Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Petri Peltonen TEM / EIO 1
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kokonaisuus Innovaatio- politiikka Alueet Pohjoismaat EU VKE-politiikka Kasvu- yritykset Elinkeino- ja innovaatio- osasto (EIO) Team Finland Elinkeinopolitiikka Erityis- rahoitus Luonnonvara- talous 2
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan rahoitus 2015 Työ- ja elinkeinoministeriö kokonaisbudjetti (TA ja LTA I) 3 828 657 000 Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka rahoitus (TA ja LTA I) 1 510 802 000 Henkilöstöä yhteensä noin 3 600 Julkiset palvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen 33 milj. 205 htv Geologian tutkimuskeskus 36 milj. 555 htv Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 83 milj. 2 110 htv Alueelliset ELY-keskukset Kansainvälistymishankkeet 20 milj. Kasvuun ja kansain-välistymiseen tähtäävää tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojektien rahoitusta Lainat ja avustukset 547 milj. 290 htv Sijoitukset pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin 105 milj. Hallinnoitavat varat 900 milj. 30 htv Lainat ja takaukset liiketoiminnan aloittamiseen kasvuun ja kilpailukykyyn vientiin ja kansainvälistymiseen Pk-yritysten rahoitus 1 003 milj. Annetut vakuudet 5 034 milj. 380 htv
Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelma
Suomen menestyy vastaamalla globaaleihin haasteisiin, kilpailemalla innovaatioilla ja hallitsemalla globaaleja arvoketjuja Lisää jalostusarvoa tuotantoon ja vientiin B Biotalous C Cleantech D Digitalisaatio Innovointi teollisuuden uudistajana Kasvuyritykset (PK ja PK+) Team Finland:Vienti ja (ulkomaiset) investoinnit Yritystoiminnan, yrittäjyyden ja investointien perusedellytykset: Rahoitusmarkkinat, infrastruktuuri, kilpailu, koulutus, verotus, energia 5
TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY
OSAAMINEN JA KOULUTUS
BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT
DIGITALISAATIO, KOKEILUT JA NORMIEN PURKAMINEN
Hallitusohjelmalla vauhtia kokeilukulttuuriin pilotit, demonstraatiot, referenssit
Suomen julkisen innovaatiojärjestelmän rakenne ja rahoitus* Tutkimusja innovaationeuvosto VALTIONEUVOSTO t&k-rahoitus 2015: 2.003 mrd. -11% Opetus- ja kulttuuriministeriö 1090 m +6% Työ- ja elinkeinoministeriö 618 m -24% Muut ministeriöt 295 m -27% Suomen Akatemia 416 m +6% Innovaatiorahoituskeskus Tekes 488 m -25% VTT 87 m -7% SITRA Yliopistot: 578 m -4% Ammattikorkeakoulut: >60m +5% Muut tutkimuslaitokset: 169 m -27% Yliopistosairaalat: 22 m -41% * Valtion t&k-rahoitus v. 2015 ja sen reaalimuutos v. 2011-2015 27.2.2015 TEM/EIO 11
Milj. Milj. 700 600 500 400 300 200 100 0 Tekesin tavoitteena riskinoton lisäys - rahoituksessa lainapainotus kasvanut 569,0 578,2 588,9 562,0 569,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 TAE (Avustusvaltuudet sisältävät avustukset julkiseen ja yritysten tki-toimintaan sekä ESAn ohjelmamaksut) 586,5 545,8 HO: 130 milj. vähennys avustusvaltuuksiin 397,8 Lainavaltuus Avustusvaltuus Pääomasijoitukset Yhteensä (pl.inka) INKA Yritysten osuus avustuksista Tekesille on asetettu tavoitteeksi yritysten kannustaminen suuremman riskin ottamiseen, radikaalien innovaatioiden kehittämiseen ja kansainväliseen kasvuun 2011-2015 avustusvaltuuksia on vähennetty 26% ja lainavaltuuksia lisätty 64% Lainapainotuksen kasvu ei tue riskinoton lisäystä ja radikaalien innovaatioiden kehittämistä 100,0 50,0 0,0-50,0-100,0-150,0-200,0-250,0-300,0 2012 2013 2014 2015 2016 TAE (Vertailuvuosi 2011) Lainavaltuus Avustusvaltuus Pääomasijoitukset Avustus yrityksille
