KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 1 Työterveyshuollon palvelut Dnro 441/01.04.02/2013 HANKINNAN KOHDE, VÄHIMMÄISVAATIMUKSET / PALVELUNKUVAUS 1 TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT Työterveyshuollon palveluilla tarkoitetaan tässä kilpailutuksessa kansanterveyslaissa (66/1972), terveydenhuoltolaissa (1326/2010), työterveyshuoltolaissa (TTH-laki 1383/2001) ja 1.6.2012 voimaan tulleessa työterveyshuoltolain muutoksessa (HE 75/2011), valtioneuvoston asetuksessa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001) sekä muualla lainsäädännössä tarkoitettuja työterveyshuoltopalveluja. Hankittaviin ja järjestettäviin työterveyshuoltopalveluihin kuuluvat työterveyshuoltolain 12 :n mukainen lakisääteinen työterveyshuolto ja rajatut sairaanhoidolliset palvelut työterveyshuoltolain 14 :n perusteella. Palveluntuottajan tarjoamien palveluiden tulee olla työterveyshuoltoa koskevien lakien ja asetusten mukaiset. Palveluntuottajan tulee vastata siitä, että tuotetut palvelut ovat lääketieteellisesti asianmukaiset ja että toiminnassa otetaan huomioon potilasturvallisuus. Työterveyshuollon palveluja tulee tarjota sovitussa laajuudessa koko sopimuskauden ajan. Palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset sisältyvät hintaan. Palveluntuottaja ei ole kuitenkaan oikeutettu veloittamaan korkeampaa hintaa, vaikka sen palvelu ylittäisi asetetut vähimmäisvaatimukset. 1.1 Lakisääteinen työterveyshuolto Työterveyshuoltolain 12 :ssä määritelty lakisääteinen ennalta ehkäisevä työterveyshuolto sisältää työpaikan terveysvaarojen selvittämisen työpaikkaselvitysten avulla, työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset, toimenpide-ehdotusten tekemisen työolojen parantamisesta sekä työkyvyn edistämisestä, neuvonnan ja ohjauksen sekä tietojen antamiseen työntekijöiden terveyteen ja työolojen kehittämiseen liittyvissä asioissa, työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistumisen, työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaamisen, työkyvyn heiketessä työntekijän terveyden seurannan, työssä selviytymisen edistämisen, kuntoutusneuvonnan sekä kuntoutukseen ohjaamisen. Lisäksi siihen kuuluvat nimetyn työterveyslääkärin lähetteellä työkykyarvioon liittyvät muiden erikoislääkärien konsultaatiot. Sivu 1 / 12
Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvitykset toteutetaan hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti (asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista 27.12.2001/1484) - Työpaikkaselvitykset tulee suunnitella vuosittain päivitettävän toimintasuunnitelman liitteeksi - Työpaikkaselvitysten yhteydessä työpaikoille annetaan myös ohjausta ja neuvontaa työpaikan, työntekijöiden ja työyhteisön terveyteen liittyvissä asioissa - Sovittujen toimenpiteiden toteutumista seurataan yhteistyössä työpaikan kanssa - Työpaikkaselvityksen yhteydessä kartoitetaan työn terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat terveysriskit ja arvioidaan haitta- ja vaaratekijöiden terveydellinen merkitys - Työpaikkaselvityksessä kartoitetaan työn fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet - Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus - Työpaikkaselvityksessä kartoitetaan työstä johtuvan ammattitaudin, tapaturman tai väkivallan vaara ja uhka sekä työhön liittyvät muut terveydelliset vaarat ja haitat - Työpaikkaselvityksestä tulee laatia työpaikalle kohdennettava kirjallinen raportti kahden viikon kuluessa selvityksen tekemisestä siten, että se on sisällöltään olennainen ja riittävän lyhyt, sisältää selvityksen kohteen ja tekijät sekä ajankohdan, selvityksen tarkoituksen, käytetyt selvitysmenetelmät, havaitut myönteiset