VUOSIKERTOMUS 2015 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 2. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 4 2.1. Hallinto ja organisaatio 4 2.2. Toiminnan kehitys 7 2.3. Arvio tulevasta kehityksestä 7 2.4. Talous 7 Tuloslaskelma 10 Tase 11 Rahoituslaskelma 12 Tilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2015 12 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen 16 Tilintarkastuskertomus 17 3. PUHDISTAMON KÄYTTÖ JA TULOKSET 18 3.1 Yleistä 18 Jätevesimäärät 19 3.2 Puhdistamon prosessi 21 Prosessi 21 Jäteveden esikäsittely 22 Biologinen puhdistus 22 Kemiallinen jälkisaostus 22 Jälkikäsittelykenttä 23 3.3 Lietteen käsittely ja kuivaus 23 Lietteen sakeutus 23 Turpeen ja polymeerin lisäys 24 Kuivaus ja aumakompostointi 24 3.4 Käsittelyn tunnuslukuja 25 3.5 Puhdistamon käyttötyöt ja käyttötarkkailu 26 3.6 Puhdistustulokset 27 2
1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Lakeuden keskuspuhdistamo Oy perustettiin 30.5.1986. Vuosi 2015 oli yhtiön 30. toimintavuosi. Yhtiö huolehtii omistajakuntien jätevedenkäsittelystä huomioon ottaen kestävä kehitys. Osakaskunnissamme on liittynyt vuoden 2015 loppuun mennessä viemäriverkostoon yli 40 000 asukasta. Käsitelty vesimäärä kasvoi 6,7 prosenttia edellisen vuoden tasosta. Sateinen kesä näkyi myös puhdistamolla, ns. vuotovesimäärä oli 10,7 %. Vuotovesimäärä ei ole suuri, mutta kertooko se, että ilmasto on jotenkin muuttunut myös täällä lakeuksilla? Puhdistamolla on kapasiteettia vastata myös vaihtelevien ilmastomuutoksien tuomiin haasteisiin. Vuodenvaihteessa vastaanotetulla tulopumppaamon laajennuksella ja edellisen vuoden varavoimakoneen hankinnalla olemme pyrkineet varautumaan erilaisiin uhkakuviin. Puhdistustulokset ovat olleet myös hyviä. Puhdistamo on toiminut tasaisen varmasti. Yhtiö odottelee Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöstä typpiselvityksestä. Selvitys jätettiin kesäkuussa 2014. Oulun yliopiston tutkimukset paljastavat, että fosfori on typpeä merkittävämpi tekijä Perämeren rannikon rehevöitymiskehityksen kannalta. Lakeuden Keskuspuhdistamon laitosmittakaavaisella typenpoistolla ei siis ole merkitystä Liminganlahden ekologiseen tilaan. Yhtiö on saanut 5.2.2014 Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta päätöksen lietteenkäsittelyvaihtoehtojen selvityksestä. Asiasta, yksityinen henkilö, valitettiin Vaasan hallintooikeuteen. Hallinto-oikeus piti aluehallintoviraston päätöksen voimassa. Eli kompostointi voi jatkua nykyisellä alueella. Puhdistamoyhtiö etsii omatoimisesti ekologisesti kestävää ratkaisua lietteenkäsittelyvaihtoehtoon. Erilaisia koeajoja on suoritettu ja tullaan suorittamaan myös tulevaisuudessa, jotta ekologisesti kestävä ratkaisu löydettäisiin. Lainsäädännön muutoksiin on pyritty myös vastaamaan. Asetus 331/2013 kieltää puhdistamolla syntyvän välpejätteen viemisen kaatopaikalle 1.1.2016 lähtien. Viranomaisten, puhdistamoyhtiöiden ja polttolaitoksen yhteistyöllä tähänkin haasteeseen saatiin ratkaisu. Välpejäte voidaan polttaa tulevaisuudessa. Uusia lainsäädännön haasteita tuo myös hankintalain muutos, joka astuu voimaan 18.4.2016. Näihinkin haasteisiin pyritään löytämään oikea ratkaisu kuluvana vuonna. Yhtiön pitkäaikainen yhteistyökumppani professori Esko Lakso poistui keskuudestamme 11.11.2015. Pidetyllä ja arvostetulla vesihuollon professorilla oli merkittävä vaikutus yhtiömme vedenkäsittelyn ja lietteenkäsittelyn kehitykseen. Menetys oli suuri myös Pohjois-Suomen vesihuoltoalalle. Haluan kiittää sitoutunutta henkilöstöä, omistajia ja muita sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä vuonna 2015. Hannu Roikola 3
2. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy perustettiin 30.5.1986. Vuosi 2015 oli yhtiön 30. toimintavuosi. 2.1 Hallinto ja organisaatio Osakkeet ja osakepääoma Vähimmäispääoma on 420 470 euroa ja enimmäispääoma 1 681 879 euroa. Yhtiön osakepääoma on 894 759,93 euroa. Kaikki osakkeet ovat samanlajisia ja osakkeen nimellisarvo on 336,38 euroa. Yhtiöjärjestyksessä on osakkeiden lunastuslauseke. Yhtiön osakkeet jakautuvat seuraavasti: Hailuodon kunta 40 osaketta 1,50 % Kempeleen Vesihuolto Oy 1 071 osaketta 40,26 % Limingan Vesihuolto Oy 627 osaketta 23,57 % Lumijoen Vesi Oy 80 osaketta 3,01 % Oulun kaupunki 550 osaketta 20,68 % Tyrnävän kunta 292 osaketta 10,98 % 2 660 osaketta 100,00 % Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin 14.4.2015 Kempeleessä. Paikalla oli 96,99 % osakkeista ja äänistä. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 11 :n mukaiset asiat. Ylimääräisiä yhtiökokouksia ei pidetty. 4
