2 2008 Gasum-konsernin sidosryhmälehti Länsi-Suomen verkostolaajennus varmistuu syksyllä Asfalttimassan kiviaines kuumennetaan maakaasulla Tuulia Toivanen on Vuoden gasumlainen
Hyvää energiaa liikkeellä Hyvää energiaa maakaasua liikkuu Gasumin siirtoputkiver kos - tossa keskimäärin 12 miljoonaa kuutiometriä eli 113 GWh päivässä. Talven huippupäivinä jopa yli 20 miljoonaa kuutiometriä, kesäaikaan minimissäänkin 7,4 kuutiometriä vuorokauden aikana. Maakaasun osuus Suomen kaikesta energian kulutuksesta oli viime vuonna noin kymmenen prosenttia. Maakaasuverkoston alueella osuus on monilla paikkakunnilla huomattavasti tätä suurempi. Maakaasu on siis tärkeä osa suomalaista energiapalettia. Maakaasulla on monia etuja. Yhdyskuntien voimalaitoksissa sillä tehdään puhtaasti ja tehokkaasti suomalaisten tarvitsemaa sähköä ja kaukolämpöä. Teollisuudelle maakaasu voi olla sekä polttoaine että raaka-aine. Maa- kaasun käyttöä lisäämällä voidaan sekä parantaa paikallista ilman laatua että auttaa Suomea saavuttamaan kansainväliset ilmastonsuojelusitoumuksensa. Asiakassuhdetutkimuksessamme monet asiakkaistamme toivat esiin huolensa siitä, että maakaasua ja sen erinomaisia ominaisuuksia ei energia-alan asiantuntijapiirien ulkopuolella riittävästi tunneta ja tunnusteta. Gasumilta kaivataan aktiivisempaa ja terävämpää roolia maakaasun puolestapuhujana. Energia-asiat kiinnostavat suurta yleisöä, mutta niistä puhuminen ei aina ole helppoa. Me alalla toimivat koemme usein, että keskustelu ei ole riittävän asiantuntevaa. Kansalaisille tarjottavat pienet arjen valinnat näyttävät ammattilaisten mega- ja gigawattitasolla heppoisilta, kevytmielisiltä tai suorastaan käyttökelvottomilta. Toisaalta yksittäisen kansalaisen valintojen vaikutustakaan ei pidä aliarvioida. Ovathan esimerkiksi lämmitys ja liikenne asioita, joissa itse kullakin meillä on päätösvaltaa. Suuren yleisön huoli maapallon ilmaston lämpenemisestä ja sen seurauksista on aitoa. Gasumin ja Suomen Ladun yhdessä käynnistämän Hyvä energia liikkeelle -haastekampanjan päätavoite on innostaa suomalaisia liikkumaan ulkona ja keräämään hyvän mielen energiaa. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden tehdä maakaasua ja sen hyviä ominaisuuksia tutummaksi kampanjaan osallistuville. Ja kenties samalla avata hieman energiaalan termejä: Yksi kilowattitunti hyvää energiaa on noin 3 600 kj, joka taas vastaa esimerkiksi viiden tunnin rauhallista retkeilyä luonnossa. Hyvää liikuntakesää kaikille! Björn Ahlnäs Johtaja, markkinointi ja kehittyvät liiketoiminnot SISÄLTÖ Asfalttimassan kiviaines kuumennetaan maakaasulla LEMMINKÄINEN KULKEE VIHREÄÄ LINJAA 6 Pohjoismaiden suurimpaan asfalttitehtaaseen on valittu maakaasu. 6 Ranskan maakaasuyhdistys: YDINVOIMAA JA MAAKAASUSÄHKÖÄ 10 Gasum rakentaa: NUMMELASSA TOIVOTAAN MAAKAASUN PIENENTÄVÄN LÄMMITYSKULUJA 14 Kynä valmiina sopimuksen allekirjoitukseen VERKOSTON LÄNSI-SUOMEN LAAJENNUS VARMISTUU SYKSYLLÄ 16 PALSTAT: Gatsottua 3 Maailmalta 3 Ajankohtaista Gasumilla 4 Vieraskynä 5 Ekoteko 13 Sinunkaupat 18 Arton palsta 19 Lyhyesti 20 Kotisaari 22 2 Gasetti 2 2008
Ja jos hänestäkin tuntuu kanssasi hyvältä, saatat käännyttää hänet huomaamatta ympäristöaktivistiksi. Ajattelepa vaikka suuren energiayhtiön pomon! Eno neuvoo ekoheilaa etsivää Vihreässä Langassa 4.4.2008. Ryssä on ryssä vaikka markkinataloudessa paistais, uskoo suomalainen liikemies. Talouselämässä 4.4.2008. Hiilen verottamisen tulisi tapahtua sen mukaan, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä aiheutuu energiayksikköä kohden. Näin ollen maakaasun vero olisi alhaisin, toisessa ääripäässä olisi kivihiilen verotus ja öljyn verotus jossain niiden välissä. Olavi Ala-Nissilä Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatissa 20.4.2008. Ollilan mukaan kiinteä energiayhteistyö Länsi-Euroopan kanssa on kuitenkin Venäjälle paljon edullisempaa puhtaan taloudellisin kriteerein. Edun arvo on kymmeniä miljardeja euroja. Jorma Ollila Suomen Kuvalehdessä 2.5.2008. Gasetti 20 vuotta sitten Putken varrelta 10/88 ENSIMMÄINEN MAAKAASU RAVINTOLA AVATAAN Maamme ensimmäinen maakaasua keittiössään käyttävä ravintola avataan tänä syksynä Mäntsälän Hirvihaarassa. Ravintola toimii Unionin Tuuliruusu-huoltamon yhteydessä. Helsinkikaasu on toimittanut keittiön kaasulaitteet: lieden, parilat ja kippipaistinpannut. TEKSTI: MINNA OJALA KUVA: HANS PETER HEIKENS / STATOILHYDRO MAAKAASUA KIINAN MAANJÄRISTYSALUEELLA Noin neljännes Kiinan maakaasun tuotannosta sijaitsee vakavan maanjäristyksen kokeneessa Sichuanissa. Kun alueelta ei enää pystytty maanjäristyksen jälkeen toimittamaan kaasua eteenpäin, yli tuhannen kaasukaivon tuotanto ajettiin alas. Päivätuotanto laski 800 000 kuutiometriin normaalista 8 miljoonasta kuutiometristä. Sichuanin pääkaupungissa Chengdussa käytetään edelleen 1,3 miljoonaa kuutiometriä maakaasua päivässä. Maanjäristyksen keskuksessa olleeseen Mianyangiin China Petrochemical Corporation toimittaa maakaasua noin 160 000 kuutiometriä päivässä muun muassa pelastusajoneuvojen polttoaineeksi. PIETARIN KAUPUNKIIN MAAKAASUBUSSEJA Pietarin kaupungin ilman pahin saastuttaja on autoliikenne. Autojen määrä Pietarissa on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. Kaupunki onkin päättänyt hankkia joukkoliikenteen käyttöön 600 maakaasulla toimivaa bussia. Tätä tarkoitusta varten kaupunkiin on tarkoitus rakennuttaa nelisenkymmentä uutta maakaasun tankkausasemaa. BRITANNIA, SAKSA JA ITALIA KÄRJESSÄ MAAKAASUN KÄYTTÄJINÄ JA TUOTTAJINA Euroopan unionin alueella merkittävimmät maakaasun käyttäjät ovat edelleen Britannia, Saksa ja Italia, jotka kaikki käyttivät maakaasua yli 80 miljardia kuutiometriä vuonna 2007. Ranskan ja Alankomaiden käyttö ylitti 40 miljardia kuutiometriä. Kaikissa näissä maissa on myös omaa maakaasun tuotantoa. Euroopan oma maakaasun tuotanto vuonna 2007 laski 7 prosenttria edelliseen vuoteen verrattuna. Oman tuotannon osuus Euroopan maakaasun käytöstä oli 38 prosenttia. Tuontimaista suurin oli Venäjä, Norjan osuus oli 18 prosenttia ja Algerian 10 prosenttia. Gasetti 2 2008 3
KOONNUT: MINNA OJALA Gasumin hallinto - neuvoston uusi puheenjohtaja Jorma Eloranta. EMV:n päätös Gasumin hinnoittelusta: Vuosikaupan hinnoittelu kohtuullista Jorma Eloranta Gasumin hallinto neuvoston puheenjohtajaksi Yhtiökokous valitsi toukokuussa Gasum Oy:n uudeksi hallintoneuvoston puheenjohtajaksi vuorineuvos Jorma Elorannan. Jorma Eloranta on toiminut Metson toimitusjohtajana vuodesta 2004. Edellinen hallintoneuvoston puheenjohtaja, vuorineuvos Mikko Kivimäki, toimi tehtävässä vuodesta 2005. Yhtiökokouksessa hallintoneuvoston jäseneksi valittiin Stephan Kamphuesin tilalle Achim Saulin E.ON Ruhrgasista. Hallintoneuvoston jäseninä jatkavat työvoima- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja ja hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Taisto Turunen, Marcus Söhrich E.ON Ruhrgasista, Timo Karttinen ja Seppo Aho Fortumista sekä Sergei Emeliyanov ja Stanislav Tsigankov Gazpromista. