TYÖLLISTÄMISTOIMINNAN RAPORTTI

Samankaltaiset tiedostot
TYÖLLISTÄMISTOIMINNAN RAPORTTI

TYÖLLISTÄMISTOIMINNAN RAPORTTI

TYÖLLISTÄMISRAPORTTI

TYÖLLISTÄMISTOIMINNAN RAPORTTI

TYÖLLISTÄMISTOIMINNAN RAPORTTI

TYÖLLISTÄMISTOIMINNAN RAPORTTI

TYÖLLISTÄMISTOIMINNAN RAPORTTI

TYÖLLISTÄMISTOIMINNAN RAPORTTI

TYÖLLISTÄMISRAPORTTI

TYÖLLISTÄMISTOIMINNAN RAPORTTI

TYÖLLISTÄMISRAPORTTI

TYÖLLISTÄMISRAPORTTI

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen

Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä maaliskuu 2016

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Kuntalisät yhdistyksille v. 2017: tilanne Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kk Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 1 kk Yhteensä

Kuntalisät yhdistyksille v. 2017: tilanne Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kk Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 1 kk Yhteensä

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä Tammikuu 2016

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015

Etelä-Savossa elokuun työttömyysluvut pahimmat sitten vuoden Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9:00

Työllisyysraportti vuosi 2017

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä helmikuu 2016

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013

Nuorten miesten työttömyys on lisääntynyt syksystä selvästi Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, tammikuu klo 9:00

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Kuntalisät yhdistyksille v. 2015: Turengin omakotiyhdistys ry, 200 /kk, 12 kuukautta Sotainvalidien veljesliitto, 300 /kk, 12 kuukautta

Työllisyyssetelillä työllistyneet ja kuntalisät yhdistyksille v (FPM ) Myönnetyt työllisyyssetelit/kuukausi

Nuorten aktivointiaste Etelä-Savossa heinäkuussa koko maan toiseksi korkein. Työllisyyskatsaus, heinäkuu klo 9:00

HEINÄVEDEN KUNTA TYÖLLISYYSPALVELUT Tietoa työnantajalle ja työnhakijalle

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Palvelu- ja myyntityön työpaikkoja tänä vuonna työnvälityksessä selvästi viime vuosia vähemmän. Työllisyyskatsaus, syyskuu

Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9.00

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä lokakuu

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

Häme työllisyyskatsaus v. 2015: Janakkala tilanne kuukauden lopussa Tammi Helmi Maalis Huhti Touko

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Työttömyys kasvoi Etelä-Savossa heinäkuussa. Työllisyyskatsaus, heinäkuu klo 9.00

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

Vaalan kunta.

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

Kausivaihtelu pienensi maaliskuussa työttömyyslukuja vain vähän. Työllisyyskatsaus, maaliskuu klo 9.00

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2013

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän. Työllisyyskatsaus, lokakuu klo 9.

Etelä-Savossa työttömien määrä lisääntynyt vuodentakaisesta eniten rakennus- ja kuljetustyössä. Työllisyyskatsaus, heinäkuu

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

Palkkatuella työllistettyjen määrä lähes puolittunut Etelä-Savossa vuodentakaisesta. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00

Kainuun työllisyyskatsaus, helmikuu 2013

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savossa työttömyys lisääntyi kesäkuussa vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Nuorisotakuun seuranta heinäkuu 2016

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

TE-toimiston aktivointipalvelut alensivat maaliskuussa työttömyysastetta Etelä-Savossa yli 6 prosenttiyksikköä

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Lomautukset pitivät Kainuun työttömyyden korkealla myös elokuussa

TYÖLLISTÄMISRAPORTTI

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Pyhäjoen kunta tukee työllisyyttä käyttämällä työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattua määrärahaa uusien työpaikkojen luomiseen alueelle

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013

Työttömien määrä kasvoi Etelä-Savossa vuodentakaisesta 7 % ja koko maassa 17 % Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2012

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

Transkriptio:

