Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3 Suomen väestön koulutustason vahvuudet ja heikkoudet Väestön korkea koulutus- ja sivistystaso on Suomessa keskeinen yhteiskuntapolitiikan tavoite. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso ovat edellytys Suomen ja suomalaisten menestymiselle. Valtioneuvoston vuosille 2007-2012 hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi se, että kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja väestön yleisen sivistystason kehittämiseksi suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että se on yksi maailman korkeimmista sekä peruskoulun jälkeisen tutkinnon että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta. Suunnitelmassa esitetään kunnianhimoiset prosentuaaliset tavoitteet koulutustason kohottamiseksi vuosiin 2015 ja 2020 mennessä. Opetusministeriön strategiassa vuodelle 2020 muotoillaan tavoitevuoden tahtotilaksi se, että Suomi on osaamisen, osallistumisen ja luovuuden kärkimaa. Tämän analyysin johtopäätöksenä on, että Suomen koulutustaso on kansainvälisesti melko kilpailukyinen nuoremmissa ikäryhmissä, mutta vanhempien ikäryhmien osalta kilpailemme korkeintaan keskisarjassa. Nuoremmissakin ikäryhmissä riittää haasteita. Erityisesti ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on vielä riittämättömällä tasolla sekä naisilla että miehillä ja aivan erityisesti nuorilla miehillä. Hyvin koulutetut naiset ovat kuitenkin Suomen keskeinen voimavara. Alueellisesti väestön koulutustasoerot ovat suuria. Yleissivistys- ja koulutuspääoma siirtyy muualta maasta etenkin Uudellemaalle ja muihin suurimpiin yliopistomaakuntiin, millä saattaa olla huomattavia vaikutuksia muiden alueiden elinvoimaan sekä kehitys- ja innovaatiokykyyn.
Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus vaihtelee huomattavasti ikäryhmittäin. 20-24-vuotiaista noin puolet oli vuonna 2006 suorittanut ylioppilastutkinnon, 25-64-vuotiaissa alle 30 % ja 65 vuotta täyttäneistä alle 10 %. Naisten ja miesten väliset erot ovat myös varsin suuria. 20-24-vuotiaista naisista noin 60 % ja miehistä 41 % oli suorittanut ylioppilastutkinnon, 25-64 vuotiaista naisista 40 % ja miehistä 27 %. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneistä ylioppilasylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä sukupuolen mukaan ikäryhmittäin ja maakunnittain 2006 20-24-v. 25-64-v. 65-v. Maakunta Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % uusimaa 49,1 64,6 40,5 51,8 22,3 17,6 itä-uusimaa 29,6 53,3 25,1 36,0 8,5 9,4 Varsinais-suomi 43,8 64,2 27,0 41,6 8,8 8,5 satakunta 34,6 53,5 17,5 31,7 4,8 4,9 kanta-häme 30,3 51,6 21,1 35,4 6,6 6,8 pirkanmaa 47,1 61,9 28,8 41,5 7,4 7,4 päijät-häme 33,1 51,8 20,2 32,5 7,0 7,0 kymenlaakso 31,9 50,8 18,6 28,1 5,8 6,2 etelä-karjala 43,4 54,9 19,5 32,1 5,0 5,4 etelä-savo 32,3 56,9 16,2 26,8 4,9 5,3 pohjois-savo 35,4 58,3 19,4 34,2 5,0 5,2 pohjois-karjala 39,1 61,2 17,4 30,5 4,4 4,5 keski-suomi 40,8 61,4 23,4 35,4 6,1 6,2 etelä-pohjanmaa 32,9 54,9 15,8 31,4 3,8 4,1 pohjanmaa 39,6 62,0 21,3 32,4 5,4 5,2 keski-pohjanmaa 34,3 55,6 16,9 31,9 4,1 4,9 pohjois-pohjanmaa 39,8 56,9 24,2 37,0 5,3 5,3 kainuu 30,3 48,5 15,1 28,0 3,0 3,5 lappi 36,6 57,7 16,9 30,6 3,8 4,7 ahvenanmaa 13,7 23,8 13,8 24,5 6,0 6,0 koko maa 41,2 59,9 26,8 40,1 8,7 8,4 lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri Tilastoaineisto Suomea koskeva kansallinen tarkastelu tehdään tässä analyysissä Tilastokeskuksen henkilötietopohjaisen rekisteriaineiston pohjalta. Väestön koulutustason kansainvälinen vertailu (Education at a Glance 2009, OECD Indicators) perustuu taas haastattelututkimuksena tehtyyn ns. työvoimatutkimukseen, joka tehdään yhtenevin perustein EU:n ja OECD:n jäsenmaissa, joissa kaikissa henkilötietopohjaiseen tarkasteluun ei ole mahdollisuuksia. Suomea koskevat tiedot kansainvälisessä tarkastelussa eivät ole tästä syystä täysin vertailukelpoisia kansallisen tarkastelun kanssa. Vuosittaisia tutkintomääriä koskevat tiedot taas perustuvat ns. UOE-kyselyyn eli UNESCO:n, OECD:n ja EU:n yhteiseen tiedonkeruuseen. Myös nämä tiedot on saatu tähän analyysiin Education at a Glance-julkaisusta. Koulutustason tarkastelussa käytetään erilaisia koulutusluokituksia, joissa sama koulutus voidaan sijoittaa eri koulutusasteelle käytetystä luokituksesta riippuen. Oman lisävaikeutensa aiheuttaa Suomen vanhan tutkintojärjestelmän mukaisten opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutusten tarkastelu eri koulutusasteiden yhteydessä. Esimerkiksi vanhaa opistoastetta tarkastellaan usein osana ammatillisen koulutuksen järjestelmää, mutta koulutus sijoittuu osassa luokituksia osaksi korkea-asteen tutkintoja. Tässä analyysissa tarkastelu tehdään pääosin Tilastokeskuksen koulutusluokituksen pohjalta. Tilastokeskuksen luokitus nojautuu kansainväliseen International Standard Classification of Education (ISCED 1997) -koulutusluokitukseen, joka on lähtökohtana mm. Education at a Glance-julkaisun indikaattoreissa. Tämän analyysin taulukoiden alaviitteissä tai tekstin yhteydessä on pyritty tuomaan esille, mihin yhteyteen tarkasteltu koulutus kuuluu. Kansainvälisessä vertailussa käytettyyn EU19- maaryhmään kuuluvat OECD-järjestöön kuuluvat Euroopan unionin 19 jäsenmaata. Yleissivistys Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3