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2007 ja myönsi vastuuvapauden hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle. Gasum-konsernin liikevaihto vuonna 2007 oli 852,1 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 634 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 61,2 prosenttia. Gasum Oy:n tilikauden voitto oli 47,7 miljoonaa euroa ja konsernin 66,6 miljoonaa euroa. Yhtiökokous päätti maksaa osinkoa hallituksen ehdotuksen mukaisesti 0,90 euroa per osake. Kaakonkulmalla jo neljä tankkausasemaa Kaakkois-Suomessa on hyvät mahdollisuudet hyödyntää edullista ja puhdasta liikennepolttoainetta, kun maakaasua voi tankata Kouvolassa, Kotkassa, Haminassa ja Lappeenrannassa. Lappeenrannan tankkausasema vihittiin käyttöön huhtikuussa. Avajaisissa puhunut kaupunginjohtaja Seppo Miettinen kertoi, että Lappeenrannan kaupunki selvittää maakaasuautovaihtoehtoja. Helsingin Ruskeasuolla maakaasun tankkausasema otettiin käyttöön kesäkuussa. Seuraava asema valmistuu Riihimäelle. Aseman rakentamista muun muassa Porvooseen, Lahteen ja Imatralle selvitetään. Energiamarkkinavirasto (EMV) vahvisti 9. toukokuuta antamassaan Gasumin hinnoittelua koskevassa päätöksessä, että maakaasun myynnin vuosisopimuksien osalta Gasum noudattaa kohtuullista hinnoittelua. Virasto toteaa päätöksessään, että 2,5 prosentin liikevoittotavoite on kohtuullinen. Gasumin maakaasun myynnistä yli 90 prosenttia perustuu vuosisopimuksiin. Vuosikaupan rinnalle Gasum on määrätietoisesti kehittänyt lyhyen kaupan markkinoita yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Näillä tuotteilla asiakkaat voivat joustavasti tarpeensa mukaan täydentää vuositilaustaan. Gasumin asiakkaat ovat ottaneet lyhyen kaupan tuotteet hyvin vastaan. Positiivinen näkemys tuli selkeästi esiin muun muassa Gasumin huhtikuussa tekemässä asiakassuhdetukimuksessa. Gasumin lyhyen kaupan tuotteiden hinnoittelu perustuu kaasun saatavuuteen, kaasuverkoston käyttötilanteeseen ja energiamarkkinoiden tilanteeseen. EMV ei pidä lyhyen kaupan tuotteiden markkinaehtoista hinnoittelua maakaasumarkkinalain mukaisena. Gasum katsoo, että lyhyen kaupan markkinoiden toiminta- ja kehittämisedellytykset kärsivät EMV:n päätöksestä merkittävästi. Gasum on päättänyt valittaa päätöksestä markkinatuomioistuimeen. IEAn (International Energy Agency) selvitysten mukaan suomalaisten käyttäjien maakaasusta maksamat hinnat ovat Euroopan edullisimpia. Länsi-Suomen putkilinjalla maaperätutkimuksia Ensimmäiset kairaukset maastossa tehtiin Marttilan ja Turun välisellä osuudella toukokuun lopussa. Alkukesän aikana tutkimukset käynnistyvät koko putkilinjan alueella. Mäntsälän ja Riihimäen välisellä putkiosuudella suurin osa maaperätutkimuksista on tehty talvella 2007 2008. Maastotutkimukset valmistuvat vuoden 2008 loppuun mennessä. Maaperätutkimukset tehdään telaketjuilla liikkuvalla kairauskoneella. Tutkimusten yhteydessä putken keskilinja merkitään maastoon puupaaluilla. Maaperätutkimusten perusteella valitaan putken rakennusmenetelmä, joka vaikuttaa rakennustöissä tarvittavan työmaa-alueen leveyteen. 4 Gasetti 2 2008
Arkeologit tutkivat kaskiviljelyn historiaa uudella maakaasuputkilinjalla TEKSTI JA KUVAT: JOUNI TAIVAINEN, TUTKIJA, MUSEOVIRASTO/ RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Muinaisesta kaskiajasta metsiin on jäänyt näkyvinä merkkeinä sammalten peittämiä raivauskiviraunioita ja pitkänomaisia hautamaisia painanteita. Edelliset ovat syntyneet, kun metsä on poltettu ja kaskialue raivattu, jälkimmäiset ovat enimmäkseen kaskissa viljeltyjen nauriiden talvivarastokuoppien jäännöksiä tai nauriiden paistoon käytettyjä kuoppia. Tämän lisäksi maanpinnan alla saattaa olla näkymättömissä monenlaisia kaskiviljelyyn liittyviä rakenteita tai esineitä, kuten fossiilisia kyntöjälkiä, sirpin katkelmia, hevosenkenkiä tai hevosenkenkänauloja, jotka kertovat osaltaan kaskiviljelyssä käytetyistä apuvälineistä ja tekniikoista. Maanäytteen ottoa kaskiröykkiön proi ilileikkauksesta. Maanäytteestä analysoidaan mahdolliset kasvijäänteet. Tämän avulla selvitetään muun muassa viljeltyjä lajikkeita. Kasvijäänteet voidaan myös ajoittaa hiukkaskiihdytinlaboratoriossa. KALVOLAN LEMPÄÄLÄN TUTKIMUKSISSA KAIKKI TUHOU TUVAT ALUEET KARTOITETTIIN ja niillä tehtiin kaivauksia, joilla pyrittiin hakemaan vastauksia muun muassa alueiden laajuuteen, käyttö periodeihin, viljelytekniikoihin ja käytettyihin viljelylajikkeisiin. Laajuudeltaan tutkitut alueet ovat 0,2 12 hehtaaria. Suurimmalla alueella on noin 100 kaskiröykkiötä ja parikymmentä naurishautaa tai talvivarastokuoppaa. Kahdesta kohteesta löydettiin fossiilisia kyntöjälkiä todisteena auran käytöstä kaskialueilla. Lisäksi löydettiin hevosen käyttöön liittyvää muuta esineistöä, kuten hevosenkenkiä ja hevosenkengän nauloja. Yhdestä kohteesta löydettiin kärjestään katkennut sirpin terä. Se oli maanpinnan alla kaskiröykkiön vieressä. Lieneekö terä katkennut muinoin sirpin osuessa juuri tuohon kivikasaan ja sirppi sen tähden heitetty pois. Tasokaivausalueelta on paljastumassa fossiilinen kyntöjälki, joka erottuu verkkomaisena tummana kuviona vaaleata pohjamaata vasten. KALVOLA LEMPÄÄLÄ-VÄLILLE RAKENNETTAVALLA MAA - KAASUPUTKILINJALLA TUTKITTIIN vuosisatojen takaista kaskiviljelyn ja maankäytön historiaa syyskesällä 2007. Museoviraston rakennushistorian osaston Kaskiprojekti teki tuolloin arkeologisia kaivauksia ja mittauksia kahdeksalla kaskialueella, jotka olivat löytyneet samana keväänä tehdyssä muinaisjäännösinventoinnissa. Kohteiden tutkimisen jälkeen alueelle voi rakentaa maakaasuputken. TUTKITUT KOHTEET NÄYTTÄVÄT OLEVAN NS. KIERTO- KASKIA, jotka sijaitsevat vanhojen rautakaudelta ja keskiajalta polveutuvien kylien lähistöllä. Ne ovat aikanaan olleet varsinaisten kyläpeltojen reunametsissä ja niitä on hyödynnetty säännöllisen kaskikierron menetelmällä, jossa metsä poltettiin 20 30 vuoden välein. Kaskettu metsämaa ei kestänyt montaa satoa, joten muutaman vuoden viljelyn jälkeen paikka jätettiin lepäämään, jolloin siitä tuli heinää kasvava aho. Joidenkin vuosien jälkeen paikkaa käytettiin metsälaitumena ja sen hiljalleen pusikoituessa ja metsän kohotessa oli se jälleen valmis kaskettavaksi ja uusi kierto saattoi alkaa. Historiallisesta lähdeaineistosta tiedetään, että esimerkiksi Kalvolan alueella kaskeamista on harjoitettu ainakin 1400-luvulta 1900-luvun alkupuolelle. Tätä kirjoitettaessa tutkimuksissa otettujen ajoitusnäytteiden analysointi on vielä kesken. Valmistuttuaan niiden tulokset saattavat laventaa käsitystämme tutkimusalueen kaskihistoriasta. Gasetti 2 2008 5
Asfalttimassan kiviaines kuumennetaan maakaasulla Lemminkäinen kulkee vihreää linjaa TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: MARKKU OJALA 6 Gasetti 2 2008
Tiet, kadut ja sillat muokkaavat ympäristöämme. Lemminkäinen Infra Oy:ssä rakentamisen ympäristövastuu on keskeistä, ja maakaasu onkin yksi yrityksen vihreän linjan valinnoista. Asfaltin valmistuksessa kivi- ja kierrätysaines kuivataan ja lämmitetään maakaasukäyttöisissä kuumennusrummuissa. Tuusulaan valmistuvaan, Pohjoismaiden suurimpaan asfaltti tehtaaseen on valittu jo suunnittelun alku vaiheessa maakaasu. Lemminkäinen Infralla on noin 45 asfalttitehdasta Suomessa ja saman verran ulkoimailla, joissa valmistetaan vuodessa noin neljä miljoonaa tonnia asfalttimassaa. Lohjan asfalttitehtaalla tehtiin viime vuonna 86 tuhatta tonnia asfalttia. Sen raaka-aineita ovat kiviaines, bitumi ja täytejauheet. Kestävyyttä saadaan lisää selluloosakuidusta ja erikoiskovasta kivestä. Asfalttia voidaan myös kierrättää. Kärrypolut alkoivat saada päällysteen 1800-luvulta alkaen, vaikka luonnon asfalttia on teiden rakentamisessa tiettävästi käytetty jo reilusti ennen ajanlaskumme alkua. Nykyään asfalttiala on kehittyvä ja kilpailtu ja sillä panostetaan niin ympäristöystävällisiin valintoihin kuin entistä kestävämpien päällysteiden kehittämiseen. Parinkymmenen vuoden ajan on jo merkittävässä määrin kierrätetty vanhaa asfalttia uuden massan raaka-aineena. Tekniikan kehittyminen on aikaansaanut sen, että teitä voidaan rakentaa enemmän myös talvella. Esimerkiksi viime talvena päällystystöitä voitiin jatkaa leudon sään takia jouluun asti ja kesän asfalttityöt saatiin käyntiin jo huhtikuussa. Edelleenkin asfaltointi keskittyy kesään. Teiden, katujen ja