SIMON KARSIKKOON SUUNNITELLUN YDINVOIMALAN YHTEISKUNTATALOUDELLISET VAIKUTUKSET Loppuraportti 15.12.2010 Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry
2 Esipuhe Fennovoima Oy suunnittelee ydinvoimalaa Pohjois-Suomeen, Simon Karsikkoon tai Pyhäjoen Hanhikiveen. Fennovoima Oy valitsee laitospaikan vuoden 2011 alkupuoliskolla. Ydinvoimalan rakentamista valmistelevat työt alkavat vuonna 2012, ja varsinaisten rakennustöiden aloitusajankohta on vuonna 2014. Ydinvoimalan käyttö alkaa vuonna 2020. Ydinvoimalan rakentaminen kehittää aluetta merkittävästi ja vaikuttaa koko Pohjois- Suomeen. Tämän hankkeen tarkoituksena on valmistaa Kemi-Tornion alueen kuntia ja muita julkisen sektorin toimijoita sekä alueen yrityksiä ydinvoimalan rakentamiseen. Hankkeesta on tiedotettu myös alueen asukkaille. Tässä raportissa kerrotaan ydinvoimalan aluetaloudellisista vaikutuksista ja siitä, miten alueen tulee kehittää sekä julkisten palveluiden tarjontaa että yritysten toimintaa. Yrityksille suunnattuna palveluna on syntynyt Partnerbook, jonka avulla ydinvoimalan rakentamiseen palveluitaan tarjoavat yritykset voivat verkottua ja rakentaa yhteistyötä. Hankkeen ovat rahoittaneet Lapin Liitto ja Kemi-Tornion alueen kunnat. Hankkeen hallinnoijana toimi Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Juho Korteniemi ja johtavana konsulttina Panu Pasanen Bionova Consultingista. Aluetaloudellisten laskelmien laadinnasta vastasi yhteistyössä Bionovan kanssa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hankkeen projektisihteerinä toimi Pia Inkilä-Karjalainen Kemi- Tornio alueen kehittämiskeskus ry:stä. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet: Esko Tavia (pj), Simon kunta Martti Ruotsalainen (siht.), Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus Ossi Repo, Kemin kaupunki (vpj.) Mika Simoska, Tervolan kunta Tommi Lepojärvi, Keminmaan kunta Raimo Ronkainen, Tornion kaupunki Minna Palosaari, Fennovoima Oy Antti Vilkuna, Voimaosakeyhtiö SF Antti Pihko, Outokumpu Oy Martti Kankaanranta, Länsipohjan yrittäjät Timo Rautajoki, Lapin kauppakamari Matti Uusimäki, Lappia Samu Rötkönen, Lapin Liitto Projektilla Kemi-Tornion alue on vahvistanut valmistautumistasoaan ydinvoimainvestoinnin sijoituspaikkana. Kiitämme hankkeeseen osallistuneita. Kemissä, 15. joulukuuta 2010 Esko Tavia Ohjausryhmän puheenjohtaja Martti Ruotsalainen Toimitusjohtaja
3 Sisällysluettelo ESIPUHE... 2 SISÄLLYSLUETTELO... 3 1 TIIVISTELMÄ... 4 2 YDINVOIMALAN RAKENTAMISVAIHEEN TALOUSVAIKUTUKSET... 6 2.1 KÄYTETYT MENETELMÄT JA OLETUKSET... 6 2.2 RAKENTAMISVAIHEEN TALOUDELLINEN ARVO... 6 2.3 RAKENTAMISVAIHEEN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS... 7 2.4 RAKENTAMISVAIHEEN TYÖVOIMAN TARPEEN TÄYTTÄMINEN... 8 3 YDINVOIMALAN KÄYTTÖVAIHEEN TALOUSVAIKUTUKSET... 10 3.1 KÄYTETYT MENETELMÄT JA OLETUKSET... 10 3.2 KÄYTTÖVAIHEEN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS... 10 3.3 KÄYTTÖVAIHEEN TALOUDELLINEN ARVO... 11 3.4 KÄYTTÖVAIHEEN TYÖVOIMAN TARPEEN TÄYTTÄMINEN... 11 4 YDINVOIMALAHANKKEEN MUUT TALOUSVAIKUTUKSET... 13 4.1 LIITÄNNÄISINVESTOINNIT... 13 4.2 VAIKUTUKSET KUNTIEN VEROTULOIHIN... 13 4.3 INVEST IN -TOIMINTA... 14 4.4 MUUT VAIKUTUKSET... 15 5 YDINVOIMALAN AIHEUTTAMAT TARPEET JA NIIHIN VASTAAMINEN... 16 5.1 TYÖVOIMAN TARPEET JA SAATAVUUS KEMI-TORNION ALUEELLA... 16 5.2 MAJOITUSTARVE JA SAATAVILLA OLEVA MAJOITUSKAPASITEETTI... 16 5.3 KAAVOITUSTARVE... 18 5.4 HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUIDEN SEKÄ VAPAA-AJAN PALVELUIDEN TARPEET... 18 5.5 TEKNISTEN PALVELUIDEN TARVE... 19 6 YDINVOIMALAHANKE JA KEMI-TORNION ALUEEN YRITYSTEN OSAAMINEN... 20 6.1 YDINVOIMALAHANKKEEN VAATIMA OSAAMINEN... 20 6.2 KEMI-TORNION ALUEEN YRITYSTEN OSAAMINEN... 21 6.3 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION ALUEEN YRITYSTEN OSAAMISESTA... 23 7 KEHITYSTARPEET KEMI-TORNION ALUEEN YRITYSTOIMINNASSA... 24 7.1 MYYNTI JA MARKKINOINTI... 24 7.2 VERKOSTOITUMINEN... 25 7.3 LAATUJÄRJESTELMÄT... 25 7.4 KIELITAITO... 27 7.5 KAUPALLISET RISKIT YDINVOIMAHANKKEESSA... 27 8 YHTEENVETO KEMI-TORNION ALUEEN VAHVUUKSISTA JA KEHITYSTARPEESTA... 29 8.1 TIIVISTELMÄ ALUEEN VAHVUUKSISTA... 29 8.2 TIIVISTELMÄ ALUEEN KEHITTÄMISTARPEISTA... 30 LIITE 1: AIKATAULU... 32
4 1 Tiivistelmä Ydinvoimalainvestointi toteutetaan neljässä vaiheessa. Nyt meneillään on hankintavaihe (liite 1). Vaihtoehtoiset ydinvoimalan sijoituspaikat ovat Simon Karsikko ja Pyhäjoen Hanhikivi. Fennovoima Oy päättää voimalan sijoituspaikan vuoden 2011 alkupuoliskolla. Hankintavaihetta seuraa rakentamisvaihe. Valmistelevat työt alkavat vuonna 2012, ja merkittävät rakennustyöt alkavat vuonna 2014. Ydinvoimalan käyttö alkaa suunnitelman mukaan vuonna 2020 ja kestää noin 60 vuotta. Ydinvoimalan käyttövaiheen aikana toteutetaan vuosihuoltoja noin 1 2 vuoden välein. Hanke vaikuttaa merkittävästi vuosille 2012 2020 sijoittuvana rakentamisvaiheessa Pohjois- Suomen ja etenkin Kemi-Tornion alueen talouteen. Rakentamisvaiheessa Pohjois-Suomeen syntyy 16 350 uutta henkilötyövuotta, joka vastaa vuodessa keskimäärin 2 000 henkilötyövuotta. Positiivinen vaikutus Pohjois-Suomen muuttoliikkeeseen olisi parhaana vuotena noin 500 henkilöä. Vaikutus on suurimmillaan vuosina 2016 2017. Eniten ydinvoimahankkeesta hyötyvät sektorit ovat rakennusala ja laitevalmistus. Ydinvoimalaan syntyy käyttövaiheen aikana uusia työpaikkoja noin 350 ja lisäksi muille toimialoille syntyy noin 350 uutta työpaikkaa. Käyttövaiheen aikana kasvavat merkittävästi erilaiset palvelualat. Vuosihuolto on merkittävä alihankintasektorin työllistäjä. Sen työllistävä vaikutus voi noin 60 henkilötyövuotta. Rakentamisaikana voimalaitos työllistää noin 3 000 4 000 henkilöä. Teknisen työvoiman saatavuus Kemi-Tornion alueella on hyvä, sillä alueella työskentelee parhaillaan tuhansia ihmisiä prosessiteollisuudessa sekä sitä palvelevissa tehtävissä. Alueen koulutus tukee tätä osaamista ja uusiin koulutustarpeisiin voidaan vastata hyvin. Myös käyttövaiheen aikana työllistyy eri alojen koulutettuja ammattilaisia. Hankkeessa työskentelevien henkilöiden läheisten työllisyysmahdollisuudet ovat erittäin hyvät väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi. Ydinvoimalan rakentaminen aiheuttaa majoitustarpeen. Rakentajat voidaan majoittaa ydinvoimalan alueelle rakennettavaan majoituskylään, majoituspalveluja tarjoavien yritysten tiloihin ja vapaana oleviin asuntoihin. Alueen majoituskapasiteetti tulee riittämään majoitustarpeen tyydyttämiseen koko hankkeen ajan. Kaavoituksessa on varauduttu uusien teollisuusalueiden, tilapäisasumisen sekä uudisrakentamisen tarpeisiin. Muiden julkisten palveluiden kysyntään vastataan palveluiden kehittämisellä. Kemi-Tornion alue on huomattava prosessiteollisuuden ja sen palveluiden merkittävä osaamiskeskittymä, joka tarjoaa palveluitaan ydinvoimalahankkeelle sekä rakentamisen että käyttövaiheen aikana. Lisäksi alueelta löytyy kokemusta ydinvoimalaitoksen rakentamisesta. Alueen yritysten tulee kiinnittää huomiota kansainvälisen myynti- ja projektiosaamisen kehittämiseen, laatujärjestelmiin, kielitaitoon ja verkostoitumiseen. Ydinvoimalahanke tarjoaa mahdollisuuden saada Kemi-Tornion alueelle uusia, alueen ulkopuolelta tulevia osaajia ja yrityksiä.