yhtenäiskoulu- tai nuorisokoulujärjestelmä, yleissivistäviin eikä myöskään ammatillisiin ohjelmiin (vocational programmes). Lukionkäyntiastetta mitataan tarkastelussa suhteuttamalla tietyn vuoden tutkintojen määrä vastaavan ikäiseen väestöön. Lukionkäyntiaste oli vuonna 2007 selvästi korkein, 70 %:n tuntumassa, Unkarissa, Japanissa, Australiassa ja Irlannissa. Erittäin alhainen, 17 %, se oli Itävallassa. Suomi sijoittui 52 %:n osuudella hieman tarkasteltavien maiden puolivälin alapuolelle mutta kuitenkin selvästi EU:n ja vähän OECD:n keskiarvon yläpuolelle. Yleissivistystä ja yleissivistystasoa ei voi kuvata yksinomaan ylioppilastutkinnon suorittamisella tai lukionkäyntiasteella. Yleissivistystä kertyy monella muullakin tavalla, kuten esimerkiksi peruskoulupohjaisessa ammatillisessa koulutuksessa ja sen pohjalta jatkuvissa korkeakouluopinnoissa sekä aikuiskoulutuksena järjestettävässä vapaassa sivistystyössä. Ehkä kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ne, jotka koulutukseltaan ovat pelkän perusasteen koulutuksen (peruskoulu, kansakoulu, keskikoulu) varassa. Vuonna 2008 heitä oli 20-24-vuotiaissa 19 %, 25-34-vuotiaissa 15 %, 35-64-vuotiaissa 23 % ja 65 vuotta täyttäneissä 63 %, siis nelinkertainen osuus verrattuna 25-34-vuotiaisiin. Eron pienentyminen lähes viidellä prosenttiyksiköllä 20-24-vuotiaista 25-34-vuotiaisiin kertonee myös aikuiskoulutuslukiokoulutuksen vuonna 2007 suorittaneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä eräissä eu- ja OeCD-maissa alankomaat 35 australia 68 irlanti 68 islanti 62 italia 34 itävalta 17 japani 70 norja 58 portugali 46 puola 58 ranska 52 ruotsi 33 saksa 41 suomi 52 tanska 55 unkari 72 eu19:n ka. 43 OeCD:n ka. 48 lähde: OeCD 2009, uoe-kysely tutkinnon suorittaneita naisia ja miehiä oli likipitäen yhtä suuri osuus. Myös alueelliset erot ovat erittäin suuria etenkin varttuneemmissa ikäryhmissä. Erityisesti Uudenmaan asema oli varsin ylivoimainen 25-64-vuotiaissa ja vieläkin vahvempi 65 vuotta täyttäneissä. Jälkimmäisessä ryhmässä ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus oli Uudellamaalla yli kaksi kertaa suurempi kuin missään muussa maakunnassa. Tämä johtuu osin siitä, että Uudellamaalla suoritetaan vuosittain suhteessa nuorisoikäluokkaan jonkin verran enemmän ylioppilastutkintoja kuin muissa maakunnissa, mutta pääsyy on se, että yleissivistyspääoma siirtyy muualta maasta etenkin Uudellemaalle ja muihin yliopistomaakuntiin, varsinkin Pirkanmaalle, Varsinais- Suomeen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen. Lukionkäyntiasteen kansainvälisessä vertailussa on otettava huomioon toisen asteen koulutuksen erilaiset järjestelmät eri maissa. Vaihtelu on erittäin voimakasta erityisesti ammatillisen koulutuksen asemassa. Siellä missä ammatillisen koulutuksen osuus on alhainen, lukiokoulutuksen osuus on yleensä korostunut. Tässä tehtävässä vertailussa (Education at a Glance 2009, OECD Indicators) lukiokoulutuksella tarkoitetaan toisen asteen koulutuksen yleissivistäviä koulutusohjelmia (general programmes). Esimerkiksi Yhdysvallat ei ole halunnut sijoittaa high school -järjestelmäänsä, joka on luonteeltaan eräänlainen
Vain perusasteen koulutuksen varassa olevien osuus väestöstä ikäryhmittäin ja maakunnittain 2008 Maakunta 20-24-v. 25-34-v. 35-64-v. 65-v. ja yli uusimaa 23,8 17,7 23,1 53,8 itä-uusimaa 21,6 14,9 27,3 65,7 Varsinais-suomi 17,5 14,4 23,8 64,0 satakunta 20,2 15,0 25,4 66,6 kanta-häme 23,0 15,4 23,4 64,6 pirkanmaa 16,5 12,2 21,9 62,3 päijät-häme 23,8 18,2 25,9 63,7 kymenlaakso 22,1 16,1 24,2 61,7 etelä-karjala 16,0 12,9 24,7 68,5 etelä-savo 18,8 13,7 24,7 66,8 pohjois-savo 17,2 12,9 21,5 65,9 pohjois-karjala 13,7 12,3 22,9 66,9 keski-suomi 15,9 11,8 22,0 66,5 etelä-pohjanmaa 14,5 11,4 24,2 72,6 pohjanmaa 16,4 12,5 24,2 67,5 keski-pohjanmaa 15,3 10,8 26,4 73,7 pohjois-pohjanmaa 16,6 10,7 20,4 65,9 kainuu 16,5 11,7 23,0 70,0 lappi 18,5 14,2 22,0 65,9 Manner-Suomi 19,4 14,7 23,2 63,3 ahvenanmaa 29,0 23,8 31,6 63,2 Koko maa 19,4 14,7 23,3 63,3 lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri mahdollisuuksien (perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto) käyttämisestä. Manner-Suomen maakuntien väliset erot ovat suhteellisesti verrattain suuria nuoremmissa ikäryhmissä, mutta 35-64-vuotiaissa erot ovat kaventuneet. Uudellamaalla pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus oli yhdessä Päijät-Hämeen kanssa suurin 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä ja toiseksi suurin 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä. Tätä saattaa selittää mm. ammatillisen koulutuksen tarjonnan volyymitekijät, mutta todennäköisesti myös se, että Uudellamaalla on ollut varsinkin nuorille vetovoimaiset ja jatko-opintojen kanssa kilpailukykyiset työmarkkinat. Pohjois-Suomen, pohjoisen Itä-Suomen ja Pohjanmaan maakunnissa pelkän perusasteen varassa on huomattavasti Manner-Suomen keskiarvoa pienempi osuus nuoremmista ikäryhmistä. Pelkän peruskoulun varassa olevien osuus oli vuonna 2007 Suomessa 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä Puolan ja Ruotsin jälkeen kolmanneksi pienin tarkasteltavista maista. Portugalissa enemmistö ja Italiassa lähes puolet tämänikäisistä kuului tähän ryhmään. 25-64-vuotiaassa aikuisväestöstä pelkän peruskoulun varassa olevien osuus oli pienimmillään 12 % Yhdysvalloissa. Huomionarvoista on se, että osuus on vain hiukan, yhden prosenttiyksikön, pienempi kuin 25-35-vuotiaissa, mikä kertoo siitä, että Yhdysvaltojen high school -järjestelmän koulutustarjonta on ollut vuosikymmeniä suhteessa nuorisoikäluokkaan erittäin laajaa. Suomi sijoittui 19 %:n osuudella tarkasteltavista maista viidenneksi. Pelkän ylioppilastutkinnon varassa vailla ammatillista tai korkeakoulututkintoa oli vuonna 2008 Manner-Suomessa 40 % 20-24-vuotiaista. Heistä huomattava osa oli vielä korkeakouluopiskelijoita ja osa ei ole aloittanutkaan jatko-opintoja. 25-34-vuotiaista näitä henkilöjä oli enää 12 %, 35-64-vuotiaista vajaa 4 % ja 65 vuotta täyttäneistä vain runsas prosentti. Alueellisesti pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneita on Manner-Suomessa selkeästi eniten Uudellamaalla kaikissa ikäryhmässä, erityisesti 35-64-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Tämä saattaa viitata siihen, että Uudenmaan työmarkkinoilla on todennäköisesti palvelusektorilla muuta maata enemmän sellaisia työpaikkoja, joissa työskenteleviltä ei välttämättä edellytetä ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa. Kansainvälinen vertailu ei tällä indikaattorilla ole mahdollista. Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3
