VEROTTAJALTA TÄRKEÄÄ POSTIA

VEROTTAJALTA TÄRKEÄÄ POSTIA lue sivu 7. MetsäPäijänne Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti 3/10.12.2010 Nyt on aika * Antaa lapsille ja lapsenlapsille lahja joka muistetaan, kts sivu 17 * Valmistautua veroilmoituksen täyttöön ja lukea verottajalta tuleva posti * Tehdä vuoden viimeiset verovähennyksiin oikeuttavat ostokset * Tunnistaa valtuuston jäsenet, kts sivu 20

MetsäPäijänne nro 3 / 10.12.2010 - Syklisyys puukaupassa on lisääntynyt. Tulevia suuria haasteita on, miten hoitotoimenpiteissä voidaan ohjata metsänkasvua niin, että teollisuus saa tarvitsemaansa raaka-ainetta. Metsällisesti hyvä vuosi takana Puheenjohtajan mukaan lopuillaan oleva vuosi on ollut metsällisesti hyvä, leimikoita on tullut markkinoille hyvin. Loppuvuoden tarjousten tyrehtymisen vaikutusta kokonaisuuteen Jorma Honkanen ei osaa vielä arvioida. - Kiitos lankeaa ennen muuta toimihenkilöille, jotka ovat tehneet töitä todella hyvin, sanoo Honkanen. Menneeseen palaten Honkanen muistuttaa, että vuosi 2009 oli odotettua parempi. Tulevassa on kuitenkin monta askarruttavaa kysymystä. Jorma Honkanen miettii lähinnä kuusikuidun kohtaloa. - Onko niin, että sekametsät palaavat yhden puulajin metsien tilalle, kysyy Honkanen. Jorma Honkanen on huolestuneena seurannut kylien tyhjenemistä. Huolen syynä on sekin, että metsästään kaukana asuvilla ei välttämättä ole niin paljon aikaa omatoimisiin hoitotöihin kuin niillä, joilla metsä on kävelymatkan päässä. - Metsästä ansionsa hankkiville olisi myös luontevampaa asua työmaansa lähellä, sanoo Honkanen. Haja-asutusalue ei asuinpaikkana houkuta, koska palvelut ovat kadonneet taajamiin. Haja-asutusalueen verkkopalvelujen turvaaminen on merkittävä asia, jopa tärkeämpi kuin kaupungeissa. - Tänä päivänä ne pitkälle mahdollistavat sivummalla asumisen, sanoo Jorma Honkanen. Koskenpäällä peruspalvelut ovat vielä tarjolla, mutta kuntarakenteen muutokset vaikuttavat usein kielteisesti palvelujen säilymiseen. Jorma Honkanen ei käy veikkaamaan, mitä viimeisin kuntaliitos vaikuttaa sanoo vain, että kotikunta hänenkin kohdallaan on muuttunut jo kolme kertaa, vaikka asuinpaikka on pysynyt samana. Teollisuus tarvitsee puuta Puheenjohtajan mielestä teollisuuden puuntarpeesta puhuminen tuntuu vanhan kertaukselta, mutta aina on hyvä muistuttaa, että metsänomistajat käyvät katsomassa metsiään sillä silmällä, kuinka siellä on hakkuukelpoista metsää. - Joulunpyhinä on hyvä hiihdellä metsissä ja miettiä, mitä niille pitää tehdä, ehdottaa Honkanen ja jatkaa, että mukaan voi ottaa myös nuorempaa sukupolvea. 2 Puheenjohtajan palsta Tulevaisuuteen kannattaa panostaa metsä palkitsee Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jorma Honkanen seuraa hieman huolestuneena puukaupan nykyisiä nopeita muutoksia. Koskenpään Honkasen 13. isännällä on vielä hyvin muistissa aika, jolloin puukaupat tehtiin syksyllä ja hinnat oli sovittu valmiiksi teollisuuden ja metsänomistajien yhteisissä neuvotteluissa. Metsä ei kasva taajamissa Tulevaisuuden tekijöitä tarvitaan Jorma Honkasen mielestä työtä metsässä Keskittäjälle metsävakuutus vuodeksi maksutta! Metsävakuutuksemme ovat helposti räätälöitäviä, joten ne sopivat metsälle kuin metsälle. Haluamme varmistaa, että omaisuutesi arvo on turvattu vahinkojen varalta. Siksi tarjoamme uuden metsävakuutuksen vuodeksi maksutta OP-bonusasiakkaille, jotka ovat myös Pohjolan etuasiakkaita. Kysy lisää Osuuspankista tai soita 0303 0303. www.pohjola.fi Olet automaattisesti OP-bonusasiakas, kun sinulla on pankkiasiointia vähintään 5 000 euroa ja olet Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP Pankin asiakas. Olet automaattisesti Pohjolan etuasiakas, kun sinulla on vakuutuksia kolmesta eri tuoteryhmästä. Jämsänkosken ja Jämsän alueella on useita näyttäviä, 1800-luvun alkupuolen vauraasta ja tyylitietoisesta talonpoikaisesta rakentamisesta kertovia tilojen päärakennuksia. Honkasen vuonna 1934 valmistunut päärakennus ja vuonna 1844 rakennettu vieraspytinki ovat tämän tyylin edustajia, esimerkkejä Siniänvirran rannalla. Honkasen umpinaisessa pihapiirissä on lisäksi komeat vuonna 1870 valmistuneet aittarakennukset sekä muita maatilarakennuksia. Honkanen on Koskenpään kantatiloja ja ollut suvun hallussa vuodesta 1572 asti. pitää tehdä paremmin tunnetuksi. Työn kiinnostavuus opiskelusuuntana on kiinni myös siitä, kuinka hyvin ala on tuttu. Turhempiinkin juttuihin yhteisiä varoja on laitettu kuin koululaisten metsäretkiin, sanoo puheenjohtaja. Metsäalan opinnoissa Honkasen mukaan tulisi panostaa entistä enemmän työssä oppimiseen, joka toteutuu parhaiten hyvin järjestetyn harjoittelun kautta. Tässä suhteessa Jorma Honkanen näkee vielä paljon tehtävää metsäoppilaitosten ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyön kehittämisessä. Veli-Matti Valkeajärvi in memoriam Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen Veli-Matti Valkeajärvi kuoli vaikean sairauden murtamana perjantaina 24. syyskuuta 2010. Varsinaisen elämäntyönsä Valkeajärvi teki Jämsän Alhojärvellä maanviljelijänä ja koneurakoitsijana. Hän oli myös aktiivinen ja innokas osallistuja erilaisissa luottamus- ja yhdistystoiminnoissa. Häntä jäivätkin kaipaamaan omaisten lisäksi laaja ystävä- ja tuttavapiiri. Metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon nousee 1. varavaltuutettu Martti Saari Toivakasta. Nykyisen valtuuston kausi päättyy vuoden 2012 lopussa.

