Kauppaa. Tässäkin käytetään tuotetta nimeltä sähkö. Miten se on tuotettu ja mitä se maksaa? 8. Miten valitset sähköyhtiösi? 14



Samankaltaiset tiedostot
Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Sähkön hinta. Jarmo Partanen J.Partanen Sähkömarkkinat

Keski-Suomen energiatase 2016

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Keski-Suomen energiatase 2014

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Lähienergialiiton kevätkokous

Energian tuotanto ja käyttö

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä Jussi Jyrinsalo Johtaja

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu

Jyväskylän energiatase 2014

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä Helsinki Jonne Jäppinen

Jyväskylän energiatase 2014

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä Petri Vihavainen

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti.

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Markkinaintegraation merkitys Fingridille

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Sähkövisiointia vuoteen 2030

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Smart Generation Solutions

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Sähköjärjestelmän toiminta talven huippukulutustilanteessa

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu

Sähkön hinnan muodostuminen

Kestävä kehitys Fortumissa

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Kestävä kehitys Fortumissa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Täyskäännös kotimaiseen

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Transkriptio:

Fortum 1 2010 Miten valitset sähköyhtiösi? 14 Energiansäästöä entsyymeillä 16 Haastaja fossiilisille polttoöljyille 20 Kauppaa Tässäkin ENERGIALLA käytetään tuotetta nimeltä sähkö. Miten se on tuotettu ja mitä se maksaa? 8

PÄÄKIRJOITUS JUHA LAAKSONEN TALOUSJOHTAJA Energiamarkkinat tutuksi Tässä Forten numerossa pureudumme energia- ja erityisesti sähkömarkki noiden toimintaan ja pyrimme avaamaan sitä, miten energialla käydään kauppaa. Vuonna 2009 noin kolme neljäsosaa Fortumin liikevoitosta tuli sähkön myynnistä suoraan sähköpörssiin. Pohjoismaiden sähköpörssin, Nord Poolin, tehokas ja avoin toiminta on liiketoimintamme edellytys: Power-divisioonamme myy kaiken tuottamamme sähkön sähköpörssiin ja Fortumin loppuasiakasmyynti, Markets, ostaa tarvitsemansa sähkön sieltä. Se, että pohjoismaisen sähköpörssin sähkön hinta on aito ja oikea markkina hinta, on mahdollistanut Fortumin nykyisen liike toimintamallin. Nord Pool toimii kuten mikä tahansa raaka-ainepörssi: kun kysyntä on suurempi kuin tarjonta, hinta nousee, ja päinvastoin. Tavallista kylmemmän talven nostaessa kysyntää Nord Poolin hinnoittelua on kritisoitu toimimatto maksi. Itse asiassa sekä talven hinnannousu ja hintapiikit että aikaisempi hinnanlasku Power-divisioonamme myy kaiken tuottamamme sähkön Nord Pooliin. taantuman vähentäessä kysyntää päinvastoin osoittavat, että sähkömarkkina toimii juuri niin kuin sen pitääkin. Lukijoiden joukossa on tällä kertaa myös joukko uusia omistajiamme. Viimeisen vuoden aikana osakkeen omistajiemme määrä on kohonnut ilahduttavasti 50 000:sta lähes 90 000:een. Toivottavasti tästä lehtemme energiamarkkinanumerosta on hyötyä teillekin hyvä ymmärrys sähkömarkkinoiden toiminnasta on kulmakivi myös Fortumin liiketoiminnan ymmärtämiselle. kuva: mikko KÄKELÄ Fortum on Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle keskittyvä johtava energiayhtiö. Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä voimalaitosten käyttö ja kunnossapito. Visiomme on olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja kestävän kehityksen edelläkävijä. Vuonna 2009 Fortumin myynti oli 5,4 miljardia euroa ja liikevoitto 1,8 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin 11 500 henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Lisätietoja: www.fortum.fi Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Pauliina Vuosio Toimituspäällikkö: Paula Durston Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj puh. 010 4511, fax 010 452 4447 PL 1, 00048 FORTUM, www.fortum.fi Paino: Libris Oy Kannen kuva: Topi Saari Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: forte.cc@fortum.com ISSN 1459-2371 Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen forte.cc@fortum.com Yksityisasiakkaat 0800 1 9900 arkisin 8 17, faksi 010 452 8224 tai asiakaspalvelu@fortum.com Yritysasiakkaat 0800 1 9001 arkisin 8 17, faksi 010 452 8224 tai sahko.yritys@fortum.com Asiakaspalvelun yhteystietoja Sähkönsiirron vikailmoitukset 0800 1 95011 (24 h) Kaukolämmön vikailmoitukset 020 520 5400 (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) 020 520 4751 (Joensuu) 010 45 24500 (muu Suomi) INTERNET Internet-palvelumme ovat käytössä 24 tuntia vuorokaudessa osoitteessa www.fortum.fi.

TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2010 4 Ajankohtaista 8 TEEMA: ENERGIAMARKKINAT 14 GALLUP Miten valitset sähköyhtiösi? 15 LÄPINÄKYVÄÄ KAUPPAA Fortumilla uskotaan, että asiakkaat hyötyvät kilpailtujen sähkömarkkinoiden avoimuudesta. 16 ENERGIANSÄÄSTÖÄ ENTSYYMEILLÄ Sinäkin olet todennäköisesti käyttänyt Genencorin tuotteita. 19 TARJOLLA VAIN PUHTAINTA RUOKAA Miten Kenneth Oker-Blomista tuli ekologisen lähiruoan lähettiläs? 20 PAREMPIA BIOÖLJYJÄ Puuöljystä vauhditetaan haastajaa fossiilisille polttoöljyille. 22 PITKÄN MATKAN JUOKSIJA Fortumin Loviisa 3 -hankkeen vetäjä Sasu Valkamon tähtäin on vuodessa 2020. 24 TOIMIVA POHJOISMAINEN SÄHKÖPÖRSSI ON SIJOITTAJANKIN ETU Analyytikko Karri Rinta paljastaa, mitä energia-alasta kiinnostuneen sijoittajan kannattaa seurata. 26 VALOVAALIT LOVIISASSA Loviisalaiset pääsevät valitsemaan, mikä kotikaupungin kohde saa uuden valaistuksen. 27 MATTILA KELAA Pyörätuolikelaaja Esa-Pekka Mattila aloittaa Forten kolumnistina kertomalla Etelä-Afrikan leireilystään. 22 20 27 8 forte 1/2010 3

