TutkijanidentifiointiesiselvitystoteuttamisvaihtoehdoistaSuomessa Versiohistoria versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä hyväksyjä 0.1 4.4.2013 Runko ja alustava hahmotelma Hanna-Mari sisällöstä Puuska 0.1b 12.4.2013 Täydennyksiä (TTA) Panu Kalliokoski 0.1c 23.4.2013 Täydennyksiä (terminologia & Mikael Linden ORCID ja Haka) 0.2 17.5.2013 Täydennetty sisältöä Hanna-Mari Puuska Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Taustaa... 2 2.1 OKM:n tiedonkeruiden nykytilanne... 2 2.2 Julkaisutietojen käyttö OKM:ssä... 3 2.3 Julkaisut julkaisutietoportaalissa... 4 2.4 Tutkimuksen tietoaineistojen toimijoiden tunnistaminen... 4 2.5 Tutkijan identifioinnin tarjoamat mahdollisuudet... 4 3 Tutkijan identifioinnin toteuttaminen... 5 3.1 Olemassa olevia tutkijatunnisteita... 6 3.1.1 Henkilötunnus... 6 3.1.2 Haka-tunnistautuminen... 6 3.1.3 ORCID... 7 3.1.4 ResearcherID ja ScopusID... 8 3.1.5 ISNI... 8 4 Tutkijan identifiointikäytännöt korkeakouluissa... 8 5 Tutkijan identifiointi muissa maissa... 9 1
1 Johdanto OKM:ssä esille on noussut tarve tutkijan identifioinnille valtakunnallisella tasolla siten, että julkaisujen tekijät voidaan yhdistää identifioituihin henkilöihin. Myös Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeessa (TTA) on pohdittu keinoja yksilöidä tutkimusaineistojen toimijoita (mm. tutkijat). Tutkijan identifioiminen (engl. identification) tarkoittaa tutkijan erottamista vertaisistaan siihen tarkoitetun (yksilöivän) tunnisteen (unique identifier) avulla. Tunniste voidaan liittää yksikäsitteisesti yhteen tosielämän henkilöön (elävään tai edesmenneeseen). Käyttäjätunnus, henkilötunnus, ORCID-tunniste ja ISNI-tunniste ovat esimerkkejä tunnisteista. Samalla henkilöllä saattaa olla käytössään useita rinnakkaisia tunnisteita. Tutkijan tunnistaminen (engl. authentication, verification of identity) eli tutkijan henkilöllisyyden todentaminen tarkoittaa, että tunnistava taho, esimerkiksi tietojärjestelmä, varmistaa henkilön olevan joku entuudestaan tunnettu henkilö. Tietojärjestelmissä tämä tapahtuu sisäänkirjautumisen yhteydessä, kun tutkija syöttää järjestelmään käyttäjätunnuksensa ja salasanansa. Tällöin tunnistava taho saavuttaa tiettyyn rajaan asti varmuuden siitä, kuka järjestelmään kirjautunut henkilö on (ts. mikä on hänen käyttäjätunnuksensa). Varmuutta voidaan kasvattaa siirtymällä vahvaan tunnistukseen. Tarkkuus on tarpeen käytettäessä termejä tunnistaminen ja identifioiminen. Tunnistaminen viittaa tietojärjestelmiin kirjautumiseen, ja siihen liittyy mm. käsitteet vahvasta tunnistamisesta. Identifioiminen taas tarkoittaa tutkijan erottamista toisista tutkijoista, mutta identifioinnin ei välttämättä tarvitse liittyä nimenomaan tietojärjestelmään sisäänkirjautumiseen. Identifioinnista on kysymys esimerkiksi silloin, kun halutaan selvittää, onko kaksi tutkimusartikkelia kirjoittanut itse asiassa yksi ja sama tosielämän henkilö. OKM on antanut CSC:lle tehtäväksi selvittää vuoden 2013 aikana erilaisten ratkaisujen teknisiä toteuttamismahdollisuuksia, eri vaihtoehtojen hyötyjä ja rajoituksia sekä arvioita kustannuksista ja mahdollisesta toteuttamisaikataulusta. Esiselvityksen tarkoituksena on huomioida myös korkeakoulujen tarpeet, näkökulmat, valmiudet sekä käytännöt tutkijan identifioinnissa. Samanlaisia tarpeita on ollut esillä muissakin maissa. Tässä selvityksessä tehdään lyhyt katsaus myös muissa maissa tehtyihin suosituksiin ja käynnissä oleviin hankkeisiin. 