Palautekooste ja työryhmän vastine: JHS 129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen

Palautekooste ja työryhmän vastine: JHS 129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 24 - Köyliön kunta - Yksityishenkilö - Yksityishenkilö - Yksityishenkilö - Tike, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus - Yksityishenkilö - Espoon kaupunki - Arkistolaitos / kansallisarkisto - Helsingin kaupunki - oikeusministeriö - liikenne- ja viestintäministeriö - LVM - liikenne- ja viestintäministeriö - Tulli - Kuuloliitto ry - Oulun kaupunki - Aalto yliopisto - Eduskunta - NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY - Aalto yliopisto - TEM ja hallinnonalan toimijat - Suomen Kuntaliitto - Kehitysvammaliitto ry - Valtioneuvoston kanslia - oikeusministeriö - Codento Oy (kommentit OM:n kautta myöhässä) 2. Yhteyshenkilön tiedot Vastaajien määrä: 24 3. Yleiskommentit Vastaajien määrä: 16 3.1 Kommentoin tässä vain liitettä 1 3.2 Ihan hyvää työtä, mutta sisältää rankan rajauksen: "Verkkopalvelulla ei tarkoiteta tässä yhteydessä esimerkiksi palvelimen verkkoon tarjoamia palveluita (network services)". Eikö valtaosa nykypäivän verkkopalveluista tuoteta tällä network services-periaatteella? Kehottaisin huolellisesti lukemaan komission asetuksen: "N:o 976/2009, annettu 19 päivänä lokakuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta verkkopalvelujen osalta" ja arvioimaan, mitä vaikutuksia sillä on mahdollisesti tähän suositukseen. Komission asetus on sellaisenaan voimassa olevaa lainsäädäntöä myös Suomessa. [Huom. Tätä asetusta on täydennetty Kyseessä paikkatietojen vaihtamista koskeva erityispalvelu eikä siis kuulu tämän suosituksen piiriin. Lisätään maininta asetuksesta lainsäädäntölistaan liitteessä 2. 1

myöhemmin asetuksella COMMISSION REGULATION (EU) No 1088/2010 of 23 November 2010 ja vielä lisää lienee tulossa tietyiltä osa-alueilta.] 3.3 Ehkä suosituksessa voisi myös ottaa kantaa joihinkin melko yleisiin teknisiin toteutuksiin, joihin sisältyy tietoturvaan (tai vastaaviin seikkoihin) liittyvää problematiikkaa. Esimerkkinä vaikkapa tämä KUUMAkuntien viritelmä: http://kartta.kuuma.fi/ Se herättää turhaa hämmennystä, jos käyttäjä ei ole perillä java-sovelmien teknologiasta ja sudenkuopista. 3.4 Suositus on selkeä ja kattava verkkopalveluiden suunnittelun ja kehittämisen ohjeistus. Suosituksesta saa käsityksen, että laatijat ovat perehtyneet sekä kansainvälisiin että kotimaisiin ohjeistoihin ja parhaisiin käytäntöihin. 3.5 Suositusluonnos on laaja kokonaisuus verkkopalveluiden suunnitteluun sekä kehittämiseen liittyviä näkökulmia sekä yksityiskohtia, joka ei kuitenkaan jäsentynyt loogiseksi kokonaisuudeksi. Sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri (SAVI) jää suosituksessa vain maininnan asteelle. SAVIarkkitehtuuri osaltaan tarjoaa viitekehyksen sähköisen palveluiden kehittämisen tueksi, minkä vuoksi nyt kommentoitavana olevan JHS suosituksen sekä SAVIviitearkkitehtuurin välinen suhde ja käyttötarkoitus olisi hyvä tuoda esille. 3.6 Hyvä ja kattava suositus. Lainsäädäntöluettelo on hyvä, koska vastaavaa ei ole saatavissa muualta. 3.7 Ohje olisi mainio paikka ottaa kantaa verkkopalvelun tietosisältöjen lisensointiin esim. standardisoiduin sisällön lisensointiehdoin (esim. Creative Commons). Lisätään suositukseen: Mikäli palvelu vaatii jonkun tietyn teknologian (esim. Java) käyttämistä, ilmoita siitä palvelussa. Huomioi eri teknologioiden käyttöön liittyvät tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät. Lisäksi huomioi ko.teknologioiden tarpeeksi kattava testaus ennen palvelun käyttöönottoa. Kiitos palautteesta. SAVI-.arkkitehtuuriin ja muihin arkkitehtuureihin viitataan kohdassa 5.2. Suositus antaa yleiset ohjeet verkkopalvelun suunnitteluun ja kehittämiseen ja ei ota kantaa eri arkkitehtuurien välisiin suhteisiin. Niiden suhteet on kuvattu loogisesti itse viitatuissa materiaaleissa (esim. JHKA, SAVI). Kiitos palautteesta. Ei toimenpiteitä Työn alla on tällä hetkellä Avointen tietoaineistojen käyttöluvat -suositus, joka ottaa kantaa aihealueeseen. Lisätään suositukseen lukuun 7.4, s.23, toiseksi alimpaan luettelopallukkaan viimeiseksi lauseeksi Jos verkkopalveluun tuodaan sisältöä muualta tai sisältöä aiotaan tarjota muualla käytettäväksi, huomioi se suunnitteluvaiheessa. 3.8 Sisällön osalta ohjeessa voitaisiin kannustaa huomioimaan ja selvittämään aiheesta muiden organisaatioiden toimesta tuotetut sisällöt. Olisi tärkeää virtaviivaistaa sisällöntuotantoprosesseja ja hyödyntää mahdollisimman laajasti valtionhallinnon yhteisiä verkkopalveluita (mm. Julha, Otakantaa, Suomi.fi, Finlex) joko syvempien integraatioiden tai linkitysten avulla. 3.9 Ohje voisi ottaa jollain tavalla kantaa myös kevyempiin verkkopalveluihin ja viitoittaa esim. sitä miten blogialustoja (wordpress.com, blogger.com) voi hallitusti hyödyntää osana organisaation verkkopalvelukokonaisuutta. Muokattu luvussa 5 periaatetta 4 seuraavasti: Huomioi palvelun toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset. 1. Selvitä organisaatiorajat ylittävät prosessit, palvelut ja tiedot sekä tietojärjestelmät ja verkkopalvelun liittymät niihin sekä hyödynnä niitä mahdollisuuksien mukaan. 2. Mikäli joku toinen taho tarjoaa jo palvelussaan täydentäviä tietoja ja sisältöjä, hyödynnä niitä tarpeellisin osin. 3. Tarkasta palveluratkaisujen yhteensopivuus hallinnonalan muiden palveluiden, ratkaisujen sekä viitearkkitehtuurien kanssa. Suosituksessa luvussa 5 mainittu verkkopalvelun kehittämisen perusperiaate 12 ottaa kantaa sosiaalisen median käyttämiseen liittyvistä tekijöistä. Suosituksessa ei tarkemmin kuvata sosiaalisen median palveluita (esim. blogit). 2

