TUTKIMUKSEN PÄÄOSASTO EUROOPAN KOMISSIO TUTKIJA- KOULUTUS- VERKOT TUTKIJAVOIMAVAROJEN LISÄÄMINEN JA SOSIOEKONOMISEN TIETOPOHJAN LAAJENTAMINEN (1999 2002) HAKIJOIDEN OPAS Toinen ehdotuspyyntö 2000/2001 Ehdotuspyynnön tunniste: IHP-RTN-00-2
2
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Viides puiteohjelma 7 Laatikko 2 - Marie Curie -apurahajärjestelmä13 Tutkijavoimavarojen lisäämistä koskeva erityisohjelma 14 2. TUTKIJAVOIMAVAROJEN LISÄÄMISEEN TÄHTÄÄVÄT TUTKIJAKOULUTUSVERKOT Periaatteet ja tavoitteet 18 Tutkimusalat 18 Toteutus 18 3. OSALLISTUJAT Ehdotuspyynnöt 19 Johdanto 20 Jäsenvaltiot 20 Ohjelmaan assosioituneet valtiot 20 Muut valtiot ja kansainväliset järjestöt 20 4. RAHOITUSPERIAATTEET Kuinka monta osallistujaa verkossa on oltava?21 Sopimuksen perusteella myönnettävä rahoituksen määrä 25 Tutkimusryhmien välinen tasapaino 25 Rahoitushakemuksen perustelut 25 5. MITEN EHDOTUS VALMISTELLAAN JA LAADITAAN Ehdotuksen koordinoija 27 Ehdotuslomake 27 6. MITEN EHDOTUS JÄTETÄÄN Ehdotuksen itsearviointi 30 Ehdotuksen jättää koordinoija 32 Hanke-ehdotuksen laadintatyökalu (ProTool) 32 Ilmoitus suunnitellusta ehdotuksesta 32 Varmenteet 32 Ehdotuksen jättäminen sähköisesti 33 Ehdotuksen jättäminen paperiversiona 33 Määräajat 34 3
Vastaanottoilmoitus 34 7. EHDOTUSTEN ARVIOINTI JA VALINTA Arviointiperusteet 36 Arviointimenettely 39 Ehdotusten valinta 40 8. SOPIMUKSET: MENETTELYT JA PERIAATTEET Sopimusneuvottelut 43 9. TIETOJA JA NEUVONTAA Tutkijakoulutusverkoista tehtävien sopimusten pääperiaatteet 44 Internetissä oleva aineisto (tutkijakoulutusverkot) 50 Yhteystiedot (tutkijakoulutusverkot) 50 LIITE 1: EHDOTUSLOMAKE Yhteystiedot (tutkijavoimavaroja koskeva ohjelma) 51 A ja B. Hallinnolliset lomakkeet Lomakkeiden A ja B täyttöohjeet C. Ehdotuksen kuvaus D. Vastaanottoilmoitus Tieteenalojen koodit Maakoodit NACE-koodit LIITE 2: TARKISTUSLISTA Muita heikommassa asemassa olevat alueet 4
ESIPUHE Tämä on tutkijavoimavaroja koskevaan ohjelmaan kuuluvia tutkijakoulutusverkkoja koskeva Hakijoiden opas. Oppaassa kuvataan tutkijakoulutusverkkojen toiminnan luonne ja selostetaan niitä koskeva hakumenettely. Luvussa 1 selostetaan yleisesti viidettä puiteohjelmaa ja tutkijavoimavaroja koskevaa ohjelmaa, johon tutkijakoulutusverkkoja koskeva osa kuuluu. Tutkijakoulutusverkoista kerrotaan yksityiskohtaisemmin luvussa 2. Luvuissa 3 6 selostetaan ehdotuksen jättämiseen liittyvät säännöt ja menettelyt. Luvussa 7 selostetaan ehdotusten arviointimenettely, ja luvussa 8 annetaan tietoja hyväksyttyjä ehdotuksia koskevista sopimusneuvotteluista. Luvussa 9 luetellaan hyödyllisia tietolähteitä ja neuvontapisteitä. Liitteet sisältävät ehdotuslomakkeet sekä ehdotuksen jättämisessä käyttökelpoisen tarkastuslistan. Tämä opas voidaan hakea tutkijakoulutusverkkoja koskevasta osasta (Research Training Networks) seuraavalta verkkosivulta: http://www.cordis.lu/improving Tämän Hakijoiden oppaan sisältämät tiedot eivät rajoita niiden sääntöjen ja ehtojen soveltamista, joista on määrätty erityisesti viidennestä puiteohjelmasta ja eri erityisohjelmista tehdyissä neuvoston ja Euroopan parlamentin päätöksissä taikka näihin ohjelmiin liittyvissä ehdotuspyynnöissä. 5
6
1. JOHDANTO Viides puiteohjelma Tavoitteet Viides puiteohjelma hyväksyttiin 22. joulukuuta 1998, ja siinä määritellään yhteisön toimet tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja esittelyn (jäljempänä "TTK") alalla ajanjaksolle 1998 2002. Viides puiteohjelma poikkeaa edeltäjistään. Sen lähtökohtana on ratkaista ongelmia ja vastata Euroopan unionin tärkeimpiin sosioekonomisiin haasteisiin. Ohjelma painottuu rajattuun määrään tavoitteita ja alueita, joissa yhdistyvät teknologiset, taloudelliset, sosiaaliset sekä teollisuuteen ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat. Painopisteet on valittu soveltaen sekä koko puiteohjelman, puiteohjelman toteuttamiseksi laadittujen erityisohjelmien että näiden erityisohjelmien kattamien TTK-toimien tasolla seuraavia kolmea perusperiaatetta. Euroopan tasolla saatava "lisäarvo" ja toissijaisuusperiaate esimerkiksi henkilöstö-, aineellisten ja muiden voimavarojen kriittisen massan aikaansaamiseksi tai Euroopan laajuisten ongelmien ratkaisemisen edistämiseksi Sosiaaliset tavoitteet, kuten elämänlaatu, työllisyys ja ympäristönsuojelu, joilla pyritään vastaamaan unionin kansalaisten odotuksiin ja huolenaiheisiin Talouskehitykseen liittyvät sekä tieteelliset ja teknologiset näkymät, joiden osalta pyritään edistämään harmonista ja kestävää kehitystä koko Euroopan unionissa. Rakenne ja sisältö Viides puiteohjelma koostuu seitsemästä erityisohjelmasta. Näistä neljä on aihepiirikohtaisia ja kolme monialaisia. Aihepiirikohtaisia ohjelmia ovat seuraavat: Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu Energia 1, ympäristö ja kestävä kehitys. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräysten mukaisesti näitä aihepiirikohtaisia ohjelmia tuetaan ja täydennetään laajoilla monialaisilla ohjelmilla. Monialaisia ohjelmia ovat: Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen Innovaation edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen kannustaminen Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen. Viidennen puiteohjelman keskeinen uusi piirre on sen integroitu, ongelmalähtöinen lähestymistapa. Integrointia on lujitettu kolmella tasolla: ½ aihepiirikohtaisten ohjelmien avaintoimintojen avulla. Avaintoiminnot ovat viidennen puiteohjelman merkittävä innovaatio. Integroimalla kaikki tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeelliset toiminnot ja alat, ne mahdollistavat tutkimuksen kohdentamisen laaja-alaisesti taloudellisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyviin eri näkökohtiin. ½ integroimalla monialaisten ja aihepiirikohtaisten ohjelmien tavoitteet. Kansainvälinen yhteistyö 1 Tämän alan toimintaa koordinoidaan tiiviisti tutkimus- ja koulutustoimintaa koskevan viidennen Euratomin puiteohjelman toiminnan kanssa. Tämän puiteohjelman erityispiirteet kuvataan erillisessä esitteessä. 7