5 Hankkeessa mallinnettiin ydinvoimalan suorat talousvaikutukset ja näistä aiheutuvat vaikutukset työvoiman tarpeisiin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Lisäksi tehtiin analyysi, jossa tarkasteltiin muuttoliikkeen vaikutuksia. Mallinnuksen tarkoituksena oli selvittää, mille sektoreille syntyy uusia työpaikkoja ydinvoimalainvestoinnin myötä ja kuinka suuria vaikutuksia investoinnista hyötyville sektoreille aiheutuu. Tutkimuksessa on otettu huomioon muille toimialoille syntyvien työpaikkojen kerrannaisvaikutukset. Tämän selvityksen on laatinut Bionova Consulting ja sen on saattanut lopulliseen muotoonsa Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry. Raportti on laatijoiden näkemys hankkeen vaikutuksista ja varautumistarpeista.
6 2 Ydinvoimalan rakentamisvaiheen talousvaikutukset 2.1 Käytetyt menetelmät ja oletukset Pohjois-Suomen alueelle kohdistuvia ja vuosille 2012 2019 sijoittuvan rakentamisvaiheen talousvaikutuksia on mallinnettu Helsingin yliopiston kehittämällä CGE RegFinDyn - simulointimallilla. Kyseessä on ns. dynaamisen tasapainon malli. Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen kansan- ja aluetalouden kirjanpitoa, jota on täydennetty Lapin liiton tilastotiedoilla. Laskelmat on laadittu olettaen laitoksen kustannuksiksi 6 miljardia euroa. Selvityksen tarkoituksena oli tutkia hankkeen vaikutuspotentiaali ja Kemi-Tornion alueen kyky vastata hankkeen työvoima- ja palvelutarpeisiin. Tulokset sisältävät talouden kerrannaisvaikutukset. Kerrannaisvaikutuksilla tarkoitetaan vaikutuksia, jotka syntyvät muille toimialoille ydinvoimalan luoman kysynnän ansiosta. Tuloksista on poistettu inflaation vaikutus. 2.2 Rakentamisvaiheen taloudellinen arvo Ydinvoimalan suorat talousvaikutukset rakentamisaikana arvioitiin seuraavasti. Kotimaisuusaste on 40 % kokonaisuudesta. Investointi jakautuu koneisiin ja laitteisiin, rakentamiseen ja työmaapalveluihin. Kemi-Tornion alueen osuudeksi kotimaisesta työstä arvioitiin neljäsosa. Investoinnin jakautuma-arviot tehtiin hankkeen YVA-selvitysten perusteella. Kokonaisarvo, Arvo kotimaassa, Investoinnin osat MEUR Kotimaisuusaste MEUR Koneet ja laitteet 3 300 20 % 660 Rakentaminen 1 800 55 % 1 155 Työmaapalvelut 900 65 % 585 Yhteensä 6 000 MEUR 40 % 2 400 MEUR Taulukko: Kotimaisuusaste ydinvoimainvestoinnissa 1 Fennovoima Oy valmistelee valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti enintään 1 800 MW sähkötehon ydinvoimainvestointia. Vaihtoehtoiset laitostoimittajat ovat AREVA ja Toshiba (reaktori) sekä Alstom ja Siemens (turbiini). Laitostoimittajat valitaan alustavasti vuonna 2012. 1 Lähde: Bionova Consulting, perustuu hankkeen YVA-selvityksiin (Pöyry Energy Oy, 2008)
7 2.3 Rakentamisvaiheen työllistävä vaikutus Taloudellinen vaikutus alueelle syntyy investoinnista ja sen toteuttamiseen osallistuvien yritysten työllistävästä vaikutuksesta. Voimalan rakentamisen on oletettu kestävän kahdeksan vuotta, ja vaikutukset jakautuvat tälle ajalle. Tarkasteluyksikkönä on käytetty henkilötyövuotta. Henkilötyövuosi kuvaa yhden henkilön vuoden aikana tekemää työtä. Tarkastelussa selvitettiin seutukunnan työllisyydestä saamaa hyötyä. Hankkeessa mallinnettiin vaikutuksia aloille, joille vaikutukset ovat merkittäviä ja voivat aiheuttaa työvoiman lisäkoulutustarvetta tai muuta varautumistarvetta. Työmaan investointien arvioidaan saavuttavan huippunsa vuosina 2016 2017. 2.3.1 Työvoiman tarpeen jakautuminen toimialoittain Ydinvoimalasta hyötyvät Pohjois-Suomessa erityisesti koneiden ja laitteiden valmistus ja rakentaminen. Lisäksi liike-elämän palveluiden ja vähittäiskaupan aloilla on merkittävää kasvupotentiaalia. Mallinnuksen mukaan voimalaitos tuo Pohjois-Suomeen rakentamisvaiheen aikana yhteensä noin 16 350 uutta henkilötyövuotta. Ydinvoimalan luomat uudet työpaikat rakentamisaikana 2012 2019 yhteensä Pohjois-Suomessa, henkilötyövuotta Koneiden ja laitteiden valmistus 4 219 Rakentaminen 4 033 Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimusalan sekä liike-elämän palvelut 2 725 Tukku- ja vähittäiskauppa 1 537 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 1 431 Koulutus 880 Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 714 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 424 Muut alat yhteensä 388 Yhteensä henkilötyövuosia 16 350 htv Taulukko: Ydinvoimalan rakentamisvaiheen työllisyysvaikutuksia Pohjois-Suomessa aloittain Laskelmassa on käytetty Tilastokeskuksen alueellisen panos tuotos-tutkimuksen arvioita tuotannon vaikutuksesta työllisyyteen. Näiden perusteella laskelmissa on oletettu, että noin 60 % vaikutuksista on suoria ja 40 % kerrannaisvaikutuksia. Näin laskien hankkeen luomat uudet henkilötyövuodet (16 350) jakautuvat seuraavasti: välitön työvoiman tarve noin 9 500 ja kerrannaisvaikutuksien kautta syntyvä tarve noin 6 800 henkilötyövuotta. 2.3.2 Työvoiman tarpeen ajallinen jakautuminen Hankkeen rakentamisvaiheen työvoiman tarve jakautuu koko rakentamisajalle, jonka on oletettu kestävän kahdeksan vuotta. Rakentamisvaiheessa voimalaitostyömaa työllistää enintään 3 000 4 000 henkilöä. Arvio hankkeen työllistämien henkilöiden määrästä on esitetty seuraavassa kuvassa. Työvoimantarpeen on arvioitu kehittyvän siten, että alkuvuosina
8 pääpaino on rakennustöissä, kun taas loppuvaiheessa tärkeimmässä osassa ovat asennustyöt. On otettava huomioon, että todellisuudessa profiili voi poiketa kuvan arviosta. Rakentamisvaihe, työpaikkojen jakautuminen ajallisesti ja aloittain Työmaan johto ja valvonta Rakennustyöt Asennustyöt Työmaapalvelut Kuva: Rakentamisvaiheen työvoimantarpeen alustava profiili 2.4 Rakentamisvaiheen työvoiman tarpeen täyttäminen 2.4.1 Rakentamisvaiheen työvoiman lähteet Voimala tarvitsee rakentamisvuosina työvoimaa yhteensä noin 16 350 henkilötyövuotta. Työvoimantarpeeseen voidaan vastata mm. rakennusalan täydennyskoulutuksella. Työvoimaa saadaan useasta lähteestä: 1. Kemi-Tornion alueen työllisistä, joista osa on alan vaihtajia 2. Lähialueen työttömistä, joista osa työllistyy 3. Alueelle muuttajista 4. Muualla asuvista ihmisistä Vaikka alueen kuntatalouden kannalta viimeisen ryhmän tuoma taloudellinen hyöty onkin muita ryhmiä pienempi, on huomattava, että nämä henkilöt eivät myöskään lisää kysyntää kunnan palveluille. Laskelmissa on arvioitu, että työmaalla muualta töissä kulkevat henkilöt käyttäisivät koko rakentamisvaiheen aikana noin 27 miljoonaa euroa Kemi-Tornion alueella.