Hallitus (osallistuminen kokouksiin) puheenjohtaja myyntineuvottelija Taavi Jarva (6/6) varapj. myyntiedustaja Juha Erkkilä (4/6) jäsenet tekniikan tohtori Matti Huotari (5/6) toimitusjohtaja Markku Komulainen (6/6) tekninen johtaja Risto Sarkkinen (6/6) tekninen johtaja Matti Mannonen (6/6) henkilökohtaiset varajäsenet pankkitoimihenkilö Kaisu Juvani (0/6) postimies Impi Gärding (0/2) 14.4.15 asti palomestari Jarmo Haapaniemi (1/4) 14.4.15 lähtien johtaja Jouni Lähdemäki (1/6) tekninen johtaja Simo Pöllänen (0/6) maalarimestari Martti Kaisto (0/6) toimitusjohtaja Kalevi Sarsila (0/6) Lumijoen ed. toimitusjohtaja Ari Korkala (2/6) Hailuodon ed. toimitusjohtaja Jouni Marjaniem (0/6) Hallituksen kokous 17.12.2013. Kuvassa vasemmalta Matti Mannonen, Ari Korkala, Hannu Roikola, Taavi Jarva, Risto Sarkkinen, Juha Erkkilä, Markku Komulainen ja Matti Huotari Toimintavuoden aikana pidettiin kuusi hallituksen kokousta. Niissä on toiminut esittelijänä ja sihteerinä toimitusjohtaja Hannu Roikola. Lumijoen kunnan tultua yhtiön osakkaaksi, teki hallitus 2.11.1994 päätöksen kutsua Lumijoen edustajan hallituksen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella. Samoin Hailuodon kunnan tultua yhtiön osakkaaksi, teki hallitus 25.10.2005 päätöksen kutsua Hailuodon edustajan hallituksen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella. 5
Osakassopimus ja siirtoviemäreitä koskevat sopimukset Yhtiötä perustettaessa 30.5.1986 tehtiin osakkaiden kesken sopimus, jolla sovittiin investoinneista ja niiden rahoituksesta, käyttökustannuksista ja niiden jakamisesta, hallinto- ja työntekijäjärjestelyistä, sekä viemärin rakentamis- ja käyttökustannuksista. Lumijoen kunnan kanssa 18.11.1993 tehty sopimus Lumijoen kunnan osakkuudesta yhtiössä ja Lumijoen jätevesien johtamisesta keskuspuhdistamolle, kuin myös Hailuodon kunnan kanssa 25.3.2004 tehty sopimus Hailuodon kunnan osakkuudesta yhtiössä ja Hailuodon jätevesien johtamisesta keskuspuhdistamolle, perustuvat osakassopimukseen. Lakeuden siirtoviemärit ovat kuntien ja vesiyhtiöiden omistamia. Niiltä osilta kun siirtoviemärit ovat monen kunnan käytössä, omistetaan ne yhteisesti käytön mukaisessa suhteessa. Niistä on tehty erilliset sopimukset ennen rakentamista. Hailuodon jätevedet johdetaan Oulun ja Hailuodon keskinäisen sopimuksen perusteella Oulun Veden viemäriverkossa Kempeleeseen, puhdistamolle menevään kolmen kunnan yhteiseen viemäriin. Tilintarkastajat HTM Kari Salonpää varatilintarkastaja HTM Anne Karppinen-Salonpää BDO Yhtiötarkastus Oy, päävastuullinen tilintarkastaja JHTT, HTM Simo Paakkola 12.10.2015 asti ja siitä lähtien JHTT, KHT Tiina Mikkonen-Brännkärr varatilintarkastaja JHTT, HTM Hilkka Ojala. Henkilökunta Puhdistamonhoitajana toimii Harri Vuolteenaho ja puhdistamon laitosmiehenä Kari Turunen. Toimintavuoden keskimääräinen henkilövahvuus oli kaksi. Yhtiön sivutoiminen toimitusjohtaja on ollut Kempeleen Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Hannu Roikola. Käyttöpäällikkönä toimi Kempeleen Vesihuolto Oy:n käyttöpäällikkö Janne Nikula. Vesilaitoksenhoitaja Jouni Väyrynen tekee yhtiölle puhdistamon atk-raportointia sekä huolto- ja kunnossapitojärjestelmän ylläpitotöitä. Varallaolopäivystyksen suorittaa vesiyhtiön käyttöhenkilöstö yhdessä yhtiön työntekijöiden kanssa. Vesiyhtiön työntekijöitä käytetään myös lomasijaisina ja apuna puhdistamon huolto- ja korjaustöissä. Toimistotyöt hoitaa Kempeleen Vesihuolto Oy:n henkilökunta. Toimintavuonna maksettiin palkkoja 75 709,68 euroa ja kokous- ym. palkkioita 6 940 euroa. Kempeleen Vesihuolto Oy laskutti yhtiöltä henkilökunnan palvelusten kustannukset toimistohenkilöstön ja toimitusjohtajan osalta 17 387,14 euroa ja käyttöhenkilökunnan osalta 29 707,99 euroa. Toimitusjohtajan osalta yhtiö maksaa Kempeleen Vesihuolto Oy:lle 12,5 % palkasta henkilöstökuluineen ja henkilökunnan osalta todelliset kustannukset ajankäytön perusteella. 6