siltojen päällystyksen lisäksi asfalttia käytetään muun muassa pihoissa ja parkkihalleissa. Meillä on satamien lisäksi asiakkaana viisi lentokenttää ja esimerkiksi Helsinki-Vantaan kentällä päällystystöitä tehdään koko ajan. Myös vesilaitokset ovat asiakkaitamme. Asfalttimassalla tehdään myös nesteitä läpäisemättömiä pohjakerroksia kaatopaikoille ja öljy-yhtiöiden varastosäiliökentille, kertoo kunnossapitopäällikkö Jari Mäkelä Lemminkäinen Infra Oy:n päällystystoimialalta. Kiveä, bitumia ja täytejauheita Asfaltti valmistetaan kivimurskasta, bitumista ja täytejauheista. Lemminkäisellä on myös louhinta- ja murskaustoimintaa, ja tavallinen asfaltti valmistetaankin asfalttitehtaiden lähialueelta louhitusta kalliosta. Kiviaineksen osuus massasta on noin 90 prosenttia. Yleisin raekoko on noin 16 20 millimetriä. Bitumia on massassa noin viisi prosenttia. Lisäksi massassa on kalkkijau- hetta ja lentotuhkaa sekä prosessissa itsessään syntyvää kivipölyä. Tavallisen asfaltin lisäksi teemme SMA-asfalttia, joka on kestävämpää. Siinä käytetään erikoiskovaa kiveä. Lisäksi seoksessa on noin 6 prosenttia bitumia ja noin 0,3 prosenttia selluloosakuitua, joka lisää asfaltin joustavuutta ja pakkasenkestävyyttä. Erikoiskovan kiven ja hieman korkeamman bitumimäärän takia SMAasfaltti on kalliimpaa. Uuden asfalttitehtaan vuosikulutus voi nousta 3,5 miljoonaan maakaasukuutioon. Valuasfaltissa bitumin osuus on jo noin 9 15 prosenttia. Valuasfaltti on lähes nestemäistä, ja sillä paikataan esimerkiksi teiden halkeamat sekä kulumaurat ja sitä käytetään vesieristeeenä. Sarjassa 3 000 kilon annoksia Lohjan Muijalassa sijaitsee yksi Lemminkäisen runsaasta neljästäkymmenestä asfalttitehtaasta Suomessa. Sen pihalla on suurissa kasoissa kiviainesta ja kierrätysasfalttia valmiina käsittelyä varten. Bitumi säilytetään säiliöissä 160 170-asteisena. Täytejauheista kalkki ja lentotuhka säilytetään omissa säiliöissään ja kivipöly kiertää osana prosessia kuumennusrummusta suodatukseen, talteenottoon ja uudelleenkäyttöön. Valmistusprosessissa kivi ja kierrätysasfaltti kuljetetaan syöttösiilojen ja hihnakuljettimien kautta kuumennusrumpuun. Neitseellisellä kiviaineksella on oma rumpunsa ja kierrätysasfaltilla omansa. Rum- Jatkuu sivulla 8 Gasetti 2 2008 7
Jari Mäkelän (vas.) ja Seppo Hyvösen mielestä maakaasun plussapuolia on se, että kaasu tulee suoraan putkea pitkin laitokselle, eikä välivarastointia tarvita. Kuvassa taustalla maakaasukäyttöinen poltin. Jatkoa sivulta 7 mussa kiviaineksen lämpötila nostetaan noin 220 asteeseen, jotta kosteus saadaan haihdutettua ja aines kuumennettua käsittelylämpötilaan. Kierrätysasfaltin lämpötila nostetaan omassa rummussaan noin 150 asteeseen. Asfalttia voidaan työstää vain lämpimänä. Seuraavaksi aineet punnitaan erikseen ja ohjataan sekoittimeen, joka tekee minuutissa 3 000 kilon annoksen valmiiksi. Sekoittimesta massa viedään kuljetusvaunuilla varastosiiloihin. Siiloista erilaiset asfaltit kuormataan autoihin, jotka vievät massan suoraan työmaalle. Valmiin asfaltin lämpötila on noin 150 180 astetta. Lohjalta massaa kuljetetaan Hankoon asti. Kuorma pysyy lämpimänä useita tunteja. Lohjan tehtaan toiminta perustuu annostyyppiseen jatkuvaprosessiin. Tämä on yleisin tapa, mutta meillä on myös tehtaita, joissa on jatkuvasekoitteinen prosessi, toteaa Jari Mäkelä. Tuhat kuutiota kaasua tunnissa Kuumennusrumpu toimii maakaasukäyttöisellä teollisuuspolttimella, jonka liekki on suoraan yhteydessä kiviainekseen. Uudistimme muutama vuosi sitten laitteistoja ja samalla vaihdoimme öljyn maakaasuun. Uutta putkea jouduttiin vetämään vain puolisen kilometriä, kertoo työmaapäällikkö Seppo Hyvönen. Seppo Hyvösen ja Jari Mäkelän mukaan maakaasun valintaan Lohjalla johtivat hinta- ja ympäristöedut. Maakaasu palaa puhtaasti, eikä rikkipäästöjä synny. Rikittömyys myös lisää laitteiden käyttöikää, koska ne eivät ruostu niin helposti. Mäkelä toteaa, että maakaasun hintaan suhtauduttiin ehkä liian optimistisesti. Öljyyn sidottuna myös maakaasun hinta on seurannut muiden energiavaihtoehtojen hintakehitystä. Yksi maakaasun eduista on helppokäyttöisyys. Kaasu tulee meille suoraan putkea pitkin, jolloin ei tarvita välivarastointia, erillisiä säiliöitä ja lisäliikennettä tontille, täsmentää Mäkelä. Lohjan asfalttitehdas käyttää vuodessa noin 800 000 normikuutiota maakaasua, jolla valmistetaan noin 86 tuhatta tonnia asfalttimassaa. Seppo Hyvönen laskee tuntikulutuksen noin tuhanneksi kuutioksi. Yhteistyö Gasumin kanssa on sujunut hyvin. Gasum teki kaasuputkilinjaan tarvittavat muutokset, jotta saamme kaasun prosessia varten tarvittavassa neljän barin paineessa, kertoo Mäkelä. Uusi laitos Pohjoismaiden suurin Lemminkäisellä on päädytty maakaasuvaihtoehtoon myös uudessa, Tuusulaan rakennettavassa asfalttitehtaassa. Toukokuussa 2009 valmistuva asfalttitehdas korvaa nykyiset Tuusulan ja Vantaan laitokset, joiden tekniikka on jo vanhentunutta. Uuden laitoksen kapasiteetti Lohjan asfalttitehtaalla tehdään lähes sata tuhatta tonnia asfalttimassaa vuodessa. Asfalttitehtaan operaattori Jussi Oromaa lastaa valmista, 150 180-asteista asfalttia siilon pohjaluukusta kuorma-auton lavalle. 8 Gasetti 2 2008
on 600 700 tuhatta tonnia vuodessa, josta käyttöön otetaan tarvittava määrä, kertoo Mäkelä useita miljoonia maksavasta investointihankkeesta. Mäkelä arvioi uuden laitoksen maakaasun kulutukseksi noin 3,5 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun tuotanto on suurimmillaan. Uusi laitos perustuu BAT-tekniikkaan eli parhaaseen mahdolliseen tekniikkaan, jossa niin ympäristöasiat kuin tuotannon ja taloudenkin tehokkuus on otettu huomioon. Maakaasu jatkaa vihreää linjaamme. Viereisessä Lemminkäisen tehdaskiinteistössä on jo käytössä maakaasu ja asentamisen yhteydessä valmistauduttiin asfalttitehtaan tulevaan käyttötarpeeseen. Näin säästämme rakentamisinvestoinneissa. Lemminkäinen solmi Tiehallinnon kanssa 12 vuoden palvelusopimuksen. Asfalttialan markkinajohtaja Lemminkäinen Infra Oy on asfalttialan mark kinajohtaja. Vaikka esimerkik si vuonna 2007 Suomen päällystystyöt pysyivät edellisvuoden tasolla, on Lemminkäisen päällystystoimialueen liikevaihdon kasvu jatkunut hyvänä. Alan kilpailu on tiukkaa ja se vaikuttaa myös hintatasoon. Lemminkäinen hoitaa esimerkiksi useiden kaupunkien ja kuntien asfaltoinnit. Muun muassa Lohjan laitokselta käsin hoidetaan Lohja, Vihti, Siuntio, Tammisaari ja Hanko. Lemminkäisen suuri väylähanke on myös E18-moottoritie, vaikkei sen päällystystä tehdäkään. Kuluvan kesän aikana alkaa esimerkiksi Lapin tiepiirissä merkittävä kaksivuotinen rakenteenparantamisurakka sekä tehdään päällystysurakat Vaasan ja Turun tiepiireissä, toteaa Mäkelä. Vuosi sitten Lemminkäinen solmi Tiehallinnon kanssa uudenlaisen palvelusopimuksen, jonka mukaan yritys vastaa 12 vuoden ajan valtateiden 3, 9 ja 10 kunnossapidosta. Tässä konserni voi yhdistää niin suunnittelun, rakentamisen kuin kunnossapidonkin osaamistaan. Lemminkäinen-konserni on suomalainen, Suomessa ja maailmalla toimiva rakennuskonserni, jonka toiminta jakaantuu talonrakentamiseen, infrarakentamiseen, talotekniikkaan ja rakennustuotteisiin. Päällystystoiminta on yksi Lemminkäinen Infra Oy:n toimialueista. Koko konsernin liikevaihto oli vuonna 2007 noin 2,2 miljardia euroa, josta Infran osuus oli runsas 820 miljoonaa euroa. Infra toimii Suomen lisäksi Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä. Asfaltointiryhmässä on työnjohtajan ja asfaltinlevityskoneen kuljettajan lisäksi lapio- ja kolamiehiä, jyrän kuljettaja ja rekkakuski, joka hoitaa massan kuljetuksen tehtaalta työmaalle. Kuvan porukka teki toukokuussa uutta päällystettä Tammisaaren