TK280 TR8 26.8.2013/KM / Hyväksytty julkaistavaksi 1 32630 Tiemerkinnät Tässä luvussa esitetään tiemerkintöjä sekä ja muita tienpintaan tehtyjä liikennettä ohjaavia toimenpiteitä koskevat tiemerkintätöiden laatuvaatimukset. Tieliikennelain 50 :n, tieliikenneasetuksen 55 :n 2 momentin ja liikenneministeriön antaman liikenteen ohjauslaitteita koskevan päätöksen 5 :n mukaan Liikennevirasto antaa yksityiskohtaiset ohjeet ja määräykset, jotka täydentävät em. lainsäädäntöä ja velvoittavat kaikkia tien- ja kadunpitäjiä mukaan lukien yksityistiet. Tiehallinto ilmoittaa ne Euroopan komissiolle sekä muille jäsenmaille Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY mukaisesti sellaisina kuin ne ovat muutettuna direktiivillä 98/48/EY. Tämän luvun asianomaisissa kohdissa on mainittu tähän lainsäädäntöön perustuvat velvoittavat kohdat. Viitteet: Määrämittausohje 3263 Tieliikennelaki 267/1981 50 (seurattu säädökseen 864/2011 asti) Tieliikenneasetus 182/1982 55 (seurattu säädökseen 625/2010 asti) Liikenneministeriön päätös liikenteenohjauslaitteista 203/1982 5 (seurattu säädökseen 618/2010 asti). Määritelmiä Tiemerkinnöillä tarkoitetaan maalaamalla tai muilla menetelmillä tien- ja kadunpintaan tehtyjä merkintöjä, joita käytetään joko yksin tai yhdessä liikennemerkkien kanssa liikenteen ohjaamiseen. Tiemerkinnät jaetaan tien pituussuuntaisiin merkintöihin ja muihin tiemerkintöihin. (TLA 31 ) Tässä luvussa esitetään tiemerkintöjä sekä muita tienpintaan tehtyjä liikennettä ohjaavia toimenpiteitä koskevat tiemerkintätöiden laatuvaatimukset. Pysyvällä merkinnällä tarkoitetaan merkintää, joka on tehty pysyvään käyttöön. Tilapäinen merkintä on tehty ohjaamaan liikennettä tilapäisesti esimerkiksi työmaan tai uuden päällysteen kohdalla. Pienmerkintä on asetuksen mukainen muu kuin tien pituussuuntainen merkintä. Apumerkintä on maalilla, liidulla tai muulla tavalla tehty varsinaista tiemerkintätyötä ohjaava merkintä. Apumerkintää ei ole tarkoitettu liikenteen ohjaukseen. Märkänä näkyvä merkintä (tyyppi II) on muotoiltu siten tai on muuten ominaisuuksiltaan sellainen, että se antaa riittävän paluuheijastuvuuden myös märkänä. Täristävä merkintä on normaalista tasaisesta tiemerkinnästä poikkeava, merkintämassalla, jyrsimällä, jyräämällä, erilaisella päällysteellä tai muulla tavalla tehty ääntä ja/tai tärinää synnyttävä merkintä. Muulla kuin tiemerkintämassalla tehtyä täristävää merkintää ei voida kutsua tiemerkinnäksi. Esimuotoillut tiemerkinnät ovat teippejä tai levymäisiä massamerkintöjä, jotka kiinnittyvät omalla tai erillisellä liimalla, kuumentamalla tai muulla tavalla. Tiemerkintämaali on liuotinvapaa, kun liuotinpitoisuus on < 2 paino-%. Maali on nestemäinen tuote, joka sisältää orgaaniseen liuottimeen tai veteen liettyneitä kiintoaineita. Maali voidaan toimittaa yksitai monikomponenttisena tuotteena. Kun maali levitetään siveltimellä, telalla, ruiskulla tai jollakin muulla soveltuvalla menetelmällä, se muodostaa liuottimen haihtuessa tai kemiallisen reaktion kautta kiinteän kalvon. Suomessa käytetään pääsääntöisesti vesiohenteisia tiemerkintämaaleja. Kuumamassa on liuotinta sisältämätön merkintäaine, joka toimitetaan kiinteässä, rakeisessa tai jauhemaisessa muodossa. Se sulatetaan kuumentamalla ja levitetään sen jälkeen käsikäyttöisellä, mekaanisella levittimellä tai koneellisesti valuna tai spraynä. Jäähtyessään massa muodostaa kiinteän merkinnän.