2.2 Toiminnan kehitys Käsitelty jätevesimäärä kasvoi edellisen vuoteen nähden 6,7 %. Säiliöillä tuotavien lietteiden määrä pysyi viime vuoden tasolla. Puhdistustulokset täyttivät selvästi lupaehdot, paitsi voimaan tullutta kesäkauden typenpoistovelvoitetta ei saavutettu. Viherrengas Oy on hoitanut sopimuksemme mukaisesti puhdistamon kompostikentällä lietteenkäsittelystä tulevan turvelieteseoksen kompostoinnin ja jatkojalostuksen sekä valmiin tuotteen loppusijoittamisen. Lietteenkäsittelyn tilanne on ympäristöluvan mukainen. 2.3 Arvio tulevasta kehityksestä Yhtiön liiketoiminnan arvioidaan jatkuvan vakaasti ennallaan. Puhdistamolle johdettava jätevesikuormitus lisääntyy alueemme kasvun myötä. Vuosina 2008 2010 toteutettujen viiden miljoonan euron investointien ansiosta kapasiteetti riittää alueemme voimakkaallekin kasvulle, mutta isot lainat on maksettavana. Kun investoinneista rahoitettiin lainoilla 3,6 milj. euroa, on korkotasolla merkittävä vaikutus kustannuksiin. Jos korot eivät suuresti nouse, pystytään toimimaan reaaliarvoltaan nykyisillä hinnoilla lainojen suhteen. Pohjois-Suomen aluehallintoviranomaisilta on saatu päätös 5.2.2014 lietteenkäsittelyä koskevaan selvitykseen. Asiasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen joka ei muuttanut aluehallintoviranomaisten päätöstä. Päätöksen mukaisesti kompostitoimintaa voidaan jatkaa nykyisellä kentällä. Yhtiö pyrkii tulevaisuudessa etsimään ekologisesti kestävän ratkaisun lietteenkäsittelyyn. Typpiselvitys on toimitettu Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2014 kesäkuun lopulla. Oulun yliopiston selvitykset osoittavat, ettei puhdistamon tehostetulla typenpoistolla ole merkitystä Liminganlahden ekologiseen tilaan. Yhtiö odottaa aluehallintoviranomaisten kantaa asiaan. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astui voimaan 1.1.2016. Onneksi viranomaisilta saatiin lupa viedä polttolaitokseen puhdistamolla syntyvä orgaaninen jäte. Laitoksella varauduttiin kylläkin mahdollisiin prosessimuutoksiin 0,64 miljoonan investoinnilla. Investointi mahdollisti nykyisen tulopumppauksen saneerauksen. Hankintalaki on muuttumassa 18.4.2016. Toivotaan, että puhdistamoyhtiöt pysyvät erityishankintalain piirissä. 2.4. Talous Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n tarkoituksena on toimia yleishyödyllisellä pohjalla voittoa jakamatta. Osakkaiden tarkoituksena yhtiötä perustettaessa oli, että se toimii omarahoitteisesti siten että kustannukset katetaan jäteveden käsittelystä saatavilla maksutuloilla ja osakkaat rahoittavat tarvittaessa vain suuria puhdistamo- sekä purkuviemäriinvestointeja. 7
8
Ympäristölupapäätöksen mukaiset puhdistamon tehostamis- ja laajennusinvestoinnit v. 2007 2010 olivat yhteensä 4,95 milj. euroa. Niiden rahoittamiseen otettiin lainaa 1,2 milj. euroa v. 2009 ja 2,4 milj. euroa v. 2010. Eli 3,60 milj. euroa 15 vuoden takaisinmaksuajalla yhtiön osakaskuntien takauksella. Vuonna 2015 jäteveden arvonlisäverottomia puhdistusmaksuja nostettiin 0,58 eurosta 0,63 euroon/ m 3. Jäteveden hinta pysyy samana vuonna 2016. Sakokaivolietteen arvonlisäveroton hinta oli 2015 vuonna 11,70 euroa/m 3 ja umpikaivolietteen 5,85 euroa/ m 3. Niiden hintaa nostettiin 5 % vuonna 2016. Puhdistamolle johdettu jätevesimäärä kasvoi 6,6 %, ja säiliöillä tuotavat jätevedet pysyivät samalla tasolla verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihto oli 1,26 milj. euroa nousten vuoden takaisesta 166 685 euroa. Suunnitelmanmukaisten poistojen jälkeen tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on 95 757,59 euroa voitolla. Verotettavaa tulosta pienennetään 94 385 euron poistoeron lisäyksellä, jonka jälkeen tilikauden voitto on 1 385,97 euroa. Tilivuoden investoinnit olivat 648 926,85 euroa. Vuosina 2009 2010 laajennusinvestointiin otettuja lainoja maksettiin tilikauden aikana 257 142 euroa, minkä jälkeen niitä on 2 400 004 euroa. Oma pääoman määrä on tilikauden lopussa 50,5 %. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto 1 385,97 euroa siirretään edellisten tilikausien voittovaroihin ja että osinkoa ei jaeta. 9