3 MetsäPäijänne nro 3 / 10.12.2010 Puun kysyntä on hiljentynyt Ensi vuonna puuta taas tarvitaan Koivukuidulla on edelleen hyvä kysyntä, mutta talvella korjattavia leimikoita on vaikea saada tällä hetkellä kaupaksi. Puun kysyntätilanne on viime viikkoina nopeasti huonontunut. Kaikkiin tarjolla oleviin leimikoihin ei tule enää tarjouksia. Erityisen hankala tilanne on talviharvennusleimikoilla, joiden myyminen alkaa olla todella vaikeaa. Tilanne johtuu koko vuoden hyvin käyneestä puukaupasta sekä etenkin sahatavarasuhdanteiden suvantovaiheesta. Myös päättymässä olevilla puukaupan verohuojennuksilla on yhteys asiaan. Hyvin käyneen puukaupan johdosta lähes kaikilla puunostajilla on ostettuna useamman kuukauden puuntarpeet. Raakapuuvarastoja nostivat lisäksi loppukesän myrskyt, joiden korjuusta on tullut miljoonia motteja puuta. Sellu- ja paperitehtaiden käyntiasteet ovat olleet korkealla ja sillä puolella ei ole erityistä muutosta tapahtunut. Osassa paperilaaduissa on edelleen ylitarjontaa, mutta sitä vastoin sellun ja kartongin kysyntä on ollut vahvaa. Kotimaan markkinoiden merkitys Suomen sahatavaran tuottajille on noussut viime vuosina. Tällöin vaihtelut sahatavaran kysynnässä kotimaassa näkyvät voimakkaammin myös sahojen tilanteessa. Suomessa rakentaminen on talvikautena luonnostaan alhaisempaa ja tämä selittää osaltaan sahatavaramarkkinoiden tämän hetken tilannetta. Toki tilanne heijastaa myös vientimarkkinoiden suhdannetta ja valuuttakurssien muutoksia. Puunmyynnin määräaikaiset verohuojennukset päättyvät kuluvan vuoden lopussa. Tämän vuoden aikana solmituista puukaupoista tulevista tuloista myyjä saa 25 % verovapaasti, edellyttäen että puukaupparaha on tilitetty hänelle vuoden 2011 loppuun mennessä. Ostajat ovat erityisen varovaisia ostamaan etenkin talvileimikoita enää tämän vuoden puolella, koska eivät pysty lupaamaan leimikoiden korjuuta vuoden 2011 loppuun mennessä. Käytännössä näiden talvileimikoiden korjuuseen on aikaa vain alkanut talvi. Voidaankin sanoa, että verohuojennukset huonontavat tällä hetkellä puun kysyntää. Puuta tarvitaan vuonna 2011 Puun kysynnän alentumisen ennustetaan olevan väliaikainen ilmiö. Ensi vuoden suhdanne-ennusteissa ennustetaan puun käyttömäärien nousevan kuluneesta vuodesta. Talouden kasvuprosentit jäävät ennusteiden mukaan vuotta 2010 alhaisemmaksi, mutta kasvun ennustetaan kuitenkin jatkuvan. Tämä tarkoittaa, että yksityismetsistä tarvitaan kuluvaa vuotta enemmän puuta. Jos ennusteet toteutuvat ja puun tarpeet kasvavat, niin voi kysyä onko tällä hetkellä päällä olevat ostorajoitukset myöskään teollisuuden etu. Puun tarjonnan käynnistyminen uudelleen voi olla työlästä. Parempi lopputulos olisi kenties saatu, jos myös ostajat toimisivat perään kuuluttamansa puukaupan tasaisuuden mukaisesti. Muista kilpailuttaa leimikkosi Ostajat yrittävät ostaa puuta tälläkin hetkellä hyvin eritasoisilla hinnoilla. Tarjotuissa yksikköhinnoissa voi olla 5 6 euron eroja samoissa puutavaralajeissa. Tähän lisättäessä eri yhtiöiden väliset erot tukkipuun katkonnassa niin lopputulema keskihinta maksimi minimi Harvennushakkuu mäntykuitu 14,75 18,00 10,00 kuusikuitu 16,63 23,00 12,00 koivukuitu 14,57 19,00 12,00 mäntytukki 49,71 54,00 42,00 kuusitukki 48,42 55,00 42,00 koivutukki 37,72 39,00 28,00 Uudistushakkuu vertailu 2009 mäntykuitu 18,04 21,00 13,50 16,99 kuusikuitu 20,89 24,70 15,00 22,93 koivukuitu 18,69 22,00 14,00 15,81 mäntytukki 59,90 64,00 42,50 49,92 kuusitukki 59,50 62,50 46,50 49,29 koivutukki 49,13 63,00 32,00 39,78 Puukaupan hintaseuranta 1.11-06.12.2010. Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat eivät sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia. Uudistushakkuu hinnoissa on myös vertailuhinnat vuodelta 2009 samalta ajanjaksolta. voi olla että metsänomistaja häviää toistakymmentä euroa hakattua tukkipuukuutiota kohden jos myi leimikon väärälle ostajalle eikä kilpailuta sitä kaikkien ostajien kesken. Leimikkokohtainen ostajien kilpailuttaminen takaa metsänomistajalle aina parhaimman mahdollisen hinnan puista. Eri ostajien myyntipuheisiin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella, koska yksikään ostaja ei tiedä toisen ostajan hinnoitteluperusteiden vaikutusta kyseisen leimikon lopulliseen puukauppatuloon. Käyttämällä metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluita hyväkseen, saa metsänomistaja käyttöönsä mhy:n metsäneuvojien ammatillisen osaamisen sekä mhy:n tietojärjestelmiin tallentuneen tiedon eri ostajien tukinkatkonnasta. Metsä on arvokas asia Antamalla metsänhoitoyhdistykselle puukauppatoimeksiannon saat käyttöösi metsänhoitoyhdistyksen puukauppaosaamisen. Jokainen myynti on meille ainutkertainen. Vuosittain yhdistyksen 7800 metsänomistajasta jo suuri osa toimii näin. Tämä tarkoittaa että merkittävä osa vuosittain myydystä puusta myydään ns. valtakirjakauppana ja määrä on koko ajan kasvussa. Meiltä löytyy keinot, kun metsänomistaja suo itselleen mahdollisuuden ja käyttää niitä.

