Uimahallien asiakastyytyväisyys Taloustutkimus Oy

Uimahallien asiakastyytyväisyys Taloustutkimus Oy Syyskuu

2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Vesiliikunnan harrastaminen uimahallissa... 3 3. Vapaasti harjoitettavien vesiliikuntalajien harrastaminen uimahallissa... 13 4. Ohjatun vesiliikunnan harrastaminen ja kysyntä... 23 5. Palveluiden laatutaso uimahallissa... 33 7. Uimahallien onglemat... 43 8. Vaaratilanteet uimahallissa... 48 9. Mielipiteet hygieniaan liittyvistä asioista uimahallissa... 52 10. Oman uimataidon arviointi ja uimaan oppiminen... 57 11. Tukeeko työnantaja uinnin harrastamista... 62 12. Mitä kaikkia altaita tai muita laitteita uimahallissa on... 64 13. Kokemus uimahallien tiloista... 75 14. Vastaajajoukon rakenne... 78 Taloustutkimus Oy Syyskuu hlh T-15919

3 1. Johdanto Tässä raportissa esitetään keskeiset tutkimustulokset tutkimuksesta, jossa on selvitetty vesiliikunnan harrastamista uimahallissa ja käsityksiä oman uimahallin palveluista ja niiden tasosta. Tutkimus on toteutettu Opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitolle myöntämän avustuksen turvin. Kysely tehtiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 16. 24.8.. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 072 kappaletta. Vastaajat edustavat 15 79-vuotiaita suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen luottamusväli on keskimäärin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. 2. Vesiliikunnan harrastaminen uimahallissa Vastaajilta kysyttiin uinnin ja veliliikunnan harrastamisesta uimahallissa. Vesiliikuntaa harrastajiksi on tutkimuksessa luokiteltu ne, jotka harrastavat kuntouintia tai muuta vesiliikuntaa uimahallissa vähintään kerran vuodessa. Vesiliikuntaa harrastamattomilta kysyttiin syytä, miksi ei harrasta uintia tai vesiliikuntaa uimahallissa. Noin puolet harrastaa vesiliikuntaa uimahallissa vähintään kerran vuodessa Noin puolet (52 %) väestöstä harrastaa uintia tai muuta vesiliikuntaa uimahallissa vähintään kerran vuodessa. Kerran viikossa uimahallissa käy kymmenesosa (10 %) ja tätä useammin 5 %. Jos aktiivisuuden mittarina pidetään vähintään kerran kuukaudessa uimahalleissa käyntiä, aktiivisimmin käyvät naiset ja yli 35-vuotiaat. Naisista kolmasosa (31 %) käy uimahallissa vähintään kerran kuukaudessa. Yli 50- vuotiaiden joukossa on keskimäärää enemmän myös niitä, jotka eivät käy lainkaan uimahallissa harrastamassa uintia tai muuta vesiliikuntaa. Vähintään kerran kuukaudessa uimahallissa vesiliikuntaa tai uintia harrastavien määrä on kasvanut vertailujakson aikana. Aktiivisten harrastajien määrä on noussut neljäsosaan (26 %), kun se on ennen ollut vajaan viidesosan tasolla (19 %). Harrastetaan muuta liikuntaa eikä ole aikaa käydä uimahallissa Niiltä, jotka eivät harrasta uintia lainkaan tai käyvät uimassa harvemmin kuin kerran vuodessa, tiedusteltiin syytä, miksi eivät harrasta uintia tai muuta vesiliikuntaa uimahallissa. Yleisin syy uinnin tai vesiliikunnan vähäiseen harrastamiseen on se, että harrastetaan muuta liikuntaa eikä ole aikaa uinnille tai vesiliikunnalle. Näin on vastannut reilu neljännes (28 %). Viidennes vastaajista ei myöskään koe uintia tai vesiliikuntaa itselle sopivaksi urheilumuodoksi (21 %). Muiksi syiksi mainittiin, että kloorattu allasvesi Taloustutkimus Oy Syyskuu hlh T-15919

