MINNE MENNÄ? HAKUOPAS TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN SUOMEN CP-LIITTO RY

MINNE MENNÄ? HAKUOPAS TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN SUOMEN CP-LIITTO RY

SISÄLLYS Onneksi olkoon!... 3 1 Mitä seuraavaksi?... 5 2 Toisen asteen koulutusvaihtoehdot... 6 Ammatilliset oppilaitokset... 6 Hakeutuminen... 7 Ammatilliset erityisoppilaitokset... 8 Koulutuskokeilu... 9 Hakeutuminen...10 Lukiot...10 Päivälukiot...11 Aikuislukiot...12 Hakeutuminen...13 3 Peruskoulun oppimäärän suorittaminen tai arvosanojen korottaminen...14 4 Koulutuksen nivelvaihe...16 Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus... 16 Työpajat...16 Kansanopistojen opintolinjat tai lyhytkurssit...16 Koulutustakuu...17 5 Opetuksen erityisjärjestelyt...18 6 Mistä lisätietoa?...19 2 MINNE MENNÄ? HAKUOPAS TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN

ONNEKSI OLKOON! Olet päättänyt peruskoulun ja aloittamassa uutta vaihetta elämässäsi. Tämän oppaan tarkoitus on antaa Sinulle tietoa peruskoulun jälkeisistä opinnoista sekä niihin hakeutumisesta. Lisäksi saat tietoa opetuksen erityisjärjestelyjen mahdollisuuksista sekä peruskoulun arvosanojen korottamisesta. Oppaan lopusta löydät yhteystietoja ja www-osoitteita, joiden avulla voit etsiä lisätietoja Sinua kiinnostavista koulutuspaikoista. Onnea ja menestystä opintoihin ja tulevalle työurallesi! 3

1

1 MITÄ SEURAAVAKSI? Peruskoulun jälkeisiä jatko-opintoja eli toisen asteen opintoja suunnitellessa on syytä ottaa huomioon omien kiinnostuksen kohteiden lisäksi myös liikuntavamman aiheuttamat fyysiset rajoitteet ja mahdolliset liitännäisvammat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että erityisoppilaitosten tarjonta olisi ainoa mahdollinen vaihtoehto. Liikuntavammaisella opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa toisen asteen opintoja myös kaikille avoimissa ammatillisissa oppilaitoksissa tai lukioissa erityisjärjestelyiden turvin, mikäli oppilaaksi ottamisen edellytykset täyttyvät. Eri oppilaitosten tarjontaa kannattaa siis tutkia ennakkoluulottomasti. Tästä oppaasta löydät yleistä tietoa ammatillisesta perustutkintokoulutuksesta, lukiokoulutuksesta sekä niihin hakeutumisesta. Lisäksi saat tietoa peruskoulun suorittamisesta oppivelvollisuusiän jälkeen sekä erityisjärjestelyjen mahdollisuuksista toisen asteen koulutuksessa. Tarkempien tietojen saamiseksi kannattaa olla yhteydessä suoraan Sinua kiinnostavien oppilaitosten opinto-ohjaajiin tai sihteereihin. Oppaan tiedot perustuvat Opetushallituksen, Koulutusnetin, Opiskelijaksi.net sekä Opintoluotsin www-sivujen antamaan tietoon vuonna 2012. 5

