TOIMENPITEITÄ TALOUDEN JA TOIMINNAN TERVEHrrnt»ItEKSI

Samankaltaiset tiedostot
Katsaus nykysirkuksen kulttuuripoliittiseen asemaan Suomessa Lotta Vaulo

Helsingin kaupunki Esityslista 12/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Yhpa/Kultj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Yhpa/Kultj/

Sirkusalan kehittämistarpeet rahoituslain uudistuksessa

Esittävän taiteen rahoitus ja näkökulmia arkeen

Festivaalien taloudellisia tunnuslukuja - Finland Festivalsin jäsenfestivaalien taloustietoja vuodelta 2017

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

VUODEN 2011 TAIDE JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA AVUSTUKSET

TUOTANTOTUKI AMMATTILAISRYHMÄT Kvltk HAKIJA APURAHAN KÄYTTÖTARKOITUS, esitys lihavoitu HAETTU ESITYS MYÖN-

Festivaalien taloudellisia avainlukuja - Finland Festivalsin jäsenfestivaalien taloustietoja vuodelta 2012

Vapaa-ajanlautakunta Kulttuuri

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/

Yöpymismäärien kehitys* (Tilastokeskuksen tilastoima rekisteröidyissä majoitusliikkeissä)

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä

Kage: Forklift / Kuva: Justin Bernhaut CIRKO UUDEN SIRKUKSEN KESKUS

CIRKO UUDEN SIRKUKSEN KESKUS

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Sonya Lindfors: Noble Savage. Zodiak Uuden tanssin keskus. Sanna Käsmä

K E S K I - P O H J A N M A A N K A M A R I O R K E S T E R I

Taideneuvoston hallitusohjelmatavoitteet Taiteen ja kulttuurin rahoitus valtion budjetista nostettava yhteen prosenttiin


Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

VUODEN 2008 TAIDE- JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA-AVUSTUKSET

Tapahtumailmoituslomake. Yhteenveto. Hakija. Tapahtuman järjestäjä. Cirko - Uuden Sirkuksen Keskus ry. Puhelinnumero

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/

Taide- ja kulttuurifestivaalien valtionavustusten informaatioja keskustelutilaisuus

Festivaalien taloudellisia avainlukuja - Finland Festivalsin jäsenfestivaalien taloustietoja vuodelta 2010

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Liite 1 41

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

YHTEENVETO TANSSIN TALON VAIKUTUKSISTA PALVELUITTAIN

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Pilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA

VUODEN 2009 TAIDE- JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA-AVUSTUKSET

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

+2,1 % 75,4 % Museoiden talous ,3 % 7,4 % 34,1 % 17,2 % TILASTOKORTTI 3/2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS. Kokonaisrahoitus v

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Liite 1 63

Ohjausryhmässä on valmisteltu liiketoiminnan kauppakirja ja vuokrasopimus. Luonnokset ovat nähtävissä portaalissa.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus

RIL STRATEGIA TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus Syysliittokokous

Museoiden talous 2017

Helsingin miekkailijat. Vuosikokous 2014

GUMBÖLE GOLF OY OSAKEANTIESITE I/2014

Kehittämisen ja kasvun rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Muutos % TULOSLASKELMA JA TP 2015 TA Huhtikuu Huhtikuu Johdon ennuste /

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

Sorin Sirkus. ainutlaatuinen lasten- ja nuorten sirkuskeskus Suomessa

Hallituksen esitys omistajakunnille. Savon Kuituverkko Oy, kuntakokous

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset valtakunnallisten ja kansainvälisten taide- ja kulttuurifestivaalien toimintaan vuonna 2018

Volter Kilpi Kustavissa - kirjallisuusviikko

KYSin talous 2017 ja 2018 sekä kertaluonteiset erät

Volter Kilpi Kustavissa - kirjallisuusviikko

Veijo Kaskimäki Iiris-Maija Koivujärvi-Viitala jäsen Harri Kontiainen

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Sitovien tavoitteiden tarkistaminen ja talousarviomuutokset valtuuston toimivallan osalta

VUODEN 2017 TALOUSARVIOEHDOTUS JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kirjastojen kehittämishankkeet Tampere

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

CIRKO UUDEN SIRKUKSEN KESKUS. Strategia

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset vuodelle 2014 sekä harkinnanvaraisten avustusten jako