2 Taustaa 2.1 OKM:ntiedonkeruidennykytilanne OKM kerää vuosittain korkeakouluilta tietoja niiden toiminnasta (mm. henkilöstö, opintopisteet, julkaisut, toimipisteet, opettaja- ja tutkijavierailut, tilat, taloustiedot). Korkeakoulut raportoivat vuosittain kaikista julkaisuistaan bibliografiset tiedot, mm. julkaisun nimi 2
julkaisutyyppi tieteenala & koulutusala julkaisun tekijöiden nimet korkeakoulu ja sen alayksikkö lehti/sarja/kustantaja lehden numero, volyymi & sivut Korkeakoulujen henkilöstötiedonkeruu perustuu henkilöstön palvelusuhdejaksoihin, joista kerätään mm. seuraavia tietoja: henkilötunnus korkeakoulukohtainen henkilönumero tiedekunta ja laitos nimike, tehtävä & tutkijanuravaihe tutkinto sukupuoli kansalaisuus tieteenala & koulutusala Tilastotiedot julkaistaan Vipusessa (http://vipunen.csc.fi) ja lisäksi julkaisujen viitetiedot julkaisutietoportaalissa (testiversio) 2.2 JulkaisutietojenkäyttöOKM:ssä Julkaisuista kerättäviä tietoja käytetään korkeakoulujen tutkimustoiminnan seurannassa sekä rahoitusmallin yhtenä kriteerinä. OKM:ssä on esiintynyt tarpeita laajentaa tiedepolitiikassa käytettävää tietoa Suomessa harjoitettavasta tutkimuksesta. Tällä hetkellä esimerkiksi julkaisuista kerättävien tietojen avulla saadaan kuva harjoitettavan tutkimuksen määrästä, jakautumisesta korkeakouluihin, tieteen- ja koulutusaloille sekä tutkimuksen laadusta ja näiden kehittymisestä. Jatkossa tavoitteena on arvioida esimerkiksi eri yliopistojen tutkimuspotentiaalia ja sen kehittymistä ajan myötä sekä pidemmällä aikavälillä seurata mm. tutkijaliikkuvuuden kehittymistä eri korkeakouluissa ja tieteenaloilla. Julkaisutiedoissa ilmoitettujen tekijöiden yhdistäminen korkeakoulujen henkilötietoihin mahdollistaisi julkaisutoiminnan tarkastelun mm. tekijöiden iän, sukupuolen, koulutusalan ja asteen, tutkijavaiheen sekä mahdollisesti muiden tutkimussuoritusten suhteen. Yliopistojen tuottamia julkaisutietoja on mahdollista yhdistää kansainvälisten viitetietokantojen Thomson Reutersin Web of Science (WoS) ja Elsevierin Scopus-julkaisuihin tunnistusalgoritmin avulla. Jos yliopistojen julkaisujen tekijät kytketään tulevaisuudessa henkilöihin, ne voidaan tarvittaessa liittää myös niihin WoS- tai Scopus-julkaisuihin, jotka esiintyvät yliopistojen keräämissä tiedoissa. Näin ollen myös julkaisujen määrää ja vaikuttavuutta voidaan selvittää myös suhteessa tutkijanuravaiheeseen, tutkijan ikään ja sukupuoleen jne. Julkaisutiedonkeruussa ilmoitetaan sekä julkaisun kaikki tekijät että organisaation omat tekijät. Osa yliopistoista ilmoittaa myös julkaisuun liittyvät laitokset tai yksiköt. Tällä hetkellä julkaisuja ei kytketä tieto- 3