TK280 TR8 26.8.2013/KM / Hyväksytty julkaistavaksi 2 Kylmämassa on merkintäaine, joka toimitetaan yksi- tai monikomponenttisessa muodossa. Menetelmän mukaan ainesosat sekoitetaan eri suhteissa ja tuote levitetään sopivalla levittimellä. Se muodostaa lopullisen merkinnän kemiallisen reaktion kautta. Suomessa kylmämassaa käytetään harvoin. 32630.1 Tiemerkintöjen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun se on mahdollista ja toissijaisesti tuotetodistuksella. Jos tiemerkintämateriaalin valmistajilla on sertifioitu laatujärjestelmä, joka perustuu standardiin SFS-EN 13212 soveltaen standardien SFS-EN 1871, SFS-EN 12802 ja SFS-EN 13459:en ko. materiaalivalmistukseen soveltuvia osia, valmistajan oma seurantaraportti hyväksytään materiaaliominaisuuksien laadun perustaksi. Jos valmistajalla ei ole sertifioitua laatujärjestelmää, laadunvalvonnan tulee perustua puolueettomassa tutkimuslaitoksessa tehtyihin tutkimuksiin. Näytteenotossa noudatetaan standardia SFS-EN 13459:en. Maalit, massat ja helmet eivät saa sisältää kemikaalilainsäädännön määrittelemiä haitallisia aineita. Lisäksi materiaalien on täytettävä kemikaalilain ja -asetuksen sekä niiden perusteella annettujen päätösten määräykset. Maalien, kuuma- ja kylmämassojen sekä siroteltavien ja sekoitettavien helmien määrittelyt ja laatuvaatimukset ovat julkaisussa Tiemerkintöjen laatuvaatimukset. Koska tiemerkintämateriaalien sisältämät sekoitettavat helmet ja pintahelmet jauhautuvat liikenteen ja talvihoidon vaikutuksesta, asetetaan niiden sisältämille vaarallisille aineille enimmäispitoisuusrajat. Julkaisussa Tiemerkintöjen laatuvaatimukset on esitetty vaatimukset siroteltavien ja sekoitettavien helmien haitallisten aineiden pitoisuuksille. Tiemerkintäteipit ja esimuotoillut tiemerkinnät Toiminnallisten vaatimusten tulee vastata muiden merkintöjen vaatimuksia. Materiaalien tulee täyttää standardin SFS-EN 1790 vaatimukset. Toiminnalliset luokat määrätään tapauskohtaisesti. Esimuotoiltuja tiemerkintälevyjä käytetään erityisesti pienmerkintöjen teossa sekä niiden korjauksissa. Teippien pääasiallinen käyttö on tilapäisinä merkintöinä. Heijastavat tiemerkintänastat Heijastavien tiemerkintänastojen tulee täyttää standardin SFS-EN 1463-1 vaatimukset. Tiemerkintänastojen toiminnalliset luokat sovitaan tapauskohtaisesti. Suomessa käytetään harmonisoidun standardin SFS-EN 1463-1 (lisäys A1) mukaisia CE-merkittyjä tiemerkintänastoja. Tiehallinnon ylläpitämien teiden tiemerkintöjen toimivuuden määrittely perustuu toiminnallisten ominaisuuksien mittauksiin. Mittaukset perustuvat tilastollisella menetelmällä valittuihin satunnaisiin otoksiin. Merkintöjen toimivuusvaatimukset täsmennetään suunnitelma-asiakirjoissa. Mittauksiin voidaan käyttää myös muuta sovittua menettelyä.
TK280 TR8 26.8.2013/KM / Hyväksytty julkaistavaksi 3 Viitteet: SFS-EN 1463-1 Tiemerkintämateriaalit. Heijastavat tiemerkintänastat. Osa 1: Uuden tuotteen toiminnalliset vaatimukset SFS-EN 1790 Tiemerkintämateriaalit. Esimuotoillut tiemerkinnät SFS-EN 1871 Tiemerkintämateriaalit. Materiaaliominaisuudet SFS-EN 12802 Tiemerkintämateriaalit. Laboratoriokokeet, tunnistaminen SFS-EN 13212 Tiemerkintämateriaalit. Vaatimukset tehtaan sisäiselle laadunvalvonnalle SFS-EN 13459:en Tiemerkintämateriaalit. Näytteenotto varastosta ja testaus Tiemerkintöjen laatuvaatimukset, TIEH 2200014-v-08. 32630.2 Tiemerkintöjen alusta Tiemerkintä tehdään kuivaan ja puhtaaseen päällysteeseen. Tiemerkintää tehtäessä alustan lämpötilan alaraja on +5 C. Poikkeuksellisissa olosuhteissa (esimerkiksi normaalin tiemerkintäkauden ulkopuolellaalhaisissa lämpötiloissa) tehtyjen tiemerkintöjen toiminnalliset (mm. kestävyys) ominaisuudet määritetään erikseen suunnitelma-asiakirjoissa tai tapauskohtaisesti sopien. Ylläpitomerkintä (uusintamerkintä) tehdään vanhan merkinnän päälle, jolloin tulee varmistua, että vanha merkintä on ehjä ja kiinni alustassa. Ennen merkinnän tekemistä on varmistuttava materiaalien yhteensopivuudesta. Ylläpitomerkintä suositellaan tehtäväksi alusmerkintää ohuemmalla merkinnällä. 