Kolmannet maat ja kansainväliset organisaatiot voivat osallistua kaikkiin ohjelmiin, minkä lisäksi ne voivat hyödyntää monialaisen ohjelman Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen tarjoamia osallistumismahdollisuuksia. Osallistumisehdot, mukaan luettuina mahdolliset rahoitusjärjestelyt, on selostettu tämän oppaan luvussa 3. Laatikossa 1 on tietoja kehitysmaiden nuorille tutkijoille tarkoitetuista apurahoista. Innovaatiot ja pk-yritysten osallistuminen Pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista kannustavia toimia toteutetaan kaikissa aihepiirikohtaisissa ohjelmissa sekä innovaatioiden ja pk-yritysten ohjelmassa. Pk-yritysten toimintaa edistävistä toimista on yksityiskohtaisempia tietoja erityisessä näille yrityksille tarkoitetussa esitteessä. Lisäksi kullakin aihepiirikohtaisella ohjelmalla on yhtymäpinta monialaiseen ohjelmaan Innovaation edistäminen ja pkyritysten osallistumisen kannustaminen. Tarkoituksena on lisätä aihepiirikohtaisessa ohjelmassa saavutettujen tulosten tunnettuutta sekä helpottaa teknologiansiirtoa ja tulosten käyttöä. Sosioekonomiset ja koulutukseen liittyvät näkökohdat Sosioekonomista tutkimusta voidaan rahoittaa sekä aihepiirikohtaisista ohjelmista että monialaiseen ohjelmaan Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen kuuluvasta avaintoiminnosta Sosioekonomisen tietopohjan parantaminen. Sosioekonominen tutkimus sisältyy aihepiirikohtaisiin ohjelmiin olennaisena teknologisen tutkimuksen osa-alueena. Tutkijakoulutusmahdollisuuksia tarjoavat tutkijavoimavaraohjelma ja aihepiirikohtaiset ohjelmat Marie Curie -apurahajärjestelmän sekä tutkijavoimavaraohjelman muiden erityisten koulutustoimien kautta. Apurahajärjestelmää on kuvattu laatikossa 2. ½ varmistamalla aihepiirikohtaisten ohjelmien keskinäinen integrointi. Ohjelmien toteutuksessa varmistetaan täydentävä ja synergiaetuja tarjoava vuorovaikutus. Toteutus Työohjelma Kullekin erityisohjelmalle on laadittu työohjelma, jossa kuvataan erityiset toimet ja eri tutkimusaiheet. Työohjelmaa tarkistetaan säännöllisesti yhteistyössä riippumattomien asiantuntijoiden neuvoa-antavan ryhmän kanssa sen varmistamiseksi, että ohjelma on jatkuvasti muuttuvien tarpeiden ja kehityksen tasolla. Hakemuksen jättämistä suunnittelevien olisi siksi varmistettava, että heillä on käytössään työohjelman tuorein versio. Erityisohjelman Internet-sivuilla on aina tuorein versio työohjelmasta. Työohjelmaan sisältyy alustava aikataulu eli toteutuskaavio ("roadmap"), josta käyvät ilmi ne työohjelman osat, joita kulloinenkin ehdotuspyyntö koskee, sekä ehdotuspyyntöjen määräajat. Näin voidaan kohdistaa huomio tiettyihin aloihin tai näiden osa-alueisiin ja sitä kautta optimoida mahdollisuudet käynnistää yhteistoimintahankkeita ja rakentaa aihepiirikohtaisia verkkoja. Komissio huolehtii erityisohjelmien hallinnosta ja varmistaa, että ohjelmien aihepiirikohtaisen sisällön yhtymäkohtia hyödynnetään synergiaedut mahdollistavalla tavalla. Tämä saattaa edellyttää yhteisiä tai synkronoituja ehdotuspyyntöjä. Mikäli tämän kaltaiset koordinointitoimet ovat tarpeen, niistä mainitaan ehdotuspyynnössä ja työohjelmassa. Tuettavien toimien tyypit Yhteisö osallistuu viidennen puiteohjelman erityisohjelmissa toteutettavien TTK-toimien rahoitukseen 1. 1 Se suorittaa myös tutkimus- ja kehitystoimintaa Yhteisen tutkimuskeskuksen johdolla. 8
Yleiset säännöt 1 ovat seuraavat: a) Yhteisrahoitteinen toiminta Tutkimusta ja kehittämistä (TTK) koskevat hankkeet 2 - näissä hankkeissa tuotetaan uutta tietämystä tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämiseksi ja/tai yhteisön politiikkojen tueksi (rahoitusosuus: 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 3 ). Esittely- eli demonstraatiohankkeet 2 hankkeissa pyritään osoittamaan sellaisten potentiaalisia taloudellisia hyötyjä tarjoavien teknologioiden toteuttamiskelpoisuus, jotka eivät ole vielä edenneet kaupallistamisvaiheeseen (rahoitusosuus: 35 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 3 ). Yhdistetyt TTK- ja demonstraatiohankkeet 2 hankkeissa yhdistetään edellä kuvatut osatekijät (rahoitusosuus: 35 50 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 3 ). Infrastruktuurien käyttömahdollisuuksien parantaminen toimien avulla pyritään lisäämään yhteisön tutkijoiden mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusinfrastruktuureja. Tuki kattaa enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista kustannuksista. Pk-yritysten tutkimusyhteistyöhankkeet 2 - vähintään kolme toisistaan riippumatonta pk-yritystä vähintään kahdesta jäsenvaltiosta tai yhdestä jäsenvaltiosta ja yhdestä assosioituneesta valtiosta voi yhteisesti teettää tutkimustyötä kolmannella osapuolella (rahoitusosuus: 50 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista). Pk-yritysten esiselvitystuki tuen osuus 75 % hankkeen esiselvitysvaiheen tukikelpoisista kustannuksista 4 enimmillään 12 kuukauden ajan (esim. toteutettavuustutkimukset, validointi, kumppanien etsintä). b) Koulutusapurahat Marie Curie -apurahat ovat joko apurahoja, joita yksittäiset tutkijat hakevat suoraan komissiolta, tai vierailuapurahoja, joita tutkimuslaitokset hakevat voidakseen isännöidä tutkijavierailuja (rahoitusosuus: enimmillään 100 prosenttia toimen tukikelpoisista lisäkustannuksista 5 ). c) Tutkijakoulutusverkot ja aihepiirikohtaiset verkot Tutkijakoulutusverkkojen avulla edistetään erityisesti väitöskirjaa valmistelevien tai jo väitelleiden tutkijoiden tutkimustyön kautta tapahtuvaa koulutusta. Aihepiirikohtaisten verkkojen avulla pyritään puolestaan kokoamaan yhteen esimerkiksi valmistajia, käyttäjiä, yliopistoja ja tutkimuskeskuksia tietyn tieteellisen ja teknologisen tavoitteen saavuttamiseksi tehtävää työtä varten. Tuki on enimmillään 100 % verkkojen perustamisen ja ylläpidon tukikelpoisista kustannuksista. d) Koordinoiva toiminta Koordinoivaa toimintaa on jo rahoitusta saavien TTK-hankkeiden koordinointi esimerkiksi kokemusten vaihtamiseksi, kriittisen massan saavuttamiseksi tai tulosten levittämiseksi (rahoitusosuus: enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista lisäkustannuksista). Näihin verkkoihin kuuluvat myös yhteisön rahoittamien hankkeiden koordinointiverkot. 1 Erityisohjelmien vahvistamispäätöksissä voidaan poiketa tässä esitetyistä rahoitusosuutta koskevista säännöistä ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa erityistapauksissa. 2 Rahoitusosuuksiin voidaan yksittäisissä tapauksissa joutua tekemään muutoksia, jotta kyettäisiin noudattamaan tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtion tukea koskevia yhteisön puitteita (EYVL C 45, 17.2.1996) sekä tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO:n sopimuksen 8 artiklan määräyksiä (EYVL L 336, 23.12.1994). 3 Poikkeuksellisesti niiden oikeussubjektien osalta, jotka eivät pidä analyyttistä kirjanpitoa, tutkimuksesta aiheutuvat tukikelpoiset lisäkustannukset rahoitetaan 100-prosenttisesti. 4 Euroopan yhteisön rahoitus enintään 22 500 euroa. 5 Yritysten vierailuapurahojen osalta tuki on tavallisesti 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. 9