Kuntayhtymän hallitus Sitovien tavoitteiden tarkistaminen ja talousarviomuutokset hallituksen toimivallan osalta

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta , liite 1

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2 /

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/

Transkriptio:

UUDEN SIRKUKSEN KESKUS CENTRUM FÖR NY CIRKUS CENTER FOR NEW CIRCUS HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAA';' ' HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKi..;,.4fOR SaapunutNkommit 17, 03. 2014 Dnro/Dnr ( Wit CIRKO - UUDEN SIRKUKSEN KESKUS TOtävältiokka Z- 0 2, TOIMENPITEITÄ TALOUDEN JA TOIMINNAN TERVEHrrnt»ItEKSI TOTEUTETUT TOIMENPITEET: *Alivuokralaisten vuokrasopimukset uusittu > neliövuokra nostettu Cirkon maksamaa vuokraa vastaavalle tasolle sekä tehty uudelleenjärjestelyjä pitkäaikaisesti vuokrattavien neliöiden lisäämiseksi > lisääntynyt tulo noin 10 000 e/vuosi, vuonna 2014 investointien jälkeen nettovaikutus noin 5000 e *Luovuttu residenssiasunnosta, vuokra vuositasolla 9 000 e. Säästö muiden vaadittavien majoitusratkaisuijen jälkeen noin 5000 e. *Palvelutarjoajien (tilitoimisto, verkkopalvelut jne) kanssa neuvoteltu sopimuksia uudelleen. säästöt noin 5 000 e/vuosi. *Vuoden 2014 kausiohjelman esitystoiminta pääosin lipputulojen jakoon perustuvilla sopimuksilla resindenssiryhmien kanssa > ei kuluja esityksistä + riskittömämmät lipputulotavoitteet. *Investoitu viestinnän ja markkinoinnin työkaluihin sekä kumppanuuksiin> tavoitteena lisääntynyt lipunmyynti ja yritysyhteistyö. vaikutus nähdään parin vuoden aikana. *Tärkeää myös tiivis yhteistyö KOY Kaapelitalon sekä Suvilanden ja Kalasataman alueen muiden toimijoiden kanssa alueen tunnettuden ja yhteismarkkinoinnin lisäämiseksi. MAHDOLLISET ÄÄRIMMÄISET TOIMENPITEET *Cirko-festivaali saa erillistä kohdeavustusta 41 000 e (OKM), toteutus kuitenkin vaatii rersursointia myös Cirkon yleisestä toimintabudjetista. Festivaali on tärkein kiinnittymisalusta potentiaalisille yrityskumppaneille ja merkittävä työkalu yleisöpohjan laajentamiselle. Peruuttaminen olisi siis kohtalokasta toiminnan ja talouden kehittämisen kannalta. 2014 festivaali toteutetaan kohtuullisessa mittakavassa ja pyritään löytämään kumppaneita toteutukseen. *Henkilöstön irtisanominen / lomautukset > Cirkossa henkilötyövuosia tällä hetkellä 4, mukaanlukien näyttämötekninen henkilöstö, siviilipalvelusmies ja harjoittelijat. Irtisanomiset tai lomautukset johtavat väistämättä toiminnan ja tulonmuodostuksen pysähtymiseen. Vuodelle 2014 on budjetoitu 5 htv, jotta omarahoitusosuuksien kasvattamiseksi suunnitellut toimenpiteet pystytään viemään läpi. *Cirkon vuokrasopimus KOY Kaapelitalon kanssa on sitova - neliöitä (noin 1300 m2) ei voida vähentää. Harjoitus/esityssalien pitkäaikainen ulosvuokraus toiselle toimijalle olisi periaatteessa mandollista. Saleissa vuokrattavia neliöitä kuitenkin vain 200/300 m2. Pitkäaikainen ulosvuokraus esim. muulle kulttuuritoimijalle ei tuota yhtä hyvä tuottoa kuin tehokas tapahtuma- ja yrityspalveluiden myynti. Huomoitava myös heijastevaikutus: kyseinen toimija tarvitsisi todennäköisesti myös kaupungin tukea vuokran maksuun. Cirko _ Kaarina Gould _14/01/2014