AJANKOHTAISTA TOIMITTANUT: JULIA KRISTENSEN Fortum ostaa voimalaitoksen Nokialta. Fortum Power and Heat Oy ja Nokian Lämpövoima Oy (NLV) ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Fortum ostaa NLV:n Nokian sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen. Energiapelissä oli Oras Tynkkysellekin (vas.) pohdittavaa. Antti Rauhala (kesk.) ja Joni Pelkonen seurasivat tällä kertaa peliä vierestä. Lukiolaiset haastoivat Oras Tynkkysen Energiapeliin KUVA: TOMI PARKKONEN Fortumin syksyisen Energiapeli-kilpailun voiton vei 17-vuotias kaksikko Joni Pelkonen ja Antti Rauhala Orimattilan Erkko-lukiosta. Voittajat palkittiin tammikuussa 2010 Energiateema päivällä, jonka aikana he vierailivat Tekniikan päivillä Otaniemessä ja keskustelivat energia-asioista kansanedustaja, ilmastoasiantuntija Oras Tynkkysen kanssa. Voittajien mielestä tärkeimpiä keinoja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ovat energiatehokas rakennussuunnittelu, tiivis yhteiskuntarakenne ja julkisen liikenteen lisääminen. Oras Tynkkynen piti nuorten näkemyksissä erityisen ansiok - kaana sitä, että he olivat huomioineet myös välillisesti päästöjä aiheuttavat tekijät. Kuluttajille pitäisi myös tarjota parempia mahdollisuuksia saada tietoa erilaisten tuotteiden valmistamiseen kuluneesta energiasta. Kaupat voisivat ilmoittaa myymiensä tuotteiden hiilijalanjäljen, Pelkonen ja Rauhala pohtivat. Oppilaat haastoivat Tynkkysen myös vastaamaan yhteen Energiapelin kysymykseen, jossa arvioidaan, miten kotitalouksien energiankulutus jakaantuu muun muassa lämmityksen, lämpimän veden, valaistuksen, viihdeelektroniikan ja kylmälaitteiden kesken. Tynkkynen suoriutui haasteesta kunnial la, mutta aliarvioi monien kilpailuun osallistuneiden tavoin valaistuksen osuuden kodin energian kulutuksesta. Tynkkysen puolustukseksi sanottakoon, että hän on itse jo vuosia käyttänyt energiansäästölamppuja. Energiapeli on osa Fortumin Energiakompassi-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua energia- ja ympäristökysymyksistä sekä edistää kestävää energiankäyttöä. Pienryhmissä pelattavaa peliä on tilattu jo yli 500 oppilaitokseen ympäri Suomea ja viime syksyn Energiapeli-kilpai luun osallistui 75 koululais joukkuetta. Lämmitys- ja jäähdytysenergiaa SOK:lle SOK on valinnut Fortumin toteuttamaan uuden, Sipooseen rakennettavan logistiikkakeskuksensa energialaitoksen. Solmitun energiantoimitussopimuksen mukaisesti keskuksen tarvitsema lämmitys- ja jäähdytysenergia tuotetaan Fortumin maalämpöä ja biopolttoaineita hyödyntävässä yhdistelmälaitoksessa. Valmistuessaan vuonna 2012 laitos on Suomen suurin maalämpöön perustuva energiantuotantolaitos. Fortumin ja SOK:n yhteisen kehitystyön tuloksena logistiikkakeskus käyttää lämmitysenergiaa suhteessa puolet vähemmän kuin tavallinen omakotitalo, ja ero hiilidioksidipäästöissä on vielä merkittävämpi. Uusia sähköauton latauspisteitä Stockmann ja Fortum ovat asenta neet yhteistyössä sähköautojen latauspisteitä Stockmannin Oulun, Turun ja Tampereen tavaratalojen paikoitustiloihin. Oulun latauspisteet ovat Pohjois-Suomen ensimmäiset yleisön käyttöön tarkoitetut latauspaikat. Latauspisteiden asennus on osa Fortumin pohjoismaista sähköautoprojektia, jossa pyritään edistämään ladattavien sähköautojen käyttöönottoa kaupungeissa muun muassa tutkimalla, miten sähköautojen lataus voidaan hoitaa käytännössä. 4 forte 1/2010

SHUTTERSTOCK Sähköntuotanto vuonna 2009, TWh lähteet: Energiateollisuus ry, Svensk Energi 68,7 Suomi 133,5 Ruotsi Suurten yritysasiakkaiden sähkötuote- ja palvelutarjonta uudistumassa. Tarkoituksena on, että uudistetut tuotteet perustuisivat pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin tuotevalikoimaan. Kotitalouksien ja pienyritysasiakkaiden tuote- ja palvelutarjonta säilyy ennallaan. Vihreä moottoritie Helsingistä Vaalimaalle Helsingin ja Vaalimaan väliselle tieosuudelle kehitetään ekologisen tieliikenteen mallia, jota voidaan soveltaa paitsi Suomessa, myös kansainvälisesti. Myös Fortum osallistuu vuoden mittaiseen, Loviisan kaupungin hallinnoimaan Vihreä Moottoritie -yhteishankkeeseen, jonka tavoitteena on määritellä ekologinen tieliikenne. Suunnitteilla oleva E18-moottoritie välillä Helsinki Vaalimaa on kansainvälisesti katsoen merkittävin tieosuus Suomessa. Siksi se on tärkeä myös liikenteen ympäristövaikutusten näkökulmasta. Tieliikenne on nykyisin yksi suurimpia saastuttajia, ja tavoitteena on tulevaisuudessa vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Uuden moottoritien rakentaminen alkaa syksyllä 2011. Aurinkosähköä Espoon kaupungin sähköautoille Fortum ja Espoon kaupunki asentavat yhteistyössä Espoon autovarikolle Olarinluomaan aurinkosähköjärjestelmän, joka tuottaa uusiutuvaa sähköä kaupungin ladattaville sähköautoille. Aurinkosähköjärjestelmä asennetaan huhti toukokuussa, ja se tuottaa sähköä vuosittain noin 50 megawattituntia. Aurinkosähköjärjestelmän avulla testataan sähköautojen latausinfrastruktuurin lisäksi hajautetun sähköntuotannon liittämistä verkkoon. Olarinluoman varikon aurinkosähköä voidaan syöttää verkkoon vaikkapa kesäviikonloppuisin, kun varikko on suljettu. Investointitukipäätös aaltovoimahankkeelle stefan sjödin Fortum ja Seabased Industry saivat helmikuussa Ruotsin Energimyndigheten-energiaviranomaiselta myönteisen investointitukipäätöksen täysimittaiselle aaltovoimalaitokselle, joka on suunniteltu rakennettavaksi Sotenäsin kunnassa sijaitsevan Smögenin edustalle Ruotsin länsirannikolle. Päätöksen mukaan energiaviranomainen avustaa 139 miljoonalla kruunulla (noin 14 miljoonalla eurolla) investointihanketta, jonka kokonaisbudjetti on noin 25 miljoonaa euroa. Esittelyhankkeen myötä Fortum voi kehittää aaltovoimaa merkittäväksi energiamuodoksi Euroopassa. Tulevaisuus näyttää lupaavalta, jos tekniikkaa päästään kehittämään luotettavaksi ja kilpailukykyiseksi ratkaisuksi. Jatkamme suunnittelua ja odotamme nyt lupia ympäristötuomioistuimelta ja EU:lta. Aloitamme sähköverkkoyhteyksien ja toimilupahakemusten suunnittelun, ja toivomme lupien myöntämisprosessin sujuvan nopeasti, sanoo Senior Advisor Göran Hult Fortumista. Fortum ja Seabased Industry suunnittelevat Ruotsin länsirannikolle maailman suurinta aaltovoimalaitosta. forte 1/2010 5

AJANKOHTAISTA Liettuaan Baltian maiden ensimmäinen jätettä hyödyntävä voimalaitos. Fortum rakentaa uuden sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen (CHP) Klaipèdan kaupunkiin, Liettuaan. Vuoden 2013 tammikuuhun mennessä valmistuvaksi suunniteltu voimalaitos käyttää polttoaineinaan yhteiskunta- ja teollisuusjätettä sekä biopolttoaineita. Idätä kesä ikkunalle Maalis huhtikuussa kylvetään kasvisten, yrttien ja kesäkukkien siemenet kasvatuslaatikoihin tai turveruukkuihin itämään. Itse kasvatetut kesäherkut ovat puhtaita ja ympäristöystävällisiä. Ja ne maistuvat taivaallisilta! Kysyimme Kekkilä Oy:n asiantuntijalta Mikael Johanssonilta, miten aloittelevakin yrittitarhuri onnistuu. Kylvä näin: Tarkista siemenpussin ohjeista kylvö- ja itämis aika. Krassi ja salaatit ovat helppoja lajeja aloittelijalle. Kostuta vähäravinteinen kylvömulta ja upota siemenet noin 2 3 kertaa oman kokonsa syvyyteen. Venäjän sähkömarkkinan kehitys etenee ennakoidun mukaisesti Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula osallistui helmikuun lopulla Venäjän pääministerin Vladimir Putinin vierailulle Sajano-Shushenskajan vesivoimalaitoksella Siperiassa. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa investointeja uuteen energiantuotantoon Venäjällä ja investoijille tärkeän kapasiteettimarkkinan sääntöjä. Fortumin mittava investointiohjelma uuteen tuotantokapasiteettiin Uralin alueella on edennyt hyvin. Tänä vuonna kaupalliseen käyttöön otetaan kolme uutta voimalaitosyksikköä. Peitä istutusruukut muovikalvolla ja tee ilmastointiaukkoja. Sijoita ruukut lämpimään paikkaan länsi- tai eteläikkunalle. Sirkkalehtien puhjettua poista kalvot ja pidä multa kosteana. Tanakat taimet siirretään isompiin ruukkuihin tai kesäkuussa suoraan ulos hallanvaaran loputtua. TOPI SAARI 6 forte 1/2010