9 Raha käytettäisiin majoitukseen, ravitsemukseen, vähittäiskauppaan ja palveluihin, joille syntyy noin 100 henkilötyövuotta. 2.4.2 Muuttoliike rakentamisaikana Muuttoliike on määritelty tavanomaiseen tapaan nettomuuttona, joka on tulo- ja lähtömuuton erotus henkilöinä. Kun nettomuutto on positiivinen, tulomuutto on suurempaa kuin lähtömuutto. Laskentamalli antaa ennusteen nettomuutolle, joka määräytyy ydinvoimalan aikaansaaman elintaso- ja työttömyysasteen erojen perusteella. Vertailupohjana toimivat muut maakunnat, joiden kanssa muuttoliike tapahtuu. 600 578 500 487 400 343 henkilöä 300 200 159 246 141 100 56 0-100 -200 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019-117 Kuva: Arvio Simon ydinvoimalan vaikutuksista Pohjois-Suomen nettomuuttoon. Muuttoliike mallinnettiin hankkeessa. Voimalan rakentamisvaiheen aikana muuttajien osuus on merkittävä, jopa 15 % voimalan suorasta työvoiman tarpeesta. Mallin antama ennuste ei kerro, mihin kuntaan muuttajat asettuvat. Voidaan kuitenkin olettaa, että suurin osa asettuu asumaan lähelle Simoa saatavilla olevan majoituskapasiteetin mukaan.
10 3 Ydinvoimalan käyttövaiheen talousvaikutukset 3.1 Käytetyt menetelmät ja oletukset Käyttövaiheen talousvaikutukset on laskettu Kemi-Tornion seutukunnan alueelle vuodesta 2020 alkaen. Vaikutukset mallinnettiin Helsingin yliopiston kehittämällä CGE RegFinDyn - simulointimallilla. Perusaineistona mallinnuksessa on käytetty Tilastokeskuksen kansan- ja aluetalouden kirjanpidon aineistoa, jota on täydennetty Lapin liiton tilastotiedoilla. Laskelmat on tehty olettaen ydinvoimalaitoksen kokoluokaksi 1700 MW. Tulokset sisältävät talouden kerrannaisvaikutukset. Kerrannaisvaikutuksilla tarkoitetaan vaikutuksia, jotka syntyvät muille toimialoille ydinvoimalan luoman kysynnän ansiosta. Tuloksista on poistettu inflaation vaikutus. 3.2 Käyttövaiheen työllistävä vaikutus Käyttövaiheen työllistävästä vaikutuksesta merkittävä osa on ydinvoimalan suoraan palkkaamaa henkilökuntaa. Myös ydinvoimalan alihankintaketjun vaikutus näkyy tuloksissa. Muita potentiaalisia käyttövaiheen ajan kasvualoja ovat palvelut. Palveluiden kasvu ostovoiman kasvuun, olettaen että suurin osa käyttöhenkilökunnasta asuu Kemi-Tornion seutukunnassa. Työllisyysvaikutukset on määritetty nykyisen elinkeinorakenteen pohjalta. Laskelmassa ei ole otettu huomioon elinkeinorakenteen mahdollista laajentumista uusille toimialoille. Käyttövaiheen työllisyysvaikutukset, Kemi-Tornion seutukunta Henkilötyövuotta Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 346 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 116 Massan, paperin yms. valmistus, kustannus ja painatus 58 Koulutus 49 Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 25 Rakentaminen 24 Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimusalan sekä liike-elämän palvelut 23 Tukku- ja vähittäiskauppa 21 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Muut 5 Yhteensä 692 Taulukko: Käyttövaiheen työllisyysvaikutukset Kemi-Tornion seutukunnassa henkilötyövuosina
11 Sähköntuotantoon syntyy noin 350 työpaikkaa ja muille aloille sama määrä. Yhteensä työpaikkoja syntyy noin 700. lähes Palvelualoista terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut saavat suurimman työllisyyden lisäyksen, yhteensä yli 100 uutta henkilötyövuotta. Muutkin palvelualat vahvistavat työllisyyttään. Lisäksi vuosihuolto on alihankinnan osalta merkittävä työllistäjä. Vuosihuollon toteutuslaajuus ja työvoimantarve vaihtelevat vuosittain. Vuosihuoltoon voi osallistua noin 1 000 henkilöä arviolta 2 3 viikon ajaksi. Mikäli vuosihuolto toteutetaan tässä laajuudessa, tämä vastaa suoraan noin 60 henkilötyövuotta. Hankkeessa työskentelevien henkilöiden läheisten työllisyysmahdollisuudet Kemi-Tornion alueella ovat erittäin hyvät väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi. 3.3 Käyttövaiheen taloudellinen arvo Voimalan käyttöajaksi on oletettu 8 000 h/vuosi. Voimalan oletetaan pääsevän puoleen eli 850 MW:n kapasiteettiin vuoden 2020 aikana ja täysi kapasiteetti 1 700 MW saavutetaan vuoden 2021 aikana. Sähkön tuotantokustannuksella 35 EUR/MWh voimalan liikevaihdoksi saadaan 476 miljoonaa euroa vuodesta 2021 lähtien. Käytetty ydinvoimasähkön tuotantokustannus perustuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston laatimaan tutkimusraporttiin. 2 Ydinvoimalan käyttöhenkilökunnasta oletetaan 85 % asuvan Kemi- Tornion seutukunnan alueella. Lisäksi käyttövaiheen talousvaikutuksina otettiin huomioon ydinvoimalan tarvitsemat vuosihuollot (40 MEUR/vuosi). Sähkön hinta 35 EUR/MWh perustuu kustannusperusteiseen sähkönhinnoitteluun osakkaille Mankala-periaatteen mukaisesti. Koska ydinvoimayhtiö myy tuottamansa sähkön osakkailleen kustannuksia vastaavaan hintaan, tämä hinta ei vastaa sähkön markkinahintaa. Sähkön markkinahinta on käyttövaiheen vuosina 2020 2080 merkittävästi tätä korkeampi, jolloin voimalan merkitys Suomen ja osakkaidensa taloudelle on tässä esitettyä huomattavasti suurempi. 3.4 Käyttövaiheen työvoiman tarpeen täyttäminen Fennovoima Oy:n arvio ydinvoimalaitoksen työvoiman tarpeelle on noin 300 400 henkilöä. Lisäksi noin sata henkilöä tekee Fennovoima Oy:lle töitä ostopalveluiden kautta. Tämän lisäksi ydinvoimala työllistää vuosihuoltoihin osallistuvat työntekijät. 3 Koulutettavien käyttöhenkilöiden rekrytointi aloitettaneen vuosina 2016-2017. Käyttöhenkilökunnalta edellytetään tiedon hakemisen, yhdistelemisen ja kehittämisen taitoja, poikkitieteellisyyttä, englannin kielen taitoa sekä valpasta asennetta. Tarkat koulutus- ja kokemusvaatimukset riippuvat tehtävästä. Henkilöstön sitoutuminen laitoksen pitkän aikavälin kehittämiseen on tärkeää, jolloin paikalliset osaajat sijoittuvat hyvin rekrytoinnissa. 4 2 Tarjanne, R, Kivistö, A: Sähkön tuotantokustannusvertailu. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (2008) 3 Lähde: Fennovoima Oy (syksy 2010) 4 Nina Koivula, Fennovoima Oy. Esitys ydinvoimalan aiheuttamat koulutustarpeet -tilaisuudessa 4.5.2010, Kemi
12 Ydinvoimalaitos työllistää teknisestä luonteestaan huolimatta laajasti eri alojen ammattilaisia. Henkilöstön mahdollisia koulutustaustoja on esitetty kuvassa alla. Ydinvoimalaitoksella henkilöstön jakauma poikkeaa muista teollisuushankkeista lähinnä seuraavasti: - Ydinvoimalaitos ei työllistä myyntityötä tekevää henkilöstöä, koska valmistettavan sähkön käyttävät tai myyvät eteenpäin yrityksen omistajat - Korkeakoulututkinto on henkilöstön keskuudessa yleinen Kuva: Fennovoima Oy:n arvio käyttövaiheessa tarvittavasta henkilöstöstä ja tehtävistä 5 Laitoksen käyttöaikana henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti. Henkilöstön kouluttaminen tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia Fennovoima Oy:lle ja alueen oppilaitoksille. Yhteistyömahdollisuudet liittyvät paitsi ydinvoimalan henkilöstön koulutukseen, myös alueen nuorten motivoimiseen ydinvoima- ja energia-alalle sekä ydinvoima-alan peruskurssien järjestämiseen alueen opiskelijoille riippumatta koulutusasteesta tai -ohjelmasta. 5 Lähde: Fennovoima Oy (kevät 2010)