1 TYÖLLISTÄMISTOIMINNAN RAPORTTI 1.1. 31.8.2016 Naantalin työllisyystilanne 31.8.2016 ELY -keskuksen julkaiseman 8/2016 kuukausikatsauksen mukaan Naantalin työvoima oli elokuun lopussa 9 051 henkilöä, joista työttömänä oli 872 henkilöä, eli 9,6 % työvoimasta. Yli vuoden työttömänä olleita oli 306. Alle 25 - vuotiaita oli työttömänä 99 henkilöä ja yli 50 - vuotiaita 365 henkilöä. Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli elokuun lopulla 13 %, eli 0,1%-yksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Osuus on Varsinais-Suomessa sama kuin koko maassa. Työttömien määrä Naantalissa on laskenut verrattuna viime vuoden elokuun tilanteeseen (10,7 %, 08/2015). Työttömien määrä ja työttömyysaste Naantalissa 1.1.2015 31.8.2016 Ely:n työllisyyskatsaukseen tuli alkuvuodesta muutoksia. Tammi-helmikuussa ei enää eritelty työttömyyttä kunnittain iän tai työttömyyden pituuden perusteella. Ne palautettiin katsaukseen maaliskuussa. Katsaukseen lisätiin maaliskuusta alkaen alle 20 -vuotiaat työttömät sekä vammaiset ja pitkäaikaissairaat Lähde: Varsinais-Suomen ELY -keskus, Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 01/2015-8/2016 Kk/Vuosi Työttömiä yhteensä Työttömyys -aste Yli vuoden työttömänä Vammaiset ja pitkäaik.sairaat Yli 50- v. työttömät Vuosika 2014 927 10,2 219 384 104 31.1.2015 1062 11,7 263 445 118 28.2.2015 1027 11,3 271 436 105 31.3.2015 959 10,5 275 421 87 30.4.2015 930 10,2 263 403 91 31.5.2015 877 9,6 258 384 82 30.6.2015 1034 11,4 269 396 145 31.7.2015 1098 12,1 272 416 154 31.8.2015 969 10,7 274 399 123 30.9.2015 950 10,5 296 390 120 31.10.2015 921 10,1 281 379 114 30.11.2015 937 10,3 294 398 108 31.12.2015 1053 11,6 298 435 138 Vuosika 2015 985 10,9 276 409 115 31.1.2016 984 10,9 - - - 29.2.2016 973 10,8 - - - 31.3.2016 911 10,1 306 85 376 107 15 30.4.2016 886 9,8 301 81 371 113 27 31.5.2016 850 9,4 304 78 357 97 21 30.6.2016 943 10,4 314 89 370 118 32 31.7.2016 962 10,6 313 90 374 123 32 31.8.2016 872 9,6 306 87 365 99 26 Työttömyyden rakenne lähikunnissa (% työttömien määrästä). Tilanne 31.8.16. Työttömät yhteensä Työttömyysaste Yli vuoden Yli 50 v Alle 25 v työttömänä Naantali 872 9,6 35,1 41,9 11,4 Raisio 1 390 11,9 32,0 37,9 15,0 Kaarina 1 519 9,8 31,0 36,9 14,9 Masku 375 7,6 30,4 38,7 12,0 Lieto 798 8,4 27,6 35,7 15,7 Naantalissa nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä oli verrokkikuntien pienin, sen sijaan yli 50- vuotiaiden sekä yli vuoden työttömänä olleiden määrä oli verrokkikuntien korkein. Alle 25v Alle 20v

2 Työllistäminen palkkatuella Varsinais-Suomen TE-toimiston työllistämiseen käytettävissä olevat määrärahat ovat vuonna 2016 selvästi edellisiä vuosia niukemmat. Tästä syystä palkkatuen myöntäminen on rajattu kuntien osalta 300 päivää työmarkkinatuella olleiden sekä velvoitetyöllistettyjen työllistämiseen. Työllisyysvaroilla on tukityöllistetty elokuun loppuun mennessä 32 henkilöä puolen vuoden työsuhteisiin. Keskimääräinen palkka on ollut sivukuluineen 2 062 /kk. Keskimääräinen palkkatuki on ollut 1 031 /hlö/kk. Työllistetyistä 4 on ollut velvoitetyöllistettyjä. Laki velvoittaa hakijan kotikunnan tarjoamaan työtä sellaiselle 57-59 -vuotiaalle työttömälle työnhakijalle, jonka ansio-/peruspäivärahan enimmäisaika päättyy, eikä tällä ole työttömyysturvalaissa säädettyä lisäpäiväoikeutta. Työllistetyistä 28 on ollut työmarkkinatukilistalaisia, eli niitä, jotka ovat olleet 300 päivää työmarkkinatuella, ja joiden työmarkkinatuesta kunta maksaa puolet. Oppisopimuskoulutus Työllisyysvaroilla palkataan oppisopimussuhteisiin työttömiä naantalilaisia joilla ei pääsääntöisesti ole aikaisempaa ammatillista koulutusta. Vuoden 2016 alusta, TE-toimisto on myöntänyt palkkatukea oppisopimusajan opiskelusta vain 6 kuukaudeksi. Aiemmin palkkatukea myönnettiin koko koulutuksen ajaksi. Tämä on aiheuttanut sen, että oppisopimuksia ei ole juurikaan enää tehty. Elokuun loppuun mennessä oppisopimussuhteessa on ollut 6 henkilöä, joista yksi on aloittanut tänä vuonna. Oppisopimussuhde on keskimäärin 2,5 vuotta. Oppisopimusopiskelijan keskimääräinen palkka on ollut sivukuluineen 2 185 /kk. Keskimääräinen palkkatuki on ollut 686 /kk.