SHUTTERSTOCK Vakaa tuloskunto jatkui. Fortumin hyvä tuloskunto jatkui yli epävakaiden aikojen. Toiminnallinen tulos parani vuoden takaisesta ja vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi selvästi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Lisää sivulla 25. ASIAKAS KYSYY Ydinkaukolämpö nousi kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi alentaa päästöjä Pöyryn tuore selvitys osoittaa, että ydinkaukolämpö on kustannustehokkain keino vähentää Helsingin seudun sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä vuosina 2020 2080. Kaukolämpö tuotettaisiin Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikössä ja siirrettäisiin pääkaupunkiseudulle noin 100 kilometrin pituisessa siirtoputkessa. Selvitys ydinkaukolämmön ympäristövaikutuksista, teknisestä toteutettavuudesta ja kannattavuudesta pääkaupunkiseudulla tehtiin Fortumin toimeksiantona. Siinä verrattiin kolmea vaihtoehtoista skenaariota pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuottamiseksi. Vertailussa oli mukana kolme tulevaisuuden hahmotelmaa: nykyisen tuotantorakenteen mukainen hiili-, biomassaan perustuva bio- sekä ydinkaukolämpö skenaario. Hiilidioksidipäästöt alenisivat eniten ydinkaukolämpöskenaariossa, jossa pääkaupunkiseudun energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olisivat vuoden 2020 jälkeen noin 60 75 % pienemmät kuin vuonna 1990 ja myös muut pääkaupunkiseudun päästöt vähenisivät oleellisesti, Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyryltä sanoo. Ratkaisun toteutuessa koko Suomen hiilidioksidipäästöt alenisivat noin 4,0 4,5 miljoonalla tonnilla vuodessa eli noin 6 7 prosentilla. Antilan mukaan ydinkaukolämpöskenaario nousi myös taloudellisesti kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. Lue lisää selvityksestä: www.loviisa3.fi Mitä asiakasasiamies tekee? Asiakasasiamiehen tehtävä on toimia kuluttajan puhemiehenä ja edunvalvojana Fortumissa. Kun asiakkaalla on kysyttävää tuotteista tai palveluista, hän ottaa ensisijaisesti yhteyttä Fortumin asiakaspalveluun. Jos asiakas ei ole jostain syystä tyytyväinen sieltä saamaansa ratkaisuun, hän voi kääntyä Fortumin asiakasasiamiehen puoleen. Asiakasasiamies käsittelee asiakkaalta tulevat reklamaatiot sekä ottaa vastaan ja analysoi palautetta tuotteista ja toimintatavoista. Hän ottaa kantaa ja ehdottaa ratkaisua ongelmatilanteisiin, puolueettomasti. Ratkaisuehdotuksissaan hän noudattaa lakeja, säädöksiä, määräyksiä, viranomaisten tai järjestelmävastuullisten antamia ohjeita sekä alan yleistä kauppatapaa. Asiakasasiamiehen tehtävä on myös kehittää Fortumin toimintaa asiakasnäkökulmasta. Suomessa ja Ruotsissa toimii omat asiakasasiamiehensä. Tällä palstalla vastataan Fortumin asiakaspalveluun tulleisiin kysymyksiin. asiakaspalvelu@fortum.fi Tutustu Forten uuteen online-versioon Forten näköislehti löytyy nyt verkosta helposti selattavassa ja luonnonvaroja säästävässä muodossa. Käy tutustumassa lehteen osoitteessa www.fortum.fi/media ja päätä, luetko jatkossa Fortesi mieluummin sähköisesti vai painettuna. Jos haluat vaihtaa painetun lehden tilauksen sähköiseen uutiskirjeeseen, lähetä meille sähköpostia osoitteeseen forte.cc@fortum.com. Kerro viestissä nimesi ja sähköpostiosoitteesi sekä mihin katuosoitteeseen lehti tällä hetkellä tulee. Seuraavan kerran lehti kolahtaakin sähköpostilaatikkoosi. forte 1/2010 7

TEEMA: ENERGIAMARKKINAT KAUPPAA se on energiakauppakin Energiamarkkinoilla palapelin paloja ovat energian tuottajat, jälleenmyyjät, jakelijat ja käyttäjät. Energiaa ostetaan ja myydään kuten mitä tahansa kauppatavaraa, paitsi että... Teksti JULIA KRISTENSEN Tasaisen varmaa tuotantoa. Fortumin ydinvoimalaitos, Loviisa 18.2. klo 11:44 Käyttöyksikön päällikkö Timo Eurasto huolehtii osaltaan Loviisan kahden voimalaitosyksikön tasaisesta tuotannosta. Voimalaitosten käyttöaste vaikuttaa sähkön hintaan: jos tarjonta laskee ja kysyntä pysyy korkeana, hinta nousee. Tänään Loviisassa tuotetaan yhteensä 24,9 gigawattituntia (GWh) sähköä. 8 forte 3/2009 1/2010

kuva: tomi parkkonen forte 3/2009 1/2010 9

TEEMA: ENERGIAMARKKINAT kuva: tomi parkkonen TÄÄLLÄ KÄYDÄÄN JOHDANNAISKAUPPAA. Keilaniemi, Espoo 16.1. klo 10:32 Johan Linnarsson toimii pääanalyytikkona Fortumin Trading and Industrial Intelligence -yksikössä. Fortum käy päivittäin kauppaa sähkön johdannaismarkkinoilla tavoitteenaan varmistaa tuotetusta sähköstä saatava hinta vuosiksi eteenpäin ja tasata näin tukkusähkön hinnan vaihteluita. Sähkön lisäksi yksikkö käy kauppaa esimerkiksi hiili- ja öljyjohdannaisilla sekä päästöoikeuksilla ja uusiutuvan energian sertifikaateilla. eille on itsestään selvää, että kun töpselin työntää pistorasiaan, valot syttyvät, kahvinkeitin hurahtaa käyntiin ja pyykit puhdistuvat. Energiaa tarvitaan kodeissa ja työpaikoilla moniin asioihin lämmityksestä alkaen. Mutta miten kaikki oikeastaan tapahtuu? Energiankulku tuotannosta käyttäjälle on pitkälti samanlainen kuin minkä tahansa muun tuotteen. Energiamarkkinoiden piiriin kuuluvat sähkön, kaasun ja kaukolämmön tuotanto, jakelu ja myynti sekä päästökauppa. Sähkömarkkinat on Suomessa ja Ruotsissa myynnin osalta avattu kilpailulle, mutta sähköverkkotoiminta on säilytetty luonnollisena monopolina. Suomessa Fingrid Oyj ja Ruotsissa Svenska Kraftnät omistavat kantaverkot, joiden kautta voimalaitosten tuottama sähkö siirretään sähkönsiirtoyhtiöiden alue- ja jakeluverkkoihin. Sääntelyä on ulotettu myös maakaasumarkkinoille. Suurin ero sähkön ja muiden kaupattavien tuotteiden välillä on se, että sähköä ei voi varastoida. Siksi kulutuksen ja tuotannon täytyy olla joka hetki tasapainossa. Tästä huolehtivat järjestelmävastaavat Fingrid ja Svenska Kraftnät. Pohjoismaisilla markkinoilla fyysinen sähkökauppa tapahtuu Nord Pool Spot -sähköpörssissä, jossa sähkön kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Ostajien joukossa on sähkön vähittäismyyjiä, kuntia ja suurkäyttäjiä, kuten teollisuuden toimijoita, jotka saattavat ostaa tarvitsemansa energian suoraan pörssistä. Yli 70 prosenttia Pohjoismaissa käytetystä sähköstä ostetaan spot-markkinalta, joka toimii vuoden ja vuorokauden ympäri. Spot-hinta määrittyy markkinaehtoisesti. Ostajat ja 10 forte 1/2010

