Urakkailmoitukset ems 13.36 Mitä, jos silti lähettää ei toimintaa -ilmoituksia tai nollaraportteja, vaikka niitä ei tarvitse lähettää? Tuleeko siitä jonkinlainen huomautus/sanktio?? 13.36 Onko nollailmoituksia kuitenkin mahdollista jatkossa antaa, vaikka kyseisellä kuukaudella ei ole laskutusta tai tehdä töitä? SN 13.54 Saako urakkatiedoista lähettää edelleen nollailmoituksen kun työmaalla ei ko. urakoitsijan toimesta ole työskennelty vai onko nollailmoituksen lähettäminen kielletty jatkossa? VEROHALLINTO: Saa lähettää. Sanktioita ei määrätä. Minna 13.50 Jos ilmoitetaan urakkatietoja työmaakohtaisesti, onko urakkailmoitus annettava niiltä kuukausilta joissa ei ole laskutusta, mutta työtä tehdään? Hanna 14.02 Nythän tässä puhuttiin ihan ristiin!! Aiemmin tuo nainen sanoi, ettei ensi vuonna tarvitse ilmoittaa urakkatietoja kuin vain laskutetuilta kuukausilta oli kysymyksessä työmaa- tai sopimuskohtainen ilmoitus. Nyt hän väittää että ilmoitukset on lähetettävä myös niiltä kuukausilta, joilla laskutusta ei tapahdu. Kummin siis pitää menetellä ensi vuonna?? VEROHALLINTO: Ei tarvitse antaa niiltä kuukausilta, kun laskutusta ei ole. acco 13.53 jos urakkailmoituksen ilmoitin-palvelun kautta lähetetyssä työmaakohtaisessa tiedostossa on kaikkien yli 15.000 e urakoiden tiedot, täytyykö ne jatkossa poistaa, mikäli kyseisellä urakalla ei ole ollut laskutusta kyseisessä kuussa? VEROHALLINTO: Ei tarvitse. Samppe 14.23 Saako alle 15000 euron sopimukset ilmoittaa? VEROHALLINTO: Kyllä ne saa halutessaan ilmoittaa. tka 13.30 Tarvitseeko urakan päättyessä tehdä mitään ilmoitusta?
VEROHALLINTO: Ei tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta päättymisestä. Ensimmäisellä urakkailmoituksella ilmoitetaan urakan kesto. Jos urakan kuluessa ilmenee, että se päättyy aikaisemmin tai myöhemmin kuin on ilmoitettu, tietoa korjataan seuraavalla annettavalla ilmoituksella. Aikaisempia ilmoituksia ei tarvitse jälkikäteen korjata urakan keston osalta. Viimeisellä laskun perusteella annettavalla ilmoituksella on siten viimeistään oikea tieto urakan kestosta. uh 14.21 Tarkentakaa vielä - Jos ilmoitetaan työmaakohtaisesti, pitääkö päättymiskuukausi ilmoittaa, vaikka laskutusta ei ole. VEROHALLINTO: Olipa kysymys sopimuskohtaisesta tai työmaakohtaisesta ilmoittamisesta, ensimmäisellä urakkailmoituksella annetaan aina tieto sopimuksen tai urakan kestosta. Työmaakohtaisella ilmoituksella se on urakan kesto. Tämän jälkeen annetaan aina urakkailmoitus niiltä kuukausilta kun laskutusta tapahtuu. Jos urakan kuluessa urakan päättyminen aikaistuu tai myöhentyy ensimmäisellä ilmoituksella ilmoitetusta, tieto korjataan oikeaksi myöhemmällä laskutuksen perusteella annettavalla urakkailmoituksella. Viimeinen ilmoitus annetaan, kun annetaan viimeisen laskutuksen perusteella annettava urakkailmoitus. Mitään erillistä päättymisilmoitusta ei siis tarvitse tehdä. MT 14.32 Jos laskutetaan sekä tavaraa että työtä (tavaroiden osuus enemmän), annetaanko urakkailmoitus? VEROHALLINTO: Jos urakkasumma esim. 20 000 euroa sisältää sekä työn osuuden että materiaalit, urakkailmoitus pitää tehdä. Jos urakkasopimus sisältää pelkän työn osuuden 10 000 euroa ja on sovittu, että materiaalit laskuttaan erikseen erillisen laskun perusteella tai tilaaja maksaa ne itse suoraan materiaalintoimittajalle, ilmoittamisvelvollisuutta ei synny. Marita 13.49 Jos urakkasumma on 17.000 euroa ja siitä 3.000 materiaalia, tuleeko rakennusurakka raportoida? VEROHALLINTO: Kyllä pitää, jos sopimus sisältää sekä työn että materiaalin. HÄ? 14.33 Kaksi sopimusta? Samalle työmaalle? Työt ja tarvikkeet erikseen?? Viimeksi verottajan koulutuksessa (sama nainen) sanoi, turha kikkailla useita sopimuksia samalla työmaalla..kumpi oli virheellistä tietoa?
VEROHALLINTO: Yksi sopimus voi sisältää sekä työn osuuden että materiaalin osuuden. Tällöin ilmoitetaan 15 000 euron ylittyessä. Jos on sovittu, että materiaali laskutetaan erillisten laskujen perusteella ja työn osuus ylittää 15 000 euroa, annetaan ilmoitus vain urakkasopimuksessa olevasta työstä. Materiaaleja ei ilmoiteta. Tarkoituksena tässä on ollut se, ettei sopimussummista tarvitsisi ilmoittamisen yhteydessä ruveta erottelemaan materiaaleja ja työtä, vaan voi ilmoittaa sopimussumman mukaisesti. Samppe 14.30 Saako tehdä kaksi sopimusta eli tavarat ja työ erikseen? VEROHALLINTO: Saa tehdä. Pate 13.53 Miten suunnittelukustannukset, kuuluuko ne ilmoittaa, eli jos konsultti (suunnittelutoimisto) suunnittelee projektin, niin miten sen ilmoittaminen? VEROHALLINTO: Jos suunnittelutyö ei sisälly urakkasopimuskokonaisuuteen, vaan siitä on aivan erillinen sopimus, ei sitä tarvitse ilmoittaa. Marja 13.58 Urakan ilmoittamisvelvollisuudesta 15.000 raja tarkoittaa siis pääsopimuksen arvoa. Eli jos aliurakka-sopimus on esim 3000 euroa -> tarvii myös tämä ilmoittaa. VEROHALLINTO: Jokaisen urakan tilaajan, jonka tilaaman urakan arvo ylittää 15 000 euroa, pitää antaa urakkailmoitus tästä tilatusta urakasta. Jos pääsopimus ylittää 15 000 euroa, tilaaja (A) ilmoittaa tämän urakan Verohallintoon. Jos se (B), jolta tämä 15 000:n euro urakka on tilattu, tilaa edelleen 3000 euron urakan aliurakoitsijalta, ei B:n (eikä kenenkään muunkaan) tätä urakkaa tarvitse ilmoittaa. EL 14.00 Ilmoituksen antaa aina tilaaja. Eli kun yritys ostaa aliurakointia omaan isompaan urakkaan, ilmoitusta ei tarvitse antaa, jos tuo aliurakoitsija-sopimus on alle 15.000 eur? VEROHALLINTO: Juuri näin. JV 14.02 Kuuluuko taloyhtiön ilmoittaa huoltosopimukset kun vuosisopimus ylittää kokonaisuudessaan 15 000?
