Suomalaisen lihaketjun kilpailukyky Itämeren alueella Csaba Jansik 2.6.2010, Vantaa Lihaketjun kilpailukyky-seminaari
Lihantuotanto
Lihantuotanto % 50 Itämeren alueen lihatuotanto EU:ssa 45 40 42% 43% 35 30 25 20 15 10 5 34% 34% 24% 27% 43% 21% Sianlihan tuotanto Lihantuotanto keskimäärin Siipikarjalihan tuotanto Naudanlihan tuotanto 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Eurostat ja AgMemod
Lihantuotanto Naudanlihantuotanto Itämeren alueella Tuhat t 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Ruotsi Tanska Saksa Puola Liettua Latvia Viro Suomi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Eurostat ja AgMemod
Lihantuotanto Sianlihantuotanto Itämeren alueella 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Ruotsi Tanska Saksa Puola Liettua Latvia Viro Suomi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Tuhat t Lähde: Eurostat ja AgMemod
Lihantuotanto Emakkojen alueellinen jakauma EU:ssa (1 piste=1000 emakkoa, 2008)
Lihantuotanto Siipikarjanlihantuotanto Itämeren alueella Tuhat t 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Ruotsi Tanska Saksa Puola Liettua Latvia Viro Suomi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Eurostat ja AgMemod
Sianlihantuotannon tilarakenne Sikojen määrä (tuhat) Selite alle 10 sikaa 10-999 sikaa 1000-4999 sikaa 1.427 Suomessa suurten ja keskisuurten tilojen osuus on alle puolet. yli 5000 sikaa Suuret ja keskisuuret sikatilat dominoivat rakennetta Ruotsissa, Tanskassa ja Baltian maissa. 13.723 1.677 375 411 923 Saksassa niiden osuus on yli puolet. Puolassa taas on erittäin pirstoutunut markkinarakenne. 27.113 17.621
Lihantuotanto Trendejä: Lihalajien välinen rakennekehitys yleiseurooppalainen ilmiö (naudanlihan tuotanto laskee, siipikarjanlihan tuotanto nousee) Lihantuotannon taantuma laman ja hintasuhteiden seurauksena vuosina 2008-09 Maiden välinen roolijako ja erikoistuminen (porsastuotanto, lihasikojen kasvattaminen) Lihatuotannon painopiste siirtyy maihin, joissa on tilaa ja suhteellisen alhaiset tuotantokustannukset
Ulkomaankauppa
Omavaraisuusaste Omavaraisuusaste (Self-sufficiency ratio, SSR) SSR = tuotanto tuotanto + tuonti - vienti x 100 kuinka paljon oma tuotanto kattaa omasta kulutuksesta (ilm. prosentteina) EU27 omavaraisuus lihalajeittain (%) 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Naudanliha 98,0 96,4 96,1 96,2 98,0 97,2 Sianliha 104,3 103,7 103,8 103,9 105,1 104,3 Siipikarjanliha 105,4 104,3 105,3 105,5 106,0 106,5
0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 Malta Bulgaria Kreikka Portugali Kypros Romania Luxemburg Ruotsi Italia Iso Britannia Tsekki Viro Slovenia Slovakia Suomi Tanska Ranska Espanja Saksa Alankomaat Unkari Latvia Itävalta Belgia Liettua Puola Irlanti Omavaraisuusaste - naudanliha 277% 257% 213% 120% 145% 154% 142% 120% 114% 97% 93% 95% 87% 87% 87% 82% 83% 78% 76% 71% 63% 31% 29% 55% % EU27-97%
0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300 Bulgaria Slovenia Liettua Kreikka Latvia Slovakia Romania Tsekki Iso Britannia Viro Italia Luxembourg Malta Portugali Puola Ruotsi Unkari Kypros Itävalta Ranska Saksa Suomi Irlanti Espanja Alankomaat Belgia Tanska Omavaraisuusaste - sianliha 123% 84% 39% 242% 107% 177% 47% 102% 113% 131% 301% 107% 116% 48% 39% 66% 68% 66% 69% 86% 49% 40% 29% 80% % EU27-104%
