UUTISET JOHN DEERE FORESTRY OY:N ASIAKASLEHTI 3 2008 Sahateollisuuden krapulavuodet Kainuussa huolto paikallaan Kokeilussa uudet huippumallit
2 3 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti Tässä numerossa 4 ProServe paremmalla palvelulla enemmän irti metsäkoneista 6 Kokeilussa harvesteriperheen uudet tulokkaat 9 Uusissa harvesteripäissä karsintateho kohdallaan 11 Työn alla entistä vähäpäästöisempi moottori 12 Lukinilla työmaita kolmessa ilmansuunnassa 14 Raivaushenkeä Keski-Euroopassa 15 Teräsvaari metsätöissä jo lähes 70 vuotta 16 Uusi suunta metsäalalle 18 Sahateollisuuden krapulavuodet 21 Lauri Yli-Suvanto, siellä missä tarvitaan 22 Kajaanissa huolto paikallaan 24 Kaksissa saappaissa Jari Väisänen 25 Valtimosta saa hyvät eväät työelämään 28 Svensk resumé 30 Vaihtokoneet JOHN DEERE UUTISET 3/2008 Ilmestyy joulukuussa 2008 Julkaisija: John Deere Forestry Oy Jälleenmyynti, PL 472, 33101 Tampere, puh. 020 584 166, faksi 020 584 167, www.deere.fi Päätoimittaja: Hannu Hietikko Toimituskunnan jäsenet: Hannu Hietikko, Pertti Rauva, Juha M. Järvinen ja Armi Lahtinen Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Paino: Lönnberg Print Tilaukset ja osoitteenmuutokset: John Deere Forestry Oy /Armi Lahtinen, puh. 020 584 6501, sähköposti: LahtinenArmi@JohnDeere.com UUTISIA Nikaralle paikka rallin MM-sarjasta Vuoden 2006 rallin nuorten Suomen mestari Jarkko Nikara ajaa ensi vuonna kuusi rallin MM-sarjan osakilpailua. Nikara varmisti paikkansa voittamalla kansainvälisen autoliitto FIA:n ja rengasvalmistaja Pirellin järjestämän kykyjenetsintäkilpailun Itävallassa lokakuun lopulla. Star Driver Shoot Out -kilpailulla haetaan viittä kansallisissa mestaruussarjoissa menestynyttä nuorta kuljettajaa. Ajotaidon lisäksi asiantuntijaraati arvioi nuorten esiintymiskykyä englanninkielisessä haastattelussa. AKK-Motorsportin rallivalmennusryhmään kuuluva Nikara on ajanut tällä kaudella rallin SM-sarjan isossa N-ryhmässä. MM-sarjassa hän ajaa joko N-ryhmän autolla tai S2000-autolla. Jarkko pääsee nyt näkemään ja kokemaan MM-tason toimintaa rallin huipulla. Olemme taas askeleen lähempänä tavoitettamme, sanoo AKK-Motorsportin rallivalmennuksesta vastaava Risto Mannisenmäki. MM-mitalisti Mika Kalliolle MotoGPsopimus Ratamoottoripyöräilyn suomalainen huippunimi Mika Kallio siirtyy lajin kuninkuusluokkaan eli MotoGP:hen. Italialaisen Ducati-tallin kanssa tehty sopimus sai sinettinsä lokakuussa. Kaikki Ducati-tallin kuljettajat saavat käyttöönsä uudistuneen Desmosedici GP9 -pyörän. Kallio pääsi testaamaan uutta pyöräänsä 250-kuutioisten päätösosakilpailussa Valenciassa. Neuvotteluissa oli alussa mukana neljä eri pyörämerkkiä, mutta Ducatin tarjoama paketti nousi parhaaksi vaihtoehdoksi ja jo loppukesästä olimme käytännössä selvillä sopimuksen yksityiskohdista, Kallio kertoo. Kallion viimeinen kausi 250-kuutioisissa sai arvoisensa päätöksen, kun pronssimitali varmistui Valencian osakilpailussa.
UUSI SOPIMUSHUOLTOKORJAAMO Jukka Väisäsen elokuussa Lieksaan perustama Huolto Väisänen Oy on nimetty John Deere n uudeksi sopimushuoltokorjaamoksi. Huolto Väisänen Oy vahvistaa John Deere n huoltotoimintoja Pohjois-Karjalassa Pielisen yläpuolisella alueella. Jukalla on vankka kokemus John Deere n toiminnasta työskenneltyään asentajana sekä Venäjän organisaatiossa että Joensuussa. Vihavaiselle rallin A-ryhmän mestaruus Forest Vihavainen Racing voitti äärimmäiseksi jännitysnäytelmäksi kehkeytyneen rallisarjan A-ryhmän suomenmestaruuden. Päätöskisa Vaakuna-ralli ajettiin Mikkelissä. Järkevällä taktiikalla koko kauden kisannut Ari Vihavainen osoitti olevansa tarvittaessa myös varma kuljettaja. Ajokkina tiimillä oli Ford Focus WRC01. Olen ajanut rallia vuodesta 1986, joten voidaan sanoa, että mestaruus on pitkän työn tulos. Tänään päivä alkoi hieman tahmeasti, sillä liika varmistelu näkyi ajossa. Viimeisille erikoiskokeille lisäsin vauhtia ja ajo oli heti rennompaa, mestari kertoi voiton varmistuttua. NIMITYKSIÄ Jaakko Ojasesta uusi stipendiaatti Vuoden 2009 John Deere -stipendiaatiksi on valittu opiskelija Jaakko Ojanen Kurun metsäoppilaitoksesta. Perusteluina raati mainitsi aktiivisen otteen ja hyvän opiskelumenestyksen; Jaakko suorittaa lukion oppimäärän metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinnon ohella. Stipendi luovutettiin Jaakolle marraskuun alussa. Tervaskanto Nastolassa huollettavana Orimattilalainen metsäkoneyrittäjä Ilkka Sappinen (kuvassa vasemmalla) käytti silmäteränsä, 13-vuotiaan 1010-kuormatraktorin Nastolan Forest Huollossa 30 000 tunnin määräaikaishuollossa. Iästään ja käyttötunneistaan huolimatta Sappisen ajokone on edelleen moitteettomassa työkunnossa. Koneella on takanaan värikäs historia; puolet työiästään se on ajanut puuta Ranskassa, väliin on mahtunut myös kaksi lyhyempää visiittiä Saksassa. Sappisen mukaan ajokoneella työskentely ei ole Ranskassa juurikaan erilaista kuin Suomessa, ympäristöolosuhteet ja kulttuurierot sen sijaan saattavat aiheuttaa mutkia matkaan. Luottamuksellinen suhde Nastolan Forest Huoltoon on jatkunut kolmetoista vuotta eli koko sen ajan kun 1010 on Sappisella ollut ja jo sitä aiemmin. Forest Huollon Ismo Koponen (oik.)kävi huoltamassa Sappisen 1010:ä kahteen otteeseen myös Ranskanvuosien aikana. Tampereen korjaamolle on nimitetty asentajaksi Anna-Kaisa Kauppila 1.10.2008. Anna-Kaisa on valmistunut asentajaksi Lapin Ammattiopistosta keväällä 2008. Joensuun korjaamolle on nimitetty asentajiksi Marko Karppinen ja Jari Lehtonen 1.11.2008. Molemmat siirtyvät jälleenmyyntiin Joensuun konepajan palveluksesta. PÄÄKIRJOITUS Pää kylmänä Liiketoimintaympäristömme on muuttunut voimakkaasti kuluneen syksyn aikana. Finanssikriisi on vaikutuksineen pyyhkäissyt yli koko maailman. Tällä kertaa täyskäännös yllätti kaikki rajuudellaan, laajuudellaan ja nopeudellaan. Vaikka Suomi onkin kansainvälisessä vertailussa suhteellisesti useimpia muita maita paremmassa asemassa, vaikutukset ovat täälläkin erittäin suuret, ja ne koskevat meitä kaikkia metsäteollisuuden ja puunkorjuun parissa työskenteleviä. Ennustettavuus on nyt vaikeampaa kuin aikoihin. Rahoituksen kustannukset ovat nousseet ja saatavuus vaikeutunut. Venäjän ailahteleva päätöksenteko puutulleissa ja kotimaan metsäteollisuuden sopeuttamistoimet luovat epävarmuuksia ja tuntuvat häiriöinä puunhankinnassa. Tilannetta arvioitaessa on kuitenkin parasta ottaa hieman välimatkaa. Puunkäyttö Suomessa tulee säilymään korkeana ja kotimaisen puun osalta jopa kasvussa. Tulevan talven korjuumäärät tulevat olemaan hyvät, kunhan talvileimikoiden hakkuut käynnistyvät täysimääräisesti. Haasteiksi muodostunevat ensi kevään ja kesän hakkuut. Nyt kannattaa pitää pää kylmänä ja miettiä, miten se aika ylitetään. Mihin on varauduttava, mitä investointeja on tehtävä, onko kalusto kilpailukykyinen, millaisen partnerin kanssa on turvallista toimia? Laskua seuraa aina nousu. Ja kun sinne päästään turvallisesti tai vain pienin vaurioin, huomataan toimintaympäristön yleensä tervehtyneen. Epäterveet toimijat ovat poistuneet ja vahvat jatkavat ja vahvistuvat. Haluan kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme menneestä vuodesta ja toivottaa rentouttavaa joulun aikaa sekä haasteista huolimatta tuloksellista uutta vuotta 2009. Hannu Hietikko Suomen aluejohtaja