TULOSLASKELMA 1.1-31.12.2015 1.1-31.12.2014 LIIKEVAIHTO 1 261 374,67 1 094 688,92 Liiketoiminnan muut tuotot 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 318 948,69 283 091,66 Ulkopuoliset palvelut 303 750,29 622 698,98 258 978,94 542 070,60 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 82 649,12 77 982,29 Henkilösivukulut Eläkekulut 15 195,37 14 236,85 Muut henkilösivukulut 7 428,62 105 273,11 6 843,54 99 062,68 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 397 221,17 392 619,45 Liiketoiminnan muut kulut 18 248,57 19 515,62 LIIKEVOITTO 117 932,84 41 420,57 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 1 647,01 2 434,95 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille 23 822,26 22 175,25 33 372,47 30 937,52 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 95 757,59 10 483,05 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys/vähennys 94 385,00 10 120,00 Tuloverot 13,38 108,31 TILIKAUDEN VOITTO 1 385,97 254,74 10
TASE V a s t a a v a a 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 40 748,87 40 748,87 40 748,87 40 748,87 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 179 257,97 171 507,77 Rakennukset ja rakennelmat 4 780 431,38 4 531 027,09 Koneet ja kalusto 15 089,54 17 256,41 Keskeneräiset hankinnat 0,00 4 974 778,89 3 281,94 4 723 073,21 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 1 429,04 1 732,34 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 12 820,53 15 232,77 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 141 198,15 115 330,42 Muut saamiset 50 655,76 0,00 Siirtosaamiset 1 277,88 193 131,79 7 667,70 122 998,12 Rahat ja pankkisaamiset 425 253,19 631 484,28 V a s t a a v a a y h t e e n s ä 5 648 162,31 5 535 269,59 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Osakepääoma 894 759,93 894 759,93 Muut rahastot Vararahasto 63 756,08 63 756,08 Liittymismaksurahasto 471 950,24 471 950,24 Investointirahasto 556 702,04 1 092 408,36 556 702,04 1 092 408,36 Edellisten tilikausien voitto 177 130,71 176 875,97 Tilivuoden voitto 1 385,97 254,74 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 2 165 684,97 2 164 299,00 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 687 351,62 592 966,52 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahalaitoksilta 2 142 862,00 2 400 004,00 Velat omistusyrityksille 0,00 2 142 862,00 0,00 2 400 004,00 Lyhytaikainen Lainat rahalaitoksilta 257 142,00 257 142,00 Saadut ennakot 234,25 230,56 Ostovelat 366 860,90 75 537,97 Muut velat 4 052,00 18 618,49 Siirtovelat 23 974,57 652 263,72 26 471,05 378 000,07 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 2 795 125,72 2 778 004,07 V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä 5 648 162,31 5 535 269,59 11
RAHOITUSLASKELMA 2015 2014 Liiketoiminnan rahavirta: Myynnistä saadut maksut 1 219 830,92 1 102 922,32 Maksut liiketoiminnan kuluista 767 536,36 646 413,66 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista 27 030,40 34 417,68 Saadut korot liiketoiminnasta 2 145,90 1 994,92 Saadut osinkotulot 1 219,05 300,00 Maksetut välittömät verot 0,00 101,19 Liiketoiminnan rahavirta 428 629,11 424 284,71 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 380 130,44 54 132,04 Aineellisten hyödykkeiden myynti 0,00 0,00 Vaihto-omaisuuden lisäys/vähennys 2 412,24 6 298,23 Investointien rahavirta 377 718,20 60 430,27 Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten lainojen nostot 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 257 142,00 257 142,00 Rahoituksen rahavirta 257 142,00 257 142,00 Rahavarojen muutos 206 231,09 106 712,44 Rahavarat tilikauden alussa 631 484,28 524 771,84 Rahavarat tilikauden lopussa 425 253,19 631 484,28 Lisäys/vähennys 206 231,09 106 712,44 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2015 Arvostusperiaatteet ja -menetelmät Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu muuttuvaan hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Sijoitukset on kirjattu hankintamenoon. Vaihto-omaisuus on arvostettu alimman arvon periaatteen mukaan muuttuvaan hankintamenoon. Hankintameno on määritelty käyttäen fifo-periaatetta. Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Kuluvien pysyvien vastaavien hankintameno poistetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Koneet ja kalusto, jonka taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta, sekä elinkeinoverolain tarkoittamat pienhankinnat kirjataan kokonaan hankintatilikauden kuluiksi. 12