3.10 Ohjeessa tulisi huomioida valtion yhteisen julkaisujärjestelmän esitutkimushankeessa (VM057:00/2011) tehty työ. 3.11 Seuraavassa kohdassa pyydetty hyväksyminen oheisilla muutosehdotuksilla ei ole oikein toimiva tapa. Toimitan muutosehdotukset, mutta ohje on sen verran keskeneräinen, että hyväksymiseen organisaation puolesta on mahdoton ottaa kantaa. 3.12 Ohje olisi mainio paikka ottaa kantaa verkkopalvelun tietosisältöjen lisensointiin esim. standardisoiduin sisällön lisensointiehdoin (esim. Creative Commons). 3.13 Sisällön osalta ohjeessa voitaisiin kannustaa huomioimaan ja selvittämään aiheesta muiden organisaatioiden toimesta tuotetut sisällöt. Olisi tärkeää virtaviivaistaa sisällöntuotantoprosesseja ja hyödyntää mahdollisimman laajasti valtionhallinnon yhteisiä verkkopalveluita (mm. Julha, Otakantaa, Suomi.fi, Finlex) joko syvempien integraatioiden tai linkitysten avulla. 3.14 Ohje voisi ottaa jollain tavalla kantaa myös kevyempiin verkkopalveluihin ja viitoittaa esim. sitä miten blogialustoja (wordpress.com, blogger.com) voi hallitusti hyödyntää osana organisaation verkkopalvelukokonaisuutta. 3.15 Seuraavassa kohdassa pyydetty hyväksyminen oheisilla muutosehdotuksilla ei ole oikein toimiva tapa. Toimitan muutosehdotukset, mutta ohje on sen verran keskeneräinen, että hyväksymiseen organisaation puolesta on mahdoton ottaa kantaa. 3.16 Hyödyllinen dokumentti, jossa etenkin lainsäädäntölistaus nähdään tarpeellisena. 3.17 Luettavuus ja sitä kautta suosituksen käytettävyys sitä soveltaville julkisen hallinnon toimijoille ei ole paras mahdollinen. Eri prioriteettitasojen tai tarkkuustasojen asioita esitetään samoissa kokonaisuuksissa, ja niiden poimiminen on siksi hieman hankalaa 3.18 Esitystavassa hyvää ja lukijaa huomioivaa on lisätietolähteiden listaaminen asiakokonaisuuden käsittelyn päätteeksi. 3.19 JHS-suosituksen olisi hyvä tarjota työkaluja ja esimerkkejä tai mallipohjia palvelun suunnitteluun: käyttöliittymäsuunnitelma, interaktiosuunnitelma, käyttöliittymästandardi. Luvussa 5 periaatteessa 4 on suositus yhteisten palveluiden käyttämisestä, joihin julkaisujärjestelmäkin valmistuessaan kuuluu. Suosituksessa vältetään ottamasta esille keskeneräisiä tai vasta alkavia hankkeita. Aiemmin annettu jo sama kommentti. Aiemmin annettu jo sama kommentti. Aiemmin annettu jo sama kommentti. Aiemmin annettu jo sama kommentti. Kiitos palautteesta. Suosituksen luettavuutta ja asioiden esittämistapaa muokataan vastaamaan aiheesta annettuja palautteita suosituksen viimeistelyvaiheessa. Kiitos palautteesta. Ei vaadi toimenpiteitä. Suosituksien lisäksi yleensä pyritään löytämään erilaisia malleja ja hyviä käytäntöjä. Alati muuttuva ympäristö asettaa haasteita mallien ja työkalujen tarjoamiselle tässä suosituksessa. Suositukseen lisätään lukuun 5 periaatteeseen 4 kohta b yhteentoimivuusportaalin hyödyntämisestä: b) Hyödynnä olemassa olevia dokumentaatioita ja malleja sekä hyviä käytäntöjä. Jaa myös omat hyvät käytäntösi ja mallisi muille (esim. www. yhteentoimivuus.fi ). 3.20 Suosituksesta olisi hyvä käydä selvemmin ilmi verkkopalvelun laatukriteeristön ja suosituksen yhteys. Lisätään lukuun 2 Soveltamisala viittaus laatukriteeristön käyttämisestä verkkopalvelun 3

suunnittelussa, tuottamisessa ja arvioinnissa. 3.21 Suosituksessa voisi vahvemmin painottaa sitä, että ratkaisun elinkaari ja muokattavuus oletettavasti kasvaa, kun vältetään tuotesidonnaisuutta ja noudatetaan yleisiä standardeja. 3.22 Suosituksessa tulisi vielä vahvemmin painottaa teknisten ratkaisujen merkitystä järjestelmän käytettävyydelle eri päätelaitteilla ja selaimilla. Lisätään suositukseen lukuun 5 tarkennus periaatteeseen 13. Vältä tuotesidonnaisia ratkaisuja. Suosituksen peruslähtökohta on kuvata eri tekijöiden ja näkökulmien huomioiminen ratkaisuvalintaa mietittäessä. 3.23 Olisi hienoa, jos suositus olisi sillä tasolla, että sitä vasten voisi arvioida jonkin verkkopalvelun toteutusta. Suosituksen eri osioita voidaan hyödyntää palveluiden arvioinnissa. 3.24 Melko yksityiskohtainen kehitysprojektin vaiheiden kuvaaminen kohdassa 6 Esiselvitys verkkopalvelun kehittämisestä on varsin seikkaperäinen ja hyvä kokonaisuus, joka varmasti voi toimia työvälineenä palveluiden kehittäjille. 3.25 Suositusluonnos on kehittynyt eteenpäin siitä versioista, mikä julkaistiin kesäkuussa 2013. Siitä huolimatta suosituksessa on edelleen liian paljon ongelmallisia kohtia. 3.26 Tässä lomakkeessa kommentoin kohtia kappaleeseen 7 asti (katson, ehdinkö kommentoida myöhemmin lisää; tulee erillisenä lomakkeena jos ehdin) 3.27 Tekstissä korostetaan ketterää kehittämistä, mutta esitetty malli on aika monivaiheinen ja raskas. Olisiko tarvetta jonkinlaiselle kevennetylle versiolle? 3.28 Ylläpidon suunnittelusta ei ole juuri suosituksia. Voisi olla enemmän painoarvoa, koska se on melko merkittävä (ja pisin) vaihe suunnittelun ja toteutuksen jälkeen, ja jää liian usein liian vähälle huomiolle. On myös se vaihe, johon hyvä kehitys usein pysähtyy. 3.29 Voisiko tässä suosituksessa antaa ohjeistusta budjettiarvion työstöön? Hyvin usein verkkopalveluprojektien kustannukset ylittyvät, minkä voisi välttää huolellisella ja asiantuntevalla budjettisuunnittelulla, mikä on varsinkin ensikertalaiselle projektin vetäjälle hyvin haastavaa. 3.30 Prosessin hahmottaminen olisi helpompaa jos suositus etenisi vaihe vaiheelta. Kiitos palautteesta. Kiitos palautteesta. Suositusta voidaan käyttää soveltuvin osin ja erilaisissa kehitysprojekteissa, myös ketterämmissä sellaisissa. Ylläpidon suunnittelu kuuluu osaksi elinkaarimallia ja siihen viitataan suosituksen eri osioissa useaan otteeseen mm. luvussa 10. Suosituksessa kohdassa 5.1.2 viitataan kustannushyöty -malliin ja SADe-malliin, joita voidaan hyödyntää budjetin laatimisen apuvälineenä. Suositus on rakennettu etenemään vaiheittain. 3.31 Rakenteen osalta suositusta voisi tiivistää ja tuoda pääkohdat entistä selkeämmin esiin. Myös toistoa on paljon, mikä voi haitata selkeyttä. Esimerkiksi käytettävyyttä/käyttöliittymiä käsitellään kappaleissa 5 sekä 6.1.1. ja 7.2.1. ja osittain myös kohdassa 9, jossa on kylläkin viittaus aiempiin kappalekohtiin. 3.32 Yleinen huomioni on myös se, että suosituksessa ei viitata lainkaan hakupalveluihin ja hakupalvelujen Suosituksen luettavuutta ja asioiden esittämistapaa muokataan vastaamaan aiheesta annettuja palautteita viimeistelyvaiheessa. Suosituksessa ei määritellä tarkemmin erityyppisiä yleisiä palveluita, kuten esimerkiksi 4

