Koheesio ja koherenssi lat. co-haero pysyä yhdessä cohaerentia koossapysyvyys, yhteys Koheesio on peräkkäisten lineaaristen jaksojen yhteenkuuluvuutta. Koheesiota säätelee kokonaiskoherenssi. TM 27.9.04 1 Koherenssi 1. Implisiittinen koherenssi Tekstin järki mielekkyys 1. maailmantieto 2. traditiot 3. yhteys kontekstiin 2. Eksplisiittinen koherenssi 1. Kieliopilliset koheesiokeinot 2. Leksikaalis-semanttiset koheesiokeinot TM 27.9.04 2 Implisiittinen koherenssi Tarkoitteet ja prosessit ovat konherenssisuhteessa Kyse on tekstin ulkopuolisen maailman ominaisuudesta, joka selittyy topiikin yhtenäisyydellä. 1. puheenaihe 2.semanttiset kentät 3.teema - alateema TM 27.9.04 3 1
Implisiittinen koherenssi Tekstikenttä: frame Tekstin mielekkyys En voi tulla illalla luoksesi. Hautausmaalla on pimeää. Tulkinta edellyttää: tietoa maailmasta tietoa tilanteesta päättelykykyä TM 27.9.04 4 Lukijaan liittyvät tekijät skeemat, skriptit (taustatieto) kielitaito, -tieto (sanasto 75%- yli 90%) tekstilaji-/genretuttuus lukijan tarkoitus lukijan kiinnostus, motivaatio, asenne, affekti TM 27.9.04 5 Eksplisiittinen koherenssi endoforiset - eksoforiset Tekstinosien koherenssi kappaleet lauseet puheakti Keinoja ovat: 1. tekstinsisäiset kytkökset 2. tekstiviittaukset 1. tekstiin 2. tilanteeseen 3. yhteiseen tietoon 3. metateksti TM 27.9.04 6 2
Tekstiin liittyvät tekijät - tekstin aihepiiri ja sisältö - tekstityyppi/genre - tekstin rakenne (esim. Bonnie Meyer): analyyttisessa tekstissä on viisi tapaa luoda teksti 1. kokoelma 2. syy- ja seuraus 3. ongelma-ratkaisu 4. vertailu ja kuvailu 5. koherenssi, koheesio - kielelliset tekijät: kieliopilliset tekijät, sanastolliset tekijät (frekvenssi: kirjailijat) - luettavuus - typografia, layout, kuvitus - media: kirja, näyttöpääte TM 27.9.04 7 Kieliopilliset ja leksikaaliset keinot Kieliopilliset keinot ellipsi ja substituutio kytkentää osoittavat konjunktiot, konnektorit jne. pronominit ja muut pro-muodot vertailua osoittavat muodot (esim. sama, samanlainen, erilainen; enemmän, yhtä jne.) aikamuodon ja aspektin yhtenäisyys Leksikaaliset keinot yleiset nominit reiteraatio (jatkuu...) TM 27.9.04 8 Leksikaalis-semanttiset keinot: reiteraatio muuntelematon toisto muunneltu toisto: Työttömyys on julmuutta työtätekeviä kohtaan. Ja kun työtä ei kerta kaikkiaan ole, mikä on ihmisen arvo ja hinta? synonymia (esim. karhu mesikämmen kontio) lähisynonymia (yksi sana) tai parafraasisuhde (useampi kuin yksi sana): Pohjois-Suomen vesioikeus kuulustelee satoja ihmisiä. Jutussa on asianosaisia enemmänkin, mutta... hyponymia (alakäsitteisyys) (ja hypernymia eli yläkäsitteisyys): Kalle on hankkinut uuden Ladan. Hän melkein asuu autossaan. spesifiointi (erottamaton yhteenliittyminen ym.): Kirjoja ei saa laitosmäärärahalla hankkia. Kansien sitomiskustannukset voidaan kuitenkin tältä momentilta suorittaa. kollokaatio eli konventionaalinen yhteisesiintyminen samaan semanttiseen kenttään kuuluminen kaikki leksikaalis-semanttiset suhteet (esim. hierarkia, kontrastiivisuus, antonymia, paronymia): mies nainen; vihata rakastaa sarjasuhde: maanantai, tiistai...; markka, penni, kruunu, dollari... indeksaalinen suhde: vitsi nauraa; tuli savu jne. muut keinot (esim. tyylillinen TM yhtenäisyys) 27.9.04 9 3