MetsäPäijänne nro 3 / 10.12.2010 4 PIENPUUN KORJUUTUKI ETENEE Valtio sopi aiemmin tänä vuonna tehtyjen ydinvoimalapäätösten yhteydessä, että myös uusiutuvan energian käyttöä lisätään merkittävästi. Tämä on välttämätöntä pelkästään senkin takia, että Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuutta merkittävästi nykyisestä tasosta. Puhuttaessa Suomessa uusiutuvan energian lisäyksestä, niin katseet kääntyvät väistämättä metsään. Toiminnanjohtajan palsta Keväällisen energiapaketin yksi merkittävin osa oli ns. risupaketti, jossa lueteltiin keinoja metsäenergiamäärien lisäämiseksi. Asiaa on valmisteltu kesän ja syksyn ajan melkoisten poliittisten ja metsäteollisuuden eturistiriitojen saattelemana. Metsäteollisuus on halunnut rajata etenkin pienpuun saamaa tukea niin tiukaksi, että se heidän näkemyksensä mukaan ei aiheuta kuitupuun ohjautumista polttoon. Tämä pelko on ollut perusteeton. Päinvastoin, jos nuorten metsien harvennuksia saadaan aktivoitua, niin se lisäisi myös ainespuun tulemista markkinoille ja parantaisi teollisuuden raaka-aineen laatua. Pienpuun korjuutuen hyväksymisen jälkeen tiedetään millä pelisäännöillä työt metsissä jatkuvat. Uutta asiaa tullaan tiedottamaan metsänomistajille, siihen hyvä keino on esimerkiksi erilaiset työnäytökset. Kemeran energiapuutuki jää pois Tämän hetken esitysten mukaan nykyisen kaltainen kemeran energiapuutuki jää pois ja se korvautuu pienpuun korjuutuella (petu). Pienpuun korjuutukea maksettaisiin 10 e/m³ ja metsänomistajalle se olisi verollista tuloa. Erittäin ongelmallinen käytännön korjuussa ja huomattavasti byrokratiaa asian ympärille lisää säädös, että hehtaaria kohti tukea maksettaisiin enintään 45 kuutiolle. Eli vaikka joltain kohteelta pienpuuta tulisi esimerkiksi 70 m³/ha, niin tukeen oikeuttavaa siitä olisi vain 45 m³/ha. Tällaiset rajat ovat täysin keinotekoisia, eivätkä ohjaa asioita käytännön kannalta järkevään suuntaan. Lisäksi rajojen noudattaminen lisää byrokratiaa kaikilla tasoilla ja lisää siten valtion kustannuksia. Pienin tuettava erä olisi esityksen mukaan 40 m³ ja tukeen oikeutettuja olisivat yksityisten metsänomistajien lisäksi myös valtio, kunnat, seurakunnat sekä metsäyhtiöt. Valtion ja metsäyhtiöiden tuleminen mukaan tukikelpoisten metsänomistajien piiriin kummastuttaa. Varsinkin, kun kaikkien tiedossa on kuinka krooninen vaje on ollut jo nykyisen kemeran energiapuun kohdalla valtion asialle osoittamista budjettivaroista. Ensi vuodelle valtio on varannut budjettiin varoja energiapuutukeen 13,5 miljoonaa euroa. Ei tarvitse olla kovin hyvä ennustaja jos ennustaa, että nämä rahat eivät tule riittämään alkuunkaan. Tuki tarvitsee vielä EU:n hyväksynnän Ennen käyttöönottoa nyt tehty esitys tarvitsee vielä EU:n hyväksynnän. Käytännössä sen odottaminen siirtää tuen käyttöön oton vähintään ensi kesään. Vaikka tukiehdoissa on monia vaikeastikin hyväksyttäviä kohtia, jotka toivottavasti myöhemmin järkevöityvät, niin tärkeintä on että esityksen hyväksymisen myötä konkreettisia päätöksiä on vihdoin tehty. Näin tiedetään Kilpailuvirasto antoi 21.9.2010 päätöksen, joka koskee epäiltyä raakapuun tarjonnan rajoittamista, viestintää ja yhteydenpitoa, kaupan ohjailua jne. Epäily kohdistui MTK:hon, (tiettyihin) metsänomistajaliittoihin ja metsänhoitoyhdistyksiin sekä ns. hankintayhtiöihin. Lisäksi metsänhoitoyhdistysten osalta tutkittiin niiden toimintatapoja mm. leimikoiden markkinoille saattamisessa sekä leimikoiden niputtamisessa ja panttaamisessa. Kilpailuvirasto on poistanut asian käsittelystään ja katsonut, että näytön puutteen vuoksi asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Kilpailuvirasto katsoi, ettei se saanut selvityksissään sellaista näyttöä, joka antaisi aiheen jatkotoimenpiteisiin. Kilpailuvirasto kuitenkin katsoi, että mikäli virasto saa uutta tietoa, jonka perusteella on syytä epäillä selvitysten kohteina millä ehdoilla työt metsissä jatkuvat. Tällaisessa muodossa pienpuun energiatuki ei hyvin todennäköisesti riitä nostamaan metsäenergiamääriä tavoitelluille tasoille, vaan uusia päätöksiä tullaan myöhemmin tarvitsemaan. Kari Kuusniemi Faktat Pienpuun korjuutuen ehdot Pienpuun korjuutukea (petua) maksetaan ensiharvennusten ja nuorten metsien korjuuseen. Se korvaa nykyisen kemeralain korjuu- ja haketustuen Verollisen tuen suuruus on 10 euroa kuutiolle. Sitä saa enintään 45 kuutiolle hehtaaria kohti. Pienin tuettava erä on 40 m³. Tukea saavat yksityisten metsänomistajien lisäksi valtio, metsäyhtiöt, kunnat ja seurakunnat Tuki otetaan käyttöön EU:n hyväksynnän jälkeen Ensi vuoden budjettiin on tukeen varattu 13,5 miljoonaan euroa. Kilpailuvirasto vapautti metsänhoitoyhdistykset epäilyistä olleiden MTK:n, metsänomistajien liittojen, hankintayhtiöiden taikka metsänhoitoyhdistysten toiminnan olevan kilpailunrajoituslain vastaista, Kilpailuvirasto voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Ratkaisu on metsänomistajaorganisaatiolle erittäin myönteinen ja tästä on hyvä jatkaa metsänhoitoyhdistyskentän puukauppapalveluiden edelleen kehittämistä metsänomistajien eduksi. Samalla tutkinta sekä päätös osoittivat, kuinka merkittävässä roolissa metsänhoitoyhdistyskenttä on metsänomistajien puukaupallisena edunvalvojana sekä kuinka merkittäviä tuloksia on saatu aikaiseksi. Tutkinta myös osoittaa, että kilpailuasiat on otettu koko metsänomistajaorganisaatiossa erittäin vakavasti. Kilpailulainsäädännön vastaisen toiminnan asemasta on jatkuvasti pyritty parantamaan markkinoiden toimivuutta sekä avoimuutta.