suunnitteluun. Hakupalvelut ovat yksi palvelun keskeisimmistä osa-alueista ja hakupalvelujen suunnitteluun liittyy myös sellaisia osa-alueita kuten metatiedot, asiasanastojen käyttö, dokumenttien hallinta sekä sisältöjen/dokumenttien elinkaarimalli. hakupalveluita. Kantaa on otettu kuitenkin tiedon hakemiseen liittyviin vaatimuksiin ja suosituksiin (esim. luvussa 7.4). Metatietoja (tarkemmin palveluiden tietomallia) ja asiasanastoja (ontologioita) käsitellään suosituksessa JHS 183, johon viitataan tässä suosituksessa. Suositukseen lisätään lause: Hakupalvelut ovat keskeinen osa toimivaa verkkopalvelua, joten sen suunnitteluun ja toteutukseen tulee kiinnittää huomiota. 3.33 Myös asiointiin liittyvä tunnistaminen ja sen eri vaihtoehdot olisi suosituksessa mainita ainakin yleisellä tasolla. Suositukseen lisätään kommentin mukaisesti maininta eri tunnistautumisen vaihtoehdoista. Lisätään JHS164 Tunnistautuminen ja maksaminen sähköisessä asioinnissa VETUMA-palvelun avulla suosituslistaan. 3.34 Näkövammaisten kannalta on ilahduttavaa, että nyt ohjeistossa suositellaan esteettömyyden ja saavutettavuuden huomiointia julkishallinnon sivustojen suunnittelussa ja toteutuksessa. On kuitenkin todettava, että esteettömyysnäkökohtien huomiointi koko suunnittelu-, hankinta-, toteutus- ja ylläpitoketjua ajatellen jää vaillinaiseksi. Mielestämme esteettömyys- ja saavutettavuus pitäisi olla voimakkaammin käytettävyyden rinnalla ja huomiointi kokonaisvaltaista. 3.35 Tämä on jatkoa aiemmin lähettämälleni palautteelle (aiempi kappaleeseen 7 asti, tämä kappaleesta 7 eteenpäin) 3.36 Yleisesti voidaan todeta, että suositusluonnos on hyvä ja tarpeellinen ja sitä voidaan jatkossa käyttää hyvin koulutusaineistona sekä hyödyntää mahdollisesti mm. osana projektin ja hankehallinnan toimintamalleja ja niihin liittyvää organisaatiokohtaista ohjeistusta. 3.37 Dokumentin fokus on kuitenkin hiukan vanhahtava sen keskittyessä yksittäisen verkkopalvelun toteuttamiseen julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitteiden jäädessä toissijaiseksi tai puuttuvan tyystin. 3.38 Työ- ja elinkeinoministeriön on pyytänyt kommentteja myös hallinnonalansa toimijoilta ja saadut kommentit on huomioitu tässä palautteessa. 3.39 Tarpeellinen suositus, jonka päivittäminen on todella ajankohtaista. Paljon hyvää sisältöä, mutta paljon myös samantyyppistä asiaa toistetaan monessa kohdassa. Pääosa korjauksista koskee kieliasua, tekstin selkeyttä, jatkuvasti tekstissä toistuvia täytesanoja ja yleensä tekstin selkeyttä ja luettavuutta koskevia asioita. Sisällöllisesti suositus on pääosin hyvä. Esteettömyys on pyritty huomioimaan kokonaisvaltaisesti suosituksessa. Viimeistelyvaiheessa tarkistetaan, että esteettömyyden huomiointi nostetaan esiin kaikissa elinkaaren vaiheissa mahdollisuuksien mukaisesti. Lisätään kohtaan 1 Soveltamisala Tämän suosituksen tavoitteena on antaa yleiset suositukset verkkopalvelun suunnitteluun ja kehittämiseen. Suosituksen lisäksi verkkopalvelun suunnittelijan ja toteuttajan tulee tutustua olemassa oleviin kokonaisarkkitehtuuria ja sen suunnittelua koskeviin ohjeisiin sekä muihin asiaan liittyvään suosituksiin sekä lainsäädäntöön. Suosituksen luettavuutta ja asioiden esittämistapaa muokataan vastaamaan aiheesta annettuja palautteita viimeistelyvaiheessa.. 5

3.40 Luetteloita on suosituksessa aivan liikaa ja niitä tulisi harkita huomattavasti tarkemmin. Nyt valtaosa luetteloista toimisi paremmin "leipätekstinä." Jos esim. check-listan tekeminen on jossain kohtaa tarpeen, sen voisi laatia vaikka liitteisiin erikseen tai ohjeistaa suosituksen soveltajaa laatimaan oman checklistauksen tiettyjen suosituksessa mainittujen asioiden perusteella. Nyt lähes koko suositus tuntuu pitkältä tsekkauslistalta. 3.41 Sanastojen ja ontologioiden hyödyntämisestä verkkopalvelun taustalla olisi voinut lukea muutama sana enemmän, vaikka tässä viitataankin JHS 183:een. 3.42 Paikoitellen oikein hyvä dokumentti, esimerkiksi luku 5. Ja toki on hienoa, että saavutettavuus on muistettu melko hyvin pitää mukana. 3.43 Paljon hyvää sisältöä, tärkeitä uudistuksia suositukseen! 3.44 Pieniä oikeinkirjoitus/kieliasuviilauksia tarvittaneen vielä (näitä ei tässä vaiheessa kommentoitu). Luetteloilla on pyritty suosituksen keveyteen ja sisällön helppoon silmäiltävyyteen. Viimeistelyvaiheessa tarkistetaan, voisiko osan luetteloista muuttaa leipätekstiksi. Lisätään suositukseen maininta juuri julkaistusta Julkishallinnon sanastot ja ontologiapalvelusta www.finto.fi. Suosituksen oikeinkirjoitus tarkistetaan vielä viimeistelyvaiheessa. 4. Anna arviosi seuraavista suositusluonnokseen liittyvistä väitteistä asteikolla 1-5 (5 = samaa mieltä, 1 = eri mieltä) Vastaajien määrä: 20 5 4 3 2 1 Yhteensä Keskiarvo Suositus on tarpeellinen 12 7 1 0 0 20 4,55 Suositus on otettavissa käyttöön ilman tukea ja koulutusta Suosituksen luettavuus ja ymmärrettävyys ovat hyvällä tasolla 3 9 3 5 0 20 3,5 3 6 6 4 0 19 3,42 Yhteensä 18 22 10 9 0 59 3,82 5. Suositusluonnoksen hyväksyminen Vastaajien määrä: 24 6

6. Vastustusperusteet Vastaajien määrä: 3 6.1 Huomioikaa tekijänoikeus ainakin puhuttaessa tekstidatan "uudelleen käytöstä" Kohdassa 3.8 muokattu luvun 5 periaatetta 4b seuraavasti: b.mikäli joku toinen taho tarjoaa jo palvelussaan täydentäviä tietoja ja sisältöjä, hyödynnä niitä tarpeellisin osin. Lisätään ko. periaatteen loppuun myös seuraava lause: Huomioi toisen tahon tuottamia tietoja hyödyntäessäsi tekijänoikeus. 6.2 Aluksikin, osa muutoksista on niin isoja, että muutosehdotuksiin ei voi kirjoittaa niin isoja korjauksia kuin mitä tarvitaan. Osaan muutosehdotuksista olen suoraan esittänyt mikä on korvaava teksti, mutta osa on niin isoja, että tarkoittaisi mittavaa uuden materiaalin tuottamista (mihin ainakaan minulla vapaaehtoisena ole resursseja) 6.3 Yleisellä tasolla, suositusluonnos ei vastaa yleisiin verkkopalvelujen kehittämisongelmiin: - suositusluonnos jättää helposti harhaanjohtavan kuvan tuloksellisen käyttäjäkeskeisen suunnittelun luonteesta ja haasteista (erityisesti hankinta- ja kilpailutustilanteessa) - verkkopalvelujen tason laaja vaihtelu (joskus onnistuu paremmin, joskus heikommin) - suositus ei käytännössä sisällä mitään konkretiaa sille, miten suunnittelutaho saataisiin ottamaan vastuuta suunniteluratkaisujen laadusta, ts suunnittelun laatuvastuu jää käytännössä tilaajalle. Tämä tarkoittaa käytännössä rahavirtaa suunnittelu- (ja käytettävyys) toimijoille muutostentöiden kautta 6.4 Tarkemmin - Palvelukaaren kehittämisen elinkaaressa ei näy ollenkaan keskeistä kehittämisen osa-aluetta: suunnittelu. Suunnitteluasioita on laitettu vaatimusmäärittelyn alle, mikä ei (tietenkään) missään tapauksessa ole loogista. Tämä on ISO ongelma Verkkopalvelun suunnittelu käyttäjänäkökulmatasolla nähdään osana vaatimusmäärittelyä (kpl 7), vaikka se on erityisesti suunnittelutehtävä, ja keskeisesti vaativa ja ratkaiseva verkkopalvelun onnistumisen näkökulmasta. Suunnittelu nähdään puolestaan lähinnä teknisen toteutuksen suunnitteluna (kpl 9) Työryhmä on pyrkinyt laatimaan suosituksen, joka on mahdollisimman kattava ja selkeä sekä työryhmän yhteisen kannan mukainen. Työryhmä pyrkii huomioimaan kaikki saadut palautteet mahdollisimman kattavasti. Lisätään lukuun 8 Tarjouspyynnössä listataan palvelulta vaaditut ominaisuudet joko kelpoisuusehtoihin tai vertailtaviin ominaisuuksiin mahdollisimman konkreettisesti. Lisäksi pitää kiinnittää huomiota siihen, että toimittajalla ja projektiin tarjottaville henkilöillä on riittävä osaaminen ja näytöt osaamisesta. Muokataan luvussa 8 olevaa tekstiä seuraavasti: Tarjouskilpailussa voidaan painottaa verkkopalveluita myös käytettävyyden kannalta. Tarjouspyynnössä on hyvä ilmaista, että toimittajan tulee korjata käytettävyystestauksien yhteydessä löydetyt vakavat ja kriittiset virheet. Muutetaan luvun 7 otsikoksi: "Suunnittelu ja vaatimusmäärittely Muokataan myös elinkaarimalli -kuvaa vastaavasti. Tässä suosituksessa hankintaa ja kilpailutusta on käsitelty koskien verkkopalvelun hankintaan liittyviä erityispiirteitä. Laajempi hankinta- ja kilpailutusohjeistus ei kuulu tähän suositukseen. - Suositusluonnoksessa on monia epätarkkoja, vääriin 7