asiat ja toimivat ratkaisut, keskeiset tulokset tärkeysjärjestyksessä, johtopäätökset työolojen terveydellisistä merkityksistä, selkeät toimenpide-ehdotukset tärkeysjärjestyksessä, lisäselvityksen tarpeen sekä maininnan seurannan toteuttamisesta. - Työpaikkaselvityksistä laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, johon kootaan ainakin keskeiset johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset. Terveystarkastukset Terveystarkastukset toteutetaan hyvän työterveyskäytännön mukaisesti. Niistä sovitaan vuosittain päivitettävässä toimintasuunnitelmassa. Työyhteisön toimivuuden edistäminen Työterveyshuollon tehtävänä on toimia asiantuntijana työn ja terveyden välisen vaikutuksen arvioimisessa ja laatia työnantajalle toimenpideehdotuksia. Työyhteisötoiminta tulee suunnitella yhdessä työnantajan kanssa. Menettelytavat työkykyongelmissa Työkykyongelmien käsittely on osa työkykyä ylläpitävää toimintaa (THL 1383/2001,12 ). Reagoinnin yksittäisen työntekijän työkykyongelmien varhaiseen havaitsemiseen tulee olla oikea-aikaista ja noudattaa 1.6.2012 voimaan tullutta työterveyshuoltolain muutosta. Palveluntuottajan vastuulle kuuluu työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta, työkuormituksen selvittäminen, toimenpide-ehdotusten tekeminen työn sopeuttamiseksi, toimenpideehdotusten toteutumisen seuranta, vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen, kuntoutustarpeen selvittäminen, Sivu 2 / 12
1.2 Rajatut sairaanhoidolliset palvelut kuntoutusta koskeva neuvonta sekä ohjaaminen lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Rajatut sairaanhoidolliset palvelut ovat työterveyshuoltolain 14 :n perusteella annettavaa työterveyspainotteista sairaanhoitoa, johon sisältyvät työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin vastaanottokäynnit sekä rajoitetut laboratorio- ja röntgentutkimukset, jotka määritellään vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Nimetyllä työterveyslääkärillä on tarvittaessa, tarkan harkinnan mukaan mahdollisuus määrätä henkilö myös muihin tutkimuksiin tai erikoislääkärin vastaanotolle. Muut erikoislääkäripalvelut eivät sisälly kilpailutettavan sopimuksen mukaisiin työterveyshuollon palveluihin. 2 TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÄJÄT 2.1 Kunnan työntekijöiden työterveyshuollon palvelut Kirkkonummen kunta hankkii työntekijöilleen työterveyshuollon lakisääteisen työterveyshuollon (KL1) sekä rajatut sairaanhoidolliset palvelut (KL2) tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Työterveyshuolto painottuu tällä hetkellä sairaanhoidolliseen toimintaan (KL2) 57 %. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (KL1) osuus oli 41 % vuonna 2012. Kustannusten, joita KELA ei korvaa, osuus oli 2 %. Tavoitteena on, että ennaltaehkäisevän työterveyshuollon prosenttiosuus kasvaa. Vuonna 2011 työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat noin 837 000 euroa ja vuonna 2012 kustannukset olivat noin 906 000 euroa. Tutkimuskustannukset olivat vuonna 2012 yhteensä noin 171 000 euroa. Vuonna 2013 kunnan henkilöstön työterveyshuollon palvelujen hankintaan on budjetoitu noin 1 milj. euroa. Tarkoituksena on, että työterveyshuollon palvelujen kustannukset eivät kasva ainakaan lähivuosina. Kirkkonummen kunta ei sitoudu tiettyyn palvelujen tilausmäärään tai -arvoon. Kunnan työntekijöiden toimintaympäristökuvaus Työterveyshuoltopalvelun piiriin kuuluu Kirkkonummen kunnan koko henkilöstö. Vuoden 2012 henkilöstökertomukseen kirjatun mukaan henkilöstömäärä oli 2 450. Työsuhteet ovat joko virka- tai työsopimussuhteisia. Määräaikaisia oli tilinpäätöstiedon mukaan 475 ja sivutoimisia 127 henkilöä. Naisten osuus henkilökunnasta on 84,7 % ja miesten osuus 15,3 %. Henkilöstön keski-ikä on 44,1 vuotta. Kuntaorganisaatio muodostuu neljästä toimialasta: Sivu 3 / 12