VEROHALLINTO: Taloyhtiöiden huoltosopimukset ovat useimmiten sellaisia, että ne koskevat pääosaltaan siivousta, lumenluontia, lipunnostoa jne. ja vain jossain määrin korjaustöiden tekemistä esim. ikkunoiden korjaamista ja lamppujen vaihtoa yms. eli erilaisia vähäisiä korjaustöitä. Tällaiset taloyhtiöiden huolto- ja kunnossapitosopimukset eivät kuulu ilmoittamisvelvollisuuden piiriin ollenkaan. In 13.52 Jos nyt meidän ei ole tarvinnut puitesopimuksen urakkatietoja raportoida (yksi kohde alle 15000), niin ei ole pakko ensi vuonnakaan ilmoittaa vai, vaikka kaikkien kohteiden yhteissumma menee yli 15000? VEROHALLINTO: Puitesopimuksia on monentyyppisiä. Jos puitesopimuksen arvo ylittää 15 000 euroa ja työt tehdään ennalta sovituissa kohteissa siten, että palataan aina uudestaan tekemään esim. korjaustöitä samoissa kohteissa, on vaikea erottaa, onko kysymys uudesta työstä vai entisen lisätyöstä. Tällöin on helpompi ilmoittaa kaikki laskutetut määrät ilman, että tarvitsee miettiä, minkä töiden osalta ja missä vaiheessa 15 000 euroa ylittyy. Puitesopimus voi myös olla sellainen, että sopimuskumppaneiden kesken on sovittu vain esim. tietystä tuntihinnasta. Näissä tapauksissa lienee helppo osoittaa, että kysymys on täysin erillisistä tilauksista (sopimuksista) ja ilmoittamisvelvollisuuden ratkaisee, ylittyykö 15 000 kyseisen tilauksen osalta. Kysyjä 14.05 Jos huoltoyhtiön kanssa laadittu huoltosopimus ylittää vuodessa 15 000 rajan pitääkö tästä vuosisopimuksesta tehdä ilmoitus? VEROHALLINTO: Millaisesta huoltosopimuksesta on kysymys? Kts. edelliset vastaukset. HS 14.27 Olemme tehneet aliurakoitsijan kanssa puite/vuosisopimuksen ja teemme ko. sopimuksen perusteella urakkatilauksia. Aliurakoitsija toimii usealla työmaalla ja ympäri Suomea. Miten tämä voidaan ilmoittaa uudessa ilmoitusmenettelyssä? VEROHALLINTO: Voit ilmoittaa aliurakoitsijan kanssa tehdyn vuosisopimuksen kokonaisarvon ja ilmoittaa ensimmäisellä ilmoituksella puite/vuosisopimuksen keston. Tämän jälkeen voit antaa urakkailmoituksen aina silloin kun aliurakoitsija laskuttaa riippumatta siitä, mitä työmaata laskutus koskee.
Toki saat jatkaa työmaakohtaista ilmoittamistakin, jos se on helpompaa ja seuraat laskuja työmaakohtaisesi. kk 13.32 Huoltoyritys tekee huoltotöitä meidän tuottamille laitteille yli 100km2 alueella tarvittaessa jos laitteita menee rikki. Työmaan osoite voi vaihdella joinakin päivinä lähes 10 kertaa, myös käytetty huoltomies voi vaihdella. Sopimussumma todennäköisesti menee vuositasolla yli 15000 euron. Kuukausitasolla summat on pahimmassa tapauksessa enintään 5000 euroa. Mikä on oikea tapa ilmoittaa? VEROHALLINTO: Ehdotan, että teette sopimuskohtaisen urakkailmoituksen. Tällöin ilmoitatte sopimuksen huoltoyrityksen kanssa ja arvioitte vuoden sopimuksen arvon. Tämän jälkeen annatte ilmoituksen kaikilta kuukausilta, joina laskutusta tapahtuu, riippumatta laskun suuruudesta. Urakkailmoitusta annettaessa ei siis enää tarvitse jakaa laskutettuja määriä eri työkohteiden osalle kuten aikaisemmin. Työntekijäilmoitusta teidän ei tarvitse antaa. Se näet edellyttäisi, että työkohteessa työskentelee samanaikaisesti toinen yritys ja että tilaaja olisi tilannut teiltä ja toiselta yritykseltä työtä samaan kokonaisuuteen yli 15 000 eurolla. Tällöin päätoteuttajan tai rakennuttaja-tilaajan pitäisi ilmoittaa kaikki työntekijät eli teidän pitäisi antaa tiedot työntekijöistä nimetylle päätoteuttajalle. P 14.26 Eli ymmärsinkö aikein, eli kun 15000 raja ylittyy ja ilmoitusvelvollisuus syntyy, niin ilmoitetaanko ylittävän kuukauden tiedoissa vain kyseisen kuukauden eurot, eikä yhteensä siihen asti? VEROHALLINTO: Urakkailmoituksella on oma kohtansa, jossa ilmoitetaan urakan kokonaismäärä. Se sisältää sekä jo laskutetut että tulevat määrät. Jos 15 000 euron rajan tiedetään ylittyvän vasta urakan ollessa kesken ja ilmoitusvelvollisuus alkaa, ilmoitetaan tämä kokonaissumma ja siitä eteenpäin ainoastaan kyseisen kuukauden aikana laskutetut määrät. Ensimmäiset kuukaudet jäävät ilmoittamatta kokonaan, koska kokonaisurakkasumman ei ole tiedetty ylittävän 15 000 euroa. Maru 14.10 Jos 15.000 raja täyttyy esim. kesäkuussa ja laskutusta on siihen mennessä jo ollut. Ilmoitetaanko kesäkuun urakkailmoituksessa myös nämä aikaisemmat laskutukset? Siitä lähtien kuitenkin vain kuukausittain. VEROHALLINTO: Ei ilmoiteta. Kokonaisurakkasummaan pitää laskea jo laskutetut määrät sekä tuleva urakkasumma. Kesäkuun ilmoituksella laskutetussa määrässä