Omavaraisuusaste - siipikarja 86% 126% 91% 285% 82% 52% 96% 99% 98% 148% 112% 109% 32% 105% 78% 52% 95% 107% 93% 75% 77% 72% 92% % EU27-107% 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300 Slovakia Malta Viro Latvia Bulgaria Romania Kreikka Tsekki Itävalta Irlanti Kypros Liettua Portugali Ruotsi Iso Britannia Unkari Espanja Saksa Slovenia Italia Suomi Ranska Puola Tanska Alankomaat
Tuontiriippuvuusaste Tuontiriippuvuusaste (Import dependency ratio, IDR) IDR = tuonti tuotanto + tuonti - vienti x 100 minkä osuuden tuonti kattaa omasta kokonaiskulutuksesta (ilm. prosentteina) EU27 tuontiriippuvuus lihalajeittain (%) 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Naudanliha 5,0 5,6 5,7 4,9 3,7 4,1 Sianliha 0,2 0,4 0,5 0,1 0,2 0,1 Siipikarjanliha 3,8 4,3 3,1 2,2 2,0 1,9
Balassa-indeksit Balassa-indeksit (Revealed comparative advantage, RCA) määritelmä: Balassa indeksit paljastavat jonkun maan tietyn tuotteen tai tuoteryhmän suhteellisen vientitehokkuuden. Indeksi lasketaan suhteuttamalla maan yhden tuoteryhmän tai tuotteen vientiosuutta maailmanmarkkinoilla maan kokonaisvientiosuuteen maailmanmarkkinoilla. Indeksin laskelmakaavio maalle i ja tuotteelle j on: RCA ij = 100(X ij /X wj )/(X it /X wt ) jossa X ab on maan i vienti (w = maailman) tuotteen j osalta (t = kaikki tuotteet yhteensä). Saksa Tanska Viro Suomi Liettua Latvia Puola Ruotsi osuus maailman sianlihanviennistä (%) 14,3 14,5 0,1 0,5 0,1 0,04 2,1 0,3 osuus maailman ulkomaankaupasta (%) 9,4 0,7 0,1 0,6 0,1 0,1 1,0 1,2
Balassa-indeksit - sianliha 2,1 0,8 2,0 2,0 0,7 1,8 1,5 4,2 19,7 1,3 0,7 1,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 Ruotsi 0,5 0,6 0,7 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 Slovakia 0,7 0,6 0,6 0,6 0,8 0,8 0,9 0,0 Slovenia 0,7 0,5 0,3 0,3 0,5 0,3 0,1 0,2 Latvia 0,7 0,8 0,7 0,7 0,7 0,6 0,5 0,5 Suomi 0,8 0,5 0,3 0,3 0,4 0,6 0,2 0,1 Liettua 1,3 1,4 1,3 1,2 1,2 1,2 1,2 1,5 Ranska 1,4 1,5 1,5 2,4 2,6 2,7 2,2 2,2 Viro 1,5 1,4 1,3 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 Saksa 1,8 2,3 2,4 2,5 3,1 3,8 4,3 4,9 Unkari 2,0 2,0 2,0 2,2 2,1 2,0 2,2 2,7 Alankomaat 2,0 2,0 1,8 1,6 1,6 1,8 1,7 1,7 Itävalta 2,1 2,5 2,1 1,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Puola 4,2 4,4 4,0 3,7 3,3 3,0 3,1 2,9 Espanja 19,7 20,6 19,2 20,7 21,1 21,3 24,2 24,9 Tanska 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 Sianlihaviennin RCA-indeksit tietyissä EU maissa 2007
Ulkomaankauppa Trendejä: Lihan omavaraisuustaso on tärkeä asia kunkin maan lihaketjun toimijoille (esimerkkejä Saksa, Ruotsi) EU omavarainen sianlihan ja siipikarjanlihan suhteen, mutta naudanlihaa joutuu tuomaan myös tulevaisuudessa. EU:n lihaketjun haavoittuvaisin kohta on valkuaisrehun erittäin korkea ja maantieteellisesti keskittynyt tuontiriippuvuus Lihan vienti kolmansiin maihin on vaikeutunut, kova kilpailu muiden viejämaiden kanssa
Lihateollisuus.