2 TOISEN ASTEEN KOULUTUSVAIHTOEHDOT Suomessa peruskoulun jälkeistä toiseen asteen koulutusta ovat ammatilliset perustutkinnot ja lukiokoulutus, johon yleensä kuuluu myös ylioppilastutkinnon suorittaminen. Toisen asteen koulutuksen suorittamisen jälkeen on mahdollista jatkaa opintoja korkea-asteen koulutuksessa. Kaikkea toisen asteen koulutusta on tarjolla myös aikuiskoulutuksena. Voit hakeutua toisen asteen koulutukseen, jos olet suorittanut peruskoulun oppimäärän yleisen tai yksilöidyn (HOJKS) oppimäärän mukaisesti. Jos peruskoulun oppimäärä on ollut osittain tai kokonaan yksilöllistetty, yksilöllistämistä on yleensä tarpeen jatkaa myös toisen asteen opinnoissa. Ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon voi opiskella myös samanaikaisesti ns. kaksoistutkintona. Mikäli peruskoulun suorittaminen on jäänyt Sinulta kesken tai haluat korottaa arvosanojasi, katso lisätietoja tämän oppaan sivulta 12. Ammatilliset oppilaitokset Ammatillisessa koulutuksessa opiskelet ammatillisen perustutkinnon, joita on tarjolla kahdeksalla eri koulutusalalla. Eri perustutkintoja on tämän oppaan ilmestyessä 53, joiden sisällä on useampia koulutusohjelmia ja tutkintonimikkeitä. Perustutkintojen ja koulutusohjelmien tarkemmat kuvaukset löydät esimerkiksi www.koulutusnetti.fi sivustolta. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, eli sen suorittaminen kestää tavallisesti kolme vuotta. Opintoaikaa voidaan tarvittaessa yksilöllistää tätä lyhyemmäksi tai pidemmäksi esimerkiksi aiemmin suoritetun tutkinnon tai erityisopetuksen tarpeen perusteella. Vähintään 20 opintoviikkoa opiskellaan työpaikoilla työssäoppimisen keinoin. Lisäksi ammatilliseen perustutkintoon kuuluu kaikille yhteisiä opintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä opinto-ohjausta. Tutkintojen tarkemmasta rakenteesta kannattaa tiedustella suoraan oppilaitoksista, sillä ne vaihtelevat jonkin verran tutkinnoittain ja kouluittain. 6 MINNE MENNÄ? HAKUOPAS TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN

Lähes kaikki ammatilliset perustutkinnot on mahdollista suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena. Tällöin ammattiin kouluttautuminen tapahtuu työhönkouluttajan opissa käytännön tehtävissä työpaikalla, ja teoriapuolen opetuksesta huolehtii ammattioppilaitos. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen aikana opiskelijalle maksetaan ko. alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Oppisopimuskoulutusta on tarjolla myös joissakin erityisammattioppilaitoksissa. Hakeutuminen Ammatillista perustutkintoa suorittamaan haetaan pääsääntöisesti yhteishaun kautta, joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa: helmi-maaliskuussa syksyllä alkavaan koulutukseen ja syys-lokakuussa vuodenvaihteen jälkeen alkavaan koulutukseen. Yhteishaun ajankohta vaihtelee jonkin verran vuosittain. Tarkat päivämäärät voi tarkistaa esimerkiksi edellä mainitulta Koulutusnetti-sivustolta. Itse yhteishaku tapahtuu sähköisesti osoitteessa www.haenyt.fi. Hakulomakkeeseen pääsee vain yhteishaun ollessa käynnissä, muina aikoina käytössä on demoversio harjoittelua varten. Lomakkeessa voit esittää korkeintaan viisi hakukohdetta. Yhteishaun tekemiseen tarvitset henkilötunnuksesi sekä aiemmat koulutodistuksesi. Joillekin koulutusaloille on olemassa oma linjakoodi, joka on ilmoitettava yhteishakulomakkeessa. Koodin voi yleensä tarkistaa oppilaitoksen kotisivuilta tai vuosittain ilmestyvästä Koulutusoppaasta, johon löytyy linkki Koulutusnetistä. Mikäli olet hakenut koulutukseen, johon järjestetään erillinen pääsy- tai soveltuvuuskoe, se pidetään vasta yhteishakuajan päättymisen jälkeen erikseen ilmoitettavana aikana. Valintakokeeseen valitut opiskelijat saavat kutsun ja tarkemmat tiedot kirjeitse suoraan oppilaitoksesta. Valintakoe voi olla maksullinen, ja koetilaisuudessa on oltava mukana henkilöllisyystodistus. Jos äidinkielesi on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli (yleensä suomi tai ruotsi) voit joutua osallistumaan erilliseen kielikokeeseen. Kokeella varmistetaan, että kielitaitosi riittää opintojen suorittamiseen. On myös joitakin oppilaitoksia, jotka eivät valitse opiskelijoitaan yhteishaun kautta, vaan hakemus lähetetään suoraan oppilaitokseen. Näissä tapauksissa tar- 7