ilmoitetaan kuitenkin ainoastaan kesäkuussa laskutettu määrä, ei siis aikaisempia. Aikaisempiin kuukausiin kohdistuvia ei myöskään tarvitse antaa jälkikäteen omilla urakkailmoituksilla. MJ 13.47 Jos tehdään maksuperusteista kirjanpitoa, niin ilmoituksen saa kuitenkin tehdä silloin, kun lasku on maksettu eli kun raha on liikkunut? Koskee esimerkiksi taloyhtiöitä, jotka usein tekevät maksuperusteista kirjanpitoa. Tärkeintä on, että ilmoittaa aina vain joko maksetun tai laskutetun määrän, eikä vaihda tätä ilmoitustapaa kesken urakan. VEROHALLINTO: Juuri näin. Samppe 14.22 Voiko sopimus olla 0 euroa? VEROHALLINTO: Jos saamme urakkailmoituksen, jossa urakan kokonaisarvo on ilmoitettu 0 euroa, lähetämme kyselyn ilmoittajalle. Onko urakasta suoritettu muuta vastiketta kuin rahaa? Poista haloo 13.30 "kun raha liikkuu" niin ilmoitetaan? sanoo puhuja tekstissä lukee kuitenkin kun laskutetaan Niin siis kumpi? Nyt pikkaisen tarkkuuttaa puhujalta ja vähemmän ylimielistä asennetta! VEROHALLINTO: Jos tilaajalla on laskutusperusteinen kirjanpito, ilmoitetaan, kun urakoitsija laskuttaa. Jos maksuperusteinen, silloin kun maksetaan. MT 13.43 Olen saanut ohjeen että kun as Oy:tä ruvetaan rakentamaan, aloitetaan urakkailmoitusten antaminen vasta kun ensimmäinen maksuerä as oy:ltä laskutetaan. Nyt tässä kuitenkin sanotaan että ilmoitusten anto aloitetaan, kun toiminta työmaalla alkaa. Olenko saanut väärän ohjeen? VEROHALLINTO: Ensimmäinen ilmoitus pitää antaa, kun urakka alkaa. Sen jälkeen urakkailmoitukset annetaan jatkossa sen mukaan, kun urakoitsija laskuttaa. kuitenkin antaa niiltä kuukausilta kun laskutusta tapahpoista Ilmoittaja 13.19 Hei, onko tässä vielä voimassa 15000,00 euron raja? Eli jos vaikka kesäkuussa urakan tilaajaa laskutetaan 16000,00 euron edestä, siitä tehdään ilmoitus. Heinäkuussa tulee 3000,00 euron lasku, tätä ei ilmoiteta ja elokuun laskutus on
13000,00 euroa. Ilmoitetaanko elokuulta 16000,00 euroa? VEROHALLINTO: Kyllä. Sopimuksen arvo määrää tiedonantovelvollisuuden kuten aikaisemminkin. Eli jos sopimus tässä kysymyksessäsi ylittää 15 000 euroa, jokainen kuukausi 16 000, 3000 ja 13 000 euroa ilmoitetaan ko. kuukaudelta. Eija 13.11 Urakka-aika = ilmoitusaika. Mutta laskut tulevat urakan jälkeen. Mikä on urakka-aika? VEROHALLINTO: Urakka-aika on se aika, jolloin urakka on käynnissä. Ilmoitusvelvollisuus jatkuu sen ajan, kun laskutetaan urakkaa ennen (ennakkomaksut) tai sen jälkeen. kukaoista honda 13.35 jos työt päättyy syyskuussa puhujan esimerkissä, annetaanko silloin ilmoitus syyskuussa? VEROHALLINTO: Pelkästä työn päättymisestä ei anneta erikseen ilmoitusta. Urakan kesto ja sen myötä päättymispäivä on annettu jo aikaisemmilla ilmoituksilla. Kun syyskuun työt laskutetaan, annetaan viimeinen urakkailmoitus eli jos laskutetaan syyskuussa, annetaan silloin ja jos myöhemmin, annetaan tänä laskutuskuukautena. PK 14.00 Sopimuksesta jätetään viimeinen erä takuusummaksi ja laskutetaan 27 kk:n päästä työmaan päättymisestä. Vieläkö tämä viimeinen erä pitää ilmoittaa verottajalle? kysymys 13.36 Mitä jos projektilaskutus toteutuu pitkän ajan kuluessa, milloin Verottaja huomauttaa ilmoittamattomuudesta jos ilmoitusten väli on esim. vuosi? VEROHALLINTO: On mahdollista, että Verohallinto kysyy vuoden aikana ilmoituksen puuttumisesta. Tällöin vastauksessa kerrotaan sopimuksessa sovitut laskutusajat (tai vaihtoehtoisesti lähetetään kopio sopimuksesta).