- konsernihallinnon toimiala (58 henkilöä) - sivistystoimen toimiala (1383 henkilöä) - perusturvan toimiala (621 henkilöä) - yhdyskuntatekniikan toimiala (261 henkilöä). Vuonna 2012 sairauspoissaoloja oli keskimäärin 14,5 kalenteripäivää per henkilö. Määrä laski kaksi prosenttiyksikköä vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna. Työtapaturmia oli yhteensä 142 kappaletta vuonna 2012. Tyypillisimmät työtapaturmien aiheuttajat olivat erilaiset alustat. Vammat kohdistuivat lähinnä ylä- tai alaraajoihin. Henkilöstö työskentelee pääosin Kirkkonummen keskustan, Masalan ja Veikkolan alueella. Kunnan hallinto on keskitetty Kirkkonummen keskustassa sijaitsevaan kunnantaloon. Rakennuskompleksissa sijaitsevat konsernihallinnon, sivistystoimen, perusturvan sekä yhdyskuntatekniikan hallinto. Työntekijöitä kunnantalossa on yhteensä noin 200. Kirkkonummen kunnan henkilöstökertomus 2012 on tarjouksen liitteenä 1A. Se on luettavissa kunnan Internet-sivuilla osoitteessa http://kirkkonummi01.hosting.documenta.fi/cgi/drequest.php?page= meeting_frames 2.2 Vammaisia avustavien henkilöiden työterveyshuollon palvelut Vammaispalvelut ovat vammaisasiakkaille maksuttomia vammaispalvelulain perusteella. Vammaisia avustavien henkilöiden työterveyspalvelut kuuluvat kunnan kustannettaviin palveluihin. Kirkkonummelaisia vammaisia avustaville henkilöille hankitaan tässä kilpailutuksessa työterveyshuoltolain 12 :n mukaisia lakisääteisiä työterveyshuoltopalveluita. Koska avustajat tekevät työtään työnantajiensa kotona, ei työpaikkakäyntejä pääsääntöisesti tehdä. Kunnan vammaispalvelujen yhteyshenkilö voi kuitenkin pyytää työpaikkakäyntiä terveydellisistä syistä. Vammaiset henkilöt voivat halutessaan sopia lakisääteisten työterveyspalvelujen hankkimisesta avustajilleen kunnan kilpailuttamalla sopimuksella. Palveluntuottaja laskuttaa vammaista avustavan henkilön työterveydenhuollon palveluista kuntaa, joka hoitaa KELA:n osuuden hakemisen. Halutessaan he voivat kuitenkin hankkia lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut avustajilleen muulta työterveyshuollon palvelujen tuottajalta kuin tässä kilpailutuksessa valitulta palveluntuottajalta. Tällöin vammaiset henkilöt maksavat itse avustajansa työterveyshuoltopalvelut palveluntuottajalle, hoitavat itse KELA:n osuuden hakemisen ja laskuttavat jälkikäteen kuntaa. Työnantajia eli vammaisia henkilöitä, joilla on avustaja tai avustajia, on tällä hetkellä noin 80 ja henkilökohtaisia avustajia on vähän enemmän. Kukin työnantaja tekee avustajansa/avustajiensa työterveyshuollosta oman sopimuksensa (Käyttäjäsopimus) palveluntuottajan kanssa. Sivu 4 / 12
Kirkkonummen kunta ei sitoudu mihinkään sopimus- tai asiakasmäärään. 2.3 Kunnan alueella toimivien yritysten työterveyshuollon järjestäminen Terveydenhuoltolain (136/2010) 18 :n mukaan kunnan on järjestettävä alueellaan sijaitsevissa työpaikoissa työskenteleville työntekijöille työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 :ssä ja muualla laissa säädetyt työterveyshuoltopalvelut. Työterveyshuoltopalvelut tulee järjestää myös alueella toimiville yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville. Järjestämisvastuu tarkoittaa, että kunta osoittaa yrityksille mistä työterveyspalvelut voidaan hankkia. Toteutus on joko kunnan omana toimintana tai ulkopuolisen tahon tuottamana työterveyshuoltona. Kilpailuttaessaan kunnan työntekijöiden työterveyspalvelut kunta tarjoaa myös alueellaan sijaitseville yrityksille, sekä kirkkonummelaisille yrittäjille, maanviljelijöille ja omaa työtä tekeville (jäljempänä