tulkinnallisuuksiin mahdollisesti johtavia yksityiskohtia (mm. termien käyttö ja määritelmät) - Hankinta- ja kilpailutusnäkökulma on otettu esiin todella suppeasti ja epämääräisesti; kuitenkin se on erittäin keskeinen asia. johon erityisesti tämän tyyppisen ohjeiston pitäisi antaa vahvaa ohjeistusta 6.5 Vastustusperusteen kuten ensimmäisessä osassa. Tässä vielä korostuu - ongelmat tuloksellisen ja aidon käyttäjälähtöisyyden varmistamisessa - hankintaohjeistojen puutteet 7. Yleiset muutosehdotukset Vastaajien määrä: 13 7.1 Suhde komission asetukseen verkkopalveluista (EY N:o 976/2009) on tuotava selkeästi esiin. Ellei sitä rajata kokonaan ulos suosituksesta, voisi siitä kuitenkin ottaa oppia vastaavissa yksityiskohdissa, joita on suositeltu hieman eri tavoin. 7.2 Suositus koskee yleisen verkkopalvelun suunnittelua ja kehittämistä. Ehdotamme että sanaa ja käsitettä verkkopalvelu käytettäisiin laajasti kaisissa kuvissa ja kuvateksteissä ja myös taajaan ja tiuhasti teksteissä palvelusanan kohdalla. 7.3 Ohje olisi mainio paikka ottaa kantaa verkkopalvelun tietosisältöjen lisensointiin esim. standardisoiduin sisällön lisensointiehdoin (esim. Creative Commons). 7.4 Sisällön osalta ohjeessa voitaisiin kannustaa huomioimaan ja selvittämään aiheesta muiden organisaatioiden toimesta tuotetut sisällöt. Olisi tärkeää virtaviivaistaa sisällöntuotantoprosesseja ja hyödyntää mahdollisimman laajasti valtionhallinnon yhteisiä verkkopalveluita (mm. Julha, Otakantaa, Suomi.fi, Finlex) joko syvempien integraatioiden tai linkitysten avulla. 7.5 Ohje voisi ottaa jollain tavalla kantaa myös kevyempiin verkkopalveluihin ja viitoittaa esim. sitä miten blogialustoja (wordpress.com, blogger.com) voi hallitusti hyödyntää osana organisaation verkkopalvelukokonaisuutta. 7.6 Ohjeessa tulisi selkeästi huomioida altion yhteisen julkaisujärjestelmän esitutkimushankeessa (VM057:00/2011) tehty työ. 7.7 Ohje olisi mainio paikka ottaa kantaa verkkopalvelun tietosisältöjen lisensointiin esim. standardisoiduin sisällön lisensointiehdoin (esim. Creative Commons). 7.8 Sisällön osalta ohjeessa voitaisiin kannustaa huomioimaan ja selvittämään aiheesta muiden Kyseessä paikkatietojen vaihtamista koskeva erityispalvelu, joka ei kuulu tämän suosituksen piiriin. Lisätään asetus lainsäädäntölistaan liitteeseen 2. Viimeistelyvaiheessa varmistetaan, että suosituksessa käytetään kattavasti verkkopalvelukäsitettä. Kommentti jo aiemmin dokumentissa. Kommentti jo aiemmin dokumentissa. Kommentti jo aiemmin dokumentissa. Kommentti jo aiemmin dokumentissa. Kommentti jo aiemmin dokumentissa. Kommentti jo aiemmin dokumentissa. 8

organisaatioiden toimesta tuotetut sisällöt. Olisi tärkeää virtaviivaistaa sisällöntuotantoprosesseja ja hyödyntää mahdollisimman laajasti valtionhallinnon yhteisiä verkkopalveluita (mm. Julha, Otakantaa, Suomi.fi, Finlex) joko syvempien integraatioiden tai linkitysten avulla. 7.9 Ohje voisi ottaa jollain tavalla kantaa myös kevyempiin verkkopalveluihin ja viitoittaa esim. sitä miten blogialustoja (wordpress.com, blogger.com) voi hallitusti hyödyntää osana organisaation verkkopalvelukokonaisuutta. 7.10 Seuraavassa kohdassa pyydetty hyväksyminen oheisilla muutosehdotuksilla ei ole oikein toimiva tapa. Toimitan muutosehdotukset, mutta ohje on sen verran keskeneräinen, että hyväksymiseen organisaation puolesta on mahdoton ottaa kantaa. 7.11 Valtion yhteisen julkaisujärjestelmän esitutkimushankeessa (VM057:00/2011) tehty työ huomioitava ohjeessa. 7.12 JHS-suosituksen olisi hyvä tarjota työkaluja ja esimerkkejä tai mallipohjia palvelun suunnitteluun: käyttöliittymäsuunnitelma, interaktiosuunnitelma, käyttöliittymästandardi. 7.13 Suosituksesta olisi hyvä käydä selvemmin ilmi verkkopalvelun laatukriteeristön ja suosituksen yhteys. 7.14 Suosituksessa voisi vahvemmin painottaa sitä, että ratkaisun elinkaari ja muokattavuus oletettavasti kasvaa, kun vältetään tuotesidonnaisuutta ja noudatetaan yleisiä standardeja. 7.15 Suosituksessa tulisi vielä vahvemmin painottaa teknisten ratkaisujen merkitystä järjestelmän käytettävyydelle eri päätelaitteilla ja selaimilla. 7.16 Sisällön ulkoasun selkiyttäminen, yhtenäiset esitystavat esim. listoille. Linkkien perään viittauspäivämäärä, osa linkeistä jo nyt ei tarjoa sisältöä, jota pitäisi, eli linkit viittaavat esim. yleiselle, josta viitattu tieto on jo siirretty muualle. 7.17 Nämä käynevät ilmi muista kommenteista, mutta tiivistettynä: - vaatimusmäärittelyn ja suunnittelun suhde pitäisi määrittää kokonaan uusiksi - vaatimusmäärittelyn sisältö pitäisi määrittää; esimerkiksi jää epäselväksi, mitä ovat "käytettävyysvaatimukset" - käyttäjälähtöisyys on monin paikoin kuvattu epäselvästi/ harhaanjohtavasti - hankinta ja kilpailutusosio on köykäinen; tähän kuitenkin olisi erityistä tarvetta - useat termit, yksityiskohdat 7.18 Pahimman pettymyksen aiheuttaa kohdassa "Verkkopalvelun vaatimusten ja toiminnallisuuksien määrittely", jossa todetaan: "Esteettömyydessä tulee Kommentti jo aiemmin dokumentissa. Kommentti jo aiemmin dokumentissa. Kommentti jo aiemmin dokumentissa. Kommentti jo aiemmin dokumentissa. Kommentti jo aiemmin dokumentissa. Kommentti jo aiemmin dokumentissa. Kommentti jo aiemmin dokumentissa. Ulkoasua ja linkkilistoja muokataan suosituksen viimeistelyvaiheessa. Mahdolliset vanhentuneet linkit poistetaan myös suosituksesta. Viittauspäivämäärät eivät kuulu JHS-suosituksen kirjoitusstandardiin. Työryhmä katsoo, että vaatimusmäärittely ja suunnittelu sisältävät samat elementit ja on valinnut palautekierrosversiossa käytettäväksi termin vaatimusmäärittely. Vaatimusmäärittelyluvun otsikointi tullaan muuttamaan suosituksen viimeisessä versiossa (kts. aiemmat kommentit tässä palautekäsittelyssä). Suositus on pyritty tekemään mahdollisimman selkeäksi, mutta suosituksen viimeistelyvaiheessa pyritään parantamaan vielä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Muutetaan suositukseen luvussa 7.2.2 olevaa tekstiä seuraavasti: 9