Lihateollisuus Suurimmat lihayritykset globaalimarkkinoilla arvioidut lihan jalostusmäärät (tuhat t ruhopainoekvivalentti) 0 2000 4000 6000 8000 10000 Tyson Foods (US) JBS/Bertin/Pilgrim (US/BR) Cargill Meat Solutions (US) Brasil Foods (BR) Toiminta Itämeren alueella Smithfield Foods (US) Vion (NL) Danish Crown (DK) National Beef Packers (US) Shineway Group (CN) Doux (FR) Seuraavat 10 Naudanliha Sianliha Siipikarjanliha Johtavien lihayritysten markkinaosuus globaalimarkkinoilla Naudanliha Sianliha Siipikarjanliha Yhteensä Johtavan 10 markkinaosuus 25% 11% 18% 17% Toisen 10 markkinaosuus 3% 4% 3% 4% Lähde: GIRA/Richard Brown
Itämeren lihateollisuus Markkinarakenne - Keskittyneisyyden aste (CR 4 ) 100 95% 90 80 70 60 50 40 30 20 10 79% 74% 57% 45% 33% 18% 16% 0 Tanska Viro Suomi Ruotsi Latvia Liettua Puola Saksa Lähde: kansalliset tilastokeskukset, yritysten kotisivut.
Itämeren lihateollisuus Lihateollisuuden liikevaihto 35 33,5 30 25 20 15 10 5 0 9,69 5,5 3,5 2,5 0,6 0,3 0,2 Saksa Puola Tanska Ruotsi Suomi Liettua Latvia Viro Lähde: kansalliset tilastokeskukset.
Markkinarakenne Suorat sijoitukset
Tuottavuus Tuottavuuden kasvu Suomen lihaketjussa. Xavier Irz
Tuottavuus Tausta Tuottavuuden kasvuprosentit Lihateollisuus Sikatilat, karjatilat Vertailu muihin toimialoihin ja tuotantosuuntiin Suomessa kansainvälisiin tuloksiin
Tuottavuus Määritelmät Tuottavuudella mitataan tuotantopanosten muuntamisen tehokkuutta tuotokseksi Tuottavuudella on suora yhteys seuraaviin mittareihin: Kannattavuus (mikrotaso yksittäiset yritykset) Komparatiiviset edut (mesotaso toimialat) Tulot, BKT (makrotaso kansantalous) Tuottavuus on kilpailukyvyn avaintunnusluku Tuottavuuden kasvua aiheuttavat tekijät: Teknologinen kehitys Nykyteknologian parempi käyttö (tekninen tehokkuus) parantuneella yrityksen johtamisella, logistiikalla, organisoinnilla Mittakaavaedut Siirtyminen tuottavampaan toimintaan
Tuottavuus Tuottavuus mittarina Tuottavuus = Tuotokset/Panokset Yksinkertainen, jos kyseessä on 1 panos ja 1 tuotos Valitettavasti mitattava prosessi on monimutkaisempi; yritykset käyttävät useita eri tuotantopanoksia useiden eri tuotteiden aikaansaamiseen Aggregointiongelma: miten voi summata omenia ja päärynöitä Kaksi mahdollista ratkaisua agregointiongelmaan Ongelman voi jättää huomioitta ja käyttää osatuottavuustunnuslukuja, kuten työn tuottavuutta. Työntekijää kohden laskettu arvonlisäys on helppo, mutta voi pahimmillaan olla harhaanjohtava. Kaikkia tuotantopanoksia käsittävä tuottavuusindeksi: kokonaistuottavuus (Total Factor Productivity, TFP)
Tuottavuus Aineisto Lihateollisuus Tilastokeskuksen toimialatilastot vuosista 1995-2008; TOL 151 - Teurastus, lihan ja lihatuotteiden jalostus, sekä säilyvyyskäsittely Lihantuotanto Jalostusarvo (value added) Työtuntien määrä, palkatun henkilöstön palkat ja sosiaalikulut Investoinnit (v. 1975 saakka) Deflaattorit: lihasektorin tukkuhintaindeksit, pääomanmuodostuksen hintaindeksit Kirjanpitotilojen aineisto, 1995-2007 Tilatason tilastotiedot Kaksi relevanttia tuotantosuuntaa: sianliha ja naudanliha (siipikarjatiloja liian vähän aineistossa)