Työntekijäilmoitukset Mari 13.36 Jos yrittäjä itse työskentelee työmaalla, onko hän työntekijäilmoituksessa "työsuhteinen" kun muuta sopivampaa vaihtoehtoa ei ole. VEROHALLINTO: Jos yrittäjä on ammatinharjoittaja, merkitään toiminimi työnantajaksi ja ammatinharjoittaja toiminimen työntekijäksi. Jos kysymyksessä on yrittäjäosakas, merkitään työnantajaksi osakeyhtiö ja työskentelevä osakas yhtiön työntekijäksi. Tilaaja siis tilaa urakat toiminimeltä tai osakeyhtiöltä ja yrittäjät merkitään näiden työntekijöiksi eikä tilaajayrityksen työntekijöiksi. Satu 13.48 Jos työmaasta ilmoitetaan vain työntekijätiedot, tarvitseeko työmaasta tehdä päättymisilmoitusta kun työt loppuvat? VEROHALLINTO: Heti ensimmäisellä työntekijäilmoituksella (joka annetaan, kun työmaa alkaa) ilmoitetaan työmaan kesto. Tietoa korjataan myöhemmillä ilmoituksilla, jos työmaa päättyy aikaisemmin tai myöhemmin. Viimeinen ilmoitus annetaan siltä kuukaudelta, kun työmaalla työskennellään ja sillä ilmoituksella pitää siis näkyä, että se on myös työmaan viimeinen kuukausi. missu 13.49 Mikäli AVI tarkastuksissa löydetään puutteita esim kulkukortteihin/veronumeroihin versus oikeisiin henkilöihin liittyen, ilmoittaako AVI teille näistä havannoista? VEROHALLINTO: Verohallinto ja AVI tekevät yhteistyötä yhteisten rakennustyömaiden valvonnassa. AVI valvoo työturvallisuutta ja Verohallinto ilmoittamisvelvollisuutta. Yhdessä toimitaan harmaata taloutta vastaan. AVI siis ilmoittaa ilmoittamiseen vaikuttavista havainnoista. tt 13.51 Jos aliurakoitsija on ilmoittanut väärän tiedon, esim työntekijän sotu tai työantaja on väärä, miksi siitä kysytään pääurakoitsijalta? Virhehän on aliurakoitsijan, ja siellä on aliurakoitsijan yhteystiedot, jolta voisi asiaa tiedustella VEROHALLINTO: Päätoteuttaja on lain mukaan tiedonantovelvollinen Verohallinnolle kaikista yhteisen rakennustyömaan aliurakoitsijoiden työntekijöistä. Verohallinto kääntyy siis ensisijaisesi päätoteuttajan puoleen. Virhehän on voinut
tapahtua päätoteuttajan ilmoittamisen yhteydessä tai siten, että aliurakoitsija on antanut väärät tiedot. Pihalla 13.56 Työntekijäilmoitus tammikuusta per 5.3.15 on annettu työntekijästä työmaasta ajalta 1.1.2015-31.8.2015 ja työntekijä on ilmoitettu työskenteleväksi samalle ajalle 1.1.2015-31.8.2015 => pitääkö joka kuukausi antaa sama ilmoitus? VEROHALLINTO: Työntekijäilmoitus annetaan kuukausittain, kun työt ovat käynnissä. Tällöin annetaan ilmoitus jokaisesta työntekijästä, joka siellä on kuukauden aikana työskennellyt. Eli tammikuusta elokuun loppuun annetaan työntekijäilmoitus jokaiselta kuukaudelta, kun työmaa on ollut käynnissä ja ko. työntekijä merkitään ilmoituksella jokaisena kuukautena, kun hän on siellä työskennellyt. - 13.57 Olemme rakennusalan yritys ja teemme tällä hetkellä firman omaan varastoon remonttia. Käytämme 1 ulkopuolista alihankkijaa tässä projektissa. Pitääkö tästä antaa työntekijätiedot? VEROHALLINTO: Ei tarvitse. Jos teillä olisi kaksi alihankkijaa, tiedot pitäisi antaa, koska tällöin syntyy yhteinen rakennustyömaa. - 14.10 Asuu Suomessa kimppakämpässä työkaverien kanssa, perhe ulkomailla, ollut samalla työnantajalla työsuhteessa vuosia? Onko kotivaltio Suomi? VEROHALLINTO: Kuulostaa siltä, että näin voisi olla. On kuitenkin mahdotonta vastata ilman yksityiskohtaisempia tietoja. Missä maassa muu perhe asuu? Kuinka usein työntekijä on perheen luona ja miten pitkiä aikoja? Millaisia työrupeamat Suomessa ovat? Ehdotan, että otat yhteyttä Verohallinnon palvelunumeroon: 020 697 070 (Rakentamisilmoitukset ja veronumero). Pihalla 14.17 Työntekijäilmoitus: ulkopuolisia palveluita ostettaessa työmaalle voi lasku tulla palveluista vasta parin kuukauden kuluttua ja tieto ilmoituksia tekevälle kirjanpitäjälle tulee kirjanpidosta. Mitä sanktioita tulee, kun työntekijäilmoitus tästä tulee myöhässä? Esim. Työmaa 1.1.-31.8.2015, työntekijäilmoitukset pääurakoitsijan omista työntekijöistä on annettu ajallaan, mutta työmaalla 2.2.15 ja 3.3.15 pari tuntia työskentelemässä käyneestä ulkopuolisesta on lasku
saata vasta huhtikuussa ja työntekijäilmoitus on annettu 5.5.15 työntekijästä ajalta 1.2.-31.3.15 => onko ok? VEROHALLINTO: Työntekijöiden ilmoittamisen peruste on työturvallisuuslaista ja verotusmenettely- laki (ilmoittamisvelvollisuus) lähtee siitä, että koska päätoteuttajan tulee jo työturvallisuuslain nojalla pitää ajantasaista luetteloa kaikista työmaalla työskentelevistä henkilöistä, nämä henkilöt voidaan ilmoittaa työntekijäluettelon perusteella kuukausittain Verohallinnolle. Laskutus ei siis työntekijäilmoitusten suhteen ole määräävä tekijä. Työmaalle ei saisi edes päästää henkilöitä, joilla ei ole voimassa olevaa työmaatunnistetta ja jota ei ole merkitty viipymättä tähän päätoteuttajan työntekijäluetteloon. Työnantajan tulee siis ilmoittaa tiedot päätoteuttajalle heti, eikä odottaa, että ne laskun yhteydessä ilmoitetaan eteenpäin suoraan päätoteuttajan valtuuttamalle ilmoittajalle, (esim. kirjanpitäjälle). Ymmärrämme kyllä, että menettelyiden muuttaminen voi olla haasteellista, mutta Verohallinnolle ilmoittamisen osalta ei ole muuta keinoa toimia oikein kuin se, että tällaiset yksittäiset käynnit ilmoitetaan käynnin yhteydessä tai viimeistään ennen ilmoittamisen eräpäivää päätoteuttajalle. Eli helmikuun osalta viimeistään ennen huhtikuun eräpäivää ja maaliskuun osalta ennen toukokuun eräpäivää. Aluehallintovirastolta on pyydettävä kannanotto siihen, joustetaanko AVI:ssa viipymättä päätoteuttajan työntekijäluetteloon merkitsemisen suhteen siten, että työntekijät voidaan merkitä missään tapauksessa jälkikäteen. - 13.28 Miksi pitää ilmoittaa työntekijästä kaikki mahdolliset tiedot kotisoitetta myöten. Eikö se ole verottajan tehtävä pitää kirjaa heidän osoitteestaan. Työantajalle pitää riittää, että veronumero on oikein annettu. tt 13.34 miksi pitää työntekijätiedoissa ilmoittaa kaikki mahdolliset henkilötiedot ml ulkomaan osoitteet. Pitäisi riittää pelkkä veronumero, jos ei riitä, niin miksi verohallinto antaa veronumeron jos ei ota muita tietoja ylös. Olisi paljon helpompaa ilmoittaa pelkkä veronumero VEROHALLINTO: Suomessa vakituisesti asuvista työntekijöistä ei tarvitse antaa kotiosoitetta. Saamme ne väestötietojärjestelmästä. Suomessa tilapäisesti asuvista ulkomaalaisista emme saa osoitteita eli kotiosoitetta ulkomailta tai tilapäistä osoitetta Suomessa muuten kuin että se nimenomaisesti annetaan. Veronumeron yhteydessä annettu osoite vanhenee nopeasti.