Ruusutielle. Uutta pintaa 3 100 kilometriä Kuluvan vuoden ja lähinnä kesäkuukausien aikana uusitaan päällysteitä maamme maanteillä noin 3 100 kilometriä. Päällysteiden uusimiseen ja samassa yhteydessä tehtävään korjaamiseen ja parantamiseen on käytettävissä 130 miljoonaa euroa. Määräraha on vähentynyt koko ajan vuodesta 2005 lähtien, jolloin se oli 150 miljoonaa euroa. Tiehallinnon mukaan maanteiden kunnon ylläpitämiseksi tarvittaisiin yli 4 000 kilometrin päällystysmäärä. Nyt pyritään pitämään päätiet hyvässä kunnossa ja vähäliikenteisiä teitä korjataan paikkauksin yhä useammin. Tiehallinnosta todetaan, että uusien päällysteiden valmistuksessa kiinnitetään nyt entistä enemmän huomiota päällysteiden säänkestävyyttä parantaviin tekijöihin. Päällysteissä pitää ottaa jatkossa huomioon myös leutojen talvien olosuhteet. Perinteisten ylläpito- ja päällystysurakoiden rinnalle on tullut jonkin verran pitkäaikaisia, 10 15 vuotta kestäviä ylläpitosopimuksia, joissa urakoitsija vastaa sopimusalueen teistön päällystämisen ja tiemerkintöjen lisäksi myös toimenpiteiden suunnittelusta ja kohdentamisesta. Tiehallinto pyrkii näin saamaan käyttöön entistä tehokkaampia keinoja teiden ylläpitoon. Tietyökartta netistä Kesän tietytöt on yleensä julkaistu omassa kartassaan. Tänä vuonna erillistä paperikarttaa ei tehdä, vaan kartta on ladattavissa Internetissä tiehallinnon sivuilta. Nettikarttaan on saatu mukaan myös toukokuussa varmistuneet työkohteet. Meneillään on suuria tiehankkeita eri puolilla Suomea. Turku Helsinki-moottoritien viimeinen osuus valmistuu marraskuussa 2008. Valtatie 2:ta parannetaan välillä Vihti Pori. Valtatie 3:n läntisen kehän rakennustyöt ovat meneillään Tampereella. Valtatie 4:llä työmaa on Lusi Hartola -välillä sekä Kemi Tornio-moottoritien työmaalla. Valtatie 6:lla työkoneet ovat Lappeenrannan ja Joutsenon välillä. Kehä I:n työmaa on Leppävaarassa. Gasetti 2 2008 9
Daniel Paccoudin mielestä kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyvät kysymykset ovat osa maakaasun kilpailukykyyn vaikuttavista asioista. Ydinvoiman lisäksi Ranskassa tarvitaan maakaasusähköä TEKSTI: TUOMO SAARNI KUVAT JA TILASTOTIEDOT: L' ASSOCIATION FRANÇAISE DU GAZ Heinäkuussa Euroopan unionin (EU) puheenjohtajana aloittava Ranska on tunnettu ydinvoimamaa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt maakaasun kasvava rooli. Ranskan kaasuyhdistyksen pääsihteeri Daniel Paccoud esittelee Ranskan kaasualan kehitysnäkymiä ja haasteita Gasetin haastattelussa, joka tehtiin huhtikuussa. Millaisena näette maakaasun tulevaisuuden Ranskassa? Mitkä ovat kasvualueet? Ranskan kaasuteollisuus lähti kasvuun kun Lacqin kaasuntuotantoalue otettiin käyttöön 60-luvulla. Tästä alkaen maakaasun käyttö Ranskassa on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2007 käyttö kuitenkin vähe- ni jonkin verran, koska talvi oli hyvin leuto. Ranskan energiamarkkinat poikkeavat muusta Euroopasta, koska sähkö tuotetaan pääasiassa (78 %) ydinvoimalla. Tästä huolimatta maakaasun käytön arvioidaan kasvavan erityisesti voiman tuotannossa, vaikka tällä hetkellä Ranskassa on käytössä vain yksi kombivoimalaitos, Gaz de Francen DK6 laitos, joka tuottaa vuodessa noin 5,4 TWh sähköä (tästä 1,7 TWh tuotetaan teollisuuskaasulla). Lisäksi voidaan todeta, että useimmat voimantuottajat Ranskassa pitävät maakaasua ykkösvaihtoehtona kattamaan tulevaa sähkön tarvetta. Vuosina 2008 2012 pitäisi aloittaa 9 uuden laitoksen rakentaminen. Näiden yhteenlaskettu tuotantoteho on 3 900 MW. Vuoden 2010 jälkeiselle kaudelle kaavaillaan näiden lisäksi vielä yli 15 uuden maakaasuvoimalaitosprojektin käynnistämistä. Mitkä ovat alan suurimmat edessä olevat haasteet hintakilpailukyvyn ylläpitäminen vai muut seikat? Maapallon lämpeneminen on koko pla- 10 Gasetti 2 2008
RANSKAN KAASUMARKKINOIDEN AVAINLUKUJA neetan haaste. Maakaasun hankintaan, huoltovarmuuteen tai kaasun hintakilpailukykyyn liittyviin kysymyksiin on mahdollista vastata ainoastaan osana kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyvää kokonaisuutta. On totta, että näiden kaikkien kysymysten kytkeytyminen toisiinsa pakottaa teollisuuden reagoimaan ja kehittämään uusia strategioita. Esimerkiksi energiayhtiöitä vaaditaan saamaan aikaan tietyn tasoisia energian säästöjä. Tämän takia ne kehittävät uusia palveluja ja neuvovat asiakkaitaan. Ranskan hallitus käynnisti viime talvena laajan julkisen keskustelun ympäristöstä (ympäristöfoorumi "Grenelle"), joka johtaa erityisesti asuntojen energian käytön tehostamiseen ja uusiutuvan energian käyttöosuuden kasvattamiseen pakottavien uusien lainsäädännöllisten keinojen käyttöönottamiseen. Onko huoltovarmuus merkittävä asia Ranskassa? Miten Ranskan hallitus, yritykset ja kaasuyhdistys pyrkivät vaikuttamaan huoltovarmuuteen? Huoltovarmuuskysymykseen liittyy monia näkökohtia kuten geopolitiikka, (kaasu)varojen saatavuus, infrastruktuuriin tehtävien investointien taso ja markkinoiden joustavuus. Tästä syystä on vaikea antaa yhtä vastausta erityisesti Ranskan tapaisessa maassa, jossa 98 % kaasun kysynnästä on tuonnin varassa. Ranska on kehittänyt hajautetun tuontisalkun, jossa on pitkäaikaisia tuontisopimuksia useiden tuottajamaiden kanssa: Norja (29 %), Hollanti (19 %), Algeria (16 %), Venäjä (16 %) ja Egypti (5 %). Hajauttamista tehostetaan kehittämällä jatkuvasti LNG:n tuontia, joka nykyään vastaa noin 25 prosenttia koko tuonnista. Ranskan LNG:n höyrystyslaitosten kapasiteetti nousee 24 mrd m 3 :iin vuodessa, kun Fos-Cavoun uusi terminaali (8 mrd m 3 /v) saadaan täyteen käyttöön vuonna 2009. Keskustelua käydään neljästä uudesta terminaalista, joista osa on pidemmällä. Lisäkapasiteetin nähdään lisäävän Ranskan ja Euroopan markkinoiden houkuttelevuutta. Se parantaa myös markkinoiden joustavuutta. Ranskan varastokapasiteetti (11,5 mrd m 3 ) yhdessä regulaation kanssa on suunniteltu varmistamaan kaasutoimitukset myös hyvin kylminä talvipäivinä, mutta varastot voidaan nähdä myös huoltovarmuutta lisäävinä tekijöinä. Miten Ranskan kaasuteollisuus edistää EU:n tavoitteiden (uusiutuvat, CO 2 -vähennykset) saavuttamista? Kuten edellä mainitsin, Ranskan hallitus on organisoinut laajan keskustelun ympäristökysymyksistä. Niinpä EU:n tavoitteet tullaan pian saavuttamaan vahvoilla kansallisilla toimenpiteillä, joilla asetetaan uusia energiatehokkuusvaatimuksia Ranskan asuntosektorille. Koko energia-ala mobilisoidaan tarttumaan näihin haasteisiin. Maakaasu on puhtain ja kestävän kehityksen mukaisin fossiilinen polttoaine (alhaiset CO 2 - päästöt muihin uusiutumattomiin energiamuotoihin verrattuna, vähän saastuttava, hyvä tehokkuus), mikä helpottaa tavoitteiden saavuttamista. Tehokkaat kaasulaitteet, kuten jo markkinoilla olevat kondenssikattilat, vähentävät tehokkaasti hiilipäästöjä. Teollisuus panostaa jatkuvasti tutkimukseen innovatiivisten ja tehokkaiden teknologioiden kehittämiseksi. Jotkut näistä, esimerkiksi kaasulämpöpumput ja mikro-chp ovat pian tarjolla. Lisäksi maakaasua voidaan helposti käyttää jaksottain uusiutuvan energian, kuten aurinkoenergian tai tuulivoiman kanssa. Maakaasu ja uusiutuva energia tulee nähdä toisiaan tukevana eikä keskenään kilpailevina. Näettekö alueita, joissa maakaasu ja ydin voima kilpailevat keskenään? Maakaasua ja ydinvoimaa tarvitaan välttämättä sähkön tuotannossa. Yksinkertaistaen voisimme sanoa, että Ranskan tapauk sessa ydinvoima sopii parhaiten perusvoiman tuotantoon, kun taas maakaasua hintojen mukaan voidaan käyttää perusvoiman tuotantoon tai ainakin välivoiman ja huippuvoiman tuotantoon. Maakaasu: käyttö 2007: 500 TWh tuotanto 2007: 13 TWh tuonti: 490 TWh asiakkaat: verkkoon on kytketty 11,5 miljoonaa