VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 30/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon. verottamisesta annettua lakia ja maatilatalouden

Samankaltaiset tiedostot
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 10/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti. ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Perjantai kello

VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 21/2012 vp

Perjantai kello

VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 35/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tutkimus- vuosina JOHDANTO.

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain JOHDANTO. Vireilletulo. Lausunto.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET

VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 43/2005 vp. Hallituksen esitys metsäverotuksen siirtymäkauden päättymisestä johtuviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön

VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 28/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle kilometrikorvausta koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön JOHDANTO

VAHVISTAMATTA JÄÄNEET LAIT

HE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Ajankohtaista maatilaverotuksesta

HALLITUKSEN ESITYS JA TOIMENPIDEALOITE

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen

Ratkaistavana päättynyt. Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi mietinnön antamista varten.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 10 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Todettiin, ettei kokous ollut päätösvaltainen.

HE 365/2014 vp. saaman pääomatulon veroprogressiota.

HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 14/2009 vp. Hallituksen esitys eräiden tehtävien siirtämistä Maahanmuuttovirastoon koskevaksi lainsäädännöksi JOHDANTO

VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 40/2005 vp

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä

HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITE

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 194/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

Läsnä pj. Markku Koski /kesk vpj. Matti Ahde /sd (nimenhuudon jälkeen) jäs. Christina Gestrin /r (nimenhuudon jälkeen)

Perjantai kello

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

Perjantai kello

LIIKENNEVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2001 vp. hallituksen esityksen laiksi postipalvelulain JOHDANTO. Vireilletulo. Asiantuntijat.

Tiistai kello ,

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (11 osittain, 12 ja 13 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r

VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Verohallinnosta sekä. sekä siihen liittyväksi lainsäädännöksi JOHDANTO

Sivistysvaliokunnalle

Ville Niinistö /vihr (6 osittain, 7 9 ) 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 14 jäsentä.

Läsnä pj. Arto Satonen /kok vpj. Jukka Gustafsson /sd (1 5 ) jäs. Susanna Haapoja /kesk (1 5 ) Merja Kyllönen /vas (1 2 ) Esa Lahtela /sd

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2012 vp

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 22/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain 18 luvun ja kauppakamarilain 5 ja 6 :n muuttamisesta

Pehr Löv /r Riikka Moilanen-Savolainen /kesk (6 osittain, 7 10 ) Aila Paloniemi /kesk Leena Rauhala /kd. Osmo Soininvaara /vihr (6 osittain, 7 10 )

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Läsnä pj. Antti Rantakangas /kesk (1 16, 17 osittain, 18 ja 19 ) vpj. Tapani Mäkinen /kok jäs. Marko Asell /sd

Perjantai kello

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 1/2011 vp. hallituksen esityksen laiksi maksulaitoslain JOHDANTO. Vireilletulo. Asiantuntijat HALLITUKSEN ESITYS

4 PALUU i HAKU KAIKISTA

Koulutuskorvaus ohje työnantajille

VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 23/2013 vp

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 54/2009 vp

Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 10, 11 osittain) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 10, 11 osittain)

1994 vp -- IIE 256. elinkeinoyhtymässä tulolähteiden tappiot vähennetään

MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 15/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta

Perjantai kello Läsnä nimenhuudossa

Läsnä pj. Jouko Skinnari /sd vpj. Jari Leppä /kesk (3 13 ) jäs. Arto Bryggare /sd (3 13 ) Sari Essayah /kd (9 10 )

LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN MIETINTÖ 26/2004 vp. Hallituksen esitys laiksi radiolain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.

eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun eräissä päivärahoissa

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2002 vp. Lakialoite laiksi rakennerahasto-ohjelmien. kansallisesta hallinnoinnista. muuttamisesta JOHDANTO

HE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun muuttamisesta JOHDANTO.

Ylimääräinen koulutusvähennys

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/ Toimittanut eduskuntatiedotus

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

1992 vp- VaVM 77- HE 204. Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 77 hallituksen esityksen johdosta laiksi maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta

HE 149/2012 vp. tilityksiin.