32630.3 Tiemerkintöjen tekeminen 32630.3.1 Tiemerkintöjen tekeminen, yleistä Tiemerkinnät tehdään taulukon 32630:T1 (yhdistelmätaulukko luvun lopussa) mukaisia mittoja käyttäen. Kaikkien tiemerkintöjen tulee olla taulukon 32630:T1 mittojen mukaisia. Yksityiskohtainen mitoitus on julkaisun Tiemerkinnät mukainen. Uusien päällysteiden tiemerkinnät tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti tai viimeistään 2 viikkoa päällystämisen jälkeen. Alempiluokkaisten teiden tiemerkinnät voidaan tehdä edellä esitettyjä myöhemmin esimerkiksi pehmeitä päällysteitä (PAB) käytettäessä. Ohituskaistojen ja ryhmityskaistoin varustettujen liittymien tiemerkinnät pyritään tekemään mahdollisimman pian päällystämisen jälkeen. Varoitus- ja sulkuviivat tehdään ensin. Suunnitelma-asiakirjoissa on syytä määritellä korkeintaan kaksi eri merkintätekniikkaa kohteelle (esimerkiksi maali-massa, upotus-pinta), koska kustannukset kasvavat useaa tekniikkaa toteutettaessa. Merkinnät tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaisiin paikkoihin. Erivärisiä luonnon- tai betonikiviä käyttäen tai muulla edellä mainitusta poikkeavalla tavalla toteutettavat merkinnät tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti.
TK280 TR8 26.8.2013/KM / Hyväksytty julkaistavaksi 4 Uuden korjatun tiemerkinnän ja vanhan merkinnän paluuheijastavuuden ero tulee pitää kohtuullisena. Tiemerkinnät korjataan siten, ettei niistä tule harhaanjohtavia. Kaikkien työnaikaisten tiemerkintöjen teossa ja poistossa noudatetaan julkaisun Liikenne tietyömaalla Tienrakennustyömaat kohtaa Työnaikaiset tiemerkinnät. Päällystystöiden tilapäisissä tiemerkinnöissä noudatetaan julkaisun Päällystystyöt 5C-2 kohtaa Tilapäiset merkinnät. Työnaikaisissa ja tilapäisissä merkinnöissä noudatetaan tienpitäjän antamia lisäohjeita. Viitteet: Liikenne tietyömaalla. Tienrakennustyömaat, TIEH 2200053-v-09 Liikenne tietyömaalla. Päällystys- ja tiemerkintätyöt Tiemerkinnät, Liikenneviraston julkaisuja 32/2013. 32630.3.2 Tiemerkinnän poistaminen tai peittäminen Poistamisen/peittämisen tarkoitus on, ettei keskenään ristiriitaisia tai harhaanjohtavia merkintöjä ole näkyvissä. Vaatimukset tiemerkinnän poistamiselle/peittämiselle sisällytetään suunnitelmaasiakirjoihin. ten taso riippuu kohteen tärkeydestä sekä siitä, onko poistaminen tai peittäminen tilapäinen vai pysyvä. Vaativien kohteiden pysyvästi poistetun tai peitetyn tiemerkinnän tulee ominaisuuksiltaan vastata ympäröivää päällystettä kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa. Tiemerkintä poistetaan siten, että poistosta on mahdollisimman vähän haittaa liikenteelle ja ympäristölle. Merkinnät tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaisiin paikkoihin. Erivärisiä betonikiviä käyttäen tai muulla edellä mainitusta poikkeavalla tavalla toteutettavat merkinnät tehdään suunnitelmaasiakirjojen mukaisesti. 32630.3.3 Tiemerkintöjen tekeminen kaduilla Jos kadun pituussuuntaisia tiemerkintöjä ei ole esitetty suunnitelma-asiakirjoissa, tehdään seuraavat merkinnät: ajoradan keskiviiva pääkaduilla ajokaistaviiva, kun samaan suuntaan on vähintään kaksi ajokaistaa sulkuviiva ajokaistaviivan jatkeena ennen liittymää ajoradan reunaviiva, kun yksiajorataisen kadun ajoradan päällysteen leveys on yli 7,0 m ja aina kaksiajorataisilla kaduilla. Reunaviivaa ei käytetä, jos kadun reunassa on reunatuki. Ajoradan reunaviivan jatke tehdään linja-autopysäkkien kohdalla. Vaihtoehtoisesti ajoradan keskiviivaa käytetään pääsääntöisesti vain silloin, kun nopeusrajoitus kadulla on 50 km/h tai enemmän. Ennen liittymää olevaa sulkuviivaa käytetään, jos liittymässä on ajoradan yläpuolinen opastus. Muulloin ajokaistaviiva jatkuu risteyksen yli. Reunaviivan jatketta käytetään myös risteyksissä väistämisvelvolliseksi merkityllä suunnalla paitsi, kun suojatien ja jatkeen väliin jää vähemmän kuin 2 m tilaa.