e) Liitännäistoimenpiteet Liitännäistoimenpiteiden avulla edistetään erityisohjelman toteutusta tai ohjelman tulevien toimien valmistelua. Niiden avulla voidaan myös valmistautua muihin epäsuoriin TTK-toimiin tai tukea näitä (rahoitusosuus: enimmillään 100 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista). 10
Hankeryhmät (klusterit) 1 Hankeryhmä on tiettyjen TTK-hankkeiden muodostama kokonaisuus. Hankeryhmien avulla pyritään takaamaan hankkeiden keskinäinen täydentävyys, maksimoimaan Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo tietyllä alalla ja saavuttamaan voimavarojen kriittinen massa Euroopan tasolla. Jotta monimutkaisia poikkitieteellisiä ongelmia voitaisiin ratkaista mahdollisimman tehokkaasti, tutkimusalaa ja hankkeita on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Hankeryhmät ovat tämän ongelmalähtöisen lähestymistavan ilmentymä. Niihin niputetaan hankkeita, joissa tarkastellaan tiettyyn avaintoimintoon tai yleiseen toimeen liittyviä yleisiä kysymyksiä siten, että hankkeet täydentävät toisiaan (toisinaan hankkeita voidaan niputtaa jopa avaintoimintojen tai erityisohjelmien välisten rajojen yli). Hankeryhmien avulla pyritään optimoimaan tieteellinen verkottuminen, hallinto, koordinointi, seuranta, tiedonvaihto sekä soveltuvissa tapauksissa myös tulosten hyödyntäminen ja levittäminen. Hankeryhmistä voi muodostua yksi luonnollinen keino luoda eurooppalaista lisäarvoa tavalla, joka ei ole mahdollinen yksittäisten hankkeiden rajallisten resurssien avulla. Hankeryhmiksi voidaan koota ja yhdistää kaikentyyppisiä hankkeita, mukaan luettuina yhteisön eri TTK-toimien yhteydessä rahoitetut hankkeet (avaintoiminnot, yleisluonteiset toimet, infrastruktuuri). Yleisen eurooppalaisen lähestymistavan nimissä ja mikäli näin saavutetaan synergiaetuja, huomioon voidaan ottaa myös muiden tutkimusohjelmien (lähinnä EUREKA ja COST) asianomaiset toimet. Miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet Komissio pyrkii takaamaan eri sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet kaikkien unionin politiikkojen toteutuksessa, ja tämän periaatteen mukaisesti viidennessä puiteohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota naisten osallistumisen edistämiseen TTK:n alalla. Naispuolisia tutkijoita kannustetaankin erityisesti osallistumaan edellä kuvattuihin TTK-toimiin. 1 Tässä tutkijavoimavaroja koskevan ohjelman toimessa ei voida perustaa hankeryhmiä. 11
Laatikko 1 - Kehitysmaiden nuorten tutkijoiden apurahat Seuraava jakso on ainoastaan tiedoksi, koska kuvattuja apurahoja ei voi hakea tutkijavoimavaroja koskevasta ohjelmasta rahoitettaviin tutkijakoulutusverkkoihin. Yhteistä erityisohjelmien tutkimushanke-ehdotusta 1 tai koordinoivaa toimintaa koskevaa ehdotusta laativa yhteenliittymä voi hakea samalla kansainvälisen yhteistyön koulutusapurahaa. Nämä apurahat rahoitetaan erityisohjelman Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen budjetista, ja niiden avulla kehitysmaiden (mukaan luettuina nousevan talouden maat ja Välimeren alueen kumppanimaat 2 ) nuoret tutkijat voivat työskennellä enimmillään kuusi kuukautta eurooppalaisessa tutkimuslaitoksessa viidenteen puiteohjelmaan kuuluvan hankkeen parissa. Apurahoja myönnetään ainoastaan koulutusta varten (esim. jotta hakija oppisi uuden tieteellisen tekniikan tai työskentelisi sellaisen kokeen tai koekokonaisuuden parissa, jonka alalla isäntätutkimuslaitoksella on erityistä tietämystä, ja jota ei voida suorittaa tutkimuslaitoksessa, jossa hakija tavanomaisesti työskentelee). Apurahahakemus on jätettävä samanaikaisesti hanke-ehdotuksen kanssa, ja ne myös arvioidaan samanaikaisesti. Oma-aloitteisia yksittäisiä apurahahakemuksia ei hyväksytä. Apurahan hakeminen ei vaikuta millään tavoin hanke-ehdotuksen menestykseen. Apuraha myönnetään ainoastaan, mikäli koko ehdotus valitaan rahoitettavaksi ja apurahahakemus arvioidaan tasokkaaksi. Heikko apurahahakemus voidaan hylätä ilman, että tällä on vaikutusta hanke-ehdotuksen menestykseen. Ollakseen hakukelpoinen apurahan hakijan on oltava hakemuksen jättöhetkellä alle 40-vuotias ja jonkin hakukelpoisen maan kansalainen. Hakijan on työskenneltävä kyseisessä maassa ja aiottava palata tähän maahan koulutusjakson päätyttyä. Hakijalta edellytetään isäntälaitoksen työskentelykielen hyvää taitoa. Erityisesti naispuolisia hakijoita rohkaistaan jättämään hakemuksia. Isäntälaitoksen on sijaittava jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai viidenteen puiteohjelmaan assosioituneessa valtiossa 3, ja sen on oltava yhteistä tutkimushanketta tai koordinoivaa toimintaa ehdottavan konsortion jäsen. Valinnan perusteena ovat hakemuksen tieteellisten ja/tai koulutuksellisten tavoitteiden taso, apurahan mahdollinen hyöty hakijalle, hänen omalle laitokselleen ja hankkeelle kokonaisuudessaan sekä hakijan kokemus ja ammatillinen koulutus. Kuuden kuukauden koulutusjakso voidaan aloittaa milloin tahansa 12 kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on allekirjoittanut päähanketta koskevan sopimuksen. Matkakuluina korvataan kiinteämääräinen summa, joka vastaa hakijan kotipaikan ja isäntälaitoksen välisen edestakaisen matkan (apex-) hintaa.lisäksi koulutusjaksolta maksetaan Marie Curie -apurahajärjestelmän mukaista päivärahaa (ks. erityinen hakijoita varten laadittu esite). 1 Tutkimusta ja teknologista kehittämistä (TTK) koskevat hankkeet, esittely- eli demonstraatiohankkeet ja yhdistetyt TTK- ja demonstraatiohankkeet. 2 Kehitysmaita ovat Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat (AKT), Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat (ALA) ja Välimeren alueen kumppanit. 3 Luettelo assosioituneista valtioista on luvussa 3 olevassa taulukossa 1. 12