13 4 Ydinvoimalahankkeen muut talousvaikutukset 4.1 Liitännäisinvestoinnit Fennovoima Oy rakentaa Suomeen uutta ydinvoimaa, jolla tuotetaan kohtuuhintaista sähköä elinkeinoelämälle ja kotitalouksille, parannetaan Suomen sähköomavaraisuutta ja lisätään kilpailua sähkömarkkinoilla. Ydinvoimalan välillisinä vaikutuksina voidaan pitää hankkeita, joiden toteutuminen perustuu ydinvoimalan olemassaoloon, toisin sanoen hankkeet jäisivät tai saattaisivat jäädä toteutumatta ilman ydinvoimainvestointia. Alla olevassa taulukossa on esitetty ydinvoimalahankkeeseen suoraan tai osittain liittyviä hankkeita. Kyseessä oleviin projekteihin sähkön saatavuudella tai hankkeen sijoittumisella Kemi-Tornion seutukuntaan olisi ratkaiseva merkitys. Ydinvoimahankkeen vuoksi suoraan tehtävät investoinnit Investoinnin koko Hanketta tukeva infrastruktuuri (Simo, Kemi) 70 MEUR 6 Muut, esim. tieinvestoinnit (Simo, Kemi) Useita miljoonia Ydinvoimahankkeella erittäin suuri merkitys Outokummun Ferrokromi-investointi (Tornio). Päätös tuotannon laajentamisesta julkistettiin 9.6.2010. 440 MEUR Outokummun tulevat kehittämisinvestoinnit lähivuosina ja vuosikymmeninä (Tornio) Satoja miljoonia Ydinvoimahankkeella mahdollisesti ratkaiseva vaikutus Sarius (Kemi) 120 MEUR Taulukko: Ydinvoimahankkeen mahdollisia liitännäisinvestointeja Ydinvoimala tukee osaltaan alueen teollisen infrastruktuurin ja satamien kehittymistä sekä osaamispohjan laajentumista. Tällä voi osaltaan olla positiivisia vaikutuksia myös muita teollisuushankkeita, kuten biodiesellaitoksen sijoituspaikkakuntaa, koskeviin päätöksiin. 4.2 Vaikutukset kuntien verotuloihin Kuntien verotuloja ei ole jaoteltu eri kunnille. Tämä johtuu siitä, että työntekijät voivat asua ja maksaa veroja haluamaansa kuntaan. Työntekijöiden asumispaikan valintaan vaikuttavat mm. sijainti ja palvelutarjonta. 4.2.1 Kiinteistöverot Ydinvoimalaitos maksaa kiinteistöveron Simon kuntaan. Lisäksi muut alueen kunnat saavat uusia kiinteistöverotuloja esimerkiksi ydinvoimalan työntekijöiden rakentamista uusista 6 Lähde: Fennovoima Oy:n YVA-selvitykset / Pöyry Energy Oy
14 asuinrakennuksista. Kiinteistöveroa maksetaan niin keskeneräisestä kuin valmiistakin rakennuksesta. Valmiin voimalan kiinteistövero on arviolta 3,5-5 miljoonaa euroa vuodessa. 7 4.2.2 Tuloverot Tuloverojen tarkkaa jakautumista kunnittain on vaikea arvioida, koska työntekijät voivat asua vapaasti valitsemissaan kunnissa. Rakentamisvaiheessa tuloverojen on arvioitu olevan 17 37 miljoonaa euroa riippuen investoinnin kokoluokasta, joka vastaa n. 2,8 4,6 miljoonaa euroa vuodessa. 8 Tuloveroja voi kuitenkin kertyä myös huomattavasti tätä enemmän. Ratkaisevia tekijöitä ovat seutukunnan asukkaiden työllistyminen hankkeeseen sekä ulkomaalaisten työntekijöiden määrä, verotuksellinen status ja kotipaikan määritys Suomeen. EU-lainsäädäntöön perustuen ulkomaalaisten asukkaiden tulee aloittaa verojen maksu uudelle asuinpaikkakunnalleen 6 kuukauden asumisen jälkeen. Pitkien työskentelyjaksojen, ydinvoimalaitosta rakentavien työntekijöiden tarkan kontrollin sekä suomalaisten viranomaisten kattavan yhteistyön vuoksi asiaa voidaan valvoa hyvinkin tarkasti. Esimerkiksi Eurajoen kunta on hyötynyt verotuloina jopa 7,5 miljoonaa euroa vuodessa TVO:n Olkiluoto 3 -hankkeen myötä. 9 4.3 Invest in -toiminta Ydinvoimalatyömaa tuo Kemi-Tornion alueelle lukuisia yrityksiä muualta Suomesta ja ulkomailta. Näiden pysyvämpää sijoittumista Kemi-Tornion alueelle voidaan tukea. Lisäksi alueelle voidaan houkutella yrityksiä, jotka näkevät alueen taloudellisen aktiviteetin mahdollisuutena oman toimintansa kasvulle. Tätä muualta tulevien investointien ja toimijoiden houkuttelua alueelle kutsutaan Invest in -toiminnaksi. Invest In -toiminta on yleistä Suomessa sekä kansallisesti että pienemmillä alueilla. Kansallisella tasolla asiaa edistää Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Invest In Finland - säätiö. Invest in -toimintaa tekevät mm. Oulun ja Lahden kaupunki. Osana toimintaa voidaan esimerkiksi etsiä ulkomaalaisia yrityksiä paikallisten yritysten kumppaneiksi, markkinoida alueen osaamista, rekrytointimahdollisuuksia, toimintamahdollisuuksia ja toimitiloja alueen ulkopuolella toimiville yrityksille sekä etsiä alueelliselle kehittämistyölle mahdollisia kumppaneita. Kemi-Torniolla on hyvä sijainti invest in -toiminnan kannalta. Alueelta voidaan etabloitua Suomen markkinoille, ja lisäksi alue sijaitsee Pohjois-Kalotilla, josta käsin liikkuminen ja toimiminen onnistuu hyvin myös Ruotsin, Norjan ja Venäjän markkinoilla. Lisäksi alueella on hyviä kokemuksia onnistuneesta yritysten houkuttelemisesta Tornio-Haaparannan rajalla - 7 Lähde: Fennovoima Oy 8 Lähde: Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin taustaselvitys, Pöyry Energy Oy (2008) 9 Suullinen tiedonanto 26.4.2010, Harri Hiitiö, Eurajoen kunta
15 hankkeen yhteydessä. Lappiin on suunnitteilla Invest in Lapland -hanke. Yhteistyö tämän hankkeen kanssa olisi perusteltua. 4.4 Muut vaikutukset 4.4.1 Rakentamisvaihe Ydinvoimala vahvistaa monia nykyisiä Kemi-Tornion seutukunnan palveluita. Erityisesti kuljetuspalvelut hyötyvät laitoksen rakentamisesta. Kemiin suuntautuva lento- ja junaliikenne saa lisämatkustajia, samoin autonvuokraamojen ja taksipalveluiden kysyntä kasvaa. Rakentamisaikana kysyntää on myös esimerkiksi vartiointi-, siivous-, kiinteistö-, hotelli- ja majoituspalveluille. 10 Ydinvoimalan rakentajilla voi olla myös kulttuuriin liittyviä erikoistarpeita. Tämä tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin suomalaisille kuin Suomeen muuttaville yrittäjille. Esimerkiksi Raumalle on perustettu puolalainen kauppa. 4.4.2 Käyttövaihe Ydinvoimalan käyttövaiheessa kysyntää on vastaaville palveluille kuin rakentamisvaiheessakin. Käyttövaiheen ajan henkilöstö tarvitsee esimerkiksi vähittäiskaupan, ravintola-alan ja vapaa-ajan palveluita, joiden kysyntää kasvaa. 10 Lähde: Fennovoima Oy
