Suomen Riistakeskuksen petoaita

Suomen Riistakeskuksen petoaita Salo 9.6.2016 Jörgen Hermansson, vs. riistapäällikkö, Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 1

Sähköaita 140 cm korkea suljettu aita 7 tai 5 lankaa, joista 2 hevosnauhaa Painekyllästetyt tolpat Tehokas sähköpaimen Liikkuminen veräjistä 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 2

15.7.2016 Suomen riistakeskus 3

15.7.2016 Suomen riistakeskus 4

15.7.2016 Suomen riistakeskus 5

Tehokas suoja Pohjois-Karjalassa käytössä noin 100 tilalla yhteensä yli 200 km Yli kymmenen vahinkoa suojaamattomilla kohteilla vuosittain Suojatuilla kohteilla todettu vain 5 petojen käyntiä 10 vuoden aikana. Karhu kevät 2010 Haapalahti (ei vahinkoa) Sudet syksy 2010 Värtsilä (2 pässiä, 2 uuhta ja 1 karitsa) Sudet 2.7.2014 Tohmajärvi Noittaa lammas 3 kpl ( Sudet 17.9.2014 Kitee Särkijärvi lammas 4 kpl Sudet 3.10.2014 Tohmajärvi Akkala lammas 3 kpl 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 6

Kokemuksia näkö ja jälkihavainnoista Karhun on todettu useamman kerran ottavan iskuja aidasta Kunnioittaa sen jälkeen kaikkia lanka-aitoja Eivät mene rajallakaan läpi niistä kohdista, joista ovat aikaisemmin kulkeneet Suden on todettu jälkien perusteella käyneen tutustumassa aitaan Olivat tulleet kävellen aidalle juuri lanatulla tiellä. Iskun saatuaan olivat juosseet tietä pitkin karkuun laukalla. 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 7

Suurpedot ja sähkö Kaikki suurpedot kunnioittavat sähköaitaa Karhu pyrkii kaivamaan aidan ali (n. 1 metrin korkuinen aita torjuu jo karhun) Susi voi hypätä matalan aidan yli. Suden ei ole todettu hyppäävän yli 130 cm Ilves voi hypätä suhteellisen korkeankin aidan yli. Ahma voi mennä aidan ali, jos aidan alle jää isohkoja painannepaikkoja ojia tms. 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 8

Rahoitus Suomen riistakeskus tekee hankesuunnitelman suurpetovahinkojen ehkäisemiseksi Maa- ja metsätalousministeriö myöntää erityisavustuksen hankkeen toteuttamiseksi (300 000 / vuosi) Suomen riistakeskus hankkii suoja-aitoja suurpetovahinkojen ehkäisemiseksi Hankintaa sitoo laki julkisista hankinnoista 30 000 hankinta (tarjouspyyntö HILMA 3 viikkoa) Päätös (valitusaika 2 viikkoa) 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 9

Saatavuus Viimeisten neljän vuoden aikana aitaustarvikkeita on saatu lähes katkotta Tärkeimpinä kohteina; 1. Alueet, missä on tapahtunut runsaasti kotieläinvahinkoja 2. Alueet, missä on runsas susi- ja karhukanta Kotieläimistä; 1. Lampaat (90 % vahingoista) 2. Naudat (10 % vahingoista) 3. Hevoset, jotka ovat tuotantoeläimiä Toimitusaika pitkä, mikä johtuu kilpailutuksesta ja tarvikkeiden hankinnasta (kaikki tarvikkeet eivät ole varastotavaraa) 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 10

Petoaitaa ei myönnetä Harrastuseläimille Kotipihan aitaukseen Pienille eläinmäärille (kustannustehokkuus) Perinnebiotoopeille, joita laiduntaa pieni eläinmäärä Kustannustehokkuus (aidan kustannukset suuremmat, kuin suojeltavan edun arvo) Petoaitaan saa tukea perinnebiotooppia perustettaessa Aidan huolto kuuluu hoitosopimukseen 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 11

Vuokrasopimus Petoaidasta tehdään vuokrasopimus hakijan ja Suomen riistakeskuksen aluetoimiston välille Voimassa viisi vuotta Vuokraa ei peritä Vuokran saaja sitoutuu pystyttämään petoaidan tiettyyn päivämäärään mennessä Sitoudutaan huoltamaan aitaa ja pitämään se toimintakunnossa Sitoudutaan toimittamaan aitapaketti Suomen riistakeskuksen osoittamaan paikkaa, mikäli tuotanto loppuu ennen sopimuskauden päättymistä Sopimuskauden päätyttyä aita jää vuokralaiselle ja hänen vastuulleen Petoaitoja tarkastetaan vuosittain satunnaisesti pistokokein 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 12