yrityksille) mahdollisuutta hankkia lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut ja muita sairaanhoidollisia palveluita kilpailutuksen voittaneelta työterveyshuollon palveluntuottajalta tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Mikäli yritys hankkii työterveyshuoltolain 12 :n mukaiset lakisääteiset palvelut kilpailutuksen voittaneelta palveluntuottajalta, se voi halutessaan hankkia kunnan kilpailuttaman sopimuksen ehdoilla, hinnoilla ja alennuksilla myös sopimuksen mukaisia rajattuja sairaanhoidollisia palveluja. Palveluntuottaja ja yritys tekevät sopimuksen työterveyshuollosta (jäljempänä Käyttäjäsopimus). Käyttäjäsopimuksessa määritellään hankittavan työterveyshuollon laajuus: sitoutuuko yritys hankkimaan vain lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut vai myös tässä tarjouspyynnössä kilpailutetut rajatut sairaanhoidolliset palvelut, jos se ylipäänsä hankkii niitä työntekijöilleen tai itselleen. Yritys ei voi hankkia kunnan kilpailuttamalla sopimuksella kuitenkaan pelkästään sairaanhoidollisia palveluja. Kunta ei ole sopimusosapuoli. Palveluntuottaja laskuttaa yritystä ja yritys hakee KELAkorvausta itse. Kirkkonummen alueella toimivat yritykset voivat kuitenkin halutessaan käyttää kunnan kilpailuttaman sopimuksen sijasta jotain muuta työterveyshuollon palveluntuottajaa. Tällä hetkellä voimassaolevan, yrityksiä varten kilpailutetun työterveyshuoltosopimuksen piirissä on 64 yritystä, jotka ovat lähinnä yrittäjiä, maanviljelijöitä ja pienyrityksiä, joilla on yhteensä noin 240 työntekijää. Kirkkonummen kunta ei takaa tiettyä työterveyshuollon asiakkaaksi tulevien yritysten tai niiden työntekijöiden määrää. 3 PALVELUJEN TARJONTA JA SAATAVUUS 3.1 Työterveyshuollon toimipaikan aukioloaika Työterveyshuoltopalveluja tulee tuottaa ainakin arkisin (maanantaista perjantaihin) vähintään klo 8:00 16:00 välisenä aikana. Sivu 5 / 12
Optiona työterveyshuollon palvelujen hankinnassa ovat lauantaisin tarjottavat rajatut sairaanhoidolliset palvelut. Option eli työterveyshuoltovastaanoton lauantaiaukiolon tarjoaminen ei ole pakollista. Kunnan työterveyshuollossa ei ole ollut käytössä lauantaiaukioloa. 3.2 Henkilöstöresurssit 3.3 Nimetyt henkilöt Työterveyshuoltolain 1383/2001 5 ja valtioneuvoston asetuksessa (27.12.2001/1484) määritetyn hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti tarjoajalla tulee olla Kirkkonummen toimipaikassa riittävä määrä henkilöstöä. Riittävyys määräytyy tätä sopimusta käyttävien työpaikkojen tarpeiden mukaan kuitenkin niin, että tässä palvelun kuvauksessa myöhemmin määritellyt saatavuusvaatimukset täyttyvät (katso Vastaanottoaikojen saatavuus, Ajanvaraus ja Työhöntulotarkastukset). 3.4 Henkilöstön pätevyys Tarjouspyynnön mukaista toimintaa varten tulee nimetä Kirkkonummen toimipaikkaan vähintään kaksi työterveyslääkäriä, joista toinen on päätoiminen työterveyshuollon erikoislääkäri, joka toimii toimipisteen vastaavana työterveyslääkärinä, kaksi päätoimista työterveyshoitajaa, yksi työfysioterapeutti ja yksi työpsykologi. Päätoimiseksi katsotaan henkilö, joka työskentelee työterveyshuollon tehtävissä keskimäärin 20 tuntia tai enemmän viikossa. Työterveyshuollon henkilöstön pätevyydestä määrätään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (27.12.2001/1484). Palveluntuottaja vastaa siitä, että sen käyttämällä henkilöstöllä on Valviran edellyttämät luvat ja että työterveyshuollon ammattihenkilöillä ja asiantuntijoilla on edellä mainitussa valtioneuvoston asetuksessa (27.12.2001/1484) kuvattu koulutus sekä työterveyshuoltolain 5 :ssä edellytetty ammattitaitoa ylläpitävä täydennyskoulutus. Työterveyshuollon Kirkkonummen toimipaikassa toimivilla työterveyshuollon