jen raportointivaiheessa tunnistettuihin henkilöihin, joten luotettavat tekijäkohtaiset analyysit eivät ole toistaiseksi mahdollisia. Esimerkiksi samannimisiä henkilöitä ei voida erottaa toisistaan luotettavasti eikä eri aikoina tuotettuja julkaisuja voida yhdistää samaan henkilöön, mikäli henkilön nimi muuttuu. Julkaisujen tekijöitä ei näin ollen voida yhdistää henkilötiedonkeruussa kerättäviin tietoihin. Myöskään laitostasoiset analyysit eivät ole luotettavia. 2.3 Julkaisutjulkaisutietoportaalissa Kansalliskirjaston toteuttaman korkeakoulujen kansallinen julkaisutietoportaali täydentää CSC:n toteuttamaa Vipunen-raportointiportaalia, joka on suunniteltu julkaisutietojen pohjalta tehtävien tilastollisten analyysien tekemiseen. Julkaisuportaali-projektissa tuotettiin prototyyppi verkon kautta käytettävästä, haku- ja selailukäyttöön soveltuvasta yliopistojen julkaisutiedot sisältävästä käyttöliittymästä. Julkaisutietoportaalia pilotoitiin yliopistojen vuoden 2011 julkaisutiedoilla, jotka ne olivat raportoineet OKM:n vuosittaisessa tiedonkeruussa. Varsinainen portaali julkistetaan kesäkuussa 2013. Julkaisutietoportaalin kehitysversio mahdollistaa tällä hetkellä julkaisujen selailun sekä haut tekijän nimellä. Toistaiseksi kuitenkin tekijöitä ei käytännössä voida tunnistaa, vaan tekijähaulla voi saada esimerkiksi usean samannimisen henkilön julkaisuja tai samalla henkilöllä voi olla useita erilaisia kirjoitusasuja. 2.4 Tutkimuksentietoaineistojentoimijoidentunnistaminen Tutkimuksen tietoaineistot -hanke (TTA) on opetus- ja kulttuuriministeriön hanke, jonka tarkoitus on parantaa tutkimusaineistojen uudelleenkäyttöä ja yhteentoimivuutta. TTA-hankkeen minimimetatietomalli määrittää ne metatiedot, joita hankkeessa kerätään kaikille tutkimusaineistoille tieteenalasta riippumatta. Minimimetatietomallissa suositetaan, että kaikki tutkimusaineistoon liittyvät toimijat määritetään tunnisteella; nimeä saa käyttää vain, jos tunnistetta ei ole käytettävissä. Erilaisia toimijoita ovat tutkimusaineiston tekijän lisäksi aineiston omistaja, rahoittaja, jakelija, tuottajaprojekti sekä näiden kaikkien taustaorganisaatiot. Tyypillinen henkilötoimija on tutkija, joka on ollut jollain tavoin mukana aineiston syntyprosessissa. Kun tällainen tutkija voidaan tunnistaa yksiselitteisesti, voidaan etsiä saman tutkijan tuottamia aineistoja ja julkaisuja, tilastoida esim. rahoituksen tuottavuutta tai tutkimusaineistojen uudelleenkäyttöastetta taustatietojen mukaan, sekä selventää, kenellä on oikeus korjata virheellisiä aineistojen tietoja. 2.5 Tutkijanidentifioinnintarjoamatmahdollisuudet Tutkijan tunnistaminen mahdollistaisi mm. Julkaisutietojen tilastoinnin tutkijan taustatietojen mukaan (esim. tutkijanuravaihe, sukupuoli, ikä, liikkuvuus jne.) WoS- ja Scopus- analyysit tutkijan taustatietojen mukaan Haut julkaisuportaalista tekijän mukaan Henkilötiedon kautta myös laitostieto voitaisiin saada luotettavammin -> korkeakoulut voisivat saada yksikkötasoista vertailutietoa muista korkeakouluista. Julkaisutietojen yhdistäminen tutkimusaineistojen tietoihin tekijän kautta 4