TK280 TR8 26.8.2013/KM / Hyväksytty julkaistavaksi 5 Upotettavaa merkintää varten päällysteeseen tehdään 5 7 mm:n syvyinen ura. Merkintä tehdään 2 3 mm viereistä päällysteen pintaa korkeammalle. Merkinnät tehdään merkintämassan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Päällysteen pintaan tehtävän massamerkinnän paksuus on 3 mm, ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole muuta määritetty. Päällysteen pintaan tehtävän massamerkinnän paksuus on 3 mm. Merkintätapa määritellään suunnitelma-asiakirjoissa (upotettu merkintä tai pintamerkintä). Päällysteen pintaan upotettuna massamerkintänä pääkatujen katualueilla tehdään seuraavat tiemerkinnät: suojatiet ja pyörätien jatkeet pääkaduilla pysäytysviivat ja ajokaistanuolet pääkaduilla liittymissä ohjausviivat, ajokaistaviivojen ja niiden jatkeina olevat sulkuviivat pääkaduilla ajokaistanuolet pääkaduilla. Massapintamerkintänä tehdään pääkatujen ulkopuolisilla katualuilla seuraavat tiemerkinnät: muut suojatiet ja pyöräteiden jatkeet muut pysäytysviivat ja ajokaistanuolet katuluokissa 1 ja 2 (InfraRYL Liite:T2 Katuluokat) sulkualueiden reunaviivat sekä ne ohjausviivat, ajokaistaviivat ja niiden jatkeina olevat sulkuviivat, joita ei tehdä upotettuna kestomerkintänä. Maalaukset tehdään hyväksi tunnetulla tiemerkintöihin tarkoitetulla maalilla. Maalimenekin on oltava tienmerkintätöissä vähintään 0,35 l/m 2. Levitetyn maalikerroksen tulee olla tasainen ja yhtenäinen. Tiemerkinnät ovat valkoisia lukuun ottamatta vastakkaiset liikennesuunnat erottavia sulku- ja varoitusviivoja sekä vastaavia sulkualueita, jotka merkitään keltaisella. Keltaisella voidaan merkitä myös reunakivi mm. linja-autopysäkin tai tonttiliittymän kohdalla. Kuuma- ja kylmämassoilla tehtyjen kestomerkintämassojen sekä maalien tulee täyttää julkaisun Tiemerkintöjen laatuvaatimukset vaatimukset. Maalimenekki on tienmerkintätöissä vähintään 0,35 l/m 2. Viitteet: Tiemerkintöjen laatuvaatimukset, TIEH 2200014-v-08. 32630.3.4 Tiemerkintöjen yliajettavuus (merkinnän suojaaminen) Jos liikenteelliset, olosuhde- tai muut tekijät edellyttävät, voidaan merkinnälle asettaa kuivumisaikavaatimus.
TK280 TR8 26.8.2013/KM / Hyväksytty julkaistavaksi 6 Tuoreet tiemerkinnät tulee suojata liikenteeltä kuivumisen ajaksi suojakartioilla, vaahtohattaroilla tai muilla hyväksytyillä suojalaitteilla niin, ettei merkintöjen yliajaminen aiheuta viivojen vaurioitumista ja muun tienpinnan ja ajoneuvon tahriintumista. 32630.4 Valmis tiemerkintä Valmiin tiemerkinnän on oltava oikean suuntainen eikä siinä saa olla silmämääräisesti suunnitelmaasiakirjoista poikkeavia mutkia tai aaltoilua. Taulukossa 32630:T2 esitetään tiemerkintöjen sallitut mittapoikkeamat. Taulukko 32630:T2. Tiemerkintöjen sallitut mittapoikkeamat (maantiet ja kadut). Merkinnän ominaisuus Sallittu mittapoikkeama 1 Pituussuuntaisen merkinnän leveys - 5 mm ja + 20 mm 2 Katkoviivan pituus - 50 mm ja + 150 mm 3 Moduulin (viiva + väli) pituus ± 150 mm 4 Merkinnän poikittaissuuntainen poikkeama 1 ), uusi merkintä, vanhasta merkinnästä ± 50 mm / 50 m ± 20 mm 5 Nuolen, symbolien ja merkintäryhmän sijainti 2) ± 100 mm poikkisuunnassa pituussuunnassa ± 200 / ± 1000 mm 6 Keskiviivojen väli poikkisuunnassa ± 20 mm 7 Merkinnän paksuus 3) tilattu paksuus 8 Upotusmerkinnän jyrsinnän syvyys tilattu syvyys/mm 1) Poikittaista mittapoikkeamaa arvioidessa/mitatessa tulee ottaa huomioon keskiviiva ja kaistaleveyden muuttuminen varoitus- ja sulkuviivojen vuoksi. 