4 5 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti Miten metsäkoneyrittäjä voi nostaa koneidensa tuottavuutta ja alentaa kustannuksia? Siinäpä pähkinä purtavaksi. John Deere tarjoaa hyviä vastauksia entistä kattavamman ja laadukkaamman palvelutarjonnan avulla. ProServe Paremmalla palvelulla enemmän irti metsäkoneesta Teksti: Marjaana Lehtinen Kuva: esa kyyrö John Deere n ProServe-projekti laajentaa palveluvalikoimaa ja yhtenäistää toimintamalleja yhtiön eri toimipisteissä. Jatkossa asiakas voi myös määritellä itselleen sopivan palvelutason eli joko ostaa yksittäisiä palveluita kuten ennenkin tai niputtaa haluamansa palvelut räätälöidyksi, sopimuspohjaiseksi palvelukokonaisuudeksi omien tarpeidensa mukaan. Kaikkien myynnin jälkeisten palveluiden tavoitteena on asiakkaan kannattavuuden parantaminen metsäkoneen koko elinkaaren ajan. Jokaisesta palvelusta on kyse sitten laitteen toimituksesta, varaosista, teknisestä tuesta tai huollosta on selvää hyötyä asiakkaalle. Esimerkiksi nopeamman huollon, yksittäisten koulutustapahtumien tai oman koneen ääressä tapahtuvan konsultoinnin kautta asiakkaat pystyvät lisäämään tuottavuuttaan. Kuntoon pohjautuvat huoltotoimenpiteet tai polttoaineen kulutuskäyttäytymisen seuraaminen voivat puolestaan tuoda selviä kustannussäästöjä, listaa John Deere n asiakastuen päällikkö Anssi Kumpulainen. Osa uusista palvelutuotteista on jo valmiina, loput ovat viimeistelyvaiheessa ja saatavilla E-mallien markkinoille tulon myötä. Huolto nopeasti ja kerralla kuntoon Pisimmällä ProServe-projektissa ovat huoltoja korjaamopalvelut. Meneepä mihin tahansa John Deere Forestry Oy:n korjaamoon Suomessa, saa nyt saman toimintamallin mukaista palvelua. Laadukkaan palvelun perustana on mahdollisimman tarkka toimeksianto, jossa asiakas ja huollon tarjoaja yhdessä käyvät läpi koneelle tehtävät toimenpiteet. Sen pohjalta pystymme varaamaan huoltoa varten oikean kapasiteetin ja tarvittavat materiaalit, mikä nopeuttaa läpimenoaikaa korjaamoilla ja lyhentää koneen seisonta-aikaa. Tavoitteena on taata asiakkaalle kerralla onnistunut palvelutapahtuma, Kumpulainen selvittää. Uuden, keväällä 2009 käyttöönotettavan tietojärjestelmän myötä asiakkaat saavat huoltotapahtumasta tilausvahvistuksen sekä entistä kehittyneemmät huoltoraportit. elinkaaren tuottoajattelu ARVO ASIAKKAALLE KASVAVA LIIKEVAIHTO PIDEMPI KÄYTTÖIKÄ ALENEVAT KUSTANNUKSET TULOS/KUSTANNUS TEOREETTINEN TUOTANTO-/LIIKEVAIHTOMAKSIMI LUOTETTAVUUS-/TUOTTAVUUS-/ LAATU- YM. TUOTANNON MENETYKSET ELINKAAREN TULOS YLLÄPITOKUSTANNUKSET KÄYTTÖKUSTANNUKSET PÄÄOMAKUSTANNUKSET VÄLINEET JA MERKITYS PARANEVA LUOTETTAVUUS, SUORITUSKYKY JA LAATU KUNTOON PERUSTUVA HUOLTO, PÄIVITYKSET,... VÄHEMMÄN OSIA, YLIMÄÄRÄISTÄ TYÖTÄ, POLTTOAINETTA METSÄKONEEN ELINKAARI
Mika Merkkiniemi (vas.) huolsi Juha Räikkösen ohjaamaa metsäkonetta Forssassa kesällä 2008. Koulutustarjonta kasvaa Metsäkoneisiin kehitetään jatkuvasti uusia ominaisuuksia, joita hyödyntämällä asiakas voi parantaa koneidensa tuottavuutta. Luovutuskoulutuksessa koneet käydään läpi, mutta syvällisempää oppia niihin voi hakea erilliskoulutuksista. John Deere on jo aiemmin tarjonnut muun muassa mittalaitteisiin liittyviä yksittäisiä kursseja. Olemassa olevien koulutusten kehittäminen jatkuu samalla, kun muuta koulutustarjontaa laajennetaan. Kustannussäästöjä kunnossapidosta Laajemmasta palveluvalikoimasta löytyy apu myös haettaessa kustannussäästöjä kuntoon perustuvan huoltamisen kautta. Yksi uusi palvelutuote on öljyanalyysi. Analyysin avulla saadaan tarvittava tieto öljynvaihtotarpeesta ennen huoltotapahtumaa, ja käytettäessä John Deere n öljyjä voidaan saatujen tulosten perusteella tapauskohtaisesti päättää, onko esimerkiksi hydrauliikkaöljy Mika Merkkiniemi vaihdettava (vas.) määräaikaishuoltojen huolsi ohjeiden Juha Räikkösen mukaisesti vai voidaanko sallia aikaisempaa ohjaamaa pidemmät metsäkonetta öljynvaihtovälit. Forssassa kesällä 2008. Öljynvaihtovälin pidentäminen ei säästä ainoastaan asiakkaan kustannuksia vaan myös ympäristöä. Tekninen asiantuntija omaan käyttöön Entä jos tilaisit päiväksi käyttöösi John Deere n teknisen asiantuntijan oman koneen äärelle? Tällainen niin sanottu säätöpäivä on yksi esimerkki konsultointipalveluiden nykyisestä tarjonnasta. Päivän aikana käydään läpi koneen perussäätöjä ja säädetään kone mahdollisimman tuottavaan tilaan. TimberLink on tuonut uusia ulottuvuuksia, koska koneesta saadaan nyt entistä enemmän tietoa. Sen avulla voidaan paremmin yksilöidä koneen mahdollisia ongelmia, löytää sen paras tuottavuus ja parantaa asiakkaan kannattavuutta, Anssi Kumpulainen kertoo. Hyvä järjestys hyödyttää myös asiakasta Seiri, Seiton, Seiso, Seiketsu, Shitsuke? Hmm... kuulostaa ihan heprealta. Ei, vaan japanilta ja tarkoittaa: lajittele, järjestä, puhdista, määrittele ja ylläpidä. Kyseessä on alkuaan japanilaisen autoteollisuuden luoma 5S-järjestelmä, joka on otettu käyttöön myös John Deere n huoltokorjaamoissa. Perusajatuksena on pitää työympäristö järjestyksessä, siistinä ja toimivana. Työympäristön hyvä järjestys antaa meille paremmat mahdollisuudet vastata läpimenoaikahaasteisiin sekä parantaa tuottavuutta. Asiakkaille se näkyy huolto- ja korjaustoimenpiteiden parempana laatuna sekä nopeampana huoltona, kertoo asiakastuen päällikkö Anssi Kumpulainen. 5S-toiminta lisää työturvallisuutta ja vähentää tapaturma- ja vaaratilanneriskejä. Se taas osaltaan varmistaa, että meillä riittää tarpeeksi kapasiteettia huoltotöihin.