Looginen teksti: Loogisessa tekstissä erilaiset TEHOKEINOT erottuvat ja täyttävät tarkoituksensa 1. Fokusointi kun halutaan korostaa tai kontrastoida 2. Kieliopilliset rakenteet Loogisessa tekstissä lauseet etenevät häiriöttä teema pysyy hallinnassa Loogisessa tekstissä voidaan käyttää mutkikkaitakin kieliopillisia rakenteita erilaisten hierarkioiden ilmaisuun. 3. Muut tehokeinot (erilaiset kielen kuviot) pääsevät oikeuksiinsa TM 27.9.04 10 TEEMA REEMA Lauseessa on informaatiorakene: jostakin sanotaan jotakin. Se, mistä sanotaan, on TEEMA - Aamulla Ainolla oli päänsärkyä. Se, mitä sanotaan, on REEMA - Ainolla oli päänsärkyä. TEEMA ON TUTTUNA ESITETTY REEMA ESITETÄÄN UUTENA TIETONA TM 27.9.04 11 TEMATISOINTI Kun teeman paikalle sijoitetaan aineksia, jotka kuuluisivat muualle, ainekset on tematisoitu Tematisointi aiheuttaa kohosteisuutta: Ensin kerron taiteilijasta, sitten esittelen teoksen. TM 27.9.04 12 4
Fokusointi FOKUS on kontrastiivinen lausepaino Fokusointi mahdollistaa huomion kohdistamisen tiettyyn osaan lausetta muu lause siirtyy fokusoidun konstituentin taustaksi Fokusoinnilla on kolme päätehtävää: OIKAISU KONTRASTI EMFAASI Puhutussa kielessä: Kalle söi omenan. Kalle söi omenan. Kalle söi omenan. TM 27.9.04 13 Fokusointi kirjoitetussa kielessä Kirjoitetussa kielessä fokusointi erottuu: 1) sanajärjestyksen avulla 2) -pa, -han, kin ja kaan liitepartikkeleiden perusteella 3) leksikaalisia korostuskeinoja käyttämällä (juuri, vain, nimenomaan ym.) - Ei siellä Pekkaa ollut. - En minäkään sitä halunnut. - Sokeriahan tässä pitäisi olla kiisseliä varten (eikä suolaa). - Juuri sitä minä en halunnut. TM 27.9.04 14 Topikaalistaminen Jos fokusoitava konstituentti ei luonnostaan esiinny lauseen alussa, se voidaan siirtää alkuun topikaalistamalla Terve minä olen. (eivät näppylät sairaudesta johdu) Mikään kaunotar se ei ainakaan ole. - Minulle on aina ollut tyypillistä miellyttämisen halu. Nyt pyrin siihen, että ihmiset alkaisivat miellyttää minua (bifokaalinen) TM 27.9.04 15 5
Juoni tekstiä yhdessä pitävä voima Juoni syntyy tapahtumista ja asioista näiden välisistä suhteista Juoni luodaan, kun päätetään esittää asiat tietyssä järjestyksessä tietyistä syistä Juoni ilmenee kielellisistä ja tekstuaalisista seikoista aikamuodot yksikkö monikko pronominit synonymit toisto käsitehierarkiat TM 27.9.04 16 Juoni Juonta tukevat otsikot Juoni rakentuu tiedon palasista, tutusta uuteen (lukija on tekstin armoilla) Juoni ilmenee kielellisistä ja tekstuaalisista seikoista Teksti etenee tutusta uuteen aloitus on tärkeä, uusi asia esitellään lukijalle Kappaleet etenevät tutusta uuteen Virkkeillä on oma informaatiorakenteensa TM 27.9.04 17 6