Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto
Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta liittyvät toisiinsa. Toiseksi tarkastellaan, miten alkoholin käyttö ja juomatavat ovat kehittyneet Suomessa ja mitä alkoholin kulutuksen määrän ja käyttötapojen muutosten perusteella voisi odottaa väkivallan kehitykseltä. Kolmanneksi tarkastellaan kuolemaan johtaneiden väkivaltarikosten ja poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten kehitystä. Esitys päättyy arvioon väkivallan mennyttä kehitystä hallinneista trendeistä ja niiden jatkumisesta tulevaisuudessa. 2/26
Alkoholi ja väkivalta Alkoholin nauttimisella on sekä lyhyen että pitkän ajan vaikutuksia väkivaltarikollisuuteen Suomessa suuri osa henkirikoksiin syyllistyneistä on syrjäytyneitä ja runsaasti alkoholia käyttäviä. Alkoholin käytön pitkäaikaisvaikutus rikollisuuteen ilmenee siinä, että alkoholin runsaan kulutuksen yleisyys säätelee omalta osaltaan syrjäytyneen ja päihdeongelmaisen väestönosan kokoa Alkoholin nauttimisen välitön tilannesidonnainen vaikutus väkivaltaan liittyy siihen, että alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen heikentää käyttäytymisen hallintaa ja tekojen seurausten arvioimista. Humalassa oleminen lisää aggressiivista käyttäytymistä. 3
12 Alkoholijuomien kulutus vuosina 1958-2012 eriteltynä Alkon myyntiin, päivittäistavarakaupan (PT) myyntiin, anniskelumyyntiin ja tilastoimattomaan alkoholin kulutukseen, litraa 100 %:n alkoholia asukasta kohti 10 8 6 4 tilastoimaton anniskelu PT Alko 2 0 4
Alkoholijuomien tilastoitu kulutus juomaryhmittäin vuosina 1953-2012, litraa 100 %:n alkoholia asukasta kohti 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Väkevät Väkevät viinit Miedot viinit Siideri Long drink Vahva olut Keskiolut 0,5 0 5
Alkoholijuomien tilastoitu kulutus alueittain ja juomaryhmittäin Suomessa vuonna 2008 litroina 100 %:n alkoholia asukasta kohti Koko maa Itä-Suomi Keski-Suomi Länsi-Suomi Väkevät Viinit Oluet Siiderit ja long drinkit Uusimaa Pohjanmaa 0 5 10 * Itä-Suomi: Kymenlaakso + Etelä-Karjala + Etelä-Savo +Pohjois-Savo + Pohjois-Karjala + Kainuu Keski-Suomi: Kanta-Häme + Pirkanmaa + Päijät-Häme + Keski-Suomi Länsi-Suomi: Varsinais-Suomi + Satakunta Uusimaa: Uusimaa + Itä-Uusimaa Pohjanmaa: Etelä-Pohjanmaa + Pohjanmaa + Keski-Pohjanmaa+ Pohjois-Pohjanmaa 6/30
Alkoholin tilastoitu kulutus Pohjoismaissa vuosina 1961-2011 litroina 100 %:n alkoholia asukasta kohti 11 10 Denmark 9 8 Finland 7 6 Sweden Faroe Island 5 4 3 2 Norway Iceland 1-61 -63-65 -67-69 -71-73 -75-77 -79-81 -83-85 -87-89 -91-93 -95-97 -99-01 -03-05 -07-09 -11 7
Alkoholin kokonaiskulutus Pohjoismaissa vuonna 2011 litroina 100 %:n alkoholia asukasta kohti 8
ADULT PER CAPITA ALCOHOL CONSUMPTION IN THE EU, CANDIDATE COUNTRIES, NORWAY AND SWITZERLAND (2009) 9
10
Alkoholin kokonaiskulutus ja viinien kulutus Ranskassa ja Suomessa vuosina 1950-2003 11
Raittius ja alkoholinkäytön useus Raittiita on nykyään noin 10 % aikuisväestöstä. Miesten ja naisten raittiudessa ei enää ole eroa. Vuonna 1968 raittiiden naisten osuus oli 39 %. Suomessa alkoholin päivittäinen käyttö on edelleen melko harvinaista. Vuonna 2008 miehistä 11 % ja naisista 3 % nautti alkoholia vähintään 4 kertaa viikossa. Alkoholia käytettiin 1960-luvulla paljon harvemmin kuin nykyään, mutta 1990-luvun alkupuolen jälkeen juominen ei ole juurikaan tihentynyt. Vuonna 2008 kaksi kolmasosaa miehistä ja kolmasosa naisista käytti alkoholia vähintään kerran viikossa. 12