Vain perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus väestöstä ikäryhmittäin eräissä eu- ja OeCD-maissa 2007 25-34-v. 25-64-v. % % alankomaat 17 27 australia 19 32 irlanti 17 32 islanti 31 35 iso-britannia 25 32 italia 32 48 itävalta 13 20 norja 17 21 portugali 56 73 puola 8 14 ranska 17 31 ruotsi 9 15 saksa 15 16 suomi 10 19 tanska 15 25 unkari 15 21 yhdysvallat 13 12 eu19:n ka 19 29 OeCD:n ka 21 30 lähde: OeCD 2009, työvoimatutkimus Vain ylioppilastutkinnon perusasteen jälkeen suorittaneiden osuus ikäryhmittäin ja maakunnittain 2008 Maakunta 20-24-v. 25-34-v. 35-64-v. 65-v. ja yli uusimaa 47,3 15,4 6,6 3,3 itä-uusimaa 44,0 12,8 3,7 1,2 Varsinais-suomi 34,1 8,5 2,0 0,6 satakunta 31,7 8,0 2,5 0,9 kanta-häme 43,1 12,6 3,4 0,9 pirkanmaa 32,3 9,3 2,7 1,0 päijät-häme 28,4 8,6 2,3 0,9 kymenlaakso 37,8 9,4 2,3 0,6 etelä-karjala 33,7 7,1 1,8 0,5 etelä-savo 35,5 8,7 1,8 0,4 pohjois-savo 40,5 9,2 1,6 0,4 pohjois-karjala 40,5 9,6 2,2 0,6 keski-suomi 32,1 6,3 1,5 0,4 etelä-pohjanmaa 36,6 9,5 2,4 0,7 pohjanmaa 30,6 6,5 1,8 0,6 keski-pohjanmaa 39,5 10,6 2,1 0,5 pohjois-pohjanmaa 31,1 6,0 1,4 0,4 kainuu 37,1 9,5 1,9 0,4 lappi 30,2 9,6 4,0 1,4 Manner-Suomi 40,4 11,7 3,6 1,2 ahvenanmaa 22,5 13,8 4,1 1,0 Koko maa 40,4 11,7 3,6 1,2 lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri
keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 30-34-vuotiaiden ikäryhmästä maakunnittain 2008 Maakunta Keskiaste 1) Korkea-Aste 2) Yhteensä uusimaa 35,1 49,0 84,1 itä-uusimaa 45,6 42,1 87,7 Varsinais-suomi 44,3 42,5 86,8 satakunta 50,1 36,4 86,5 kanta-häme 46,5 40,3 86,8 pirkanmaa 42,6 46,0 88,6 päijät-häme 47,4 36,4 83,8 kymenlaakso 50,4 34,7 85,1 etelä-karjala 49,6 38,1 87,7 etelä-savo 51,6 36,0 85,6 pohjois-savo 48,5 39,7 88,2 pohjois-karjala 49,7 37,7 88,0 keski-suomi 44,8 44,0 88,8 etelä-pohjanmaa 51,0 38,3 89,3 pohjanmaa 45,4 43,4 88,8 keski-pohjanmaa 51,9 37,2 89,1 pohjois-pohjanmaa 46,3 44,2 90,5 kainuu 51,1 37,0 88,1 lappi 50,1 36,6 86,7 ahvenanmaa 49,4 28,7 78,1 Koko maa 43,0 43,5 86,5 1) keskiasteen koulutukseen luetaan tilastokeskuksen koulutusluokituksessa ammatillinen ja lukiokoulutus. 2) korkea-asteen koulutukseen luetaan tilastokeskuksen koulutusluokituksessa opistoasteen, ammatillisen korkea-asteen, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot sekä tieteelliset jatkotutkinnot. lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri Peruskoulun jälkeinen koulutus Peruskoulun jälkeinen koulutus jakautuu koulutusluokituksissa keskiasteen ja korkea-asteen koulutukseen. Keskiasteen koulutukseen luetaan lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus. Sekä Tilastokeskuksen että kansainvälisessä ISCED-luokituksessa korkeaasteen koulutukseen luetaan Suomessa varsinaisten ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa suoritettavien korkeakoulututkintojen lisäksi aikaisemmat opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnot. Koulutetuin viisivuotisikäryhmä on Suomessa 30-34-vuotiaat. Vuonna 2008 heistä oli 43 % suorittanut keskiasteen koulutuksen korkeimpana koulutuksenaan ja 43,5 % korkea-asteen koulutuksen. Tästä ikäryhmästä oli vuonna 2008 vielä 19 % suorittanut vanhan opistoasteen tutkinnon. 25-29-vuotiaista heidän osuutensa oli enää 1,3 %. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli vähiten, 35,1 % Uudellamaalla ja eniten, 51,9 % Keski-Pohjanmaalla. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli Manner-Suomessa pienin eli 36 % Etelä- Savossa ja suurin eli 49 % Uudellamaalla. Naiset ovat selvästi miehiä koulutetumpia kaikissa alle 65-vuotiaiden ikäryhmissä. Lähes 90 % naisista on suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä. Kymmenessä Manner-Suomen maakunnassa heidän osuutensa on vähintään 90 %, korkeimmillaan 92,8 % Etelä- Pohjanmaalla. Vähintään toisen asteen koulutuksen, eli lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen tai korkea-asteen koulutuksen, suorittaneiden osuudessa 25-34-vuotiaissa Suomi sijoittui 90 %:n osuudella vuonna 2007 Puolan ja Ruotsin jälkeen tarkasteltavien maiden kolmanneksi. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007-2012 asetetaan tavoitteeksi nostaa osuus 92,5 %:iin vuonna 2015 ja 95 %:iin vuonna 2020. Portugalissa vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaneita oli alle puolet tästä ikäryhmästä. 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä vähintään tämän koulutuksen suorittaneiden osuus oli selvästi korkein eli 87 % Yhdysvalloissa missä tämä osuus oli yhtä suuri kuin 25-34-vuotiaissa. Suomi sijoittui tässä vanhemmassa ikäryhmässä 65 %:lla tarkasteltavien maiden puolivälin tienoille. Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3
perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä sukupuolen mukaan ikäryhmittäin ja maakunnittain 2008 20-24-v. 25-34-v. 35-64-v. 65-74-v. Maakunta Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % uusimaa 72,5 % 79,7 % 78,2 % 86,4 % 75,3 % 78,4 % 56,2 % 50,2 % Varsinais-suomi 79,5 % 85,5 % 82,1 % 89,2 % 74,3 % 78,1 % 48,6 % 43,2 % satakunta 76,8 % 83,1 % 81,2 % 89,0 % 71,7 % 77,5 % 45,4 % 40,8 % kanta-häme 73,6 % 80,5 % 80,4 % 89,0 % 74,4 % 78,9 % 46,4 % 42,3 % pirkanmaa 81,2 % 85,9 % 85,0 % 90,7 % 76,6 % 79,7 % 49,5 % 46,1 % päijät-häme 71,9 % 80,7 % 77,6 % 86,3 % 71,5 % 76,6 % 46,4 % 42,6 % kymenlaakso 75,8 % 80,2 % 80,8 % 87,2 % 73,9 % 77,7 % 49,0 % 46,3 % etelä-karjala 81,8 % 86,7 % 85,1 % 89,4 % 72,5 % 78,2 % 38,9 % 40,2 % etelä-savo 78,9 % 83,8 % 82,6 % 90,3 % 70,8 % 80,1 % 39,0 % 44,6 % pohjois-savo 80,4 % 85,4 % 84,0 % 90,6 % 74,4 % 82,7 % 40,6 % 44,9 % pohjois-karjala 84,7 % 88,0 % 85,1 % 90,7 % 73,7 % 80,6 % 40,6 % 43,0 % keski-suomi 81,9 % 86,3 % 85,2 % 91,4 % 75,0 % 81,1 % 43,2 % 42,8 % etelä-pohjanmaa 84,5 % 