3 Nuoret kesätyöntekijät Kesätyöntekijöitä palkattiin neljän viikon työsuhteisiin 110. Kesätyöntekijät ovat 16-24 -vuotiaita naantalilaisia nuoria. Palkka oli neljältä viikolta 790. Kesätyönhakijoita oli 352 ja haku tapahtui Kuntarekryn kautta Yritys- ja työllistämistuki Naantalin kaupunki tukee Lounais-Suomen Työllistäjät ry:tä 45 000 eurolla. Sopimus edellyttää Lounais-Suomen työllistäjiä palkkaamaan vähintään kuusi naantalilaista 300 päivää työmarkkinatuella ollutta henkilöä. Lounais-Suomen Työllistäjät ry on palkannut viisi henkilöä puolen vuoden työsuhteisiin. TE-toimiston myöntämä palkkatuki yhdistyksille loppui ennakoitua aiemmin, jo maaliskuussa. Omakotitalkkarihanke on Turun Pientalosäätiön projekti, jossa palkataan pitkäaikaistyöttömiä omakotitalkkareiksi omakotitalojen pihatöihin, pieneen remonttiapuun ja asioinnissa auttamiseen. Turun pientalosäätiölle on myönnetty 3 500 euron avustus, edellyttäen, että Turun Pientalosäätiö palkkaa naantalilaisia pitkäaikaistyöttömiä yhteensä 24 kuukaudeksi. Turun Pientalosäätiö on tehnyt tähän mennessä puolen vuoden työsopimuksia kolmen naantalilaisen henkilön kanssa. Työllistämisen kuntalisä Työllistämisen kuntalisää voivat saada yritykset ja yhdistykset, jotka työllistävät kuudeksi kuukaudeksi naantalilaisia pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat olleet vähintään 300 päivää työmarkkinatuella. Tukea on mahdollista saada enintään 300 /kk/hlö. Tuki edellyttää TE-toimiston tekemää myönteistä palkkatukipäätöstä. Myös kesätyöntekijöiden palkkaamiseen on mahdollisuus saada kaupungin tukea. Kaupunki maksaa kuntalisää yrityksille ja yhdistyksille, jotka työllistävät kaupungin kesätyöhaussa ilman kesätyöpaikkaa jääneitä nuoria. Tukea on mahdollista saada 150 /hlö/4 viikon työsuhde. Elokuun loppuun mennessä on tehty neljä työllistämisen kuntalisäsopimusta sekä kolme kesätyöllistämisen kuntalisäsopimusta. Työmarkkinatuen kuntaosuus Valtio rahoittaa työttömän työnhakijan työmarkkinatuen ensimmäiset 300 päivää, jonka jälkeen työttömyysaika rahoitetaan osittain valtion ja osittain työmarkkinatuen saajan kotikunnan varoista. Kuntien työmarkkinatuen maksuosuutta on kasvattanut työttömyysturvalain muutos 1.1.2015 alkaen, joka velvoittaa kunnat maksamaan 50 % työmarkkinatuesta jo 300 päivän maksujakson jälkeen (aiemmin 500 pv). Lisäksi yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden tuesta kotikunta vastaa 70 % osuudella. Vuonna 2014 työmarkkinatukilistalla on ollut 121 eri henkilöä ja työmarkkinatukimaksu oli 263 935 euroa. Lakimuutoksen jälkeen määrät ovat lisääntyneet. Vuonna 2015 työmarkkinatukimaksu oli 546 534 euroa, listalla oli 255 henkilöä. Vuonna 2016 työmarkkinatukimaksu on hieman laskenut verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna.