2) ± 200 mm nuolilla ja muilla sellaisilla merkinnöillä, joilla sijainti vaikuttaa tulkintaan, muilla 1000 mm. 3) Lasketaan yleensä materiaalimenekin ja merkintäpinta-alan perusteella. Erilaisten symbolien, nuolien, suojatiemerkintöjen ja sulkualueiden viivastojen toleranssit määritellään tarvittaessa, perussääntönä on - 5% ja + 20% merkinnän osan dimensioista. Suojatiemerkinnän palkin leveys + 30 mm Tiemerkintöjen tulee samalla tie- ja katujaksolla olla kunnoltaan ja toimivuudelta mahdollisimman yhtenäiset. Tiemerkintöjen laadunvalvonnan kannalta on oleellista, että käytettyjen materiaalien määrä, laatu ja valmiin merkinnän mitat ja poikkeamat ovat dokumentoidut ja jäljitettävissä. Yksittäisten sulku- ja varoitusviivojen paikkaaminen on kielletty. Muiden viivojen paikkaus määritellään suunnitelma-asiakirjoissa. Tiemerkintöjen laatuvaatimuksista siirrytään asteittain kohti toimivuusvaatimuksia sitä mukaa kuin nämä vaatimukset on esitetty hankinta-asiakirjoissa.
TK280 TR8 26.8.2013/KM / Hyväksytty julkaistavaksi 7 Myös tyypin II merkintöjen on oltava koko pinnaltaan täytettyjä. Yksittäisistä osista koostuvaa merkintää pidetään koko pinnaltaan täytettynä, kun se näkyy kuormaautonkuljettajan perspektiivistä (keskimääräinen silmäntaso 2,20 m) 30 m:n tarkkailuetäisyydeltä koko pinnaltaan. Tyypin II merkintäjärjestelmiä tehdään ensi sijassa sinne, missä on saatava liikenneturvallisuuden lisäämiseksi riittävä näkyvyys myös pimeässä ja märällä kelillä. Merkintä on tehtävä yhtenäisenä riittävän pitkällä osuudella (esimerkiksi kahden liittymän väliset matkat). Käyttämällä tyypin II merkintöjä, joiden pinta on profiloitu, voidaan lisäksi saada aikaan äänitehoste, joka estää ajamisen sivuun ajoradalta. Tätä merkintätapaa suositellaan siihen liittyvän melun vuoksi vain taajamien ulkopuolella. Laatuvaatimukset Tyypin II merkinnän laji, paksuus ja muut mitat sovitaan tapauskohtaisesti. Sallitut mittapoikkeamat ovat seuraavat: merkinnän kokonaisleveys: - 5 mm ja + 20 mm sisäiset mitat (Kamflex, Long Flex): - 5 mm ja + 15 mm paksuus: vähintään tilattu paksuus poikittainen poikkeama, uusi: + 50 mm / 50 m. Ylläpitomerkinnät tehdään vanhojen merkintöjen sijainnin mukaan, elleivät ne selkeästi poikkea oikeasta paikasta. Tästä on sovittava ennen työn suorittamista. Tällöin vanha merkintä tulee poistaa. Ylläpitomerkintöjen leveyden tulee täyttää tiemerkintöjen (taulukko 32630:T2) vaatimukset, vaikka vanha merkintä poikkeaisi niistä. Teiden jaottelu (Liikennevirasto) Tiemerkinnät jaetaan vaativuustason ja uudelleen merkinnän kiireellisyyden suhteen seuraaviin kolmeen ryhmään: A liikenteellisesti tärkeät tiet (vt, kt, st: KVL yli 3000, ei taajamateitä) B keskivilkkaat tiet (vt, kt, st: KVL 500...3000) kaikki taajamatiet suojatiet, sulkualueet, pysäytysviivat, nuolet ym. pienmerkinnät C muut tiet (vt, kt, st: KVL alle 500 ja kaikki yhdystiet). Luokitusta sovelletaan ottaen huomioon tiejaksojen yhtenäisyys, poikkeuksellisen liikenteen tarpeet (esimerkiksi matkailu) sekä yksittäiset liikenteelliset poikkeavuudet (esim. erittäin vilkkaat yhdystiet). Taajama-alueen ja siihen liittyvän muun tiestön merkintöjen tulee olla sopusoinnussa keskenään. Tiemerkintöjen kuntoluokitusta käytetään vanhojen merkintöjen silmämääräisen tai Liikenneviraston hyväksymällä laitteella tehdyn kunnon määrittämiseen. Se määritetään käyttäen ohjeen Tiemerkintöjen kuntoluokitus 5-luokkaista asteikkoa.