pyrkiä vähintään WCAG 2.0 -ohjeen A-tason toteutumiseen. On kuitenkin huomattava, että A-tason toteuttaminen ei mahdollista sivujen esteettömyyttä kaikille käyttäjäryhmille." Näkövammaisten kannalta A- taso ei paljon lämmitä eikä se ole linjassa direktiiviehdotuksen (COM(2012) 721) kanssa. Esteettömyydessä tulee pyrkiä vähintään WCAG 2.0 -ohjeen AA-tason toteutumiseen. On kuitenkin huomattava, kaikissa tapauksissa (esimerkiksi videoiden tuottaminen) AA-tasolle pääseminen ei ole mahdollista. Esteettömyydessä tulee aina toteuttaa vähintään A-tason vaatimukset. 7.19 muutosehdotuksia siis kappalesta 7 eteenpäin 7.20 Luonnosta ovat ilmeisesti olleet kirjoittamassa eri henkilöt, koska kirjoitustyyli on eri osissa erilainen ja jäsentelytyyli on joiltakin osin hieman sekavaa. 7.21 Luonnoksen luettavuus ei ole paras mahdollinen, kun tekstissä on niin paljon viittauksia liitteisiin ja viitteisiin. Jos mahdollista, voisi viitteiden ja liitteiden keskeisimmät huomioitavat kohdat koota kunkin kappaleen tekstin yhteyteen. 7.22 Samoin eri aineistojen www-osoiteeet voisi laittaa alaviitteksi eikä kuormittaa niitä tekstiosuutta 7.23 Luonnoksessa on osittain mukana myös projektin/hankkeenhallintaan liittyviä osa-alueita. Osa niistä on geneerisiä eivät spesifejä juuri verkkopalvelujen kehittämiselle. Tältä osin toivoisimme vielä suosituksen läpikäymistä ja ao asioiden priorisointia ja osin kirkastamista. Varsinkin mikäli JHS-suositustyötä ollaan käynnistämässä projetinjohtamiseen/hallintaan liittyen. ==> Tämän suosituksen yhteydessä tulisi huomioida mm. piakkoin käynnistyvä julkishallinnon projektien johtamista käsittelevän JHS-suosituksen kehitystyö ja siihen liittyvä julkaistun ISO-SFS 21500 Ohjeita projektinhallinnasta siltä osin kuin ko. suosituksen asiat liittyvät nimenomaan geneeriseen projektinhallintaan eivätkä nimenomaan verkkopalvelun kehittämisen substanssiin 7.24 Kieliasua on muokattava paremmin luettavaksi. Tekstissä on aivan liikaa luetteloita, jotka ovat vielä usein kolmiportaisia. Täytesanoja, kuten "myös" toistellaan liikaa. Lauseet ovat usein liian pitkiä tai niissä on liian monta asiaa. Myös otsikoita ja sisälötöjen uudelleen ryhmittelyä voisi miettiä napakammaksi. Suosituksessa on paljon tekstiä, mutta se voisi olla ytimekkäämpi. 7.25 Kannattaisi ehkä valita kumpaa termiä pääsääntöisesti käyttää, saavutettavuutta vai esteettömyyttä. Nyt lukija saattaa hämääntyä, koska niitä käytetään aivan sekaisin. 7.26 Rakennetta ja jäsentelyä voisi vielä hioa siten, että asioita ei toistettaisi eri kohdissa, vaan ne esiteltäisiin selkeämmin oman otsikkonsa alla. 7.27 Voisiko otsikointia ja asioiden käsitelytapaa muuttaa siten, että kukin asia esiteltäisiin ja selitettäisiin kappaleen/luvun alussa ja sen jälkeen olisi selkeitä ohjeita siitä, miten suosituksen lukijan/käyttäjän tulisi suunnittelu ja kehittämistyössä toimia. Suositus voisi esimerkiksi vastata kysymyksiin: 1) mitä xx tarkoittaa 2) miten xx:n Kieliasua ja jäsentelyä parannellaan mahdollisuuksien mukaan suosituksen viimeistelyvaiheessa. Hylätty. Liitteiden keskeisen sisällön tuominen suositustekstiin paisuttaisi sitä tarpeettomasti. Hylätty. JHS-suosituksissa yleisesti käytetään vähemmän alaviitteitä ja enemmän tekstissä olevia www-osoitteita. Lisätään suosituksen lukuun 5.3.1 kappale: Kehittämismallista huolimatta verkkopalvelun kehittäminen on suositeltavaa toteuttaa projektina tai projekteina. Projekt(e)issa on suositeltavaa käyttää organisaation omaa projektimenettelyä tai muuta, yleisesti käytettyä projektimenettelyä tai - standardia (kts. esim. ISO-SFS 21500 Ohjeita projektinhallinnasta -standardi). Kieliasua ja jäsentelyä parannellaan mahdollisuuksien mukaan suosituksen viimeistelyvaiheessa. Termien käyttäminen suosituksessa tarkistetaan suosituksen kirjoituksen loppuvaiheessa mahdollisuuksien mukaisesti. Yhtä virallista kantaa ko. termien käyttämisestä ei ole olemassa, vaan molempia termejä käytetään yleisesti. Kieliasua ja jäsentelyä parannellaan mahdollisuuksien mukaan suosituksen viimeistelyvaiheessa. Suosituksessa on pyritty pysymään melko yleisellä tasolla. Yksityiskohtaisempia ohjeita ja neuvoja löytyy esimerkiksi verkkopalvelun laatukriteeristöstä. 10

suhteen toimin ja toteutan. 7.28 Rakennetta voisi selventää mahdollisesti myös käyttämällä otsikoinnissa elinkaarimallin termejä sellaisenaan. Päätason otsikoinnissa on pyritty noudattamaan elinkaarimallin otsikointia. Joitain elinkaarimallin vaiheita on selkeyden vuoksi yhdistetty ja otsikoita lyhennetty. 8. Muutosehdotukset kappaleeseen 1. Johdanto Vastaajien määrä: 2 8.1 Johdannossa olisi ollut tarpeen määrittää tarkemmin se, mitä palvelun käsitteellä tämän suosituksen näkökulmasta tarkoitetaan. Lisäksi johdannossa olisi ollut hyvä linjata se, mikä on tämän suosituksen ja aihealueeseen liittyvien viitearkkitehtuurien suhde. 8.2 Tämän suosituksen tarkoituksena on opastaa julkisen hallinnon organisaatioita verkkopalveluiden (verkkosivustojen ja asiointipalveluiden) suunnittelussa, hankinnassa ja toteutuksessa. 8.3 Jos hankintaa ja kilpailuttamista ei kuvata huomattavasti tarkemmin kuin mitä kappaleessa 8 on kerrottu, niin ei voi sanoa, että tämä suositus ohjaa verkkopalvelujen hankinnassa. Joko suositusta pitää tarkentaa tältä osin, tai jättää pois että se antaa ohjeita hankinnalle Palvelun käsite suosituksen näkökulmasta määritellään luvussa 2. Soveltamisala. Muutetaan johdannon ko. tekstiosuutta muotoon verkkopalveluiden (verkkosivustojen ja asiointipalveluiden) suunnittelussa ja toteutuksessa. Kts. vastine palautteen kohtaan 6.3. 9. Muutosehdotukset kappaleeseen 1.1 Suosituksen rakenne Vastaajien määrä: 6 9.1 Palvelun kehittämisessä ei tule nojata vanhanaikaiseen ja toimimattomaan malliin, jossa ensin tehdään vaatimusmäärittely, ja sitten hankinta/kilpailutus. Tätä ei ole helppo asia, mutta tässä voisi tuoda esille sitä, että kehittämistä tehdään iteratiivisesti mm. vaatimusmäärittelyä jatkuvasti tarkentaen. 9.2 Palvelusana kuvassa ja kuvatekstissä: muutos verkkopalvelu -sanaksi 9.3 palvelun kehittämisen elinkaarta kuvaavat vaiheet olisi ollut hyvä linkittää varsinaisiin tekstilukuihin. Hylätty. Tämä suositus ei ota kantaa toteutustapaan, joka voi olla vesiputous tai ketterän kehittämisen malli tai näiden yhdistelmä. Luvussa 5.3.1 on nimenomaisesti suositeltu ketterämpää kehittämistapaa, joka siis sisältää iteratiivisen kehittämisen. Muokataan suositusta kommentin mukaisesti (palvelu->verkkopalvelu). Päätason otsikoinnissa on pyritty noudattamaan elinkaarimallin otsikointia. Joitain elinkaarimallin vaiheita on selkeyden vuoksi yhdistetty ja otsikoita lyhennetty. 9.4 Elinkaarimallissa on iso ongelma: (verkkopalvelun) suunnitteluratkaisujen (käyttäjänäkökulmasta, ei teknisen Hylätty. Työryhmä ei saadun kommentin perusteella pysty yksilöimään muutostarvetta. 11