86,6 % 84,7 % 92,8 % 71,9 % 79,9 % 36,1 % 37,5 % pohjanmaa 81,0 % 86,5 % 84,7 % 90,6 % 72,5 % 79,3 % 43,3 % 41,2 % keski-pohjanmaa 83,4 % 86,3 % 86,7 % 91,8 % 68,8 % 78,6 % 31,7 % 34,9 % pohjois-pohjanmaa 81,3 % 85,7 % 86,7 % 92,1 % 77,0 % 82,3 % 43,9 % 43,3 % kainuu 82,6 % 84,6 % 86,8 % 90,0 % 73,8 % 80,5 % 38,0 % 40,1 % lappi 79,1 % 84,0 % 82,3 % 89,8 % 74,4 % 81,8 % 44,4 % 44,4 % itä-uusimaa 77,1 % 79,8 % 82,0 % 88,1 % 69,7 % 75,7 % 43,7 % 40,8 % Manner-Suomi 78,0 % 83,4 % 81,9 % 88,9 % 74,3 % 79,3 % 46,6 % 44,6 % ahvenanmaa 70,5 % 71,6 % 73,3 % 79,3 % 65,0 % 71,6 % 47,7 % 39,7 % Koko maa 77,9 % 83,3 % 81,9 % 88,9 % 74,2 % 79,2 % 46,6 % 44,5 % lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri Vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osuus ikäryhmittäin eräissä eu- ja OeCD-maissa 2007 25-34-v., % 55-64-v., % alankomaat 83 61 australia 81 54 irlanti 83 42 islanti 69 54 iso-britannia 75 61 italia 68 34 itävalta 87 70 norja 83 76 portugali 44 13 puola 92 74 ranska 83 53 ruotsi 91 74 saksa 85 81 suomi 90 65 tanska 85 66 unkari 85 68 yhdysvallat 87 87 eu19:n ka 81 57 OeCD:n ka 79 57 lähde: OeCD 2009, työvoimatutkimus
ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä sukupuolen mukaan ja ikäryhmittäin 2008 20-24-v. 25-34-v. 35-64-v. 65-74-v. Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Ammatillinen perustutkinto 38,3 % 29,4 % 35,0 % 27,8 % 36,7 % 32,2 % 22,3 % 24,6 % Ammattitutkinto 1,1 % 1,5 % 4,1 % 3,9 % 2,4 % 3,3 % 0,1 % 0,1 % Erikoisammattitutkinto 0,0 % 0,1 % 0,6 % 0,5 % 0,6 % 0,6 % 0,0 % 0,0 % Opistoasteen tutkinto 0,0 % 0,0 % 3,0 % 5,7 % 13,0 % 21,5 % 10,3 % 10,2 % Yhteensä 39,5 % 31,0 % 42,7 % 37,8 % 52,7 % 57,6 % 32,7 % 34,9 % lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri Ammatillinen koulutus Jos koulutusjärjestelmästä poistunut opistoasteen koulutus jätetään tarkastelun ulkopuolelle eli tarkastellaan vain toisen asteen ammatillista koulutusta, miehet olivat vuonna 2008 suorittaneet selvästi naisia enemmän ammatillisia tutkintoja lukuun ottamatta 65-74-vuotiaiden ikäryhmää. Opistoasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli naisilla kuitenkin selvästi suurempi kuin miehillä alle 65-vuotiaiden ikäryhmissä. Ammatillisen tutkinnon (mukaan lukien opistoaste) suorittaneiden osuus oli 25-34-vuotiaissa miehillä lähes 47 % ja naisilla lähes 38 %. 35-64-vuotiaiden ikäryhmässä miesten osuus oli noussut lähes 53 %:iin ja naisten lähes 58 %:iin. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus vaihtelee voimakkaasti maakunnittain. Uudellamaalla heitä on yli kymmenen prosenttiyksikköä Manner- Suomen keskiarvoa vähemmän sekä 25-34- että 35-64-vuotiaiden ikäryhmässä. Nuoremmassa ikäryhmässä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden miesten osuus on Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa kaksi kertaa suurempi kuin Uudellamaalla. Naisten osuus on tässä ikäryhmässä korkein Etelä-Pohjanmaalla. Ammatillisen tutkinnon ylimpänä tutkintoa suorittaneiden osuus on keskimäärin lähes 15 prosenttiyksikköä korkeampi 35-64-vuotiaiden ikäryhmässä kuin 25-34-vuotiaissa. Tämä johtuu mm. siitä, että väistyvän opistoasteen tutkinnon suorittaneita on selvästi enemmän vanhemmissa ikäryhmissä. Tämä selittää myös sen, että ammatillisen tutkinnon suorittaneiden naisten osuus on miesten osuutta suurempi 35-64-vuotiaiden ikäryhmässä. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön oli vuonna 2007 selvästi korkein Suomessa, 87 %. Tätä selittää osin se, että Suomessa tarkastelussa ovat ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden lisäksi ammattitutkinnon suorittaneet ja muutoinkin se, että Suomessa ammatillisen aikuiskoulutuksen asema on vahva. Seuraavaksi korkeammat osuudet olivat Itävallassa ja Italiassa. Muiden pohjoismaiden asema oli selvästi Suomea alempi. Alhaisimmat osuudet, vain noin viidennes Suomen tasosta, olivat Unkarissa ja Portugalissa. Japanikin oli vain 23 %:ssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3
ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus ikäryhmittäin ja maakunnittain 2008* Maakunta Tutkinnon suorittaneiden osuus 25-34-v. 35-64-v. Miehet % Naiset % Yhteensä % Miehet % Naiset % Yhteensä % uusimaa 29,5 % 27,2 % 28,3 % 41,5 % 46,6 % 44,1 % itä-uusimaa 50,7 % 42,4 % 46,6 % 49,5 % 54,9 % 52,2 % Varsinais-suomi 43,0 % 38,4 % 40,7 % 53,2 % 57,1 % 55,1 % satakunta 52,5 % 45,2 % 49,0 % 57,3 % 62,7 % 60,0 % kanta-häme 51,5 % 48,0 % 49,8 % 57,6 % 62,2 % 59,9 % pirkanmaa 41,0 % 39,0 % 40,1 % 53,7 % 58,9 % 56,3 % päijät-häme 46,9 % 44,4 % 45,7 % 55,3 % 60,5 % 57,9 % kymenlaakso 52,6 % 47,3 % 50,1 % 59,3 % 63,3 % 61,3 % etelä-karjala 52,5 % 45,8 % 49,4 % 57,1 % 62,0 % 59,5 % etelä-savo 55,6 % 48,4 % 52,1 % 58,1 % 64,8 % 61,4 % pohjois-savo 52,0 % 43,4 % 47,9 % 59,4 % 65,9 % 62,6 % pohjois-karjala 52,7 % 44,2 % 48,7 % 60,2 % 64,2 % 62,2 % keski-suomi 47,3 % 43,3 % 45,4 % 56,5 % 62,0 % 59,2 % etelä-pohjanmaa 57,8 % 49,0 % 53,6 % 60,6 % 66,7 % 63,6 % pohjanmaa 47,1 % 39,7 % 43,6 % 53,5 % 60,5 % 57,0 % keski-pohjanmaa 59,0 % 48,1 % 53,7 % 56,0 % 64,0 % 59,9 % pohjois-pohjanmaa 47,6 % 42,7 % 45,3 % 57,3 % 62,6 % 59,9 % kainuu 58,9 % 48,6 % 54,2 % 62,0 % 65,9 % 63,9 % lappi 53,8 % 45,4 % 49,9 % 61,4 % 65,6 % 63,5 % Manner-Suomi 42,6 % 37,8 % 40,3 % 52,8 % 57,7 % 55,2 % ahvenanmaa 46,7 % 42,1 % 44,5 % 47,3 % 55,2 % 51,3 % Koko maa 42,7 % 37,8 % 40,3 % 52,7 % 57,6 % 55,2 % * sisältää niiden henkilöiden osuuden väestöstä, jonka korkein tutkinto on ammatillinen perus-, ammatti-, erikoisammatti- tai opistoasteen tutkinto. lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri toisen asteen ammatillisen tutkinnon vuonna 2007 suorittaneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä eräissä eu- ja OeCD-maissa % alankomaat 64 australia 38 irlanti 52 islanti 54 italia 66 itävalta 74 japani 23 norja 39 portugali 19 puola 32 ranska 61 ruotsi 41 saksa 58 suomi 87 tanska 47 unkari 15 eu19:n ka 51 OeCD:n ka 45 lähde: OeCD 2009, uoe-kysely
korkeakoulututkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan maakunnittain 2008* Tutkinnon suorittaneiden osuus 25-34-v. 35-64-v. Maakunta Miehet % Naiset % Yhteensä % Miehet % Naiset % Yhteensä % uusimaa 30,6 % 46,5 % 38,6 % 26,8 % 25,5 % 26,1 % itä-uusimaa 20,5 % 37,2 % 28,9 % 16,2 % 16,7 % 16,4 % Varsinais-suomi 24,7 % 39,5 % 32,1 % 17,3 % 17,3 % 17,3 % satakunta 19,0 % 36,8 % 27,6 % 12,4 % 12,7 % 12,6 % kanta-häme 20,0 % 33,9 % 26,9 % 14,3 % 14,2 % 14,2 % pirkanmaa 28,9 % 41,9 % 35,1 % 19,3 % 17,6 % 18,5 % päijät-häme 20,1 % 33,8 % 26,8 % 13,6 % 13,4 % 13,5 % kymenlaakso 18,4 % 32,7 % 25,2 % 12,3 % 12,1 % 12,2 % etelä-karjala 20,6 % 37,3 % 28,3 % 13,0 % 14,0 % 13,5 % etelä-savo 19,0 % 35,8 % 27,1 % 10,9 % 13,4 % 12,2 % pohjois-savo 22,4 % 39,4 % 30,5 % 13,2 % 15,0 % 14,1 % pohjois-karjala 22,1 % 38,5 % 29,9 % 12,0 % 14,7 % 13,3 % keski-suomi 26,8 % 40,1 % 33,2 % 16,1 % 16,9 % 16,5 % etelä-pohjanmaa 20,0 % 38,2 % 28,7 % 9,8 % 11,7 % 10,7 % pohjanmaa 26,6 % 43,3 % 34,3 % 16,5 % 16,3 % 16,4 % keski-pohjanmaa 20,1 % 38,5 % 29,0 % 11,0 % 12,7 % 11,8 % pohjois-pohjanmaa 26,3 % 41,2 % 33,4 % 17,4 % 17,8 % 17,6 % kainuu 21,0 % 36,4 % 28,1 % 10,4 % 13,2 % 11,7 % lappi 18,5 % 35,3 % 26,4 % 11,2 % 14,3 % 12,7 % Manner-Suomi 25,7 % 41,3 % 33,3 % 17,8 % 18,1 % 18,0 % ahvenanmaa 14,7 % 21,5 % 18,0 % 14,0 % 12,1 % 13,0 % Koko maa 25,7 % 41,2 % 33,2 % 17,8 % 18,1 % 17,9 % * sisältää niiden henkilöiden osuuden väestöstä, jonka korkein tutkinto on ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa suoritettu tutkinto tai vanhan järjestelmän mukainen ammatillisen korkea-asteen tutkinto. ilman ammatillisen korkea-asteen tutkintoja ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa tutkinnon suorittaneiden osuus 25-34-vuotiaasta väestöstä on yhteensä 33,0 % ja 35-64-vuotiaasta väestöstä 15,5 %. lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri Korkeakoulututkinnot Korkeakoulututkintoihin luetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa suoritetut tutkinnot. Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat luokituksessa myös aikaisemmat ammatillisen korkea-asteen tutkinnot, jotka ovat pääosin insinööritutkintoja. Ammatillisen korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden henkilöiden osuus on erittäin pieni nuoremmissa ikäryhmissä. Näitä henkilöitä oli vuonna 2008 vain noin 1 500 eli 0,7 % 25-34-vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneista. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli Manner-Suomessa 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä 33,2 % vuonna 2008. Naisilla osuus oli 41,2 % ja miehillä 25,7 %. Suurimmillaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus tässä ikäryhmässä oli sekä miehillä (30,6 %) että naisilla (46,5 %) Uudenmaan maakunnassa ja pienimmillään Kymenlaaksossa miehillä (18,4 %) ja naisilla (32,7 %). 35-64-vuotiaiden ikäryhmässä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 17,9 % eli lähes kaksi kertaa pienempi kuin 25-34-vuotiaissa. Osuus oli miehillä 17,8 % ja naisilla 18,1 %. Osuus oli pienin eli 9,8 % Etelä-Pohjanmaan miehillä ja suurin 26,8 % Uudenmaan miehillä. Myös naisilla osuus oli pienin eli 11,7 % Etelä-Pohjanmaalla ja suurin eli 25,5 % Uudellamaalla. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä oli vuonna 2007 Suomessa 32 % eli tarkastelussa olevien maiden kärkipäässä, selvästi muita edellä olevan Norjan (41 %) ja Alankomaiden jälkeen sekä Tanskan rinnalla kolmas. Lähes samaa tasoa edustivat Australia, Yhdysvallat, Irlanti ja Puola. Alin osuus eli 13 % oli Itävallassa, ja Saksakin oli vain 16 %:ssa. Sen sijaan 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä Suomen osuus eli 14 % oli vasta tarkasteltavina olevien maiden keskivälin alapuolella, OECD-maiden keskiarvossa ja yhden prosenttiyksikön yli EU19-maiden keskiarvon. Ylivoimaisessa kärjessä oli Yhdysvallat 30 %:n osuudella, joka oli miltei sama kuin maalla oli nuoremmassa ikäryhmässä. Kaikki muut pohjoismaat olivat Suomen edellä. Alhaisimmat osuudet, alle 10 %, olivat Itävallassa, Portugalissa ja Italiassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3
korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä ikäryhmittäin eräissä eu- ja OeCD-maissa 2007* 25-34-v., % 55-64-v., % alankomaat 35 24 australia 31 18 irlanti 30 11 islanti 28 20 iso-britannia 29 17 italia 18 9 itävalta 13 7 japani 29 15 norja 41 24 portugali 21 7 puola 30 12 ranska 24 11 ruotsi 31 18 saksa 16 14 suomi 32 14 tanska 32 19 unkari 21 16 yhdysvallat 31 30 eu19:n ka 24 13 OeCD:n ka 26 14 * korkeakoulututkintoihin rinnastetaan suomen ammatillisen korkea-asteen tutkinnot. lähde: OeCD 2009, työvoimatutkimus tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneiden osuus 25-64-vuotiaasta väestöstä maakunnittain 2008 Tutkinnon suorittaneita 25-64-vuotiaita Tohtorit Lisensiaat ja tohtorit yhteensä Maakunta Miehet % Naiset % Yhteensä % Miehet % Naiset % Yhteensä % uusimaa 1,4 % 1,0 % 1,2 % 1,9 % 1,3 % 1,6 % itä-uusimaa 0,5 % 0,4 % 0,5 % 0,7 % 0,6 % 0,7 % Varsinais-suomi 1,1 % 0,8 % 1,0 % 1,4 % 1,0 % 1,2 % satakunta 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,4 % 0,3 % 0,3 % kanta-häme 0,4 % 0,3 % 0,4 % 0,6 % 0,4 % 0,5 % pirkanmaa 0,9 % 0,6 % 0,8 % 1,3 % 0,8 % 1,0 % päijät-häme 0,3 % 0,2 % 0,2 % 0,4 % 0,3 % 0,4 % kymenlaakso 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,2 % 0,2 % 0,2 % etelä-karjala 0,5 % 0,3 % 0,4 % 0,7 % 0,5 % 0,6 % etelä-savo 0,3 % 0,2 % 0,2 % 0,4 % 0,3 % 0,4 % pohjois-savo 0,9 % 0,7 % 0,8 % 1,0 % 0,9 % 0,9 % pohjois-karjala 0,8 % 0,5 % 0,6 % 1,0 % 0,7 % 0,9 % keski-suomi 0,8 % 0,6 % 0,7 % 1,2 % 1,0 % 1,1 % etelä-pohjanmaa 0,2 % 0,1 % 0,1 % 0,3 % 0,2 % 0,2 % pohjanmaa 0,4 % 0,3 % 0,4 % 0,6 % 0,5 % 0,5 % keski-pohjanmaa 0,3 % 0,1 % 0,2 % 0,4 % 0,3 % 0,3 % pohjois-pohjanmaa 0,9 % 0,7 % 0,8 % 1,3 % 0,9 % 1,1 % kainuu 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,4 % 0,3 % 0,3 % lappi 0,3 % 0,2 % 0,3 % 0,4 % 0,4 % 0,4 % Manner-Suomi 0,8 % 0,6 % 0,7 % 1,2 % 0,8 % 1,0 % ahvenanmaa 0,2 % 0,1 % 0,2 % 0,4 % 0,2 % 0,3 % Koko maa 0,8 % 0,6 % 0,7 % 1,1 % 0,8 % 1,0 % lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri
tieteellisen jatkotutkinnon vuonna 2007 suorittaneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä eräissä eu- ja OeCD-maissa % alankomaat 1,6 australia 1,9 irlanti 1,4 islanti 0,2 iso-britannia 2,1 irlanti 1,4 italia 1,3 itävalta 1,8 japan 1,1 norja 1,5 portugali 3,7 puola 1,0 ranska 1,4 ruotsi 3,3 saksa 2,3 suomi 2,9 tanska 1,3 unkari 0,7 yhdysvallat 1,5 eu19:n ka 1,7 OeCD:n ka 1,5 * sisältää suomen osalta sekä lisensiaatin- että tohtorintutkinnot lähde: OeCD 2009, uoe-kysely Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007-2012 asetetaan tavoitteeksi, että 38,5 % 25-34-vuotiaista suorittaa ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon vuoteen 2015 mennessä ja 42 % vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionin tavoite on, että 40 % nuorista ikäryhmistä suorittaa korkea-asteen tutkinnon vuoteen 2020 mennessä. Tieteellisen jatkotutkinnon eli tohtorintutkinnon tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden osuus oli vuonna 2008 Manner-Suomen 25-64-vuotiaasta väestöstä tasan yksi prosentti, miehillä 1,2 % ja naisilla 0,8 %. Uudenmaan osuus 1,6 % oli kahdeksan kertaa korkeampi kuin Kymenlaakson ja Etelä-Pohjanmaan osuudet. Mainittakoon, että tohtoritutkinnon vuosittain suorittaneiden naisten osuus ylitti 50 % ensi kerran vuonna 2007. Suoritettujen tieteellisten jatkotutkintojen määrä suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön oli vuonna 2007 Suomessa 2,9 %, joka on tarkasteltavissa maissa Portugalin 3,7 %:n ja Ruotsin 3,3 %:n jälkeen korkein osuus, lähes kaksi kertaa EU19:n ja OECD:n keskiarvoa korkeampi. Mainittakoon, että Suomen lisäksi myös Portugalissa ja Ruotsissa on kaksiportainen rakenne tutkijakoulutuksessa. Mikäli Suomen osalta tarkasteltaisiin vain tohtoritutkinnon suorittaneita, joiden kohdalla suhdeluku oli 2,3 % (Tilastokeskus), Suomen sijoitus ei taulukossa muuttuisi. Alhaisin osuus tieteellisten jatkotutkinnon suorittaneista, 0,2 %, oli Islannissa, mikä johtuu siitä, ettei jatkotutkinnon suorittaminen ole maassa mahdollista läheskään kaikilla tieteenaloilla. Muista maista alin osuus eli 0,7 % oli Unkarissa. Yhdysvallat oli vain OECD:n keskiarvossa eli 1,5 %:ssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3
ammatillisen tai korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä sukupuolen mukaan ikäryhmittäin ja maakunnittain 2008 25-34-v. Tutkinnon suorittaneiden osuus 35-64-v. Maakunta Miehet % Naiset % Yhteensä % Miehet % Naiset % Yhteensä % uusimaa 60,1 % 73,8 % 66,9 % 68,3 % 72,1 % 70,2 % itä-uusimaa 71,3 % 79,6 % 75,4 % 65,7 % 71,6 % 68,6 % Varsinais-suomi 67,7 % 77,9 % 72,8 % 70,5 % 74,4 % 72,5 % satakunta 71,5 % 82,0 % 76,5 % 69,8 % 75,4 % 72,6 % kanta-häme 71,6 % 81,9 % 76,6 % 71,9 % 76,4 % 74,1 % pirkanmaa 69,9 % 80,9 % 75,2 % 73,0 % 76,5 % 74,7 % päijät-häme 67,0 % 78,3 % 72,5 % 68,9 % 73,9 % 71,4 % kymenlaakso 71,0 % 80,0 % 75,3 % 71,6 % 75,4 % 73,5 % etelä-karjala 73,1 % 83,1 % 77,7 % 70,2 % 75,9 % 73,0 % etelä-savo 74,6 % 84,2 % 79,2 % 69,0 % 78,3 % 73,5 % pohjois-savo 74,4 % 82,7 % 78,4 % 72,6 % 80,9 % 76,7 % pohjois-karjala 74,8 % 82,8 % 78,6 % 72,2 % 78,9 % 75,4 % keski-suomi 74,1 % 83,5 % 78,6 % 72,7 % 79,0 % 75,8 % etelä-pohjanmaa 77,8 % 87,2 % 82,3 % 70,4 % 78,4 % 74,3 % pohjanmaa 73,7 % 82,9 % 78,0 % 70,0 % 76,8 % 73,4 % keski-pohjanmaa 79,1 % 86,6 % 82,7 % 67,0 % 76,7 % 71,8 % pohjois-pohjanmaa 74,0 % 83,9 % 78,7 % 74,7 % 80,4 % 77,5 % kainuu 79,9 % 85,0 % 82,3 % 72,4 % 79,0 % 75,6 % lappi 72,3 % 80,8 % 76,3 % 72,6 % 79,9 % 76,2 % Manner-Suomi 68,4 % 79,1 % 73,6 % 70,6 % 75,8 % 73,2 % ahvenanmaa 61,4 % 63,6 % 62,4 % 61,3 % 67,2 % 64,3 % Koko maa 68,3 % 79,1 % 73,6 % 70,5 % 75,7 % 73,1 % * ammatilliseen tutkintoon luetaan myös opistoasteen tutkinnot ja korkeakoulututkintoon rinnastetaan ammatillisen korkeaasteen tutkinnot. lähde: tilastokeskus, tutkintorekisteri Ammatillisesti suuntautunut koulutus Peruskoulun tai lukion lisäksi ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen oli vuonna 2008 Manner- Suomessa suorittanut 73,6 % 25-34-vuotiaiden ikäryhmästä. Naisilla osuus oli lähes 80 % ja miehillä alle 70 %. Osuudet olivat selvästi pienimmät Uudenmaan maakunnassa. Miehillä korkeimmat osuudet olivat Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla ja naisilla Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. 35-64-vuotiaiden ikäryhmässä tutkinnon suorittaneiden osuudet olivat vain hieman alemmat kuin 25-34-vuotiailla. Tämän taustalla on mm. opistoasteen tutkinnot ja aikuiskoulutuksena myöhemmällä iällä suoritetut tutkinnot. Naisten ja miesten välinen ero oli puolta pienempi kuin 25-34-vuotiailla. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa oli vuonna 2007 keskimäärin 29 % EU19-maiden ja 30 % OECD-maiden 25-64-vuotiaasta aikuisväestöstä. Suomen osuus eli 20 % oli Unkarin rinnalla tarkastelussa olleiden maiden viidenneksi alhaisin. Selvästi alin ilmoitettu osuus, vain 12 %, oli Yhdysvalloissa. Suurimmat osuudet olivat Portugalissa (72 %) ja Italiassa (48 %). Korkea-asteen tutkinnon (ml. Suomen aikaisemmat opistoasteen tutkinnot) suorittaneiden osuus oli Suomessa 36 %. Osuus oli Japanin (41 %) ja Yhdysvaltojen (40 %) jälkeen kolmanneksi suurin. Australia, Norja ja Ruotsi olivat 34 %:ssa ja Tanska 33 %:ssa. Alin osuus eli 14 % oli Italiassa ja Portugalissa. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein Puolassa (64 %), Unkarissa (59 %) ja Itävallassa (53 %). Suomi oli 44 %:lla samassa ryhmässä Tanskan (43 %), Norjan (41 %) ja Ruotsin (41 %) kanssa. Alin osuus eli 13 % oli Portugalissa.