tt 13.37 mistä tiedetään onko työntekijä tilapäisesti Suomessa. Jos ilmoittaa työntekijän kansalaisuudeksi EE, niin ilmoitusta ei voi tehdä ilman että laittaa osoitetiedot, vaikka hän olisi pysyvästi suomessa VEROHALLINTO: Työntekijäilmoituksella ei pidä ilmoittaa työntekijän kansalaisuutta vaan kotivaltio. Eestiläinen työntekijä voi siis asua pysyvästi Suomessa, jolloin hänen kotivaltiokseen merkitään Suomi. Jos hän taas asuu Eestissä (esim. perhe asuu siellä ja hän työskentelee vain jaksoittain Suomessa) merkitään kotivalioksi Eesti ja annetaan osoitetiedot. Suomessa yleisesi verovelvollisena verotetaan asumisen perusteella ei kansalaisuuden. Tilitoimistosta 13.56 Jos pyytää itse verohallinnosta "pikatarkastusta" / neuvontaa / ohjeistus ja verotarkastajia käymään. Ja tarkastuksessa todetaan, että ilmoituksia on antamatta. Jos noudattaa / korjaa virheellisen menettelyn välittömästi jatkossa, niin sakotetaanko tästä? Luennoitsija on harvinaisen hyvä ja selkeä sanainen ja mielestä asiansa osaava tai ainakin uskottava VEROHALLINTO: Jos on itse pyytänyt ohjausta ja sen jälkeen alkaa toimia ohjeiden mukaisesti, ei määrätä laiminlyöntimaksuja. SK 14.02 Jos heinäkuussa aloitettujen rakennustöiden urakkahinnan huomataan ylittäneen elokuussa 15.000 euroa alarajan, niin annetaanko työntekijätiedot takautuvasti myös heinäkuulta? VEROHALLINTO: Työntekijäilmoitus annetaan eri perusteella kuin urakkailmoitus. Jos rakennuttaja on tilannut urakan tai useita urakoita samalle työmaalle yhteensä yli 15 000 euron arvosta, ja urakoitsijoita on työskentelemässä kaksi tai useampia, syntyy ilmoittamisvelvollisuus työntekijätiedoista. Ilmoittamisvelvollisuus on päätoteuttajalla tai ellei päätoteuttajaa ole nimetty, rakennuttajalla itsellään. Aliurakoitsijat ilmoittavat työntekijätiedot päätoteuttajalle. Jos on aluksi epävarmaa, tuleeko koko rakennuttajan tilaaman hankkeen arvo ylittymään 15 000euroa, ei tietoja tarvitse antaa. Kun rakennuttaja/päätoteuttaja tietää raja-arvon ylittyvän, pitää työntekijäilmoituksia alkaa antaa. Tällöin päätoteuttajan täytyy huolehtia siitä, että aliurakoitsijat myös alkavat antaa työntekijätiedot päätoteuttajalle. Menneiltä kuukausilta työntekijäilmoituksia ei kuitenkaan enää tarvitse antaa. Elina 14.05 Onko pääurakoitsija velvollinen ilmoittamaan sivu-urakoitsijoiden työntekijätiedot, jotka siis eivät ole sopimussuhteessa pääurakoitsijan kanssa ja
laskutusta ei tapahdu vaan liikkuvat pääurakoitsijan alueella? VEROHALLINTO: Kyllä on. Päätoteuttajan on ilmoitettava kaikki yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevät työntekijä riippumatta siitä kenen palveluksessa he ovat. Minna 14.22 Miten ilmoituksesta ilmenee onko kyseessä sopimuskohtainen vai työmaakohtainen ilmoittaminen jos ilmoitetaan vain työmaan osoite? Ei siis työmaanumeroa eikä sopimusnumeroa. VEROHALLINTO: Toivomme tietysti aina, että tuohon vapaamuotoiseen kenttään osoitteen jälkeen annettaisiin luonnehdinta urakoista: esim. sopimus kattaa viisitoista työmaata Uudellamaalla tmv. Toisaalta sopimuskohtaiset ilmoitukset sisältänevät usein vaoin kaksi sopimuskumppania: tilaajan ja urakoitsijan. Jos tarvitsemme tietoa valvonnassa, voimme tietysti kysyä tiedonantovelvolliselta. Leila K. 14.06 Voiko aikaisemmin työmaakohtaisesti ilmoitetun työmaan osalta siirtyä sopimuskohtaiseen, kun työt jatkuvat v. 2016 puolelle? Eli pitääkö kaikilta osin siirtyä sopimuskohtaiseen vai voiko "vanhojen" työmaiden osalta ilmoittaa vanhalla tavalla siirtymäajalta? VEROHALLINTO: Kyllä voi ilmoittaa työmaakohtaisesti. Jos työmaakohtainen ilmoittaminen on teidän toimintaanne sopivampi tapa, voitte ilmoittaa myös uudet sopimukset työmaakohtaisesti. Tarja K. 14.18 Rakennusliikkeellä on vuosisopimus tilaajan kanssa. Työtä tehdään koko ajan eri osoitteissa. 2016 tilaaja ilmoittaa sopimuksen. Miten työntekijätiedot, ilmoitetaanko vain kuukausittain sopimusnumeron mukaan kaikki työntekijät, jotka ovat tilaajalle ko. vuosisopimuksen puitteissa toimineet? VEROHALLINTO: Sopimuskohtainen ilmoittaminen koskee ainoastaan urakkailmoituksia. Työntekijäilmoitusten osalta ilmoitusvelvollinen on päätoteuttaja. Tapauksessanne se tietenkin voi olla rakennusliike. Jos rakennusliike on päätoteuttajan asemassa ja siis velvollinen ilmoittamaan kaikki yhteisellä rakennustyömaalla toimivien urakoitsijoiden työntekijät, on ne edelleen ilmoitettava jokaiselta yhteiseltä rakennustyömaalta erikseen.
