Koulutuksen järjestäjäkenttä tänään Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari 14.2.2013 Riku Honkasalo Erityisasiantuntija
Opetushallituksen strategiset linjaukset koulutuksen järjestämisessä Opetushallitus seuraa ja tukee koulutuksen järjestäjien sekä oppilaitosverkoston sopeutumista suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin. Ohjauskeinoja kehittämällä lisätään koulutuksen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Huolehditaan oppijoiden yksilöllisten opinto- ja tutkintopolkujen toteutumisesta ja opintoohjauksen voimavarojen ohjaamisesta erityisesti koulutusasteiden nivelvaiheisiin. Edistetään koulutusjärjestelmän, eri tutkintojen ja eri koulutusasteiden välistä joustavuutta.
Tilannekatsaus ilmestyi pe 18.1.2013: -Koulutuksen järjestäminen analysoitu nykyisissä 304 Manner-Suomen kunnassa sekä VM:n työryhmän esittämillä 66 kuntajakoselvitysalueella (=suuralueet). - Jatko-osa huhtikuussa 2012 ilmestyneelle tilannekatsaukselle Koulutuksen järjestäminen kohti 2020-lukua.
OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRIEN KEHITYS
Oppilas- ja opiskelijamäärien kehitys Lähde: Opetushallitus ja Tilastokeskus
Perusopetus 2011 541 000 oppilasta Peruskoulun oppilasmäärä väheni edellisestä vuodesta 0,8 prosenttia. Peruskoulun oppilaista 49 prosenttia oli tyttöjä ja 51 prosenttia poikia
Peruskouluikäisten (7 15-vuotiaat) sekä 16 18-vuotiaiden määrän kehitys 2009 2025 700 000 600 000 500 000 532 892 531 012 527 148 540 079 528 862 528 036 533 931 548 731 538 112 543 083 553 519 557 450 564 636 570 567 567 942 561 611 572 713 400 000 300 000 7-15 -vuotiaat 16-18 -vuotiaat 200 000 200 893 197 144 187 893 200 566 193 300 184 281 179 513 177 105 176 088 180 479 187 427 182 133 183 045 186 263 177 418 175 674 178 149 100 000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Lähde: Tilastokeskus
Peruskouluikäiset (7 15-vuotiaat) vuonna 2009 ja ennuste vuodeksi 2020 seutukunnittain (eniten vähenevät) 2009 2020 Erotus Muutos (%) Torniolaakson seutukunta 788 508-280 -35,5 Itä-Lapin seutukunta 1523 1082-441 -29,0 Kehys-Kainuun seutukunta 2207 1590-617 -28,0 Pohjois-Lapin seutukunta 1567 1179-388 -24,8 Pielisen Karjalan seutukunta 2480 1884-596 -24,0 Keski-Karjalan seutukunta 1840 1455-385 -20,9 Lähde: Opetushallitus
Peruskouluikäiset (7 15-vuotiaat) vuonna 2009 ja ennuste vuodeksi 2020 seutukunnittain (eniten kasvavat) 2009 2020 Erotus Muutos (%) Jyväskylän seutukunta 17262 19740 2478 14,4 Kyrönmaan seutukunta 1887 2180 293 15,5 Riihimäen seutukunta 5059 5852 793 15,7 Tampereen seutukunta 32551 38189 5638 17,3 Oulun seutukunta 25974 31809 5835 22,5 Lähde:Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjien määrä 2000-2011 950 942 933 926 918 918 900 903 899 880 877 850 800 804 793 786 750 700 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus
Koulutuksen järjestäjien määrän kehitys eriteltynä Yhteensä Perusopetus Lukio Ammatillinen Amm. korkea Yliopisto 2011 yhteensä 786 435 279 165 27 16 2000 yhteensä 942 544 325 256 31 20 2000-2011 -17,6-20,0-14,2-35,9-12,9-20,0 vähenemä (%) Valtio (2009) 57 29 10 5 1 20 Kunta (2009) 332 332 235 18 6 - Kuntayhtymä (2009) 58 6 4 46 9 - Lähde: Opetushallitus 2012
Peruskoulujen ja oppilaitosten määrän kehitys 4 000 3 500 3 000 3 493 3 200 3 087 3 009 2 912 2 500 2785 2 719 Peruskoulut 2 000 Lukiot 1 500 1 000 Ammatilliset oppilaitokset 500 428 418 405 405 397 395 388 0 182 173 161 152 137 132 129 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus
Oppilaitosten määrävertailu 2010-11 Oppilaitoksia Muutos vrt. 2010 Uusia Lakkautettuja Yhdistyneitä Peruskoulut 2719-66 16-54 -27 Erityiskoulut 118-11 3-12 -2 Lukiot 388-6 - -3-3 Perus- ja lukioasteen koulut 39 - - - - Lähde: Tilastokeskus
Peruskoulujen ja lukioiden määrät maakunnittain 2012 UUS P-P VAR PIR E-P KES SAT POH E-S LAP P-S KYM P-K P-H K-H K-P E-K KAI 35 27 24 21 21 19 13 16 20 20 12 15 12 7 10 10 7 69 225 223 199 178 145 135 129 121 115 107 99 84 82 73 66 60 44 UUS=Uusimaa VAR=Varsinais-Suomi E-P=Etelä-Pohjanmaa SAT=Satakunta E-S=Etelä-Savo P-S=Pohjois-Savo P-K=Pohjois-Karjala K-H=Kanta-Häme E-K=Etelä-Karjala Lukioita Peruskouluja P-P=Pohjois-Pohjanmaa PIR=Pirkanmaa KES=Keski-Suomi POH=Pohjanmaa LAP=Lappi KYM=Kymenlaakso P-H=Päijät-Häme K-P=Keski-Pohjanmaa KAI=Kainuu 0 100 200 300 400 500 600 569 Lähde: Opetushallitus
Peruskoulut ja lukiot 2012 Manner-Suomessa on 2654 kunnan tai kuntayhtymän järjestämää peruskoulua, 97,9 % kaikista peruskouluista. Vastaavilla kriteereillä lukioita on 358, eli 89,1% kaikista lukioista. Peruskouluista yksityisesti ylläpidettyjä on 43, joista 12 toimii ulkomailla. Lisäksi peruskoulujen kokonaismäärään kuuluu 12 yliopistojen harjoitteluperuskoulua. Päivälukioista 29 on yksityisiä, 10 yliopistojen tai valtion ylläpitämiä sekä 5 kansanopistojen lukiolinjoja.
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisen valtakunnallisia tunnuslukuja 2012 (pl. Ahvenanmaa) Kunnallisesti järjestettyjä peruskouluja 2 654 Asukkaita yhtä kunnallisesti järjestettyä peruskoulua kohti 2025 Kunnallisesti järjestetyissä peruskouluissa oppilaita yhteensä 514 233 (=noin 95%) Asukkaista kunnallisten peruskoulujen oppilaita 9,57% Oppilaita yhtä kunnallisesti järjestettyä peruskoulua kohti 194 Kunnallisesti järjestettyjä lukioita 358 Asukkaita yhtä kunnallisesti järjestettyä lukiota kohti 15 010 16-18 vuotiaita (lukioikäisiä) yhteensä 199 406 Lukioikäisiä kunnallisesti järjestettyä lukiota kohden 557 Lukiolaisia kunnallisesti järjestetyissä lukioissa 91 390 (=noin 91%) Lukiolaisia yhtä kunnallisesti järjestettyä lukiota kohti 255 Lähde: Opetushallitus
Alakoulut, yläkoulut ja yhtenäiskoulut 2011 Peruskouluista 74 prosenttia oli vuosiluokkia 1 6 käsittäviä alakouluja 13 prosenttia oli vuosiluokkia 7 9 käsittäviä yläkouluja Samoin 13 prosenttia oli kaikki vuosiluokat käsittäviä yhtenäiskouluja. Peruskouluista alle 50 oppilaan kouluja oli 22 prosenttia ja yli 500 oppilaan kouluja oli 6 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus
Perusopetusta antavien koulujen lukumäärä ja oppilasmäärä koulujen koon mukaan vuosina 2006 2010 Lähde: Opetushallitus
Muutokset 2006-2010 Vuonna 2010 Suomessa oli 124 alle 20 oppilaan peruskoulua. Lähde: Opetushallitus
Suurimmat peruskoulut 2010
Saman peruskoulumäärän kuntien määrät 40 35 30 25 34 26 31 34 26 25 20 17 18 15 10 5 14 12 9 9 7 3 3 6 3 5 1 1 2 2 3 2 1 1 1 1 2 2 1 1 1 1 1 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 19 20 22 23 25 27 28 29 32 33 34 36 37 44 46 53 54 87 114
30 000 Saman peruskoulumäärän kuntien keskimääräiset asukasluvut 29 219 28 179 25 000 23 917 24 160 20 000 20 688 20 554 17 147 17 863 18 793 15 000 10 000 5 000 9 864 9 352 8 595 5 522 4 445 3 925 2 152 2 665 11 676-1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 19
Hyvinkin erikokoisissa kunnissa voi olla sama peruskoulumäärä. Vastaavasti samankokoisissa kunnissa voi olla hyvinkin erilainen peruskoulumäärä.