4 ei sovellu itselle (18 %) tai, että etäisyys halliin on liian suuri (13 %). Etenkin naiset ilmoittavat syyksi sen, että kloorattu vesi ei sovellu itselle (21 %). Nuoret eivät koe uintia tai muuta vesiliikuntaa itselleen sopivaksi. 15 24 vuotiaista näin on vastannut lähes puolet (46 %). Nuoret ovat useammin vastanneet, että uimahallit ovat epäsiistejä sekä, että uimahalleissa ei ole yksityisyyden suojaa antavia tiloja. Vastaukset uinnin tai muun vesiliikunnan harrastamattomuudesta uimahalleissa ovat samansuuntaisia kuin vertailuvuosien 2010 ja 2012 aikana. Aiempaa useampi sanoo, että ei koe uintia tai vesiliikuntaa itselleen sopivaksi (17 21 %). Etäisyyttä uimahalliin ei pidetä enää niin suurena kuin aiempina vuosina (13 17 %) eikä hintaa koeta liian korkeana kuten viime tutkimuksessa (7 13 %). Taloustutkimus Oy Syyskuu hlh T-15919

5 Taloustutkimus Oy Syyskuu hlh T-15919

13 3. Vapaasti harjoitettavien vesiliikuntalajien harrastaminen uimahallissa Uimahallissa vähintään kerran vuodessa vesiliikuntaa harrastavilta tiedusteltiin, mitä kaikkia vapaasti harjoitettavia vesiliikuntalajeja harrastaa nykyisin uimahallissa. Vesijuoksu on yhä useamman harrastus Kaksi kolmesta uimahallissa kävijöistä käy kuntouimassa (68 %). Vesijuoksu on toiseksi suosituin harrastus uimahallissa ja sitä harrastaa selvästi useampi kuin aikaisempina vuosia (29 40 %). Perheuintia, jolla tarkoitetaan vapaasti harjoitettavaa uintia perheenjäsenten kera, harrastaa neljännes kävijöistä (25 %). Vesijuoksu on suosituinta naisten ja yli 50-vuotiaiden keskuudessa. Naisista reilu puolet harrastaa vesijuoksua (55 %), kun taas miehistä sitä harrastaa vajaa viidennes (18 %). Perheuintia harrastavat 25 49-vuotiaat (44 %). Nuoret käyvät kylmäaltaissa (36 %). Tulokset ovat saman suuntaisia kuin vertailuvuosina 2012 ja 2010. Kuntouinnin harrastajien määrä on noussut hienoisesti viisi prosenttiyksikköä (63 % 68 %) vuosien 2010 välillä. Vesijuoksun harrastajien määrä on kasvanut vuodesta 2012 jopa yksitoista prosenttiyksikköä (29 % 40 %). Kuntouintia halutaan harrastaa jatkossakin Vastaajilta kysyttiin, mitä vapaasti harjoitettavia vesiliikuntalajeja haluaisi harrastaa jatkossa. Puolet haluaisi harrastaa kuntouintia (50 %). Vesijuoksua haluaa harrastaa reilu kolmannes (35 %). Vesijuoksu on etenkin naisten suosiossa. Lähes puolet naisista haluaisi harrastaa sitä jatkossa (47 %), kun taas miehistä vain viidesosa (21 %). Kuntouintia ja perheuintia haluaisi jatkossa harrastaa 25 49-vuotiaat. Vesijuoksua haluaisivat harrastaa yli 50- vuotiaat. Nuoret, 15 24-vuotiaat, puolestaan haluaisivat harrastaa kylmäaltaissa käymistä, melonta- ja suotulajien omatoimista harjoittelua, urheilulajien (uinti, uimahyppy, taitouinti, vesipallo) omatoimista harjoittelua sekä hyppylaudalta tai -tornista hyppäämistä. Kuntouinti on suosituin harrastus Uimahallissa satunnaisesti käyvät haluavat harrastaa samoja lajeja kuin aktiivisesti uimahallissa käyvät. Satunnaisesti käyvistä (harvemmin kuin kerran vuodessa) reilu kolmannes (34 %) haluaisi harrastaa kuntouintia ja neljännes vesijuoksua (26 %). Reilu kolmannes satunnaisesti kävijöistä ei osaa sanoa mitä haluaisi harrastaa (35 %). Tälle ryhmälle tulisi keksiä jotain muuta aktiviteettia houkuttimeksi, jos heidät halutaan käyvän uimahallissa useammin. Taloustutkimus Oy Syyskuu hlh T-15919