Laatikko 2 - Marie Curie -apurahajärjestelmä Kuten jäljempänä on kuvattu, Marie Curie -apurahat ovat kahdentyyppisiä: henkilökohtaisia apurahoja, joita yksittäiset tutkijat voivat hakea komissiolta, tai vierailuapurahoja, joita tutkimuslaitokset hakevat voidakseen isännöidä tutkijavierailuja. Henkilökohtaiset apurahat: Henkilökohtaiset Marie Curie -apurahat Apurahoilla tuetaan väitelleitä tai vastaavassa vaiheessa olevia nuoria tutkijoita. Marie Curie -paluuapurahat Muita heikommassa asemassa olevilta alueilta lähtöisin oleville Marie Curie -stipendiaateille myönnettävä apuraha, jonka avulla nämä voivat palata tällaiselle alueelle kotimaassaan tohtorintutkinnon jälkeisen kaksivuotisen apurahakauden päätyttyä. Kokeneiden tutkijoiden Marie Curie -apurahat Apurahoja myönnetään kokeneille tutkijoille edistämään asiantuntemuksen ja teknologian siirtoa i) yritysten ja korkeakoulujen välillä ja ii) muita heikommassa asemassa olevilla yhteisön alueille. Vierailuapurahat: Vierailut Marie Curie -koulutuskeskuksissa Tästä apurahajärjestelmästä tuetaan tohtorintutkintoa valmistelevia nuoria tutkijoita antamalla heille mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan oman erityisalansa kansainvälisesti tunnustetussa tutkimusryhmässä. Marie Curie kehitys- ja -vierailuapurahat Apurahat on suunnattu muita heikommassa asemassa olevilla alueilla sijaitseville, aktiivisesti tutkimustyötä tekeville laitoksille, jotka pyrkivät laajentamaan tutkimuskompetenssiaan uusille alueille. Apurahojen avulla voidaan ottaa vastaan jo väitelleitä tutkijoita. Yritysten Marie Curie -vierailuapurahat Apurahoja myönnetään yrityksille (pk-yritykset mukaan luettuina) väitöskirjaa valmistelevien tai jo väitelleiden nuorten tutkijoiden kouluttamiseksi teollisuus- ja kaupallisissa yrityksissä. Järjestelmällä tuetaan erityisesti sellaisten nuorten tutkijoiden koulutusmahdollisuuksia, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta työskentelystä teollisuudessa. Lisätietoja Marie Curie -apurahajärjestelmästä sekä hakulomakkeita on www-sivuilla osoitteessa http://www.cordis.lu/improving. 13
Tutkijavoimavarojen lisäämistä koskeva erityisohjelma Tavoite: Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen Tutkijavoimavaroja käsittelevän ohjelman tavoitteet ovat: tarjota seuraavalle tutkijasukupolvelle keinot täydentää ja parantaa tieteellistä koulutustaan sekä kannustaa heidän urakehitystään tutkijakoulutusverkkojen ja Marie Curie -apurahojen kautta; rahoittaa koko yhteisön kannalta tärkeiden tutkimusinfrastruktuurien uusia käyttömahdollisuuksia valtioiden välillä ja kannustaa infrastruktuurin toimijoita ja käyttäjiä yhteistyöhön; edistää tieteellistä ja teknologista huippuosaamista korkean tason tieteellisten tapaamisten ja ensiluokkaisesta tutkimustyöstä myönnettävien palkintojen avulla ja lisäämällä yleisön tietämystä tieteestä; lujittaa sosioekonomista tietopohjaa erityisesti lisäämällä tietämystä Euroopassa tapahtuvista rakenteellisista muutoksista, jotta voitaisiin löytää muutoksenhallinnan keinoja ja saada Euroopan kansalaiset osallistumaan entistä aktiivisemmin tulevaisuutensa muokkaamiseen; luoda tietopohja analysoimalla strategisesti toimintamalleja, kuten tutkimuksen maailmanlaajuistumista, ja kehittää tiede- ja teknologiaindikaattoreita, joiden avulla tutkimuspolitiikan päätöksentekijät voivat tehdä onnistuneita päätöksiä. Tieteen alalla toimivien naisten vähäinen määrä on Euroopan komission mielestä erittäin huolestuttava seikka, koska se merkitsee menetystä sekä tieteelle että koko eurooppalaiselle yhteiskunnalle. Euroopan komissio haluaakin yleisesti soveltamansa yhtäläisten mahdollisuuksien politiikan mukaisesti rohkaista naisia osallistumaan kaikkeen jäljempänä kuvattuun toimintaan. Ohjelman strategia Koko viidettä puiteohjelmaa varten esitetyt kolme pääperustetta otetaan huomioon tutkijavoimavarojen lisäämistä koskevassa erityisohjelmassa seuraavasti: Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo: ohjelman keskeisiin tavoitteisiin kuuluu eurooppalaisten tutkijoiden liikkuvuuden tukeminen järjestämällä heille mahdollisuuksia harjoittaa tutkimustoimintaansa kotimaansa ulkopuolisissa Euroopan maissa. Tavoitteena on edistää eurooppalaisten tutkijaverkkojen luomista, luoda Euroopasta tutkijoiden kannalta houkutteleva ympäristö ja helpottaa eurooppalaisen yhteiskunnan keskeisimpien ongelmien ymmärtämistä erityisen sosioekonomista tutkimusta koskevan avaintoiminnon avulla. Sosiaaliset tavoitteet: sosiaalisiin tavoitteisiin pyritään avaintoiminnolla, jonka tarkoituksena on lisätä tietämystä Euroopassa tapahtuvista rakenteellisista muutoksista. Avaintoimintoon kuuluu useita puiteohjelman yleisiin tavoitteisiin liittyviä aiheita, ja siinä pyritään määrittelemään perusta työpaikkoja luovalle yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja kulttuuriselle kehitykselle ja eurooppalaisen tietoyhteiskunnan rakentamiselle. Euroopan kilpailukyky: Kilpailukyky perustuu osaamiseen. Siksi eurooppalaisten tutkijoiden, insinöörien ja asiantuntijoiden ammattitaito on keskeinen tekijä teollisuuden ja talouden menestyksen kannalta. Tehostettu koulutus ja liikkuvuus sekä vankka sosioekonominen tietopohja vahvistavat osaltaan Euroopan kilpailukykyä. Ohjelman rakenne ja sisältö Tutkijavoimavarojen lisäämistä koskeva erityisohjelma on jaettu viiteen toimeen. Ensimmäisellä kolmella toiminnolla on yhteinen alhaalta ylös -lähestymistapa, jonka mukaan hankkeet ovat tutkijoiden itsensä hahmottelemia. Ehdotuksia voidaan tehdä kaikilla tieteellisten tutkimusohjelmien aloilla, jotka edistävät yhteisön edellä kuvattuja tutkimukseen, teknologiseen kehittämiseen ja esittelyyn liittyviä tavoitteita. Neljäs toimi on avaintoiminto, jonka tarkoituksena on sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen, ja viidennellä toimella edistetään tiede- ja teknologiapolitiikan kehittämistä Euroopassa. Toimi 1 Tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden tukeminen Ensimmäiseen toimeen kuuluu kaksi eri toimintalinjaa: tutkijakoulutusverkot ja Marie Curie -apurahajärjestelmä. Tutkijakoulutusverkot: nämä ovat rakenteita, joissa kaikki tutkijat, nuoret tai kokeneet, ovat osa kansainvälistä tutkimuskoulutushanketta, jota johtaa koordinoija ja jota tutkijat ovat ehdottaneet itse. Verkko tuottaa lisäarvoa tarjoamalla mahdollisuuksia tutkijavaihtoon sekä vuorovaikutukseen lukuisten muiden tutkijoiden kanssa, jotka työskentelevät eri maissa saman hankkeen parissa. 14