kempaa tietoa hakuprosessista antavat oppilaitoksen omat opinto-ohjaajat tai sihteerit. Mikäli et saanut opiskelupaikkaa varsinaisen yhteishaun kautta keväällä, voit pyrkiä vuosittain heinäkuussa järjestettävän täydennyshaun kautta vapaiksi jääneille opiskelupaikoille sekä ammatillisiin oppilaitoksiin että lukioihin. Hakeutuminen tapahtuu sähköisesti samalla tavalla kuin varsinaisen yhteishaun aikana. Vapaiksi jääneitä opiskelupaikkoja kannattaa kysyä myös suoraan oppilaitoksista, sillä kaikki toisen asteen oppilaitokset eivät ole mukana täydennyshaussa. Ammatilliset erityisoppilaitokset Ammatilliset erityisoppilaitokset tarjoavat ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta sellaisille opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityisiä opetusjärjestelyjä tai opiskelijahuoltopalveluja esimerkiksi vamman, sairauden tai kehitysviivästymän vuoksi. Erityisoppilaitokset voivat olla hyvä vaihtoehto erityisesti vaikeasti monivammaisille nuorille, joilla on useita liitännäisvammoja ja/tai oppimisvaikeuksia. Suomessa ammatillisia erityisoppilaitoksia on seitsemän, joista yksi on ruotsinkielinen. Niiden yhteystiedot löydät tämän oppaan lopusta. 8 MINNE MENNÄ? HAKUOPAS TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN

Kannattaa kuitenkin myös huomioida, että ammatillista opetusta erityisen tuen tarvitsijoille järjestetään myös tavallisissa, kaikille avoimissa ammattioppilaitoksissa erillisillä erityisopetuksen linjoilla, tai myös samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Opetusta voidaan mukauttaa kokonaan tai osittain opiskelijan erityistarpeisiin sopivaksi. Tällöin opiskelijalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa HOJKS laaditaan kaikille aloittaville opiskelijoille. Koulutuskokeilu Ennen hakeutumista ammatillisen erityisoppilaitoksen opiskelijaksi on mahdollista osallistua koulutuskokeiluun. Koulutuskokeilussa voit tutustua valitsemasi oppilaitoksen koulutustarjontaan 1-2 kiinnostavalla koulutusalalla. Koulutuskokeilijalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma kokeilun ajaksi, kesto vaihtelee viikosta kahteen viikkoon. Tarkoituksena on, että kokeilun aikana selvitetään soveltuvuutta, kiinnostusta ja valmiuksia kokeiltavalle alalle. Koulutuskokeilun aikana osallistut opetukseen ja suoritat alakohtaisia tehtäviä. Kokeilun aikana käydään myös ohjauskeskusteluja ja kartoitetaan oppimiseen liittyvien tukitoimien tarvetta. Koulutuskokeilusta annetaan aina kirjallinen palaute. Koulutuskokeilun ajoitus lukuvuoteen riippuu siitä, järjestääkö oppilaitos niitä 9