5 MetsäPäijänne nro 3 / 10.12.2010 Onneksi suurin osa puista kaatui juurineen ja tukkiosuus saatiin suhteellisen hyvin talteen. Myrskyn voimasta antaa kuitenkin hyvän kuvan juurakko, jota Heikki Korhonen esittelee. Jykevätyvinen kuusi on katkennut rinnankorkeudelta. Ukkosmyrsky pisti Kantalan hakkuusuunnitelmat uusiksi Muuramessa Veera-myrsky pyyhälsi Muuratjärven yli elokuun neljäntenä päivänä ja laittoi sileäksi neljä hehtaaria Kantalan vilja- ja hevostilan metsää. - Myrskyn pahin voima meni onneksi piirun verran ohi pihapiirin, sanoo Heikki Korhonen ja jatkaa, että emäntä oli juuri palaamassa kaupungista ja jäi kotitielle mottiin. Veera laittoi tilan hakkuusuunnitelmat hetkessä uusiksi. Pääosa myrskyn kouriin joutuneesta metsästä oli päähakkuukypsää, mutta tuhoja koitui myös nuoremmalle puustolle. Viime vuonna harvennetussa metsässä tuli pahimmat tuhot. Myrskyn kouriin joutunut metsä ei ollut mitään varvikkoa, vaan järeää kuusikkoa. - Onneksi suurin osa puista kaatui juurineen, sanoo Korhonen ja jatkaa, että Kantalan rakennukset lämmitetään hakkeella, joten myyntikelvottomalle puulle löytyy käyttöä. Hevostilalle myrskyn aiheuttama olisi muodostunut hankalaksi, mutta onneksi talossa oli aggregaatti, jolla saatiin vesipumppu toiminaan. pirstoutunutta puuta oli yllättävän vähän. Kaikelle puulle löytyy käyttöä, sillä tilan rakennukset lämpiävät hakkeella. Harmittavin asia taas oli, että Kantalan metsiä ei ole vakuutettu. - Kasvutappioita ei paljoa tule, koska puusto oli päätehakkuuikäistä, mutta vakuutus olisi kattanut hinnanalennuksen, jota tulee muun muassa puutavaralajin muuttumisesta, sanoo Heikki Korhonen. Pahaa jälkeä muutamassa minuutissa Tilan lähimetsään osunut tuuli teki tuhojaan kapealla alueella ja sama ilmiö oli havaittavissa myös muualla, muun muassa Isolahden suunnalla. - Puoli kolmen jälkeen alkoi tuulla navakasti ja hetkessä järeä metsä kaatui kuin korttipakka, kertoo isäntä ja jatkaa, että myrsky oli ohi muutamassa minuutissa. Näky tuhoalueella oli lohduton, puuta oli pitkin poikin ja tie tilalle täysin tukossa. Korjuuseen oli kuitenkin ryhdyttävä nopeasti. Kiirettä pitivät myrskyn aikaiset lämpimät kelit, sillä puu oli saatava nopeasti korjattua. Konemiehelle Heikki Korhonen antaa tunnustusta, sillä myrskypuun korjaaminen ei ole mukavimpia hommia. Ketjuja kuluu, kun puu pitää katkaista vaakatasossa. Moottorisahalla runkoja katkottiin tyveltä, että saatiin mahdollisimman paljon tukkiosuutta talteen. Mielenkiintoinen havainto oli sekin, että korjuukone aloitti työt samasta suunnasta kuin myrsky. Myrskypuun korjuussa ei pysty välttämään pitkiä kantoja, kun puut pitää poimia siinä järjestyksessä, kun ne ovat kaatuneet. Syöksyvirtauksen tuhoala kapea Muuratjärven rantaan osui todennäköisesti syöksyvirtaus, joita esiintyy monin paikoin ukkosmyrskyissä. Syöksyvirtauksissa tuulen nopeus voi kasvaa 30 metriin sekunnissa. Syöksyvirtaus on ukkospilvestä alaspäin syöksyvä voimakas kylmä ilmavirtaus, joka maan- tai vesipinnan kohdatessaan muuttuu vaakasuoraksi.