ammattihenkilöillä ja asiantuntijoilla tulee olla em. asetuksen 3. luvun mukainen koulutus: - Työterveyshuollossa päätoimisesti toimivan laillistetun lääkärin tulee olla työterveyshuollon erikoislääkäri tai ennen työterveyshuoltolain voimaantuloa vuonna 2002 työterveyshuoltoon pätevöitynyt laillistettu lääkäri. - Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri, jolla on yliopiston hyväksymä nimetty kouluttaja, jonka ohjauksessa toimii. - Työterveyshuollossa osa-aikaisesti toimivalla laillistetulla lääkärillä tulee olla vähintään seitsemän opintoviikon laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa työterveyshuollon tehtäviin siirtymisestä. Sivu 6 / 12
- Työterveyshuollossa päätoimisesti toimivalla laillistetulla terveydenhoitajalla tulee olla terveydenhoitajan pätevyys ja ammattikorkeakoulussa suoritetut työterveyshuollon erikoistumisopinnot tai vähintään seitsemän opintoviikon laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa työterveyshuollon tehtäviin siirtymisestä. - Työterveyshuollossa toimivalla laillistetulla fysioterapeutilla tulee olla ammattikorkeakoulussa suoritetut työterveyshuollon erikoistumisopinnot tai vähintään seitsemän opintoviikon laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa asiantuntijatoiminnan aloittamisesta. - Työterveyshuollossa toimivalla laillistetulla psykologilla tulee olla vähintään seitsemän opintoviikon laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa asiantuntijatoiminnan aloittamisesta. Palveluntuottaja vastaa siitä, että sen henkilökunta täyttää tässä tarjouspyynnössä mainitut kelpoisuusehdot. Työterveyshuoltoon sisältyvissä rajatuissa sairaanhoidollisissa palveluissa (KL2) voidaan käyttää poikkeuksellisesti yleislääkäriä, joka ei ole edellä määritelty työterveyslääkäri, jos asiakkaan kanssa sovitaan siitä erikseen. Palveluntuottaja veloittaa yleislääkärin vastaanottoajoista kuitenkin vain 80 % työterveyslääkärin työstä tarjotuista hinnoista. Mikäli palveluntuottaja käyttää työterveyshoitajan sijasta muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä, veloituksen tulee olla korkeintaan 50 % työterveyshoitajan työstä tarjotuista hinnoista. Palveluntuottaja sitoutuu siihen, että se viipymättä ja tilaajalle kustannuksia aiheuttamatta vaihtaa sellaisen lääkärin tai hoitajan tai muun palveluun tuottamiseen osallistuvan henkilön, joka saa toistuvaa negatiivista palautetta esimerkiksi palvelun osaamisen tai asiakaspalvelukykyjensä vuoksi. 3.5 Kielitaito Palveluntuottajan tulee antaa työterveyshuollon palvelut sekä suomen että ruotsin kielellä. Työterveyshuollossa käyvän asiakkaan tulee voida käyttää omaa äidinkieltään, joko suomea tai ruotsia, asioidessaan työterveyshoitajan, työterveyslääkärin tai muun henkilökuntaan kuuluvan kanssa. Työterveyshuollon henkilöstöllä tulee olla vähintään hyvä suomen kielen taito ja vähintään tyydyttävä ruotsin kielen taito kuten laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) säädetään. Potilaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käyttäessään säädetään kielilain (423/2003) 10,18 ja 20 pykälässä. Kuntien ja kuntayhtymien velvollisuudesta järjestään terveyden- ja sairaanhoitopalveluja suomen ja ruotsin kielellä säädetään terveydenhuoltolain 6 :ssä (31.12.2010/1326). Sivu 7 / 12