CIRKO UUDEN SIRKUKSEN KESKUS RAHOITUSESITYS 2.12.2013 *MIKÄ ON CIRKO Cirko - Uuden sirkuksen keskus ry:n ylläpitämä Cirko-keskus Helsingin Suvilandessa on maan ainoa nykysirkusryhmille ammattimaisia työskentelytiloja tarjoava taho. Cirko koordinoi ja tukee sirkustaiteen kehitystä valtakunnallisesti tarjoten harjoitus-, residenssi-, esitys- ja toimistotiloja jatkuvasti kasvavalle joukolle sirkuksen ammattilaisryhmiä. Ympärivuotisen residenssiohjelman puitteissa Cirkossa työskentelee vuosittain noin 20 nykysirkusryhmää. Cirko tarjoaa ympärivuotista toimintaa helsinkiläisille yleisöille ja järjestää vuosittain pohjoismaiden suurimman nykysirkusfestivaalin. Cirkolla on keskeinen rooli Suvilanden ja Kalasataman alueiden elävöittämisessä. Se on ainoa toimija Suvilanden alueella joka järjestää säännöllistä, ympärivuotista yleisösuuntaista ohjelmaa. *CIRKON RAHOITUS Oheinen graafi esittelee Cirkon rahoituksen kehityksen vuodesta 2009 vuoteen 2013. Suvilanden Cirko-keskus avattiin keväällä 2011. Cirko vuokraa taloa KOY Kaapelitalolta, joka vastasi saneerauksen vaatimasta investoinnista. Cirko-keskuksen perustamista tukivat merkittävillä panostuksilla myös Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen kulttuurirahasto. OKM/ Taiteen edistämiskeskus on systemaattisesti kasvattanut Cirkon toiminta-avustusta vastaamaan valtion osuutta Suvilanden toimitilojen edellyttämistä toimintakustannuksistaa. Helsingin kaupungin Cirkolle myöntämän (Kulttuuri- ja kirjastolautakunta) toiminta-avustuksen taso ei ole kasvanut vuoden 2009 jälkeen, vaikka toiminnan vaikuttavuus ja toimitilojen kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Vuodesta 2011 Cirko on maksanut KOY Kaapelitalolle vuokraa Suvilanden toimitiloista noin 150 000 euroa vuodessa (alv 0), arvio vuoden 2014 vuokrasta on noin 160 000 euroa (alv 0). Kiinteistön välittömät ylläpitokustannukset (sähkö, vartiointi, vakuutukset) nousevat noin 175 000-185 000 euroon vuodessa (alv 0). Valtion toiminta-avustus (205 000 euroa vuonna 2013) kattaa toimitilojen ylläpitämisen vaatiman minimihenkilöstön (4 HTV) kustannukset. Henkilöstöresurssit eivät kuitenkaan riitä toiminnan ja omarahoitusosuuden kehittämiseen, vaan kaikki oman toiminnan tuotot (lipputulot, yritysyhteistyö, tila- ja ohjelmapalvelut) menevät kiinteistön vuokriin ja ylläpitoon. Vuosi 2013, joka on ensimmäinen täysi, organisatorisesti ehjä toimintavuosi Suvilanden Cirkokeskuksessa, on osoittanut että nykyinen rahoitustaso ei mandollista kiinteistön kulujen kattamista ja toiminnan ammattimaista pyörittämistä. Helsingin kaupungin tuen nostaminen kiinteistön vuokra- ja ylläpitokustannuksia vastaavalle tasolle on välttämätöntä, jotta toiminta Suvilandessa voi jatkua. Näin mandollistetaan myös toiminnan ja omarahoitusosuuden kehittäminen niin että Cirkon omarahoitusosuus pysyy tavoitellulla 40-50 % tasolla.

CIRKON RAHOITUKSEN KEHITYS 2009-2013 300000 2009 2010 2011 CIRKO-KESKUS 2012 2013 250000 200000 150000 100000 50000 0.)cD \ \ (<, \ \<< g< <\+- j\'\ \* cd cd c, c... 0,c.., ) 4,--,\) -..)`D \`' -.4,-\ \`'--\ -.1 <<<,zs -..\.)`-' :.-. \P-,i- Ni- C,, C^. '<'' '»\'''._-` \\`' sk- -' c' o''''' Helsingin kaupunki toiminta-avustus III Helsingin kaupunki festivaaliavustus I OKM kohdeavustus OKM investointituki / Cirko-keskus 1111 SKR investointituki / Cirko-keskus