23 4. Ohjatun vesiliikunnan harrastaminen ja kysyntä Tutkimuksessa vesiliikuntaa uimahalleissa harrastaneilta kysyttiin ohjattujen vesiliikuntalajien harrastamista viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vastaajilta kysyttiin myös, mitä kaikkia ohjattuja vesiliikuntalajeja he haluaisivat jatkossa harrastaa. Naiset harrastavat ohjattua vesiliikuntaa Yli puolet (57 %) uintia vai muuta vesiliikuntaa harrastavista ei ole osallistuntu mihinkään ohjattuun vesiliikuntaa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Ohjattu liikunta on enemmän naisten ja yli 50-vuotiaiden harrastus. Puolet (51 %) naisista on harrastanut ohjattuja vesiliikuntalajeja kuluneen vuoden aikana. Vastaavasti miehistä on osallistunut reilu neljännes (27 %). Suosituin ohjattu vesiliikuntalaji viimeksi kuluneen vuoden aikana on vesijumppa tai muu ohjattu vesiliikunta, joita on harrastanut neljännes (25 %). Verrattuna aiempiin tutkimuksiin vesijumppa tai muu ohjattu vesiliikunta on kasvattanut suosiotaan (25 % 18 %). Ohjatun vesijuoksun harrastajamäärät ovat puolestaan pysyneet samana (14 %) vertailujakson aikana. Vesijumppaa halutaan harrastaa jatkossakin Reilu neljännes (28 %) haluaisi jatkossa harrastaa ohjattua vesijumppaa. Viidennes (20 %) haluaisi harrastaa ohjattua vesijuoksua. Uintitekniikkaa haluaisi harrastaa kuudesosa (16 %). Naiset haluavat harrastaa jatkossakin ohjattuja vesiliikuntalajeja, etenkin vesijumppaa (40 %), vesijuoksua (28 %) ja uintitekniikkaa (20 %). Ohjattua vesijumppaa tai vesijuoksua haluavat jatkossa harrastaa lähinnä yli 50-vuotiaat. Uintitekniikkakurssit kiinnostavat puolestaan alle 50-vuotiaita. Vauva- tai perheuintia haluavat harrastaa muita enemmän 25 34- vuotiaat. 15 24-vuotiaat haluavat muita enemmän jatkossa harrastaa melonta- ja soutulajeja sekä uintiurheilulajeja (uinti, uimahyppy, taitouinti, vesipallo). Vajaa kolmannes (29 %) ei halua harrastaa mitään ohjattuja vesiliikuntalajeja jatkossa. Kiinnostus ohjattuun vesiliikuntaan on kasvanut vertailujakson 2010 aikana. Ohjattu vesijumppa (28 % 27 %) ja ohjattu vesijuoksu (20 % 22 %) ovat säilyttäneet paikkansa suosituimpina lajeina. Aktiivisesti uimahallissa kävijöistä eli vähintään kerran kuukaudessa käyvistä vain viidennes (20 %) ei halua jatkossa harrastaa ohjattuja vesiliikuntalajeja. Reilu kolmannes (38 %) haluaa harrastaa ohjattua vesijumppaa, noin neljännes (24 %) vesijuoksua tai viidennes (20 %) uintitekniikkaa. Ohjattuun toimintaan kohdentuu paljon enemmän kiinnostusta kuin mitä lajia todellisuudessa harrastetaan tällä hetkellä. Taloustutkimus Oy Syyskuu hlh T-15919

33 5. Palveluiden laatutaso uimahallissa Tutkimuksessa uimahallin asiakkailta tiedusteltiin näkemystä palveluiden laadusta eniten käyttämässään uimahallissa. Palveluiden laatua pidetään hyvänä Uimahallissa vähintään kerran kuussa käyvät pitävät uimahallin palveluiden laatua joko erittäin hyvänä tai hyvänä (79 %). Etenkin 25 34-vuotiaat pitävät palvelua hyvänä (88 %). Erittäin hyvänä palvelua pitävien osuus on viidennes (19 %). Palvelun taso on pysynyt lähes samana verrattuna viime tutkimukseen (79 % 78 %). Henkilöstön osaamistasoa pidetään myös hyvänä (73 %). Osaamistaso on parantunut hieman vertailujakson aikana (73 % 67 %). Myös eniten käyttämän uimahallin turvallisuusjärjestelyjä pidetään hyvänä (74 %). Etenkin 25 34-vuotiaat pitävät turvallisuusjärjestelyjä hyvänä. Turvallisuusjärjestelmiä arvioidaan hieman paremmiksi kuin aiemmissa tutkimuksissa (74 % 68 %). Yleisesti omaa uimahallia pidetään siistinä (78 %). Tosin 15 24-vuotiaden mielipide on muita kriittisempi. Myös uinnin valvontaa pidetään hyvänä (74 %). Viidennes pitää valvontaa erittäin hyvänä (21 %). 15 24- vuotisaista valvontaa pitää erittäin hyvänä jopa vajaa kolmannes (30 %). Taloustutkimus Oy Syyskuu hlh T-15919