Nuoret, naiset ja eläkeläiset Sitten vuosituhannen vaihteen nuorten raittius on yleistynyt ja humalakulutus on vähentynyt. Myös alle 18- vuotiaiden alkoholinkäyttö on harventunut viime vuosina. Naisten osuus alkoholinkulutuksesta on kasvanut viime vuosikymmeninä, mutta viime aikoina naisten osuus on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Nykyään naiset kuluttavat vajaan kolmasosan Suomessa juodusta alkoholista eli miehet vastaavat yhä valtaosasta alkoholin kulutusta. Eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen noin 20 viimeisen vuoden aikana. Myös nautitut alkoholimäärät ovat kasvaneet. 13
Kumulatiivinen osuus juodusta alkoholista, % Miten juotu alkoholi jakaantuu juojien kesken? 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Kumulatiivinen juojien osuus, % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 50,3 68,4 80,0 87,7 92,8 96,3 98,4 99,5 99,9 100,0 14
Kuukausien osuudet vähittäis- ja anniskelumyynnissä vuoden aikana myydystä 100 % alkoholista vuonna 2008 12 10 Tipaton tammikuu Pääsiäinen, vappu Juhannus Kesälomakausi Pikkujoulut, joulu, uusivuosi 8 6 Joulukuun varastojen tyhjennys 4 2 0 15/30
Juomisen viikkorytmi syysviikolla vuonna 2008 Pylvään korkeus kertoo kuinka moni suomalainen juo alkoholia tiettynä tuntina viikosta? 1000000 900000 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 Ma Ti Ke To Pe La Su 16
Alkoholin kulutus tyypillisellä syysviikolla vuonna 2000 viikonpäivän ja kellonajan mukaan Alkoholin nauttijoiden maara tyypillisella syysviikolla 2000 viikonpaivan ja kellonajan mukaan Mitä tummempi ruutu on sitä useampi suomalainen juo tuolloin alkoholia 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 Ma Ti Ke To Pe La Su
Pääasiallinen ruokajuoma sunnuntain pääaterialla sukupuolen mukaan vuosina 1968, 1984, 1992 ja 2008, %. Miehet Naiset 1968 1984 1992 2008 1968 1984 1992 2008 Maito, piimä 91 80 64 52 92 66 49 42 Vedet 2 11 21 31 3 27 39 47 Mehu, virvoitusjuomat, pilsneri, kotikalja 3 5 9 9 3 5 8 6 Viini 1 1 2 5 0 1 3 4 Olut, sahti 4 3 4 3 1 1 2 1 Yhteensä, % 100 100 100 100 100 100 100 100 Yhteensä, N 1370 1782 1709 1297 453 1842 1737 1428 18
Viiniä ja olutta vähintään kerran viikossa ruokajuomana käyttävien prosenttiosuudet sukupuolen mukaan vuosina 1992, 2000 ja 2008. Viiniä Olutta 1992 2000 2008 1992 2000 2008 Miehet 6 10 12 19 19 16 Naiset 5 9 10 11 6 4 Kaikki 6 9 11 15 12 10 19
Todella tuntuu -humalan useus sukupuolen ja tutkimusvuoden mukaan vuosien 1969-2008 juomatapatutkimuksissa 20
Miesten valtakunnasta sukupuolten yhteiseksi toimintakentäksi Kotiympäristöön sijoittuneiden alkoholinkäyttökertojen juomisseura, % 1968 1976 1984 1992 2000 2008 MIEHET Vain puoliso 22 20 28 33 38 45 Samaa sukupuoli 23 15 13 11 13 9 Muu 55 65 59 56 49 46 NAISET Vain puoliso 24 25 31 32 38 43 Samaa sukupuoli. 18 10 9 10 15 8 Muu 58 65 60 58 47 49
22
23
24
25
1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Pohjoismaissa väkivaltarikoksissa kuolleet 100 000 asukasta kohti vuosina 1970-2008 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Denmark Finland Norway Sweden 26
4.11.2013 Esityksen nimi / Tekijä 27
28
29
30
31
1969 1973 1977 1981 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 Litroja; Pahoinpitelyjä per 1000 as.; Kuolemia per 100 000 as. Ikävakioidut maksasairauskuolemat (peruskuolinsyy) 100 000 asukasta kohti, ikävakioidut pahoinpitelyt 1 000 asukasta kohti ja alkoholin kokonaiskulutus litroina 100 %:n alkoholia asukasta kohti 1969 2011 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Pahoinpitelyt Maksasairaudet Kokonaiskulutus