486 Hallitusohjelman leikkausten vaikutus Tekesin innovaatiorahoituksen avustuksiin (huom. ilman mahdollisia kärkihankelisäyksiä) 360-129 - 48* 231 suuret yritykset - 81 julkinen tutkimus Pk-yritysten rahoitusta ei leikata, jolloin leikkaus kohdistuu suuriin yrityksiin ja julkiseen tutkimukseen - 4-23 - 21 Suurten yritysten rahoitus on käytetty pääosin alihankintoihin, joten leikkaus kohdistuu tosiasiassa pk-yrityksiin ja julkisiin tutkimusorganisaatioihin - 4 suuret yritykset - 23 pk-yritykset - 102 julkinen tutkimus Vaikutus suurten yritysten omiin menoihin on - 4 milj. euroa. T&k-panostukset laskevat arvioilta 8 milj. euroa, joka vastaa näissä yrityksissä yli 100 henkilötyövuoden kokonaiskustannusta. Välillinen vaikutus pk-yrityksiin on -23 milj. euroa, joka vastaa yli 360 henkilötyövuoden kokonaiskustannusta. Yhteisvaikutus julkisiin tutkimusorganisaatioihin on -102 milj. euroa, joka vastaa arviolta yli 1670 henkilötyövuoden kokonaiskustannusta. 2011 2015 2016 Tuloksina jää syntymättä yli 250 patenttia/ipr-oikeutta yli 30 pilotti-/demolaitosta lähes 500 opinnäytettä lähes 200 uutta tuotetta/palvelua
Talvivaara
Tilanne Terrafame Oy hankki Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesältä kaivoksen omaisuuserät ja liiketoiminnan 14.8.2015. Terrafame Oy on ollut vastuullinen toiminnanharjoittaja 15.8.2015 alkaen. Terrafame Group Oy omistaa 100 %:sti Terrafame Oy:n. TEM vastuussa Terrafame Group Oy:n omistajaohjauksesta. Toiminnan haltuunotto ja ylösajo käynnissä Konkurssimenettelyn aikana tehty huolto- ja ylläpitotoimia. Tuotanto ollut keskeytettynä n. 2 vuotta. Tuotannon ylösajossa kestää selvästi yli puoli vuotta. Organisaation muodostaminen ja rekrytoinnit jo pitkälle toteutettu (Terrafame Oy:n toimitusjohtajan haku käynnissä) Malmin louhinnan ja kasauksen aloitus 1.9.2015 Nuasjärven purkuputki tuotantokäyttöön lokakuun alussa Talvi erittäin kriittinen liotuskasojen käynnistymisen ja jäätymisriskin kannalta Kaivoksen vesitilanne on edelleen haasteellinen, mutta hallinnassa
Jatkonäkymät Valtio on antanut kaivokselle 2 vuotta aikaa osoittaa, että toiminta on ympäristöllisesti kestävää, turvallista ja kannattavaa Tavoitteet: 15,5 kton nikkelituotetta 2016, 30 kton 2018 alkaen, positiivinen kassavirta jouluna 2017, vesitase pysyvästi kunnossa ja poissaoloon johtavien onnettomuuksien erittäin merkittävä vähentäminen Terrafame Group Oy:tä on pääomitettu noin 209 milj. eurolla. Lisärahoitusta tullaan tarvitsemaan. Tavoite on laajentaa rahoitus- ja omistusrakennetta jatkossa yksityisillä sijoittajilla. Pääomituksesta vedenpuhdistustekniikan pilotointiprojektiin on varattu 2 milj. euroa Nikkelin ja sinkin hinnat ovat erittäin alhaisella tasolla tällä hetkellä Kaivoksen tulevaisuuden ratkaisevat 1) Nuasjärven purkuputkea koskevan luvan voimassa pysyminen, 2) kaivoksen ylösajon onnistuminen ja tuotantotavoitteiden saavuttaminen, 3) kyky toimia ympäristölupien mukaisesti ja 4) nikkelin ja sinkin hintojen kehitys
www.tem.fi
STRATEGINEN PAINOPISTEALUE: TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY
Kärkihanke 1: Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla Tavoitteet: Yritystoiminnan huomiointi päätöksenteossa, markkinoiden toiminta ja vapaa kilpailu, teollisuuden kustannukset eivät saa nousta ja pk-yritykset mukaan hankintaprosesseihin Kuvaus: Virtaviivaistetaan yritysten toiminta- ja säädösympäristöä, tehostetaan TF:n vaikuttavuutta, vahvistetaan yritysrahoituksen välineitä, vauhditetaan cleantech -ratkaisuja ja alueiden uudistumista 8/15 12/16 2/17 6/18 Uudistettu Team Finlandin kotimaan palvelumalli Team Finlandin ulkomaanverkosto vahvistettu Kilpailullisuusohjelman selvitykset ja tärkeimmät lakimuutokset valmiit Rahoitusohjel ma toteutettu Päätoimenpiteet: 1. Team Finlandin tehostamistoimet 2. Yritysten rahoituslähteiden laajentaminen 3. Kasvun vahvistamisen ja kilpailun lisäämisen keinot
STRATEGINEN PAINOPISTEALUE: OSAAMINEN JA KOULUTUS
Kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Tavoite: Hyödynnetään tieteen ja tutkimuksen resursseja tehokkaammalla ja vaikuttavammalla tavalla Kuvaus: Selkeytetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloitumista ja työnjakoa ja kootaan osaamista kilpailukykyisiksi keskittymiksi 12/15 8/16 9/16 1/17 12/18 HE lukukausimaksuis ta annettu Koulutusviennin tiekartta valmis Kärkihankkeiden tutkimuspanostu kset selvillä ja allokoitu Päätoimenpiteet: Lainsäädäntöuu dis-tukset koulutusviennin esteiden purkamiseksi tehty; 1. Selkeytetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten työnjakoa ja yhteistyötä ja pääomitetaan korkeakouluja 2. Luodaan vahvoja osaamiskeskittymiä 3. Kehitetään TKI-rahoitusta vaikuttavuutta ja kaupallistamista tukevaksi 4. Poistetaan koulutusviennin esteitä Korkeakoulujen ja tutkimuslaitoste n työnjaon esitykset hyväksytty; osaamiskeskitty mien lähtötason arviointi tehty; kaupallistamisen kokeiluhankkeet ja tutkimustuloste n kaupallistamisen ensimmäinen vaihe aloitettu Koulutusviennin edistämisen toimet käynnistetty Akatemian rahoitushankkeet käynnistyvät Korkeakoulujen rahoitusmallin tarkistus voimaan TKI hankkeet 2. vaihe käynnistetty Korkeakoulu jen, tutkimuslait osten ja elinkeinoelä män yhteistyön tiivistymisen arviointi
STRATEGINEN PAINOPISTEALUE: BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT
Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Tavoite: Uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla yli 50 %, puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin ym. hallitusohjelman energiatavoitteet Kuvaus: Laaditaan vuoteen 2030 tähtäävä energiaja ilmastostrategia toimenpiteineen, ml. uusiutuvan energian edistäminen. Strategiatyö n organisointi Päätoimenpiteet: 9/15 12/16 1/17 5/17 Energia- ja ilmastostrat egia, selontekon a eduskuntaa n 1. Kattava energia- ja ilmastostrategia 2030 2. Energiatuen lisäpanostus 3. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Uusiutuvan energian HE Keskipitkän aikavälin ilmastopolit iikan suunnitelma selontekona eduskuntaa n 12/17 Liikenteen biopolttoain e HE
Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Tavoite: Puun käyttöä monipuolistetaan, lisätään ja jalostusarvoa kasvatetaan. Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja vientiä. Kuvaus: Lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä. Metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito. Käynnistetään biotalouden tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä pilot- ja demo-ohjelma, vauhditetaan kokeiluja ja kaupallistumista. 12/15 3/16 9/16 5/17 12/18 Metsätieto 2020 - selvitys valmis ja jatkohankk Päätoimenpiteet: eet T&I ja P&Dohjelmat käyntiin suunniteltu 1. Nopeutetaan sukupolvenvaihdoksia ja parannetaan metsätilarakennetta verotuksen keinoin 2. Kehitetään metsätietojärjestelmä ja sähköisiä palveluita 3. Puurakentamista edistetään säädöksiä ja rakentamismääräyksiä purkamalla 4. Metsäteollisuuden investointien ja mekaanisen metsäteollisuuden edistäminen Metsän omistamista ja metsävaratie toa koskevat HE :t annettu 5. Biotalouden tutkimus- ja innovaatio- sekä pilot- ja demoohjelmat Rakenta mis HE annettu Ohjelmat toteutettu, metsätieto järj. valmis
Kärkihanke 3 : Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon Tavoite: Hyödynnetään kiertotalouden kasvavia mahdollisuuksia. Itämeren hyvän ekologisen tilan edistämiseksi toimitaan yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden ja humuksen määrää vähennetään ja lisätään maatalouden ravinne- ja energiaomavaraisuutta. Kiertotalouden liiketoiminta kasvaa ja syntyy uusia työpaikkoja. 3/16 12/16 12/18 Jätteiden käyttö maarakentami sessa laajenee (asetus) Päätoimenpiteet: 1. Kokeilu-, TK-, ja demonstraatiohankkeita kiertotalouden edistämiseksi 2. Vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoidon toimenpideohjelma Jätehuollon yksinoikeuksien rajaaminen (HE) ja yhdyskuntajätteet kiertoon (Vnp). Ravinne- ja muut kiertotalouden hankkeet käynnistyvät. 3. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus- ja kokeiluohjelma Kuvaus: Valmistellaan kierrätystä edistävää sääntelyä ja ratkaisuja kiertotalouden mahdollistamiseksi. Kokeilu- ja demonstraatiohankkeilla lisätään materiaalien ja ravinteiden kierrätystä sekä siihen liittyvää liiketoimintaa. Tehostetaan toimia Itämeren suojelemiseksi ja vesien kuormituksen vähentämiseksi. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus- ja kokeiluohjelma Toteutettu. Kiertotalouden parhaat ratkaisut viety käytäntöön.
Kärkihanke 4: Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun Tavoite: Maatalouden kannattavuus on parantunut ja maatilojen maksuvalmiutta on vahvistettu. Hallituskaudelle ei säädetä uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Puhtaiden elintarvikkeidemme sekä kala- ja vesivarojen kotimaista käyttöä ja vientiä edistetään. Kuvaus: Turvataan ruoantuotannon ja maatalouden rakennekehityksen edellytykset. Parannetaan elintarvikeketjun toimijoiden toimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä purkamalla normeja. Edistetään vesi- ja kalavaroihin perustuvan liiketoiminnan kasvua sinisen biotalouden kehittämissuunnitelman toimenpitein. Sinisen biotalouden kansallinen kehittämissuunnitelma valmis. Päätoimenpiteet: 5/16 12/16 12/17 12/18 Lupa- ja ilmoitusmenettelyiden muutostarpee t selvitetty Sähköinen vientitodistus -järjestelmä valmis. Normien purkuun liittyvät säädösmuuto kset tehty 1. Maatilatalouden kehittämisrahastoon lisärahoitus maatalouden investointeihin 2. Sujuvoitetaan lupa- ja ilmoitusmenettelyjä sekä puretaan normeja 3. Luodaan edellytyksiä elintarvikkeiden ja osaamisen viennille sekä lisätään elintarvikeketjun yhteistyötä ja osaamista 4. Valmistellaan ja toteutetaan sinisen biotalouden kehittämissuunnitelma Ruoantuotannon ja viennin toimenpiteet tehty. Vesivientiohjelma ja sinisen biotalouden kokeiluhankkeet toteutettu.