6 7 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti TOSITOIMISSA ennakkoon
Kun uudet harvesterit 1070E ja 1170E rullaavat vuodenvaihteessa tehtaalta, niiden ominaisuudet eivät tule kaikille yllätyksenä. Metsäkoneyrittäjät Patrik Aittamäki ja Mikko Miikkulainen ovat jo kokeilleet, miten puu näillä koneilla kaatuu. Teksti: JULIA KRISTENSEN/COMPOSITOR KuvaT: OLLI NUUTINEN Uuden kokoluokan harvesteri 1170E on päässyt tositoimiin Metsäkoneyhtymä Aittamäki Oy:n palveluksessa. Reilun kuukauden käytön ja yli 350 ajotunnin jälkeen Patrik Aittamäki on vakuuttunut. Laatu on kohdallaan kuten D-malleissa, mutta uuden koneen säädettävyys on huomattavasti parempi. Vieressä Mikko Miikkulainen Metsätyö Miikkulainen Oy:stä nyökyttelee. Yhtiön käytössä nelisen viikkoa ollut 1070E on täyttänyt odotukset reilun 300 ajotunnin aikana. Kone näyttää D-mallia pienemmältä, on nätimpi ja sulavalinjaisempi. Vakaalla ja tärinättömällä koneella on mielekästä tehdä töitä. Patrik Aittamäen mukaan 1170E:ssä yhdistyvät isomman koneen tuottavuus ja tehokkuus. Hyvästit niskarasitukselle Kun metsäkoneyrittäjiltä kysyy harvestereista saaduista ensikokemuksista, nousevat vastauksissa päällimmäisiksi uuden ohjaamon edut. Kääntyvän ohjaamon ansiosta kuljettajan niska ei väsy, kun oman rintamasuunnan voi työskennellessä kääntää aina tarpeen vaatiessa, Aittamäki sanoo. Ohjaamon pyöritys ja levelointi ovat isoja parannuksia. Myös puominseuranta on toiminut hyvin, Miikkulainen lisää. Liikkeet ovat yllättävän tarkkoja ja pehmeitä, Aittamäki täydentää. Kuljettajan istuinta miehet luonnehtivat mukavaksi ja sopivan joustavaksi, kaikki tarvittavat säädöt löytyvät. Pienen totuttelun jälkeen näppäinten sijoittelu tuntuu loogiselta, ja Miikkulainen huomauttaa myös ohjainvipujen hyvästä ergonomiasta. Näkyvyyttä työalueelle on parannettu kääntyvän ohjaamon ohella uusituilla työvaloilla. Miten tässä on onnistuttu? Yhden yön ajon perusteella sanoisin, että valokuvio ja -teho ovat oikein hyvät. Ainoastaan kuusikossa kaipaisi valoa ylhäältä hytin sivuilta, Miikkulainen kertoo. Valojen sijoittelu tuntuu järkevältä myös Aittamäen mielestä,
8 9 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti vaikkei hänellä vielä olekaan kokemusta pimeässä ajosta. Harvennusvalot ovat nyt hyvässä paikassa, kun ne eivät enää ole edessä kuljettajan näkökentässä. Pienempi huollontarve, korkeampi käyttöaste E-malleissa on pyritty vähentämään päivittäistä huollon tarvetta uusilla ratkaisuilla. Miten ne ovat toimineet käytännössä? E-malleissa on pyritty vähentämään päivittäistä huollon tarvetta uusilla ratkaisuilla. Uusissa koneissa ei tarvitse tehdä yhtä paljon käsin puhdistamista kuin aikaisemmin. Jäähdyttimen automaattisesti suuntaa vaihtava hydraulituuletin on todella hyvä uudistus; ennen se piti puhdistaa käsin kerran vuorossa, nyt vain viikon välein, Miikkulainen sanoo. Tuuletin pöläyttää oikein kunnolla puolen tunnin välein, eikä sitä ole tarvinnut puhdistaa käsipelillä ollenkaan, Aittamäki laittaa paremmaksi. Hän lisää huollon tarpeen vähentyneen myös uuden keskusvoitelun ansiosta. Yllin kyllin nostovoimaa Harvestereissa on uusittu moottori, miltä se on tuntunut ajettaessa? Moottorissa on tarvittavaa tehoa, ja se on käynyt tasaisesti, Aittamäki sanoo. Lisäksi D-malleihin verrattuna polttoainetalous on parempi: kulutus ei nouse yli 8 litran tunnissa. Kone menee hajuilla, Miikkulainen hymähtää. Entä millaisen vastaanoton uudet kuormaimet metsäkoneyrittäjiltä saavat? Kuormaimen geometria on hyvä, ja nostovoimaa on riittänyt. Ainoastaan jatkeessa voisi olla enemmän voimaa, sanoo Aittamäki, jonka testaaman 1170E:n varusteisiin kuuluu 11 metrin ulottuman CH6-kuormain. Nostovoimaa on yllin kyllin ensiharvennuksille, eikä letkuissa ole hankauksia, Miikkulainen kertoo puolestaan 1070E:n 180S-kuormaimesta, jonka ulottuma on 9,7 metriä. Vallankumous puunkorjuussa? Metsäkoneyrittäjille koneen ominaisuuksista tärkeimpiä ovat luotettava toiminta ja tuottavuus. Toteutuvatko nämä uusissa E-malleissa? Aittamäen mukaan 1170E:ssä yhdistyvät isomman koneen tuottavuus ja tehokkuus. Sillä tekee vuoron aikana ison koneen motit eli 250 260 m 3. 1170E on erinomainen valinta yhden koneen yritykselle: tehokas kone, jota on mukava ajaa. Eikä vähiten uuden rengaskoon ansiosta matka kivien yli kulkee niillä tasaisemmin. Tuottavuutta ovat parantaneet ennen kaikkea ohjaamon pyöritystoiminto, terävä hydrauliikka sekä nosturin helpot säädöt, Miikkulainen tiivistää ja havainnollistaa tuottavuutta TimberLinkseurantajärjestelmän tuloksilla. Prosessointituottavuus on ollut 1070E:ssä parhaimmillaan 43 45 prosenttia, kun se 1070D:ssä oli 38 40 prosenttia. Mikä on koneyrittäjien näkökulma E-sarjan lanseeraukseen, voidaanko puhua vallankumouksesta puunkorjuun alalla? Kyllä, erityisesti huollettavuuden ja ergonomian ansiosta, Aittamäki ja Miikkulainen vahvistavat. Uusien harvestereiden tuottavuutta ovat parantaneet ennen kaikkea ohjaamon pyöritystoiminto, terävä hydrauliikka sekä nosturin helpot säädöt.