Lähikoulu- ja lukioperiaate toteutuvat edelleen melko hyvin Koko maassa 7-12 -vuotiaiden ikäluokasta keskimäärin 93 prosenttia asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä vuosiluokkien 1-6 koulusta. Lisäksi 18 kunnassa ei ollut omaa vuosiluokkien 7-9 opetusta antavaa koulua. Kuntien yhdistymisten myötä näiden kuntien määrä on vuosittain vähentynyt. Lukiokoulutuksessa yli 80 prosentilla nuorista oli tarjolla lukiokoulutusta enintään 10 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta lukuun ottamatta Itä- Suomen ja Lapin alueita.
LUKIOVERKOSTA
Kuntamäärän ja lukioiden määrän korrelaatio Lähde: Opetushallitus
Lukiot koon mukaan jaoteltuina Lähde: Opetushallitus
Suurimmat lukiot 2011 Lähde: Opetushallitus
Lukioverkon tulevaisuudesta Vuonna 2012 päivälukiokoulutusta järjestää 228 kuntaa (235), 13 kuntayhtymää (4) ja 37 yksityistä koulutuksen järjestäjää (36). Suluissa vastaavat luvut vuodelta 2009. Ns. pienten lukioiden lisää saa runsaat 150 kuntaa Lukion toiminnan loppuminen vaikuttaa pätevien aineenopettajien saatavuuteen, ja siten myös peruskoulun yläluokkien opetuksen järjestämisedellytyksiin. Oma lukio on koettu ja koetaan keskeiseksi peruspalveluksi Vaihtoehtoina filiaali/sivupiste- ja verkostolukiomallit sekä etäopetuksen tehokkaampi hyödyntäminen Toisen asteen koulutuksen keskittyminen samalle järjestäjälle erilaisilla hallintomalleilla (Jyväskylä, Varkaus, Tampereen seutu )
Lukioverkon tunnuslukuja 70 lukiotonta kuntaa, suurimmat Liperi (12 292 asukasta) sekä Masku (9 590 asukasta). Keskimääräinen asukasluku on 3000,3 asukasta. Lukiottomissa kunnissa asuu 4,1 prosenttia koko maan 16-18 vuotiaista (8170 / 199406). Yhden kunnallisen lukion kuntia on 191, kahden lukion kuntia on 20, kolmen lukion kuntia 7, neljän lukion kuntia 4, ja 5-7 lukion kuntia kutakin kaksi. Eniten kunnallisia lukioita on Helsingissä (16), Espoossa (12), Oulussa (11) ja Turussa (8). Vähiten lukioikäisiä eli 16-18 -vuotiaita yhtä kunnallista lukiota kohti on Utsjoella (23) ja Savukoskella (43), Alle sata lukioikäistä on 15 lukiollisessa ja 43 lukiottomassa kunnassa. Eniten lukioikäisiä yhtä lukiota kohti on Järvenpäässä (1709), Kajaanissa (1578) ja Raumalla (1421). Yli tuhanteen lukioikäiseen yhtä lukiota kohti yltää kaikkiaan 16 nykykuntaa.
ERITTELYÄ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJISTÄ Ammatillisen koulutuksen kuntajärjestäjien määrän muutokset: 2008: 22 2009: 18 2010:15 Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien määrän muutokset: 2008: 54 2009: 46 2010:39 Yksityisten ammatillisten järjestäjien määrän muutos 2008: 90 2009: 89 2010:89 Alle 50 000 asukkaan järjestäjistä vain muutaman osalta ei ole tiedossa tulevien vuosien suunnitelmia väestöpohjatavoitteen saavuttamiseksi. (Lähde: Kuntaliitto ja VM)
KOULUTUSJÄRJESTELMÄ SUURKUNNISSA?