4

5 Erityistyöllistämisyksikkö Pointti Pointti on aikuissosiaalityöhön kuuluva palvelupiste joka on tarkoitettu naantalilaisille pitkäaikaistyöttömille, joiden mahdollisuudet saada omatoimisesti työtä ovat heikentyneet. Asiakkaat ohjautuvat joko sosiaali- ja terveystoimen tai TE-toimiston lähettämänä, tai suoraan Pointin kutsumana. Pointin asiakkaista suurin osa on yli 25-vuotiaita toimeentulotuen asiakkaita, aktivointiehdon täyttäviä kuntalaisia ja palveluohjausta tarvitsevia henkilöitä. Asiakkaita on ollut elokuun loppuun mennessä yhteensä 287 henkilöä (miehiä 173, naisia 114) Alle 25- vuotiaita on 65 (miehiä 45, naisia 20). Kuntoutujasopimuksia on tehty 10 henkilölle. 250 POINTIN ASIAKKAAT 2015-08/2016 200 150 98 94 100 50 0 29 120 20 128 57 45 16-24 vuotiaat 2015 Yli 25 vuotiaat 2015 16-24 vuotiaat 2016 Yli 25 vuotiaat 2016 Miehet Naiset Kun asiakas täyttää aktivointiehdon, Pointin sosiaaliohjaajat laativat aktivointisuunnitelman yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa. Aktivointisuunnitelmassa kartoitetaan henkilön terveydellinen, psyykkinen ja taloudellinen elämäntilanne. Pointti on laatinut tarkastelujaksolla Raision TE-toimistossa yhteensä 147 aktivointisuunnitelmaa. Suunnitelmassa määritellään yhdessä asiakkaan kanssa, miten jatkossa edetään, jotta hänen työttömyytensä ei enää pitkittyisi. Yhtenä vaihtoehtona on mm. kuntouttava työtoiminta. Kuntouttava työtoiminta Aktivointisuunnitelmassa mainitaan työttömälle yhtenä vaihtoehtona parantaa työllistymismahdollisuuksiaan kunnan järjestämän lakisääteisen kuntouttavan työtoiminnan avulla. Työtoiminta on velvoittavaa asiakkaalle, jos työttömyys on pitkittynyt (yli 500 pv). Vuonna 2016 kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut 171 eri henkilöä, sopimuksien pituudet vaihtelevat. Kuntouttavasta työtoiminnassa toteutuneita päiviä on ollut elokuun loppuun mennessä 6 678 (vuonna 2014 7 023, vuonna 2015 8 714). Vajaa puolet kuntouttavasta työtoiminnasta on ostettu yhteistyökumppaneiltamme: Raina-säätiöstä, Lounais-Suomen Työllistäjät ry:stä ja Tsemppi ry:ltä. Yhteistyötä on tehty myös yhdistysten sekä luterilaisen ja helluntaiseurakunnan kanssa. Yli puolet kuntouttavasta työtoiminnasta järjestetään kaupungin omissa yksiköissä tai aktiiviryhmissä.

6 KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN HENKILÖMÄÄRÄT 2008-2017 (toteuma 31.8.16 asti) 250 200 150 100 50 0 19 200 153 171 108 86 67 21 25 30 48 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Toteutunut Arvio KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TOTEUTUNEET PÄIVÄT 1-8/16 Yhdistykset; 198 Seurakunnat; 656 Raina-säätiö; 576 Aktiiviryhmät; 547 Lounais-Suomen Työllistäjät ry; 1889 Kaupunki muut; 1763 Tsemppi; 11 Tuulentupa; 57 Nuorten paja; 981 Kuntouttava työtoiminnan henkilömäärät kaupungin omissa yksiköissä 1.1. - 31.8.2016 Työllistämispalvelut (sote) nuorten työpaja 26, aktiiviryhmä 17, työpajan aktiiviryhmä 18 Sosiaali- ja terveysvirasto hoito- ja vanhuspalvelut 10, Tuulentupa, 3, terveyskeskus 1 Sivistysvirasto päiväkodit 12, oppilashuolto 2, aamu- ja iltapäivätoiminta 1, museo 1 Ympäristövirasto ateriapalvelut 9, siivouspalvelut 4, kiinteistönhoito 4, viheryksikkö 3, tilapalvelut (hallinto) 1, maankäyttöosasto 1 Keskusvirasto henkilöstöhallinto 2, keskusvarasto 1, palvelupiste 1 Yhteensä: 117 henkilöä

7 Naantalin työpaja Nuorten työpajatoiminnan keskeinen tehtävä on tukea nuoren elämäntaitoja, sosiaalista vahvistumista ja omatahtista yhteisöllistä kasvua sekä tekemällä oppimista. Työpaja tarjoaa nuorille mahdollisuuden ohjattuun ja tuettuun työntekoon sekä räätälöityyn polkuun koulutukseen, sen loppuun suorittamiseen yhteistyössä koulutuksenjärjestäjän kanssa tai avoimille työmarkkinoille työllistymiseen. Työpajatoiminta sijoittuu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palvelujen ja avoimien koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon, ja on monialaista toimintaa. Nämä työpajatoiminnan keskeiset kriteerit toimivat myös nuorten työpajatoiminnan valtakunnallisen avustuksen pohjana. Naantalin työpajalla on 1.1. 31.8.2016 ollut 33 eri asiakasta, joilla on tarkastelujakson aikana ollut yhteensä 68 valmennusjaksoa ja toteutuneita pajapäiviä 1114. Muille kunnille myytyjä kuntouttavan työtoiminnan pajapäiviä on ollut yhteensä 2. Yhteensä 1.1 31.8.2016 eri asiakkaita Eri asiakkaita Toteutuneet päivät Nuorten kuntouttava työtoiminta 22 916 Aikuisten kuntouttava työtoiminta 1 50 Kuntoutujasopimus 6 106 Koululainen 2 1 Työkokeilu 2 41 Yht. 33 1 114