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti: Jätevedenpuhdistamo - Rakennukset 25 vuotta - Laitoskoneistot 15 vuotta - Automaatio 10 vuotta - Erilliset maarakenteet 40 vuotta - Kompostikenttien asfalttip. 10 vuotta Kalusto 10 vuotta Arvostuserät tasapoisto 10 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 2015 2014 Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. 171 507,77 171 507,77 Lisäys 7 750,20 0,00 Vähennys 0,00 0,00 Hankintameno 31.12 179 257,97 171 507,77 Rakennukset Sumumenojäännös 1.1. 1 415 040,06 1 487 857,23 Evl menojäännös 1.1. 1 415 040,06 1 487 857,23 Lisäykset 433 828,70 31 712,94 Sumupoisto 106 610,46 104 530,11 Evl-poisto (7 %) 106 610,46 104 530,11 Poistoeron muutos 0,00 0,00 Poistoero 31.12. 0,00 0,00 Sumu-menojäännös 31.12. 1 742 258,30 1 415 040,06 Elv-menojäännös 31.12. 1 742 258,30 1 415 040,06 Altaat Sumu-menojäännös 1.1. 907 218,40 979 417,20 Evl-menojäännös 1.1. 721 053,40 793 252,20 Lisäys 0,00 0,00 Sumupoisto 72 198,81 72 198,80 Evl-poisto (25 %) 72 198,81 72 198,80 Poistoeron muutos 0,00 0,00 Poistoero 31.12. 186 165,03 186 165,03 Sumu-menojäännös 31.12. 835 019,59 907 218,40 Evl menojäännös 31.12. 648 854,59 721 053,40 Laitosten koneistot Sumu menojäännös 1.1. 1 349 564,51 1 476 753,31 Evl menojäännös 1.1. 1 105 665,87 1 242 974,67 Lisäys 136 079,26 0,00 Sumupoisto 127 944,79 127 188,80 Evl-poisto (25%) 222 329,79 137 308,80 Poistoeron muutos 94 385,00 10 120,00 Poistoero 31.12. 338 283,64 243 898,64 Sumu-menojäännös 31.12. 1 357 698,98 1 349 564,51 Evl-menojäännös 31.12. 1 019 415,34 1 105 665,87 13
2015 2014 Laitosautomaatio Sumu-menojäännös 1.1. 286 157,64 320 650,77 Evl-menojäännös 1.1. 198 449,57 232 942,70 Lisäykset 73 822,30 21 715,17 Vähennykset 0,00 0,00 Sumupoisto 58 964,84 56 208,30 Evl-poisto 58 964,84 56 208,30 Poistoeron muutos 0,00 0,00 Poistoero 31.12. 87 708,07 87 708,07 Sumu-menojäännös 31.12. 301 015,10 286 157,64 Evl-menojäännös 31.12. 213 307,03 198 449,57 Erill.maarakenteet Sumu-menojäännös 1.1. 505 942,51 524 574,22 Evl-menojäännös 31.12. 430 747,63 449 379,34 Lisäykset 0,00 0,00 Sumupoisto 18 631,71 18 631,71 Evl-poisto 18 631,71 18 631,71 Poistoeron muutos 0,00 0,00 Poistoero 31.12. 75 194,78 75 194,78 Sumu-menojäännös 31.12. 487 310,80 505 942,51 Evl-menojäännös 31.12. 412 115,92 430 747,63 Kompostikentän asfalttipäällysteet Sumu-menojäännös 1.1. 67 103,97 77 079,33 Evl-menojäännös 1.1. 67 103,97 77 079,33 Lisäykset 0,00 0,00 Sumupoisto 9 975,36 9 975,36 Evl-poisto 9 975,36 9 975,36 Sumu-menojäännös 31.12. 57 128,61 67 103,97 Evl-menojäännös 31.12. 57 128,61 67 103,97 Muut koneet ja kalusto Sumu-menojäännös 1.1. 17 256,41 21 142,77 Evl-menojäännös 1.1. 17 256,41 21 142,77 Lisäykset 728,33 0,00 Sumupoisto 2 895,20 3 886,36 Elv-poisto 2 895,20 3 886,36 Poistoeron muutos 0,00 0,00 Poistoero 31.12. 0,00 0,00 Sumu-menojäännös 31.12. 15 089,54 17 256,41 Evl-menojäännös 31.12. 15 089,54 17 256,41 Keskeneräiset investoinnit 31.12. 0,00 3 281,94 Aineelliset hyödykkeet yht. kp-arvo 31.12. 4 974 778,89 4 723 073,21 Aineelliset hyödykkeet yht. elv-poistoarvo 31.12. 4 287 427,30 4 130 106,62 14
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 2015 2014 Oman pääoman muutokset Sidottu oma pääoma Osakepääoma 1.1. 894 759,93 894 759,93 Osakepääoma 31.12. 894 759,93 894 759,93 Vararahasto Vararahasto 1.1. 63 756,08 63 756,08 Sopimus 25.3.2004 Vararahasto 31.12. 63 756,08 63 756,08 Sidottu oma pääoma yhteensä 958 516,01 958 516,01 Vapaa oma pääoma Muut rahastot Liittymismaksurahasto 1.1. 471 950,24 471 950,24 Sopimus 25.3.2004 Liittymismaksurahasto 31.12. 471 950,24 471 950,24 Investointirahasto 01.01. 556 702,04 556 702,04 Investointirahasto 31.12. 556 702,04 556 702,04 Muut rahastot yhteensä 1 028 652,28 1 028 652,28 Ed. tilik. voitto 177 130,71 176 875,97 Tilikauden voitto/tappio 1 385,97 254,74 Vapaa oma pääoma yhteensä 178 516,68 177 130,71 Oma pääoma yhteensä 2 165 684,97 2 164 299,00 Yli 5 vuoden kuluttua erääntyvät velat 1 114 294,00 1 371 436,00 Velat omistusyhteysyrityksille Kempeleen Vesihuolto Oy ostovelat 24 207,79 8 171,51 Yhtiön maa-alueisiin Helpi 18:257 kiinnitetyt 176 597,32 euron määräiset panttikirjat 7 kpl, ovat yhtiön hallussa. Liitetiedot henkilöstöstä Henkilökunta 2 2 Henkilöstökulut Palkat hallitus 6 940,00 6 700,00 Palkat henkilökunta 75 709,68 72 544,21 Muut palkat ja palkkiot 0,00 0,00 Eläkekulut 15 100,54 14 192,14 Muut henkilösivukulut 4 824,21 4 535,47 102 574,43 97 971,82 15
KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Palkkakirjanpito Myyntireskontra Ostoreskontra Tasekirja Tase-erittelyt Atk-tulosteina Atk-tulosteina Atk-tulosteina Atk-tulosteina Atk-tulosteina Erikseen sidottuna Erilliset luettelot Tositelajit ja säilytystapa 01 Tilinpäätöstositteet paperitositteina 10 Kirjanpidon tositteet paperitositteina 11 Sampopankki paperitositteina 12 Osuuspankki paperitositteina 13 Nordea paperitositteina 14 Osuuspankki paperitositteina 18 Myyntilaskut paperitositteina 20 Ostolaskut paperitositteina 30 Ostolaskujen suoritukset paperitositteina 60 Palkkatositteet paperitositteina 70 Vuokrajaksotukset paperitositteina 95 Jaksotukset paperitositteina TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN 16
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ TILINTARKASTUSKERTOMUS TILINTARKASTUSKERTOMUS 17
3. PUHDISTAMON KÄYTTÖ JA TULOKSET 3.1 Yleistä Jätevedenpuhdistamolla käsitellään kuuden Oulun eteläpuolen kunnan jätevedet sekä sako- ja umpikaivolietteet. Puhdistusprosessi on aktiivilietelaitos jälkisaostuksella, jota on tehostettu etusaostuksella. Laitoskäsittelyn jälkeen vedet jälkikäsitellään kosteikkokentällä ennen vesistöön johtamista. Lupa jätevesien johtamiseen yleiseen vesistöön on myönnetty Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä Nro 78/07/2, 31.08.2007. Lupaehtojen mukaan jätevedet on käsiteltävä niin, että laitokselta jälkikäsittelykentälle johdettavan jäteveden BOD 7 ATU-arvo on enintään 20 mg/o 2 /l, fosforipitoisuus enintään 0,5 mg/l ja puhdistusteho molempien mainittujen arvojen osalta vähintään 95 %, kiintoaines enintään 35 mg/l puhdistusteho vähintään 90 % sekä COD Cr enintään 125 mg/o 2 /l puhdistusteho vähintään 75 %. Tulokset lasketaan kolmen kuukauden keskiarvona. Typen osalta jälkikäsittelykentältä vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuus enintään 20 mg/l N ja puhdistustehon vähintään 70 % kesä-heinäkuussa vuodesta 2011 lähtien. Entinen jätevesilupa Nro 29/94/2 oli Pohjois-Suomen vesioikeuden 10.6.1994 myöntämä. Ilmakuva puhdistamoalueesta 18
JÄTEVESIMÄÄRÄT Puhdistamon käsittelemä jätevesimäärä oli 1,93 milj. m 3 /a, ja se nousi 6,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Puhdistamolle johdettiin osakkailta seuraavat jätevesimäärät (m 3 /a): Keskimääräisenä vuorokausikeskiarvona (m 3 /d) jätevesimäärä oli osakkailta seuraava: 19
Laskutetun ja puhdistamolle johdetun jäteveden kehitys: Käsiteltävä jätevesimäärä oli keskimäärin 5 300 m 3 /vrk. Suurin tulovirtaama oli 8 410 m 3 / vrk 18.9.2015. 20
3.2 Puhdistamon prosessi PROSESSI Karkeasti ottaen prosessi voidaan jakaa vesiprosessiin ja lieteprosessiin. Vesiprosessi käsittää veden mekaanisen, biologisen ja kemiallisen käsittelyn. Lieteprosessilla voidaan ymmärtää vesiprosessista poistetun kiintoaineen käsittelyä. Jätevesi ja -lietevirrat tunnuslukuineen vuoden 2015 aikana: 21
JÄTEVEDEN ESIKÄSITTELY Esikäsittelyn tarkoituksena on poistaa jätevedestä mekaanisesti erottuvia partikkeleita sekä johtaa laitokselle tuleva jätevesi puhdistusprosessiin tasaisena virtaamana läpi vuorokauden. Esikäsittelyksi voidaan lukea tulopumppaus, välppäys, hiekanerotus ja esiselkeytys. Puhdistamolle tulevan jäteveden virtaamaa ohjataan prosessiautomaatiolla tulopumppaamon pinnankorkeuden mukaan. Osakkaiden lähtöasemilla olevien tasausaltaiden tehtävänä on varmistaa siirtoviemäreiden kapasiteetin riittävyys sekä käyttövarmuus. Lisäksi niillä tasataan käsittelyprosessiin tulevaa hydraulista kuormitusta. Jäteveden suurimmat partikkelit poistetaan porrasvälpillä (2 kpl), joita ohjataan tulokanavan pinnankorkeuden mukaan. Välpille kerrytetään hyvin vettä siivilöivä jätekerros. Välpätyt epäpuhtaudet johdetaan välpepuristimelle. Välpepuristimessa välpeestä poistetaan vettä ennen lavalle johtamista. Välpe, jota kertyi 57,84 tonnia (158 kg/vrk) kuljetettiin Ruskon kaatopaikalle kesäkuun saakka. Tämän jälkeen välpejäte on viety Oulun polttolaitokselle. Esiselkeyttämöjen tehtävänä on poistaa jätevedestä gravitaation avulla hiukkaset. Hiukkasten muodostumista ja niiden laskeutumista autetaan esisaostuskemikaalilla PIX-105. Vuonna 2015 esisaostuskemikaalia käytettiin 439,4 tonnia. BIOLOGINEN PUHDISTUS Biologinen yksikkö perustuu pieneliöiden eli mikrobien kykyyn hajottaa ja käyttää ravinnokseen jäteveden sisältämää orgaanista ainesta ja ravinteita. Toimiakseen ne vaativat oikeanlaiset olosuhteet