MetsäPäijänne nro 3 / 10.12.2010 6 Ensiharvennusten kannattavuuden parantaminen Pääsyy siihen, miksi valtiovaltaa ja asiantuntijoita huolestuttavat ensiharvennusten rästit ovat lisääntyneet jatkuvasti, on niiden huono taloudellinen tulos. Pahimmillaan harvennuksen kustannukset ovat suuremmat kuin puutavarasta saatu tuotto. Jos puuntuottajalla on taloudellisia ongelmia, kustannuksia lisääviin harvennuksiin ei silloin ryhdytä, vaikka hyvin ymmärretään niiden merkitys tulevien tuottojen kannalta. Pääsyyllinen ensiharvennusten huonoon kannattavuuteen löytyy helposti. Sieltähän se kurkistaa peilistä aamulla partaa ajettaessa tai huulia punatessa. Jos aiemmin on laiminlyöty taimikon hoito, ensiharvennuksen aikaan hehtaarilla on puuta paljon, mutta se on pienikokoista. Metsäntutkimuslaitoksen laitoksen tutkijan Juha Laitilan mukaan viiden sentin läpimittaisen puun korjuu on työmenetelmästä riippuen kuutiometriä kohti 5 10 kertaa kalliimpaa kuin 13-senttisen puun. Korjuu halpenee edelleen puun suurentuessa. Hoitamattomien taimikoiden tullessa ensiharvennusikään voi hyvin syntyä tilanne, että puunkorjuu maksaa tuottoja enemmän. Jonkin verran auttaa kustannusten kannalta, jos useita puita pystytään käsittelemään samalla hakkuupään kouraisulla, kuten energiapuuharvennuksissa usein tehdään. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa kokonaan. Ensiharvennukset saadaan kannattaviksi vain silloin, kun poistettavan puun koko on riittävän suuri. Ja sen ratkaisee, onko taimikonhoito tehty vai jätetty tekemättä. Taimikonhoito vaikuttaa kahta kautta. Sinänsä jo se, että taimikkoa peratessa ja harvennettaessa kasvu keskitetään valittuihin puihin, lisää ensiharvennuksessa poistettavan puun kokoa. Toinen tekijä on, että ensiharvennusta voidaan lykätä hoidetuissa metsissä myöhäisempään ajankohtaan, jolloin puun koko on jo kasvanut ja myös hehtaarilta poistettava puumäärä lisääntynyt. Lykkääminen ei hoidetuissa metsissä supista liikaa latvuksia, mikä lisää lumituhojen riskiä ja alentaa kasvua. Käytännössä on todettu, että Etelä-Suomen hoidetuissa metsissä ensiharvennus voidaan tehdä niinkin myöhään kuin valtapituuden ollessa 15 metriä. Taimikon varhaishoitoa ei kannata laiminlyödä, vaikka sitä ei tueta Kemera-varoin. Työ on halpaa, kun se tehdään ajoissa. Taimikonhoito kahdessa vaiheessa Liian kauan metsäammattilaisten toiveuni oli, että metsätaloudessa voitaisiin selvitä yhdellä taimikonhoitokerralla. Realistisempi ajatus on, että karuimpia kankaita lukuun ottamatta tarvitaan sekä taimikon varhaishoitoa (johon ei saa Kemera-tukea) että varsinainen taimikonhoito, jolloin runkoluku säädetään sopivaksi (2 000 3 000 runkoa hehtaarilla) tulevaa ensiharvennusta varten. Varhaishoito on kustannuksiltaan edullisinta silloin, kun raivaussahaa pääsee käyttämään kuin heinämies viikatetta. Jo muutaman vuoden viivyttely kostautuu: kustannukset kasvavat nopeasti kaadettavien puiden suurentuessa. Metsäntutkimuslaitoksen kokeissa kahden vuoden viive saattoi lisätä perkauksen kustannuksia 20 30 prosenttia. Yksi ohje on, että varhaishoidon tarve tarkistetaan viljellyn puulajin ollessa noin metrin mittaista. Kuusella varsinaisen taimikonhoidon voi tehdä jo pituuden ollessa noin 3 metrin mittainen. Männyllä voi laadun vuoksi odottaa, että se saavuttaa 5 7 metrin pituuden. Viisas vähentää taimikonhoidon tarvetta Taimikonhoito maksaa. Viisas voi yrittää pienentää kustannuksia miettimällä asioita etukäteen. Paljon auttaa, jos hyvissä ajoin ennen päätehakkuuta raivaa lehtipuuta olevan roskapuuston pois. Täysipuustoisen metsän pimeydessä vesominen on vähäistä, ja kun toinen raivaus tehdään uudistamisen yhteydessä, vesovaa puuta on vähän. Lehtipuiden poistaminen vähentää myös siemensyntyisen perattavan puuston määrää. Siemensyntyinen lehtipuusto syntyy kangasmailla kohtiin, joissa kivennäismaa on paljaana. Kannattaa miettiä, lisääkö jollakin uudistusalalla kantojen nosto niin paljon myöhempää taimikonhoidon tarvetta, että kantojen rahallinen arvo jää lisääntyneitä taimikonhoitokuluja pienemmäksi. Jos haluaa päästä pienellä siemensyntyisen lehtipuun kiusalla, kangashumus kannattaa jättää mahdollisimman koskemattomaksi. Myös istutuksen tai kylvön kiirehtiminen päätehakkuun jälkeen vähentää ongelmia. Jos talvella korjatun alueen mätästyksen ja istutuksen saa tehdyksi jo keväällä, taimet saavat hyvän etumatkan. Se vähentää myöhemmin kustannuksia. Ja se sopii hyvin taloustuloksesta kiinnostuneelle puuntuottajalle. Teksti ja kuvat: Matti Kärkkäinen Kun taimikonhoidosta on huolehdittu, ensiharvennuksen kannattavuus on varmaa jopa nykyisillä hinnoilla. Taimikon varhaishoito on tehty ajallaan. Nyt on turvallista odotella männikön kehittymistä 5 7 metrin pituuteen, jolloin tehdään varsinainen taimikon harvennus. Ensiharvennuksen aikaan poistettavat puut ovat niin isoja, että hakkuu kannattaa hyvin.