myyjät ilmoittavat edellisenä aamupäivänä, millä hinnalla ja kuinka paljon he ovat seuraavana päivänä valmiit ostamaan tai myymään sähköä kunkin tunnin aikana. Hinta lasketaan kysynnän ja tarjonnan mukaan jokaiselle tunnille, myyntipäällikkö Christina König Nord Pool AB:sta selvittää. Sähkön hinnan määrittyminen on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi sääolosuhteet. Pohjoismaissa suuri osa tuotannosta perustuu vesivoimaan, joten sateiden määrä vaikuttaa tarjontaan. Talvisin lämmitys puolestaan kasvattaa kysyntää. Lisäksi verkkokapasiteetin käyttörajoituksilla on merkitystä. Jos esimerkiksi jokin ydinvoimalaitos käy vajaalla teholla, tarjonta laskee. Tämän takia on vaikea ennustaa sähkön hintaa vaikka seuraavalla viikolla. Hintavaihtelut kuitenkin tarkoittavat, että markkina toimii, König tähdentää. Herkän hinnanvaihtelun vuoksi osa toimijoista turvaa sähkön hinnan Nord Pool ASA:n johdannaismarkkinoilla. Johdannaistuotteilla sähkön hinta voidaan määrätyksi ajaksi sitoa kiinteälle tasolle samalla tavalla kuin asuntolainan koron KOSKA sähköä EI VOI varastoida, kysynnän ja tarjonnan täytyy joka hetki olla tasapainossa. voi sitoa erilaisiin indekseihin, König vertaa. Kuluttajalle sähkön hinta muodostuu sähköenergiasta, sähkönsiirrosta ja veroista. Sähköenergian voi jokainen ostaa parhaaksi katsomaltaan myyjältä, mutta sähkönjakelijaksi valikoituu se yhtiö, jonka verkkoalueella kuluttaja asuu. Sähkön laadusta vastaa aina verkonhaltija, oli sähkön myyntiyhtiö mikä tahansa. Koska markkinaehtoista kilpailua ei ole, sähkön jakeluyhtiöiden toimintaa valvoo Suomessa Energiamarkkinavirasto, jolle kuuluu sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnan ja edistämisen lisäksi myös päästökaupan viranomaistehtäviä. Ruotsissa tehtävää hoitaa Energimarknadsinspektionen. Energiamarkkinavirasto asettaa sähköverkkotoiminnasta saatavalle tuotolle tuloraamit, vaikka hinnan määrittely muuten on verkko yhtiöiden oma asia. Tukkumarkkinoiden toimintaan Energiamarkkinavirasto vaikuttaa välillisesti edistämällä markkinoiden yhdentymistä siirtoverkon kautta. Sähkön siirto onkin avainasemassa, kun puhutaan markkinaehtoisesta kilpailusta ja eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integraa tiosta. kuva: TOPI SAARI SISÄLLE LÄMMITTELEMÄÄN. Lauttasaari, Helsinki 12.1. klo 14:43 Pakkanen laskee -13 asteeseen, ja lämmitysenergian tarve nousee. Kovina pakkaspäivinä syntyy sähkön hintapiikkejä, kun kulutus nousee tuotantoa nopeammin ja käyttöön otetaan kalliimpaa varavoimaa. forte 1/2010 11

TEEMA: ENERGIAMARKKINAT Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat hyvin, ja ne ovat esimerkkinä eurooppalaisten yhteismarkkinoiden kehitykselle. Maiden välinen rajakapasiteetti on kuitenkin ajoittain niukka suhteessa siirtotarpeeseen. Siirtorajoitusten esiintyminen vaikuttaa siihen, miten suuren osan ajasta pohjoismaiset markkinat ovat yhtenäiset eli koko markkinalla on sama markkinahinta, Energiamarkkinaviraston ylijohtaja Asta Sihvonen-Punkka sanoo. Samaa sanoo Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: jos sähkö olisi varastoitava tuote, yhteiset eurooppalaiset markkinat olisivat jo olemassa. Pullonkaulana ovat olleet yhdysverkot, joiden laajentaminen käy verrattain hitaasti yhden siirtokaapelin rakentaminen kestää seitsemästä kymmeneen vuotta. Fingridin tehtävä on huolehtia sähköverkon käyttövarmuudesta sekä vähittäiskaupan että tukkumarkki- Markkinaehtoisuuden puolestapuhujat korostavat kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien vaikutusta sähkön tuotantotapaan. Kun uusiutuvan energian kysyntä kasvaa, kasvaa myös sen tuotanto. Leijonanosan sähkönkulutuksesta haukkaa teollisuus. Suomessa teollisuuden osuus kaikesta sähkönkulutuksesta on noin puolet, kun asumisen ja maatalouden osuus on vähän yli neljänneksen. Ruotsissa teollisuuden osuus on noin 40 prosenttia. Toisaalta teollisuus on myös merkittävä energiantuottaja: se tuottaa omien tuotantolaitostensa yhteydessä sähkön lisäksi prosessi höyryä omiin tarpeisiinsa ja kaukolämpöä. Metsäteollisuus on Pohjolan perinteinen teolli suuden haara, joka kuluttaa Suomessa vajaan kolmanneksen käytetystä sähköstä, mutta tuottaa siitä noin 40 prosenttia itse. Kilpaillut sähkömarkkinat edellyttävät, että verkko ja rajayhteydet soveltuvat vapaaseen sähkön siirtoon. noiden tarpeisiin. Kilpaillut sähkömarkkinat edellyttävät, että verkko ja rajayhteydet soveltuvat vapaaseen sähkön siirtoon. Markkinoiden tarpeet huomioidaan sekä sähköverkon suunnittelussa että käyttötoiminnassa, jonka keskeytyksissä esimerkiksi kunnossapidon takia vältetään pullonkaulojen syntymistä, Ruusunen sanoo. Fingrid on päättänyt seuraavien kymmenen vuoden aikana tehtävistä 1,6 miljardin investoinneista, joista pääosa koskee uusien sähköverkkojen rakentamista. Niistä 90 prosenttia tosin rakennetaan vanhojen verkkojen reitille, Ruusunen muistuttaa. Mihin uutta sähköverkkoa rakennetaan, riippuu luonnollisesti siitä, minne uutta tuotantokapasiteettia rakennetaan. Lisäksi uusiutuvan energiantuotannon kehittämisellä on oma vaikutuksensa uuden verkon tarpeeseen. Mitä enemmän esimerkiksi tuulivoimaa lisätään, sitä enemmän tarvitaan rajayhteyksiä turvaamaan tuulettomien päivien sähköntarve. Toinen haaste uusiutuvan tuotannon edistämiselle on kysymys vapaasta kilpailusta, minkä takia uusiutuville ehdotetut suorat tuet ovat aiheuttaneet paljon keskustelua. Kun sähkömarkkinoiden sääntelyä on pitkään pyritty purkamaan kilpailun tieltä, uusiutuvien energiantuotantomuotojen markkinaehtoiselle edistämiselle on olemassa suuret paineet, jotta markkinoiden toimintaa ei vääristetä, Asta Sihvonen-Punkka myöntää. Energiamarkkinoiden toiminnan avain tekijöitä ovat meidän näkökulmastamme kilpailukykyiset kustannukset ja toimitusvarmuus, koska tehtaat pyörivät vuorokauden ympäri ja toiminnan häiriöt tietävät tulonmenetystä. Metsäteollisuuden oman tuotannon energianlähteenä käytetään pääosin puuta, jota kertyy omien prosessien tai hakkuiden ylijäämänä, Metsäteollisuus ry:n energia- ja ympäristöjohtaja Stefan Sundman kertoo. Uusiutuvan energiantuotannon kehitys liippaa metsäteollisuutta läheltä muutenkin puu kun on yksi uusiutuvista energianlähteistä. Metsäteollisuus on Suomessa ollut edelläkävijä bioenergian kehittämisessä. Sundman huomauttaakin, että korkeasta energiankulutuksesta huolimatta metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat vain kuusi prosenttia koko Suomen hiilidioksidipäästöistä. Vaikka taantuma yhdessä rakennemuutoksen kanssa on laskenut teollisuuden energiankulutusta, Sundman uskoo sen palautuvan seuraavan vuosikymmenen aikana taantumaa edeltäneelle tasolle. Se tapahtuu kehittämällä uusia tuotesovelluksia biojalostuksen puolella ja laajentamalla liikenteen bioenergiaratkaisuihin. Tulevaisuuden toinen kehityskulku uusiutuvan energiantuotannon lisäksi on Euroopan integroituva sisämarkkina, uskovat Jukka Ruusunen ja Asta Sihvonen-Punkka. Tähän ohjaa jo EU:n kolmas sisämarkkinapaketti, jonka säännökset astuvat voimaan vuoden 2011 maaliskuussa. kuva: TOPI SAARI 12 forte 1/2010