kotia. Maakaasun osuus primäärienergian käytöstä noin 14 % 42% 7% 4% 14% 33% Hiili Öljy 85 % tuonnista pitkäaikaisten sopimusten varassa. lyhytkestoisten sopimusten osuus on lähes 6 % LNG:n osuus tuonnista on lähes 25 %, mikä lisää hankinnan hajautusta Ranskassa Markkinoiden avaaminen Toisen maakaasudirektiivin implementointi vuonna 2007 avasi kaasumarkkinat kokonaan. Sähkö- ja maakaasumarkkinat ovat olleet avoinna muille paitsi kotitalousasiakkaille heinäkuun alusta 2004 lukien. Heinäkuun alusta 2007 alkaen, muun Euroopan tapaan, kaikki asiakkaat (myös kotitaloudet) voivat vapaasti valita sähkön ja maakaasun toimittajansa. Kaasualan toimijoita: kotitalouksille kaasua toimittaa 4 yhtiötä eli Altergaz, EDF, Gaz de France ja Poweo kotitalouksien ulkopuolelle kaasua toimittaa 17 yhtiötä 2 siirtoverkkojärjestelmäoperaattoria: GRT gaz (Gaz de Francen tyräryhtiö) ja TIGF (Totalin tytäryhtiö, joka operoi vain lounaisella alueella) Putkistot: siirtoputkiston pituus on 35 100 km 22 paikallisjakelujärjestelmäoperaattoria: GRDF (Gaz de Francen tytäryhtiö) ja 21 paikallisjakeluyhtiötä. jakeluputkistojen kokonaispituus on 190 000 km. Varastot: 2 varasto-operattoria: Gaz de France ja TIGF 14 maanalaista varastoa eri puolilla Ranskaa (suolaluolia ja aquifereja). Maakaasu Ydinvoima Uusiutuvat energialähteet Kansallinen regulaattorin Commission de Régulation de l Energie (www.cre.fr) päätehtäviä ovat: taata käyttäjien pääsy verkkoihin ja muihin laitoksiin ehdottaa verkon ja LNG:n käyttötariffeja energiaministerille selvittää operaattorien ja järjestelmien käyttäjien välisiä erimielisyyksiä myöntää poikkeuslupia seurata investointien edistymistä hyväksyä siirtoverkko-operaattorien vuosittaiset investointisuunnitelmat taata siirto- ja jakeluverkkojärjestelmäoperaattorien riippumattomuus. Gasetti 2 2008 11
Tyytyväisyys Gasumin toimintaan Toimitusvarmuus Lupausten pitäminen Henkilöstön ammattitaito Valvomon toiminta Kunnossapidon toiminta Laskutuksen toimivuus Laskutuksen selkeys Henkilöstön palveluhalukkuus Gasum Online -järjestelmä Joustavuus ongelmatilanteissa Muu markkinointituki Toiminnan asiakaslähtöisyys Tiedottamisen avoimuus Markk./ esittelymateriaali Yhteydenpidon aktiivisuus Hintakilpailukyky 7,0 8,8 8,8 8,6 8,6 8,6 8,5 8,5 8,4 8,2 8,0 8,0 8,0 7,9 7,9 9,5 Haastateltavilta kysyttiin, miten tyytyväisiä he ovat Gasumin toimintaan 16 eri ominaisuuden osalta. Arvioita pyydettiin kouluarvosanoilla 4 10. Asiakassuhdetutkimus 2008: Kehitystä haasteellisissa olosuhteissa TEKSTI: SONJA HELLÉN-NIEMINEN KUVA: GASUM Tuoreen asiakassuhdetutkimuksen tulokset ohjaavat Gasumia jatkamaan toimintansa kehittämistä yhä asiakaslähtöisemmäksi. Asiakkaat toivovat maakaasulle merkittävämpää roolia energiapoliittisessa keskustelussa ja näkyvyyttä katukuvassa. Gasumin toiminta on asiakkaiden mielestä hyvällä tasolla. Gasum teetti Corporate Image Oy:llä keväällä asiakassuhdetutkimuksen, jossa selvitettiin asiakkaiden tyytyväisyyttä Gasumin toimintaan ja tuotteisiin. Puhelinhaastatteluja tehtiin 110 kappaletta. Parhaimmat arvosanat saivat toimitusvarmuus, kunnossapidon ja keskusvalvomon toiminta ja yleiseen henkilöstön 12 Gasetti 2 2008 ammattitaitoon liittyvät asiat. Eniten kehitystä oli tapahtunut edelliseen, kaksi vuotta sitten tehtyyn mittaukseen verrattuna toiminnan asiakaslähtöisyydessä, markkinointituessa ja lupausten pitämisessä. Tyytyväisyys Gasumin toimintaan oli hyvällä tasolla ja se oli kokonaisuutena parantunut vuodesta 2006. Uudet tuotteet kiinnostavat Gasumin uudet tuotteet ja palvelut on otettu hyvin vastaan. Asiakkaat olivat tyytyväisiä lyhyen kaupan (Gasum Plussa) ja riskienhallinnan tuotteista (Gasum Kiinteä ja Gasum Öljysuoja) sekä energiapalveluista saamaansa informaatioon. Eniten toiveita esitettiin hinnan suojaustuotteiden ja laitemyyntipalvelujen jatkokehittämiseen. Asiakkaiden suurin huolenaihe liittyi maakaasun kilpailukykyyn tulevaisuudessa. Samoin Venäjän poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne ja niiden vaikutus maakaasun saatavuuteen aiheuttavat epävarmuutta. Gasumilta toivotaan näkyvämpää toimintaa maakaasun yhteiskunnallisena puolestapuhujana ja maakaasun markkinoijana. Maakaasu näkyville Tulosten perusteella Gasum jatkaa toimintansa kehittämistä yhä asiakaslähtöisemmäksi rakentamalla asiakaskunnan tarpeita vastaavaa tarjontaa ja palveluja. Maakaasua pyritään myös tuomaan paremmin mukaan energiapoliittiseen keskusteluun kuten myös jokapäiväiseen katukuvaan.tässä työssä Gasum pyrkii toimimaan aktiivisesti yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.
TEKSTI JA KUVAT: JUKKA ISOKOSKI Energiatehokasta omakotitalon lämmitystä Tuotepäällikkö Petri Nikkanen opastaa Urpo Merivaloa upouuden kondenssikattilan käytössä. Kotkalaisen Urpo Merivalon omakotitalo on jo pari vuosikymmentä lämminnyt maakaasulla. Merivalo vaihtoi toukokuussa lämmityslaitteistonsa viimeisimpään kaasutekniikkaan. Uuden kondenssikattilan avulla lämmityksen energiatehokkuus paranee ja päästöt ympäristöön vähenevät entisestään. Urpo Merivalon omakotitalo Kotkan vehreällä Ristinkallion asuinalueella on rakennettu 1970-luvun alkupuolella. Alun perin taloa lämmitettiin öljyllä, mutta noin 20 vuotta sitten Merivalo päätti vaihtaa lämmityksen maakaasukäyttöiseksi. Öljykattilan kanssa oli kaikenlaisia häiriöitä muun muassa polttimessa. Lisäksi laitteiston ja piipun puhdistaminen oli hankalaa. Maakaasutekniikka ei ole tuottanut Merivalolle suuria ongelmia. Myönteistä on ollut se, että piippua ei ole enää tarvinnut nuohota, koska maakaasu palaa puhtaasti. Maakaasun poltosta ei synny lainkaan rikkidioksidi-, hiukkas- tai raskasmetalli- päästöjä. Lisäksi typenoksidipäästöt ovat matalat. Tämä näkyy ympäristössä. Pihalla savupiipun viereen kaartuvat koivun oksat kantavat kirkkaan vihreitä lehtiä. Kondenssikattilalla voidaan saavuttaa jopa 30 % energiasäästöt. Energiapihi kondenssikattila Keväällä Merivalon pari vuosikymmentä uskollisesti toiminut kaasulaitteisto alkoi tulla käyttöikänsä päähän. Poltin ja kattila toimivat vielä moitteitta, mutta varaosien saaminen oli jo vaikeaa. Kun Merivalo päätti lämmityslaitteiston uusimisesta, hän halusi samalla parantaa lämmityksen energiatehokkuutta ja päätyi valitsemaan kondenssikattilan. Kondenssitekniikan perusajatus on ottaa talteen kaasun palamisessa ja palamisilman kosteudesta syntyvän vesihöyryn höyrystymisenergia. Lämpö ei karkaa piipusta harakoille, vaan menee siihen, mihin se on tarkoitettukin talon lämmittämiseen. Kondenssikattilalla voidaan saavuttaa vuositasolla jopa 30 prosentin energiasäästöt perinteisiin lämmityslaitteistoihin verrattuna, esittelee Gasumin energiapalveluiden tuotepäällikkö Petri Nikkanen. Korkeampi energiatehokkuus tarkoittaa ympäristölle matalampia hiilidioksidipäästöjä ja Merivalolle edullisempaa kaasulaskua. Urpo Merivalo on tyytyväinen maakaasun puhtauteen ja helppokäyttöisyyteen talon lämmityksessä parin vuosikymmenen kokemuksella. Gasetti 2 2008 13