ainoastaan kevätlukukaudella vai myös syyslukukaudella. Maksusitoumuksen koulutuskokeilua varten voi saada Kelasta, Työ- ja elinkeinotoimiston ammatinvalinnanohjauksesta tai vakuutusyhtiöltä. Joissakin oppilaitoksissa koulutuskokeilun hintaan sisältyvät myös asumiskustannukset oppilaitoksen asuntolassa kokeilun ajan. Maksusitoumuksen hankintaan liittyvää prosessia kannattaa selvittää hyvissä ajoin etukäteen esimerkiksi Kelasta, sillä koulutuskokeilupaikkoja on rajoitetusti ja ne täyttyvät yleensä reilusti ennen kokeiluviikkojen aloitusajankohtaa. Koulutuskokeilujen lisäksi ammatilliset erityisoppilaitokset järjestävät myös lyhyempiä, 2-3 päivän mittaisia tutustumisjaksoja, joiden tarkasta kestosta ja ajankohdasta on mahdollista sopia yksilöllisen tilanteen mukaan. Hakeutuminen Ammatilliset erityisoppilaitokset eivät kuulu yhteishaun piiriin. Oppilaitoksilla on omat hakuaikansa, jotka on selvitettävä ottamalla yhteyttä suoraan siihen oppilaitokseen, johon aikoo hakea. Haku tapahtuu yleensä keväisin maaliskuun loppuun mennessä, mutta suuremmissa oppilaitoksissa saattaa olla hakuaika myös syksyllä, jolloin haetaan kevätlukukaudella alkavaan koulutukseen. Opiskelupaikkaa haetaan oppilaitoksen omalla hakulomakkeella, johon on liitettävä aiemmat koulutodistukset, lääkärin B-lausunto sekä mahdollisesti muita asiantuntijalausuntoja oppilaitoksesta ja koulutusalasta riippuen. Lukiot Lukio on yleissivistävää koulutusta tarjoava toisen asteen oppilaitos, josta valmistunut opiskelija on kelpoinen hakeutumaan korkea-asteen opintoihin yliopistoihin tai ammattikorkeakouluihin. Lukion ja ylioppilastutkinnon suorittaminen ei anna ammattipätevyyttä, vaan sen saamiseksi on jatkettava opiskelua korkea-asteella tai ammatillisten oppilaitosten ylioppilaspohjaisilla linjoilla. Varsinaisten lukioiden lisäksi myös muutamilla kansanopistoilla on lupa antaa lukiokoulutusta. 10 MINNE MENNÄ? HAKUOPAS TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN

Lukio-opintoihin voi hakeutua suoritettuaan peruskoulun oppimäärän Opetus on maksutonta, kun opiskelijan tavoitteena on suorittaa lukion koko oppimäärä. Oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen, mutta sen voi suorittaa halutessaan 2-4 vuodessa. Nykyisessä järjestelmässä, eli luokattomassa lukiossa opiskelijan eteneminen ei ole sidottu vuosiluokkiin. Lukuvuosi on jaettu 5-6 jaksoon, joiden kesto on noin seitsemän viikkoa. Oppiaineet suoritetaan kursseina, joita yhdessä jaksossa voi suorittaa 3-7 opiskelutahdista riippuen. Lukion oppimäärä sisältää pitkälti samoja oppiaineita kuin peruskoulukin, uusina aineina lukiossa tulevat psykologia ja filosofia. Suomessa toimii myös erityisen koulutustehtävän saaneita lukioita, joiden opetuksessa painotetaan tiettyjä aineita, kuten vieraat kielet tai luonnontieteet. Kursseja on suoritettava lukio-opiskelun loppuun mennessä vähintään 75, aikuislukiossa 44. Osa lukion kursseista on pakollisia, osan voi suorittaa valinnaisina syventävinä tai soveltavina kursseina. Lukio-opintojen päätteeksi suoritetaan lähes aina ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkinnossa suoritettavat kokeet ovat maksullisia. Päivälukiot Alle 18-vuotiaat nuoret suorittavat lukion ensisijaisesti päivälukioissa, joissa opetusta annetaan pääsääntöisesti kello 8 ja 16 välillä. Lukujärjestys lukuvuoden jokaista jaksoa varten tehdään lukioiden oman kurssitarjottimen pohjalta ennen lukuvuoden alkua. Opiskelijan on huolehdittava siitä, että etenkin pakolliset kurssit tulevat suoritetuiksi riittävän ajoissa ennen ylioppilaskirjoituksiin osallistumista. Pakollisia kursseja on yhteensä 47-51 riippuen opiskelijan matematiikan oppimäärän laajuudesta. Näiden lisäksi opiskelijan on suoritettava vähintään 10 syventävää kurssia, ja tarvittaessa oppilaitoskohtaisia soveltavia kursseja niin, että 75 kurssin vähimmäismäärä täyttyy. Lukioiden opinto-ohjaajat antavat neuvoja lukujärjestyksen laadintaan ja kurssien valitsemiseen. Hyväksytysti suoritetusta kurssista saa pääsääntöisesti arvosanan, ja lukio-opintojen päättyessä jokaisesta oppiaineesta annetaan ns. lopullinen arvosana aineessa suoritettujen kurssiarvosanojen keskiarvon mukaan. Arvosteluasteikko on sama kuin peruskoulussa, eli käytössä ovat arvosanat 4-10. Kaksi peräkkäin suoritettua hylättyä kurssia sa- 11