TK280 TR8 26.8.2013/KM / Hyväksytty julkaistavaksi 8 Vaaditut kuntoarvot esitetään taulukossa 32630:T3. Taulukko 32630:T3. Vaaditut kuntoarvot (maantiet). Ryhmä Taso talven jälkeen 1) Taso syksyllä 2) A Kuntoarvo 3 Kuntoarvo 4 B Kuntoarvo 3 Kuntoarvo 4 C Ei kuntoarvon määrittelyä Kuntoarvo 3 1) ennen korjaavia toimenpiteitä 2) kunnostuksen takaraja ja kuntoarvojen aikarajat määritellään suunnitelma-asiakirjoissa. Paluuheijastuvuusvaatimukset ovat taulukon 32630:T4 mukaiset, ellei niitä tarkenneta suunnitelmaasiakirjoissa. Hyvän kitka-arvon omaava suojatiemerkintä saattaa kitkaa lisäävien aineiden ja renkaiden jarrutusjälkien vuoksi alittaa taulukon arvot. Liikenteellisesti tärkeiden teiden (ryhmä A) paluuheijastavuus mitataan autoon kiinnitetyllä mittauslaitteella jatkuvana mittauksena. Taulukko 32630:T4. Maanteillä urakoissa käytettävät tiemerkintöjen toiminnalliset vaatimukset paluuheijastuvuuden (mcd/m 2 /lx) osalta. 3) Paluuheijastuvuus vähintään:uusien päällystyskohteiden merkintä kuivana (R LK ) ja märkänä (R LM ) 1 ja 2) Paluuheijastuvuus vähintään: ylläpidettävän merkinnän vähimmäisvaatimukset kuivana (R LK ) ja märkänä (R LM ) 1 ja 2) Valkoinen Keltainen Valkoinen Keltainen 150 (R LK ) 100 (R LK ) 100 (R LK ) 80 (R LK ) 50 (R LM ) 50 (R LM ) 35 (R LM ) 35 (R LM ) 1) Märän tai kostean kelin paluuheijastuvuusvaatimus koskee niitä merkintöjä, joissa urakkasopimuksen mukaan edellytetään näitä ominaisuuksia. 2) Paluuheijastuvuusarvot (R L ) vastaavat standardin SFS-EN 1436 mukaista 30 m:n mittausgeometriaa. 3) Tapauskohtaisesti voidaan määritellä tarkemmin maalien, ohutmassojen sekä massamerkintöjen toiminnalliset vaatimukset. Kitka-arvo teillä Tiemerkinnän kitka-arvovaatimus on standardin SFS-EN 1436 luokka S1 (SRT > 45). Suunnitelma-asiakirjoissa voidaan poiketa kitka-arvovaatimuksesta. Kitka-arvo kaduilla Suojatiemerkintöjen kitka-arvovaatimus on vähintään luokka S3 (SRT > 55).
TK280 TR8 26.8.2013/KM / Hyväksytty julkaistavaksi 9 Kitka-arvovaatimuksen saavuttamiseksi lisätään merkinnän pintaan kitkaa parantavaa sirotetta, esimerkiksi lasimurskaa tai kvartsihiekkaa (rakeisuus standardin SFS-EN 1423 mukainen). Luminanssitekijä ja värikoordinaatit Jos silmämääräisen tarkastelun perusteella on syytä olettaa, että kyseessä on värivirhe, tarkastetaan asia mittaamalla luminanssi ja väri standardin SFS-EN 1436 mukaan. Luminanssivaatimus valkoiselle on standardin SFS-EN 1436 taulukon 5 luokka B3 (β > 0,40) ja keltaiselle luokka B2 (β > 0,30). Kuivakalvon paksuus Sekä tiemerkintämaalien että massojen kuivakalvon paksuus määritellään laskennallisesti. Teoreettista paksuutta seurataan materiaalimenekin mukaan, mikä merkitään työmaapöytäkirjaan. Kuivakalvon paksuus voidaan määritellä myös pintahelmettömästä sileälle pinnalle tehdystä näytteestä märkäkalvon paksuuden mittauskammalla, josta myös laskennallisesti määrätään kuivakalvon paksuus. Kalvon paksuus voidaan mitata myös erikoismittalaitteilla. Massamerkinnän kalvopaksuus voidaan määrittää poranäytteistä. Viitteet: SFS-EN 1436 Tiemerkintämateriaalit. Tiemerkintöjen toimivuus tienkäyttäjien kannalta Tiemerkintöjen kuntoluokitus, TIEH 2200022-v-04. 