Petoaidan hakeminen Hakemuskaavakkeen saa Riistakeskuksesta Riistasuunnittelija Reijo Kotilainen on hankkeen vastuuhenkilö ja koordinaattori Reijo vastaa mielellään kysymyksiin. On mm mahdollista saada lisäaitaa Riistakeskuksen kilpailutettuun hintaan. Asiasta sovitaan Reijo Kotilaisen kanssa Kirjallinen aidan pystyttämisohje 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 13

Kevyempiä aitoja petoriskin vähentämiseksi Riistakeskus suhtautuu myönteisesti kaikkiin ratkaisuihin jotka vähentävät riskiä. Esim. muovipylväsaita missä on 5-7 sähköaitalankaa. Lammasverkkoaita joka on vahvistettu yhdellä tai useammalla sähkölangalla Paras suoja saadaan kuitenkin oikealla petoaidalla 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 14

Kasvillisuuden torjunta Mekaaninen kasvuston poisto Paljon ylimääräistä työtä Rehevillä kasvupaikoilla jopa 2-3 viikon välein Kemiallinen torjunta Huolellisesti tehtynä antaa hyvän tuloksen Ei sovellu perinnebiotoopeille ja luomuviljelyyn 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 15

Tarvikkeet Paimen (10 000 v) Maadoitussauvat Ukkossuoja Tolpat Aitalanka ja nauha Rengaseristimet Veräjät (jousi tai köysi) Kiristimet Kiristinjouset Nauhaliittimet Testeri Varoituskyltit Maakaapeli (läpivienteihin) (Portti) 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 16

Paimenet ja maadoitus Pitkät aidat vaatii tehokkaan paimenen esim. Olli 1800, 2000 tai Protector, Secur 2005 tai secur 2006 (iskuteho 6,0 J ja iskujännite 12.000 V) Antoenergia on rajoitettu 5,0 J 500 ohmin kuormaan Hyvä maadoitus ( 3 6 maadoitussauvaa) Hyvät liitokset Ukkossuoja 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 17

Jousiveräjä köysiveräjää kestävämpi Veräjä ja kiristimet Hevosille ei jousiveräjiä Veräjäkahva on myös käyttökelpoinen ja edullinen vaihtoehto Kiristäminen tulee tehdä maltilla 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 18

Portti Vaihtoehto veräjälle silloin kun tiellä on useita käyttäjiä Turvallisempi Huomattavasti veräjää kalliimpi vaihtoehto Verkko tiessä estää kaivamisen portin alitse 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 19

Laskettaessa käytetään keskimääräisenä tolppavälinä 5 metriä Tasaisilla pelloilla väli voi olla 7 8 metriä Epätasaisella pohjalla 2 3 metriä Tolppaväli Kalliolla tai kivisillä pohjilla voi käyttää kalliokenkää 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 20

Testissä Olli 250 B+ Virtalähteenä 130 Ah matalajänniteakku Testattiin myös 20 W aurinkokennoa Lyhyessä aidassa n. 700 m, lankaa n. 5 km Olli 1500 antojännite 8,1 kv Olli 250 B+ antojännite 5,7 6,1 kv Akun varaustila Aloituksessa 29.8. 75 % 02.9. 50 % alentunut) 05.9. 25 % (antoteho Täydellä akulla toiminta-aika n. 8 10 vrk Akkupaimen 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 21

Aitaa yli 3 km lankaa n. 22 km Pitkä aita Antojännite Olli 1500 n. 6 kv, Olli 250 B+ 3,8 kv Antojännite vaihteli aidassa 3,7 4,1 kv Maadoitus oli vähän puutteellinen maadoitussauva 1,0-1,5 kv Sateella myös aidassa maavuotoa (kasvillisuus) Paimeneen liitettiin 20 W aurinkopaneeli, joka latasi akkua paimenen kautta 9.9. 13.9. akun varaustila säilyi 100 % 13.9. 20.9. oli sateista ja pilvistä, akun varaustila 75 % Aurinkopaneeli näyttäisi olevan toimiva ratkaisu virtalähteeksi 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 22

Pitkä aita 21.9. akku ladattiin täyteen ja aurinkopaneeli poistettiin 21.9. 21. 22.9. varaustila 100 % 23. 25.9 varaustila 75 % 26. 27.9. varaustila 50 % (testi lopetettiin) Laskennallisesti 130 Ah akun tulisi kestää jopa 4 viikkoa, mutta käytännössä virta riittää noin viikoksi Akkupaimenen teho riittää hyvin pitkäänkin aitaan, kun aita on huolella rakennettu ja kasvillisuus torjuttu. 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 23

Sähköverkkoaita Testattu kolmella tilalla Pohjois-Karjalassa Ei sovellu epätasaiseen maastoon Isotöinen vaatii kaksi päällekkäistä verkkoa Ei kestä lumikuormaa Aidanalus hankalasti puhdistettavissa Muovitolpat vääntyvät auringossa 15.7.2016 Pohjois-Karjalan aluetoimisto 24