Yhtään seisokkipäivää ei ole kuluneeseen vuoteen mahtunut, kehuu Juhani Kolu uutta H414-päätä. Teksti: Julia Kristensen/Compositor Kuvat: Juha Harju, Harri Hinkka Teksti: JULIA KRISTENSEN/COMPOSITOR KuvaT: HARRI HINKKA JA JUHA HARJU Karsintateho kohdallaan Uuden harvesteripääsarjan ensimmäiset tulokkaat H412 ja H414 ovat näyttäneet kyntensä. sen huomaa, että nyt on astuttu harvesteripäissä 2000-luvulle, Kyllä metsäkoneyrittäjä Juhani Kolu sanoo uudesta H414:stä, jota on testattu vuoden päivät Veljekset Kolu Oy:n 1270D-harvesterissa. Käyttövarmuus on kohdallaan, yhtään seisokkipäivää ei kuluneeseen vuoteen ole mahtunut, hän lisää. Metsäkoneyrittäjä Osmo Tuurinkoski vahvistaa ensikosketuksen uuteen harvesteripääsarjaan olleen myönteinen kokemus. Niin ikään vuoden käytössä ollut H412 on urakoinut 3 000 tuntia Tuurinkoski Koneyh- tymän palveluksessa. 770-harvesteriin asennetulla harvesteripäällä on tehty pääasiassa ensiharvennusta. Kyllä harvesteripää on täyttänyt tehtävänsä, ja isompaakin puuta on kokeiltu. Tehoa on selvästi enemmän kuin 745:ssä, Tuurinkoski sanoo. H414:n työmaat ovat olleet pääosin päätehakkuita, mutta ensiharvennustakin on tehty. Puut ovat olleet keskikooltaan viidestä kuutiosta sataan litraan. Työnteko ei jää kiinni tehoista, koura oikein nauttii isoista
10 11 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti Runko on pidempi kuin ennen ja pysyy tukevammin puussa kiinni, Osmo Tuurinkoski sanoo. puista, Kolu hymähtää. Hän pitää juuri monipuolisuutta yhtenä harvesteripään eduista. Vaikka harvesteripään runko onkin iso, myös pienemmän puun karsinta onnistuu. Samassa metsässä on erikokoista puuta, joten työskentelyä luonnollisesti helpottaa se, että yhdellä koneella pystytään käsittelemään monen paksuisia runkoja. Varmalla otteella Harvesteripäiden uusittu runkorakenne on käytännössä osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. Runko on pitempi kuin aikaisemmin ja pysyy tukevammin puussa kiinni. Ei lähde keulimaan, Tuurinkoski naurahtaa. Syöttörullat eivät ota enää toisiinsa kiinni, se on iso parannus. Karsittavuus on tehostunut, kun karsimaterät ovat eri linjassa, ja letkuja menee selkeästi vähemmän, Kolu täydentää. Sahayksikköön on saatu huomattava Uusittu runkorakenne on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. parannus, ero on kuin yöllä ja päivällä joulun aikaan. Ketju pysyy päällä energiapuuta korjatessa, Tuurinkoski lisää. Hän kertoo, että H412:lla on tehty jonkin verran myös joukkokäsittelyä. Viilauksilla tehokkuutta työskentelyyn H414:n tehoja on mitattu TimberLinkkunnonvalvontajärjestelmällä, jota ilman tehokkuutta olisi Kolun mukaan vaikea vertailla kuljettajakohtaisten erojen vuoksi. TimberLinkillä harvesteripään tuoma lisäteho oli helppo nähdä. Kunnonvalvontajärjestelmän avulla on myös saatu tuntumaa siitä, millaisia vaikutuksia ominaisuuksien muutoksilla on työskentelyyn. Esimerkiksi uudistetun ohjausventtiilin tavoitteena ollut vapaampi öljynvirtaus ja polttoaineenkulutuksen vähentäminen on Kolun mielestä saavutettu. Tuurinkoskella on samansuuntaisia kokemuksia. Kun koneella on ajettu yli 20 000 tuntia ja silti saadaan harvesteripäästä täydet tehot irti, niin kyllä se puhuu puolestaan. Tehokkuutta parantaa sekin, ettei öljy lämpene ja ota siten koneen voimille. Kolu on tyytyväinen myös muihin viilauksiin. Pituuden mittaus ja kuutiointi ovat huippuluokkaa, samoin rasvaus ja värinlaitot. Uuden harvesteripään huollot pystytään tekemään kerralla, jolloin työskentely etenee sujuvasti, kun niitä ei tarvitse välillä käydä ohjaamossa muuttamassa. Optimaaliset ominaisuudet eri olosuhteisiin H400-sarjan harvesteripäissä on kokonaan uusittu runkorakenne. Kapeamman yläosan ansiosta niihin on mahdollista asentaa erilaisia karsimateriä eri puulajien vaatimusten mukaan. Näin vaihtelevissa olosuhteissa päästään parhaaseen mahdolliseen karsintatulokseen. Runko on koneistettu vasta hitsauksen jälkeen, mikä varmistaa tuotteiden hyvän viimeistelyn ja tasalaatuisuuden. Harvesteripääsarjan muihin parannettuihin ominaisuuksiin kuuluu muun muassa nopea ja voimakas neljän moottorin/rullan syöttölaite. Uusissa syöttörullien varsissa on entistä vahvemmat laakerit, sisäänrakennetut rullasuojat, vahvennetut sylinterit ja tapit sekä hyvin suojattu letkutus. Vakiovarusteisiin kuuluu myös hydraulisesti aktivoitu mittapyörä ja SuperCut-sahayksikkö, jonka automaattinen ketjunvoitelu ja uudistettu ketjunkiristysjärjestelmä vähentävät huollon tarvetta sekä takaavat tarkan ja nopean sahauksen. Uudistettu ohjausventtiili EVO2 sallii vapaamman öljyvirtauksen ja säästää siten polttoainetta.
OFF-ROAD-MOOTTOREIDEN PAKOKAASUMÄÄRÄYKSET US (TIER) JA EU (STAGE) Tier 1 Tier 2 Tier 3 Tier 4 Interim Tier 4 Final STAGE 1 STAGE 2 STAGE 3A STAGE 3B STAGE 4 50 < 100 HP 100 < 175 HP 175 < 750 HP Pm (g/kwh) NOx (g/kwh) Entistä vähäpäästöisempi moottori työn alla Teksti: Marjaana Lehtinen Määräykset tiukentavat erityisesti ympäristölle haitallisten partikkeleiden päästörajoja. Nykytasoon verrattuna partikkeleiden määrää on pudotettava peräti 90 prosenttia ja typenoksideja (NOx) 50 prosenttia. Uutta Interim Tier 4 -vaatimuksissa on myös pakokaasupäästöjen mittaus muuttuvissa kierrosnopeuksissa. Päästöalennustavoitteet ovat todella kovat, mutta niihin päästään ottamalla käyttöön uutta teknologiaa, kertoo John Deere n metsäkoneiden suunnittelupäällikkö Henry Palonen. Metsäkoneissa, kuten muissakin työkoneissa, päästöasioissa lähdettiin liikkeelle melko myöhään maantiellä liikkuviin ajoneuvoihin nähden. Niiden päästömäärissä on kuitenkin tultu alas nopeasti, sillä päästöt ovat vähentyneet noin sadasosaan kymmenessä vuodessa Tier 1:n ajoista. Päästörajojen alittaminen asettaa uusia vaatimuksia myös metsäkoneissa käytettävälle polttoaineelle. Vuoden 2011 alusta sen on oltava erittäin puhdasta ja rikkitasoltaan alle 15 ppm. Nämä kriteerit täyttävä polttoaine on tulossa markkinoille hyvissä ajoin ennen Tier 4 -päästömääräyksien voimaantuloa. Yli 130 kilowatin moottoreiden päästörajat tiukentuvat merkittävästi, kun uudet Tier 4 Interim/Stage3b -päästömääräykset astuvat voimaan vuoden 2011 alussa. John Deere vastaa haasteeseen: entistä ympäristöystävällisemmän dieselmoottorin kehitystyö ja testaus ovat jo pitkällä. Pakokaasuille jälkikäsittelyjärjestelmä Uusi moottori perustuu Tier 3 PowerTech Plus -moottoriin, joka on jo käytössä kaikissa nykyisissä John Deere n tavara laji menetelmän metsäkoneissa. Olemassa olevaa teknologiaa kehitetään edelleen vastaamaan tiukentuvia päästövaatimuksia. Moottorin merkittävin päästöjä alentava uutuus liittyy pakokaasujen jälkikäsittelyyn ja erityisesti partikkeleiden poistoon. Sitä varten on kehitetty pakokaasujen käsittelylaitteisto, johon on integroitu partikkelisuodatin ja hapetuskatalysaattori ja joka korvaa nykyisen äänenvaimentimen. Suurin osa NOx-päästöistä poistetaan edelleen palotapahtuman aikana. Muita moottorin muutoksia ovat muun muassa entistä korkeammalla ruiskutuspaineella toimiva polttoainejärjestelmä, suurempi pakokaasujen takaisinkierrätysmäärä (EGR) sekä parempi muuttuvageometrisen turboahtimen (VGT) ohjaus. Lisäksi moottorin ohjausyksikön muisti ja laskentanopeus kaksinkertaistuvat. Ensi vuoden aikana hiomme uuden, vähäpäästöisemmän moottorin teknologiaa ja testaamme, miten se toimii vaativissa metsäolosuhteissa, Henry Palonen kertoo.