Marie Curie -apurahajärjestelmä: on olemassa kolme sellaista apurahajärjestelmää, joissa komissio arvioi tapauskohtaisesti hakijoiden toimittamat ehdotukset, sekä vastaavasti kolme sellaista järjestelmää, joissa isäntätutkimuslaitokset hakevat apurahaa komissiolta, mutta arvioivat ja valitsevat itse stipendiaatit. Henkilökohtaisten hakijoiden ohjelma on seuraava: i) nuorille, yleensä väitelleille tutkijoille myönnettävä apuraha; ii) muita heikommassa asemassa olevilta alueilta lähtöisin oleville stipendiaateille myönnettävä apuraha, jonka avulla nämä voivat palata tällaiselle alueelle kotimaassaan tohtorintutkinnon jälkeisen kaksivuotisen apurahakauden päättyessä; iii) kokeneille tutkijoille myönnettävä apuraha. Isäntälaitosten ohjelma on seuraava: i) teollisille tai kaupallisille yrityksille, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset, myönnettävä apuraha; ii) muita heikommassa asemassa olevien alueiden tutkimuslaitoksille myönnettävä apuraha; iii) sellaisille kansainvälisesti tunnustetuille tutkimusryhmille myönnettävä apuraha, jotka antavat tohtorintutkintoon johtavaa koulutusta Marie Curie -koulutuskeskuksissa. Toimi 2 Tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksien parantaminen Tämä toimi on tarkoitettu sekä tutkimusinfrastruktuureja varten että tutkijoille, jotka haluavat käyttää niitä. Toimi toteutetaan ensisijaisesti "ostamalla" käyttöaikaa infrastruktuureista, jotka jakavat ajan edelleen yksittäisille tutkijoille tai ryhmille. Lisäksi infrastruktuurien ylläpitäjät ja käyttäjät voivat liittyä tämän toimen piirissä yhteistyöverkkoihin tai TTK-hankkeisiin hyödyntääkseen tutkimusinfrastruktuureita entistä tehokkaammin ja parantaakseen siten tutkimusyhteisölle tarjoamiaan palveluja. Toimi 3 Tieteellisen ja teknologisen huippuosaamisen edistäminen Tämä toimi käsittää kolme erillistä linjaa: Korkean tason tieteelliset tapaamiset: pääasiassa nuorille tutkijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua eurooppalaisiin konferensseihin, EuroLab-kursseille, työpajoihin, kesäkursseille, (yleisimmin järjestettäviin) suuriin konferensseihin, PhD-tapaamisiin ja elektronisen verkon välityksellä järjestettäviin eurooppalaisiin virtuaalikonferensseihin. Tämän toimen yhteydessä tuetaan myös pääpuhujiin ja tapahtumien järjestäjiin liittyviä kuluja. Palkinnot ensiluokkaisesta tutkimustyöstä: Euroopan parhaat tutkijat saavat julkisen tunnustuksen, joka on joku seuraavista: Descartes-palkinto tutkimusyhteistoimintana toteutettavan hankkeen yhteydessä suoritetusta merkittävästä tieteellisestä työstä Archimedes-palkinto perustutkintoa suorittaville opiskelijoille, jotka ovat kehittäneet Euroopan tiedettä edistäviä omaperäisiä tieteellisiä ideoita palkinto nuorten tutkijoiden EU-kilpailusta, johon voivat osallistua 15 20-vuotiaat nuoret. Yleisön tietoisuuden lisääminen, jonka tarkoitus on lisätä yleisön tietoisuutta tieteestä ja sen yhteiskunnalle tarjoamista eduista. Tähän pyritään lähinnä verkottumisen avulla, tuomalla yhteen tutkijoita ja tieteen tiedottajia, ammattilaisia ja edustajia, edistämällä tiedettä Euroopan tiedeviikon avulla ja kehittämällä tietopalveluja. Toimi 4 Avaintoiminto Sosioekonomisen tietopohjan parantaminen Neljäs toimi on avaintoiminto Sosioekonomisen tietopohjan parantaminen. Tämän avaintoiminnon yleistavoitteena on tietämyksen lisääminen Euroopassa tapahtuvista rakenteellisista muutoksista, muutoksenhallintakeinojen etsiminen ja Euroopan kansalaisten saaminen osallistumaan entistä aktiivisemmin tulevaisuutensa muokkaamiseen. Tämä edellyttää muutosten takana olevien tärkeimpien kehityssuuntausten, työllisyyden ja yhteiskunnan välisten suhteiden analysointia, yhteistoimintaan osallistumisen mekanismien uudelleenarviointia kaikilla hallinnon tasoilla ja kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta edistävien uusien kehitysstrategioiden laatimista. Näiden yleisten tavoitteiden pohjalta kutakin ehdotuspyyntöä varten on valittu joukko tutkimustehtäviä. Tarkemmat tiedot löytyvät tietopakettiin sisältyvistä työohjelmasta ja Ehdotusten arviointimenettelyt -oppaasta. Toimi 5 Eurooppalaisen tiede- ja teknologiapolitiikan kehityksen tukitoimet Viides toimi on suunniteltu siten, että se tarjoaa päätöksentekijöille vankan pohjan, jolle he voivat perustaa tiedettä ja teknologiaa koskevat päätöksensä ja jolta he voivat ennakoida tiedemaailman muutoksia. Ensimmäinen osa eli toimen strateginen analyysi on suunnattu sellaisille asiantuntijoille ja asiantuntijaryhmille, joiden alana on teknologinen muutos, tutkimuksen globalisoituminen, uudet kilpailumuodot, uusien työpaikkojen luominen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Toisen osan tarkoituksena on saada aikaan sellainen yhteinen tarkoituksenmukaisista ja vertailukelpoisista indikaattoreista koostuva tieteen, teknologian ja innovaatioiden 15
indikaattorijärjestelmä, jonka avulla voidaan laatia, koordinoida ja arvioida Euroopan TTK-strategioita. Tämä osa toteutetaan pääasiassa liitännäistoimenpiteiden avulla. Yhteisvaikutukset muiden ohjelmien kanssa Viiden edellä kuvatun toimen lisäksi tällä ohjelmalla on tärkeä koordinointitehtävä viidennessä puiteohjelmassa. Tämä koskee erityisesti Marie Curie -apurahoja, joita voidaan hakea muissa aihepiirikohtaisissa ohjelmissa mutta joita koordinoidaan nimenomaan tutkijavoimavarojen ohjelmassa. Lisäksi infrastruktuurien käyttömahdollisuuksien parantamiseksi toteutettavia toimia koordinoidaan tiiviisti puiteohjelman muilla osaalueilla toteutettavien samanlaisten toimien kanssa. Yleisen tietoisuuden lisäämisessä tieteen ja teknologian alalla hyödynnetään laajalti siihen liittyvää toimintaa koko puiteohjelmassa. Sosioekonomiseen tietopohjaan liittyvässä avaintoiminnossa koordinoidaan ja tuetaan myös muiden aihepiirikohtaisten ohjelmien sosioekonomista tutkimustoimintaa, jotta sosioekonominen ulottuvuus otettaisiin yhdenmukaisesti huomioon eri aihepiirikohtaisissa ohjelmissa. Viitteet ja tietolähteet Kaikki ehdotuspyynnöt julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja Internetissä verkkosivuilla osoitteessa http://www.cordis.lu/improving. Tämä Hakijoiden opas sisältää kaikki tutkijakoulutusverkkoja koskevia ehdotuksia varten tarvittavat tiedot ja ohjeet. Oppaaseen on syytä tutustua huolellisesti. Ehdotuslomakkeet ovat oppaan liitteinä, ja ne löytyvät myös edellä mainitusta Internet-osoitteesta. Toivotamme hakijoille menestystä. 16
17