*CIRKON RAHOITUKSEN KEHITYS 2009-2013 *VUODEN 2013 BUDJETTIALIJÄÄMÄ 2009 Helsingin kaupunki toiminta- ja festivaaliavustus 2010 Helsingin kaupunki toiminta- ja festivaaliavustus 0 K1V1 investointiavustus SKR investointiavustus 2011 (Cirko-keskus avataan) Helsingin kaupunki toiminta-avustus OKM kansainvälinen toiminta OKM investointiavustus 2012 Helsingin kaupunki toiminta-avustus OKM kansinvälinen toiminta 2013 Helsingin kaupunki toiminta-avustus OKM toiminta-avustus 100 000 35 000 12 000 100 000 70 000 30 000 230 000 200 000 100 000 120 000 40 000 20 000 210 000 105 000 210 000 41 000 25 000 102 600 210 000 41 000 Cirkon kokonaisbudjetti vuodelle 2013 on 681 600 euroa. Tästä kunnan ja valtion osuus on 51% / 348 600 euroa (Hki 102 600 e; Taike 205 000e; OKM festivaalituki 41 000e). Omarahoitusosuus, 321 000 euroa on budjetoitu katettavaksi lipputuloilla, yritysyhteistyöllä, tila- ja ohjelmapalveluilla ja projektiavustuksilla. Vuoden 2012 organisaatiokriisin seurauksena syntyneestä tyhjäkäynnistä ja perusrahoituksen riittämättömyydestä johtuen vuoden 2013 talousarvion omarahoitusosuuden alijäämä on 112 000 euroa (netto). Vaje ei ole syntynyt huolimattomasta tai ylimitoitetusta toiminnasta vaan: -kiinteistön vuokra- ja ylläpitokulujen ja kaupungin tuen epäsuhdasta -ydintoimintaan liittyvien toimintojen ja aiemmin sovittujen sitoumusten täyttämisestä minimihenkilökunnalla ja resursseilla -lipputulo- ja myyntitavoitteiden alijäämästä -kohdeavustusten putoamisesta edellisvuosista. Pelkästään valtion rahoitus vuodelle 2013 on 30 000 euroa vähemmän kuin 2012 (2012 kohdeavustus kansainväliseen toimintaan). Oheiset ympyräkaaviot havainnoillistavat Cirkon toimintabudjetin tulot ja menot vuodelle 2013.

*ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN Cirko on tutkinut kaikki mandolliset vaihtoehdot alijäämän kattamiseksi. Omaa rahoitusta (lipunmyynti, tila- ja tapahtumapalvelut, yritysyhteistyö) ei ole ollut mandollista kasvattaa vuodelle 2013. Suomen kulttuurirahasto tehtiin esitys alijäämästä, mutta SKR.n hallitus päätti ettei se tue rahoitusvajetta, mutta myönsi Cirkolle tukea tuleville vuosille, kuitenkin kohdennettuna hankkeisiin, ei perustoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei kasvata tukeaan vaan on ilmaissut että se odottaa Helsingin kaupungin osuuden Cirkon rahoituksesta kasvavan valtion tukea vastaavalle tasolle (246 000 euroa vuonna 2013). Helsingin kaupungin kulttuurikeskus on ilmoittanut voivansa vuoden lopussa ohjata avustusmomentilta myöntämättä jääneitä varoja Cirkolle alijäämän kattamiseksi. Summa ei ole tiedossa mutta ei missään tapauksessa kata koko alijäämää. Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan viimeinen kokous on 10.12.2013. *RAHOITUSESITYS Cirko - Uuden sirkuksen keskuksen toiminnan jatkumisen mandollistamiseksi esitämme että Helsingin kaupunki nostaa Cirkon vuoden 2014 rahoituksen vastaamaan Suvilanden toimitilojen vuokran ja välittömien ylläpitokustannusten (vuokra, sähkö, vartiointi, vakuutukset) tasolle, 182 600 euroon. Kulttuurikeskuksen avustusmäärärahoihin vuodelle 2014 ei tullut lisäystä, joten se on ilmoittanut että Cirkon toiminta-avustus vuodelle 2014 tulee pysymään vuoden 2013 tasolla (102 600 e). Tästä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan myöntämä toiminta-avustus kattaa 102 600 euroa. Puuttuva osuus vuodelle 2014 on 80 000 euroa. Lisäksi esitetään vuoden 2013 toimintabudjetin alijäämän kattamista niiltä osin kuin Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan myöntämättömistä avustusmäärärahoista Cirkolle ohjaama lisäavustus ei vajetta kata. Koko alijäämä on 112 000 euroa (netto) *NYKYTILANNE JA NÄKYMÄT Vuonna 2012 muodostettu uusi hallitus ja 2013 keväällä aloittanut Cirkon uusi operatiivinen johto on vakauttanut toimintaa, puhdistanut työilmapiirin ja rakentanut luottamuksen uudelleen kenttään ja sidosryhmiin. Cirkolla on nyt kaikki edellytykset kasvaa sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti näkyväksi, uuden nousevan taiteenlajin kansalliseksi ja kansainväliseksi keskukseksi; tehdä nykysirkusta tutummaksi laajemmille yleisöille, nostaa alan taiteellisia ja ammatillisia kompetensseja, toimia suomalaisen nykysirkuksen äänitorvena kansainvälisesti. Nykyisellä henkilöstöresurssilla ei ole mandollista kasvattaa omarahoitusta, vaan myynnin, markkinoinnin ja tuotteistamisen lisääminen vaatii perusrahoituksen turvaamista.