Kuntarakenteen muutos? Kuntarakenteen voimakas muutos on toteutuessaan haaste koulutuksen järjestämiselle ja ohjaukselle. Nykykunnat Kuntarakennetyöryhmän (VM) 02/2012 esittämät (304) kuntajakoselvitysalueet (66)
66 suuralueen peruskouluja lukioverkot 2012 Lähde: OPH 2013 Peruskouluja Lukioita Peruskouluja Lukioita Kuhmo 5 1 Savonlinna 28 6 Inari-Utsjoki 8 2 Ala-Pirkanmaa 28 3 Sodankylä 8 1 Ala-Pohjanmaa 30 4 Luoteis-Pirkanmaa 11 2 Rovaniemi 30 4 Kitee 11 2 Suupohja 33 4 Kemijärvi 11 3 Ylä-Savo 35 6 Jämsä 12 3 Pyhäkala 36 4 Suomussalmi 12 2 Lohja 37 3 Heinola 13 2 Varkaus-Pieksämäki 39 5 Ylä-Pirkanmaa 13 2 Länsi-Pohja 41 6 Pyhäjärvi 14 2 Pietarsaari 41 4 Nurmes-Lieksa 16 4 Hyvinkää-Riihimäki 42 5 Tunturi-Lappi 17 4 Salo 45 4 Järviseutu 18 2 Hämeenlinna 46 6 Huittinen 18 3 Kotka-Hamina 47 4 Saarijärvi 18 3 Haapasiika 47 7 Sastamala 19 3 Kouvola 52 8 Suupohjanranta 19 3 Pori 54 9 Vihti-Karkkila 20 2 Mikkeli 54 5 Uusikaupunki 20 2 Itä-Uusimaa 56 6 Kuusamo 20 3 Joensuu 57 9 Kankaanpää 22 3 Saimaankaupunki 60 10 Kirkkonummi 23 2 Keski-Uusimaa 65 7 Turunmaa 23 3 Kokkola 66 10 Äänekoski 23 4 Vaasa 69 6 Mäntsälä 25 1 Lahti 69 10 Raahe 26 4 Seinäjoki 70 7 Raasepori 27 5 Jyväskylä 92 11 Forssa 27 1 Kuopio 72 14 Rauma 27 2 Oulu 96 17 Kauhava 27 4 Turku 107 15 Kajaani 27 4 Tampere 128 14 Loimaa 28 3 Pääkaupunkiseutu 274 38
Pääkaupunkiseudun suuralueen peruskoulu- ja lukioverkot Asukkaita Kouluja Oppilaita/ koulu Asukkaista oppilaita (%) Lukioita Lukioikäisiä/ lukio Suuralue 1078343 274 315 8,00 38 958 Espoo 252459 87 295 10,17 12 814 Helsinki 595554 114 320 6,13 16 1116 Kauniainen 8791 4 324 14,72 2 230 Sipoo 18526 16 156 13,46 2 281 Vantaa 203013 53 382 9,97 6 1292 Koko Suomi 5373693 2653 194 9,57 358 557 Peruskoululaisia 2011 Peruskoululaisia 2025 Muutos-% Lukioikäisiä 2011 Lukioikäisiä 2025 Muutos-% Pääkaupunkiseutu 95558 108199 13,23 36028 35268-2,11 Espoo 27254 31578 15,87 9576 10035 4,79 Helsinki 44155 48175 9,10 17545 16176-7,80 Kauniainen 1056 1115 5,59 458 370-19,21 Sipoo 2448 3054 24,75 825 927 12,36 Vantaa 20645 24277 17,59 7624 7760 1,78 Lähde: Opetushallitus 2013
Saarijärven suuralueen peruskoulu- ja lukioverkot Asukkaita Kouluja Asukkaista oppilaita (%) Oppilaita/ koulu Lukioita Lukioikäisiä / lukio Suuralue 21044 18 10,10 118 3 270 Kannonkoski 1545 1 10,36 160 Karstula 4464 3 9,79 146 1 154 Kinnula 1816 3 11,51 70 1 73 Kivijärvi 1336 1 10,93 146 Kyyjärvi 1500 1 10,53 158 Saarijärvi 10383 9 9,79 113 1 417 Koko Suomi 5373693 2653 9,57 194 358 557 Perusk. 2011 Perusk. 2025 Muutos-% Lukiol. 2011 Lukiol. 2025 Muutos-% Suuralue 2034 1788-12,09 769 598-22,24 Kannonkoski 161 164 1,86 47 44-6,38 Karstula 420 324-22,86 146 110-24,66 Kinnula 181 148-18,23 67 47-29,85 Kivijärvi 127 95-25,20 68 33-51,47 Kyyjärvi 147 121-17,69 59 38-35,59 Saarijärvi 998 936-6,21 382 326-14,66 Lähde: Opetushallitus 2013