Nummelassa toivotaan maakaas Gasum valmistelee Mäntsälä Siuntiosiirtoputken rakennustöitä. Uuden putken avulla pyritään varmistamaan pääkaupunkiseudun kasvava kaasun tarve. Samalla saadaan uusia läntisen Uudenmaan kuntia maakaasuverkon piiriin. Vihdin Nummelassa maakaasun toivotaan tuovan säästöjä taloyhtiöiden lämmityskuluihin. TEKSTI JA KUVAT: JUKKA ISOKOSKI öljy lämmityksen varassa. Lisäksi sähkölämmitys eri muodoissa on yleistä, taustoittaa isännöitsijä Kalle Partanen SKV Isännöinti Oy:n Nummelan toimistosta. Isännöitsijä Kalle Partanen tuntee Nummelan asuntokannan ja tietää, että maakaasulla voidaan saada todellisia säästöjä lämmityksessä. Uusi maakaasuputki kulkee Vihdin halki 26 kilometrin matkan. Nummelan lähelle Hiidenmäen teollisuusalueen kupeeseen rakennetaan paineenvähennysasema, josta Gasumin energiapalvelut rakentaa paikallisjakeluputkiston Nummelan alueelle. Tavoitteena on aloittaa kaasun jakelu Nummelassa syksyllä 2009, eli heti kun siirtoputki valmistuu, kertoo Gasumin aluemyyntipäällikkö Timo Jokila. Maakaasu tulee Nummelassa tarpeeseen. Vihdin suurimmassa taajamassa on noin 12 000 asukasta. Tiiviisti rakennettu kuntakeskus poikkeaa lämmitysratkaisujensa suhteen vastaavankokoisista asutusalueista. Nykyään kaukolämpö alkaa olla normi isommissa taajamissa. Nummelassa kaukolämmöllä ei ole määräävää markkina-asemaa. Nummelan ominaispiirre on, että täällä useimmat taloyhtiöt ovat oman Kilpailukykyinen vaihtoehto Kalle Partanen on viime vuodet kauhulla seurannut kevyen polttoöljyn hinnan kehitystä. Kallistuva polttoaine heijastuu suoraan taloyhtiöiden vastikemaksuihin. Öljy alkaa olla arvokasta. Hinta heilahtelee yleensä vain ylöspäin. Nummelassa kaukolämmön hinta on sidottu kalliiseen öljyyn. Nyt haetaan tosissaan järkevämpää ja edullisempaa energiaratkaisua. Maakaasu on ensimmäinen vaihtoehto, joka tarjoaa todellisia säästöjä energiakuluihin öljyyn verrattuna. Esimerkiksi tyypillinen taloyhtiö, joka kuluttaa vuodessa noin 20 000 litraa kevyttä polttoöljyä, voi saada jopa 7 000 euron vuotuiset säästöt lämmityskuluissa vaihtamalla maakaasuun. Se on jo niin iso säästö, että muutokseen kannattaa investoida, vaikka nykyiset laitteet olisivat vielä toimivat, Timo Jokila selvittää. Partanen on päätynyt samaan lopputulokseen. Numeroiden perusteella vaihtoehtoja ei tarvitse miettiä. Tein esimerkkilaskelmat eräästä kohteesta, jossa viisi taloyhtiötä omistaa yhteisen lämpökeskuksen. Vaihtamalla kevyt polttoöljy maakaasuun vastike putoaisi 45 senttiä asuinneliötä kohden. 14 Gasetti 2 2008
un pienentävän lämmityskuluja Investoinnit rahoitetaan vuodessa Edullisen energian hinnan lisäksi maakaasun etuna on, että sen käyttöönotto ei edellytä mittavia investointeja. Öljylämmitteisessä kohteessa selvitään kaasuverkoston liittymämaksulla ja polttimen vaihdolla. Maakaasuun vaihdettaessa taloyhtiön ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi säästääkseen. Nykyisillä kaasun hinnoilla saa alkuinvestoinnin kuitattua vuodessa, Partanen laskeskelee. Tällöin tarvitaan hieman suurempi alkuinvestointi, mutta muutoksen jälkeen odottaa aiempaa edullisempi energialasku. Etenkin kohteissa, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys, kannattaa harkita kondenssikattilan hankintaa. Se toimii todella korkealla hyötysuhteella ja pienikokoinen laite vie vähän tilaa, Timo Jokila esittelee. Uuden alueen haasteet Nummelassa ei ole aiempaa kokemusta Maakaasuun vaihdettaessa taloyhtiön ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi säästääkseen. Lämmitys on taloyhtiöiden suurin yksittäinen kuluerä. Taloyhtiöiden on vaikea löytää vastaavia säästöjä lupaavia investointeja, joita olisi yhtä helppo toteuttaa kuin energiamuodon vaihtaminen öljystä maakaasuun. Muut tavat pienentää energialaskua vaativat joko suuria investointeja tai heijastuvat asumismukavuuteen. Esimerkiksi päätös huonelämpötilan laskemisesta on helppo tehdä kesällä, mutta talvella päätöksessä on vaikeampi pysyä. Maakaasu on varteenotettava vaihtoehto myös sähköllä lämpiävissä taloissa. Gasumin aluemyyntipäällikkö Timo Jokila vakuuttaa, että maakaasu on erittäin kilpailukykyinen Nummelan alueella, jossa suuri osa lämmöstä tuotetaan öljyllä. maakaasusta energiamuotona. Tämä tuo omat haasteensa myyntityöhön. Timo Jokila on havainnut, että uudella alueella myyjän on aktiivisesti tarjottava tietoa. Referenssikohteita ei ole samaan tapaan naapurustossa, kuten vaikka Lohjalla. Ihmiset mieltävät maakaasun helposti vain isojen teollisuuslaitosten polttoaineeksi, vaikka maakaasu sopii kaikenkokoisiin kohteisiin. Taloyhtiöiden etua ajavat isännöitsijät ovat suurena apuna ennakkoluulojen voittamisessa. Partanen kyseli käyttökokemuksia maakaasusta lohjalaiselta kollegaltaan, joka suositteli energiamuotoa varauksetta. Lohjan kokemusten perusteella maakaasu on käyttövarmaa. Ei ole ollut häiriöitä ja luvatut kustannussäästöt ovat toteutuneet, Kalle Partanen toteaa. Putkilinjan rakentaminen valmisteluvaiheessa Rakennuspäätös Mäntsälästä Siun - tioon kulkevasta putkilinjauksesta tehtiin vuo si sitten keväällä. Maakaasuputken rakennusvaiheen valmistelu on käynnistynyt. Maa-alueiden ennakkohaltuunotto alkoi maaliskuun lopussa ja nyt maa-alueet ovat pääosin Gasumin hallussa. Puusto on poistettu jo lähes koko putkilinjan alueella. Raivaustöitä päästiin aloittamaan kevään aikana yhteistyössä maanomistajien kanssa. Varsinaiset rakennustyöt alkavat ensimmäisenä kohteissa, joissa tarvitaan erikoisrakennusmenetelmiä kuten louhintaa. Peltoalueilla putken rakennustyöt pyritään aloittamaan syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Pääurakoitsijat päättävät yksityiskohtaisesta rakennusaikataulusta. Maakaasuputken rakentaminen on jaettu kahteen osaan. Gasum allekirjoitti 23. toukokuuta urakointisopimuksen E. M. Pekkinen Oy:n kanssa, joka rakentaa putken ensimmäi - sen osuuden Mäntsälän Hirvihaarasta Vihdin Selkiin. Pääurakoitsijaksi osuudelle Selkistä Siuntion Pölansiin on valittu Destia. Mäntsälästä Siuntioon rakennettavan maakaasuputken pituus on noin 90 kilometriä. Putken halkaisija on 500 millimetriä. Lisäksi rakennetaan 5,5 kilometriä pitkä haaraputki Lohjalle. Varsinaisen siirtoputkiston lisäksi hankkeeseen kuuluu tarvittavien venttiili-, paineenvähennys- ja linkkiasemien sekä anodikenttien rakentaminen. Putkihankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 55 miljoonaa euroa ja suorat työllisyysvaikutukset noin 430 henkilötyövuotta. Maakaasuputken on tarkoitus olla valmis kaupalliseen käyttöön syksyllä 2009. Gasetti 2 2008 15
Kynä valmiina sopimuksen allekirjoitukseen Gasum esitteli maakaasun mahdollisuuksia Länsi-Suomessa TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: TIMO JAKONEN Turun talousalueen yritykset ovat kiinnostuneita ottamaan maakaasun käyttöön niin teollisuusprosesseissa kuin lämmityksessä ja sähköntuotannossakin. Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes esitteli keväällä maakaasun eri mahdollisuuksia alueen elinkeinoelämän edustajille Turun kauppakamarin tilaisuudessa. Vuoden alussa Neste Oil ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME) tekivät Gasumin kanssa aiesopimuksen maakaasun toimittamisesta. Sopimuksen mukaan Nesteen Naantalin jalostamolle rakennettava vedyntuotantoyksikkö ja TSME:n maakaasukäyttöinen sähköä ja lämpöä tuottava voimalaitos ostaisivat kaasua noin 450 miljoonaa kuutiota vuodessa. Gasumin tavoitteena on saada alueen vuosikulutukseksi 500 miljoonaa kuutiota. Kun Neste Oilin ja TSME:n investoinnit varmistuvat, mekin voimme tehdä toteutuspäätöksen. Luultavimmin tämä tapahtuu lokakuussa. Aie sopimuksen pohjalta olemme tehneet jo suunnitelman, jonka mukaan varsinainen rakentaminen alkaa kesällä 2009. Näin voisimme aloittaa maakaasun toimittamisen alueelle vuoden 2011 aikana, kertoi Antero Jännes. Maakaasuputken rakentaminen on Gasumille noin 200 miljoonan euron hanke. Se tarkoittaa suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa noin 950 henkilötyövuotta. Kaasunkäyttäjille investointi on paljon suurempi eli noin miljardin verran. Heidän kannaltaan katsottuna suunnittelu- ja rakentamisvaiheen työllistävä vaikutus on noin 5 000 henkilötyövuotta. Luvut eivät sisällä laite- ja materiaalivalmistusta. 200 kilometriä uutta verkostoa Maakaasuverkoston Länsi-Suomen verkostolaajannuksen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on jo tehty, ja Gasumilla on valtioneuvoston lupa tarvittavien maiden lunastukseen. Länsi-Suomen putki vedetään Mäntsälästä Riihimäen ja Forssan kautta Naantaliin. Uuden putken pituus on noin 200 kilometriä ja se kulkee 20 kunnan kautta. Kuluvan kesän aikana tehdään maastotutkimuksia. Putken toteutumisen edellytyksenä on uuden voimalan ja Naantalin jalostamon vety-yksikön rakentaminen. Nyt voimme tarjota kaasun monipuolisia vaihtoehtoja myös muille yrityksille. Maakaasu sopii esimerkiksi teollisuuslaitosten omaan, pienimuotoiseen lämmitykseen ja sähköntuotantoon, metalliteollisuuden ja keramiikkateollisuuden prosesseihin, puutarhoille, ravintoloille ja kotitalouksille. Hyviä kokemuksia maakaasusta on saa- Antero Jännes esitteli yleisölle erilaisia maakaasun käyttömahdollisuuksia Turun talousalueella. Suunnitelmien mukaan länsilaajennuksen rakentaminen aloitetaan kesällä 2009. 16 Gasetti 2 2008