16 5 Ydinvoimalan aiheuttamat tarpeet ja niihin vastaaminen 5.1 Työvoiman tarpeet ja saatavuus Kemi-Tornion alueella Voimalan rakentamisvaiheessa tarvitaan paljon teollisuusrakentamisen osaajia. Kemi-Tornion alueella asuu ja työskentelee kaikkiaan noin 2 000 rakennusalan ammattilaista. Teollisuuspalveluyrityksissä työskentelee vastaavasti yli 2 000 työntekijää (osa sisältyy myös rakennusalan lukuun). Kaikkiaan ydinvoimasektoria sivuavilla aloilla työskentelee yli 10 000 ihmistä. Alueen työvoimalla on siis erinomaiset edellytykset toteuttaa ydinvoimahankkeesta merkittävä osa. Kemi-Tornion seutukunta, Meri-Lapin työvoimatoimiston tilastoimat työpaikat Toimiala Työpaikat 2007 Mekaaninen puuteollisuus 640 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 1 450 Metallituotteiden valmistus 2 700 Koneiden ja laitteiden valmistus 660 Rakentaminen 1 580 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 1 760 Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut 2 170 Yhteensä 10 970 Taulukko: Kemi-Tornion seutukunnassa tilastoidut työpaikat vuonna 2007 Käyttövaiheen ajaksi voimalaitokselle rekrytoidaan merkittävä määrä prosessiteollisuuden alan osaajia. Kemi-Tornion alueella on noin 6 000 prosessiteollisuuden työpaikkaa sekä yli 2 000 teollisuuden palvelualan työpaikkaa, joten alueella on hyvin laajaa eri prosessiteknologioiden osaamista. Yritysosaamista tarjoaa alueen insinööri- ja ammattikoulutus. Fennovoima Oy:llä on hyvät edellytykset rekrytoida alueelta prosessituntemusta omaavia teknisen koulutuksen saaneita henkilöitä. 5.2 Majoitustarve ja saatavilla oleva majoituskapasiteetti Ydinvoimalan rakentamisen yhteydessä työmaalla työskentelee parhaimmillaan 3 4 tuhatta henkilöä, joista suurin osa on kotoisin Kemi-Tornion alueen ulkopuolelta. Osa muualta saapuvista rakentajista asuu alueella vain tilapäisesti viikkoja tai kuukausia, mutta merkittävä osa kuitenkin muuttaa alueelle vähintään yli puoleksi vuodeksi tai useiksi vuosiksi. Esimerkiksi Rauman seutukunnassa, jossa rakennetaan parhaillaan ydinvoimalaa, ei tällä hetkellä ole juurikaan vapaita vuokra-asuntoja, vaan niihin joudutaan jonottamaan. Osa alueen ulkopuolelta tulevista rakentajista jäänee myös alueelle asumaan hankkeen jälkeen. Osa alueella pidempään asuvista rakentajista muuttaa perheensä kanssa. Rauman seudulle perheineen muuttaneet ovat lähinnä toimihenkilö- ja johtotason työntekijöitä.
17 Syntyneeseen majoituskapasiteetin vastataan seuraavasti: - Alueen nykyinen majoituskapasiteetti on noin 2 350 majoituspaikkaa. - Fennovoima Oy:n ydinvoimalan majoituskylän kapasiteetti on noin 1000 majoituspaikkaa. - Alueelle voidaan rakentaa yhteensä yli 3 200 uutta asuntoa. Kun Fennovoima Oy:n suunnittelema majoituskylä otetaan huomioon, Kemi-Tornio- Haaparanta -alueella on noin 3 350 majoituspaikkaa. Kun otetaan huomioon asuntorakentamisen mahdollisuudet, tilanne on majoituskapasiteetin osalta hyvä. Majoituskapasiteetti (hlöä) Kemi-Tornio-Haaparanta-alueella Määrä (hlö-paikkaa) Hotellit 1 430 Mökit 180 Asuntovaunupaikat 90 Kuntien vapaat vuokra-asunnot 550 Vapaat kerrostaloasunnot yksityisillä markkinoilla 100 Kaikki yhteensä 2 350 henkilöpaikkaa Taulukko: Alueen nykyinen majoituskapasiteetti ja sen muodostuminen Kemi-Tornion alueelle kaavoitettavissa oleva rakennuskanta 2012 2020 on 3 200 asuntoa, joista yli kolmannes on kerrostaloasuntoja. 11 Tämän lisäksi Fennovoima Oy rakentaa 1 000 asukkaan ydinvoimalan majoituskylän voimalaitoksen läheisyyteen. Alueelle on suunniteltu kahta merkittävää kiinteistökehityshanketta. Kemin Sariuksen kapasiteetti on 200 majoituspaikkaa ja 400 asuntoa sekä Simon asuntomessualueelle 150-250 asuntoa. Lisäksi markkinoille syntyy vuokra-asuntokapasiteettia. Majoitustarpeiden kasvu rakentamisaikana nostanee alueen omistusasuntojen kauppahintoja ja vuokratasoa. Käyttöaikana Kemi-Tornion alueelle syntyy n. 750 uutta työpaikkaa. Merkittävä osa käyttöaikana työllistyvistä henkilöistä haluaa asua omakotitaloissa. Tämä lisää omakotitalorakentamista. Tilapäistä pitkäaikaismajoitusta yritysten työntekijöille tarjoavat yritykset ja yksityishenkilöt. Rakennusliikkeet ja pääomasijoittajat voivat myös kehittää uusia hankkeita. Esimerkiksi Olkiluodon projektien yhteydessä Eurajoen kunta ei ole ollut itse aktiivinen, vaan on edistänyt asuntorakentamista merkitsemällä yleensä yhden tai enintään muutaman asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet rakenteilla olevista taloyhtiöistä. Näin rakennuttaja uskaltaa aloittaa rakentamisen, kun osa huoneistoista myydään varmasti. Rakentamisen jälkeen Eurajoen kunta myy asunnot. Kaupalliselle majoitustoiminnalle ydinvoimahanke on merkittävä mahdollisuus. Seutukuntaan on jo suunnitteilla lisää hotellikapasiteettia. Myös muita majoittumisen muotoja ja majoituspalveluita voidaan kehittää hankkeen yhteydessä. 11 Lähde: Meri-Lapin kuntajakoselvitys, Tekniikan ja maankäytön työryhmä, loppuraportti (2010)
18 5.3 Kaavoitustarve Ydinvoimalan rakentaminen lisää sekä pysyvän että tilapäisen asumisen tarvetta Kemi- Tornion alueella. Lopulliset vaikutukset riippuvat lukuisista tekijöistä, kuten rakentamisvaiheen työmaavahvuudesta sekä työntekijöiden ja näiden työnantajien osoittamasta kiinnostuksesta eri asumismuotoihin ja muiden alueen suurhankkeiden toteutumisesta. Voimassaolevalla maankäytön suunnittelulla voidaan vastata yli 3200 asunnon tarpeeseen. Kaavoituksessa on syytä varautua seudun yleiseen taloudellisen toimeliaisuuden ja asumistarpeiden kasvuun. Kaavoitukseen vaikuttavat alueella monet muutkin tekijät kuin ydinvoimala, jotka tulee kokonaisuutena ottaa huomioon eri kaavoitusprosesseissa 2010- luvulla. Ratkaisevia tekijöitä tarpeiden kannalta ovat mm. muiden suurhankkeiden toteutuminen ja aikataulutus sekä seudun palvelualojen kyky tuottaa jatkossakin alueelle uusia työpaikkoja viime vuosien tapaan. 5.4 Hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden sekä vapaa-ajan palveluiden tarpeet 5.4.1 Hyvinvointi- ja terveyspalvelut Ydinvoimahankkeessa työskentelevä henkilöstö tarvitsee hyvinvointi- ja terveyspalveluita samaan tapaan kuin muukin väestö. Terveyspalveluiden kysynnässä voidaan havaita kasvupotentiaalia myös aluetalousmallinnusten perusteella. Työmaa avaa mahdollisuuden työterveyspalveluita tuottaville yrityksille tarjota palveluitaan sekä kotimaisille että ulkomaisille yrityksille. Ydinvoimalahanke ei lisää merkittävästi julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää. Simon kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy Oulunkaaren kuntayhtymälle vuoden 2011 alusta. Oulunkaaren kuntayhtymä on varautunut suunnittelemaan ja järjestämään tarvittavat palvelut. Erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään Oulun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen yksiköissä. 5.4.2 Sivistystoimi Ydinvoimalaitosta rakennettaessa alueelle muuttaa merkittävä määrä uusia asukkaita. Esimerkiksi Raumalle on perustettu ranskalainen peruskoulu, jossa on muutamia kymmeniä oppilaita kerrallaan. Rauman kaupunki on tarjonnut koululle tilat sekä lakisääteiset palvelut, mutta varsinaisen opetuksen järjestävät ranskalaiset opettajat ja koulussa noudatetaan ranskalaisia tapoja. Kemi-Tornion alue varautuu kansainvälisen koulutuksen tarpeisiin. Oppilaat voivat käydä suomalaista koulua tai alueelle perustetaan kansainvälinen koulu. Kansalaisopistot tulevat tarjoamaan kieli- ja muita tarvittavia opintoja.