Palveluita, joissa tunnistautunut tutkija pystyy itse korjaamaan virheellisiä omien aineistojensa tietoja. Tunnisteiden käyttö tutkijoilla voisi tehostaa ja helpottaa julkaisutiedonkeruuta, jos saman tunnisteen avulla voisi haravoida tutkijan julkaisuja eri tietolähteistä (esim. ORCID, WoS, Scopus), eikä tietoja tarvitsisi joka kerta syöttää uudelleen. Haravointia voisivat mahdollisesti hyödyntää myös raportoinnissa tutkimusrahoittajille (esim. Suomen Akatemia, Tekes). 3 Tutkijanidentifioinnintoteuttaminen Käytännössä julkaisujen tekijät tulisi liittää henkilöihin jonkin yksilöivän tunnisteen avulla. Käytettäviä tunnisteita voi olla yksi tai useampia. Käyttötarkoituksesta riippuen voidaan soveltaa eritasoisia ratkaisuja OKM:n henkilöstötiedonkeruu vs. henkilörekisterien tiedot tietovarantoon vain julkaisujen tekijöiden identifiointi vs. kansallinen tutkijoiden identifiointi vain korkeakoulujen henkilöstö vs. kaikki suomalaiset tutkijat kansallinen vs. kansainvälinen tunniste OKM:n henkilöstötiedonkeruussa kerätään kattavasti tiedot korkeakouluihin palvelussuhteessa olevista henkilöistä. Henkilön linkittäminen julkaisun tekijään voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että henkilöstötiedonkeruussa käytettävä henkilötunnus tai muu yksilöivä tunniste kytkettäisiin yliopistossa julkaisun tallennusvaiheessa julkaisun tekijään. enettely edellyttäisi kuitenkin yliopistoilta lisätyötä ja muutoksia tiedonkeruuseen. Tosin jo nyt monissa yliopistoissa julkaisutietojärjestelmä on yhteydessä henkilötietojärjestelmään, ja ne julkaisujen tekijät, jotka ovat omasta yliopistosta, kytketään näiden henkilötietoihin. Menettely jättää kuitenkin ulkopuolelle ne henkilöt, jotka eivät ole varsinaisessa palvelussuhteessa yliopistoon, mutta ovat siihen muuten affilioituneet, kuten esimerkiksi apurahatutkijat ja emeritusprofessorit. Osa korkeakouluista kerää tietoja myös ei-palvelussuhteessa olevista (esim. apurahatutkijat, emeritukset), jos näillä on julkaisuja, mutta tiedot eivät ole henkilörekisterissä. Tietoa ei myöskään yleensä kerätä niistä ei-palvelussuhteessa olevista henkilöistä, joilla ei ole julkaisuja. Ulkomaalaisilla tutkijoilla ei välttämättä ole henkilötunnusta, joten näiden henkilöiden kohdalla täytyisi käyttää muuta tunnistetta. Henkilöstötiedonkeruussa kerätään myös henkilöiden korkeakoulukohtainen henkilönumero, mutta sen avulla ei voi tunnistaa samaa henkilöä eri korkeakouluissa. Esillä on ollut myös tutkija- ja julkaisutietojen kerääminen korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon samaan tapaan kuin sinne tallennetaan jatkossa kaikkien korkeakoulujen opiskelijatiedot eli tiedot henkilöistä ja heidän opiskeluoikeuksistaan sekä lisäksi tutkintoja, opintosuorituksia ja niiden arvosanoja koskevia tietoja. Tietovaranto on valtakunnallinen palvelu, jossa korkeakoulu säilyttää kopiota opiskelijarekisterinsä tiedoista. Tietovarannossa tieto on looginen osa korkeakoulun opiskelijatietoja sisältävää rekisteriä. Tietovarantoon tietojen siirtäminen ei siis ole tietojen luovuttamista. (ks. https://confluence.csc.fi/display/virta/raketti-virta ) 5