7 MetsäPäijänne nro 3 / 10.12.2010 Veroilmoituksen täyttö pian käsillä, verottajalla uusia lomakkeita ja käytäntöjä Tarkkaile postiasi, verottajalta tulee vuoden loppuun mennessä metsänomistajille verotiliohjepaketti. Tämä ohjepaketti kannattaa lukea huolella! Metsänomistajatkin verotilin piiriin Verotili on verohallinnon ylläpitämä veronmaksajakohtainen tili, jolle kootaan veronmaksajan veroja ja maksuja koskevia tietoja. Metsänomistajia tämä koskee vuoden 2010 tietoja ilmoitettaessa pelkästään arvonlisäveron osalta. Muilta osin veroilmoitukset ja käytännöt säilyvät ennallaan. Arvonlisäverot ilmoitetaan jatkossa KAUSIVEROILMOITUKSELLA, mistä tiedot ohjautuvat verotilille. Ilmoitettavat tiedot ovat samoja kuin aiemmalla arvonlisäveroilmoituksella. Kausiveroilmoituksen voi antaa sähköisesti www.vero.fi/verotili -palvelussa tai paperilla. Aiemmasta alv-vuosi-ilmoituksesta poiketen kausiveroilmoituksen tulee kuitenkin olla perillä verottajalla ja maksu suoritettu 28.2. mennessä. Jos alv maksetaan 28.2., tulee maksajan varmistaa, että maksu kirjautuu omalta pankkitililtä suoritetuksi samana päivänä. Esim. 28.2. illalla verkkopankissa suoritettu maksu voi kirjautua maksetuksi vasta seuraavana päivänä, jolloin maksu on jo myöhässä. Helmikuun viimeisen päivän postileimakaan ei kausiveroilmoituksen postittamisessa enää siis päde. Kausiveroilmoitus pitää olla ajoissa perillä, muutoin myöhästymisestä seuraa METSÄVEROVINKKI myöhästymismaksua. Huomaa myös, että kausiveroilmoitus on aina jätettävä määräpäivään mennessä, vaikka mitään tapahtumia ei olisi ollutkaan. Jos annat ilmoituksen paperilla, muista postittaa kausiveroilmoitus lomakkeen yläreunassa olevaan osoitteeseen. Kausiveroilmoitusta ei siis enää palauteta 2Cverolomakkeen yhteydessä. Mahdolliset viivästymismaksut kirjautuvat verotiliotteelle, mistä ne on huomattava oma-aloitteisesti maksaa. Arvonlisävero kannattaa siksi maksaa ajallaan. Verottaja postittaa verotiliotteen aina sen kuukauden jälkeen kun tilillä on tapahtumia ja vähintään kerran vuodessa jos verotilillä on saldoa. Maksajakohtainen pysyvä viite Arvonlisäverojen maksua varten ei tule enää pankkisiirtolomaketta, vaan maksuohjeissa on pelkästään viitenumero ja pankkitilin numero verojen maksamista varten. Viitenumero on pysyvä ja maksajakohtainen jota tulee aina käyttää maksun yhteydessä. Mikäli maksu ei tapahdu nettipankin kautta, kannattaa pankin tiskille maksettaessa täyttää etukäteen pankkisiirtolomake, joita saa pankeista. Verotili-palvelu netissä Helpointa verotiliasiat on hoitaa sähköisesti verkkopankkitunnistetta käyttäen. Nettiosoitteesta www.vero.fi/verotili asiasta saa lisätietoja. Puunmyyntitulot ja menot 2Clomakkeella nyt myös sähköisesti! Varsinaiset puunmyyntitulot ilmoitetaan edelleen 2C-lomakkeella. Helpoimmin 2Clomakkeen vuodelta 2010 voi palauttaa sähköisesti suomi.fi-verkkopalvelun kautta omilla henkilökohtaisilla pankkitunnisteillaan tunnistautumalla. Mikäli päätät kuitenkin käyttää paperista 2C-lomaketta, palauta se verotoimistoon kuten ennenkin. 2C-lomake on postitettava verottajalle viimeistään 28.2, eli tuloveroilmoituksen palautusajankohta on ennallaan. VEROVÄHENNYSOIKEUS PIENENTÄÄ LOPULLISTA KULUA ESIMERKIKSI TAIMIKONHOIDOSSA JA RAIVAUSSAHAN OSTOSSA MERKITTÄVÄSTI Muista vähentää kaikki kulut Mikäli olet valtuuttanut metsänhoitoyhdistyksen myymään puut ja myös hoitamaan puiden korjuun, niin muistathan merkitä nämä korjuun kulut 2C -lomakkeelle. Metsänhoitoyhdistys postittaa myyntituloista veroilmoitusta varten yhteenvetolomakkeen tammikuun aikana. Samassa lomakkeessa näkyy myös verolomakkeelle kirjattavat kulut. Mikäli metsänomistajalle tilitetty puumaksu kuuluu verohuojennuksen piiriin, on maksun yhteydessä tulleen maksuerittelyn lopussa verohuojennuskannoittain erittely tuloista ja menoista. Tätä erittelyä tarvitaan veroilmoituksen täytössä. Myös kaikki muut kulut tulee merkitä, vaikka tuloja ei olisi ollenkaan. Tällöin kulut huomioidaan metsänomistajan muissa pääomatuloissa tai jos näitä ei ole, verohyödyn saa alijäämähyvityksenä muista tuloista. Tervetuloa verotilaisuuksiin Metsänhoitoyhdistys järjestää alkuvuodesta eri paikkakunnilla metsäverotilaisuuksien sarjan. Tarkemmat ajat ja paikat löytyy sivun 10 tapahtumakalenterista. Ilmoittaudu mukaan saamaan lisäinfoa verotilistä. Myös metsäneuvojamme auttavat ja antavat lisätietoa kaikissa metsäveroasioissa. Metsäveroilmoituksia täytämme pientä korvausta vastaan. Pirjo Lumioja Mitä jää maksettavaksi 700 e:n raivaussahasta? Sahan hinta 700 e Vähennykset: - arvonlisäverovähennys 23 % 131 e jää 569 e vähennys metsäverotuksessa (28 % x 569 e) 159 e Sahan lopulliseksi hinnaksi jää 410 e Mitä lopulta maksaa keskiverto taimikonhoitotyö? (arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja) Metsurin palkka sivukuluineen 400 e/ha Arvonlisävero 23 % 92 e/ha Lasku yhteensä 492 e/ha Vähennykset: - arvonlisävähennys 92 e/ha - Kemera-tuki 139 e/ha - vähennys metsäverotuksessa (28 % Kemera-tuen jälkeisestä summasta) 73 e/ha Jää lopullisesti maksettavaksi 188 e/ha