19 5.4.3 Vapaa-ajan palvelut Matkailun kehittämisessä on merkittäviä kaupallisia mahdollisuuksia. Kemi-Tornion alueella on lukuisia matkailukohteita, joita kehitetään alueen matkailuorganisaatioiden ja yritysten yhteistyöllä. Ydinvoimala on itsessään merkittävä matkailukohde, ja esimerkiksi Eurajoella vierailee yli 20 000 ydinvoimavierasta vuodessa. Ydinvoimala tarjoaa koko Lapin luontomatkailuyrityksille mahdollisuuden saada uusia asiakkaita. Eurajoella ydinvoimalan rakentajat käyttävät vapaa-ajan palveluita vaihtelevasti. Osa hyödyntää lähinnä jokamiehenoikeutta sekä kunnan liikuntapalveluita. Raumalla asuu myös runsaasti ydinvoima-alan johtohenkilöiden perheitä, joille on ollut hyvin perusteltua järjestää ohjelmaa. Eri uskontokuntien edustajille on järjestetty omia uskonnollisia tapahtumiaan. Myös erilaista kansainvälistä vapaa-ajan ja luovien alojen hanketoimintaa on voitu kehittää. Kemi-Tornion alueella voidaan vastata vapaa-ajan palveluiden tuleviin tarpeisiin. Hengellisten palveluiden tarpeisiin vastataan alueen seurakuntien ja kuntien yhteistyöllä. 5.5 Teknisten palveluiden tarve Teknisten palveluiden osalta valmiudet liittyvät ydinvoimalan perusinfrastruktuuriin. Kemi- Tornion alueella ydinvoima on otettu huomioon mm. vesihuollossa. Vesi- ja viemäriverkosto on rakennettu Karsikkoon ottaen huomioon ydinvoimalan tarpeet. Keskeisessä asemassa ovat ydinvoimalan sähköliittymät Suomen kantaverkkoon, jota operoi Fingrid Oy. Liitynnät vaativat uusien sähköverkkojen linjauksia, jotka on huomioitu Karsikon kaavoissa. Ydinvoimalan rakennusaikaisen sähkön osalta sähkönsiirtoon liittyvistä asioista vastaa alueen sähköyhtiö Rantakairan sähkö Oy. Uudet rakennettavat asuin- ja työpaikka-alueet vaativat teknisen huollon investointeja. Teknisen huollon investointeja ovat muun muassa tie- ja infrastruktuuri-investoinnit.
20 6 Ydinvoimalahanke ja Kemi-Tornion alueen yritysten osaaminen 6.1 Ydinvoimalahankkeen vaatima osaaminen Ydinvoimalahankkeessa tarvitaan runsaasti osaamista. Voimalaitoksen rakentaminen voidaan osaamistarpeiden mukaan jakaa karkeasti neljään ryhmään: ydinvoimalaitoksen rakentamiseen, muuhun rakentamiseen, koneisiin ja laitteisiin sekä tukipalveluihin. Ydinvoimalaitoksen rakentamisella tarkoitetaan tässä tapauksessa itse voimantuotantolaitteistojen (reaktori- ja turbiinirakenteiden) rakentamistyötä. Muulla rakentamisella tarkoitetaan erilaisten tilojen ja tukirakenteiden rakentamista. Ydinvoimalaitos sisältää runsaasti muuhun teollisuuteen verrattavissa olevia rakenteita, joiden laatuvaatimukset ovat kuitenkin tiukemmat kuin tavallisissa kohteissa. Tukirakenteita ovat mm. erilaiset huolto- ja varastorakennukset, mutta myös mm. turbiinihallin perusrakenteet. Lisäksi muuta rakentamista ovat myös tavallista rakentamista vastaavat kohteet, kuten majoituskylä, vierailukeskus, toimistorakennukset, varastot ja paloasema. Koneilla ja laitteilla tarkoitetaan materiaaleja, koneita ja laitteita, joiden avulla laitosta käytetään. Mainittuihin päävaiheiden sisältämiin töihin kuuluu lukuisia eri töitä, mm. maanrakennusta, rakentamista, metalliteknisiä töitä sekä LVI- ja sähkötekniikkaan liittyviä töitä. Hankkeen aikana käytetään lisäksi erilaisia tukipalveluita, mm. kuljetus-, vartiointi- ja työmaatarvikkeiden toimitus- ja vuokrauspalveluita. Kuva: Suunnitelma voimalaitosalueesta. Voimalaitos sijaitsee vasemmalla, vierailukeskus keskellä ja majoituskylä oikealla. 12 12 Lähde: Fennovoima Oy
21 Työmaan alkuvaiheessa tehdään valmistelutöitä, jotka liittyvät mm. kunnallistekniikkaan ja puuston raivaukseen. Voimala-alueelle rakennetaan myös teitä, satama, laitureita ja asuntoja. Tämän jälkeen alkavat maanrakennustyöt, johon kuuluvat mm. maankaivu, maansiirto, louhinta ja betonointi. Siirrettävät maamassat ovat suuruudeltaan todennäköisesti kymmeniä tai satoja tuhansia kuutiometrejä. Rakentamisvaiheessa ostetaan tarvittavia materiaaleja ja järjestelmiä. Reaktorirakennuksen lisäksi rakennetaan turbiinihalli ja erilaisia tukirakennuksia. Itse laitokseen toimitetaan mm. huomattava määrä erilaisia pumppuja, putkistoja, säiliöitä, lämmönvaihtimia, kosteudenerottimia ja muita voimalaitoksille tyypillisiä osia. Osaamistarpeita on myös esim. suunnittelussa, työpiirustusten laadinnassa, eristämisessä ja suojauksissa. Yleisellä tasolla tarvittavaa materiaalia ja osaamista on kuvattu mm. raportissa Supply Chain Map New Nuclear Components (raportti on englanninkielinen). 13 Ainakin seuraavat hankkeen työvaiheista soveltuvat suomalaisille yrityksille 14 : - täydentävä suunnittelutyö - rakennustyöt - putkistojen ja komponenttien asennukset - talotekniikka ja muut rakennuksiin liittyvät laitteistot - täydentävät sähkö- ja automaatioasennukset - mekaaniset ja sähkölaitteet - työmaapalvelut Koko rakentaminen on mittakaavaltaan: 15 - Ydinvoimalaitos noin 140 000 kerrosneliömetriä - Apu- ja tukirakennukset noin 50 000 kerrosneliömetriä - Majoituskylä noin 35 000 kerrosneliömetriä 6.2 Kemi-Tornion alueen yritysten osaaminen Kemi-Tornion alueella toimii useita merkittäviä teollisuuslaitoksia. Näitä ovat mm. Outokumpu Oy:n Tornion terästehdas sekä Metsä-Botnian ja StoraEnson puunjalostuslaitokset Kemissä. Teollisuuslaitokset ovat synnyttäneet ympärilleen merkittävän teollisuuden palvelualan yritysjoukon. Yritysryhmää yhdistää asiakkuuksien keskittyminen suurteollisuuteen. Tilastojen mukaan teollisuuden alihankintaan ja palveluihin keskittyneen yritysryhmän liikevaihto Kemi-Tornion alueella vuonna 2008 oli 299 MEUR. Yritysryhmä työllisti yli 2 200 henkilöä, ja toimipaikkojen määrä oli kaikkiaan 72. 16 Sektoreittain analysoituna teollisuus työllisti alueella kaikkiaan noin 6 000 henkilöä lähinnä prosessiteollisuudessa, lisäksi rakentamisessa työskenteli noin 2 000 ihmistä. Teollisuuden alihankintaan ja palveluihin erikoistunut yritysjoukko koostuu mm. teollisuus- ja maanrakentamiseen, työmaapalveluihin, konepajateollisuuteen, mittauksiin ja kunnossapitoon keskittyvistä yrityksistä. Merkittävimmät ydinvoimainvestointiin liittyvät alueen 13 Saatavilla: http://www.nei.org/resourcesandstats/documentlibrary/newplants/brochures/supply-chain-map 14 Lähteet: Energiateollisuus ry ja Prizztech, muokaten Bionova 15 Lähde: Fennovoima Oy 16 Lapin Suhdanteet 1/2010. Lapin Liitto.