3.1 Olemassaoleviatutkijatunnisteita Kansallisia Henkilötunnus Korkeakoulukohtainen henkilönumero Haka Kansallinen oppijanumero (OID)? Kansainvälisiä ORCID ResearcherID ScopusID ISNI 3.1.1 Henkilötunnus Etuja + Henkilöiden tiedot kerätään jo henkilöstötiedonkeruussa + Kattaa kaikki korkeakouluihin palvelussuhteessa olevat + Henkilötunnuksen avulla voidaan tunnistaa sama henkilö eri korkeakouluissa Rajoituksia - Tiedon lisääminen julkaisuihin tuottaa lisätyötä korkeakouluissa o vain osassa yliopistoja oma julkaisutietojärjestelmä hakee tietoja hr-järjestelmästä Avoimia kysymyksiä? Tietosuojakysymykset? Voidaanko tietoja hyödyntää myös muihin kuin OKM:n tarkoituksiin (esim. SA-raportointi jne.)? Ulkomaalaiset, joilla ei henkilötunnusta? Historiatieto henkilöstöstä (henkilö ei välttämättä enää töissä julkaisun ilmestyessä) 3.1.2 Haka-tunnistautuminen Haka on Suomen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota tieteen tietotekniikan keskus CSC operoi. Haka-luottamusverkoston jäseneksi voivat liittyä yliopistot, ammattikorkeakoulut, yliopistosairaalat, tutkimuslaitokset ja näiden toimintaa tukevat organisaatiot. Hakaverkostoon kuuluvien organisaatioiden henkilöstö ja opiskelijat voivat käyttää kotiorganisaationsa käyttäjätunnuksia kirjautuessaan Hakan piirissä oleviin www-palveluihin. Käyttäjien henkilötietoja voidaan siirtää palveluihin kirjautumisen yhteydessä. Haka kattaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja opetushenkilöstön. Lisäksi Hakan kautta voidaan tunnistaa myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole palvelussuhteessa organisaatioon, mutta joille organisaatio on katsonut tarpeelliseksi antaa käyttäjä- 6
tunnuksen. Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi jatko-opiskelijat, apurahatutkijat, dosentit ja emeritusprofessorit. Haka-tunniste on nimeltään edupersonprincipalname. Hakasta puuttuu toiminnallisuus, jonka avulla eri organisaatioissa työskennellyt tai opiskellut henkilö voitaisiin yhdistää samaksi tosielämän henkilöksi. Henkilötunnusta voidaan käyttää jossain rajoissa identiteettien yhdistämiseen yli organisaatiorajojen, mutta kaikilla tutkijoilla ei ole suomalaista henkilötunnusta tai se ei ole saatavilla Haka-kirjautumisen yhteydessä. Jos tutkijan identifiointi -hankkeessa kuitenkin otetaan käyttöön tutkijan yksilöivä tunniste, voitaisiin ajatella että tämä voisi olla yksi tutkijasta Haka-kirjautumisen yhteydessä saatavilla oleva henkilötieto. Tällöin tosin tulee rakentaa riittävän luotettava prosessi, jolla korkeakoulujen tietohallinnot ylläpitäisivät tutkijoille kuuluvia tunnisteita osana hänen käyttäjätunnustietojaan. Etuja + Kattaa myös ei-palvelussuhteessa olevia Rajoituksia - ei tunnista samaa henkilöä eri korkeakouluissa - edupersonprincipalname-tunniste saattaa vaihtua vaikka henkilö ei vaihda korkeakouluaan (käyttäjätunnuksen vaihtuminen tai korkeakoulujen yhdistyminen) Avoimia kysymyksiä? Kytkentä henkilöstö- ja julkaisutiedonkeruuseen 3.1.3 ORCID ORCID on avoin, voittoa tavoittelematon yhteisö, jonka päämäärä on luoda ja ylläpitää rekisteriä tutkijoiden identifioimiseksi ja heidän tieteellisen tuotantonsa yhdistämiseksi heihin. ORCID on rekisteröity