MetsäPäijänne nro 3 / 10.12.2010 8 Vuorotteluvapaalla Aloitin vuoden kestävän vuorotteluvapaani vuoden 2010 alussa ja suuntasin silloin suureen tuntemattomaan eli entiseen Abessiniaan, joka nykyisin tunnetaan Etiopian demokraattisena liittotasavaltana. Etiopia on noin kolme kertaa Suomea suurempi ja se löytyy Itä-Afrikasta, hieman päiväntasaajan yläpuolelta. Asukkaita on noin 85 miljoonaa ja valtio on köyhä, sillä keskimääräinen ostovoimalla korjattu kansantuote on vain noin 800 US dollaria vuodessa henkeä kohti. Entoto vuorella, Addis Abeban vierellä. Vaimoni työskentelee täällä opetusministeriössä, erityisopetuksen kaksivuotisessa projektissa ja asumme pääkaupungissa Addis Abebassa, jossa on arviolta 4 5 miljoonaa asukasta. Kaupunkia ympäröi kolmelta sivulta vuoret, vain eteläpuolella on tasaista ja siihen on perustettu kansainvälinen lentoasema. Ilma on melko ohutta, MUKANA METSÄSSÄ sillä kaupunki sijaitsee noin 2300 metriä meren pintaa korkeammalla. Sää täällä on aina kesäinen, sadekausi on kesä elokuussa ja silloin on myös viileämpää kuin normaalisti. Keskimääräinen päivälämpötila vaihtelee 20 25 asteen välillä ympäri vuoden mutta öisin on merkittävästi, 10 15 astetta viileämpää. Kaupungin ilma on melko saasteista, koska liikenteessä on paljon vanhoja, savuttavia autoja ja köyhemmissä perheissä tehdään ruokaa perinteisesti avotulella. Myös teollisuus ja rakentaminen aiheuttavat pölypäästöjä ilmaan. MTK:N ja OECD -maiden hankkeella puun hintatietoutta metsänomistajille Aikoinaan metsä on peittänyt Etiopian 80 prosenttisesti mutta nykyään metsää on jäljellä vain pari prosenttia pinta-alasta. Nopeasti kasvava väestö on raivannut koko ajan lisää peltoa ja metsää on hakattu paljon polttopuuksi ja rakentamiseen. Viime vuosikymmeninä on alettu istuttaa uutta metsää maanviljelyyn huonommin sopiville paikoille, pääosin eukalyptusta ja jonkin verran myös sypressiä. Valtion omistamia ja kyläläisten yhteisiä taimitarhoja on perustettu joka puolelle maata. Metsää kasvattavat varsinkin maanvilje- www.jenergia.fi Etiopialainen perinneruoka injera eli hapan lettu sekä lihakastiketta

9 MetsäPäijänne nro 3 / 10.12.2010 Etiopiassa lijät, jotka saavat lisätuloja puunmyynnistä katovuoden sattuessa. Puuta myydään polttopuuksi tai ohuina tolppina, joita käytetään suuria määriä rakennustelineinä ja jopa korkeitten kerrostalojen sementtivalujen tukipuina. Järeämpää puuta ostetaan sähkötolpiksi ja sahattavaksi pienille sirkkelisahoille. Etiopiassa on aloitettu syyskuussa MTK:n ja OECD -maiden tuottajajärjestöjen yhteenliittymän Agricordin hallinnoima hanke, jossa tarkoituksena on tukea metsänomistajien yhteistyötä, lisätä neuvontaa ja parantaa puunmyyjien hintatietoutta. Tällä hetkellä puun ostajat voivat hinnoitella puutavaran erittäin halvaksi kun metsänomistaja ei tiedä käypää hintatasoa. Projekti on siis todella tarpeellinen ja muistuttaa kovin läheisesti suomalaista metsänhoitoyhdistystoimintaa ja olenkin seurannut sen valmistelua ja käynnistymistä suurella mielenkiinnolla. Riittävän kaukana näkee paremmin lähelle Aika on kulunut nopeasti sekalaisten askareitten parissa; talonmiehenä, autonkuljettajana, turvamiehenä, matkanjärjestäjänä ja seurustelu-upseerina mutta levätäkin olen toki ehtinyt. Terveys on ollut hyvä, vain muutamia flunssanpoikasia ja mahavaivoja on ollut riesana. Hyvä käsihygienia on auttanut pysymään terveenä. Vesi pitää muistaa juoda täällä pullotettuna kuten muutkin kylmät juomat. Koti-ikävä ei ole vaivannut, sukulaisiin Kuvassa eukalyptuksen versotaimikko. ja ystäviin on ollut helppo pitää yhteyttä täältäkin internetin välityksellä ja samalla on voinut lukea kotimaan uutiset. Vieraita on käynyt luonamme sopivasti piristämässä arkeamme. Vuorotteluvapaa on tehnyt tehtävänsä sillä työasiat eivät ole pyörineet mielessä, olo on levännyt ja paluu ensivuoden alussa takaisin Jämsän suunnalle tuntuu oikein mukavalta. Ruoho ei ole tosiaankaan vihreämpää aidan toisella puolen vaan täällä asuessa on kotimaan arvo kohonnut. Eli kun lähtee riittävän pitkäksi aikaa ja tarpeeksi kauas näkee paremmin lähelle! Juha Pitko Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja JONSERED LAATUA TYÖSKENTELYYN! Nyt Agrimarketista metsänistutukseen pottiputket! JONSERED FC2145 raivaussaha Sylinteritilavuus 45,0 cm 3 Teho 2,0 kw / 2,7 hv Paino ilman terävarustusta 8,4 kg Savusumua Addis Abeban yllä. JONSERED CS2245S moottorisaha Sylinteritilavuus 45,7 cm 3 Teho 2,1 kw / 2,9 hv Paino ilman terälevyä ja ketjua 4,9 kg Meillä myös hyvä ja laaja valikoima metsurinvarusteita ja tarvikkeita! Meiltä saat Bonusta! Kuormuri Sudanin lastissa. Kirrinpolku 5, Palokka Teollisuuskatu 2, Jämsä p. 010 768 5068 p. 010 768 5070 www.agrimarket.fi

MetsäPäijänne nro 3 / 10.12.2010 10 METSÄNOMISTAJAN TAPAHTUMAKALENTERI Avoimet ovet kutsuvat Mhy:n Jämsän toimistolle, Koskentielle tiistaina 14.12. klo 12.00-16.00. Tarjolla myös jouluglögiä. Tervetuloa! Tervetuloa Päijänteen Mhy:n alkuvuoden METSÄVEROTILAISUUKSIIN! Kerromme tärkeimmät verovinkit, sekä mitä tarkoittaa metsänomistajille uutena tuleva arvonlisäveron kausiveroilmoitus. Mukana myös infoa aina ajankohtaisesta puukaupasta. Hankasalmen metsäveroilta Revontulessa Tiistaina 25.1.2011 klo 18.00 20.30. Kahvit klo 17.30. Ennakkoilmoittautuminen 17.1.2011 mennessä tarja.sarkka-manninen@paijannemhy.fi tai p. 040 709 8479. Jämsän metsäveropäivä Auvilan auditoriossa Lauantaina 29.1.2011 klo 10.00 15.00. Ennakkoilmoittautuminen 24.1.2011 mennessä helena.nekkula@paijannemhy.fi tai p. 040 709 8478. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä MTK Jämsän kanssa Korpilahden metsäveroilta Alkio-opiston auditoriossa Keskiviikkona 2.2.2011 klo 18.00 20.30. Kahvit klo 17.30. Ennakkoilmoittautuminen 25.1.2011 mennessä helena.nekkula@paijannemhy.fi tai p. 040 709 8478. Toivakan metsäveroilta kirjaston auditoriossa Keskiviikkona 2.2.2011 klo 18.00 20.30. Kahvit klo 17.30. Ennakkoilmoittautuminen 25.1.2011 mennessä tarja.sarkka-manninen@paijannemhy.fi tai p. 040 709 8479. Laukaan metsäveroilta Peurungan auditoriossa Torstaina 3.2.2011 klo 18.00 20.30. Kahvit klo 17.30. Ennakkoilmoittautuminen 26.1.2011 mennessä tarja.sarkka-manninen@paijannemhy.fi tai p. 040 709 8479. Jyväskylän metsäveropäivä IT-Dynamon auditoriossa (Piippukatu 2, Jyväskylä) Lauantaina 12.2.2011 klo 10.00 14.30. Ennakkoilmoittautuminen 7.2.2011 mennessä helena.nekkula@paijannemhy.fi tai p. 040 709 8478. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Keski-Suomen OP:n kanssa TULEVAISUUS ON TURVATTU KUN RAIVAAT TAIMIKOLLE AJOISSA KASVUTILAA Taimikonhoito on välttämätöntä, jotta metsä tuottaisi jatkossa myyntikelpoista puuta. Hoidetusta metsästä saat hakkuutuloja nopeammin ja enemmän kuin hoitamattomasta. Taimikonhoito on investointi jolle saat varmasti hyvän tuoton. Metsän tärkeimmät hoitotyöt kannattaa siten hoitaa ajallaan ðuuden taimikon perustaminen heti päätehakkuun jälkeen ð taimikon varhaishoito (pelastaminen heinikosta) pian uudistamista seuraavina vuosina ja hieman myöhemmin lehtipuuvesakon raivaaminen (5-6 vuotta istuttamisesta) taimikonhoito kasvatettavien puiden ollessa 4 7 metrisiä!ð Milloin olet viimeksi käynyt katsomassa taimikkoasi? Syksy on otollista aikaa metsänhoitotöille ja tulokset näkyvät heti Taimikkovaiheessa ratkaistaan metsän tuleva kehitys, joten on ensiarvoisen tärkeää hoitaa taimikot ajallaan. Myöhästynyt taimikonhoito aiheuttaa mittavia taloudellisia menetyksiä kasvutappioiden ja puuston laadun heikentymisen takia. Oikealla ajoituksella saat tiheiköstä arvopuuston! Apua ja tukea metsänhoitotöihin Muistathan, että metsätöihin on mahdollista saada myös valtion maksamaa tukea. Tarkempia tietoja saat metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojilta. Varsinaisen tuen lisäksi myös töiden suunnittelu ja tukihakemusta varten tehtävät paperityöt ovat metsänomistajalle ilmaisia. Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää metsänhoitotöistä ja rahoitustuista. Samalla voit varmistaa työvoiman tulevalle kesälle. SINULLE METSÄNOMISTAJA Leimaus on ILMAISTA!

11 MetsäPäijänne nro 3 / 10.12.2010 Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallinto- ja toimistohenkilöstö sekä erikoishenkilöstö Kari Kuusniemi Toiminnanjohtaja, LKV Koskentie 11, 42100 Jämsä gsm 0400 340063 fax 014-821089 kari.kuusniemi@paijannemhy.fi Pirjo Lumioja Talouspäällikkö Yliopistonkatu 21 A 13 40100 Jyväskylä gsm 040 709 8477 fax 014-819 0444 pirjo.lumioja@paijannemhy.fi Tarja Särkkä-Manninen Toimistosihteeri Laukaantie 22-24 41340 Laukaa gsm 040 709 8479 fax 014-831 045 tarja.sarkka-manninen @paijannemhy.fi Helena Nekkula Toimistosihteeri Yliopistonkatu 21 A 13 40100 Jyväskylä gsm 040 709 8478 fax 014-819 0444 helena.nekkula@paijannemhy.fi Helena toimii Mervi Frimanin äitiysloman sijaisena. Seppo Lohtander Hankintaesimies Martinpolku 23 41800 Korpilahti gsm 0400 340065 fax 014-821 089 seppo.lohtander@ paijannemhy.fi METSÄTILOILLA JA TONTEILLA HUIPPUKYSYNTÄ Metsäkiinteistöt vaihtavat omistajaa keskimäärin kahden-, kolmenkymmenen vuoden välein. Verotuksen, perinnönjaon ym. syiden vuoksi asiantuntijapalveluja tarvitaan usein silloinkin kun ostaja on jo selvillä. Puhumattakaan tilanteesta, jossa on löydettävä ostaja käypään hintaan. Olemme toimialueellamme markkinajohtaja metsätilojen välityksessä. Metsäammattilaisina metsät ovat meille tuttu asia. Ota yhteyttä metsäneuvojaasi tai Mhy:n kiinteistönvälityksen ammattilaisiin, niin neuvotellaan toimeksiannosta. HYVÄ METSÄTIE NOSTAA TILASI ARVOA, OJITUKSELLA SAAT SUOMETSÄT TUOTTAMAAN Hyvä ja kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi. Jos metsäpalstasi on tiettömän taipaleen takana, metsätiesi on kunnostuksen tarpeessa tai haluat suometsäsi tuottavaan kuntoon Ota yhteyttä metsäneuvojaasi tai Päijänteen Mhy:n oja- ja tieasiantuntijoihin Ismo Paukku LKV puh. 0400 832 864 ismo.paukku@paijannemhy.fi Ari Saarivaara LKV puh. 040 531 5478 ari.saarivaara@paijannemhy.fi Jarmo Ukkonen puh. 0400 743 841 jarmo.ukkonen@paijannemhy.fi Erkki Jalkanen puh. 040 520 4224 erkki.jalkanen@paijannemhy.fi Palvelumme sisältää kaiken tietojen hankkimisesta valmiiseen kauppakirjaan. Lisätietoja myynnissä olevista tiloista löydät nettisivuiltamme: Kaikenkokoisilla tiloilla on hyvä kysyntä, joten kannattaa ottaa yhteyttä Metsänhoitoyhdistykseen ja hyödynnä valtion maksamat Kemera-tuet. Toteutukseen maksetaan tukea 20 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lisäksi valtion tuki kattaa kaikki suunnittelukustannukset. Palvelumme sisältävät kaikki metsä- ja yksityisteiden rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, sekä suometsien hoidon kaikki työlajit. Päijänteen Mhy tarjoaa myös metsätie- ja ojituspalvelut. Kannattaa ottaa yhteyttä! Tuomo Pesälä Metsälakipalvelut Ma klo 9 16 p. 0600 393 959 (2,90 e/min+pvm/mpm.) Esa Holappa Metsänomistajien Palvelutoimisto Simonkatu 6 (PL 510) 00100 HELSINKI puh. 020 413 2495, gsm 040 720 3160 palvelutoimisto@mhy.fi, www.mhy.fi