NÄKÖKULMA Teksti AULI PACKALÉN Reilun kaupan sähköä? Reilun kaupan tuotteita tutuimpina banaaneja ja kahvia markkinoidaan meille kuluttajille sillä, että ostamalla niitä voimme parantaa kehitysmaissa asuvien viljelijöiden elämää ja ympäristön tilaa. Maksamalla tuotteista hieman korkeampaa hintaa voimme varmistaa, että jokaisesta tuotetusta banaani- tai kahvikilosta jää jotain tuottajallekin. Hedelmätiskillä tavalliset ja reilun kaupan banaanit erottaa toisistaan tarrasta. Mutta uusiutuvilla energialähteillä ja fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö menevät verkossa iloisesti sekaisin. Pistorasiasta tulee aina samaa sähköä eikä mistään huomaa, onko perunat keitetty vesisähköllä vai kenties jollain muulla. Ei ihme, että Fortumiltakin on kyselty, miten kummassa yritys voi taata, että sen asiakkaiden saama sähkö on tuotettu varmuudella ilman hiilidioksidipäästöjä. Ei voikaan eivätkä muutkaan sähkönmyyjät voi. Fyysisessä sähkössä ei ole tarroja. Sen sijaan Fortumkin varmistaa ostamiensa ns. alkuperätakuiden avulla, että sen myymä määrä esimerkiksi 100-prosenttista vesisähköä on todella tuotettu vesivoimalla. Kuten reilussa kaupassa, myös sähkö kaupassa me kuluttajat pystymme vaikuttamaan siihen, mitä on tarjolla ja mitä tuotetaan. Reilun kaupan banaanien laari hedelmäosastolla on vuosien mittaan suurentunut ja suurentunut; yhtä lailla hiilidioksidipäästöttömän sähkön kysynnällä voidaan vaikuttaa tarjontaan ja tuotantoon. Jakeluverkon parannusta. Kirkkonummi 28.1. klo 12:22 Eltel Oy:n asentaja Jarkko Honkanen on siirtämässä ilmajohtoa maakaapeliksi tietyömaan yhteydessä. Sähköverkon parannukset edistävät sähkönsiirron luotettavuutta, mikä edistää markkinoiden toimintaa. forte 1/2010 13

TEEMA: ENERGIAMARKKINAT Miten valitset sähköyhtiösi? Teksti ja kuvat SATU ALAVALKAMA Valitsen sähköyhtiöni hintoja seuraamalla. Käytän paljon sähköä kuvataiteilijan työssäni. 180 vuorokautta hyvää päivänvaloa vuodessa eivät luo tarvitsemiani puitteita: ateljeeni katossa hehkuu 17 päivänvaloloisteputkea läpi vuoden. Sähköä kuluu myös ilmastointiin, tietotekniikkaan ja videokuvaukseen. PETTERI AALTOLAINEN, VANTAA Kantaverkkoyhtiöille rajojen avautuminen tarkoittaa entistä suurempaa yhteistyötä muiden maiden kollegojen kanssa. Ruususen mukaan kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisen yhteistyöelimen tavoitteena on luoda yhtenäinen pohjoiseurooppalainen markkina, joka ulottuu Helsingistä Pariisiin. Hänen visiossaan vuonna 2030 Euroopassa on maailman suurimmat, vähintään 3 000 terawattitunnin kilpaillut sähkömarkkinat, joiden pelisäännöissä on otettu oppia pohjoismaisesta mallista. Ja jotka palvelevat myös ilmastotavoitteiden täyttymistä, Asta Sihvonen-Punkka täydentää. os pohjoismaisten energiamarkkinoiden toimintaa ajatellaan ketjuna, jonka muodostavat energiantuottajat, -jakelijat ja vähittäismyyjät, Fortum on lenkkinä ketjun jokaisessa kohdassa. Yhtiö on yksi Pohjoismaiden johtavista sähkön vähittäismyyjistä ja vastaa sähkön jakelusta omilla verkkoalueillaan. Fortumin vuosittainen sähköntuotantokapasiteetti on Pohjoismaissa noin 50 terawattituntia, josta yli 90 prosenttia on hiilidioksidipäästötöntä tuotantoa, sähkön tukkukaupasta vastaava johtaja Toni Kekkinen Fortumilta kertoo. Hänen mukaansa ympäristömyötäisen energiantuotannon edistäminen on Fortumin tärkeimpiä tavoitteita yhdessä avoimeen kilpailuun perustuvien sähkömarkkinoiden kanssa. kuva: TOPI SAARI Tuottamansa sähkön Fortum myy Nord Pool -sähköpörssissä, josta myös vähittäismyynnistä vastaava Fortum Markets ostaa sähkön asiakkailleen. Eikö Fortumin olisi helpompi myydä tuottamansa sähkö suoraan vähittäismyyntiasiakkaille? Kun kauppa käy sähköpörssin kautta, hinta määrittyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, avoimesti ja läpinäkyvästi. Se on myös sähkön loppukäyttäjän etu, sillä hinnan muodostuminen on selkeää, Kekkinen painottaa. Pohjoismaissa sähkömarkkinoiden toiminta on kilpailtua. Fortum pyrkii edistämään vastaavaa kehitystä myös eurooppa- SAUMAT SILEIKSI AAMUTUIMAAN. Kirkkonummi 12.2. klo 8:49 Mirko Laineen paita siliää alkavaa työpäivää varten. Mietinnässä on vaihtaminen 1 2 vuoden määräaikaiseen Fortum Takuu -sähkösopimukseen, jonka sähkö on tuotettu 100-prosenttisesti vesivoimalla. 14 forte 1/2010

Muutin Lahteen Pohjois-Karjalasta ja tein sopimuksen uuden sähköyhtiön kanssa. Opiskelen, joten vähän yli 50 neliön asuntomme sähkölaskun pitäminen kohtuullisena on ykkösasia. Seuraan hintoja ja kulutusta ja haluan selkeitä laskuja. Myös sähkön säästövinkit kiinnostavat. Ulla-Riikka Ruokolainen, LAHTI Vaihdoin sähkön toimittajaa, kun paikallisesta sähköyhtiöstä soitettiin hyvä tarjous. Saamme nyt vesivoimalla tuotettua sähköä ja maksamme omakotitalon ja kesämökin toimitukset kätevästi samalla laskulla. Espoossa säästämme energiaa myös lämmittämällä maalämpöpumpulla. HANNU HOLOPAINEN,Espoo ja Dragsfjärd Suunnittelen tanssija teatteriesityksiin valaistuksia, joissa kuluu jopa satoja kilowattitunteja sähköä illassa. Arvostan häiriötöntä sähkönjakelua ja ympäristöystävällistä energiaa. Olisin valmis maksamaan esimerkiksi tuulisähköstä enemmän myös omalla työhuoneellani Punavuoressa. MIA KIVINEN, HELSINKI LÄPINÄKYVÄÄ KAUPPAA Fortumilla uskotaan, että kilpailtujen sähkö markkinoiden avoimuus on myös asiakkaan etu. Teksti JULIA KRISTENSEN Kuva TOMI PARKKONEN laisilla energiamarkkinoilla yhteistyössä eri tahojen kanssa. Eurooppalainen integraatio lisää sähkön saatavuuden varmuutta, sillä mitä isommalla alueella operoidaan, sitä joustavammin sähköä voidaan siirtää olosuhteiden ja tarpeen mukaan alueelta toiselle. Tämä tietenkin edellyttää tarvittavan siirtokapasiteetin rakentamista, Kekkinen sanoo. Tuotevaihtoehdot ja niiden hinnan muodostuminen on nyt asiakkaille selvästi helpommin hahmotettavissa. Läpinäkyvyyttä edistetään myös omassa vähittäismyynnissä ja sähkön siirrossa. Sähkön myyntituotteiden hinnoittelu uudistettiin täysin vuosi sitten toteutetussa tuoteuudistuksessa. Nyt kotitalousasiakkaiden valittavissa on kolme eri tuotevaihtoehtoa: Fortum Tarkan hinta päivittyy kuukausittain, Fortum Keston hinta vuosineljänneksittäin ja Fortum Takuun hinta Timo Liiri kertoo Fortumin asiakkaiden olleen mukana vaikuttamassa tuoteuudistukseen. Siksi palautekin on ollut erinomaista. on kiinteä esimerkiksi kahden vuoden ajan. Yritysasiakkaille on olemassa vastaavat tuotteet. Kaikkien tuotteiden hinnoittelu on kiinteästi linkitetty sähkön hintakehitykseen Nord Pool -sähköpörssissä. Suosituimman Kesto-tuotteen osalta läpinäkyvyyttä lisättiin myös kertomalla asiakkaille etukäteen kunkin hankinta- ja hintajakson ajankohta. Asiakas voi nyt itse päivittäin seurata seuraavan hintajakson hinnan muodostumista Fortumin internet-palvelussa. Tuotevaihtoehdot ja niiden hinnan muodostuminen on nyt asiakkaille selvästi helpommin hahmotettavissa, mistä olemme saaneet runsaasti hyvää palautetta. Konkreettisesti tämä näkyy myös siinä, että asiakkaamme vaihtavat omaa tuotettaan toiseen Fortumin tuotteeseen melko aktiivisesti, kun tilanne markkinahinnassa muuttuu. Esimerkiksi kiinteähintaisten Takuu-tuotteiden myynti oli erittäin vilkasta syksyn mittaan. Asiakkaat ovat halunneet kiinnittää oman hintansa edulliseen markkinahintaan pidemmäksi aikaa, Fortumin asiakkuuspäällikkö Timo Liiri sanoo. Tyytyväisyyden taustalla vaikuttaa varmasti sekin, että asiakkaat pääsivät osallistumaan ja sanomaan mielipiteensä jo tuoteuudistuksen valmisteluvaiheessa. Fortumilla on neljä asiakasraatia, jotka kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa ja joiden kanssa keskustellaan ajankohtaisista ja asiakkaita askarruttavista asioista. Tuotteiden selkeyttämisen lisäksi hiilidioksidipäästötön sähkö on ollut Liirin mukaan yksi asiakkaiden toivomista asioista, samoin sähköinen asiointi. Vuoden 2009 marraskuun lopusta kaikki Fortumin kotitalousasiakkaat ovat saaneet vesivoimalla tuotettua sähköä ja yritysasiakkaat hiilidioksidipäästötöntä vesitai ydinvoimaa ilman erillistä lisämaksua. Yksi suurimpia lähivuosien hankkeita on automaattiseen mittarinluentaan perustuvien palveluiden kehittäminen. Automaattinen etäluenta tekee samalla asiakkaan oman sähkön kulutuksen näkyväksi ja mahdollistaa reaaliaikaisen kulutuksen raportoinnin ja vertailun. Asiakas pääsee näin vihdoin itse kuljettajan paikalle sähkökustannustensa hallinnassa. Tulevaisuudessa sähkö voidaan myös hinnoitella tunneittain kotiasiakkaillekin. Lisäksi automaattinen mittarinluenta mahdollistaa Fortumin omien toimintaprosessien automatisoinnin ja samalla täysin sähköisten palveluiden tarjoamisen asiakkaille. Tämä edellyttää vahvaa panostusta tietojärjestelmien kehittämiseen, Liiri sanoo. Fortumin sähkösopimukset voimassa olevine hintoineen löydät osoitteesta fortum.fi. ENERGIAMARKKINOILLA FORTUM HALUAA ERITYISESTI EDISTÄÄ: avoimia, kilpailtuja ja läpinäkyviä sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoita markkinaperustaisia ja harmonisoituja ympäristönsuojelujärjestelmiä varmaa ja kustannustehokasta sähkönsiirtoa ja -jakelua sähkön ja lämmön myynti- sekä siirtoasiakkaiden hyvää ja tasapuolista palvelua. forte 1/2010 15