Delawaren osavaltioon, USAan. ORCID on tieteenalariippumaton, ylikansallinen järjestelmä, joka toimii yhteen muiden tutkijatunnisteiden kanssa. ORCID toimii yhteistyössä tutkimusyhteisön kanssa ja pyrkii integroitumaan työnkulkuihin, kun tutkimusprofiilin ylläpitoon, käsikirjoitusten lähettämiseen sekä tutkimusrahoituksen ja patenttien hakemiseen. ORCID-palvelu otettiin käyttöön lokakuussa 2012. Alkuvaiheessa tutkijat voivat oma-aloitteisesti perustaa ja ylläpitää tietojaan ja tunnisteitaan ORCID-palvelussa (orcid.org). Jatkossa ORCID tähtää toimintatapaan, jossa myös tutkijoiden kotiorganisaatio ( Trusted Party ) voi perustaa ja ylläpitää tutkijoidensa tunnisteita ja tietoja. Etuja + Tutkija voi itse liittää palvelussa itselleen julkaisuja ja ylläpitää julkaisuluetteloaan + Tietoja voi mahdollisesti jatkossa importoida suoraan oman organisaation julkaisutietojärjestelmään + Kattaa myös ulkomaalaisia tutkijoita 7
+ Pyrkii integroitumaan mm. tutkimusprofiilin ylläpitoon, käsikirjoitusten lähettämiseen sekä tutkimusrahoituksen ja patenttien hakemiseen + Kytkennät kansainvälisiin järjestelmiin, tietokantoihin ja tunnisteisiin (mm. Thomson Reutersin ResearcherID ja Elsevierin ScopusID) Rajoituksia - Kehitys vasta alkuvaiheessa Avoimia kysymyksiä? Rajapinnat 3.1.4 ResearcherIDjaScopusID Thomson Reuters ylläpitää ResearcherID-systeemiä, jonka avulla tutkijat voivat identifioida itselleen Thomson Reutersin Web of Science -tietokannoissa esiintyviä julkaisuja. Thomson Reutersin viimeisimmässä julkistuksessa ResearcherID:stä tutkijan on myös mahdollista kytkeä oma ResearcherID myös OR- CID-tunnisteeseen. Elsevierin Scopus-viitetietokannassa on pyritty identifioimaan julkaisujen tekijöitä ja annettu näille ScopusID-tunnisteita. Tutkija voi myös itse luoda itselleen ScopusID-tunnisteen sekä kytkeä sen ORCIDtunnisteeseensa. 3.1.5 ISNI ISNI (International Standard Name Identifier) on ISO:n (the International Organization for Standardization) kehittämä tunniste julkisille toimijoille (public identities of parties). "Julkinen toimija" on identiteetti, jota luonnollinen henkilö tai organisaatio käyttää julkaisutoiminnassa. Käytännössä järjestelmä rajataan henkilöihin ja yhteisöihin, jotka ovat tavalla tai toisella tekemisissä henkisen luomistyön kanssa. Kansainvälinen ISNI-keskus ISNI International Agency antaa tunnisteita ja paikalliset ISNI-keskukset anovat ja tarkistavat tietoja. Paikallinen ISNI-keskus Suomessa on Kansalliskirjasto. ISNI-tunniste soveltuu etupäässä kirjastojen bibliografisiin käyttötarkoituksiin. Ks. lisää: Juha Hakala: ISNI (International Standard Name Identifier): johdatus julkisten toimijoiden tunnistamiseen http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201005211890 4 Tutkijanidentifiointikäytännötkorkeakouluissa Eri korkeakouluilla on käytössä erilaisia tutkimustietojärjestelmiä ja erilaisia käytäntöjä julkaisujen tekijöiden identifioimiseen. Toisissa korkeakouluissa tutkimustietojärjestelmä on kytketty henkilötietojärjestelmään, jolloin julkaisun tekijöiden tunnistetaan henkilötunnuksen perusteella. Opetus- ja tutkimushenkilöstö