tu muun muassa telakoiden ja rakennustyömaiden lämmityksestä, Jännes esitteli kuulijoille. Maakaasun liikennekäyttö lisääntyy koko ajan ja Gasum on luvannut rakentaa myös Turun alueelle maakaasuautojen tankkausaseman. Maakaasu soveltuu julkiseen liikenteeseen, jakelu- ja jäteautoihin sekä takseihin ja henkilöautoihin. Esimerkiksi kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvää biokaasua voidaan maakaasuputkissa siirtää kaasuautojen käyttöön. Destia on esittänyt vähäpäästöisten, maakaasukäyttöisten lauttojen käyttöönottoa esimerkiksi Paraisten ja Nauvon sekä Korppoon ja Houtskarin reiteillä. Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki (vas.) luovutti Antero Jännekselle kynän, jolla lopullinen sopimus maakaasun toimittamisesta voidaan syksyllä allekirjoittaa. Sopiiko Kakolan metaani maakaasuputkeen? Kauppakamarin kevätkokouksessa puhunut Antero Jännes sai lahjaksi kynän, jolla lopullinen sopimus voidaan syksyllä allekirjoittaa. Yrittäjät ovat tyytyväisiä, että pitkään kestänyt hanke on saatu loppusuoralle ja uusi energiavaihtoehto tulee myös Länsi-Suomeen. Antero Jännekseltä kysyttiin esimerkiksi siitä, onko mahdollista ottaa talteen vuodenvaihteessa valmistuvasta Kakolan jätevedenpuhdistamosta biokaasua, jota voitaisiin siirtää maakaasuverkostossa. Jännes kertoi, että voidaan. Helsingin Vesi Oy:n kanssa vastaavanlaista yhteistyötä selvitetään. lisää. LNG:tä tuodaan muuan muassa Lähi-idästä, kertoi Jännes. LNG:hen liittyy osittain myös Gasumin Balticconnector-hanke, jolla voitaisiin yhdistää Suomi Latvian maakaasuvarastoihin. Samalla luotaisiin pohja Itämeren alueen yhteiselle LNG-terminaalille, joka monipuolistaisi maakaasun hankintaa. Liikennekäyttö kiinnostaa Jarmo Tamminen, Pekka Jousi, Tapio Laakso ja Hans Langh pitävät maakaasua kiinnostavana vaihtoehtona. Hans Langh harmittelee, että kaasuputki menee Piikkiön ohi niin kaukaa, etteivät he voi hyödyntää sitä yritystilojen lämmityksessä. Kaikkien mielestä olisi hyvä, jos Turun keskustaan rakennettavasta Kakolan jätevedenpuhdistamosta voitaisiin ohjata syntyvää biokaasua maakaasuverkkoon ja edelleen liikennekäyttöön. Muutoinkin maakaasukäyttöinen julkinen liikenne sai miehiltä kannatusta. Naantalilainen Tapio Laakso totesi maakaasuputken rakentamisen tuovan työpaikkoja varsinkin Naantaliin. Pekka Jousen mielestä putken rakentaminen piristää koko alueen talouselämää monin tavoin. Onko edullisempaa tuoda maakaasua kuin sähköä? Turun kauppakamarin hallituksen puheenjohtajaa Kari Ruususta kiinnosti se, onko edullisempaa tuoda sähköä Venäjältä linjoja pitkin vai maakaasua putkessa? Maakaasu on edullisempi vaihtoehto, koska yhden putken kautta kulkevaan määrään tarvittaisiin monta voimalinjaa. Sähkölinjojen hävikki on suurempi kuin maakaasun siirrosta aiheutuva hävikki. Maakaasua on myös taloudellisempaa tuoda Venäjältä Suomeen putkea pitkin kuin nesteytettynä LNG-laivoilla muualta. Yleensä lasketaan, että Venäjältä kaasu kannattaa tuoda Saksaan asti putkella. Sitä etelämpänä on jo nyt monta LNG-terminaalia, ja niitä rakennetaan koko ajan Maljan maakaasulle nostivat Hans Langh (vas.), Tapio Laakso, Pekka Jousi ja Jarmo Tamminen. Miesten mielestä maakaasu on kiinnostava vaihtoehto. Gasetti 2 2008 17
sinunkaupat TUULIAN kanssa Vuoden gasumlainen Tuulia Toivanen on arkiston aarre Gasumin keväisessä Huollon Paikka -tapahtumassa seppelöitiin arkistonhoitaja Tuulia Toivanen Vuoden gasumlaiseksi. Valkealan ilopilleri ja määrätietoinen tiimipelaaja tarttuu kesällä vasaraan ja vanhan puutalon keittiöremonttiin. Puutarhastaan Tuulia saa energiaa keholle ja sielulle. TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: TUOMAS PIETINEN, INDEXOPEN Puhelias ja pirteä Tuulia Toivanen ei vastaa arkkityyppiä arkistonhoitajasta. Hänen mielestään itse työkään ei vastaa perinteistä käsitystä arkistotyön yksipuolisuudesta ja yksinäisyydestä. Tuulian työpaikka on Valkealassa. Tämä on suurelta osin asiakaspalvelua. Etsin teknisestä arkistosta taustatietoa koko talon väelle, laajennusprojektiin sekä siirrossa ja kunnossapidossa työskenteleville. Talon ulkopuolisille hoidan karttapalvelua, Tuulia kertoo. Taustajoukon voimahahmo Tuulia on ollut talossa jo lähes kaksikymmentä vuotta, joten väki on tullut tutuksi. Tuulian mielestä Vuoden gasumlainen -tunnustuskin on kiitos enemmänkin yhteistyön tekemisestä kuin omasta henkilökohtaisesta puurtamisesta. Yhteinen tavoite on kaiken lähtökohta. Itse kuulun taustajoukkoihin, mutta etulinjassakin tarvitaan taustan tekemää työtä. Olen ylpeä omasta työstäni, mutta toivottavasti myös tarpeeksi avoin oppiakseni uutta. Aikaisempi työ on perustana uutta tehtäessä. Olisikin hyvä, ettei töitä tehtäessä ja uutta rakennettaessa unohdeta dokumentointia, Tuulia muistuttaa työkavereitaan. Vuoden gasumlaisen valintaraati, johon kuului viisi aikaisempaa Vuoden gasumlaista, perusteli valintaansa muun muassa sillä, että Tuulia on määrätietoinen ja avulias ihminen, joka pitää niin paperit kuin myös tarvittaessa työkaverinsakin järjestyksessä. Tämä on hieno kiitos työkavereilta! Tuulia on myös maakaasuttaja eli yksi henkilöstökerhon aktiivijäsenistä. Tuulia on järjestänyt jo vuosien ajan esimerkiksi Messilän koko perheen ulkoilupäivän. Historialliset puutarhat kiehtovat Vapaa-aikanaan Tuulia toteaa olevansa tyypillinen keski-ikäinen, joka lukee ja lenkkeilee. Intohimon kohde on perheen puutalo ja varsinkin sen puutarha. Rakastan puutarhatöitä ja puutarha-alan tutkimista. Siinä voin myös yhdistää kiinnostukseni historiaan. Historialliset puutarhat ja vanhat perinteiset kasvit ovat sydäntäni lähellä. Voiko olla kauniimpaa perennan nimeä kuin Palava rakkaus tai Särkynyt sydän. Puutarhavierailuille pääsen harmittavan harvoin, mutta niitä muistellessa pärjääkin taas talven ylitse. Tänä kesänä Tuulia ei ehdi paljon puutarhasta nauttia keittiöremontin takia. Teemme mieheni kanssa remonttia mahdollisimman paljon itse, ja perhepiiristä löytyvät tarvittavat ammattilaiset. Vain kaasuasennus täytyy ostaa ulkopuoliselta. 18 Gasetti 2 2008