Mikkelin suuralueen peruskoulu- ja lukioverkot Asukkaita Kouluja Oppilaita/ koulu Lapsirikkaus (%) Lukioita 16-18 -v./lukio Suuralue 80427 54 143 9,63 5 565 Hirvensalmi 2388 4 65 10,89 Juva 6910 7 95 9,59 1 231 Kangasniemi 5868 7 70 8,37 1 219 Mikkeli 54531 28 194 9,96 2 987 Mäntyharju 6395 5 116 9,07 1 199 Pertunmaa 1914 2 83 8,62 Puumala 2421 1 155 6,40 Koko Suomi 5373693 2653 194 9,57 358 557 Perusk. 2011 Perusk. 2025 Muutos-% 16-18- v. 2011 16-18 v. 2025 Muutos-% Suuralue 7347 6839-6,91 2846 2343-17,67 Hirvensalmi 255 186-27,06 80 59-26,25 Juva 641 564-12,01 237 184-22,36 Kangasniemi 481 430-10,60 194 142-26,80 Mikkeli 5120 4943-3,46 2015 1711-15,09 Mäntyharju 527 431-18,22 201 151-24,88 Pertunmaa 163 167 2,45 51 56 9,80 Puumala 160 118-26,25 68 40-41,18 Lähde: Opetushallitus 2013
Kemijärven suuralueen peruskoulu- ja lukioverkot Asukkaita Kouluja Oppilaita/ koulu Lapsirikkaus (%) Lukioita 16-18 -v./lukio Kemijärvi 14484 11 100 7,59 3 295 Kemijärvi 8297 4 159 7,68 1 307 Pelkosenniemi 977 1 69 7,06 Salla 4054 5 63 7,75 1 148 Savukoski 1156 1 81 7,01 1 43 Koko Suomi 5373693 2653 194 9,57 358 557 Perusk. Perusk. Muutos-% 16-18- v. 16-18 v. Muutos-% 2011 2025 2011 2025 Kemijärvi 1038 811-21,87 476 290-39,08 Kemijärvi 602 435-27,74 276 160-42,03 Pelkosenniemi 61 56-8,20 24 22-8,33 Salla 286 240-16,08 141 84-40,43 Savukoski 89 80-10,11 35 24-31,43 Lähde: Opetushallitus 2013
Kuntauudistus -> Opetushallituksen tilannekatsauksen yhteenveto PERUSOPETUS LUKIOKOULUTUS Luonnehdinta Kehittyvä Säilyttävä Tiivistymisherkkä Kehittyvä Säilyttävä Tiivistymisherkkä Suuralueista 5 10 51 3 17 46 %-osuus suuralueista 7,6 15,1 77,3 4,5 25,8 69,7 Perusopetuksen osalta lähes 80 prosenttia ja lukiokoulutuksenkin osalta noin 70 prosenttia suuralueista luonnehditaan oppilaitosverkkonsa osalta tiivistymisherkiksi, eli niiden oppilaitosverkostojen arvioidaan edelleen tiivistyvän ja niiden oppilassekä opiskelijamäärien ennustetaan vähenevän nykyisestä. Vastaavasti kehittyviksi arvioidaan vain muutama suuralue, joiden oppilas- ja opiskelijamäärien ennustetaan kasvavan ja oppilaitosverkkojen muutoinkin vahvistuvan (PK-seutu, Keski-Uusimaa, Turku, Tampere, Oulu). Suuralueista 25 jää lapsirikkaudessaan (eli köyhyydessään) alle valtakunnallisen keskiarvon (9,57 prosenttia asukkaista).
Kuntien perusopetuksen käyttökustannusten vaihtelu maakunnittain 2010 (euroa/opiskelija)
Vaihtoehtoja koulutuksen järjestämisessä nykyinen kuntamalli yhteistoiminta-alueet / vastuukuntamalli suurkunnat piirimalli maakunta- tai seutuhallinto valtiojärjestäjämalli
Kiitos!