tason) tuottaminen puuttuu kokonaan. Elinkaarimalli tulisi muuttaa siten, että suunnittelu on keskeinen elementti ylemmällä tasolla. 9.5 Suunnitteluratkaisujen tuottaminen ei voi olla mitenkään osa vaatimusmäärittelyä 9.6 Positiivista, että suosituksessa on huomioitu palvelun kehittämisen koko elinkaari mukaan lukien mysö palvelun jatkuva ja hallittu kehittäminen. Hylätty. Suosituksessa pyritään ohjamaan iteratiiviseen kehittämistapaan verkkopalvelun kehittämisessä. Osa sitä on tavoiteratkaisun määrittely ja suunnittelu eri vaiheissa kehittämisen elinkaarta, kussakin vaiheessa ko. vaiheen vaatimalla tasolla (vaadittu taso= voidaan jatkaa kehittämistä eteenpäin). Kiitos palautteesta. 9.7 s. 2 sivu 1: Palvelun kehittämisen elinkaari ja sen hallinta Kuvassa voisi olla mukana myös päätös- ja tarkistuspisteet (ml. arkkitehtuurin mukaisuuden tarkistuspisteet) kuten ao pisteet ovat mukana samankaltaisessa kuvassa sivulla 10 (kuva 2). Elinkaari sisältää eri vaiheissa erilaisia päätöksenteko- ja tarkistuspisteitä, jotka on tarkemmin kuvattu kuvassa 2. 9.8 ks. yleiset 10. Muutosehdotukset kappaleeseen 2. Soveltamisala Vastaajien määrä: 5 10.1 Suhde komission verkkopalveluasetukseen em. yleisen muutosehdotuksen mukaisesti. Huomiotu. Työryhmä olettaa, että viitataan asetusta jossa määritetään paikkatietojen vaihtamista koskevaa erityispalvelua, jolloin se ei kuulu suosituksen piiriin. Lisätään liitteen 2 lainsäädäntölistaan maininta asetuksesta. 10.2 Suositus pyrkii olemaan täydellisen kattava kokonaisuus sisältäen mm. palvelun kilpailuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Suositusta olisi voinut kohdentaa huomattavasti tiiviimmäksi ja painottua palvelun määrittelyn ja yhteentoimivuuden kysymyksiin. 10.3 Suositus ei kaikilta osin sovellu suhteellisen monimutkaisille internetsovelluksille, kuten vaativammille karttasovelluksille, sähköposti- tai puhelinsovelluksille, ammattikäyttöön tarkoitetuille sovelluksille ja järjestelmille, peleille tai pelillistetyille palveluille. Suositukset eivät myöskään kaikilta osin sovellu ääni- tai liikeohjattuihin käyttöliittymiin." Jos näin todetaan, olisi tarkentaa miltä osin ei sovi (siis mitä tarkemmin tarkoittaa ei kaikilta osin sovellu ) 10.4 Luvun 2 kaksi ensimmäistä kappaletta voistaisiin muotoilla osin hieman eri tavalla kuin mitä luonnoksessa tällä hetkellä on - nykyisin "avoin" ja "suljettu" eivät ole Suosituksessa on haluttu antaa yleiskatsaus verkkopalvelun kehittämiseen sen koko elinkaaren näkökulmasta. Lisätään suositukseen lukuun 2 seuraava tekstiosuus: Esimerkiksi asioinnin kannalta olennaiset palvelut ja tieto tulee toteuttaa aina esteettömästi ja käytettävästi. Lisäpalvelut esim. kampanjaan liittyvät pelit tai videomateriaali saadaan harvoin toteutettua esteettömästi. Suosituksessa annetusta esimerkistä jätetään extranet-osuus pois, koska se on osittain avoin sivusto. 12

niin selkeästi erillään kuin ehkä joskus aiemmin. Useissa palveluissa on vähintään ekstranet -osioita tms. tunnistautumista vaativia palveluita osana palvelukokonaisuutta. Toisaalta mikäli tässä tarkoitetaan tavanomaisemmin www. -osoitteesta eli internetin kautta löytyvää sivustoa, niin kirjaus voi olla näinkin. 10.5 Suosituksen kohderyhmissä voisi mainita esim. arkkitehdit 10.6 kolmas kappale: "verkkopalvelulla ei tässä yhteydessä tarkoiteta (fyysisten) tietoverkkojen tarjoamia palveluita" voisi olla selkeämpi ilmaus. 10.7 Luku 1.1: KOMMENTTI: Ohjeessa on yleisesti tuotu hyvin esiin jatkuvan kehittämisen ja ketteryyden ideoita, mutta jaksossa 1.1 oleva elinkaarikuva johtaa ajatukset väistämättä perinteiseen vesiputousmaailmaan. Voisiko kuvaan lisätä iteratiivisen kerroksen tai esittää sen yhteydessä toisen kuvan joka esittäisi iteratiivista kehittämistä? Kuva voisi olla esim. tämäntyyppinen: http://www.europa.com/~preston/newsletters99.htm Lisätään lopulliseen suositukseen kohderyhmiin arkkitehdit. Ehdotus ei työryhmän mielestä selkeytä asiaa. Täydennetään kuvatekstiä tekstillä: Kuva kertoo toteutuksen eri vaiheet, mutta työ voi edetä iteratiivisesti Katso myös luku 5.3.1 Palvelun kehittämismallin valinta 11. Muutosehdotukset kappaleeseen 3. Viittaukset Vastaajien määrä: 5 11.1 VAHTI 2/2013: Tämä on 1/2013. Korjataan Sovelluskehitysohjeen oikea numerointi eli VAHTI 1/2013. 11.2 Tässä olisi hyvä mainita myös aiheeseen liittyvät viitearkkitehtuurit. 11.3 Viittauksissa mainitaan laki julkisista hankinnoista. Hankintoihin liittyy myös kielilaki, jonka mukaan hankinnoissa toimittava (on velvoittava). 11.4 Jossain sopivassa jaksossa olisi tuotava esiin perustuslaki ja se, kuinka suunnittelussa tulisi ottaa huomioon ja varmistaa PL:ssa turvattujen perusoikeuksien toteutuminen, mm. yhdenvertaisuus, julkisuusperiaate, oikeus omaan kieleen. Jos lakiviittaukset ja pääperiaatteet ovat "liitteen varassa", niitä ei huomata/lueta - ne olisi hyvä sisällyttää jtkn perustekstiin. 11.5 Suositustekstissä viitataan standardiin ISO 13407, jota ei kuitenkaan mainita viittauksissa. Toisaalta, kyseinen standardi on vanhentunut, ja sen sijaan olisi viitattava standardiin ISO 9241-210. 11.6 Viittauksissa on osin mukana sellaisia JHS-suosituksia, jotka ovat JHS-jaoston toimintasuunnitelmassa kaudella 2013-2016 todettu joko lakkautettaviksi ehdotettuja Täydennetään lopullista suositusta maininnalla, siitä että julkisen hallinnon eri viitearkkitehtuureja on kuvattuna yhteentoimivuus.fi portaalissa. Kielilaki mainitaan liitteenä olevassa lainsäädäntöluettelossa. Suositusta täydennetään tekstillä: Verkkopalvelujen kehittämiseen hallintaan ja ylläpitoon liittyvät lait löytyvät lainsäädäntöluettelosta (liite 2). Poistetaan viittaukset yksittäisiin lakeihin. Termistö on poimittu TEPA termipankista. Työryhmä ilmoittaa muutostarpeesta ylläpitäjälle. (viitataan uuteen standardiin SFS-EN ISO 9241-210). Lisätään lakkautettavien ja päivitettävien suositusten kohdalle maininta asiasta. 13