3.6 Ajanvaraus Palveluntuottajalla on oltava toimiva ajanvaraus. Ajanvarauksen kustannukset sisältyvät yleis-/perusmaksuun. Asiakkaan ottaessa yhteyttä puhelimitse, puheluun vastataan nopeasti, viimeistään viiden minuutin kuluessa. Kunnan työntekijöiden ajanvaraus tapahtuu puhelimitse työterveyshoitajan kautta, joka samalla tekee hoidon tarpeen arvion ja hoitoonohjauksen. Kunnan työntekijöiden ajanvarauksen tulee olla käytettävissä klo 8.00-16.00. Muut asiakkaat eli muut sopimuksen käyttäjät ja heidän työntekijänsä varaavat puhelimitse ajan palveluntuottajan osoittamasta ajanvarauksesta. Ajanvarauksen tulee olla käytettävissä keskitetyssä puhelinpalvelussa vähintään klo 8.00-16.00. Ajanvarauksessa tulee olla tieto asiakkaan työterveyshuoltosopimuksesta ja sen laajuudesta. Asiakkaat voivat tilata vastaanottoaikoja myös sähköisen ajanvarausjärjestelmän kautta, mikäli siitä on sovittu erikseen palveluntuottajan ja tilaajan tai muun sopimuksen käyttäjän kesken. 3.7 Vastaanottoaikojen saatavuus Työterveyshoitajan vastaanotolle pääsy tulee kiireellisissä tapauksissa olla mahdollista samana päivänä ja hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tulee pääsy työterveyslääkärin vastaanotolle olla mahdollista kolmen (3) päivän kuluessa hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Mikäli reklamaatioita vastaanotolle pääsystä on enemmän kuin 5 kpl/kuukausi, tilaaja on oikeutettu vähentämään palveluntuottajan kyseisen kuukauden laskutuksesta sopimussakkona 3 000 euroa. 3.8 Työhöntulotarkastukset Työhöntulotarkastukset tulee toteuttaa tilaajan määrittämässä ajassa, jopa kolmen (3) arkipäivän kuluessa vastaanottoajan tilaamisesta. Mikäli työhöntulotarkastukset eivät toteudu tilaajan edellyttämässä ajassa, tilaaja on oikeutettu vähentämään palveluntuottajan kyseisen kuukauden laskutuksesta sopimussakkona 3 000 euroa. 3.9 Radiologiset ja laboratoriotutkimukset Palveluntarjoaja vastaa työterveyshuollon radiologisista ym. tutkimuksista ja laboratoriotutkimuksista. Laboratoriotutkimusten näytteenotto tulee olla käytettävissä Kirkkonummen työterveyshuollon toimipaikassa päivittäin. Sivu 8 / 12
Kirkkonummen työterveyshuollon toimipaikassa tulee olla mahdollisuus yleisesti käytettäviin pika-laboratoriotesteihin (esim. pika-crp, hemoglobiini, verensokeri) vastaanottokäynnin yhteydessä. Mikäli palveluntuottaja hankkii työterveyshuoltoon kuuluvat laboratorioja kuvantamispalvelut, kliinisfysiologiset tutkimukset sekä kliiniset neurofysiologiset tutkimukset sairaanhoidon toimintayksiköltä tai yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitetuilta terveydenhuollon toimintayksiköiltä, tulee kyseisten yksikköjen veloittamien mahdollisten lausuntojen kustannusten, sekä poliklinikka- ja siirtokustannusten sisältyä tarjoajan hintalomakkeella ja hinnastossaan ilmoittamien laboratoriotutkimusten, radiologisten tutkimusten ym. tutkimusten hintoihin. Vähimmäisvaatimukset koskien radiologisten tutkimusten ja erityistutkimusten tarjoamista ovat liitteellä 3 Hankinnan kohdetta ja tarjousta koskevat vähimmäisvaatimukset, kohdissa 3.1 Röntgen ja 3.2 Muut kuvantamispalvelut ja erityistutkimukset. 4 YHTEISTYÖ JA SEURANTA 4.1 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työterveyshuollon toimintasuunnitelma tulee laatia vuosittain yhteistyössä kunnan ja vastaavasti muun sopimuksen käyttäjän kanssa ennen uuden kalenterivuoden alkua. Toimintasuunnitelmaa voidaan päivittää vuoden mittaan yhteisesti sovittaessa liittyen esim. kustannusten vähentämiseen. Työterveyshuoltolain (1383/2001) 11 :n mukaisesti - Ensimmäisen toimintasuunnitelman tulee perustua työpaikkaselvityskäynnillä tehtyyn perusselvitykseen ja sitä edeltäneeseen esiselvitykseen. Taustatiedot tulee koota ja selvittää hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Toimintasuunnitelmaa tarkennetaan jatkossa vuosittain työpaikkaselvityskäynteihin ja muihin työterveyshuollon suorittamiin selvityksiin perustuen. - Toimintasuunnitelma laaditaan tai päivitetään vuosittain työterveyshuollon johdolla yhteistyössä hankintayksikön vastuuhenkilön, työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun kanssa viimeistään kunkin kalenterivuoden marraskuussa seuraavaa alkavaa kalenterivuotta varten. Mikäli seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelmaa ei laadita viimeistään marraskuussa siten, että se ehditään käsitellä kunnan yhteistoimintaelimessä ennen uuden kalenterivuoden alkua, kyseessä on olennainen sopimusrikkomus, joka johtaa sopimuksen purkamiseen kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla. Lisäksi palveluntuottaja on velvollinen maksamaan kunnalle vahingonkorvauksena sen euromääräisen summan, joka toimintasuunnitelman puuttumisen tai KELA:n edellyttämän muun palveluntuottajasta johtuvan dokumentoinnin puutteellisuuden vuoksi jää kunnalta saamatta ko. tilikauden KELA-korvauksista. Sivu 9 / 12
Vastaava sopimuksen purkumahdollisuus ja oikeus edellä kuvattuun vahingonkorvaukseen koskee myös sopimuksen muita käyttäjiä, ellei niiden työkyvyn hallinnan toimintakäytäntöä ole kuvattu ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittu KELA:n vaatimusten mukaisesti. Sopimuksen muilla käyttäjillä irtisanomisaika on tällöin yksi (1) kuukausi. Katso http://www.kela.fi/korvauksen-maara 4.2 Yhteyshenkilöt Palveluntuottajan tulee nimetä kunnalle yhteyshenkilö, joka vastaa yhteistyöstä koskien - kunnan henkilöstön työterveyshuoltoa, - vammaisia avustavien henkilöiden työterveyshuoltoa ja - yritysten ja niiden henkilökunnan työterveyshuoltoa. Palveluntuottajalla voi olla myös eri yhteyshenkilö kutakin edellä mainittua asiakasryhmää varten. Palveluntuottajan kunnalle nimeämän yhteyshenkilön, joka vastaa vammaisia avustavien henkilöiden työterveyshuollosta, tulee olla yhteydessä myös sopimusta käyttävien vammaisten kanssa. Palveluntuottajalla tulee olla nimetty yhteyshenkilö (tai yhteyshenkilöt) sopimusta käyttäviä yrityksiä varten. Palveluntuottajan yhteyshenkilön/yhteyshenkilöiden palvelut sisältyvät yleis-/perusmaksuun. 4.3 Raportointi Työterveyshuollon palveluista ja niiden kustannuksista, työpaikkakäynneistä ym. tulee raportoida kunnalle ja muille sopimuksen käyttäjille. Vammaisten avustajien työterveyshuollosta tulee raportoida kunnan vammaispalvelujen yhteyshenkilölle. Palveluntuottajan raportointivelvollisuus tarkoittaa raporttien toimittamista valmiina raportteina eikä vain raportointityökalun tarjoamista raporttien tekemiseen. Palveluntuottaja ei veloita erikseen raportoinnista, vaan se sisältyy yleismaksuun/perusmaksuun. Liitteessä 1B Raportointi on lueteltu kunnan henkilöstöyksikölle raportoitavat vähimmäistiedot, joiden tulee sisältyä yleis-/perusmaksuun. Mahdollisista palveluntuottajan käytössä olevista muiden raportointimallien käyttöönotosta tulee voida sopia ilman että siitä aiheutuu kunnalle lisäkustannuksia. Palveluntuottajan raportointikäytäntöä työterveyshuollossa voidaan käyttää muille sopimuksen käyttäjille tapahtuvassa raportoinnissa. Yritysten tarvitsemasta raportoinnista on kuitenkin sovittava tarpeiden mukaan kunkin yrityksen vastuuhenkilön kanssa. Sivu 10 / 12
Palveluntuottaja on velvollinen täyttämään KELA-korvauksen hakemuslomakkeen (Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista) työterveyshuollon kustannustiedot ja toimintatiedot. Mikäli palveluntuottaja ei toimita liitteessä 1B Raportointi lueteltuja tai muita sovittuja raportteja sovitussa aikataulussa, kunta on oikeutettu vähentämään palveluntuottajan kyseisen kuukauden laskutuksesta sopimussakkona 3 000 euroa. 