? 14.15 Täytyykö ilmoittaa jos yksi urakoitsija tekee töitä osissa niin, että jokainen työsuorite on alle 15 000 e ja mutta kokonaisuudessaan laskut ylittävät rajan? Ei ole olemassa erillistä urakkasopimusta. VEROHALLINTO: Kysymyksestä syntyy käsitys, että muodostuu jonkinlainen kokonaisuus tilaajan ja urakoitsijan välille. Onko sovittu, vaikkapa suullisestikin, että tehdään jokin tietty urakkakokonaisuus, jossa edetään osissa? Tässä tapauksessa kokonaisuus muodostaa urakan, joka pitää ilmoittaa kokonaissumman ylittäessä 15 000 euroa. Vai onko olemassa minkäänlaista, edes suullista puitesopimusta? Ja jos on, mitä on sovittu? Jos on sovittu, että tilaaja aina tarvitessaan käyttää urakoitsijaa erilaisiin töihin, jokainen erillinen työ muodostaa oman sopimuksen. 15 000 euron ylittyminen ratkaistaan tilaus- tai työkohtaisesti. Jos yksittäinen työ jää alle 15 000 euron, ei ilmoiteta. Jos yli 15 000 euron arvoiseksi arvioidussa puitesopimuksessa on sovittu, että ennalta määrätyissä kohteissa tai alueella aina huolletaan tilaa tai korjataan kaikki syntyvät viat, voi olla vaikea erottaa, onko kysymys samoista vai erillisistä töistä ja tällöin pitää ilmoittaa kaikki laskutuksen perusteella, mutta niitä ei tarvitse eritellä työkohdekohtaisesti. acco 13.47 Jos on esim. 3 työmaata. Näillä työmailla on kullakin useita yli 15.000 urakkasopimuksia eri toimittajien kanssa. Lisäksi on 1 urakkasopimus, joka koskee useata työmaata. Nyt on riittänyt 3 työmaakohtaista ilmoitusta, jossa on ilmoitettu kaikki urakkasopimukset. Jos jatkossa ilmoitetaan sopimuskohtaisesti, ilmoitusten määrä lisääntyy. Voidaanko siis edelleen ilmoittaa työmaakohtaisesti? Voidaanko kuitenkin antaa siitä urakasta, joka koskee useaa työmaata, sopimuskohtaisesti? VEROHALLINTO: Voitte edelleen ilmoittaa työmaakohtaisesti. Tuo yksi urakkasopimus, joka koskee useita työmaita, pitää tietenkin myös ilmoittaa jokaiselta työmaalta eli kaiken kaikkiaan 3 + n kpl urakkailmoituksia. Tai kysymälläsi tavalla: tämä yksi ilmoitetaan sopimuskohtaisesti, jolloin se osuus on jätettävä pois työmaakohtaiselta ilmoitukselta. Tärkeintä on, että ette ilmoita samaa urakkasummaa kummallakin tavalla eli kahteen kertaan. MR 13.43 Voiko osan ilmoittaa sopimuskohtaisesti ja osan työmaakohtaisesti vai kaikki vain jommalla kummalla tavalla?
VEROHALLINTO: Kyllä voi ilmoittaa osan työmaakohtaisesti ja osan sopimuskohtaisesti. Ratkaisun voi tehdä sen mukaan, kumpi tapaa sopii toimintaan paremmin: jos jotain työmaata seurataan työmaakohtaisesti, se kannattaa ilmoittaa siten, että kaikki urakoitsijat ilmoitetaan kerralla tältä työmaalta. Jos taas jonkun urakoitsijan kanssa toimitaan useilla työmailla ja laskutusta seurataan kumppanikohtaisesti, kannattaa ilmoittaa sopimuskohtaisesti. Pääasia on, ettei samasta urakoitsijasta ilmoiteta kahteen kertaan eli sekä työmaakohtaisesti että sopimuskohtaisesti. Hölmö 13.54 Hei, Yritys A tilaa yritykseltä B 100.000 työtä. Yritys B käyttää yritystä C:tä joka laskuttaa yritystä B 6000 ja yritystä D joka laskuttaa 3000. Kuka ilmoittaa ja mitä? VEROHALLINTO: Yritys A ilmoittaa urakkailmoituksella B:ltä tilaamansa 100 000 euroa. B:n pitäisi periaatteessa ilmoittaa C:ltä ja D:ltä tilaamansa urakat, mutta koska ne ovat alle 15 000 euroa, ei synny ilmoitusvelvollisuutta eli B:n ei tarvitse ilmoittaa mitään. Poista Jukka 13.59 Jos siirrymme sopimuskohtaiseen ilmoittamiseen ja urakoitsija laskuttaa tammikuussa 6000, helmikuussa 4000 ja maaliskuussa 10 000, milloin ensimmäinen ilmoitus tehdään ja kuinka paljon? Jos ei tiedä etukäteen onko tämä kauan töissä meidän kautta. VEROHALLINTO: Minkälainen sopimus tehdään? Onko se puitesopimus, jossa sovitaan vain esim. tuntihinnasta ja että urakoitsija on tiettynä aikana käytettävissä? Vai sovitaanko jo tietyistä töistä ja työkohteista? Jos on todennäköistä, että 15 000 euroa ylittyy, annatte urakkailmoituksen heti, kun työ alkaa. Sen jälkeen annatte aina kun tapahtuu laskutusta laskun suuruudesta riippumatta. Jos on hyvin epätodennäköistä, että 15 000 euro ylittyy, ei ilmoitusta tarvitse aluksi tehdä. Heti kun osoittautuu, että 15 000 euron raja tulee ylittymään, on urakkailmoituksia kuitenkin ruvettava antamaan. Tässä tapauksessa siis viimeistään maaliskuussa on annettava urakkailmoitus. Sillä kerrotaan urakan kokonaissumma 20 000 euroa tai mahdollisesti enemmän, jos urakka jatkuu edelleen. Maaliskuusta ilmoitetaan 10 000 e eli tällöin laskutettu määrä. Aikaisempia kuukausia ei ilmoiteta jälkikäteen.