massa oppiaineessa (arvosana 4) aiheuttaa etenemisesteen. Tällöin oppiaineen seuraavia kursseja ei voi suorittaa, ennen kuin vähintään toinen hylätty kurssi on suoritettu hyväksytysti, eli vähintään arvosanalla 5. Pääsääntöisesti lukion opiskelijat suorittavat lukio-opintojensa päätteeksi ylioppilastutkinnon. Ylioppilastutkinnossa on suoritettava vähintään neljä koetta, joista kaikille pakollinen on äidinkieli. Ylioppilaskirjoitukset voi suorittaa 1-3 peräkkäisellä koekerralla, ja koetilaisuuksia järjestetään sekä syksyllä että keväällä. Kirjoituksiin osallistumisen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, jotta ehdit suorittaa pakolliset kurssit ennen haluamasi aineen koetilaisuuteen osallistumista. Ylioppilaskirjoitusten suorittamisesta ja käytännön asioista annetaan tietoja hyvissä ajoin lukio-opintojen aikana. Lukio-opintojen päätteeksi opiskelija saa erilliset todistukset lukion oppimäärän sekä ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Korkea-asteen opintoihin, eli yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin hakeudutaan pääsääntöisesti ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen pohjalta. Aikuislukiot Aikuislukiot tarjoavat opetusta joko omissa yksiköissään tai päivälukion yhteydessä. Niissä yli 18-vuotiaat opiskelijat voivat suorittaa lukion oppimäärän, ylioppilastutkinnon tai yksittäisten oppiaineiden oppimääriä tai kursseja. Opetus tapahtuu iltapäivisin tai iltaisin. Alle 18-vuotias voi opiskella aikuislukiossa vain erittäin painavasta syystä. Aikuislukion opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Opetusta voidaan toteuttaa tavanomaisen luokassa tapahtuvan opetuksen lisäksi ns. monimuoto-opetuksena, joka voi tapahtua etäopetuksena, verkko-opetuksena tai itsenäisenä työskentelynä. Aikuislukion opinto-ohjelmassa suoritettavien kurssien minimimäärä on 44. Kannattaa huomioida, että kotitehtävien määrä on aikuislukiossa suurempi kuin päivälukiossa, sillä kontaktiopetukseen käytettävää aikaa on viikkoa kohden vähemmän verrattuna päivälukioon. Aikuislukiossa opiskelu on maksutonta, kun opiskelija suorittaa koko lukion oppimäärää. Mikäli haluat suorittaa vain yksittäisiä aineita, siitä voidaan periä joko 12 MINNE MENNÄ? HAKUOPAS TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN

lukuvuosikohtainen tai kurssikohtainen maksu. Maksujen suuruudet vaihtelevat oppilaitoksesta riippuen. Hakeutuminen Lukion opiskelijaksi haetaan kevään yhteishaussa, joka on vuosittain helmi-maaliskuussa. Tarkan ajankohdan voi tarkistaa esimerkiksi www.koulutusnetti.fi -sivustolta. Yhteishaku tapahtuu sähköisesti osoitteessa www.haenyt.fi. Hakemista varten tarvitset henkilötunnuksesi sekä aiemmat koulutodistuksesi. Voit esittää hakulomakkeessa korkeintaan viisi hakutoivetta. Lukioihin on rajallinen määrä aloituspaikkoja, ja mikäli tulijoita on enemmän, valinta tehdään lukuaineiden keskiarvon sekä hakutoivejärjestyksen perusteella. Joillekin painotetuille linjoille tai erityisen koulutustehtävän saaneisiin lukioihin on oma hakukoodinsa, joka on yleensä mainittu lukion kotisivuilla. Erityislukiot järjestävät yleensä pääsytai soveltuvuuskokeen yhteishakuajan päätyttyä. Ne saattavat myös painottaa esimerkiksi oman erityisalueensa harrastuneisuutta tai tiettyjen oppiaineiden arvosanoja valintaa tehdessään. Tarkempia tietoja saat ottamalla yhteyttä suoraan haluamaasi erityislukioon. Aikuislukiot eivät ole mukana yhteishaussa, vaan niiden opiskelijaksi ilmoittaudutaan suoraan oppilaitokseen. Ilmoittautuminen on mahdollista mihin aikaan lukuvuodesta tahansa. Jaksokohtaiset tarkat ilmoittautumisajat on tarkistettava suoraan oppilaitoksesta. 13