Tuottavuus Suomen lihateollisuuden jalostusarvo 135 130 Vauhdikas kasvu vuoteen 2002 saakka, (3,4% vuosittain) 125 120 sen jälkeen: stagnaatio 115 110 105 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Tuottavuus Lihateollisuus työpanos ja työn tuottavuus 160 150 140 130 Nopea kasvu: 3% vuosittain Työn tuottavuus Työpanokset (h) 120 110 Jyrkkä lasku 1998 jälkeen, - 2,5% vuosittain 100 90 80 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Tuottavuus 140 130 Lihateollisuus pääoman tuottavuus Erityisen nopea kasvu vuodesta 2004, 5,5% vuositasolla 120 Lähes jatkuva kasvu vuosina 1995-2008, 2,6% vuositasolla Pääoman tuottavuus 110 Pääomapanokset 100 90 Nousu vuoteen 2004 saakka Jyrkkä lasku 2004 jälkeen 80 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Tuottavuus 150 Lihateollisuus kokonaispanokset 140 130 120 Koko ajanjaksolla kokonaispanoksen taso melko vakaa 110 Työn melkein täydellinen korvaaminen pääomalla vuodesta 2004 100 Työpanos (h) 90 Pääomapanos Kokonaispanos 80 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Tuottavuus 150 140 Lihateollisuus kokonaistuottavuus Koko ajanjakson kokonaistuottavuuden kasvu 1,8% vuositasolla (2,6% vuoteen 2007 saakka) 130 120 110 TFP tasoittui melko pysyväksi 2004 jälkeen 100 Kokonaistuottavuus 90 80 Jalostusarvo (VA) Kokonaispanos 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Tuottavuus Lihateollisuus kokonaistuottavuus 8% 6% 4% 2% Vuosittainen muutos % 0% Tasoitettu indeksi -2% -4% -6% 1996 1998 2000 2002 2004 2006
Tuottavuus 350 300 Sianlihantuotanto kokonaistuottavuus Sikatilojen määrä otoksessa laski 100:sta 25:en Tilarakennemuutosten vaikutukset? 250 Kokonaistuottavuus Jalostusarvo (VA) Kokonaispanos 200 150 100 50 Kokonaistuottavuuden kasvuvauhti: 3,6%/vuosi 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Tuottavuus 25% Sianlihantuotanto kokonaistuottavuus 20% 15% 10% 5% 0% -5% -10% Tasoitettu indeksi 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Vuosittainen muutos %
Tuottavuus 300 Naudanlihantuotanto kokonaistuottavuus 250 Kokonaistuottavuus 200 Jalostusarvo (VA) Kokonaispanos 150 100 Kokonaistuottavuuden kasvuvauhti: 3,9%/vuosi, mutta vain 0,9%/vuosi vuosina 1996-2007 50 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Tuottavuus 30% 25% 20% Naudanlihantuotanto kokonaistuottavuus Vuosittainen muutos % Tasoitettu indeksi 15% 10% 5% 0% -5% -10% -15% -20% 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Tuottavuus Vertailu Suomen muihin toimialoihin ja sektoreihin Toimiala/sektori Lihateollisuus Elintarviketeollisuus TFP:n kasvu 1995-2007 (% per vuosi) 2,6% 1,2% Lähde Omat laskelmat Tilastokeskus Koko tehdasteollisuus Suomen kansantalous Naudanlihantuottajat Sianlihantuottajat Kaikki maatilat 1,8% 1,6% 3,9% 3,6% 1,6% 1,6% Tilastokeskus Tilastokeskus Omat laskelmat / Sami Myyrä Omat laskelmat / Sami Myyrä Omat laskelmat / Sami Myyrä Tilastokeskus