37 6. Mitä erilaisia hyvinvointipalveluja tulisi olla uimahallissa tai sen välittömässä läheisyydessä Tutkimuksen vastaajilta kysyttiin, mitä muita kuin uimiseen liittyviä palveluita tulisi olla uimahallissa tai sen läheisyydessä. Uimahalliin tai sen läheisyyteen halutaan kuntosali-, ravintola- ja fysioterapiapalvelut Yli kolmannes (40 %) haluaisi, että uimahallilla tai sen läheisyydessä olisi kuntosali. Neljännes (26 %) haluaisi ravintolan ja lähes viidennes (23 %) fysioterapiapalvelut uimahallille tai sen läheisyyteen. Kuntosalia (40 % 38 %) ja ravintolaa (26 % 21 %) uimahallille tai sen läheisyyteen kaipaa yhä useampi. Yhä useampi ei osaa sanoa, mitä palveluita haluaisi uimahallilla tai sen läheisyydessä olevan (35 % 21 %). Naiset ja nuoret toivovat palveluita Naiset kaipaavat erilaisia palveluja harrastuspaikkoja uimahallille tai sen läheisyyteen. Naiset toivovat miehiä useammin etenkin liikuntaryhmiä, liikuntaneuvontaa, fysioterapiapalveluita sekä kuntosalipalveluita. 15 24-vuotiaat haluaisivat uimahalliin tai sen läheisyyteen muita useammin kuntosalipalvelut, juoksu- ja lenkkeilyreitit, sisä- ja ulkopelikentät. 15 24-vuotiailla ja yli 50-vuotiailla on palveluiden suhteen erilaiset toiveet. Näitä nuorten haluamia palveluita eivät puolestaan yli 50-vuotiaat juurikaan halua. Vesiliikuntaa harrastavat haluavat palveluita uimahallille tai sen läheisyyteen Aktiivisesti uimahallissa vesiliikuntaa harrastavat toivovat enemmän palveluita uimahallille tai sen välittömään läheisyyteen. Yli puolet (52 %) aktiiviharrastajista toivoo kuntosalia uimahallille tai sen läheisyyteen. Myös ravintolapalveluita (35 %), fysioterapiapalveluita (28 %), liikuntaryhmiä (24 %) ja juoksu- ja lenkkeilyreittejä (23 %) haluttaisiin. Taloustutkimus Oy Syyskuu hlh T-15919

43 7. Uimahallien ongelmat Tutkimuksessa uimahallin asiakkailta kysyttiin, onko ongelmia uimahallissa, jota käyttää eniten. Naiset ovat miehiä kriittisempiä Suurimmaksi ongelmaksi uimahallissa koetaan ahtaus (24 %). Myös liukkaat lattiat (19 %), vanhentunut tai huonosti toimiva tekniikka (kuten suihkut tms.) (17 %) tai allasvalikoima (15 %) nähdään ongelmina. Naiset ovat miehiä kriittisempiä ja he kokevat enemmän ongelmia omassa uimahallissaan. Etenkin lattioiden liukkaus on huomattavasti suurempi ongelma naisille kuin miehille (23 % - 14 %). Tämä voi johtua osittain siitä, että aktiivisesti uimahalleissa käyvä vanhemmat naiset, joille liukkaat lattia ovat hankalia. Yksi seitsemästä (15 %) vastaajasta on sitä mieltä, että allasvalikoima on puutteellinen. Etenkin alle 25-vuotiaista kolmasosa (34 %) kokee allasvalikoimat puutteellisiksi. Reilu kolmannes (35 %) uimahallin asiakkaista vastaa, että omassa uimahallissa ei ole ongelmia. Ongelmat ovat pysyneet melko samoina vertailujakson 2010 aikana. Taloustutkimus Oy Syyskuu hlh T-15919