3 PERUSKOULUN OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN TAI ARVOSANOJEN KOROTTAMINEN Mikäli peruskoulun oppimäärä on jäänyt Sinulta jostakin syystä suorittamatta ennen kuin olet täyttänyt 17 vuotta, voit suorittaa oppimäärän aikuisten perusopetuksessa. Aikuisten perusopetusta antavat aikuislukiot sekä erillisen luvan saaneet kansanopistot. Aikuislukioissa opetus tapahtuu pääasiassa iltaisin ja kansanopistoissa päivisin. Kansanopistossa voi yleensä myös asua opintojen ajan. Aikuisten perusopetuksessa voi suorittaa peruskoulun koko oppimäärän tai vain yksittäisiä aineita. Perusopetuksen oppimäärää suorittaville laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Useimmat oppilaitokset tarjoavat vuosiluokkia 7-9 vastaavaa opetusta, mutta suurimmissa aikuislukioissa tarjotaan opetusta myös joissain alakoulun aineiden oppimäärissä. Tämä on hyvä vaihtoehto esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille aikuisille, jotka ovat käyneet koulua lähtömaassaan vain hyvin lyhyen aikaa tai eivät ollenkaan. Aikuisten perusopetukseen ilmoittaudutaan suoraan oppilaitokseen erillisenä ilmoittautumispäivänä ennen lukuvuoden alkua. Ilmoittautumispäivät vaihtelevat oppilaitoskohtaisesti. Jos haluat korottaa suorittamiasi peruskoulun oppimäärän arvosanoja, voit hakeutua lisäopetukseen eli ns. kymppiluokalle, jos olet saanut peruskoulun päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Lisäopetusta ei välttämättä ole tarjolla kaikissa kunnissa tai kouluissa, joten sitä antavien oppilaitosten sijainti on selvitettävä erikseen esimerkiksi opetusvirastosta tai kunnan sivistystoimesta. Opetusta voi saada myös joidenkin kansanopistojen peruskoululinjoilla tai ammatillisten oppilaitosten yhteydessä. Lisäopetus kestää yhden lukuvuoden ja se suunnitellaan opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Siihen voi kuulua perusopetuksessa opiskeltavien aineiden lisäksi esimerkiksi ammattiin valmentavia opintoja tai työelämään tutustumista. Lisäopetusluokalle hakeudutaan ottamalla yhteyttä suoraan oppilaitokseen. Haluaika on yleensä keväällä tai alkukesällä. Mikäli peruskoulun suorittamisesta on kulunut useampi vuosi, yksittäisten aineiden oppimääriä on mahdollista korottaa tai suorittaa perusopetusta tarjoavissa aikuislukioissa tai kansanopistoissa. 14 MINNE MENNÄ? HAKUOPAS TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN

Opetusta voidaan antaa oppilaitoksesta riippuen päivisin, iltaisin tai verkossa. Opinnoista voidaan periä erillisiä maksuja. Yksittäisiä aineita tai koko peruskoulu on mahdollista suorittaa myös tenttimällä, osallistumatta opetukseen. Tästä on sovittava erikseen oppilaitoksen kanssa. 15