suosituksia tai suosituksia, joita ollaaan tai tullaan päivittämään. Ao asia olisi hyvä mainita myös tässä yhteydessä esim. alaviitteenä (esim. sivulla 8 Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia). 12. Muutosehdotukset kappaleeseen 4. Termit ja lyhenteet Vastaajien määrä: 10 12.1 Käsite saavutettavuus: saavutettavuus on muutakin kuin helppokäyttöisyyttä. Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että ihmisillä on tasavertainen pääsy ja mahdollisuus käyttää järjestelmää, laitetta, ohjelmaa tai palvelua. Suosituksessa ohjeistetaan kunkin verkkopalvelun esteettömyyttä ja saavutettavuutta, ei sitä, miten ja millä yhteyksillä verkkopalvelua pääsee käyttämään. 12.2 Komission verkkopalveluasetus ja INSPIRE Glossary määrittelee useita käsitteitä hieman eri tavoin kuin tämä suositus. Harmonisointi olisi suotavaa, jos mahdollista. Suosituksen määritelmissä hyödynnetään Tekniikan sanastokeskuksen (TSK) TEPAtermipankkia, jota käytetään JHS-suosituksissa laajeminkin. Tämän suosituksen päivitystyön puitteissa ei ole valitettavasti mahdollisuutta harmonisoida sanastoja keskenään. 12.3 Tiedonhallinnan käsitteen määrittelyssä voisi olla viittaus metatietoihin, esim helposti löydettävissä ja käytettävissä metatietojen avulla Tietomallin käsite on suppeasti määritelty. Tähän löytyisi varmasti kattavampi ja tämä olisi hyvä kirjoittaa nimenomaan verkkopalveluiden näkökulmasta. vaatimusmäärittelyn käsitteen yhteydessä painotutaan ohjelmiston vaatimuksiin, tässä olisi hyvä ohjelmisto käsite korvata palvelulla, eli vaatimusmäärittelyn avulla kerrotaan se, millaista palvelua halutaan saatavan. 12.4 termit olisi hyvä olla myös ruotsiksi, koska mm. ruotsinkieliset viranomaiset tarvitsevat termistöä. 12.5 Käyttäjälähtöinen suunnittelu, viittaus iso-standardiin 13407 --> standardi on nykyään ISO 9241-210. 12.6 Lause: "Käyttäjälähtöinen suunnittelu edellyttää entistä enemmän eri alojen yhteistyötä..." turha tai sitten korjattava toiseen muotoon, esim. "käyttäjälähtöinen suunnittelu edellyttää eri toimijoiden ja alojen yhteistyötä, koska suunnittelussa huomioitavat tekijät ovat moninaisia". 12.7 Metatiedot - jokin esimerkki olemassa olevasta hyväksytystä sanastosta tai ontologiasta olisi hyödyksi ensikertalaiselle lukijalle. esim. ICD10-koodisto tai kuntakoodisto, tai jokin JHS-luokittelu. Täydennetään lukua 7.3 Verkkopalvelun tietomalli. Verkkopalvelun sisällölle tulisi määritellä ja tuottaa systemaattisesti metatiedot jonkun mallin, sanaston tai ontologian perusteella, jolloin tiedot ovat helpommin löydettävissä. Finto.fi:stä löytyvät käytettävissä olevat sanastot ja ontologiat. Lukuun lisätään viittaus suositukseen JHS183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa. Hylätty. Suosituksen määritelmissä hyödynnetään Tekniikan sanastokeskuksen (TSK) TEPAtermipankkia, jota käytetään JHS-suosituksissa laajeminkin. Termipankissa esiintyvät käännökset esitetään suosituksessa. Korjataan palautteen perusteella. Hylätty. Määrittely on TEPA-termipankista. Täydennetään lukua 7.3 Verkkopalvelun tietomalli. Verkkopalvelun sisällölle tulisi määritellä ja tuottaa systemaattisesti metatiedot jonkun mallin, 14

sanaston tai ontologian perusteella, jolloin tiedot ovat helpommin löydettävissä. Finto.fi:stä löytyvät käytettävissä olevat sanastot ja ontologiat. Lukuun lisätään viittaus suositukseen JHS183 Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa. 12.8 Saavutettavuus -termin tarkentaminen tähän paremmin vastaavalla tavalla kuin "käytettävyys". Nyt ei kerro oikein mitään. Esim. WCAG-määrittelystä johdettuna. Termipankissa olevaa termiä täydennetään jos mahdollista. Saavutettavuus verkkopalveluissa tarkoittaa sitä, että verkkopalvelu on käytettävissä myös niille, joilla on käytön rajoituksia (sokeus, heikkonäköisyys, kuurous, huonokuuloisuus jne). 12.9 Sanastosta puuttuu termi käyttökokemus, jota kuitenkin myöhemmin suosituksessa käytetään ja kappaleessa 7.2.1 termi on avattu (kuten käytettävyyskin). 12.10 Sanastoon lisättävä termi "selkokieli". määritellään kyllä kappaleessa 7.2.2, mutta sanastomäärittelyt syytä löytyä koottuna myös tästä yhdestä paikasta luettavuuden ja tarkistettavuuden helpottamiseksi. 12.11 Seuraavia muutoksia - konsepti: selkeät alaotsikot käytetyille alakäsitteelle: ylätason konsepti, käyttöliittymäkonsepti, visuaalisen ilmeen konsepti määrittelyosissa ei tulisi antaa prosessiohjeita, eli pois ohje konseptisuunnitelmia käytetään usein tavoitteita kuvaavina dokumentteina myöhempien vaihteitten kilpailutuksessa (tämä ohje on sitä paitsi harhaanjohtava; esim. eri konseptialakäsitteet tulee käsitellä eriksiin) - käytettävyys: pieni täsmennys määritelmään, jotta se olisi ISO 9241-11 mukainen: Mitta, miten hyvin määrätyt käyttäjät voivat käyttää tuotetta määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen määritetyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi - käyttäjälähtöinen suunnittelu: määrittely on osittain harhaanjohtava (erityisesti lähtökohtana käyttäjien toiveet ). Parempi käyttää standardin 9241-210 määrittelyä: "järjestelmäsuunnittelun ja kehityksen lähestymistapa, jonka tavoitteena on tehdä järjestelmät käytettävyydeltään paremmiksi kohdistamalla huomio järjestelmän käyttöön sekä soveltamalla ergonomian ja käytettävyysalan tietämystä ja tekniikoita" termien määrittelyn yhteydessä ei tulisi kertoa enempää kuin mikä on määrittelyä. Jos kuitenkin kerrotaan, niin ISO 13407 on vanhentunut. Sen korvaava uudempi standardi on ISO 9241-210 Täydennetään termilukua uudella termillä: Käyttökokemus. Jonkin tuotteen tai palvelun käyttämiseen tai kuluttamiseen liittyvää kokonaisvaltaista kokemusta, johon vaikuttavat mm. tuotteen käyttöliittymä, käytettävyys ja ulkoasu. Määritelmä siirretään luvusta 7.2.2. lukuun termistölukuun. konsepti: Määritelmässä on määritelty, mitä konseptilla tarkennetaan. Suosituksessa ei lähdetä tarkemmin kuvaamaan alakäsitteitä. käytettävyys: Mittaa sanaa rajaa määritelmää tarpeettomasti. Ei toimenpiteitä. käyttäjälähtöinen suunnittelu: Määritelmässä halutaan korostaa käyttäjänäkökulmaa. saavutettavuus: WCAG2.0:ssa käytetään saavutettavuus-temiä, jota käytetään tässä suosituksessa. Ei toimenpiteitä. Saavutettavuus termiä on täydennetty (katso vastaus 12.8.). toiminnallinen vaatimus: Määritelmä on TEPA-temipankista. Ei toimenpiteitä. 15