12 13 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti Työmaita kolme Teksti: JULIA KRISTENSEN/Compositor Kuva: PEKKA AGARTH ilmansuunnassa Pyhännän maastossa saa kävellä tieltä kauas poikki hakkuualueen ennen kuin kuulee 970D-harvesterin työntouhussa. UPM:lle tehtävien siemenpuuhakkuiden edistymistä seuraa sumuisessa metsässä metsäkoneyrittäjä Keijo Lukin. Eivätköhän nämä lähde kuitupuuksi Kemiin, hän arvelee runkojen kohtaloa. Yksityisomistuksessa olevan metsän tuotto on 350 kuutiota päivässä. John Deere n piiripäällikkö Mika Piirainen kuvaa puustoa varsin tyypilliseksi pintasoistuvan kangasmaaston metsäksi Lukinin nyökytellessä vieressä. Suorarunkoisen puun keskimääräisestä koosta yksimielisyyttä haarukoidaan molemmin puolin 200 litran, ja ainakin Oulujärven toisella puolella keskikoko nousee Piiraisen mielestä 300 litraan. Urakkaa muilla mailla Lukin on ollut alalla jo 12 vuotta, mutta vielä komeampi rupeama on takana hänen luotsaamallaan yrityksellä: hänen isänsä perusti N ja K Lukin Ky:n yli 40 vuotta sitten. Isältä pojalle siirtyi myös into puunkorjuuseen. Viisivuotiaana olen ollut metsäkoneen ohjaimissa ensimmäisen kerran, isän sylissä vipuja nostelemassa. Koko ikäni olen näitä hommia tehnyt, mitä nyt nuorena muutama vuosi kului ajamatta, kun ei työmaa kiinnostanut. Eikä kyllä koulukaan, Lukin nauraa. Pari kuukautta metsäoppilaitosta riitti miehelle, joka oli jo kokenut kuski. Sittemmin Lukin on paiskinut töitä paitsi Kainuussa,
ssa Vuosien mittaan metsäkoneyrittäjä Keijo Lukinin tie on kulkenut Kainuun korvista Saksan jylhiin metsiin ja takaisin. Nykyään N ja K Lukin Ky:llä on toimintaa Suomen ja Saksan lisäksi Tšekissä. myös Saksassa, jossa yhtiö aloitti toiminnan vuonna 1995. Siellä on tehty harvennusten ja päätehakkuiden ohella tuulenkaatoja, viimeksi Rostockin lähellä. Saksassa on suomalaisiin metsiin verrattuna isompaa puuta, jonka käsittelyyn täytyy olla järeämpiä koneita. Varaosien saaminen on haasteellisempaa, kun ne joudutaan tilaamaan Suomesta. Urakanantajien kalustolle asettamissa vaatimuksissa on myös eroja, Saksassa pitää olla bioöljyä, kun Keijo Lukin (oik.) on ollut ensi kertaa metsäkoneen puikoissa viisivuotiaana. Janne Harjunen on ollut Lukinien perheyrityksen leivissä vuoden verran. taas Suomessa tiedonsiirron täytyy olla kunnossa, Lukin vertailee. Eivätkä työmaat tähän lopu: vuosi sitten urakkaa tehtiin ensimmäisen kerran Tšekissä, jonne palattiin jälleen tänä syksynä korjaamaan myrskyvaurioita kuusikkometsissä. Varmoilla koneilla maastossa Kainuussa N ja K Lukin tekee urakkaa enimmäkseen neljän kunnan alueella, ja vuodessa raakapuuta kertyy noin 60 000 kuutiota. Tällä hetkellä yhtiö työllistää 11 kuljettajaa, jotka painavat töitä kahdeksasta kymmeneen tuntiin per vuoro. 970D:n puikoissa on tänään Janne Harjunen. Hän on ollut Lukinin leivissä kohta vuoden muutamien jo opiskeluaikana tehtyjen työkuukausien lisäksi. 970D on ollut meillä käytössä vuoden verran, ja omat työpäivät ovat kuluneet pitkälti sen ohjaamossa, harvesterin korkeuksista laskeutunut Harjunen sanoo. Tälle koneelle tämä on hyvää maastoa, ei pahemmin upota. Talvella lumentulo tietysti pehmentää menoa, vaikka viime talvi meni aika mukavasti, hän lisää. Harvesterilla on huoltosopimus ja John Deere n sopimushuoltokorjaamo lähellä Kajaanissa. Tarvittaessa teknisen tuen Jari Väisänen tulee avuksi paikan päälle. Varaosatarvetta ei ole 970D:hen juuri ollut; Lukin muistelee, että kaapelin letkut on kerran vaihdettu, kun ne pääsivät jäätymään viime talvena. Yhteensä yrityksellä on kolme John Deere -harvesteria Suomessa sekä Saksassa 1270D ja Tšekissä 1470D. Mitähän niitä olisi, parissa vuodessa ostettu neljä viisi konetta, pohtii Lukin, joka on ollut John Deere n asiakas vuodesta 2000. Hyvä myyjä se taisi olla ostopäätöksen takana, ja nyt on tullut astetta parempi, Lukin heittää pari vuotta pestiä hoitaneelle Piiraiselle. Tuorein hankinta 1010D-kuormatraktori on ehtinyt olla käytössä pari viikkoa. Perusvarma kone, Lukin perustelee koneen valintaa. Huoltosopimus tällekin koneelle on tekeillä. Paluu tuttuihin maisemiin ja uusia näkymiä Suurimman osan ajastaan viimeisinä 12 vuonna Saksassa viettänyt Lukin on nyt toista vuotta Suomessa. Kainuuseen oli helppo palata, tekihän oma isä urakkaa miltei 30 vuotta samoissa maisemissa. Toiminta Saksassa kuitenkin jatkuu. Kilpailu kovenee siellä koko ajan, ja kymmenessä vuodessa tilanne on muuttunut paljon, Lukin sanoo. Hän tähyää jo uutta valloitusta: seuraavaksi N ja K Lukinin koneita nähdään mahdollisesti Skotlannissa. Siitä on kesästä saakka ollut puhetta. Tällä hetkellä asiat riippuvat paljolti siitä, mihin puut toimitetaan. Jos urakka toteutuu, sinne lähdetään luultavasti kahdella ketjulla, harvestereina 1270D ja 1470D. Lähempi tulevaisuus sen sijaan on selvillä: Suomessa suuntana on seuraavaksi Liminka, ja Kestilässä odottavat harvennus- ja avohakkuut.