Lihateollisuus Tuottavuus Kansainvälinen vertailu USA, 1972-95: 1,5% per vuosi (Celikkol & Stefanou, 2004) USA, 1976-96: 0.31% per vuosi (Fousekis &Karagiannis, 2005) Elintarviketeollisuus (elintarvikkeet, juomat ja tupakka) TFP kasvu vaihtelee maittain (SSDA, 2005) USA, 1960-1990 luvut: 0.7-0.9% per vuosi (Emvalotomis, 2009) EU15, 1971-2005: 2.1% per vuosi (Emvalomatis, 2009) Elintarviketeollisuuden tuottavuuden kasvu jää yleensä kaikkialla alkutuotannon tuottavuuden kasvua alhaisemmaksi. Mikä tahansa 2%:a ylittävä kasvu on korkea Alkutuotanto, koko maatalous USA, 14 tutkimusta: 1.1-1.9% per vuosi (Trueblood and Ruttam, 1995) Iso-Britannia, 2 tutkimusta: 0.8-1.9% per vuosi (Paul, 2000) Kanadan TFP kasvu on Iso-Britannian vastaavalla tasolla tai hitaampi, (Paul, 2000)
Tuottavuus Maa Itävalta Belgia Kanada Tanska Suomi Ranska Saksa Italia Japani Luxemburg Alankomaat Norja Espanja Ruotsi Iso Britannia TFP:n kasvuprosentti vuosina 1992-2001 3,0% 0,6% -0,1% 1,0% 2,8% 0,6% 1,1% -0,8% -0,3% -1,9% 2.1% -0,1% -2,9% 1,3% 0,6% Elintarviketeollisuuden tuottavuuden kasvun kansainvälinen vertailu Lähde: Jagger N., Nesta L., Gerova V., Patel P. (2005). Sectors matter: An International Study of Sector Skills and Productivity, SSDA Research Report 14
Johtopäätökset (1) Suomen lihasektorin osuus Itämeren alueella on pieni, suurimmat tuottajamaat ovat Saksa, Tanska ja Puola. Suomen lihatase on pitkälti omavarainen. Tulevaisuuden tärkein tavoite on kotimaan kysynnän tyydyttäminen. Rakennemuutoksissa painopiste on siirtymässä siipikarjantuotantoon, mikä on selvä vastaus kysyntätottumusten muutoksiin. Suomen lihateollisuudella on hyviä mahdollisuuksia Itämeren alueella, koska kooltaan suurimmat yritykset ovat muiden maiden kilpatovereitaan vastaavalla tasolla (pl. Tanskan markkinajohtajan). Kansainvälistymisellä on erittäin suuri merkitys, lihateollisuus on toistaiseksi Euroopassa maltillisesti etabloitunut rajojen yli.
Johtopäätökset (2) Itämeren alueella Venäjän markkinat tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden lihayrityksille. Venäjän lainsäädäntö, ja poliittiset tavoitteet Kulutuksen kasvupotentiaali Tarve jatkotutkimuksiin Tuottavuus on kasvanut koko lihaketjussa EU jäsenyysvuosina, mutta kasvu hidastui vuoden 2004 jälkeen. Yksi mahdollinen syy on EU:ssa jatkuvasti tiukentunut lihaketjua koskeva lainsäädäntö (hygieeniset vaatimukset, ruokaturvallisuus). Toisaalta massiivisten investointien antamia mahdollisuuksia ei ehkä ole pystytty täysin hyödyntämään. Lisäksi mikä on tilarakennekehityksen ja kansainvälistymisen (MAs) ja kasvavien mittakaavojen vaikutus tuottavuuteen? Koskettaako tuottavuuden kasvun hidastuminen myös muita maita? Tarve jatkotutkimuksiin