22 osaamiskeskittymät ovat metalliteollisuus, teollisuuden kunnossapitopalvelut, teollisuuslaitteistot (mm. nosturit, kuljettimet), LVI-, sähkö- ja IT-alan suunnittelupalvelut sekä eri rakennusalan osaamissektorit, kuten teollisuus- ja talonrakennus, maanrakennus, louhintatyöt sekä betoni- ja kivirakentaminen. Alueella on vahva teollisuusrakentamiseen erikoistunut yrityspohja, joka on toteuttanut mittavia kalustoinvestointeja. Esimerkiksi pelkästään maanrakennusalan yrityksissä on Infra ry:n tilastojen mukaan käytettävissä noin 280 erityyppistä maanrakennukseen soveltuvaa konetta ja laitetta. Teollisuuden alihankinta ja palvelut -yritysryhmä on luonut ja kehittänyt alueelle johtavaa teollisuuspalveluiden osaamista. Lukuisat alueen teollisuusyritysten suurhankkeet ovat luoneet voimakasta kasvua ja kehittäneet erikoisosaamista, jota voidaan hyödyntää myös ydinvoimalan rakentamisessa, käytössä ja kunnossapidossa. Monet yritykset olivat mukana mm. Outokummun terästehtaan tupla-projektissa (tuotannon tuplaus), joka oli yksi Suomen historian suurimmista rakennushankkeista. Yritysryhmän liikevaihto on puolitoistakertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa, mutta toisaalta liikevaihto on kääntynyt yleisen taloustilanteen myötä laskuun vuonna 2009. Alueen yritykset ovat hyödyntäneet osaamistaan jo aiemmissa ydinvoimalahankkeissa. Kemiläinen Lapin Teollisuusrakennus Oy on toiminut TVO:n Olkiluoto 3 - ydinvoimalahankkeessa Siemensin alihankkijana vastaten kokonaisurakasta. LTR on toiminut Areva-Siemens-konsortion alihankkijana, ja sen vastuulla oli kytkinlaitosrakennuksen rakentaminen. LTR:n lisäksi mm. Havator Oy sekä monet alueen pienemmät yritykset ovat olleet mukana ydinvoimalahankkeiden eri vaiheissa tuottamassa mm. maansiirto- ja kuljetuspalveluita. Kemi-Tornion alueella asuu ja työskentelee merkittävä ydinvoimaloiden rakentamista hallitseva osaajien joukko. Kuvaaja: Kemi-Tornion alueen teollisuuden alihankinta ja palvelut -yritysklusterin kehitys 17 Tutkimusten mukaan suurin osa alueen yrityksistä uskoo ydinvoimalainvestoinnin vaikuttavan yritykseensä positiivisesti. 18 Parantaakseen mahdollisuuksiaan alueen yritykset 17 Lapin Liitto: Lapin suhdanteet 1/2010 18 Mertala, Marjut (2009): Ydinvoimalahankkeen mahdollisuudet Kemi-Tornion seudun yrityksille.
23 ovat valmistautumassa ydinvoimalan tuloon verkostoitumalla. Yritysten osaamisen kehittämistä ja verkostoitumista tuetaan parhaillaan Simon Karsikkoon suunnitellun ydinvoimalan yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia tutkivalla hankkeella sekä Heavy High Tech -ohjelmalla. Lisäksi yritysten osaamisen kehittämistä ja verkostoitumista tuetaan alueella järjestettävillä ydinvoimainfoilla sekä mm. Partnerbookilla, joka on suurhankkeiden investoijien ja alueen yritysten virtuaalinen kohtaamispaikka. 6.3 Tiivistelmä Kemi-Tornion alueen yritysten osaamisesta Kemi-Tornion alue on vahva teollisen ja kaupallisen osaamisen keskus, ja alueella on hyvät mahdollisuudet vastata moniin hankkeen tarpeisiin. Koska yksityiskohtaisia osaamistarpeita on runsaasti, seuraavassa on tiivis yhteenveto ja muutamia poimintoja ydinvoimalahankkeen kannalta oleellisesta osaamisesta sektoreittain. 19 Toimiala Liikevaihto Työpaikat Poimintoja palveluista ja osaamisesta MEUR Teollisuus 4 660 6 750 8 % Suomen viennistä. Työpaikat pääosin prosessiteollisuudessa. Teollisuutta tukee vahva teollisuuden palveluihin erikoistunut yritysklusteri, johon kuuluu n. 70 yritystä. Niiden liikevaihto on 299 MEUR ja työntekijöitä on 2 200. Rakentaminen 250 1 630 Maanrakennusalalla 280 erilaista konetta ja laitetta. Kokemusta mm. Olkiluodon urakoista. Logistiikka 190 1 530 Alueella 3 merkittävää rahtisatamaa, lentokenttä ja raideyhteydet Suomeen ja Ruotsiin. 60 % länsirajan ylittävästä maaliikenteestä kulkee alueen kautta. Tukku- ja vähittäiskauppa 640 1 990 Alueella asioidaan koko Pohjois-Kalotilta, jonka vuoksi vähittäiskaupan myynti on alueen ostovoimaa suurempi. Muut yksityiset 500 3 680 Laaja kirjo erityisesti teollisuudelle tarjottavia alat Julkiset palvelut Alkutuotanto 770 Muut alat 370 Kaikki yhteensä 6 250 23 930 liike-elämän palveluita 7 210 Yhteensä yli 5 000 opiskelijaa ammattikoulu- ja amk-tasoilla mm. tekniikan ja liiketalouden aloilla. Lisäksi tutkimusta ja kehitystä, jossa mukana Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin yliopistot. 19 Lähteet: Energiateollisuus ry, Lapin Liiton Lapin suhdanteet -katsaukset, opetusohjelmat, toimialayhdistykset sekä logistiikan ja kaupanalan selvitykset, muokaten Bionova
24 7 Kehitystarpeet Kemi-Tornion alueen yritystoiminnassa 7.1 Myynti ja markkinointi Kemi-Tornion alueen yrityksillä on erinomaiset mahdollisuudet osallistua ydinvoimahankkeeseen, varsinkin jos yrityksellä on aiempia kannuksia suurista teollisuus-, voimalaitos- ja ydinvoimaprojekteista. Ydinvoima-alalla on erityisiä huomioon otettavia asioita, kuten turvallisuus, laatujärjestelmät ja prosessit. Tämä vaikuttaa yleisen toimintatavan lisäksi myös dokumentaation hallintaan. Fennovoima Oy ja ydinvoimalan laitteiden päätoimittajat houkuttelevat todennäköisesti paikallisia ja suomalaisia yrityksiä tarjoamaan projektiin palveluitaan ja tuotteitaan. Alihankintayritysten ei kuitenkaan tule tuudittautua varmojen projektien varaan, vaan omia mahdollisuuksia tulee aktiivisesti luoda ja kehittää hankkeeseen mukaan pääsemiseksi. Ydinvoimaprojektiin mukaan pääsy vaatii sitä, että myynnissä ja markkinoinnissa otetaan huomioon ainakin seuraavassa luetellut tekijät. Yrityksen on tuotava itsensä näkyville ja markkinoitava osaamistaan potentiaalisille ostajille (mm. pääurakoitsijat ja Fennovoima Oy). Ulkomaisiin asiakkuuksiin voi päästä kiinni esimerkiksi suomalaisten yhteyshenkilöiden kautta. Yhteyshenkilöt voivat työskennellä yritysten palveluksessa tai toimia konsultteina. Mahdollisiin asiakkaisiin voidaan luoda kontakteja ja yrityksen osaamista koskevaa tietoa voidaan välittää seuraavasti: 1. Henkilökohtaiset suorat yhteydenotot merkittävien tarjoajien tai alihankkijayritysten avainhenkilöihin ja osto-osastoihin 2. Vierailut alan yritystapahtumissa mm. Etelä-Suomessa ja ulkomailla 3. Tarvittaessa rekisteröityminen toimittajaksi potentiaalisen ostajan rekisteriin (internetin kautta tai muutoin) 4. Suomen- ja englanninkielisten internet-sivujen luonti. Myös mm. ranskan-, saksan-, japanin- ja puolankielisiä osioita kannattaa harkita. 5. Toissijaisten viestintävälineiden hyödyntäminen: osallistuminen yritysluetteloihin, liittyminen ydinenergia-alan toimittajat -toimialaryhmään 6. Näkyvyys interaktiivisissa kontaktityökaluissa, esim. Partnerbook 7. Teknisen osaamisen, laatujärjestelmien ja suurhankekokemuksen hyödyntäminen markkinoinnissa. Ydinvoima-alan toimijat ovat kansainvälisiä yrityksiä, ja näiden toimintatavat, kaupankäynnin kulttuuri ja sopimusehdot voivat poiketa suomalaisesta. Tähän voidaan varautua niin, että yrityksen henkilöstöllä on asiantuntemusta viennistä ja kansainvälistä myyntiosaamisesta tai yritys käyttää yrityksen ulkopuolisia asiantuntijoita.
