja muutostyössä. Pykälässä annettaisiin yksityiskohtaiset säännökset paineenkestoon vaikuttavassa asennus-, korjaus- ja muutostyössä sovellettavasta menettelystä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että paineenkestoon vaikuttavan rakenteen hitsaukseen, lämpökäsittelyyn tai muulla tavoin tapahtuvaan ominaisuuksien muuttamiseen sovellettaisiin painelaitteista annettavan valtioneuvoston asetuksen 8 :ää siten, että toiminnanharjoittajan olisi noudatettava jotain mainitun asetusehdotuksen 13 :n 1 momentin 1 kohdassa annetuista vaihtoehtoisista moduuleista. Moduulin valinta määräytyisi painelaitteen ominaisuuksien perusteella. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädettäisiin, että omatarkastuslaitos saisi soveltaa vain A2, F ja G moduuleja ja 3 kohdassa, että CE-merkintävaatimuksia ei sovellettaisi paineenkestoon vaikuttavan rakenteen hitsaukseen, lämpökäsittelyyn tai muulla tavoin tapahtuvaan ominaisuuksien muuttamiseen. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin edellytyksistä, joilla asennus-, korjaus- ja muutostyön saisi tehdä suunnitelmasta ja hitsausmenetelmästä 1 momentissa säädetystä poiketen. Lisäksi 2 momentissa säädettäisiin, että tarkastuslaitos voisi yksittäistapauksessa hyväksyä momentissa tarkoitetun hitsausohjeen myös muun riittäväksi katsomansa menettelyn mukaisesti. 3 Asetusehdotuksen vaikutukset Asetusehdotuksessa ehdotetaan uudistettavan kattilaitosten käytönvalvontaa koskevat säännökset. Muilta osin ehdotus vastaa sisällöltään aiemmin voimassa ollutta lainsäädäntöä eikä sillä muuteta säädettyjen tarkastusten, teknisten vaatimusten tai ominaisuuksien sisältöä. Asetuksella tarkennetaan painelaitelain 7 :n ja 9 ja 10 luvun säännöksiä. Painelaitelain vaikutuksia on arvioitu hallituksen esityksessä eduskunnalle painelaitelaiksi (HE 117/2016 vp). Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa asetusluonnoksessa kattilaitosten käytön valvontaa koskevien kansallisten säännösten muuttamista nykytilaan verrattuna ja asetuksen keskeiset vaikutukset liittyvät näiden säännösten uudistamiseen. Muutoksilla pyritään purkamaan eräitä laitosten tuottavuuden esteinä olevia säännöksiä, joiden purkamisella ei olisi kielteistä vaikutusta painelaiteturvallisuuteen. Ehdotuksella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia alan toiminnan harjoittajille, sillä se mahdollistaa laitosten tuottavuuden parantamisen ja keventää eräin osin hallinnollisia laitoksen miehityksen sijaintiin liittyviä vaatimuksia. Ehdotuksella voi olla vaikutusta myös kattilaitosten henkilöstöön kohdistuvia henkilöstövaikutuksia.
Ehdotuksen merkittävimmät vaikutukset liittyisivät jaksottaisessa käytön valvonnan tehorajojen poistoon. Jaksottaista käytön valvonnan tehorajoja koskevaa pykälää ei olisi enää asetuksessa. Tehorajojen poisto mahdollistaisi kattilalaitosten siirtämisen miehitystä edellyttävästä jatkuvasta käytön valvonnasta kattiloiden etävalvonnan mahdollistavaan jaksottaiseen käytönvalvontaa myös suuremmissa laitoksissa. Jaksottaiseen käytön valvontaan siirtyminen olisi mahdollista useille yli 40 megawatin kiinteän polttoaineiden höyrykattiloille sekä yli 60 megawatin muille höyrykattiloille. Jaksottainen käytön valvonta mahdollistaa kattilan etäkäytön ja -valvonnan. Tyypillisesti tämä tarkoittaa useiden kattilaitosten yhteistä valvomoa ja joissain tapauksissa kattilalaitoksen etäkäyttöä ja -valvontaa esim. toisen kattilalaitoksen valvomosta käsin. Jaksottaisessa käytön valvonnassa voidaan hyödyntää jatkuvaa käytön valvontaa laajemmin digitalisaatioon perustuvia valvontaratkaisuja. Keskitetty valvomo mahdollistaa nykyaikaisten käyttö- ja valvontatyökalujen käyttöönoton kustannustehokkaasti. Laitosten ennakoivalla ja optimoidulla käytöllä voidaan suoraan vähentää tuotantokustannuksia. Tuottavuuden parantumisen potentiaali riippuu laitoksen lähtötilanteesta ja koosta. Teollisuuden arvion mukaan tuottavuus voisi parhaimmillaan parantua kymmenellä prosentilla. Keskitetyn valvomon myötä laitoksilla työskentelevän käyttöhenkilökunnan määrää voidaan arvioiden mukaan vähentää ja samalla vähenevät myös kustannuksiltaan korkeammat ilta-, yö- ja viikonlopputyötunnit. Teollisuuden arvion mukaan henkilökustannuksista olisi mahdollista säästää vuosittain noin 150 000 250 000 euroa laitosta kohden. Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisääntyminen parantaisi energiantuottajien toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta, mikä taas mahdollistaisi edullisempien energiahuollon palveluiden tarjoamisen yhdyskunnille ja teollisuudelle. Käyttöhenkilökunnan tarpeen vähentyminen laitoksissa mahdollistaa työvoiman joustavamman käytön monipuolisiin tehtäviin. Henkilöstöresursseja voitaisiin siirtää käyttö- ja valvontatehtävistä esimerkiksi huoltotehtäviin. Samalla kolmivuorotyötä voitaisiin vähentää. Työtehtävien monipuolistuminen sekä vuorotyön välttäminen voivat olla myönteisiksi koettuja muutoksia siitä huolimatta, että vuorotyölisien poistuminen pienentää ansioita. Jaksottaista käytönvalvontaa koskevat vaatimukset ja muutostarkastusvelvollisuus takaisivat turvallisuuden etäkäytössä ja -valvonnassa olevilla laitoksilla. Vaaran arvioinnin merkitys korostuisi, jolloin kattilakohtaiset vaatimukset voidaan asettaa entistä tarkemmin riskiperusteisesti. Asetuksen säännöksiin ehdotetuissa muutoksissa huomioitaisiin aiempaa paremmin, että nykyaikaisessa suurien laitosten miehityskäytännössä on erikseen valvomohenkilökunta, joka työskentelee valvomosta käsin ja kenttähenkilökunta, joka suorittaa valvomosta annetut tehtävät laitosalueella. Keskitetty valvonta parantaa laitosten käyttöä ja valvontaa hoitavan henkilökunnan ammattitaitoa, mikä parantaa suoraan myös painelaiteturvallisuutta. Keskitetyllä valvomolla voidaan lisätä asiantuntemusta laitosten käyttöön ja valvontaan, koska
mahdollisuudet keskitetyn henkilöstön ammattitaidon kartuttamiseen ja ylläpitoon ovat hyvät. Etävalvomosta käsin on mahdollista tukea ja turvata reaaliaikaisesti laitoksella tapahtuvaa yksintyöskentelyä, joka voi liittyä säännöllisiin valvontakäynteihin, huolto- ja kunnossapitotehtäviin tai häiriötilanteisiin. Ehdotus ei heikennä painelaiteturvallisuutta eikä siinä tehdä muutoksia viranomaisten tai alalla toimivien tarkastuslaitosten velvollisuuksiin vaikka tarkastusvelvollisuuksia koskevia säännöksiä eräiltä osin täsmennetäänkin. Ehdotuksella ei ole merkittäviä hallinnollisia ja taloudellisia vaikutuksia viranomaistoiminnalle. 4 Asian valmistelu 5 Voimaantulo Asetusehdotus on valmisteltu samassa yhteydessä painelaitelain valmistelun kanssa. Valmistelu liittyi osaltaan EU:n direktiivipaketin täytäntöönpanoon. Kansalliseen painelaitelainsäädäntöön sisällytettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi painelaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (uudelleenlaadittu) (2014/68/EU, painelaitedirektiivi)) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yksinkertaisten painesäiliöiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (uudelleenlaadittu) (2014/29/EU, yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivi). Samalla lainsäädäntö tarkistettiin nykyistä perustuslakia vastaavaksi mm. nostamalla aiemmin päätöstasolla säädettyjä asioita lain tasolle. Ehdotettu asetus sisältäisi puhtaasti kansallista sääntelyä ja siinä on merkittävästi hyödynnetty aiemmin voimassa olleita vanhaa painelaitelakia (869/1999) ja sen nojalla annettuja miniteriön päätöksiä, erityisesti kauppa ja teollisuusministeriön päätöstä painelaiteturvallisuudesta. Direktiivipaketin kansallisen täytäntöönpanon valmistelu on työ- ja elinkeinoministeriössä organisoitu johtoryhmän ja kahden virallisen työryhmän avulla. Painelaitelainsäädännön uudistaminen on tehty yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kanssa. Uudistuksia on käsitelty turvallisuustekniikan neuvottelukunnan painelaitejaostossa. Lisäksi kattilalaitosten käytön valvontaa koskevat säännöksiä on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön Turvallisuus- ja kemikaaliviraston, Energiateollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n kesken. Keskeisille sidosryhmille ja viranomaisille on annettu mahdollisuus antaa lausuntonsa asetusehdotuksen johdosta. Asetuksen ehdotetaan tulemaan voimaan päivänä kuuta 2016.