48 8. Vaaratilanteet uimahallissa Uimahallin asiakkailta kysyttiin, ovatko he itse joutuneet uimahallissa vaaratilanteeseen tai onko itselle sattunut tapaturma uimahallissa viimeisen vuoden aikana. Kysymyksellä on haluttu kartoittaa asiakkaiden näkemystä tapaturmista ja vaaratilanteista uimahalleissa. Tutkimuksen otos ei anna mahdollisuuksia tehdä johtopäätöksiä vaarallisen tilanteiden määrästä uimahalleissa. Vaaratilanteita on harvoin Uimahallien asiakkaista neljä prosenttia on joutunut vaaratilanteisiin viimeisen vuoden aikana. 25 34-vuotiaat ovat joutuneet vaaratilanteisiin hieman useammin kuin muut (8 %). Tulokset ovat hyvin samanlaiset vertailuvuosien kanssa. Vaaratilanteisiin joutuneilta kysyttiin, kuinka hyvin henkilökunta osasi toimia tilanteessa. Reilut puolet (58 %) ilmoittaa, että ei ollut tarvetta henkilökunnan apuun. Yksi kymmenestä (12 %) vastaa, että henkilökunta osasi toimia tilanteessa hyvin. Yksi seitsemästä (15 %) ilmoittaa, että paikalla ei ollut henkilökuntaa, jolta olisi saanut apua (uinninvalvoja/ohjaaja). Taloustutkimus Oy Syyskuu hlh T-15919

52 9. Mielipiteet hygieniaan liittyvistä asioista uimahallissa Uimahallien asiakkailta kysyttiin näkemyksiä hygieniaan liittyvistä asioista uimahallissa, jota käyttää eniten. Hygieniatekijöiden arvosanat ovat parantuneet seurantajakson aikana Enemmistö uimahallien asiakkaista on tyytyväisiä allasosaston yleiseen hygieniatasoon, puhtaanapitojärjestelyihin ja siisteyteen sekä uimareille tarkoitettuihin peseytymis- ja muihin hygieniaohjeisiin. Myös henkilöstön hygieniaosaamiseen yleensä ollaan tyytyväisiä. Tosin moni ei ole osannut vastata tähän kysymykseen. Vain reilu kolmannes (35 %) on tyytyväinen vieraskielisiin ohjeisiin. Allasveden laadusta kertovien tutkimustulosten näkyvyyteen on tyytyväinen vajaa neljännes vastaajista (24 %). Näihin kahteen edelliseen kysymykseen on ollut vaikea vastata sillä moni on vastannut en osaa sanoa. Arvosanat hygieniaan liittyvissä asioissa ovat parantuneet seurantajakson aikana. Taloustutkimus Oy Syyskuu hlh T-15919

57 10. Oman uimataidon arviointi ja uimaan oppiminen Tutkimuksessa vastaajat arvioivat omaa uimataitoaan. Niiltä vastaajilta, jotka uivat edes auttavasti, kysyttiin, missä on oppinut uimaan. Nuoret ovat uimataitoisia Väestöstä lähes kaikki osaavat uida. Vähintään pohjoismaisen määritelmän mukaan (200m, josta 50 m selällään) osaa uida reilu kaksi kolmesta (70 %) suomalaisesta. Neljännes (25 %) arvioi osaavansa uida, mutta heikommin kuin 200 metriä. Vain 3 prosenttia ei osaa uida lainkaan. Tulos on hieman parempi kuin vuonna 2012 (70 % 67 %). Paras uimataito on alle 25-vuotiailla. Jopa 84 prosenttia vastaa olevansa määritelmän mukaan uimataitoinen. Uimataidottomia tässä ikäryhmässä ei ole lainkaan. Mitä vanhempia tarkastellaan, sitä heikompi uimataito on. Yli 65-vuotiaista kaksi kolmesta (62 %) osaa uida uimataidon määritelmän mukaan. Uimaan opitaan luonnonvesissä Vajaa kaksi kolmesta (61 %) on oppinut uimaan luonnon vesissä itse tai vanhemman kanssa. Tulokset ovat hyvin samanlaiset vertailuvuosien 2010 ja 2012 kanssa. Ikä on yhteydessä siihen, missä on opittu uimaan. Alle 34-vuotiaista lähes joka toinen on oppinut uimaan uimahallissa. Neljännes alle 34-vuotiaista on oppinut uimaan uimakouluissa. Taloustutkimus Oy Syyskuu hlh T-15919