ASIAKKAAN MAAILMA entsyyme Energiansäästöä Pekka Vähä-Vaheen työpaikalla Hangon tehtaalla syntyy entsyymejä moneen tarpeeseen. 16 forte 1/2010

illä Genencorin tuotteet vähentävät veden ja energian kulutusta luonnon omilla keinoilla. Prosessien parissa Kristiina Niemistö. Teksti JULIA KRISTENSEN Kuvat TOMI PARKKONEN Genencor ei välttämättä ole jokaiselle tuttu nimi, mutta jos olet joskus pessyt pyykkiä, olet todennäköisesti käyttänyt Genencorin tuotteita. Tanskalaiseen Danisco-konserniin kuuluva bioteknologia- alan yritys valmistaa nimittäin entsyymejä, joita käytetään muun muassa pesuaineissa. Genencor on entsyymialan toiseksi suurin toimija maailmanlaajuisesti. Muutaman kilometrin päässä Hangon keskustasta sijaitsee yksi Genencorin viidestä tuotantolaitoksesta Suomessa. Hangon tehtaalla tuotetaan entsyymejä pääasiassa pesuaine-, rehu- ja tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Entsyymit ovat luonnon omia katalyytteja. Ne ovat proteiineja eli valkuaisaineita, jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita, tehtaanjohtaja Antti Kosola kertoo. Entsyymejä tuotetaan kasvattamalla liuoksessa mikrobeja ja lisäämällä siihen ravintoaineita, jolloin mikrobit tuottavat liuokseen entsyymejä. Entsyymit otetaan liuoksesta talteen monivaiheisessa prosessissa, jossa muun muassa kiintoaineet poistetaan. Lopuksi liuos kuivatetaan, jolloin saadaan entsyymirakeita. Tämä on tarkkaa puuhaa, joka vaatii aseptisia olosuhteita. Mitä tekemistä entsyymeillä sitten on pyykinpesun kanssa? Pyykinpesussa entsyymit pilkkovat tahroja. Entsyymien ansiosta pyykinpesu on mahdollista aiempaa alemmissa lämpötiloissa, mikä vähentää energiankulutusta. Uusimmat tuotteemme toimivat 20 asteen lämpötilassa. Niiden käyttö lyhentää myös pesuun kuluvaa aikaa ja vähentää veden kulutusta. Pyykinpesuaineen koko elinkaaren energiankulutuksesta 75 prosenttia tapahtuu käyttövaiheessa, joten entsyymien vaikutus pyykinpesun hiilijalanjälkeen on merkittävä, projektiportfoliopäällikkö Pekka Vähä-Vahe havainnollistaa. Tekstiiliteollisuudessa entsyymeillä vähennetään energiankulutusta ja kemikaalien käyttöä. Kankaita valkaistaan perinteisesti korkeassa ph:ssa, ja prosessiin kuluu paljon energiaa ja kemikaaleja. Uudella entsyymituotteellamme valkaisu voidaan tehdä neutraaleissa olosuhteissa ja matalamman lämpötilan ansioista vedenkäyttöä ja energiankulutusta saadaan laskettua jopa 40 prosenttia, kertoo prosessi-insinööri Kristiina Niemistö. Rehuteollisuudessa entsyymit puolestaan forte 1/2010 17