32630.5 Tiemerkintöjen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Tiemerkintöjen laadunvalvonnassa tulee käyttää hyväksyttyjä ja kalibroituja mittauslaitteita. Mittausten tulee olla tilastollisesti edustavia. Laadunmittausta on pyrittävä automatisoimaan ja tehtävä siitä osa tiemerkintöjen hallintajärjestelmää. Työkohtaisissa asiakirjoissa annetaan tarkempia ohjeita tai vaatimuksia mm. mittauksen teosta, tulosten julkaisemisesta, mittaajan puolueettomuudesta, arvonmuutoksista, takuuajoista, takuista ym. tiemerkintätyön teettämiseen liittyvistä asioista. Maanteiden tiemerkintöjen toimivuuden määrittely perustuu toiminnallisten ominaisuuksien mittauksiin. Mittaukset perustuvat tilastollisella menetelmällä valittuihin satunnaisiin otoksiin. Merkintöjen toimivuusvaatimukset täsmennetään suunnitelma-asiakirjoissa. Mittauksiin voidaan käyttää myös muuta sovittua menettelyä. Paluuheijastavuus Paluuheijastuvuusmittauksissa käytetään laitteita, jotka vastaavat mittausgeometrialtaan standardia SFS-EN 1436 tai niiden riippuvuus toisistaan tunnetaan. Maanteillä käytettävä paluuheijastuvuusmittauskalusto kalibroidaan vuosittain Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisesti. Kitka Mittaukset tehdään standardin SFS-EN 1436 mukaan tai muulla vastaavat tulokset antavalla tavalla. Muiden merkintöjen kitka-arvo mitataan vain, kun se ilmeisesti poikkeaa vaatimuksesta. Suojatien kitka-arvo mitataan, ellei se kokemuksen (vastaava materiaali ja menetelmä), ennakkokokeiden tai muun perustellun syyn vuoksi ole selvillä.
TK280 TR8 26.8.2013/KM / Hyväksytty julkaistavaksi 10 Mittaukset Paluuheijastuvuus R L on mittausarvo, joka kuvaa auton valoista kuljettajan silmiin heijastunutta valon määrää (ns. pimeän ajan näkyvyys). Luminanssitekijä β kuvaa merkinnän näkyvyyttä päivänvalolla ja pysyvässä tievalaistuksessa (ns. päivänäkyvyys). Luminanssikerroin Qd on pinnan luminanssin (= pinnan valovoiman tiheys tiettyyn suuntaan) ja valaistusvoimakkuuden välinen suhde. Sitä käytetään tyypin II merkinnän päivänäkyvyyden arvioinnissa. Suomessa ei ole mitattu luminanssikerrointa. Valkoisen ja keltaisen värin värikoordinaatit ovat CIE-koordinaatistossa. SRT-arvo (Skid Resistance Test) on kitkan arvo mitattuna heilurikitkamittarilla tai vastaavalla. Kuivakalvon paksuuden mittaus määritellään suunnitelma-asiakirjoissa. Kuntoarvo tehdään silmämääräisesti (näköhavaintoon perustuva) viisiportaisella tiemerkinnän kunnon arviointiasteikolla. Kuntoarvon määrittely tehdään julkaisun Tiemerkintöjen kuntoluokitus esimerkkikuvien avulla vain silmämääräisen arvioinnin perusteella ilman paluuheijastuvuutta tai luminanssia koskevia vaatimuksia. Viitejulkaisua käytetään arvioitaessa myös pienmerkintöjen kuntoarvoa. Kuntoarvo voidaan määritellä myös koneellisesti, jos on luotettavasti osoitettu, että tulokset vastaavat silmämääräisesti tehtyä arviointia. Viitteet: SFS-EN 1436 Tiemerkintämateriaalit. Tiemerkintöjen toimivuus tienkäyttäjien kannalta Tiemerkintöjen kuntoluokitus, TIEH 2200022-v-04. 32630.6 Tiemerkintöjen tekemisen ympäristövaikutukset Kaikkia tiemerkintätyössä käytettäviä aineita on säilytettävä ja käsiteltävä siten, että niiden pääsy luontoon estyy. Laitteiden ja niiden suuttimien pesussa ja puhdistuksessa syntyvät jätteet sekä muut mahdolliset ylijäämäaineet tulee kerätä ja hävittää asianmukaisestijätesäädösten ja -määräysten mukaisesti. Myös tiemerkintöjen poistossa syntyvä materiaali poistetaan ajoradalta ja käsitellään voimassa olevien säädösten mukaisesti. Tuoreet tiemerkinnät suojataan linjamerkinnöissä vaahtohattaroilla. Hattaroissa käytettävän vaahdon on oltava ympäristölle vaaratonta sammutus- tai pesuainevaahtoa.