25 7.2 Verkostoituminen Ydinvoimalainvestoinnin kokoluokka on erittäin suuri. Yksittäisinä investointeina ydinvoimalat kuuluvat Suomen suurimpiin, ja Simoon mahdollisesti rakennettavan laitoksen alustava kokonaiskustannusarvio on 4 6 miljardia euroa. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen osalta verkostoituminen on erityisen tärkeää seuraavista syistä: - Ydinvoimahanke on kooltaan erittäin suuri o Alustava arvio kokonaiskustannuksista on 4 6 miljardia euroa. o Suuruus heijastuu myös aliurakoiden kokoluokkiin. o Yritysten taloudellista kantokykyä joudutaan arvioimaan (omavaraisuusaste, liikevaihto). - Ydinvoimalaitoksen rakentaminen vaatii erikoisosaamista o Kaikkea vaadittavaa erikoisosaamista ei aina löydy omasta yrityksestä. - Verkoston tulee olla uskottava o Aliurakointia tarjoava verkosto on uskottava, kun sillä on aiempaa yhteistyökokemusta suurhankkeista. Ydinvoimahankkeen vaatiman verkostoitumisen edistämiseksi on Kemi-Tornion alueella toteutettu uusi sosiaalista mediaa hyödyntävä Partnerbook. Partnerbook on interaktiivinen internet-palvelu, joka toimii sosiaalisen median periaatteella. Palveluun rekisteröitymällä alueen yritykset voivat markkinoida itseään eri suurhankkeisiin ja verkostoitua hankkiakseen ja toteuttaakseen projekteja. Yksi Partnerbookin käyttäjistä on Fennovoima Oy. Partnerbook julkistetaan osoitteessa www.partnerbook.fi. Myös verkoston alihankkijat voidaan arvioida pääurakoitsijoiden lisäksi. Alihankkijoiden kannattaa siis valita kumppaneikseen yrityksiä, joilla on samantasoiset laatujärjestelmät tai muut toimintatavat. 7.3 Laatujärjestelmät Ydinvoimalan rakentamistöissä merkittävä tekijä on turvallisuus ja laatu. Koska hanke on hyvin suuri, ostajat suuryrityksiä ja Säteilyturvakeskus keskeinen sidosryhmä, laadun takeeksi ei riitä ainoastaan referenssit ja henkilöluottamus. Tästä syystä työmailla edellytetään sekä pää- että aliurakoitsijoilta näyttöjä laadusta sekä mahdollisesti myös laatujärjestelmistä. Merkittävimpiä ydinvoimaa koskevia laatujärjestelmiä ovat mm. laatujärjestelmäsarjan ISO 9000 -standardit ja ympäristöasioiden hallintaa koskeva ISO 14000 -standardisarja. Myös muusta osoitetusta laadusta on hyötyä, esimerkiksi työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmiä käsittelevästä OHSAS 18000 -sarjan standardin sertifioinnista. Ydinteknistä osaamista edellyttävät työt voivat edellyttää myös STUK:n YVLohjeiden tuntemusta. Ydinvoimalan rakentamistyölle on määritetty neliportainen turvaluokkajako. Lisäksi käytetään termiä EYT (ei ydinteknisesti luokiteltu) työvaiheista, joissa noudatetaan laatujärjestelmiä, mutta YVL-ohjeiden mukaista toimintaa ei edellytetä.
26 Osaan ydinvoimahankkeen vaiheista riittää toimintatapapätevyys osoittamaan järjestelmällisen toimintatavan yrityksessä.. Toimintatapapätevyyksistä rakennusalalla yleinen on RALA, jota hyödynnetään muun muassa tiehankkeissa. Tällöin RALA:lla voidaan käytännössä useimmiten saavuttaa ISO-standardien taso ja korvata ne. RALA:n osalta tulee ottaa huomioon järjestelmän kolmetasoisuus, sillä vähimmäistaso ei välttämättä riitä ydinvoimahankkeisiin. Kotimaiset toimintatapajärjestelmät eivät ylipäätään välttämättä riitä kaikkiin osahankkeisiin, koska ulkomaiset toimijat voivat edellyttää kansainvälisiin standardeihin pohjautuvia järjestelmiä (esim. ISO). YVL ISO 9000 ja 14000, OHSAS 18000 yms sertifioinnit Toimintatapapätevyydet ja -hyväksynnät (esim. RALA) Etäisyys reaktorista kasvaa Referenssit, Luottamus, Käytännön hyvä laatu Kuva: Ydinvoimalan laatujärjestelmäpyramidi Tiukoista yleisistä laatuvaatimuksista huolimatta ydinvoimalahanke tarjoaa monia erilaisia työvaiheita. YVL-säännösten alaisten töiden osuudeksi on aikaisemmin arvioitu ainoastaan noin 25 %. 20 Lisäksi kotimaisille ostajille eri vaiheissa (mm. tierakentaminen, majoituskylä, muut ei-ydintekniset osat ja alueet) voi riittää toimintatapahyväksyntä tai joka tapauksessa ISO-sertifioinnit ilman erityistä YVL-säännöstön tuntemusta. Ydinvoimaan enintään välillisesti liittyvät työt, joissa tilaaja ei vaadi järjestelmin osoitettua laatua, voidaan tehdä tavalliseen tapaan, kunkin toimialan yleisten käytäntöjen mukaisesti. Dokumentaation hallinta on ydinvoimahankkeessa erittäin tärkeää. Ydinvoimalaitosrakentamisessa eri vaiheiden suunnitelmat ja toteutus tulee olla kattavasti dokumentoituja ja todennettavissa asiakirjoista. Yritysten tulee tarvittaessa varautua dokumentointivaatimusten aiheuttamiin resursointi- ja osaamistarpeisiin. Yritysten henkilöstö tulee valita siten, että viranomaisten turvallisuusselvitykset läpäistään. Ydinvoimalaitosta käyttävien tai rakentavien henkilöiden taustoista voidaan laatia ns. suppea turvallisuusselvitys. 20 Rauman ja Satakunnan kauppakamarit ja Prizztech (2004): Mahdollisuudet ja vaatimukset toimittajille koskien 5. ydinvoimayksikköä OL3