parantavat rehun ravintosisältöä. Esimerkiksi fytaasientsyymin avulla voidaan hajottaa rehun fytaattia, johon pääosa kasvien sisältämästä fosforista on sitoutunut, niin etteivät kaikki eläimet pysty käyttämään sitä. Fytaasin ansiosta rehun sisältämä luontainen fosfori saadaan hyödynnettyä paremmin. Tämä vähentää fosforin lisäämistarvetta ja maatalouden ympäristöpäästöjä. Tuotteemme ovat kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Ne ovat biohajoavia ja pääosin uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, Kosola tiivistää. Maailmalla Genencor tuottaa entsyymejä muun muassa polttoaine-etanolimarkkinoille. Genencor kehittää entsyymejä myös toisen sukupolven bioetanoliprosessiin, jossa käytetään raaka-aineena ravinnoksi soveltumattomia kasveja tai kasvin osia. Lisäksi Genencorilla tutkitaan kemikaalien tuottamista bioteknisillä prosesseilla. Esimerkiksi kumin raaka-aineen bioisopreenin valmistus on tutkimusvaiheessa. Tämä on nopeasti muuttuva ja kehittyvä ala, kertoo Kosola, joka on työskennellyt Genencorin Genencorin Hangon tehtaalla tehostetaan energian käyttöä siihen kehitetyn järjestelmän avulla. Hangon tehtaanjohtaja Antti Kosolan mukaan tuotteiden elinkaaren ympäristövaikutukset kiinnostavat asiakkaita. palveluksessa 16 vuotta, suurimman osan ajasta Hangossa lukuun ottamatta puolentoista vuoden komennusta tuotekehityspuolella Yhdysvalloissa. Hänen oman uransa aikana pesuaineet ja viime vuosina rehuentsyymit ovat olleet tärkeitä kasvun alueita Hangon tehtaalla. Toinen koko ajan merkitystään kasvattanut tekijä on kestävä kehitys. Asiakkaiden kiinnostus tuotteiden elinkaaren ympäristövaikutuksiin on lisääntynyt. Kestävä kehitys otetaan huomioon yhtälailla Genencorin omassa tuotannossa. Hangon tehtaalla energiaa kuluu tuotannon vaiheista eniten kuivauksessa. Viime vuosina tehtaalla on otettu käyttöön energiatehokkuusjärjestelmä, jonka avulla haetaan energiankäytön tehostamiskohteita. Tällä hetkellä on menossa koko tuotannon kattava energiakatselmus, kertoo hyödykeinsinööri Olli Kortepuro. Uusin ylpeydenaihe on omien tuotantolaitosten viereen rakennettu hakelämpölaitos, joka otettiin käyttöön vuodenvaihteessa. Fortumin laitos tuottaa Genencorille teollisuushöyryä ja Hangon kaupungille kaukolämpöä. Aikaisemmin Hangon tehtaan energianlähteenä käytettiin raskasta polttoöljyä, joka jää nyt ainoastaan varavoimaksi. Hakelämpölaitoksen ansiosta höyryn ja lämmöntuotantomme fossiilisista polttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt vähenevät 90 prosenttia. Lisäksi jatkossa tuotantomme hukkalämpöä pystytään käyttämään kaukolämmöksi, kun sen hyödyntäminen aikaisemmin oli vaikeaa, Kosola sanoo. Entistä ekologisemmaksi laitos muuttuu, jos hakkeenpolton lopputuotteena syntyvää tuhkaa voidaan käyttää hyödyksi. Sen soveltumista metsälannoitteeksi selvitetään parhaillaan. Hakelämpölaitoksesta energiaa teollisuudelle ja Hangon kaupungille Genencorin ja Fortumin yhteistyön juuret ulottuvat aina 1990-luvun puoliväliin, ja Genencorin Hangon tehtaan viereen noussut uusi hakelämpölaitos on yhteisistä hankkeista suurin. Uusiutuvaa hakepolttoainetta käyttävä laitos rakennettiin vastaamaan sekä Genencorin energiatarpeita että kaukolämmön kasvanutta kysyntää Hangon alueella. Lämpölaitoksen teho on 18 megawattia. Se käyttää polttoaineenaan pääosin kotimaista kantomursketta, metsähaketta sekä A- ja B-luokan käytöstä poistettua puuta, josta naulat tai muu rakennusjäte poistetaan magneettierottimella. Ensisijaisesti hake tulee lähialueilta, mutta käytöstä poistettu puu tuodaan Tuusulasta. Sen osuus polttoaineesta on noin 30 prosenttia. Lämpölaitos kuluttaa tunnissa noin 25 kuutiota polttoainetta. Fortumilla on yli 200 vastaavaa, miehittämätöntä laitosta ympäri Suomen. Viime vuonna lämpölaitoksia valmistui Hangon lisäksi Joensuuhun, Lopelle ja Riihimäelle. Genencor ja Fortum näkevät pitkäjänteisessä yhteistyössä mahdollisuuden parantaa teollisuuden ympäristötehokkuutta ja samalla hyödyttää paikallista yhteisöä. 18 forte 1/2010

MINUN VALINTANI Tällä palstalla esitellään ihmisiä, jotka ovat merkittävästi pienentäneet hiilijalanjälkeään. Tarjolla vain puhtainta ruokaa Kenneth Oker-Blomin suhdetta ruokaan leimaa vuodenaikojen ja lähiruoan arvostus, hyvästä ja terveellisestä ruoasta saatu nautinto, itse tekemisen hauskuus ja kestävä kehitys. Oker-Blomin mielestä faktat puhuvat selkeää kieltään: kolmasosa yksityiskulutuksen ympäristöhaitoista syntyy ruoan tuotannossa vasta kakkosena asuminen ja kolmantena yksityisautoilu. Liha- ja maitotuotteiden ekologinen jalanjälki on kasvis- ja kalaperäistä ruokaa selvästi suurempi. Lisäksi heitämme vuosittain pois noin 60 kiloa ruokaa henkilöä kohden. Hänen matkansa ekologisen ja hyvän ruoan lähettilääksi on ollut poikkeuksellinen. Pitkän uran mainosmaailmassa tehnyt mies teki loppuelämäänsä koskevan ratkaisevan päätöksen vaikean sairauden yllättäessä kuusi vuotta sitten. Päätin, että jos selviän hengissä, omistan aikani hyvälle ruoalle, hän kertoo. Vuosikymmenten intohimo maittavaan ruokaan ja lukuisat elämykset maailman parhaissa ravintoloissa sekä opit muun muassa Eero Mäkelän ja Tore Wretmanin keittiöissä, antoivat hyvän pohjan uudelle uralle. Ensimmäisen kesän toimin Espoon saaristossa pursiseuran ravintolassa kokkina. Meillä lähiruoka tulkittiin hyvin kapeasti: ravintolan raaka-aineet hankittiin saaresta tai sen lähivesiltä rapuja, kaloja, marjoja, sieniä... Kokkikokemuksen kartuttua ja ensimmäisen lapsenlapsen synnyttyä Oker-Blom vaihtoi vielä suuremman vaihteen päälle puhtaan ja hyvän ruoan sekä ekologisuuden puolesta. Päätin, että vaarin luona ei tarjota kuin puhtainta ja maukkainta ruokaa ja varmistetaan, että oikeiden ja ekologisten ruokavalintojen avulla turvataan lastenlapsillemme kestävä elinympäristö. Oker-Blom kiteytti ajatuksensa ja reseptinsä uuteen kirjaansa Syö terveellisesti ajattele ekologisesti, jossa niin tekstit kuin reseptitkin ovat ruotsiksi ja suomeksi. Meidän on otettava suurempi vastuu omasta terveydestämme ja pienennettävä ekologista jalanjälkeämme. Fiksut ihmiset tekevät itsensä ja ympäristön hyväksi valintoja, joissa on järkeä myös lompakon kannalta. Teksti MAIJA PIIROINEN Kuva TOMI PARKKONEN forte 2/2009 1/2010 19

TEKNOLOGIA PAREMPIA BIOÖLJYJÄ Metsäteollisuuden tähteistä valmistettavasta bioöljystä kehitetään kovaa vauhtia haastajaa perinteisille fossiilisille polttoöljyille. Kun niiden valmistus yhdistetään energiantuotantoon, raaka-aineesta saadaan lähes kaikki irti. Teksti AULI PACKALÉN Kuva TOPI SAARI Ympäri maapalloa kehitetään nyt vimmatusti keinoja päästä irti hiiliriippuvuudestamme sekä leikata nopeasti ja rajusti hiilidioksidipäästöjämme. Suomessa parhaillaan kehitettävä bioöljyn valmistus pyrolyysitekniikalla on taatusti yksi lupaavimmista ja edullisimmista vaihtoehdoista korvata energiantuotannossa erityisesti fossiilisia polttoöljyjä. Vaihtoehtona olisi korvata öljykattilat hakekattiloilla tai -kaasuttimilla. Yhteishankkeessa ovat mukana tutkimusorganisaatio VTT:n lisäksi Metso, UPM ja Fortum. Metso on mukana BIOÖLJYN CO2-päästöt ovat noin 90 prosenttia pienemmät kuin FOSSIILISTEN POLTTOÖLJYJEN PÄÄSTÖT. teknologiakehittäjänä, UPM raaka-aineosaajana ja Fortum energiantuottajana ja bioöljyn käyttäjänä. Pyrolyysiöljyjen valmistus ei sinänsä ole uusi asia. Suomen hankkeessa keskeistä onkin bioöljytuotannon yhdistäminen bioenergiaa käyttäviin, leijukerrospolttoon perustuviin voimalaitoksiin ja niiden prosesseihin, professori Kai Sipilä VTT:ltä kertoo. Sipilä kertoo, että vastaavanlaisia hankeviritelmiä on ollut aiemmin pariinkin otteeseen, mutta ne on pantu jäihin kannattamattomina. Nyt tilanne on toinen: hiilidioksidille on saatu hinta, mikä parantaa biopolttoaineiden houkuttelevuutta fossiilisiin verrattuna. Euroopassa myös vuoden 2020 tavoitteet uusiutuvien energianlähteiden osuuden lisäämiseksi painavat päälle. Pyrolyysi tarkoittaa aineen kuivatislausta, ja puuraakaaineesta puhuttaessa perusilmiö kulkee näin: Kuivaa puuta lämmitetään muutaman sekunnin ajan noin 500 600 asteeseen, jolloin suurin osa siitä höyrystyy. Kun kaasuvirta jäähdytetään, noin 70 80 prosenttia syötetystä kuiva-aineesta tiivistyy nesteeksi puuöljyksi loppu on kaasua ja hiiltä, Kai Sipilä kuvailee. 20 forte 1/2010