orgaanisen aineksen, ravinteiden ja hapen osalta. Ilmastuksella saadaan myös aktiiviliete jatkuvaan liikkeeseen. Kun uutta biomassaa syntyy jatkuvasti ja lietepitoisuus halutaan pitää ilmastusaltaissa vakiona, lietettä pitää poistaa. Tämä tapahtuu väliselkeytyksessä, jossa poistettavasta lietteestä suurin osa johdetaan takaisin ilmastukseen ja viidesosa poistetaan prosessista ylijäämälietteenä. Lietekuorma kuvaa syötettävän ravinnon määrää suhteessa prosessissa olevaan biomassaan. Normaalikuormitteisessa aktiivilietelaitoksessa tämä suhde on välillä 0,05-0,2. Keskiarvo laitoksella on ollut 0,09. KEMIALLINEN JÄLKISAOSTUS Jälkisaostuksen tarkoituksena on poistaa jätevedestä jäljellä olevaa fosforia. Erillinen jälkisaostus myös varmistaa puhdistustuloksen, jos biologisessa prosessissa tapahtuu häiriö. Saostuskemikaalina käytettiin Eka WT 91 liuoskemikaalia. Kemikaalin annostelu toimii virtaaman mukaan. Liuoskemikaalien annostelu tapahtuu lähellä pikasekoitusta, josta vesi johdetaan kaksiosaiseen flokkausaltaaseen. Flokkausaltaissa on lapahämmentimet. Veden viipymä mitoitusvirtaamalla on 15 minuuttia. Kemikaalia käytettiin jälkisaostuksessa 249,1 tonnia vuonna 2015. 22
JÄLKIKÄSITTELYKENTTÄ Ennen vesistöön johtamista vesi jälkikäsitellään 17,1 hehtaarin jälkikäsittelykentällä. Kentällä kasvaa pääasiallisesti järviruokoa. Kentällä on orgaanista ainesta, fosforia ja typpeä poistava vaikutus. Jälkikäsittelykentälle lähtöpää 3.3. Lietteen käsittely ja kuivaus LIETTEEN SAKEUTUS Esiselkeytyksestä sekä biologisesta että kemiallisesta prosessissa erotetut lietteet ovat vesipitoisia, joten niitä tiivistetään mekaanisesti sakeuttamoissa ennen lietteen koneellista kuivausta. Puhdistamon selkeytysaltailta poistettu liete (ylijäämäliete) kerätään selkeytinrakennuksessa olevaan ylijäämälietepumppaamoon. Sieltä liete pumpataan sakeuttamoihin. Sakeuttamoiden pohjalla olevat lietekaavarit pyörivät jatkuvasti, jotta liete tiivistyisi mutta ei kerääntyisi liian tiukasti pohjalle. Sakeutuksessa tiivistetty liete pumpataan turve/lietesekoitussäiliöön ja sakeuttamoiden rejektivedet johdetaan takaisin prosessiin. Lietteen laskeutuvuudella sekä sakeuttamoiden rejektivesien kuormituksella on suuri merkitys koko puhdistamon toimintaan. 23
TURPEEN JA POLYMEERIN LISÄYS Sakeutuksesta tiivistetty liete pumpataan turve/lietesekoitussäiliöihin. Sakeutettuun lietteeseen lisätään turvetta ja myöhemmässä vaiheessa polymeeriä lietteen kuivauksen tehostamiseksi. Prosessi toimii panosperiaatteella, jolloin toisen sekoitussäiliön tuote virtaa kuivaukseen ja toinen on täytöllä. Automatiikka laskee tarvittavan turpeen määrän tulevan lietteen kiintoainepitoisuuden perusteella. Turve mitataan kuljettimen nopeudesta ja turpeen määrästä kolien välissä. Lietteen kuivainyksikkö 1 KUIVAUS JA AUMAKOMPOSTOINTI Turve-lieteseos, johon on lisätty polymeeriä, johdetaan flokkulaattorista ruuvikuivaimeen, jossa seosta puristetaan vastapainelaippaa vasten. Ruuvikuivaimessa seoksesta puristuu rejektivettä ruuvia ympäröivän kiilalankasiivilän lävitse. Ruuvikuivaimelta kuivattu tuote johdetaan ruuvikuljettimelle, joka kuljettaa seoksen katettuun seossiiloon. Siihen mahtuu kuivattua turvelieteseosta noin 250 m 3, eli noin kahden viikon tuotanto. Siilosta seos ajetaan pyöräkuormaajalla puhdistamon kompostikentälle, missä Viherrengas Oy lisää tukiaineita ja kompostoi tavaran mullan valmistukseen. Kompostoitavan turvelieteseoksen tuotanto oli 8 255 tonnia, johon on lisätty 2 302 tonnia tukiaineita. Kompostoituvaa seosta oli siis 10 557 tonnia. 24
Asfaltoitua kompostikenttää on puhdistamolla 1,48 hehtaaria. Vuoden lopulla kompostikentällä oli kompostoituvaa seosta 3 500 tonnia eli 5 kuukauden tuotanto. Viherrengas Järvenpää Oy kompostointikentällä Yhtiön ja Viherrengas Järvenpää Oy:n välillä on tehty 24.8.2000 sopimus jätevedenpuhdistamolla syntyvän turvelieteseoksen kompostoinnista ja hyödyntämisestä. Kompostitoimintaa on kehitetty Oulun yliopiston tutkimusten pohjalta yhteistyössä kompostointia hoitavan yrityksen kanssa. Uuden ympäristöluvan mukaisesti aumojen kompostoitavuutta ja materiaalivirtoja seurataan. Niistä pidetään erillistä päiväkirjaa. Aumojen käännössä ja turvelieteseossiilon tyhjennyksissä huomioidaan myös tuulen suunta hajuhaittojen minimoimiseksi. Laitoksella on tuulen suuntaa rekisteröivä ja visualisoiva laitteisto. Analyyttinen hajutarkkailu on otettu käyttöön kevään 2008 aikana tueksi hajuhaittojen minimoimiseksi. Tämän lisäksi viime vuonna käynnistettiin hajupaneeli Niittyrannan alueella. Paneelin jäsenet toimittavat kuukausittain tulokset, joista laaditaan raportti puolivuosittain. 3.4 Käsittelyn tunnuslukuja Tunnuslukuja vesiprosessista vuodelta 2015 vesimäärän ollessa 5 300 m 3 /d 25