62 11. Tukeeko työnantaja uinnin harrastamista Uimahallien asiakkailta kysyttiin, saako tukea työnantajalta tai muulta taholta uimahallikäynteihin. Yli puolet kävijöistä ei saa tukea Reilu kolmannes (34 %) saa liikunta- tai kulttuuriseteleitä tai muuta vastaavaa työnantajan tukea uimahallikäynteihin. Tämä tuen muoto on yleistynyt seurantajakson aikana (34 % 28 %). Yksi kymmenestä (9 %) saa muuta tukea. Reilut puolet (52 %) kävijöistä ei saa mitään tukea. Yleisimmin liikunta- tai kulttuuriseteleitä tai muuta vastaavaa tukea saavat työikäiset eli 25 64-vuotiaat. Taloustutkimus Oy Syyskuu hlh T-15919

64 12. Mitä kaikkia altaita tai muita laitteita uimahallissa on Uimahallissa kävijöiltä tiedusteltiin, mitä kaikkia altaita tai muita laitteita on uimahallissa, jota käyttää eniten. Uintiallas ja saunat Uintiallas (70 %) ja saunat (68 %) ovat yleisimmät uimahalleissa. Kolmanneksessa uimahalleista on myös poreallas (32 %). Tähän kysymykseen uimahallin altaista ja muista laitteista on tullut paljon ei osaa sanoa -vastauksia (25 %). Tämä selittää osin sitä, miksi saunojen ja uintialtaan prosentit jäävät alhaisiksi. Nuoret kaipaavat aktiviteettejä Uimahallin palvelutuotannon kannalta keskeisimpinä pidetään uintiallasta ja saunoja. Lähes neljä viidestä (76 %) pitää tulevaisuudessa uimahallin palvelutuotannolle keskeisimpinä uintiallasta, kaksi kolmasosaa (68 %) pitää saunoja keskeisenä. Kaksi viidestä (41 %) nostaa myös monitoimi-, kuntoutus- ja terapia-altaan. Naiset pitävät monitoimi-, kuntoutus- ja terapia-altaita miehiä keskeisimpinä (48 % 32 %), kuten myös opetusallasta (36 % 22 %). Nuoret pitävät vanhempia kävijöitä useammin uimahallin palvelutuotannolle tulevaisuudessa keskeisimpinä asioina opetusaltaita, poreallasta, hyppyallasta (erillinen allas tai uintialtaan sivussa oleva erillinen hyppysyvennys) ja hyppytornia/-lautaa (uintialtaan toisessa päädyssä oleva torni/lauta). Taloustutkimus Oy Syyskuu hlh T-15919

75 13. Kokemus uimahallien tiloista Kävijöiltä kysyttiin lopuksi, miten he kokevat yksityisyyden suojaa antavat ratkaisut sekä heikkonäköisten huomioimisen uimahallissa. Yksityisyyttä voisi parantaa Puolet vastaajista (51 %) kokee, että yksityisyyden suoja on riittävällä tasolla. Naisista lähes kaksi kolmesta (60 %) on vastannut, että ei ole huomioitu tai olisi parannettavaa. Miehistä kaksi kolmesta (64 %) pitää yksityisyyden suojaa riittävänä. Heikkonäköisten huomioimista tulisi parantaa Yksi viidestä (25 %) on sitä mieltä, että heikkonäköisten huomioiminen on riittävällä tasolla. Lähes kolmasosan (31 %) mielestä heikkonäköisiä ei ole huomioitu lainkaan. Naiset kokevat miehiä useammin, että uimahalleissa ei ole huomioitu heikkonäköisiä lainkaan (37 % 23 %). Iällä ei ole merkitystä siihen, miten huomioiminen koetaan. Taloustutkimus Oy Syyskuu hlh T-15919

78 14. Vastaajajoukon rakenne Taloustutkimus Oy Syyskuu hlh T-15919