FORTUM TUTKII JA KEHITTÄÄ Bioöljyn valmistus osaksi CHP-laitoksia kehitysjohtaja Jukka Heiskanen Fortumin Heat-divisioonasta kertoo, että osallistuminen bioöljyjen kehitykseen tukee suoraan Fortumin pitkän aikavälin strategiaa olla yhtiö, jonka tuotannosta ei synny hiilidioksidipäästöjä. Tällä hetkellä käytämme esimerkiksi suomalaisissa höyryja lämpölaitoksissamme yli kymmenen prosenttia Suomen raskaasta polttoöljystä. Jos pystymme korvaamaan merkittävän osan käyttämästämme fossiilisesta öljystä bioöljyllä olemassa olevissa kattiloissamme, pystymme leikkaamaan jälleen huomattavasti CO 2 -päästöjämme, hän sanoo. Toinen Fortumin kannalta houkutteleva asia on bioöljytuotannon kytkeminen osaksi omia sähkön ja lämmön yhteistuotanto- eli CHP-laitoksia. Silloin pystymme tuottamaan yhdessä laitoksessa kolmea tuotetta, mikä nostaa energiankäytön hyötysuhdetta, alentaa investointi- ja käyttökustannuksia sekä hyödyntää olemassa olevaa raaka-ainelogistiikkaa. Kun raaka-aineena on biomassa, autamme samalla lämpöasiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, Heiskanen sanoo. Hän muistuttaa, että Fortum on testannut bioöljyjä ja tehnyt polttokokeita jo 2000-luvulla sekä Ruotsissa että Suomessa. Kokemukset jo tuolloin olivat rohkaisevia. Syntyvä öljy on hapan, perinteiseltä suksitervalta tuoksahtava neste, jossa energia on jo varsin tiiviissä muodossa, noin kolme kertaa tiiviimmässä kuin metsätähteessä ja jonkin verran tiiviimmässä kuin puupelleteissä. Koska jäljellä on jonkin verran vettä, pyrolyysiöljyn lämpöarvo tilavuusyksikköä kohti on noin puolet polttoöljyn vastaavasta. Joka tapauksessa bioöljy tarvitsee huomattavasti vähemmän varasto tilaa ja kuljetuskapasiteettia kuin perusmuodossaan metsähakkeena olevat biomassat. VTT:n ja suomalaisyhtiöiden hankkeessa pyrolyysireaktori on sijoitettu koevoimalaitoksen leijukattilan yhteyteen. Pyrolyysissä syntyneet kaasu ja hiili voidaan polttaa kattilassa energian tuottamiseksi. Öljy otetaan talteen, ja tarkoituksena on myöhemmin keväällä päästä testaamaan bioöljyn polttamista Fortumin Masalan lämpökeskuksella. Odotuksemme on, että bioöljy palaa yhtä puhtaasti kuin polttoöljy, jolloin erillistä savukaasujen puhdistusta ei tarvita. Lisäksi öljy on rikitön eikä sen poltosta synny rikkipäästöjä, kuten ei pienhiukkaspäästöjäkään. Ennen kaikkea hiilidioksidi päästöt ovat noin 90 prosenttia pienemmät kuin fossiilisten polttoöljyjen päästöt, Sipilä korostaa. Lämmöntuotannossa tai sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) bioöljyt voivat mahdollistaa kivihiilen ja öljyn korvaamisen biomassoilla hyvinkin nopeasti. CHP-laitoksissa on mahdollista päästä jopa 80 prosentin energiahyötysuhteeseen. Suomessa kehitettävä konsepti on sovellettavissa periaatteessa kaikkiin biomassoihin. Pohjoismaissa integrointi metsäteollisuuden ainespuun hankintaan on Sipilän mielestä luontevin ja kilpailukykyisin vaihtoehto. Etelä-Euroopassa voidaan käyttää peltobiomassoja ja eteläisellä pallonpuoliskolla hyödyntää sokeriruo on ja palmuöljyn tuotannon sivuvirtoja. Joka tapauksessa pyrolyysi on Sipilän mielestä selkeästi edullisin tapa tuottaa kiinteistä biomassoista nestemäistä polttoöljyä niin investointi- kuin tuotantokustannustenkin kannalta. Hän pitää teknisesti mahdollisena, että ensimmäinen kaupallinen koelaitos voisi olla toiminnassa vuonna 2013. Varmaa on, että seuraavien viiden vuoden aikana on tiedossa merkittäviä markkinoille tuloja niin Euroopassa kuin Amerikassakin, Kai Sipilä vakuuttaa. forte 1/2010 21

PITKÄN juoksi MATKAN KASVOT Päätös lähteä energia-alalle kristallisoitui Sasu Valkamolle opintojen loppusuoralla syventymisvaihtoehtoja miettiessä. Hän suuntasi Teknillisen korkeakoulun energiatekniikan laitokselle, koska piti sitä kiehtovana ja merkittävänä tulevaisuuden alana. Eikä ole kaduttanut, tällä alalla käydään koko ajan mielenkiintoista yhteiskunnallista keskustelua, Valkamo sanoo. Hän on itse juuri nyt yhden merkittävimmän energiapoliittisen keskustelun ytimessä: Valkamo luotsaa Fortumin Loviisa 3 -hanketta, jonka tavoitteena on saada lupa kolmannelle ydinvoimalaitosyksikölle Loviisaan. Suunnitelmien mukaan Loviisa 3:n energiantuotanto alkaa vuonna 2020. Enää odotetaan valtioneuvoston päätöstä periaatepäätöshakemukselle. Päätöstä odotetaan kaikkea muuta kuin toimettomana. Loviisa 3:n rakentamista valmistellaan monella rintamalla. Käymme valmistavia keskusteluja toimittajien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa, teemme aikatauluja ja täsmennämme tavoitteita. Näiden avulla pyritään edesauttamaan seuraavien vaiheiden eteenpäin vientiä, Valkamo kertoo. Vuoden 2010 aikana Loviisassa tehdään muun muassa kolmannen yksikön rakennuspaikkaa koskevia tutkimuksia ja tarkistetaan laitostoimittajien kanssa teknisiä konsepteja. Omaksi tavoitteekseen Valkamo on asettanut sen varmistamisen, että Fortumilla on mahdollisimman realistinen lähtötilanne projektin toteutukselle ja että päätökset tehdään oikein perustein. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen on pitkäjänteinen projekti, ja harva pääsee tällaista toteuttamaan. Uskon, että hyvät esivalmistelut päätöksenteon pohjana ovat menestyksen avaimet, unohtamatta tietenkään kurinalaista toteuttamista, Valkamo sanoo ja paljastaa, ettei miettinyt kahta kertaa hankkeeseen lähtöä. Kokonaiskuvan muodostaminen jo projektin alkuvaiheessa on ollut haastavinta ja ehdottomasti mielenkiintoisinta, hän lisää. Fortumin argumentit Loviisa 3:n puolesta ovat selvät. Vankka osaaminen ja kokemus ydinvoimalaitostoiminnasta, tarvittavat resurssit, ydinjätteen loppusijoituspaikka sekä infrastruktuuri ja kaavoitus Hästholmenin saarella ovat jo olemassa. Kolmas yksikkö turvaisi energiantuotannon jatkumisen ja työpaikat Loviisassa vähintään 60 vuodeksi rakentamisen jälkeen sittenkin, kun vanhat voimalaitosyksiköt poistuvat käytöstä. Yksi merkittävimmistä eduista on se, että olemme sitoutuneet rakentamaan Loviisaan ydinvoimalaitosyksikön, jossa sähkön ja lämmön yhteistuotanto on mahdollista. Pääkaupunkiseudulle ydinkaukolämpö on turvallinen ja tehokas vaihtoehto, joka alentaisi huomattavasti sen sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä, Valkamo tähdentää. Ydinvoiman rakentaminen tukee hallituksen tavoitetta Suomen energiatuotannon omavaraisuudesta. Kotimaahan rakennettava lisäydinvoima auttaa Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteensa, kun vanhaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa kapasiteettia poistuu lähivuosikymmenten aikana käytöstä. Ydinvoiman rakentaminen tukee hallituksen tavoitetta Suomen energiatuotannon omavaraisuudesta. Jotta se onnistuisi, bioenergian rinnalle tarvitaan ydinvoimaa, Valkamo sanoo. Valkamo on seurannut energia-alan kehitystä läheltä jo miltei kaksikymmentä vuotta. Hän aloitti 22 forte 1/2010