14 15 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti Raivaushenkeä Keski-Euroopassa Teksti: JULIA KRISTENSEN/COMPOSITOR Kuva: ESA KOKKONEN Jukka Reinikainen oli kolmetoista vuotta sitten ensi kertaa N ja K Lukinin töissä ja oli mukana jo yhtiön ensimmäisellä työmaalla Saksassa. Välillä Reinikainen palasi Suomeen tekemään urakkaa toiselle yrittäjälle, mutta vuosittaisten seisokkien aikaan hän oli tervetullut Lukinin leimikoille Saksaan tai Ranskaan. Nyt hän on viihtynyt yhtiön ulkomaisilla työmailla viisi vuotta putkeen. Kevättalvella tulin Tšekkiin avohakkuisiin, mutta heinäkuun lopusta olen ollut korjaamassa poikkeuksellisen myrskyn jälkiä: 140-vuotiaassa kuusikossa puut ovat menneet 5 10 metristä poikki. Näkymä on kuin sotatanterelta. Kappaleinakin puu on järeää, keskikooltaan kuution verran, Reinikainen arvelee. Jos puut ovat massiivisia, niin ovat työn tuloksetkin: urakkaa painetaan Reinikaisen mukaan intensiivisesti jouluun saakka, jolloin 80 kilometriä Prahasta itään sijaitsevasta metsästä on lähtenyt miljoona mottia raakapuuta. Päivät ovat pitkiä, mutta kuluvat nopeasti. Sovitussa urakkatahdissa pysytään, Reinikainen sanoo, ja myöntää tilanteen olevan perheelliselle haasteellinen. Kesällä Tšekissä riehunut myrsky jätti jälkeensä hehtaarikaupalla lakoontunutta metsää. N ja K Lukinin harvesterikuljettaja Jukka Reinikainen tekee pitkää päivää tuhojen korjuussa. Harvat viikonloput Suomessa kuluvat kotona Juvalla vaimon ja kolmen lapsen kanssa. Puu lujassa otteessa Tällä haavaa Reinikainen pitää kiireisenä Lukinin kahta 1110D-kuormatraktoria, joista toinen on liikkeellä yötä päivää kahden virolaisen kuskin voimin ja toisella ajetaan pitkää vuoroa. Reinikaisen alla harvesteri 1270D vaihtui viime vuonna 1470D:hen, mitä hän luonnehtii harppaukseksi eteenpäin. 1270D on oman kokoluokkansa tehokkain, mutta 1470D soveltuu paremmin näiden metsien järeään puuhun. Nostovoimaa riittää, ja kahdeksalla sylinterillä on voimaa kääntää. Korkean maavaran ansiosta rinteessä ja kannokossa meno on sujuvampaa. Eikä leveloivan hytin ansioita sovi unohtaa, se on ehdoton ominaisuus. H480-kourassa puupito on parempi, koska takaterillä on enemmän voimaa. Lisäksi EVO2-lohko varmistaa terävämmän syötön. Voi sanoa, että Reinikainen jota on tituleerattu yhdeksi maailman parhaista harvesterikuskeista tietää mistä puhuu; takana on yli 30 000 ajotuntia vihreillä koneilla. Ammattitaito on tärkeää suoriteperustaisessa työssä kilpaillulla alalla, ja Reinikainen sanookin pyrkivänsä kehittymään jatkuvasti. Parhaaseen tulokseen päästään taitavan kuskin ja tehokkaan koneen yhteispelillä. Koneen luotettavuus ja toimintavarmuus on se, mikä reissutyössä merkitsee. 1470D on hieno kone, jota on ilo käskyttää. Yhdeksi maailman parhaista harvesterikuskeista tituleerattu Jukka Reinikainen korjaa myrskytuhoja Tšekissä.
Lokomon koneella aloitettiin, eikä osata merkkiä vaihtaa, myhäilee Esko Rauva tyytyväisenä juuri luovutetun John Deere 1070D Eco III -harvesterin kyljessä. Teräsvaari metsätöissä jo lähes 70 vuotta Teksti: Marjaana Lehtinen Kuva: Harri Hinkka Mihin minä sitten aikani kuluttaisin? kuittaa 75-vuotias metsäkoneyrittäjä Esko Rauva ihmettelyt pitkään jatkuneesta työinnostaan. Tahti on tosin vähän hiljentynyt: entisen 14 tunnin sijaan työpäivä kestää enää 8 tuntia. Mouhijärvellä, lounaisella Pirkanmaalla sijaitsevan Metsäkoneurakointi Rauva & Rauvan pihassa kiiltelee tuliterä John Deere 1070D Eco III -harvesteri. Esko Rauvan ja hänen poikansa Juhan sormia jo syyhyttää päästä koneen puikkoihin, mutta vielä on odotettava muutama päivä John Deere n aluekouluttaja Reijo Saariniemen perehdytystä sen hienouksiin. Vanhempi Rauva on koko ikänsä tehnyt ajopuolen metsätöitä, mutta varsinainen metsäkoneyrittäjyys alkoi 1990-luvun puolivälissä kotitilan sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Puolen vuoden joutenolon jälkeen vanhan isännän aika alkoi tulla pitkäksi. Ei sitä osannut olla, kun on tottunut tekemään töitä pikkukakarasta asti. On kuin olisi pahanteossa, jos ei ole töissä, Rauva naurahtaa. Silloin päätettiin ostaa ensimmäinen moto. Ja siitä lähtien kiirettä on piisannut, kun isä ja poika ovat vuorotellen talvisaikaan kuluttaneet harvesterin penkkiä metsähakkuissa kotikunnan lisäksi Vammalassa ja Kiikoisissa. Yrityksen suurin toimeksiantaja on Metsäliitto. Enää ei ole kirveelle töitä Esko Rauva on ollut pidempään metsätöissä kuin mitä John Deere on kehittänyt metsäkoneita. Samassa ajassa moni hidaskasvuinen taimikko on ehtinyt kasvaa kaatoikään. Sain ensimmäisen kirveeni 7-vuotiaana ja kuljin kaikki talvet metsässä työmiesten kanssa. Silloin metsurit kaatoivat puut ja kuormat ajettiin hevosilla. Joskus 50-luvulla otettiin käyttöön maataloustraktorit, joiden perässä puita vedettiin reellä. Vähän myöhemmin traktorin katolle rakennettiin kuormaaja ja laitettiin kärry perään. Metsäkoneet otettiin käyttöön 20 30 vuotta sitten. Tuskin pieni poika osasi kuvitella, että lähes 70 vuoden kuluttua hän kirveen sijasta käyttäisi työkalunaan noin 14 tonnin painoista, pitkälti automatisoitua harvesteria. Vielä riittää virtaa Olen aina ollut kiinnostunut metsänhoidosta ja nautin siitä, että saan metsässä aikaiseksi hyvää jälkeä. Myös koneiden rakentaminen ja kehitys on kiinnostanut. Sitä paitsi jos jää istumaan paikoilleen, kaverit katoavat. Tampereella on mukava käydä aina välillä tuttuja tapaamassa John Deere llä, Rauva perustelee työhalujaan.
16 17 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti Nykytilanteen epävarmuudesta huolimatta metsäalalla on tulevaisuus Kainuussa ja muualla Suomessa, mutta sen edellytyksenä on vaihtoehtojen kehittäminen paperintuotannolle, uskoo Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko Piirainen. Teksti: julia kristensen/compositor Kuva: pekka agarth Maailmantalouden myllerrysten ja metsäalaa Suomessa kohdanneiden supistusten todellisia vaikutuksia on toistaiseksi vaikea arvioida. Vuoden alusta Koneyrittäjien liiton puheenjohtajana toimineen Asko Piiraisen mielestä paniikkia on kuitenkin turha lietsoa: metsä on edelleen Suomessa varteenotettava elinkeino. Tällä hetkellä suurin merkitys alan tilanteelle kotimaassa on tuontipuun asema. Tuontipuun vähenemisen vaikutukset tuntuvat koko metsäkonealalla ja urakoinnissa. Jos Suomeen pääasiassa Venäjältä tuotava ulkomainen puu on tulevaisuudessa korvattava kotimaisella, sen jo nyt korkea kysyntä todennäköisesti säilyy myös jatkossa, Piirainen sanoo. Euroopassa markkinoiden haasteisiin ei ole näkyvissä vastaavia pelastavia elementtejä. Eurooppalaiset markkinat elävät enemmän maailmanmarkkinoiden mukana, ja finanssikriisi vaikuttaa paikallisten metsäkoneyrittäjien asiakkuuksiin ja palveluihin jo nyt, kun Suomessa vasta aavistellaan muutoksia. Yhdessä suhteessa tuuli on kääntynyt täälläkin: palvelukysynnän sijaan epävarmuus heijastuu Kainuussa, ja nimenomaan metsäalalla, kun taas esimerkiksi