Minä 13.40 Milloin alkaa uusi tulkinta sopimuksista. Eli miten ilmoitetaan jo 2015 käynnistyneet urakat? Otetaanko ne huomioon? VEROHALLINTO: Tammikuusta 2016 voi antaa ensimmäisen kerran sopimuskohtaisen ilmoituksen (siis maaliskuussa). Voitte toki jatkaa työmaakohtaista ilmoittamista vuonna 2015 käynnistyneistä urakoista urakan loppuun asti. MA 13.44 Kun rakentaja ostaa rakentamispalvelua, mutta ei tiedä tarviiko koko projektin ajan tätä ulkopuolista palvelu esim. 1.8. - 30.11.2015, rakentamispalvelua tekevä yritys laskuttaa ekalta kuukaudelta 5000 ja toiselta 5000, (verohallinnolta neuvo, että näitä ei tarvitse ilmoittaa, koska 15000 ei ylity), mutta miten ilmoitetaan sitten kun 3:lta kuukaudelta tuleekin 7000 ja tuo 15000 ylittyy kun kaikki laskut lasketaan yhteen? VEROHALLINTO: Kun kolmannessa kuussa tiedetään, että kokonaisurakkasumma tulee ylittymään, syntyy ilmoitusvelvollisuus. Tällöin ilmoitat kokonaisurakkasumman kohdalla 17 000 euroa (tai sen summan, mitä arvioit urakan kokonaissummaksi, jos se on vielä enemmän) sekä laskutetussa määrässä 7 000 euroa. Aikaisempia laskutettuja määriä ei siis tässä tapauksessa tarvitse ilmoittaa aikaisemmilta kuukausilta. PM 13.34 Kun yritys ilmoittaa kuukausittaiset toteutuneet eurot ns. konekielisenä (excelistä muokattu aineisto), aiheuttaako uusi sopimusnumero jotain muutoksia tähän? Eli jos jatkamme ilmoittamista kuten tähänkin asti emmekä käytä sopimusnumeroa ollenkaan. VEROHALLINTO: Jos olette ilmoittaneet kuukausittain toteutuneet eurot yhdeltä työmaalta tai olette tosiasiassa jo ilmoittaneet sopimuskohtaisesti eli yhden urakoitsijan kuukausittain laskuttamat määrät monelta työmaalta, ei vaikuta. San 14.20 Tuliko tämä sopimuskohtainen voimaan myös kotitalouksiin? VEROHALLINTO: Ei tule. Kotitaloudet ilmoittavat edelleen ainoastaan rakennusluvan alaisista rakennustöistä, mutta eurorajasta riippumatta. Ilmoitus annetaan edelleen ainoastaan ennen rakennustarkastajan loppukatselmusta.
Työmaakohtainen ilmoittaminen (urakkailmoitukset) - 14.00 Tarkoittaako työmaakohtainen ilmoittaminen sitä, että jos työmaalla työskentelee 5 aliurakoitsijaa ja jokaisen laskutus on 10 tuhatta euroa, kaikista pitää antaa ilmoitus, kun koko työmaa ylittää 15 tuhatta euroa? VEROHALLINTO: Tilaajan pitää antaa urakkailmoitus aina kun ostaa rakennustyötä yli 15 000 eurolla urakoitsijalta. Tähän velvollisuuteen ei vaikuta muiden urakoitsijoiden urakoiden arvot, yhtään muuta urakoitsijaa ei edes tarvitse olla olemassa. Työmaakohtaisuus tarkoittaa, että tilaaja antaa tästä ko. urakoitsijasta, jonka kanssa on 15 000 euroa ylittävä urakkasopimus, jokaiselta työmaalta ilmoituksen erikseen. Tämä tietysti edellyttää, että ko. urakoitsija työskentelee usealla tilaajan työmaalla. Esimerkkisi perusteella pitää antaa työntekijäilmoitus, joka annetaan aina työmaakohtaisesti. Sen edellytys on, että rakennuttaja on tilannut urakan tai urakoita yli 15 000:lla eurolla ja työmaalla työskentelee useampia rakennustyötä tekeviä yrityksiä kuin yksi. Molempia koskevat Poista - 12.59 Jos korjaa lähetettyä ilmoitusta, lasketaanko 1 vuoden korjausaika ilmoituksen lähettämiskuukaudesta vai laskutuskuukaudesta? VEROHALLINTO: Korjausilmoitus pitää lähettää 12 kk:ssa lähettämiskuukauden lopusta laskien. honda 14.00 voiko käyttää molempia ilmoitustapoja ensi vuonna? VEROHALLINTO: Kyllä voi. Poista M 13.36 Jos meillä on rakentamisprojekti joulukuusta 2015 maaliskuuhun 2016, tehdäänkö ilmoitukset vanhalla vai uudella tavalla? VEROHALLINTO: Voitte tehdä valitsemallanne tavalla. Jos tilaatte ainoastaan tätä rakentamisprojektia varten työtä useilta urakoitsijoilta, ehdotan, että ilmoitatte työmaakohtaisesti. Minna 14.00
Jos on yksi sopimus jossa yksi työmaa, mikä erottaa sen onko kyseessä sopimuskohtainen vai työmaakohtainen ilmoittaminen? VEROHALLINTO: Tässä tapauksessa ei eroa ole. Sopimuskohtainen ilmoittamismahdollisuus on luotu sellaisille toimijoille, jotka tilaavat useisiin työkohteisiin samalta yritykseltä alle 15 000 korjaus- tai huoltotöitä tmv. ja joiden on täytynyt tämän vuoksi ilmoittaa useita reilusti alle 15 000 jk 13.52 Myrsky aiheuttaa meille työmaan jossa on useita ulkopuolisia toimijoita sekä myös omaa henkilökuntaa. Onko niin että näiden yhteenlaskettujen työkustannuksien mukaan jos raja ylittää 15 tuhatta, ilmoitus tehdään tämän uuden ohjeistuksen mukaisesti? Eli, kun on kyseessä yhteinen työmaa. Töille ei voi antaa yksilöllistä osoitetta ja kyseessä on useita sopimuksia. Myrsky on näille yhteinen tekijä. VEROHALLINTO: Urakkailmoituksen annatte urakoitsijasta ainoastaan siinä tapauksessa, että tilaatte ko. urakoitsijalta sopimuksen, jonka arvo ylittää 15 000 euroa. On siis mahdollista, että joltakin urakoitsijalta tilattu urakka (> 15 000)pitää ilmoittaa urakkailmoituksella ja joltakin toiselta urakoitsijalta tilattua työtä (< 15 000) ei tarvitse ilmoittaa. Urakkailmoituksen voitte tehdä myrskytyömaakohtaisena, jolloin ilmoitatte jokaisesta urakoitsijasta tältä tilaamanne yli 15 000 arvoisen urakan. Jos työmaalla on sen identifioiva numero, ilmoitatte sen tai kirjoitatte vapaamuotoiseen kenttään kysymyksen olevan esim. Heinäveden myrskytuhoalueesta. Sopimuskohtaisuus kannattaa valita, jos työskentelette kyseisten urakoitsijoiden kanssa useilla työmailla ja seuraatte laskutusta ilman että sitä jaetaan omia seurantojanne varten eri työmaiden osalle. Tällöin teidän ei tarvitse pelkän ilmoittamisen takia ruveta jakamaan sopimussummaa eri kohteisiin. Työntekijäilmoituksen annatte aina työmaakohtaisesti, jos olette päätoteuttaja tai sellaisen puuttuessa rakennuttaja. vh 13.25 Jos olen kotitalous ja meillä on tehty lattiaremontti, ym. kesällä 2013, mutta lopputarkastusta ei ole vielä tehty, niin pitääkö minun tehdä ja mikä ilmoitus? Eikö lopputarkastusta voi tehdä ilman sitä todistusta? VEROHALLINTO: Vaatiko remontti rakennusluvan? Kotitalouden pitää antaa rakentamisilmoitus Verohallinnolle kaikista rakennusluvan alaisista töistä ennen loppukatselmusta. Jos työt on tehty ennen lain voimaantuloa 17.2014 annat kylläkin rakentamisilmoituksen, mutta riittää, että kerrot, että työt on tehty 2013.