103. PERJANTAINA 7. MARRASKUUTA 2008

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 2/2001 vp. hallituksen esityksen yritys- ja yhteisötietolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO.

annetun lain 4 :n muuttamisesta

HE 94/2012 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Oiva Kaltiokumpu /kesk Elsi Katainen /kesk Timo V. Korhonen /kesk (5 osittain, 6 14 ) vjäs. Veijo Puhjo /vas sihteeri Ossi Lantto valiokuntaneuvos

1992 vp- VaVM 46- HE 114

Läsnä pj. Johannes Koskinen /sd vpj. Outi Mäkelä /kok (11 osittain) jäs. Tuija Brax /vihr

HE 258/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan tuloverolain muuttamisesta

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

YSTEAn hed-päivät

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 5/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen. yhdistämistä koskevaksi lainsäädännöksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2005 vp. lakialoitteen laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä JOHDANTO. Vireilletulo.

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

HE 107/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk (1 4, 5 osittain) vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 4, 5 osittain, 6 ja 7 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r

Jouko Laxell /kok (5 15 ) Eero Lehti /kok (1 5 ) sihteeri Tuula Kulovesi valiokuntaneuvos Eelis Roikonen valiokuntaneuvos (1 11 )

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 53/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta JOHDANTO

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN MIETINTÖ 23/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain muuttamisesta

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 21/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 luvun 8 ja 9 :n muuttamisesta

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk

Transkriptio:

VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 30/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 10 päivänä syyskuuta 2013 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta (HE 95/2013 vp). Asiantuntijat Verojaostossa ovat olleet kuultavina - erityisasiantuntija Ann-Mari Kemell, valtiovarainministeriö - hallitusneuvos Esko Salo, sosiaali- ja terveysministeriö - johtava lakimies Matti Merisalo, Verohallinto - veroasiantuntija Virpi Pasanen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry - johtaja Terhi Järvikare, Keskuskauppakamari - ekonomisti Helena Pentti ja lakimies Minna Tanska, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. Kirjallisen lausunnon ovat antaneet Perheyritysten liitto ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry työ- ja elinkeinoministeriö valtiovarainministeriö Veronmaksajain Keskusliitto. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista asiaan. HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia ja maatilatalouden tuloverolakia. Elinkeinotulon ja maatalouden tulon verotuksessa saisi tehdä lisävähennyksen, joka määräytyisi koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden ja yrityksen keskimääräisen päiväpalkan perusteella. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2014 alusta. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa. HE 95/2013 vp Versio 2.0

VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä eräin vähäisin muutoksin. Taustaa Hallituksen esitys on osa laajempaa kokonaisuutta, josta on sovittu vuoden 2011 työmarkkinaratkaisun yhteydessä. Tuolloin sovitulla raamisopimuksella pyrittiin vahvistamaan keinoja, joilla Suomen kilpailukyky sekä työllisyyden ja ostovoiman mahdollisimman myönteinen kehitys voidaan turvata myös jatkossa. Osana tätä sovittiin myös tavoista, joilla parannetaan työntekijöiden mahdollisuuksia ylläpitää ammattitaitoaan ja kehittää osaamistaan ja sopeutua siten työelämän muutoksiin. Hallitus tuki raamisopimuksessa asetettuja tavoitteita käynnistämällä valmistelun, jonka tuloksena nyt ehdotetaan yritysverotukseen suunnattavaa uutta, laskennallista koulutusvähennystä. Sen tarkoituksena on kannustaa elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavia työnantajia lisäämään työntekijöiden koulutuksen määrää nykyisestä. Muille työnantajille on tarkoitus hyväksyä vastaavantasoinen koulutuskorvaus, jota koskeva erillinen esitys on sekin parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 99/2013 vp). Koulutusvähennys Koulutusvähennys olisi puhtaasti laskennallinen, työntekijöiden koulutuspäiviin ja keskimääräiseen päiväpalkkaan perustuva lisävähennys, joka saataisiin tehdä työntekijän palkkauksesta ja koulutuksesta aiheutuneiden todellisten kulujen lisäksi. Vähennys olisi 50 prosenttia koulutuspäivien keskimääräisistä palkkakustannuksista, ja siihen olisi oikeus verovuonna enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden 1. Vähennysoikeus edellyttäisi lisäksi, että työnantaja on laatinut yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa (334/2007) tai eduskunnan käsiteltävänä olevassa lakiehdotuksessa taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetuksi laiksi ( /2013) tarkoitetun koulutussuunnitelman ja että koulutus sisältyy siihen. Kysymys on siis suunnitelmallisesta kouluttamisesta, joka tapahtuu työnantajan intressissä ja jolla ylläpidetään ja edistetään työntekijän ammatillista osaamista senhetkisen työnantajan palveluksessa. Tällaisesta koulutuksesta ei myöskään muodostu työntekijälle veronalaista tuloa. Valiokunnan yleisarvio Valiokunta pitää esityksen taustalla olevaa yleistä kouluttamisajatusta sinänsä tärkeänä ja puoltaa lähtökohtaisesti sitä tukevia toimenpideehdotuksia. Kouluttamisasteessa on lisäksi mitä ilmeisimmin myös kehittämisvaraa, kun tarkastellaan mm. esityksen perusteluissa mainittua työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometriä syksyltä 2012. Siitä ilmenee, että koulutukseen osallistui keskimäärin puolet yksityisen sektorin työntekijöistä ja että koulutuspäiviä oli keskimäärin 4,3 päivää osallistujaa kohden. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on huomautettu lisäksi siitä, että koulutuksessa on suuria eroja eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Ammattitaito ja tiedon ajantasaisuus ovat kuitenkin ratkaisevan tärkeitä kaikille niin muutostilanteissa kuin työllistymisessä pitkällä aikavälillä. Valiokunta jakaa toisaalta asiantuntijakuulemisessa esitetyn näkemyksen, jonka mukaan verojärjestelmän tulisi olla selvä, yksinkertainen ja johdonmukainen vailla yksittäisiä poikkeussäännöksiä. Tämä edistää yleisesti hyvänä pidettyä laajan veropohjan ja matalan verokannan järjestelmää. Esitykseen voidaan kohdistaa tästä näkökulmasta arvostelua. 1 Koulutuspäivänä pidettäisiin päivää, jona koulutuksen kesto on ollut vähintään kuusi tuntia. Tämä voi koostua vähintään yhden tunnin pituisista koulutusjaksoista. Koulutus voi olla myös ulkopuolisen järjestämää. 2