2. TUTKIJAVOIMAVAROJEN LISÄÄMISEEN TÄHTÄÄVÄT TUTKIJAKOULUTUSVERKOT Periaatteet ja tavoitteet Tutkijakoulutusverkkojen päätavoitteena on edistää erityisesti nuorten, sekä väitöskirjaa valmistelevien että tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden koulutusta, joka tapahtuu tutkimusyhteistoimintana toteutettavien korkeatasoisten kansainvälisten tutkimushankkeiden yhteydessä. Tutkimusalana voi olla myös uusi, nouseva ala. Tutkijakoulutusverkkojen pääasiallisena tavoitteena on nuorten tutkijoiden kouluttaminen, mutta lisäksi niiden avulla on tarkoitus edistää: eri tieteenalojen välistä vuorovaikutusta eri tekniikoiden yhdistämistä tutkimustulosten levittämistä yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä. Kunkin verkon edellytetään määrittelevän nuorille tutkijoille sopivan koulutusohjelman, jossa hyödynnetään verkon kansainvälisyyttä ja tilanteen mukaan verkon yhteisen hankkeen poikkitieteellisyyttä, verkon tutkijaryhmien toisiaan täydentävää luonnetta ja verkon yhteyksiä teollisuuteen. Lisäksi verkkojen edellytetään tarjoavan nais- ja miestutkijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet. Kunkin verkon tehtävä on huolehtia asianmukaisen hankkeen hallinnon avulla siitä, että tutkimusvastuu jaetaan verkon tutkijaryhmien kesken ja toimintaa koordinoidaan siten, että yhteistyö ja viestintä on mahdollisimman tehokasta ja avointa. Tässä yhteydessä verkkojen oletetaan tarvittaessa käyttävän hyväkseen uudenaikaisen telematiikan ja Internet-pohjaisten palvelujen suomia mahdollisuuksia. Kunkin verkon odotetaan julkaisevan yhteisen hankkeensa tulokset yleisesti saatavilla olevissa julkaisuissa ja takaavan myös tärkeimpien tutkimustulostensa levittämisen esimerkiksi julkaisemalla lyhyellä aikavälillä esittelylehtisiä ja pääkohdat esitteleviä artikkeleita. Kun verkon toiminta on käynnistynyt, toteutetaan hankkeen kannalta aiheellisissa tapauksissa järjestelyt, joiden avulla voidaan aloittaa säännöllinen vuoropuhelu sellaisten yritysten kanssa 1 (pk-yritykset mukaan luettuina), jotka voivat hyödyntää tutkimustuloksia tai osallistua uusiin tavoitteisiin tähtäävään jatkotutkimukseen. Tutkimusalat Verkkoja voidaan tukea kaikilla tieteellisen tutkimuksen aloilla, jotka omalta osaltaan edistävät tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Hankkeet ovat osallistujien itsensä vapaasti valittavissa. Hankkeet valitaan tämän oppaan luvussa 7 esitetyin perustein, ilman että tieteenalaa tai aiheita rajoitetaan millään tavoin etukäteen. Toteutus Yhteisö edellyttää, että verkkoon osallistuvat tutkimusryhmät rahoittavat varsinaisen tutkimustyön omilla varoillaan. Sen sijaan yhteisön rahoituksella on mahdollista kattaa enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista lisäkustannuksista, jotka aiheutuvat nuorten tutkijoiden ottamisesta määräaikaiseen työsuhteeseen tai verkon yhdessä toteuttaman hankkeen edellyttämästä koordinoinnista. Kyseiset nuoret tutkijat voivat olla joko väitöskirjaa valmistelevia tai tohtorintutkinnon suorittaneita tutkijoita, mutta heidän on oltava jonkin muun maan kuin kyseisen tutkimuslaitoksen sijaintimaan kansalaisia. Vähintään 60 prosenttia kullekin verkolle myönnettävästä rahoituksesta on käytettävä nuorten tutkijoiden palkkaamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Tukikelpoisista kustannuksista kerrotaan tarkemmin luvussa 8. Nuoret tutkijat saavat olla enintään 35-vuotiaita siinä vaiheessa, kun he aloittavat työnsä tutkijakoulutusverkossa. Poikkeuksia voidaan kuitenkin myöntää pakollisen ase- tai siviilipalveluksen ja lastenhoidon perusteella. 1 Tarvittaessa vuoropuhelua voidaan myös käydä sellaisten yhteisön laajuisten verkkojen yhteydessä, jotka ovat syntyneet Euroopan unionin yrityspolitiikan toteutuksen yhteydessä. 18
Ehdotuspyynnöt Ensimmäinen ehdotuspyyntö, jonka ohjeellinen talousarvio oli 220 miljoonaa euroa, julkaistiin 16. maaliskuuta 1999, ja ehdotusten lähettämisen määräaika oli 2. kesäkuuta 1999. Toinen ehdotuspyyntö, jonka ohjeellinen talousarvio oli 230 miljoonaa euroa, julkaistiin 15. joulukuuta 2000, ja ehdotusten lähettämisen määräaika on 4. toukokuuta 2001. Ehdotuspyynnöt esittää komissio ja ne julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Toteutuskaavio Ehdotuspyyntö julkaistaan Ehdotusten viimeinen vastaanottopäivä Ensimmäisten sopimusten oletettu tekoaika Alat, jotka ehdotuspyyntö kattaa Hanketyypit, jotka ehdotuspyyntö kattaa Ohjeell. rahoitus: % myönnettävästä kokonaisrahoituksesta 16.3.1999 2.6.1999 helmikuu 2000 kaikki tutkijakoulutusverkot 50% 15.12.2000 4.5.2001 helmikuu 2002 kaikki tutkijakoulutusverkot 50% 19
3. OSALLISTUJAT Johdanto Tässä luvussa selostetaan niitä ehtoja, jotka koskevat osallistumista tutkijakoulutusverkkoihin. Luvun tiedot perustuvat viidennestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 1 liitteeseen IV, osallistumissäännöistä tehtyyn päätökseen 2 ja tutkijavoimavarojen lisäämistä koskevasta erityisohjelmasta tehtyyn neuvoston päätökseen 3. Jäsenvaltiot Tutkijavoimavaroja koskevaan ohjelmaan kuuluviin tutkijakoulutusverkkoihin voivat osallistua kaikki Euroopan unionin jäsenvaltioihin sijoittautuneet oikeussubjektit, toisin sanoen yksityishenkilöt, teollisuus- ja kaupalliset yritykset (mukaan luettuina pk-yritykset), yliopistot, tutkimuslaitokset jne. Vastuu kustakin tutkimusyhteistoimintahankkeen parissa työskentelevästä tutkimusryhmästä on oikeussubjektilla, jonka kanssa tehdään sopimus tutkimustyöstä. Ohjelmaan assosioituneet valtiot Lisäksi ohjelmaan voivat osallistua kaikki ohjelmaan assosioituneihin maihin sijoittautuneet oikeushenkilöt (ks. taulukko 1). Kaikkien näiden maiden laitoksilla on assosiaatiosopimusten voimaantulon jälkeen samankaltaiset osallistumista ja rahoitusta koskevat oikeudet ja velvoitteet kuin EU:n jäsenvaltioilla. Maltan ja Sveitsin välillä on määrä tehdä assosiaatiosopimukset vuonna 2001. Ehdotukset, joissa on mukana osallistujia kyseisistä maista, käsitellään arviointiprosessissa siten kuin maat olisivat jo assosioituneet. Ennen Sveitsin assosiaatiosopimuksen voimaantuloa ehdotuksessa on esitettävä perustelut sille, että Sveitsin osallistujien osallistuminen on yhteisön edun mukaista. Rahoitusta hakevia ryhmiä, joissa on sveitsiläisiä osallistujia kehotetaan tutustumaan verkkosivuun osoitteessa http://www.cordis.lu/inco2/src/p-swiss.htm, jossa annetaan yksityiskohtaiset tiedot