Outokumpu 13.06 Miksi rakentamispalveluista verottajalta tulevat kysymykset lähetetään verovelvollisille postitse eikä sähköisesti? MH 13.58 Koska verottajalta saa korjauspyynnöt sähköisesti? VEROHALLINTO: Toiveemme on yhteinen. Haluaisimme kovasti lähettää korjauspyynnöt sähköisesti, mutta vielä ei ole mahdollisuutta, enkä osaa kertoa edes aikataulua. Antti 14.02 Kokonaisurakan arvo on esim. 50 000, josta tilaaja tekee ilmoitukset. Pääurakoitsija tilaa vain yhden aliurakkatilauksen esim. asfaltoinnista 5000, tuleeko pääurakoitsijan tehdä tässä tilanteessa ilmoitukset ja työntekijäilmoitukset? VEROHALLINTO: Urakkailmoituksen tekee tilaaja 50 000 eurosta. Pääurakoitsijan tilaama urakka 5000 euroa jää alle tiedonantovelvollisuuden joten siitä ei tarvitse antaa urakkailmoitusta. Päätoteuttajaksi nimetty taho (pääurakoitsija varmaankin) antaa työntekijäilmoituksen kaikista työmaalla työskentelevistä työntekijöistä eli omista ja asfaltointiyrityksen työntekijöistä. RAN-Sim 13.55 Oli mainittu, että veronumero koskee kaikki, ei vain ne, jotka suorittavat rakennuspalveluja. - Onko kuitenkin niin, että veronumero tarvitaan vain yhteisessä työmaassa? VEROHALLINTO: Kyllä, veronumero on oltava jokaisella yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevällä. - 13.58 Kertoisitteko hyviä esimerkkejä siitä, miten näiden urakka- ja työntekijätietojen ilmoittamisen kautta olette onnistuneet vähentämään harmaata taloutta. Poista SS 14.01 Kertoisitteko hyviä esimerkkejä siitä, miten tällä urakoiden ja työntekijätietojen ilmoittamisella on pystytty kitkemään harmaata taloutta? VEROHALLINTO: Ulkomaisia yrityksiä on merkitty Suomessa eri rekistereihin saatujen tietojen perusteella. Näin ne ovat velvollisuuksien osalta samassa
asemassa kuin suomalaiset yrityksetkin ja verovalvonta kohdistuu niihin samalla tavoin kuin suomalaisiin yrityksiin. Jo rekistereihin merkittyjen yritysten on huomattu laiminlyöneen erilaisia velvollisuuksiaan esim. työnantajavelvollisuuksien laiminlyömistä tai arvonlisäveron suorittamista. Näihin asioihin on puututtu. Ulkomaisia työntekijöitä on alettu verottaa Suomessa, kun on saatu näyttöä heidän työskentelystään Suomessa. Myös sekä työttömyyskorvausta että palkkatuloa saavia on löydetty rakennustyömailta. Verotarkastuskohteiden valinnassa on hyödynnetty urakka- ja työntekijäilmoituksia. vastikään KRP tiedotti tutkinnassa olevasta rakennustyömaasta, jolla esiintyi laajamittaista harmaata taloutta. - 14.14 Jos laskutus tapahtuu tuntiveloitusperusteisesti, voi tulla ajanjakso, kun laskutusta/toimintaa ei ole, mutta muutaman kuukauden päästä urakoitsija taas toimii samalla työmaalla. On kai ok, ettei noilta välikuukausilta tehdä nollailmoitusta työmaakohtaisessakaan ilmoitusmenettelyssä? Eihä kellään ole kristallipalloa, josta tulevan toiminnan näkisi. Vai tulkitaanko urakoitsijan toiminta tällöin automaattisesti eri sopimukseksi? Millä perusteella voi ilmoituksessa käyttää jatkuvaluonteista kunnossapitotyötä? VEROHALLINTO: Ei tarvitse ilmoittaa kummassakaan ilmoittamistavassa niiltä kuukausilta, kun laskutusta ei ole. Halusimme helpottaa ilmoittamista nimenomaan tässä kohden, koska ilmeni, että tilaajan taloushallinnossa on vaikeata tietää, toimitaanko työmaalla vai ei. Siksi ilmoittaminen perustuu jatkossa laskutukseen. Nollailmoituksen saa toki tehdä, jos tietojärjestelmä on jo siten rakennettu. LR 14.30 Omaperusteinen Asunto Oy kohde, jossa siis Asunto Oy on tilaaja: Mikäli työt on aloitettu ennen kuin Asunto Oy on rekisteröity, niin kuinka Asunto Oy ilmoittaa urakkatiedot? Koska ei ole Y-tunnusta ei ilmeisesti voi tehdä ilmoitusta. Poista MT 13.59 Perustajaurakoinnin ilmoitukset: urakkailmoitus.: kuka on tilaaja ja mistä urakkasumma lasketaan? työntekijäilmoitukset: mitä lasketaan mukaan 15.000 työmaakohtaiseen arvoon? laitetaanko työntekijäilmoitukset myös omistajayrittäjästä (perustajaurakoitsija) ja yhden hengen yrityksistä/aliurakoitsijoista? VEROHALLINTO: Teemme perustajaurakoinnista oman ohjeen.
Tiedottamista koskevat kysymykset voisko saada verohallinnon sivuille takaisin pikakuvakkeen liittyen rakentamisilmoituksiin? VEROHALLINTO: Pikakuvake löytyy yhä etusivulta, mutta se on siirretty ns. karuselliin, joka löytyy sivun alalaidasta. Kun klikkaat kuvia eteenpäin, näet pikakuvakkeen rakentamisilmoituksista. Milloin tämä sama webinaari tulee ruotsiksi? VEROHALLINTO: Selvitämme mahdollisuuksia ruotsinkielisen tilaisuuden järjestämiseen ja palaamme asiaan. Mistä uudet tietuekuvaukset löytyvät vero.fi-sivuilta? VEROHALLINTO: Tietuekuvaukset löytyvät esimerkiksi tältä sivulta: https://www.vero.fi/fi-fi/rakentamisen_tiedonantovelvollisuus_yksi(38865)