Koulutusvähennys luo verojärjestelmään ensinnäkin periaatteellisen poikkeaman yleisestä tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen perustuvien menojen vähennyskelpoisuudesta. Vähennys on myös työläs ja hallinnollisesti raskas, kun se kattaa jo vähintään yhden tunnin yhtäjaksoiset koulutustilaisuudet ja edellyttää työntekijäkohtaista seurantaa. Lisäksi verojärjestelmän kautta kanavoitavat huojennukset ovat usein vaikutuksiltaan epätarkkoja ja kalliita; huojennuksen saavat myös ne, jotka olisivat ryhtyneet toimenpiteeseen tässä tapauksessa kouluttamaan työntekijöitään myös ilman verotukea. Verotuksen kautta annetusta huojennuksesta tulee siten usein kallis saavutettuihin hyötyihin nähden. Esityksessä on arvioitu yleisesti, että koulutusvähennys lisää koulutukseen osallistuvien työntekijöiden määrää ja koulutukseen käytettävää aikaa. Vaikutuksia on kuvattu siten, että jos kannustin lisää 20 prosentilla työntekijöiden osuutta ja 10 prosentilla koulutuspäivien keskimäärää, osallistumisaste nousisi nykyisestä 50 prosentista 60 prosenttiin. Keskimääräiseksi koulutuspäivien määräksi tulisi silloin 2,6 päivää osallistujaa kohden. Vähennys alentaisi silloin yhteisöveron tuottoa 57 milj. euroa vuodessa. Siitä aiheutuva kuntien ja seurakuntien osuus on tarkoitus kompensoida täysimääräisesti yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Koulutusvähennys on siis ongelmallinen niin verojärjestelmän periaatteiden, käytännön toteutustavan kuin varsin avoimeksi jäävän vaikuttavuuden vuoksi. Valiokunta puoltaa esitystä vain, koska se on osa työmarkkinaratkaisua. On tärkeää, että koulutusvähennyksen vaikutuksia arvioidaan kahden vuoden kuluttua, kuten on tarkoitus. Siinä yhteydessä tulee myös tarkastella valiokunnan edellä esittämiä huomautuksia. Mahdollisesti tarvittavat lainsäädäntömuutokset on sovittu niin ikään toteutettavaksi välittömästi arvioinnin jälkeen. Suotavaa olisi joka tapauksessa, että järjestelmää yksinkertaistettaisiin ja sen yhteydestä verotukseen luovuttaisiin. Muutosehdotus Lainsäädäntökokonaisuuden lähtökohtana on siis se, että työnantaja saa koulutustuen joko koulutusvähennyksenä verotuksessa tai muutoin koulutuskorvauksena. Rajaus tehtäisiin sen perusteella, sovelletaanko työnantajaan elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia tai maatilatalouden tuloveroverolakia vai ei. Työnantajan oikeudellisella muodolla ei olisi sen sijaan merkitystä. Esityksissä ei ole otettu kuitenkaan huomioon sitä tilannetta, että sama työnantaja voi harjoittaa sekä elinkeinotoimintaa tai maataloutta että niiden ulkopuolista muuta toimintaa. Kirjaimellisesti tulkittuna tähän muuhun toimintaan liittyvä koulutus voisi siis jäädä kummankin tukimuodon ulkopuolelle. Tällä voisi olla käytännön merkitystä mm. kunnille ja seurakunnille. Sama tilanne voi koskea myös osittain verovapaita yhteisöjä tai yleishyödyllisiä yhteisöjä, jotka saattavat harjoittaa myös elinkeinotoimintaa. Valiokunta ehdottaa, että tietyt työnantajat siirrettäisiin puhtaasti oikeudellisen muotonsa perusteella koulutuskorvauksen piiriin. Niihin ei siis sovellettaisi koulutusvähennystä koskevaa säännöstä silloinkaan, kun ne harjoittavat muun toiminnan ohella myös elinkeinotoimintaa tai maataloutta. Tämä voidaan toteuttaa lisäämällä esitykseen sisältyviin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 56 :ään ja maatilatalouden tuloverolain 10 f :ään kumpaankin uusi viimeinen momentti. Siinä todettaisiin, että koulutusvähennykseen ei ole kuitenkaan oikeutta tuloverolain (1535/1992) 20 ja 21 :ssä tarkoitetulla yhteisöllä, 21 a :ssä tarkoitetulla yliopistolla eikä yhdistyksillä ja säätiöillä. Esitykseen HE 99/2013 vp sisältyvän, koulutuksen korvaamisesta annetun lain soveltamisalaa tulisi laajentaa vastaavasti. 3

Päätösehdotus Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset). Valiokunnnan muutosehdotukset 1. Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin (360/1968) siitä lailla 1539/1992 kumotun 56 :n tilalle uusi 56 seuraavasti: 56 (1 5 mom. kuten HE) Koulutusvähennykseen ei ole kuitenkaan oikeutta tuloverolain (1535/1992) 20 ja 21 :ssä tarkoitetulla yhteisöllä, 21 a :ssä tarkoitetulla yliopistolla eikä yhdistyksillä ja säätiöillä. (Uusi) Voimaantulosäännös (Kuten HE) 2. Laki maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maatilatalouden tuloverolakiin (543/1967) uusi 10 f seuraavasti: 10 f (1 5 mom. kuten HE) Koulutusvähennykseen ei ole kuitenkaan oikeutta tuloverolain (1535/1992) 20 ja 21 :ssä tarkoitetulla yhteisöllä, 21 a :ssä tarkoitetulla yliopistolla eikä yhdistyksillä ja säätiöillä. (Uusi) Voimaantulosäännös (Kuten HE) 4

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2013 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. jäs. Kimmo Sasi /kok Pertti Hemmilä /kok Jouko Jääskeläinen /kd Timo Kalli /kesk Anneli Kiljunen /sd (osittain) Esko Kiviranta /kesk Mika Lintilä /kesk Kari Rajamäki /sd Markku Rossi /kesk Matti Saarinen /sd Sari Sarkomaa /kok Osmo Soininvaara /vihr (osittain) vjäs. Kauko Tuupainen /ps Kari Uotila /vas Ville Vähämäki /ps Johanna Karimäki /vihr (osittain) Esko Kurvinen /kok Riitta Myller /sd Sirpa Paatero /sd Lenita Toivakka /kok Anne-Mari Virolainen /kok Juha Väätäinen /ps Tuula Väätäinen /sd (osittain). Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen. 5