- saavutettavuus: käyttäisin mielummin termiä esteettömyys, vaikka ovatkin synonyymejä (saavutettavuus voidaan sekoittaa termiin saatavuus, mikä on ihan eri asia vaatimusmäärittely: Vaatimusmäärittelyn hyödyntämistä kuvataan muualla suosituksessa. Tarkennetaan luvun 5 kohtaa 10. - saavutettavuus (esteettömyys): määritelmä on kovin epämääräinen (otettu wikistä?). Täsmällisempi esim. ISO 9241-11 määritelmä usability of a product, service, environment or facility by people with the widest range of capabilities - toiminnallinen vaatimus: määritelmä ei voi olla kehämääritelmä: vaatimus, joka määrittelee kehitettävän tai hankittavan järjestelmän toiminnallisuutta. Parempi jotain "Vaatimus, joka kuvaa, mitä asioita järjestelmällä pitäisi pystyä tekemään, mitä palveluita järjestelmän tulisi tarjota" - vaatimusmäärittely: määritelmä ei sisällä keskeistä osaaluetta, eli vaatimusten käyttöä testauksessa. Parempi esim. prosessi, jonka tavoitteena on määrittää ohjelmistolle asetettavat vaatimukset siten, että ne ovat valideja (määrittävät sisällöllisesti oikein halutun palveluna), todennettavia (niin, että niiden saavuttaminen voidaan testausvaiheessa objektiivsesti mitata) ja riittävän kattavia. 12.12 Seuraavia lisäyksiä (näitä termejä käytetään muissa määritelmissä/ tai tekstissä) - toimintaympäristö - tavoiteratkaisu - toimintamalli - palveluidea - käyttäjätarve (käyttäjän tarve) - käyttäjävaatimus - käytettävyysvaatimus - järjestelmävaatimus - käytettävyystaso - käyttökokemus 12.13 Verkkopalvelut -käsitteellä tarkoitetaan eri yhteyksissä eri asoita. Töästä syystä on erittäin kannatettaavaa että ao käsite on avattu. Toivoisimme kuitenkin että myös käsitteet verkkosivusto, asiointipalvelu ja portaali avattaisiin. 12.14 HTML 5 viittaa nykyisin usein yleisesti moderneihin webtekniikoihin; ts. pelkän kuvauskielen lisäksi kokonaisuuteen lasketaan mukaan (tilanteesta riippuen) CSS (3) ja sovellusliittymät. Toisin sanoen HTML 5:n konsepti on laajempi kuin pelkkä merkintäkieli. 12.15 1. Kohta HTML5, viimeinen kappale. Poistetaan turhat sanat: HTML5 on uusimman sukupolven versio... --> HTML5 on uusi versio... 2. Ehdotan että termeihin lisätään "SELKOKIELI", ja sen määritelmä jätetään pois myöhemmin tekstistä. Tähän sanastoon on määritelty vain suosituksen olennaiset termit. Osa sanoista on määritelty TEPA Sanastokeskuksen termipankissa. Suosituksen termistö täydennetään ja termejä yhdenmukaistetaan lopulliseen suositukseen keskeisten sanojen osalta. Tähän sanastoon on määritelty vain suosituksen olennaiset termit. Osa sanoista on määritelty TEPA Sanastokeskuksen termipankissa. Suosituksen termistö täydennetään ja termejä yhdenmukaistetaan lopulliseen suositukseen keskeisten sanojen osalta. HTML5-temi on avattu tarkemmin liitteessä 1. Termi poistetaan sanastosta ja täydennetään tarvittaessa liitteen tekstiä. HTML5-temi on avattu tarkemmin liitteessä 1. Termi poistetaan sanastosta ja täydennetään tarvittaessa liitteen tekstiä. Selkokieli lisätään määritelmiin eli määritelmäteksti siirretään luvusta 7.2.2. sanastoon. 16

12.16 Saavutettavuuden määritelmä on outo. Esimerkiksi wikipediassa on parempi ja se vastaa onnistuneemmin saavutettavuuden yleisintä tulkintaa. Määritelmässä tulisi joka tapauksessa mainita sen liittyminen eri käyttäjäryhmiin tai erilaisiin käyttäjiin (yhdenvertaisuus) erotuksena käytettävyydestä. 12.17 hallintamalli-termiä voisi täsmentää, että tarkoitetaan ilmeisesti tuotettavan palvelun hallintamallia (ei esim. kehittämisprojektin) 12.18 verkkopalvelun omistaja -käsitettä voisi täsmentää, että tarkoitetaanko organisaatiota/organisaatioyksikköä/henkilöä Hylätty. Määrittely on TEPA-termipankista. Määritelmää täydennetään esityksen mukaiseksi Määritelmää täydennetään Taho, joka voi olla jokin organisaation osa tai rooli, jolla... 13. Muutosehdotukset kappaleeseen 5. Verkkopalvelun yleiset periaatteet ja reunaehdot Vastaajien määrä: 11 13.1 Erinomaista, että käytettävyys ja käyttäjälähtöisyys on näin vahvasti esillä! 13.2 Tarkistuspisteet ovat hyvä asia, mutta jotta esim. tietoturva ja käytettävyys oikeasti otetaan huomioon, pitäisi niiden olla leivottu sisään oleellisena osana kehittämistä.. siis tietynlainen jatkuva laaduntarkkailu. 13.3 s. 9/31 Kuvassa palvelun kehittämisen elinkaari, Ehdotus: verkkopalvelun kehittämisen elinkaari. Kuvan nimi muuttuu myös. 13.4 Voisi korostaa tarjotun palvelun ja taustaprosessin suhdetta. Teksti on tässä hyvin luettelopainotteinen Kiitos palautteesta. Ei toimenpiteitä Tietoturva on niin laaja alue, että sen osa-alueista annetaan lukijalle käsitys tässä suosituksessa luvussa 11. Luvussa 11 annetaan myös olennaisia lähteitä, joista voi hakea lisätietoja verkkopalveluiden tietoturvallisuuteen liittyen (mm. VAHTI-ohjeet) Ei toimenpiteitä Kuvaa ja kuvatekstiä täydennetään esityksen mukaiseksi. Lisätään suositukseen ko. kohtaan seuraava maininta: Verkkopalvelun kehittäminen ja palvelujen sähköistäminen edellyttää prosessien, palveluiden tuottamistapojen uudelleentarkastelua. On tärkeää kiinnittää verkkopalvelun kehittämisprojekti toimintaprosessien tarkasteluun ja uudistamiseen siten, että tietotekniikka on keskeinen osa prosessia ja asiakkaalle tarjottavaa palvelua. 13.5 2. kpl: huomioitava myös lainsäädäntö. Täydennetään kommentin perusteella 13.6 3. kpl: Jo kehittämispäätöstä tehtäessä... Täydennetään kommentin perusteella 13.7 6. kpl, kohta 3: Verkkopalvelun tulee myös noudattaa organisaation arkkitehtuuriperiaatteita ja linjauksia sekä lainsäädäntöä. Lisätään ko. kohtaan: Lisäksi on huomioitava palveluiden toimiminen ja hyvä käytettävyys erilaisilla päätelaitteilla. Listaan on syytä lisätä myös laajemmin mainintaa mobiilikäytöstä. Tämä pätee oikeastaan koko suositusluonnosta: mobiilikäyttö tulee lisääntymään entisestään, ja se tulee myös olemaan joillekin ainoa käyttötapa. Tästä syystä koko palvelu - asiointeineen 17