TK280 TR8 26.8.2013/KM / Hyväksytty julkaistavaksi 11 Taulukko 32630:T1. Tiemerkintöjen mitat. Suunnitelma-asiakirjoissa ja rakennustyömaan mittausaineistossa voidaan tiemerkinnät esittää lyhenteillä. Suunnitelma-asiakirjoissa suositellaan käytettäväksi taulukossa esitettyä numerolyhennettä. Mittausaineistossa voidaan numerointia soveltaa. Merkintä Numero- Mitoitus Käyttö lyhenne Viiva Väli Lev. Keskiviiva 1.1 1.2 9,0 taajamissa ja kevyen liikenteen väylillä Sulkuviiva 2.1 2.2 2.3 2.4 kelt. kelt. valk. valk. moottoriväylät mo-väylät, pyörä- ja ajokaistan välissä ryhmittymisalueella saman levyisen ajokaistaviivan jatkeena Varoitusviiva 3.1 3.2 kelt. kelt. 9,0 taajamissa ja sulkuviivan aukoissa liittymien kohdalla Reunaviiva 4.1 4.2 4.3 0,4 moottoriväylät moottoriväylillä ramppien kohdalla Reunaviivan jatke 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 0,4, m viivan jälkeen moottoriväylillä ramppien kohdalla taajamassa, m viivan jälkeen Ajokaistaviiva Linja-auto- tai raitiovaunukaista Ohjausviiva 6.1 6.2 6.3 6.4 6.5 6.6 9,0 7.1 8.1 8.2 suhde 1:1 pituus 0,5 1,5 m ryhmittymisalueella ryhmittymisalueella toisistaan erkanevien liikennesuuntien välissä taajamassa taajamassa ryhmittymisalueella taajamassa ryhmittymisalueella toisistaan erkanevien liikennesuuntien välissä leveys leveys sama kuin sitä edeltävän viivan tapauskohtaisesti Sulkualue 9.1 9.2 9.3 viivan lev. 0,4 0,4 väli 1,6 1,6 0,8 moottoriväylät valta- ja kantatiet maantiet (myös taajamassa) Sulkualue 9.4 9.5 viivan lev. 0,4 väli 1,6 0,8 valta- ja kantatiet maantiet (myös taajamassa)
TK280 TR8 26.8.2013/KM / Hyväksytty julkaistavaksi 12 Taulukko 32630:T1B Merkintä Numero- Mitoitus ja käyttö lyhenne Pysäytysviiva 10 Viivan leveys 0,3 0,5 m, maanteillä 0,5 m Väistämisviiva 11 Kolmioiden väli 0,3 0,5 m tilanteen mukaan Suojatie 12.1 12.2 Suojatien juovien vähimmäispituus 4,0 m 2,5 m Pyörätien jatke 13.1 13.2 Vähimmäisleveys L > m m Suojatie ja pyörätien jatke rinnakkain 13.3 13.4 Vähimmäisleveys L > 4,5 m 4,5 m Suojatie ja pyörätien jatke 13.5 14.6 L = Pyörätien jatkeen viivoitusten välin vähimmäisleveys 2,0 m m Ajokaistanuolet 14.1 14.2 14.3 14.4 Nuolen pituus Kevyen liikenteen nuolen pituus (tapauskohtaisesti) 7,5 m 5,0 m 2,0 m m Ajokaistan päättymisnuoli 15.1 15.2 Nuolen pituus 7,5 m 5,0 m Pysäköintiruutu 16 Viivan leveys m Linja-auton pysäkki pysäyttämis- tai pysäköintikielto Töyssy tai korotetun suojatien reuna 17 Keltainen, reunakiven ylä- ja sivupintoihin 18.1 Ruudun sivun pituus 0,5 m maanteillä 0,5 m 0,5 m Heräteraidat 18.2 Väistämisvelvollisuutta osoittava ennakkomerkki Raidan paksuus Raitojen välinen levelys Heräteraitaryhmä toistetaan 2-3 kertaa m 0,5 m 19 Korkeus 5,0 m STOP-merkintä 20.1 20.2 Korkeus 4,0 m 1,6 m Jalankulkuliikenteelle tarkoitettu tienosa 21.1 21.2 Korkeus tapauskohtaisesti 0,6 m m polkupyöräliikenteelle tarkoitettu tienosa P 22.1 22.2 22.3 Korkeus tapauskohtaisesti Pp-tie Pp-kaista Pyörätasku Pysäköinti-paikka 23 Korkeus m 0,6 m m 2,0 m
TK280 TR8 26.8.2013/KM / Hyväksytty julkaistavaksi 13 Taksi-merkintä 24 Korkeus 1,6 m BUS-merkintä 25.1 25.2 Korkeus 4,0 m 1,6 m Invalidin ajoneuvoa tarkoittava P- paikka 26 Korkeus m Nopeusrajoitus 27.1 27.2 Korkeus 4,0 m 1,6 m Kansainvälinen pääliikenneväylä 28.1 28.2 Korkeus 4,0 m 1,6 m