Sveitsin etenemisestä kohti viidennen puiteohjelman täysiä osallistumisoikeuksia. Muut valtiot ja kansainväliset järjestöt Tutkijakoulutusverkkoihin voivat osallistua myös oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet EU:n ulkopuolisiin maihin tai muihin kuin assosioituneisiin valtioihin, sekä kansainväliset järjestöt (ks. taulukko 1). Mahdollisia osallistumistapoja on kaksi, ja osallistuva maa tai kansainvälinen järjestö on kaikissa tapauksissa sisällytettävä yhteistyökumppaniksi alkuperäiseen komissiolle jätettävään ehdotukseen: i) Euroopassa sijaitsevat valtiot, jotka eivät ole assosioituneet; Välimeren alueen kumppanuusmaat; maat, joiden kanssa EU:lla on yhteistyösopimus; kansainväliset järjestöt Mainittujen maiden osallistujien sekä kansainvälisten järjestöjen osallistuminen on toivottavaa, koska kansainväliset hankkeet, joissa niitä on mukana, edistävät tutkijavoimavaroja koskevan ohjelman onnistunutta toteutusta. Osallistujia muistutetaan kuitenkin siitä, että he tällainen osallistuminen on yleensä mahdollista vain hankekohtaisesti omalla rahoituksella. Osallistumisen on aina osoitettava olevan yhteisön edun mukaista. ii) Kaikki muut maat Ne maat, jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin, voivat osallistua viidennen puiteohjelman hankkeisiin omalla rahoituksella, jos osallistuminen on yhteisön edun mukaista ja siitä koituu tuntuvaa lisäarvoa koko erityisohjelman tai sen osan toteuttamisen kannalta. Yhteisön edun mukaisuus sekä tuntuva lisäarvo on selostettava selvästi ehdotuksessa. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 182/1999/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1998 Euroopan yhteisön tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä tarkoittavia toimia koskevasta viidennestä puiteohjelmasta (1998 2002). 2 Neuvoston päätös N:o 65/1999/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1998, yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista sekä tutkimustulosten levittämistä koskevista säännöistä Euroopan yhteisön viidennen puiteohjelman (1998 2002) täytäntöönpanoa varten. 3 Neuvoston päätös, tehty 25 päivänä tammikuuta 1999 tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta erityisohjelmasta "Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen" (1998 2002). 20
Se, onko ehdotus yhteisön edun mukainen, arvioidaan kiinnittämällä erityisesti huomiota siihen, miten ehdotus myötävaikuttaa seuraaviin tavoitteisiin (joista on säädetty neuvoston päätöksessä): muiden sellaisten yhteisön politiikkojen mukaiset tarpeet, joiden tueksi TTK-toimet toteutetaan yhteisön alueen työpaikkojen säilyttäminen ja niiden luominen tarkoituksenmukaisella tavalla; edistämään kestävää kehitystä ja parantamaan elämänlaatua yhteisössä; yhteisön teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen ja yhteisön ja kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen väliset tieteellistä ja teknistä yhteistyötä koskevat sopimukset. Tuntuvaa lisäarvoa voi syntyä esimerkiksi seuraavissa tapauksissa: kolmannesta maasta oleva yhteistyökumppani on alan yleisesti tunnustettu huippuasiantuntija; yhteistyökumppanilla on käytettävissään ainutlaatuisia ja hankkeen kannalta erittäin tärkeitä resursseja, joita ei ole saatavilla Euroopassa, tai yhteistyökumppanin osallistumisen myötä eurooppalaisille osallistujille voi avautua uusia markkinoita. Ohjelmasta voidaan poikkeustapauksissa myöntää yhteisön rahoitusta enintään 0,03 miljoonaa euroa kolmannen maan osallistujalle, jos tämä on välttämätöntä hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta eli jos osallistujan rahoitusosuutta ei voida saada millään muulla tavalla eikä hanke ole toteutettavissa ilman kyseistä osallistujaa. Yhteisön rahoitusta voidaan myös myöntää poikkeustapauksissa ja suurempina määrinä kansainvälisille järjestöille, jos se on välttämätöntä hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Lisätietoja on annettu ja edellä mainittuihin luokkiin kuuluvat maat on lueteltu taulukossa 1. Tuoreimmat tiedot kannattaa aina tarkistaa Internet-osoitteesta: http://www.cordis.lu/fp5/management/particip/v-gfpbox4.htm (laatikko 4 (Box 4)). Kuinka monta osallistujaa verkossa on oltava? Pääsääntöisesti tutkijakoulutusverkossa olisi oltava osallistujina vähintään viisi toisistaan riippumatonta 1 oikeussubjektia, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen yhteisön jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon. Vähintään yhden oikeussubjekteista on oltava sijoittautunut yhteisön jäsenvaltioon. Tukea voidaan poikkeuksellisesti myöntää myös pienemmille verkoille, jotka toimivat tieteen ja teknologian uusilla ja nousevilla monitieteisillä aloilla. Tällaisissa tapauksissa vähintään kahden osallistujan on oltava toisistaan riippumattomia oikeussubjekteja, jotka ovat sijoittautuneet kahteen eri jäsenvaltioon tai yhteen jäsenvaltioon ja yhteen assosioituneeseen valtioon. Seuraavat seikat pätevät kaikkiin tapauksiin: Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen osallistuminen vastaa yhteisön jäsenvaltion osallistumista jos hankkeisiin osallistuu kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä, niihin on lisäksi osallistuttava vaadittu vähimmäismäärä yhteisön ja/tai assosioituneiden maiden oikeussubjekteja. 1 Organisaatio ei ole riippumaton, jos: se on saman tahon suorassa tai välillisessä määräysvallassa kuin jokin toinen organisaatio tai sillä on suora tai välillinen määräysvalta toisessa organisaatiossa taikka toisella organisaatiolla on siinä suora tai epäsuora määräysvalta. Määräysvalta: Yrityksellä A on määräysvalta yrityksessä B, jos A:lla on suoraan tai välillisesti yli 50 % B:n osakepääomasta, tai A:lla on suoraan tai välillisesti yli 50 % B:n äänivaltaisista osakkeista, tai A:lla on suora tai välillinen päätöksentekovalta B:ssä. 21