maanrakennuspuolella markkinat toimivat paremmin, sanoo Piirainen, kainuulainen metsäkoneyrittäjä itsekin. Toisena alan riskinä hän pitää alueen perinteistä sopimuspolitiikkaa, jossa asiakkuudet ovat pitkiä ja perustuvat luottamukseen. Piirainen sanoo tietävänsä sellaisiakin hiljaisia sopimuksia, että neuvotteluja käydään niin kauan kunnes uusi sopimus syntyy, mutta epäilee niiden tulevaisuutta. Asiakaskunnassa on tapahtumassa muutoksia, ja kun tutut naamat pöydän toisella puolella vaihtuvat nuoriin ja innokkaisiin kavereihin, totuttu palvelu ja laatu eivät välttämättä enää riitä. Tämä on äärimmäisen iso riski sille, joka on tottunut toimimaan omalla suppealla alueellaan tuttujen asiakkaiden kanssa. Uudessa tilanteessa on tärkeää, että yrittäjät kehittävät neuvottelu- ja sopimuspolitiikkaansa, jotta toiminta jatkuu. Paperista bioenergiaan Yksi koko alaa kiinnostava kysymys on tällä hetkellä kotimaisen paperintuotannon tulevaisuus. Uutiset tehtaiden lakkautuksista eivät Piiraisen mielestä Uusi suunta metsä nimenomaan rahoitusmarkkinoihin. Lainarahan osuus konekaupassa on iso, ja muutokset näkyvät jo nyt siinä, miten rahaa on saatavissa sekä hintojen ja korkojen nousuna. Todennäköisesti tämän takia joitakin hyviä hankkeita jää toteutumatta, Piirainen arvelee. Kainuussa hiljaiset sopimukset historiaan? Kainuussa kova kilpailutilanne kiristää taloudellisia olosuhteita verrattuna muuhun Suomeen. Urakoinnin hintataso on perinteisesti ollut alueella matala kilpailutuksen vuoksi. Koko maahan nähden Kainuun kilpailuetuna on kohtuullisen hyvä työvoiman saanti suhteessa eteläisempään Suomeen, mutta hintatasoa painaa alaspäin yrittäjien halu toimia lähiympäristössään. Se on tietysti ihan luonnollista, mutta kun urakan saanti varmistetaan tarjouskilpailussa alihinnoin, markkinat eivät pääse toimimaan vapaasti. Lisäksi suuret urakanantajat voivat sanella sopimuksen ehdot aika pitkälle, koska yrittäjillä ei ole varaa menettää vähiä asiakkaitaan. Samankaltaisia ongelmia on muillakin alueilla kuin tarkoita metsäalan katoamista, vaan muiden vaihtoehtojen kartoittamista. Suurimpana mahdollisuutena hän näkee bioenergian, jonka käytön lisääntymistä siivittää se, että Suomi on sitoutunut tuottamaan vuonna 2020 kokonaisenergiantarpeestaan 38 prosenttia uusiutuvilla energiamuodoilla. Kasvupotentiaali löytyy nimenomaan bioenergiasta ja sen eri muodoista, kuten biodieselistä, pelletistä ja hakkuutähdepelletistä. Meillä on hyvin hoidettuja metsiä, joissa riittää raaka-ainetta, ja tätä mahdollisuutta pitää käyttää hyväksi koko Suomessa sekä nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomessa. Puuta siis on, kunhan kysyntää riittää ja sitä voidaan edistää tuomalla voimakkaammin esiin metsän luonnetta uusiutuvana luonnonvarana. Piirainen muistelee itsekin olleensa 1970-luvulla istuttamassa metsää, jota on päässyt myös harventamaan. Jos elonpäiviä riittää, niin saatanpa olla vielä saman metsän päätehakkuissa, hän naurahtaa. Tulevaisuuden kysymysmerkkeihin kuuluu myös
työvoiman saanti alalle. Piiraisen mukaan alalla saattaa olla todellisuutta huonompi maine, jota voidaan parantaa kertomalla avoimesti tulevista näkymistä, tasaisista työoloista ja hyvästä palkasta. Yrittäjät voivat omalta osaltaan vaikuttaa alan houkuttelevuuteen noudattamalla työehtosopimuksia ja olemalla hyviä työnantajia. Kaiken kaikkiaan Piirainen näkee alalla enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Uskon, että metsäalalla ja koneyrittäjillä on vakaa tulevaisuus Suomessa ja että Kainuussa eletään metsästä minun jälkeenikin. alalle Kasvupotentiaali löytyy nimenomaan bioenergiasta ja sen eri muodoista, kuten biodieselistä, pelletistä ja hakkuutähdepelletistä.
18 19 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti Lujaa menneen viime vuoden jälkeen suomalaisilla sahoilla on edessään isoja haasteita. Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta näkee tulevaisuudessa myös suuria mahdollisuuksia. Teksti: Tiia Soininen/Compositor Kuva: Jyrki Vesa kuvitus: topi saari sahateollisuuden tilanne on huono, Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta tokaisee Suomen rehellisesti. Takana on erikoinen kaksivuotiskausi. Tämä vuosi on eletty huippuvuoden krapulavuotta, eikä olo taida helpottaa vielä ensi vuonnakaan. Kuitenkin mahdollisuuksia on, eikä niitä nähdäkseen tarvitse olla edes optimisti, Ranta sanoo ja alkaa kertoa taustaa sille, miten tähän pisteeseen on tultu. Koko 2000-luvun alku oli plusmiinusnolla -rämpimistä; toimialan keskimääräinen tulos oli jatkuvasti lähellä nollaa. Sitten vuonna 2005 paperiteollisuus seisoi lakossa kuusi viikkoa. Sahat supistivat tuotantoaan, ja ylijäämävarastot saatiin alas. Euroopassa ja Pohjoismaissa oli nimittäin alkanut olla sahatavaran ylituotantoa. Esimerkiksi Saksa on kuluneiden kahdeksan vuoden aikana lisännyt tuotantoaan kymmenen miljoonaa kuutiota. Sitten kysyntä lähti taas kasvuun muun muassa Venäjälle asetettujen Algerian tuontitullien johdosta. Erityisesti Algeriasta tuli tämän jälkeen runsaasti tilauksia heikommille sahatavaralaaduille. Ja olipa osansa myös kotimaisella metsäverotuksen muutoksella, minkä johdosta sahat eivät saaneet tukkeja kolmeen kuukauteen vuonna 2006. Keski-Euroopan maat heräsivät. Keski-Euroopassa oli voitu pitää pieniä varastoja, mutta sitten siellä ymmärrettiin, että kohta sahoilta loppuu raaka-aine, joten varastoja alettiin täydentää takaisin normaalitasolle. Sahatavaran tuotanto kasvoi kuitenkin jatkuvasti tarjolla olevien myrskytuhopuiden johdosta erityisesti Keski-Euroopassa, ja sahatavaran ylitarjonta olikin karmeaa. Tässä ylitarjonnassa olemme edelleen, Ranta kertoo. Ylitarjonnasta seuraa luonnollisesti menekkivaikeuksia. Rannan mukaan Euroopassa kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa. Balanssia ei suoraan sanottuna ole. Japani ja USA ovat siksi tärkeitä tavaraa on saatava Euroopasta ulos, Ranta toteaa. Riskejä riittää jatkossakin Sahateollisuuden kannalta tulevaisuuden suuri kysymysmerkki hyvässä ja pahassa on Venäjä. Ranta aloittaa riskeistä. Tullien ansiosta puun hinta Venäjällä laskee ja sahateollisuuden investoinnit kasvavat aletaanko Venäjältä työntää sahatavaraa Eurooppaan vai lisääntyykö maan oma kulutus? Kun bruttokansantuote kasvaa, kuten nyt Venäjällä, yleensä puunkäyttö lisääntyy, Ranta pohtii, mutta näkee Venäjän kehityksessä silti enemmän mahdollisuuksia. Toinen kysymysmerkki on USA: saavatko Etelä-Ruotsi ja Saksa huonolaatuisemman tavaran sinne, jolloin meidän pidemmälle jalostetulle sahatavarallemme