4 KOULUTUKSEN NIVELVAIHE Nivelvaiheen koulutus tarkoittaa yleensä peruskoulun jälkeisiä opintoja, joiden tarkoituksena on selkiyttää tulevaisuuden suunnitelmia ja kehittää omia opiskeluvalmiuksiaan ennen siirtymistä toisen asteen opintoihin. Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Valmentavassa koulutuksessa opiskelijalla on mahdollisuus selkiyttää tulevaisuuden suunnitelmia ja tutustua eri ammatti- ja koulutusaloihin. Osa koulutuksista on suunnattu vaikeavammaisille henkilöille, jotka saavat koulutuksesta myös itsenäiseen elämään ja työelämään tarvittavia valmiuksia. Koulutuksen kesto voi olla yksilöllisesti puolesta vuodesta kolmeen vuotta. Opetusta ja ohjausta järjestävät ammatilliset oppilaitokset sekä ammatilliset erityisoppilaitokset, joista saa myös tarkempaa tietoa hakeutumisesta. Työpajat Työpajat on tarkoitettu alle 25-vuotiaille nuorille, jotka ovat ilman työ- tai opiskelupaikkaa. Harjoittelun ajaksi työpaja, työvoimatoimisto ja harjoittelija tekevät sopimuksen työharjoittelusta. Työpajatoiminta jaetaan kahteen osa-alueeseen, työtoimintaan ja yksilövalmennukseen. Yksilövalmennuksella tarkoitetaan henkilökohtaista ohjausta, jonka tarkoituksena on tukea päivittäistä arjen hallintaa. Yksilövalmennuksessa annetaan tukea mm. asunnonhakuun tai harrastustoimintaan liittyvissä asioissa. Työtoiminta on puolestaan pajoilla tehtävää työtä, jonka toiminnan painopisteenä on tulevaisuuden suunnittelu. Työpajoista saat lisätietoa opinto-ohjaajalta, nuorten työpajojen toimistoista, sosiaalitoimiston henkilökunnalta työ- ja elinkeinotoimiston nuorten työvoimaneuvojalta. Kansanopistojen opintolinjat tai lyhytkurssit Kansanopistojen opinnot antavat tietojen ja taitojen ohella opiskelussa tarvittavia valmiuksia jatko-opintoihin. Kansanopistoissa on tarjolla myös vammaisille suunnattuja kursseja ja koulutuslinjoja. 16 MINNE MENNÄ? HAKUOPAS TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN

KOULUTUSTAKUU Vuodenvaiheessa 2013 voimaan tulevaan nuorisotakuuseen liittyy koulutustakuu. Koulutustakuulla halutaan varmistaa peruskoulun päättävälle nuorelle koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai jollain muulla tavoin. Tavoitteena on antaa kaikille nuorille mahdollisuus suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla halutaan kiinnittää huomiota siihen, että nuoret eivät jäisi syrjäytymisriskin kasvamisen vuoksi liian pitkäksi aikaa koulutuksen ja työn ulkopuolelle. Lisätietoja www.nuorisotakuu.fi. 17