Taulukko 1 Muiden kuin EU-maiden oikeussubjektien osallistuminen viidenteen puiteohjelmaan 1 OHJELMAAN ASSOSIOITUNEET VALTIOT voivat osallistua YHTEISÖN RAHOITUKSELLA KOLMANNET MAAT 6 voivat osallistua ILMAN YHTEISÖN RAHOITUSTA (poikkeustapauksessa yhteisön rahoituksella, jos rahoitus on perustellusti välttämätöntä hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta) EU-JÄSENYYTTÄ HAKENEET MAAT EFTA-ETA MUUT MUUT EUROOPAN MAAT EUROOPPALAISET UUDET ITSENÄISET VALTIOT VÄLIMEREN ALUEEN KUMPPANIT MAAT, JOIDEN KANSSA ON TEHTY YHTEISTYÖSOPIMUS BULGARIA, KYPROS, LATVIA, LIETTUA, PUOLA, ROMANIA, SLOVAKIA, SLOVENIA, TŠEKKI, UNKARI, VIRO: assosiaatiosopimukset ovat voimassa. MALTA 3: assosiaatiosopimuksen on määrä tulla voimaan 2001. TURKKI: ks. alaviite 4. ISLANTI, LIECHTENSTEIN, NORJA: assosiaatiosopimus on voimassa. ISRAEL: assosiaatiosopimus on voimassa. SVEITSI 2 : assosiaatiosopimuksen on määrä tulla voimaan 2001. ALBANIA, BOSNIA JA HERTSEGOVINA, ENTINEN JUGOSLAVIAN TASAVALTA MAKEDONIA, SVEITSI 2 MALTA 3 ja TURKKI 4 mainitaan myös Välimeren alueen kumppanuuden yhteydessä. EUROOPAN PIENVALTIOT JA ALUEET 5 ARMENIA, AZERBAID AN, GEORGIA, MOLDOVA VALKO-VENÄJÄ, VENÄJÄ, UKRAINA ALGERIA, EGYPTI, JORDANIA, LIBANON, MALTA 3, MAROKKO, PALESTIINALAISHALLINTO, SYYRIA, TUNISIA, TURKKI 4 Kaikki edellä mainitut maat voivat osallistua hankekohtaisesti omalla rahoituksella, jos osallistuminen on yhteisön etujen mukaista. AUSTRALIA, ETELÄ-AFRIKKA, KANADA, KIINA, VENÄJÄ, YHDYSVALLAT: assosiaatiosopimus on voimassa.. ARGENTIINA: sopimuksenteko on meneillään. BRASILIA: sopimusneuvottelut ovat meneillään. Edellä mainitut maat voivat osallistua yhteistyösopimuksen kattamilla aloilla omalla rahoituksella sopimuksen voimaantulosta alkaen (Venäjä voi osallistua siihen asti eurooppalaisena uutena itsenäisenä valtiona). Voivat osallistua hankekohtaisesti omalla rahoituksella, jos se on yhteisön etujen mukaista, ja ainoastaan, jos osallistumisesta MUUT MAAT saadaan tuntuvaa lisäarvoa erityisohjelmien tai niiden osien toteuttamisen kannalta ohjelmien tavoitteiden mukaisesti. KANSAINVÄLISET Voivat osallistua hankekohtaisesti omalla rahoituksella, jos se on JÄRJESTÖT 7 yhteisön etujen mukaista. Jos hankkeisiin osallistuu kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä, niihin on lisäksi osallistuttava vaadittu vähimmäismäärä yhteisön ja ohjelmaan assosioituneiden maiden oikeussubjekteja. 1 Erityisohjelmaan Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen (lukuun ottamatta assosioituneita valtioita) ja Euratom-puiteohjelmaan sovelletaan eri sääntöjä. 2 Assosiaatiosopimuksen on määrä tulla voimaan vuonna 2001, mutta sen rahoitusvaikutukset alkavat vasta 1.1.2002. Sopimuksen tultua voimaan assosioituneen maan asema on ensisijainen kaikkiin muihin nähden, eikä Sveitsi ole asemaltaan enää 'muu Euroopan maa'. Lisätietoja Sveitsin osallistumisesta annetaan verkkosivulla http://www.cordis.lu/inco2/src/p-swiss.htm. 3 Arvioitaessa ennen assosiaatiosopimuksen voimaantuloa hanke-ehdotuksia, joissa on mukana maltalaisia yhteistyökumppaneita, Malta katsotaan jo assosioituneeksi valtioksi (tukikelpoisuus, hallinnon ja voimavarojen arviointi, yhteisön politiikkojen edistäminen jne.). Sopimuksen tultua voimaan assosioituneen maan asema on ensisijainen kaikkiin muihin nähden, eikä Malta ole asemaltaan enää 'muu Euroopan maa' eikä 'Välimeren alueen kumppani'. Ks. tuoreimmat tiedot verkkosivulta http://www.cordis.lu/fp5/management/particip/v-gfpbox4.htm (laatikko 4 (Box 4)). 4 Turkin tutkimusyksiköt osallistuvat viidennen puiteohjelman toimiin 'muiden Euroopan maiden' yksikköinä. Turkki mainitaan myös Välimeren alueen kumppanien yhteydessä. Ks. tuoreimmat tiedot verkkosivulta http://www.cordis.lu/fp5/management/particip/v-gfpbox4.htm (laatikko 4 (Box 4)). 5 Andorra, Monaco, San Marino, Vatikaanivaltio (Pyhä istuin), Färsaaret (DK), Kanaalisaaret (UK), Mansaari (UK), Svalbardin ja Jan Mayenin saaret (NO). 6 Jos maa assosioituu viidenteen puiteohjelmaan, kyseinen asema on ensisijainen kaikkiin muihin nähden. 22
7 Yhteisön rahoitusta voidaan myöntää myös, jos tarkoituksena on käyttää kolmannessa maassa sijaitsevia kansainvälisen organisaation välineistöjä, edellyttäen että tämä on olennaisen tärkeää hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. 23
24
4. RAHOITUSPERIAATTEET Seuraavassa esitettävien periaatteiden tarkoituksena on auttaa hakijoita rahoitushakemusten laatimisessa. Sopimuksen perusteella myönnettävä rahoituksen määrä Tehtävät sopimukset ovat seuraavanlaisia: Kunkin jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden valtioiden tutkimusryhmistä koostuvan tutkimusverkon saama tuki saa olla enintään 0,2 miljoonaa euroa/tutkimusryhmä, kun lasketaan keskimääräinen tuki kaikkia verkkoon kuuluvia tutkimusryhmiä kohti. Kolmannessa maassa toimivalle tutkimusryhmälle voidaan poikkeustapauksissa myöntää tukea enintään 0,03 miljoonaa euroa. Verkkoja koskeviin sopimuksiin myönnettävä yhteisön rahoitus on yleensä enintään 1,5 miljoonaa euroa. Rahoitusta voidaan kuitenkin myöntää enemmän, jos ehdotettu tutkimustyö on erityisen tärkeää yhteisön kannalta ja tapahtuu koulutuksen kannalta erityisen merkittävällä tutkimusalalla. Sopimus tehdään yleensä enintään 48 kuukaudeksi. Tutkimusryhmien välinen tasapaino Jos eri tutkimusryhmien hakemat tukimäärät eroavat huomattavasti toisistaan, syyt on mainittava ehdotuksessa (varsinkin jos yhdelle ryhmälle haetaan yli kaksi kertaa niin paljon tukea kuin kaikkien verkon yhteistyökumppaneiden hakema keskimääräinen rahoitusmäärä). Jotta tuki jakautuisi tasapainoisesti eri maiden kesken, yhden valtion tutkimusryhmille voidaan myöntää enintään 40 prosenttia haetusta tuesta (lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyseessä tutkimusryhmien kahdenvälinen yhteistyökumppanuus). Rahoitushakemuksen perustelut Rahoitettaviksi valituille ehdotuksille myönnetään yleensä ehdotuksessa haettu tuki, jos ne ovat kuvattujen periaatteiden mukaisia ja jos haetulle rahoitukselle on esitetty riittävät perustelut. Hakemukset, joissa haetulle rahoitukselle ei ole esitetty riittäviä perusteluja, voidaan hylätä yksinomaan tämän syyn vuoksi. Marie Curie -stipendiaattien viitepalkkakustannukset (ks. seuraava sivu) on määritelty yhteistyössä eri maiden kanssa, ja niitä voidaan käyttää osviittana määritettäessä tutkimusverkon palveluksessa olevien nuorten tutkijoiden palkkaamisesta aiheutuvia henkilöstökustannuksia. Tässä yhteydessä olisi sovellettava vähintään tietyn tutkimuslaitoksen omaa palkkatasoa ja työehtoja siten, että nuorelle tutkijalle maksetaan vähintään samaa palkkaa kuin muille saman laitoksen työntekijöille, joilla on sama koulutus ja kokemus. Lisäksi olisi otettava huomioon palkkojen kilpailukyky: jos uuden henkilöstön palkkauskustannukset määritetään epärealistisen alhaisiksi, hankkeen osallistujilla voi olla vaikeuksia palkata henkilöstöä. 25