Lieteprosessin tunnuslukuja vuodelta 2015 3.5 Puhdistamon käyttötyöt ja käyttötarkkailu Puhdistamon käyttötyön hoitaa puhdistamon henkilökunta. Käyttötöitä ovat erilaiset prosessien, mittareiden, koneiden sekä kemikaalien annostuksien tarkistukset, valvonnat ja määräaikaishuollot. Suuremmissa huoltotöissä käytetään apuna Kempeleen Vesihuolto Oy:n asentajia sekä ulkopuolisia yrityksiä. Huoltosopimuksia eri yrityksiin on sähkö- ja automaatiolaitteista, pumpuista, lieteanalysaattoreista ja mikroskoopista. Prosessin tilaa seurataan ja valvotaan jatkuvasti automaation avulla sekä manuaalisesti erilaisilla analysaattoreilla. Seurattavia ja valvottavia manuaalisia analysointeja ovat fosfaattifosforin ainepitoisuus, palautuslietteen lieteindeksi, lietteiden kuiva-ainepitoisuudet sekä palautuslietteen aktiivisuus. Loppukesästä käynnistettiin esikäsittelyrakennuksen laajennushanke. Hanke sisälsi uuden ruuvipumpun altaineen sekä esikäsittelyrakennuksen laajennuksen. Laajennuksessa on tilavaraus kolmannelle porrasvälpälle, uudelle välpelavalle ja välpepesurille. Samassa 26
Pumppukourun pohjalaatan valu yhteydessä tehtiin muutoksia Limingan tuloviemäriin, johon asennettiin uusi mittakaivo sekä Oulunsalon tuloputkeen tehtiin virtausjärjestelyjä, jolla varaudutaan tulevaisuudessa vanhan tulopumppaamon peruskorjaukseen. 3.6 Puhdistustulokset Oulun edustan merialueen tarkkailu toteutetaan alueen kuormittajien yhteistarkkailuna. Oulun edustan vesistöalueelle on 4.11.2011 (Lapin Vesitutkimus Oy) laadittu yhteistarkkailuohjelma vuosille 2012 2018, jonka Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus on hyväksynyt 4.1.2012 vesistötarkkailun osalta ja Kainuun ELY -keskus 12.1.2012 kalataloustarkkailun osalta. Uusi yhteistarkkailuohjelma on otettu käyttöön vuoden 2012 alusta. Tarkkailun toteuttaa tarjouskilpailun perusteella v. 2012 lähtien Pöyry Finland Oy. Lakson Vesi Oy:n laatiman käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelman on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hyväksynyt 24.1.2008. Ohjelman mukaisesti puhdistamolta otetaan kuormitustarkkailunäytteet kerran kuukaudessa. Näytteet otetaan yhden vuorokauden kokoomanäytteinä automaattisilla näytteenottolaitteilla. Näytteistä tehdään lupaehtojen vaatimat määritykset. Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu tutkitaan vähintään kerran vuodessa. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt 23.4.2008 Lakson Vesi Oy:n laatiman hajutarkkailuohjelman. Hajutarkkailuohjelman mukaisesti läheiseltä asuinalueelta ja puhdistamoalueelta seurataan aistinvaraisesti hajuja. Lisäksi puhdistamon hajuja seurataan analyyttisin menetelmin. Puhdistustulokset ovat olleet erittäin hyviä ja antavat hyvän kuvan laitoksen puhdistustehosta. Tulokset ovat olleet lupaehdot täyttäviä kaikkien muiden paitsi typen osalta. Tutkittujen kompostinäytteiden raskasmetallipitoisuudet alittivat selvästi suurimmat sallitut pitoisuudet, joten seos soveltuu hyötykäyttöön. 27
Uuden ympäristöluvan mukaisesti velvoitetarkkailunäytteet otetaan laitokselta lähtevästä ja sinne tulevasta vedestä. Typen osalta velvoitetarkkailunäytteet otetaan laitokselle tulevasta ja jälkikäsittelykentältä lähtevästä vedestä kesä-elokuun välisenä aikana. Puhdistustulokset ovat velvoitetarkkailun tulosten mukaan vuosikeskiarvona seuraavat: Orgaaninen kuormitus BOD 7 /ATU Tuleva 269,09 mg/l 1 426,2 kg/d Lähtevä 6,17 mg/l 32,7 kg/d puhdistusteho 97,6 % Kokonaisfosfori P Tuleva 12,64 mg/l 67,0 kg/d Lähtevä 0,25 mg/l 1,3 kg/d puhdistusteho 98,0 % Kiintoaine Tuleva 287,6 mg/l 1 495,5 kg/d Lähtevä 15,5 mg/l 78,6 kg/d puhdistusteho 92,5 % Kemiallinen hapenkulutus COD Cr O 2 Tuleva 665,5 mg/l 3 466,0 kg/d Lähtevä 55,5 mg/l 288,3 kg/d puhdistusteho 90,4 % Kokonaistyppi (kesä-elokuu keskiarvo) Tuleva 96,3 mg/l 512,1 kg/d Vesistöön 58,0 mg/l 306,3 kg/d puhdistusteho 39,9 % 28
29
30 AJ Mattilan Kirjapaino Oy Kempele 2016 digi