NÄITÄ PAKINATYYPPISIÄ JUTTUJA ON TULLUT KIRJOITETTUA JO KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA. Ensimmäinen julkaistiin numerossa 1/1988. Olisi kuulemma aika jo uudistua. Tiedän, että viimeistään 2011 lopulla näin tulee käymään. Niitä kirjoittaa silloin joku toinen. Esitettiin, että voisinko näissä juttupätkissä vastailla lukijoiden kysymyksiin. Sellaisiin, jotka ainakin sivuavat kaasualaa. Edellisessä numerossa 1/2008 tästä saatiin jo esimakua, kun kysyttiin, miksi infrapunasäteilylämmitys tuntuu lämpöisemmältä kuin ilman todellinen lämpötila on. Ehdin jo huolestua, että mitenkäs se huumoriosuus saadaan kerrottua, jos vain teknisin faktoin vastailen lehden toimitukselle jätettyihin kyselyihin. Tähän minua rohkaistiin, että värikkäillä sanavalinnoillakin voi saada paljon aikaan. Ja toisaalta vastaukset tuntuvat kuulemma arvokkaammilta, ja koko lehti asiallisemmalta, jos niihin ei ole vitsejä sekoitettu. Niin, että syy ei ole minun, jos jatkossa juttujen viihteellisyys jää vajaaksi. Maakaasusta on monen koneen polttoaineeksi Nyt kysymys liittyy maakaasun lii kennekäyttöön ja kuuluu seuraavasti: "Suomessa on maakaasubusseja aasubusseja ja yhä enenevissä sä määrin maakaasukäyttöisiä iä henkilöautoja. Mitä muita kulkupelejä maailmalla ailm liikkuu maakaasun asun voimin?" Vuoden alun tilastojen mukaan maailmalla oli 7,6 miljoonaa maakaasuajoneuvoa. Tuosta määrästä Euroopan mantereella oli 750 000 maakaasuautoa. Euroopan ajoneuvomäärään sisältyy 48 000 bussia ja 68 000 kuorma-autoa. Gasetissa 2/2007 oli allekirjoittaneen artikkeli maakaasun käytöstä laivojen polttoaineena. Norjassa nestemäisen maakaasun käyttö laivojen polttoaineena on jo arkipäivää. Yhdeksän laivaa on jo olemassa ja seitsemän on rakenteilla. Suurimmat niistä ovat 130 metrisiä autolauttoja lähellä Bergeniä. Amsterdamissa, Hollannissa on useita maakaasukäyttöisiä kanaaliveneitä, vesibusseja. Vähäpäästöisinä niiden käytölle ei ole aikataulu- tai reittirajoitteita kuten dieselkäyttöisillä on. MAAILMAN MERILLÄ KYNTÄÄ LÄ- HES 250 LNG-TANKKERIA. Useimpien polttoaineena on maakaasu. Ne siis syövät lastistaan. Venäläisillä oli suurena haaveena käyttää maakaasua lentokoneiden polttoaineena. KOL- MIMOOTTORISEN TUPOLEVIN YKSI MOOTTORI OLI RAKENNETTU MAA- KAASUKÄYTTÖISEKSI (LNG) ja kone lensi 1994 ainakin Milanossa, IGU:n kaasukonferenssissa. Tavoitteena oli, että LNG:llä olisi vuonna 2000 lennetty Venäjän ja eurooppalaisten pääkaupunkien välillä. Venäläiset kokeilivat maakaasua myös maailman eniten valmistetun helikopterin MI-8:n Saksassa on maakaasukäyttöisiä mikroautoratoja. polttoaineena. Ajatus oli, että kaasukentillä jatkuvasti operoivat helikopterit olisivat toimineet suoraan kentän tuottamalla kaasulla. Ainakin yksi helikopteri oli rakennettu toimimaan CNG:llä. Tämän jutun kirjoittajalla on siitä jopa prosyyri. KANADASSA KOKEILTIIN MAA- KAASUKÄYTTÖISTÄ VETURIA. Polttoaineena käytettävä LNG oli veturin perään kytketyssä tankkivaunussa vähän samaan tapaan kuin aikoinaan hiilitenderit. Pohjois-Saksassa, kaupungin nimi ei tule mieleen, oli maakaasukäyttöinen (CNG) paikallisjuna. Sen tankkaus hoidettiin samanlaisella ja samaan aikaan toimitetulla kompressorilla kuin Helsinkiin Ruskeasuon linja-autovarikolle hankittiin 1998. ITALIASSA MAAKAASUKÄYTTÖI- NEN SKOOTTERI EI OLE MIKÄÄN HARVINAISUUS. Vaikka polttoainetta ei paljon mukaan mahtuisikaan, niin lähes koko maan yli rakentunut tankkausasemaverkosto hoitaa tilanteen. Itävallan Grazissa on paikallisen kaljatehtaan koko trukkikalusto maakaasukäyttöinen. Samoin tehtaan käytävillä pyörivät siivouskoneet. Maakaasukäyttöiset jäähallikoneet kuuluvat samaan kategoriaan. Useat saksalaiset sisätiloihin rakennetut mikroautoradat pyörivät maakaasulla. Muutama vuosi sitten ENGVA:n vuosikokouksen yhteydessä järjestetyssä mikroautokilpailussa Kölnissä tämän kirjoittaja sijoittui toiseksi. Mitsubishillä on itävaltalaisen kuskin käskemä maakaasukäyttöinen ralliauto. Auto vieraili taannoin myös Suomessa. Ainakin USA:ssa Disneyworldin huvipuistojen koko liikkuva kalusto on, jos ei sähkö-, niin maakaasukäyttöisiä sitten. ITÄVALTALAINEN BOMBARDIERIN TEHDAS KEHITTELI MAAKAASU- KÄYTTÖISEN MOOTTORIKELKAN KONEEN. Pari vuotta sitten niistä yksi, jota allekirjoittanut oli kutsuttu esittelemään, oli esillä myös Jyväskylän moottorikelkkamessuilla. Ei maakaasu ole parhaasta päästä moottorikelkan polttoaineiksi. Polttoainesäiliö on turhan iso ja painava, eikä toimintamatka ole kuin reilut 50 kilometriä. Mutta mitäpä sitä ei tekisi messuvieraiden huomion herättämiseksi. Arto Riikonen Kirjoittaja työskentelee Gasumilla asiakaspalvelupäällikkönä. Gasetti 2 2008 19
KOONNUT: MINNA OJALA Gasum ja Suomen Latu haastavat liikkumaan KUVA: TUOMAS PIETINEN Gasum ja Suomen Latu ry keräävät yhdessä hyvän mielen energiaa. Kesäkuussa käynnistynyt liikuntakampanja haastaa kaikki suomalaiset ulkoilemaan ja kuntoilemaan sekä seuraamaan omaa energiankulutustaan. Energinen Liikuntahaaste-kampanja muistuttaa liikunnan hyödyistä ja myönteisistä vaikutuksista sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. Internet-sivustolle rekisteröityneet voivat ylläpitää omaa henkilökohtaista liikuntapäiväkirjaa. Henkilökohtaisen liikuntahaasteen ovat ottaneet vastaan muun muassa laulaja ja eräopas Kai Hyttinen, terveyden edistämisen politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Maija Perho sekä dosentti Heikki Pekkarinen Kuopion yliopistosta. Hyvän energian karttumista mittaava laskuri perustuu Pekkarisen ja hänen työryhmänsä Kuopion yliopistossa kehittämään laskentamalliin. Hyvän mielen energiaa voi kerätä myös ryhmänä, esimerkiksi yritysten liikuntatapahtumissa. Gasumin perinteiseen golf-turnaukseen osallistuneet keräsivät yhteensä 117,2 kwh hyvän mielen energiaa haastekampanjaan aloitusviikolla. Itämeren kaasu- yhtiöiden väliseen koripalloturnaukseen osallistuneet viisi joukkuetta puolestaan kartuttivat pottia 22 kwh. Kampanjasivustolta löytyy laskurin lisäksi vinkkejä liikkumiseen esimerkiksi Suomen Ladun tapahtumissa. Sivustoille rekisteröityneet saavat myös sähköpostiinsa liikunta- ja tapahtumavinkkejä ja tietoa kampanjan edistymisestä sekä osallistuvat yllätysarvontoihin. Kampanja alkoi 3. kesäkuuta, joten vielä ehtii hyvin mukaan. Yhteensä 12 kuukautta kestävään kampanjaan voivat liittyä kaikki halukkaat. Kampanja-aikana Liikuntahaaste-sivustolle rekisteröityneet yksityishenkilöt osallistuvat kampanjan pääpalkinnon eli Kiilopään lomaviikon arvontaan. Yrityssarjassa jaetaan aktiivisimmille pääsylippuja kesän 2009 urheilutapahtumiin. Lähde mukaan liikkumaan: www.liikuntahaaste.i Yhdessä liikkuminen on mukavaa, toteavat Gasumin keilaajat Jani Toivanen (vas.), Ari Laurila, Timo Jämsäläinen (edessä) ja Reino Toivanen. VALONIA avasi oven sa Turussa TEKSTI: SONJA HELLÉN-NIEMINEN KUVA: MINNA OJALA Varsinais-Suomen Energiatoimisto ja Varsinais-Suomen Agendatoimisto yhdistivät toimintansa uudeksi kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskukseksi. Uusi keskus sai nimekseen VA- LONIA. Hjeltin talon alakerrassa Vanhan Suurtorin laidalla Turussa sijaitsevan keskuksen avajaisia vietettiin toukokuussa. VALONIAn toiminta-ajatuksena on kestävän kehityksen edistäminen ja alueellisena ja puolueettomana asiantuntijana toimiminen. Henkilökunta koostuu 14 kestävän kehityksen sekä ympäristö- ja energia-asioiden asiantuntijasta. Turun kaupunki on keskuksen isäntäorganisaatio vuosina 2008 2010. Varsinais-Suomen kunnat ovat keskeinen kohderyhmä VALONIAn toiminnas- sa. Palvelukeskuksen asiantuntijat ovat auttaneet kuntia muun muassa laatimaan kestävän kehityksen ohjelmia sekä energiankäytön tehostamissuunnitelmia ja kasvihuonekaasujen vähentämissuunnitelmia. Palvelutarjontaan kuuluvat lisäksi erilaiset koulutukset ja asiantuntijaluennot sekä teemaviikot, -näyttelyt ja tapahtumat. Gasum on ollut tukemassa yhteistyösopimuksen ja projektirahoituksen avulla Varsinais-Suomen Energiatoimiston toimintaa ja on osallistunut jäsenenä Varsinais-Suomen Energiatoimiston neuvottelukunnan toimintaan. Gasum näkee tärkeäksi toimiston tekemän pitkäjännitteisen työn alueellisen kestävän kehityksen edistämiseksi. Palvelukeskuksen tavoitteena on tehdä kestävä kehitys, energia-asiat sekä ilmastonmuutos kansalaisille ymmärrettäviksi ja tutuiksi, kertovat VALONIAn Jaana Itälä-Laine (vas.), Liisa Harjula ja Anne Ahtiainen.