tulee tilaa Eurooppaan? Ranta jatkaa. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, moni riski on viime kädessä Ukko ylijumalan käsissä: esimerkiksi Saksassa on tällä hetkellä ylikapasiteettia, koska Keski- Eurooppaa ravistelleet myrskyt ovat tienneet sahoille halpaa raaka-ainetta. Jos myrskyjä ei enää tulisi, Saksaa odottaisi puupula. Ja puun hinta nousisi. Mutta jopa Ruotsin vuoden 2005 Gudrunmyrskyn puita on yhä vesivarastoissa kuusi miljoonaa kuutiota, Ranta havainnollistaa. Suomessa puunsaanti, siis sahojen raaka-ainehuolto, ei tällä hetkellä toimi yhtä hyvin. Taustalla on jo alussa mainittu sahateollisuuden huippuvuosi 2007, jolloin sahatavaran hinnat nostettiin pilviin ja tukkien hinnat tulivat mukana. Kun sahatavaran hintakehitykselle sitten tuli seinä vastaan, tukin hinta jatkoi nousuaan; jotkin sahatavaratuotteet ovat tulleet jopa 80 euroa alas huippulukemista, mutta tukin hinta vain 15 euroa. Suomen Sahat ry:n vahva näkemys on, että tukin hinnoittelun pitäisi korreloida sahatavaran myyntihinnan kanssa. Lisäksi metsien suojelu on vaarassa viedä sahateollisuudelta markkinapuuta. Eikä ilmastonmuutostakaan pidä sivuuttaa, sillä viimeiset pari leutoa talvea ovat häirinneet merkittävästi niin sanottujen talvileimikoiden korjuuta. Meillä on nyt puita pystyssä soiden ja peltojen takana alueilla, joille ei pääse kuin kovilla pakkasilla, Ranta kertoo. Mutta myös mahdollisuuksia! Palataan Venäjään tällä kertaa niihin mahdollisuuksiin. Uskon, että Venäjästä kehittyy vientimarkkina, pelkkä Suur-Pietarin alue on valtava mahdollisuus meille. Paljon riippuu tietysti Venäjän tulevasta jäsenyydestä maailman kauppajärjestö WTO:ssa: meneekö Venäjä WTO:hon ja millaiset ehdot maa saa neuvoteltua? Nyt meidän jalosteillemme on Sahatavaran kysyntä ja tarjonta eivät ole Euroopassa tasapainossa. 20 prosentin tullit. Joka tapauksessa jalostemarkkinat ovat olemassa. Venäjällä on paljon betonipintaisia kerrostaloja, joiden seiniin, kattoihin ja lattioihin suomalaiset sahatavarajalosteet sopisivat erinomaisesti, Ranta sanoo. Toinen mielenkiintoinen alue on maailman johtava huonekaluvalmistaja Kiina, jonne on Venäjältä mennyt 30 miljoonaa mottia tukkeja vuodessa. Jos Kiinan ja Venäjän välinen raja menee kiinni vuodenvaihteessa, kuten on puhuttu, tarvitaan
20 21 JOHN DEERE FORESTRY oy:n asiakaslehti Uskon, että Venäjästä kehittyy vientimarkkina, pelkkä Suur-Pietarin alue on valtava mahdollisuus meille, pohtii Jukka-Pekka Ranta. Kiinassa jatkossa sahatavaraa moniin eri tarkoituksiin. Jos sitä aletaan toimittaa Keski-Euroopasta, meille tulee vastaavasti sinne tilaa. Oli markkina-alue mikä hyvänsä, Suomen sahateollisuuden veturi on rakentamisessa. Suomesta ei Rannan mukaan toimiteta monttutavaraa, vaan pintoja. Esimerkiksi Saksan rakentamisesta yli puolet on jo korjausrakentamista. Meidän pitää verkottua nyt hyvinvointija asumisklusteriin. Saunat, kylpylät, sisustaminen siinä on arvoketju kalliimmille tuotteille ja kohteita, joissa riittää tulevaisuudessa asiakaskuntaa, Ranta suunnittelee. Suunnitelmiin kuuluu myös markkinoinnin tehostaminen ja IT-portaalin tuominen vanhojen jakelukanavien rinnalle. Todennäköisesti jalostusastetta viedään puolivalmisteiden suuntaan, mikä antaa asiakkaille mahdollisuuden oman tuotantoprosessinsa tehostamiseen. Sahojen tuotantoprosessissa on siinäkin mahdollisuuksia. Suomalaiset sahat ovat jo nyt sataprosenttisesti lämpöomavaraisia, ja jos maassa otettaisiin käyttöön myös syöttötarif- fiksi kutsuttu takuuhintajärjestelmä, olisi sahojen kannattavaa investoida myös sähköntuotantoon. Sahoilla voitaisiin tuottaa bioenergiaa eli hyödyntää omissa hakkuissa syntyvää polttoainetta. Kuoret ja purut käytettäisiin silloin paikallisesti, lähellä niiden syntypaikkaa, Ranta päättää. Nopealla yhteenlaskulla käy selväksi, että mahdollisuuksia tosiaan on enemmän ja laajemmalla rintamalla kuin haasteita. Kunhan krapulavuosista selvitään. TimberPro toivottaa hyvää joulua! Kiitoksena kuluneesta vuodesta tarjoamme Timber- Pro-kerhon jäsenille joulun erikoistarjouksena Farmer -termospulloa hintaan 19 euroa (termari on ruostumatonta terästä ja sen vetoisuus on yksi litra) sekä TimberPro-logolla varustettua pipoa hintaan 7 euroa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Tilauksia vastaanottavat John Deere n TimberProkerhoemäntä Päivi Eränen sekä kaikki John Deere n palvelupisteet. Tässä vaiheessa vuotta kannattaa myös tarkistaa jäsenkortin voimassaoloaika. Jos korttisi on voimassa vain tämän vuoden loppuun asti, lähetäthän sähköpostia kerhoemännälle osoitteeseen EranenPaiviM@johndeere.com, niin saat postitse uuden jäsenkortin.
Lauri Yli-Suvannon päivä hymyilee, kun työt sujuvat aikataulussa ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Teksti: Julia Kristensen/Compositor Kuva: Antti Kurola Korjaamopäällikkö Lauri Yli-Suvanto on viihtynyt John Deere n hommissa Rovaniemellä jo yli kaksikymmentä vuotta. Tänä aikana sopimushuoltokorjaamon asentajana aloittanut Yli-Suvanto on siirtynyt varaosapalvelun kautta nykyiseen pestiinsä. Rovaniemen korjaamo palvelee koko Pohjois-Suomen asiakaskuntaa, joten lääniä riittää. Matkat ovat aika juhlavia, 300 kilometriä sivu, Yli-Suvanto hymähtää. Alueen asiakkaista huolehtii korjaamopäällikön rinnalla seitsemän asentajaa, joiden määrä tosin hieman elää määräaikaisten ja harjoittelijoiden vaihtuessa. Yli-Suvannon mukaan asiakkaina pyörii aika pitkälti sama kaarti vuodesta toiseen, harvakseltaan joukkoon liittyy myös uusia tulokkaita. Konekanta on pohjoisessa uusiutunut viime vuosien aikana, mutta työstä ei ole pulaa pohjoisen ilmanalan ansiosta. Kevättalvella voimansiirto on täällä kovilla, ja silloin työjonossa näkyy selvä piikki. Sesonki sijoittuu kelirikon aikaan, jolloin menoa on enemmän kuin laki sallii, korjaamopäällikkö kertoo. Lisäksi suurten lämpötilavaihtelujen vuoksi konemallien tyyppiviat tulevat usein ensimmäisenä esiin juuri Pohjois-Suomessa. Korjaamopäällikön päivä hymyilee, kun työt sujuvat aikataulussa ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Tosin palautettahan annetaan yleensä vain kun ollaan tyytymättömiä; asiakkaiden tyytyväisyyden tuppaa huomaamaan siitä, ettei perästäpäin kuulu mitään, Yli-Suvanto naurahtaa. Työnsä vaatimukset hän kuittaa sillä, että korjaamopäällikön täytyy toimia jokapaikan höylänä: olla aina siellä missä tarvitaan. SIELLÄ MISSÄ tarvitaan Alan tulevaisuudessa Yli-Suvanto näkee muutamia kysymysmerkkejä. Viime aikojen huonot uutiset tehtaiden alasajosta koskettavat metsäalan toimijoita pohjoisessa laajasti. Huumorintaju ei kuitenkaan ole vielä korjaamopäällikön mielestä päässyt loppumaan. Eräskin urakoitsija esitteli itsensä, että kehittyvältä Kemijärveltä päivää. Rovaniemen korjaamolla lähitulevaisuus sen sijaan on selvillä: koko henkilökunnalla on edessään viikon kestävä koulutus Joensuussa E-mallien tiimoilta. Yli-Suvanto on puuhamies myös vapaa-ajallaan. Korjaamopäällikön viikonloput kuluvat yleensä vanhalla kotitilalla erilaisissa hommissa. Tila sijaitsee noin 90 kilometrin päässä Rovaniemeltä Kittilän suuntaan. Sen verran on matkaa, ettei siellä tule arki-iltoja vietettyä. Loppusyksystä viikonloput kotitilalla saattavat jäädä vähemmälle, kun Yli-Suvanto vetää ylleen punaiset liivit ja suuntaa hirvimetsälle.