5 6 OPETUKSEN ERITYISJÄRJESTELYT Tässä luvussa käsitellään lyhyesti erityisjärjestelyjä, joita opiskelija voi saada esimerkiksi vamman perusteella suoriutuakseen toisen asteen ammatillisesta tutkinnosta tai lukio-opinnoista kaikille avoimissa oppilaitoksissa. Kuten ammatillisissa erityisoppilaitoksissa, myös muissa ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville erityistä tukea tarvitseville laaditaan HOJKS. Opiskelija suorittaa opinnot tavallisissa ryhmissä. HOJKS-asiakirjassa määritellään opiskelijan yksilölliset tavoitteet sekä mahdolliset opintokokonaisuuksien mukautukset, opetustavat ja tarvittavat tukitoimet. Erityisopetuksellisista syistä tavanomaista kolmen vuoden opintoaikaa voidaan pidentää yhdellä vuodella. On myös mahdollista suorittaa tutkinnosta aluksi vain joitakin osia, ja täydentää opinnot loppuun myöhemmin. Tätä opasta kirjoitettaessa on vielä mahdollista hakea ammatilliseen koulutukseen ns. joustavan valinnan kautta mm. terveydellisin perustein tai siksi, että peruskoulun oppimäärä on suoritettu kokonaan tai osittain mukautettuna. Liitteeksi tarvitaan lääkärintodistus, todistus aiemmista opinnoista ja mielellään myös muiden asiantuntijatahojen lausuntoja. Peruskoulun opinto-ohjaaja tai työvoimatoimiston virkailijat neuvovat joustavan valinnan lomakkeen täytössä sekä tarvittavien liitteiden hankinnassa. Opetushallitus suunnittelee joustavan valinnan poistamista nykymuodossaan vuodesta 2014 alkaen, mutta korvaavasta menettelystä ei ole vielä saatavissa tarkempaa tietoa. Myös lukio-opintoihin on mahdollista saada tarvittaessa erityistä tukea esimerkiksi oppimisen ongelmiin liittyen. Apua voi saada erityisopettajalta, opiskelijahuollon kautta tai koulun ulkopuolisista palveluista. Opiskelija voidaan myös erityisestä syystä vapauttaa jonkin aineen opiskelusta, mutta tällöin lukiokurssien vähimmäismäärä on kerättävä kokoon suorittamalla tarvittava määrä muita kursseja. Luokaton lukio mahdollistaa oppimäärän suorittamisen neljässä vuodessa, mutta opintoihin voi anomuksesta saada vielä yhden vuoden lisäajan. Myös ylioppilaskirjoitusten suorittamiseen on mahdollista saada erityisjärjestelyjä, kuten lisäaika tai oikeus kirjoittaa vastaukset tietokoneen avulla. Näihin järjestelyihin on haettava lupa ylioppilastutkintolautakunnalta kirjallisesti viimeistään silloin, kun opiskelija ilmoittautuu suorittamaan kokeita ensimmäistä kertaa. Liitteeksi tarvitaan lääkärintodistus erityisjärjestelyjen tarpeesta. 18 MINNE MENNÄ? HAKUOPAS TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN

6 MISTÄ LISÄTIETOA? Yleistä tietoa peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta, tutkinnoista ja yhteishausta: www.opintoluotsi.fi www.koulutusnetti.fi www.studentum.fi www.opiskelijaksi.net Oppisopimuskoulutus www.hyvadiili.fi Ammatilliset erityisoppilaitokset, niiden koulutustarjonta sekä koulutuskokeilut: www.ammatillinenerityisopetus.fi Aitoon koulutuskeskus: puh. 03 4664 600 www.aikk.fi Ammattiopisto Luovi: puh. (vaihde) 020 757 4000 www.luovi.fi Bovallius-ammattiopisto: puh. (vaihde) 02 274 1100 www.bovallius.fi Invalidiliiton Järvenpään koulutus keskus: puh. (keskus) 09 292 011 www.ijkk.fi Keskuspuiston ammattiopisto: puh. (vaihde) 09 47481 www.keskuspuisto.fi Kiipulan ammattiopisto: puh. (vaihde) 03 685 21 www.kiipula.fi Optima (ruotsinkielinen): puh. 06 7855 222 www.optimaedu.fi Ammatilliset oppilaitokset sekä lukiot: Ajan tasalla olevaa tietoa tarjoavat kuntien ja oppilaitosten omat www-sivut sekä oppilaitosten opinto-ohjaajat, opintosihteerit ja rehtorit. Myös opetuksen erityisjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä suoraan oppilaitokseen. Yleistä tietoa aikuis- ja etälukioista sekä kansanopistoista: www.aikuislukiot.fi www.kansanopisto.fi Erityisjärjestelyt ylioppilastutkinnon suorittamisessa: http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ maaraykset/erityis/ 19

Suomen CP-liitto ry Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki Puh. (09) 5407 540 www.cp-liitto.fi Teksti: Elina Raitio, Minna Teiska Ulkoasu: ROKdesign Kuvat: Sanni Hallanvaara Painopaikka: Forssan Kirjapaino, 2013