4.4 Seurantapalaverit 4.5 Asiakastyytyväisyys Palveluntuottajan on pidettävä kunnan työntekijöiden työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, reklamaatioita sekä kustannuskehitystä käsittelevä seurantapalaveri kuukausittain (lukuun ottamatta heinäkuuta) yhdessä tilaajan (kunnan henkilöstöjohtajan tai työsuojelupäällikön ja kunnan työsuojeluvaltuutetun) kanssa. Palaveriajankohdat sovitaan palveluntuottajan ja tilaajan kanssa yhdessä, ja ne pidetään sitovina. Palveluntuottajan on pidettävä seurantapalaveri kunnan vammaispalvelujen yhteyshenkilön kanssa koskien vammaisten avustajien työterveyshuoltoa vähintään kerran vuodessa tai tarpeen mukaan. Palveluntuottajan on pidettävä seurantapalaveri sopimusta käyttävien yritysten kanssa vähintään kerran vuodessa tai tarpeen mukaan (1-4 kertaa vuodessa / yritys). Mikäli kunnan seurantapalaverit jäävät pitämättä palveluntuottajasta johtuvasta syystä, eikä virhettä tilaajan huomautuksesta viipymättä korjata, kyseessä on olennainen sopimusrikkomus, joka voi toistuessaan johtaa sopimuksen purkamiseen. Palveluntuottaja ottaa välittömästi yhteyttä tilaajan yhteyshenkilöön, mikäli se ei voi toimia sovitulla tavalla riippumatta siitä, onko syy palveluntuottajasta, asiakkaasta tai jostakin muusta johtuva. Palveluntuottaja toteuttaa Kirkkonummen sopimuksen asiakasryhmittäin vähintään kerran vuodessa asiakastyytyväisyyskyselyn ja raportoi siitä kunnalle ja tarpeen mukaan muille sopimuksen käyttäjille. Palveluntuottajalla on tai tulee olemaan käytössä sähköinen asiakaspalautejärjestelmä. Palveluntuottaja raportoi kuukausittain vammaisten henkilöiden avustajien ja yritysten reklamaatioista kunnan asianomaiselle yhteyshenkilölle. Reklamaatiot käydään läpi seurantakokouksissa kunnan yhteyshenkilöiden kanssa sekä asianomaisten yritysten kanssa pidettävissä seurantakokouksissa. Palveluntuottajan toiminnastaan saama asiakaspalaute ja tulee käydä läpi viimeistään seuraavassa kunnan työterveyshuollon seurantakokouksessa, jolloin on annettava selvitys suunnitelluista ja toteutetuista kehitys- Sivu 11 / 12
ja korjaustoimenpiteistä sekä aikaisempien palautteiden ja reklamaatioiden vaikutuksesta toimintaan. 4.6 Sopimussakko Mikäli palveluntuottaja ei täytä palvelulle asetettuja vähimmäisvaatimuksia, on kyse sopimusrikkomuksesta. Tiettyihin kohtiin edellä on kirjattu ne sopimusrikkomukset, joista palveluntuottaja on velvollinen maksamaan sopimussakkoa. Sopimussakko edellyttää reklamaation tekemistä. Tilaajalla on oikeus sopimussakkoon osoittamatta, että palveluntuottajan sopimusrikkomuksesta on aiheutunut vahinkoa. Sopimussakkoa maksetaan vain kunnalle. Muut sopimuksen käyttäjät eivät ole oikeutettuja veloittamaan sopimussakkoa. Tilaajalla on oikeus vähentää sopimussakko palveluntuottajan seuraavasta kuukausilaskusta sen jälkeen, kun asia on käsitelty yhteisesti tilaajan ja palveluntuottajan pitämässä kuukausittaisessa seurantakokouksessa. Sopimussakon maksamisen lisäksi sovelletaan JYSE 2009 PALVELUT - ehtojen lukua 5 Palvelun laatu ja siinä esiintyvät virheet ja lukua 17 Hinnanalennus ja sopimuksen purku. Mikäli palvelutuottaja ei aloita työterveyshuoltopalvelujen tuottamista sovittuna päivänä (2.1.2014), tilaaja veloittaa sopimussakkoa liitteessä 5A, kohdassa Sopimussakko kuvatulla tavalla. 5. KUNNAN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET Palveluntuottaja vastaa siitä, että palveluiden vuosikustannukset eivät ylitä kunnan varaamaa määrärahaa (hintakatto). Säännöllisissä palveluntuottajan ja tilaajan yhteisissä neuvotteluissa sovitaan, miten palveluntuottaja tarvittaessa sopeuttaa palvelujen määrän vastaamaan kunnan käytössä olevia resursseja. Mikäli yhdessä sovituista sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta laskutus/vuosi ylittää hintakaton, ylimenevät kustannukset ovat palveluntuottajan vastuulla. Kunta varaa oikeuden tarkistaa sopimuksen laajuutta karsimalla kunnan henkilöstölle hankittavia palveluja. Sivu 12 / 12