STRATEGINEN PAINOPISTEALUE: DIGITALISAATIO, KOKEILUT JA NORMIEN PURKAMINEN
Kärkihanke 1: Digitalisoidaan julkiset palvelut Tavoite: Julkiset palvelut rakennetaan käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla. Kuvaus: Digitalisaatio on hallituksen strategian läpileikkaava teema. Luodaan asiakaslähtöiset julkisia palveluita koskevat periaatteet. Sitoutetaan julkinen sektori automatisoimaan ja digitalisoimaan toimintatapansa. Priorisoinni n kriteerit ja ensimmäist en hankkeiden valinta Päätoimenpiteet: 9/15 1/16 9/16 3/17 3/18 Digitalisoin nin periaatteet hyväksytty. Valittu loput hankkeet 1. Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet 2. Hallinnonalojen ja kuntien sitouttaminen hallinnon sisäisten prosessien uudistamiseen. Erillisrahoitettavat hankkeet, joissa priorisoidaan kehittämisessä tuottavuushyödyltään suurimpia hankkeita. 3. Yhden luukun palvelumalli ja tiedonhallintalainsäädäntö Hallinnonal ojen ja kuntien prosessien digitalisointi työ käynnistyny t Tiedonhallin talaki HE eduskunta Tiedonhallin talaki voimaan. Yhden luukun palvelumalli käynnistyy
Kärkihanke 2: Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö Tavoite: Suotuisan toimintaympäristön luominen digitaalisille palveluille ja uusille liiketoimintamalleille. Kuvaus: Luodaan innovaatio- ja palveluiden syntymistä tukeva säädös- ja T&K-ympäristö. Hyödynnetään massadataa ja robotisaatiota uuden liiketoiminnan ja toimintatapojen luomiseksi. Varmistetaan tietoturva. 9/15 2/16 2/16 Strategiset linjaukset infran kehittämiseksi alustana digitaalisille palveluille älyliikenteen infralle Päätoimenpiteet: Luottamu sta edistävän tietoturva - strategian hyväksyminen Strategis et linjauks et massadatalle ja robotiikalle 6/16 HE Liikenn e- kaaren 1. vaihe 3/17 Toimen - piteide n toteutu - misen väliarvio 2017 HE Liikenn e- kaaren 2. vaihe 2018 HE Liikenn e kaaren 3. vaihe 1. Toimeenpannaan Esineiden internet -ohjelma 2. Rakennetaan liikenteen digitaalisten palveluiden kasvuympäristö 3. Toimeenpannaan luottamusta lisäävä tietoturvastrategia 4. Toimeenpannaan robotiikan toimintaohjelma 5. Toimeenpannaan massadatan toimintaohjelma
Kärkihanke 3: Sujuvoitetaan säädöksiä Tavoite: Mahdollistava sääntely, turhien normien purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen Kuvaus: Helpotetaan kansalaisten arkea, parannetaan kilpailukykyä, edistetään markkinoillepääsyä ja digitalisaatiota sekä kevennetään hallinnollista taakkaa. 12/15 06/16 2016-17 2018 09/2018 Listat muutettavis ta tai kumottavist a säädöksistä Arviointieli n perustettu Päätoimenpiteet: Hyväksytty yhteiset mittarit vaikutuksi en arviointiin 1. Perataan ja puretaan turhat säännökset 2. Sujuvoitetaan lupa- ja valitusprosessit 3. Minimoidaan viranomaisten keskinäiset valitukset 4. Perustetaan lainsäädännön arviointilautakunta HE:t eduskuntaan ja VNasetusmuut okset Lakimuutok set viimeistään voimaan Tulosten arviointi
Kärkihanke 4: Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri: Tavoite: Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä kansalaislähtöisiä toimintatapoja hyödyntäen. Kuvaus: Kokeilukulttuurin vahvistamiseksi lisätään kokeiluosaamista ja tietämystä kokeilutoiminnasta. Kokeilutoimintaan sisältyvät kolmitasoinen kokeiluohjelma sekä säädöspohjaan tehtävät muutokset kokeiluiden mahdollistamiseksi. 10/15 Strategiset kokeilukohte et valittu ja niiden toteutus suunniteltu 3/16 6/17 4/18 12/18 Ensimmäiset strategiset kokeilut käynnistyneet. Sivusto avattu. Parlamentaarin en neuvottelukunt a asetettu Strategisen tason kokeiluista ensimmäiset tulokset käytössä Säädösmuutoks et ja hallituksen kokonaistarkaste lu Ohjelman arviointi alkaa Kokeiluohjel ma päättyy Päätoimenpiteet: 1. Strategisten kokeilujen toteuttaminen: erillisrahoitettavat ja hallitusohjelmaan sisältyvät (perustulo, kielten opiskelu, palvelusetelijärjestelmä, palvelualoite ja vapaakuntakokeilu) 2. Kokeilutoiminnan sivusto. Parlamentaarinen neuvottelukunta. 3. Kokeilutoiminnan säädöspohja