CIRKO - UUDEN SIRKUKSEN KESKUS CIRKO - UUDEN SIRKUKSEN KESKUS TOIMINTABUDJETTI 2013 TOIMINTABUDJETTI 2013 TULOT KULUT TOIMITILOJEN KULUT 29% "Vuokra Suvilahti 155 300 e ' Ylläpito 31 500 e Muut vuokrat 9 000 e JULKINEN TUKI 51% Taike toiminta-avustus 205 000 e Helsinki toiminta-avustus 102 600 e OKM festivaalituki 41 000 e OMARAHOITUS 33% " Lipputulot 139 000 e " Tila- ja ohjelmapalvelut 50 000 e Yritysyhteistyö 20 000 e ALIJÄÄMÄ 16 % "Alijäämä 112 000 e YHTEENSÄ 681 600 e HENKILÖSTÖ 29% "Palkat sivukuluineen 195 000 e MUUT KIINTEÄT KULUT 9% Toimistokulut 35 500 e Hankinnat ja ostopalvelut 17 000 e 'Matkat 12 000 e VIESTINTÄ 5% Viestintä ja markkinointi 37 000 e OHJELMATOIMINTA 28 % Cirko-festivaali 77 600 e Cirko Pikkolo 17 000 e Kausiohjelma ja residenssit 95 000 e KULUT YHTEENSÄ 681 600 e

*CIRKON MERKITYS HELSINGILLE Sirkus elää parhaillaan uutta nousukautta, esitys- ja katsojatilastot ovat kasvussa ja uusia ryhmiä perustetaan jatkuvasti lisää. Viiden viime vuoden aikana (2008-2012) on tilastoitujen sirkusesitysten määrä kasvanut 67% ja yleisömäärä 44%. Nykysirkuksen kansainvälinen ulottuvuus on huikeaa ja suomalainen nykysirkus on kehittynyt viime vuosina taiteellisesti korkeatasoiseksi ja kiinnostavaksi vientituotteeksi. Vuonna 2012 kolmentoista suomalaisen nykysirkusryhmän esityksiä nähtiin yhteensä 22 maassa keräten lähes 130 000 katsojaa (vastaavasti teatteri 31 650; tanssi 37 000 katsojaa). Nykysirkuksen yleisö on nuorta ja uusituvaa. Myös harrastajamäärät ovat voimakkaasti nousussa. Molemmat ovat viestejä siitä että sirkus on tärkeimpiä tulevaisuuden esittävän taiteen lajejamme. Myös sirkuksen sosiaalisilla sovellusalueilla on edelläkävijyyttä. Riittävällä tasolla rahoitettu, koko sirkuskenttää palveleva sirkuskeskus edesauttaa koko alan kasvua. Toiminnan tuottama hyötysuhde kunnalle ja valtiolle on arvokas niin Suvilanden alueen elävöittämisen; nykysirkuskentän laadun kehittämisen; yleisölle tuotettujen palveluiden ja elämysten kuin kulttuuriviennin näkökumista. 6 0 KO Helsingissä 2.12.2013 Kaarina Gould, toiminnanjohtaja Cirko Uuden sirkuksen keskus