erotetaan muusta henkilöstä henkilölle annetun roolin perusteella (ainakin HY). Henkilötietojärjestelmät sisältävät kuitenkin tiedon vain palvelussuhteessa olevista henkilöistä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkimustietojärjestelmässä täydennetään henkilötietojärjestelmän tietoja niiden eipalvelussuhteessa olevien henkilöiden tiedoilla, jotka kirjaavat julkaisujaan yliopiston tutkimustietojärjestelmään. Affiliaatiota hakee tutkija itse ja sen hyväksyy laitos. Tutkimustietojärjestelmään voivat tal- 8
lentaa julkaisujaan henkilöt, jotka täyttävät OKM:n tiedonkeruukäsikirjan määritelmän julkaisun tekijän affilioitumisesta korkeakouluun. Käytännössä siis tallennetaan ei-palvelussuhteessa olevilta lähinnä niiden tutkijoiden tietoja, joilla on julkaisuja. Yliopistoilla on käytössä myös muita tunnistejärjestelmiä (esim. Aalto-yliopistossa ResearcherID?). Osassa korkeakouluissa tekijöitä ei vielä identifioida lainkaan. Muutamat korkeakoulut ovat parhaillaan uusimassa tutkimustietojärjestelmää, joten käytännöt voivat muuttua. Huom. Esiselvityksen seuraavassa vaiheessa tarkoituksena selvittää muidenkin korkeakoulujen käytäntöjä tutkijoiden identifioimisessa. 5 Tutkijanidentifiointimuissamaissa Ruotsissa on selvitetty tutkijan identifioinnin hyödyntämistä erilaisissa julkaisutietokannoissa sekä sen mahdollisuuksia ja haasteita kansallisella tasolla. Tammikuussa 2013 valmistuneessa Författaridentifikatorer och publiceringsdatabaser scenarier och utvecklingsmöjligheter -projektin loppuraportissa annetaan suosituksia identifiointijärjestelmän valintaan sekä siitä, kuinka se sopii yhteen Ruotsin julkaisujärjestelmien kanssa. Raportissa suositellaan, että tutkijan identifiointi SwePubissa ja julkaisurekistereissa perustuisi ORCIDiin. Iso-Britanniassa tehtiin vastaava selvitys vuonna 2012, ja todettiin, että mahdollisuudet ja kustannukset koko tutkimussektorin kytkemisestä ORCIDiin pitäisi selvittää. Norjassa tutkijan identifiointi on kytketty kansalliseen keskitettyyn tutkimustietojärjestelmään Cristiniin, jonne kaikki tutkimusorganisaatiot syöttävät julkaisunsa ja tutkijoidensa tiedot. Tunnisteena käytetään henkilötunnuksia, jonka saavat myös ulkomaalaiset tutkijavierailijat. Mahdollisuus käyttää henkilötunnusta Cristinissä on Norjassa säädetty yliopisto- ja korkeakoululakiin. Norjassa ei toistaiseksi ole suunnitelmia esimerkiksi ORCID- tai muiden tunnisteiden kytkemisestä Cristiniin. Hollannissa on vuodesta 2005 alkaen ollut käytössä kansallinen tutkijatunniste DAI (Digital Author Identifier), jota käytetään tutkijoiden identifiointiin korkeakoulujen tutkimustietojärjestelmissä. Tutkijoiden tiedot haravoidaan paikallisista järjestelmistä myös kansalliseen julkaisujen hakupalveluun NARCISiin. DAI kattaa arviolta 80 prosenttia hollantilaisista tutkijoista. Tutkijat eivät kuitenkaan itse perusta tai ylläpidä DAI-tunnisteitaan. Hollannissa selvitetään mahdollisuuksia kytkeä DAI-tunnisteita sekä ORCIDIin että ISNIin. Lähde: KB, Ruotsi http://www.kb.se/dokument/om/projekt/open_access/2013/forfattaridentifikatorer_slutrapport_2013-02-11.pdf 9