25-64-vuotiaan aikuisväestön koulutustaso eräissä eu- ja OeCD-maissa 2007 Perusaste, % Keskiaste, % Keskiasteen jälkeinen koulutus 1), % Korkea-aste 2), % alankomaat 27 39 3 31 australia 32 31 3 34 irlanti 32 25 11 32 islanti 36 23 11 30 iso-britannia 32 37-32 italia 48 37 1 14 itävalta 19 53 9 17 japani - 59-41 norja 21 41 3 34 portugali 72 13 1 14 puola 14 64 4 19 ranska 31 42-27 ruotsi 16 47 6 32 saksa 16 53 7 24 suomi 20 44-36 tanska 25 43-33 unkari 20 59 2 17 yhdysvallat 12 48-40 eu19:n ka 29 46 24 OeCD:n ka 30 44 27 lähde: OeCD 2009, työvoimatutkimus 1) useissa maissa järjestetään sellaista toisen asteen jälkeistä koulutusta, jota ei lueta korkea-asteen koulutuksen piiriin. 2) tässä tarkastelussa korkea-asteen koulutuksen luetaan korkeakoulututkintojen lisäksi suomen aikaisempi opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutus. Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3
koulutustasoluokitukset Pääsisältö Suomen koulutusjärjestelmässä Opetushallinnon koulutusasteluokitus ISCED-koulutusasteluokitus Tilastokeskuksen koulutusasteluokitus peruskoulun esiluokat 00 esiaste 0 pre-primary education 0 esiaste 20 perusaste peruskoulun luokat 1-6 peruskoulun luokat 7-9 21 perusopetus Vapaaehtoinen 10. luokka 22 lisäopetus 30 toinen aste lukio 31 lukiokoulutus ammatillinen koulutus (ammatilliset 1 primary education 1 alempi perusaste 2 lower secondary education 2 ylempi perusaste 3 upper secondary education perustutkinnot, ammattitutkinnot) 32 ammatillinen koulutus ammatillinen koulutus (erikoisammattitutkinnot) 4 post-secondary non-tertiary education Opistoasteen tutkinnot 50 Opistoaste teknillisissä oppilaitoksissa suoritetut insinöörin tutkinnot sekä metsätalousinsinöörin ja merikapteenin tutkinnot 60 alempi korkeakouluaste 61 ammatillinen korkea-aste ammattikorkeakoulututkinnot 62 ammattikorkeakoulututkinto yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot 63 alempi korkeakoulututkinto 70 ylempi korkeakouluaste ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 71 ylempi ammattikorkeakoulututk. yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot 72 ylempi korkeakoulututkinto erikoislääkäri-, erikoishammaslääkäri- ja erikoiseläinlääkäritutkinnot 73 lääkärien erikoistumiskoulutus 80 tutkijakoulutusaste lisensiaatintutkinnot 81 lisensiaatintutkinto tohtorintutkinnot 82 tohtorintutkinto First stage of tertiary education, 5B-programmes First stage of tertiary education, 5a-programmes 3 keskiaste 5 alin korkea-aste 6 alempi korkeakouluaste 7 ylempi korkeakouluaste 6 second stage of tertiary education 8 tutkijakoulutusaste 90 koulutusaste tuntematon 9 not known or unspecified level 9 koulutusaste tuntematon
Johtopäätöksiä Suomen väestön koulutustason kansallisessa tarkastelussa nousee esille erityisesti kolme seikkaa, ensinnäkin koulutustasoerot nuoremman ja vanhemman väestön kesken, toiseksi suuret koulutustasoerot etenkin nuoremmissa ikäryhmissä miesten ja naisten välillä ja kolmanneksi eräin osin erittäin suuret koulutustasoerot eri alueiden välillä. Yleissivistyserot ovat ylioppilastutkinnon suorittamista vertailuperusteena käyttäen erittäin suuret nuorten ja vanhempien ikäryhmien kesken. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä ylioppilastutkinnon suorittaneita oli vuonna 2008 noin viisinkertainen osuus verrattuna 65 vuotta täyttäneisiin. Tässä nuoremmassa ikäryhmässä naisista ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus oli 20 prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten. Jo tässä nuorten aikuisten ikäryhmässä alueelliset erot eri maakuntien välillä alkavat olla varsin suuria. Tämä johtuu merkittävin osin siitä, että yliopistomaakunnat vetävät ylioppilaita yliopisto-opiskelijoiksi muista maakunnista. Työikäisessä 25-64-vuotiaassa väestössä ylioppilastutkinnon suorittaneiden miesten osuus oli Uudellamaalla yli tai lähes kaksinkertainen verrattuna 13 muuhun maakuntaan ja naistenkin keskuudessa yli tai lähes puolitoistakertainen verrattuna muihin maakuntiin. Pelkän peruskoulun varassa olevien osuus oli 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä suurin Päijät-Hämeen rinnalla kuitenkin juuri Uudellamaalla ja 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä toiseksi suurin Päijät-Hämeen jälkeen. Kummassakin ikäryhmässä 13 maakuntaa asettui Manner-Suomen keskiarvon paremmalle puolelle. Peruskoulun jälkeisessä koulutuksen osalta naiset ovat selvästi paremmin koulutettuja kuin miehet. Keski- tai korkea-asteen koulutuksen (lukio mukaan lukien) oli hankkinut 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä 89 % naisista ja 82 % miehistä. Korkein osuus, 93 %, oli Etelä-Pohjanmaan naisilla ja alhaisin, 86 %, Uudenmaan naisilla. Miehillä korkein osuus oli Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla (87 %) ja alin Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla (78 %). 65-75-vuotiaiden ikäryhmässä tämän koulutuksen oli suorittanut 47 % miehistä ja 45 % naisista. Uudellamaalla osuudet olivat selvästi muuta maata korkeammalla tasolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3
Ammatillisen tutkinnon ylimpänä tutkintona suorittaneiden, mukaan lukien opistoasteen tutkinnon suorittaneet, osuus oli 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä noin 40 % ja 35-64-vuotiaiden ikäryhmässä noin 55 %. Miesten osuus oli suurempi nuoremmassa ja naisten vanhemmassa ikäryhmässä. Uudellamaalla osuudet olivat erittäin alhaisia verrattuna muihin maakuntiin. Tämä selittyy mm. sillä, että Uudellamaalla korkeakoulututkintojen suorittaneiden osuus on muuta maata korkeampi ja sillä, että myös kokonaan vailla ammatillista tai korkeakoulututkintoa olevien osuus on suurempi kuin muilla alueilla. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden suhteellisissa osuuksissa näkyy suuret erot nuorten ja vanhempien ikäryhmien välillä ja erittäin suuret erot naisten ja miesten välillä nuoremmissa ikäryhmissä. Naisista 41 % mutta miehistä vain 25 % oli suorittanut korkeakoulututkinnon 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä. Alueelliset erot ovat huomattavia. Manner-Suomen keskiarvo ylittyy Uudenmaan lisäksi vain Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Alue-erot ovat jyrkimmillään tieteellisen jatkokoulutuksen suorittaneissa. Ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä oli suorittanut 79 % naisista ja 68 % miehistä; ero siis sukupuolten välillä oli peräti 11 prosenttiyksikköä. Vailla ammatillista tai korkea-asteen koulutusta, eli pelkän yleissivistävän koulutuksen varassa, oli siis tässäkin verrattain nuorten ikäryhmässä viidennes naisista ja kolmannes miehistä. Tämä on yksi huolestuttavimmista heikkouksista väestön koulutustasossa. Tästä huolimatta on samalla myös todettava, että naisten korkeaa koulutustasoa on pidettävä yhtenä keskeisenä kansallisena voimavarana. Väestön koulutustason alueellisia eroja arvioitaessa on otettava huomioon, ettei erojen täydellinen tasaaminen voi olla tarkoituksenmukainen tavoite. Alueet ovat rakenteellisesti, mm. elinkeinorakenteen, toimialarakenteen, ammattirakenteen ja väestörakenteen suhteen, erilaisia, mistä johtuen myös koulutustarpeet vaihtelevat eri alueilla. Aluekehityksen tulevaisuuden näkymiä voi kuitenkin heikentää väestön liian alhainen koulutustaso, joka saattaa syödä alueen elinvoimaa sekä kehitys- ja innovaatiokykyä.
Oman tapauksensa muodostaa Uudenmaan maakunta, joka on monilla mittareilla väestön koulutustasossa muuta maata selvästi edellä. Toisaalta sillä on myös omat heikkoutensa, joista on ennen muuta mainittava pelkän yleissivistävän koulutuksen varaan jäävien nuorten korkea osuus, millä saattaa olla yhteytensä poikkeuksellisen vetovoimaisiin ja kilpailukykyisiin työmarkkinoihin alueella. Kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso on hyvällä OECD-tasolla. Kansainvälisen kilpailukyvyn osalta Suomen keskeisenä vahvuutena pienenä maana on osaaminen ja tuotannon korkea jalostusarvo. Avainasemassa kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä on korkea, maailman kärjen tasolla oleva koulutus- ja osaamistaso. Keskeisimmät kilpailijamaat kehittävät osaamistasoaan eikä Suomella ole varaa jäädä jälkeen muista korkean osaamisen maista. Analyysissä tarkastelluista indikaattoreista ja tunnusluvuista vain yhdessä Suomi sijoittuu OECD:n keskiarvon tasalle. Kaikissa muissa Suomen sijoitus on sekä EU19-maiden että OECD:n keskiarvoa parempi. Tämä yksi on korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä. Tarkastelussa olleiden 16-18 maan joukossa Suomi sijoittuu alimmillaan niukasti keskitason alapuolelle tämän indikaattorin lisäksi myös vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osuudessa niin ikään 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä. Nämä sijoitukset kertovat Suomen osaamis- ja koulutustason yhdestä perusheikkoudesta eli siitä, vanhemman työikäisen väestön koulutustaso on kansainvälisestikin verrattain alhainen. Tätä epäkohtaa on pyrittävä korjaamaan mm. ammatillisella aikuiskoulutuksella ja vapaalla sivistystyöllä. Sen sijaan nuoremman työikäisen väestön, esimerkiksi 25-34-vuotiaiden, koulutustaso on Suomessa monellakin indikaattorilla kuvattuna varsin korkea, mikä myös kertoo nuorten ja vanhempien koulutustason kansainvälisestikin suuresta tasoerosta. Tämä sukupolvien välinen ero on tarkastelluissa maissa selvästi pienin Yhdysvalloissa, jossa eräissä indikaattoreissa ei itse asiassa mitään merkittävää eroa olekaan. Esimerkiksi vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Yhdysvalloissa sekä 25-34-vuotiaiden että 55-65-vuotiaiden ikäryhmissä sama 87 % ja korkeakoulututkin- Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3
non suorittaneiden osuus nuoremmassa ikäryhmässä 31 % ja vanhemmassa 30 %. Suomi sijoittuu tarkasteltavien maiden keskuudessa keskiviivan alapuolelle myös lukionkäyntiasteessa, jossa Suomen sijoitus 16 maan joukossa on yhdessä Ranskan kanssa vasta yhdeksäs. Sen sijaan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrässä suhteessa ikäluokkaan Suomi on aivan selvästi kärjessä. Ero seuraavaan eli Itävaltaan on 13 prosenttiyksikköä. Suomen 87 % on aivan ylivertainen verrattaessa muihin pohjoismaihin. Vahva ammatillinen koulutusjärjestelmä, johon kuuluu myös laaja aikuiskoulutus, nousee tässä vertailussa selvästi Suomen vahvuudeksi. Toiseksi ylivoimatekijäksi nousee vuodessa suoritettujen tieteellisten jatkotutkintojen määrä suhteessa ikäluokkaan. Suomessa jatkotutkintoja suoritetaan suhteellisesti lähes kaksi kertaa enemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, joka paikkaa tätä vajettaan ostamalla osaajia muualta maailmasta.
aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä sarjassa ilmestyneet: 2010:2 arts education and Cultural education in Finland 2010:1 taidekasvatuksen ja kulttuurialan koulutuksen tila suomessa aiemmin opetusministeriön politiikka-analyysejä -sarjassa ilmestyneet: 2010:2 Väestökehityksen haasteet opetusministeriön tehtäväalueilla 2010:1 Finnish Culture in european Comparison 2009:6 sukupuolten tasa-arvo opetusministeriön tehtäväalueilla 2009:5 suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa 2009:4 suomi kulttuurimatkailun kohdemaana 2009:3 maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla 2009:2 Finnish education system in an international Comparison 2009:1 euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot 2008:5 peruskoulun opetusryhmät 2008 2008:4 suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa 2008:3 tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain 2008:2 kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 2008:1 nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 2007:2 ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 2007:1 nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin Opetus- ja kulttuuriministeriössä vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista. ministeriön analyysiryhmä laatii muun muassa politiikka-analyysejä yhteiskunnallisesti merkittävistä koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kysymyksistä. lisätietoja: erikoissuunnittelija tomi Halonen 09-160 77905 tomi.halonen@minedu.fi issn-l 1799-0386 issn 1799-0386 (painettu) issn 1799-0394 (verkkojulkaisu)