SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE

ENERGIAMARKKINAVIRASTO LUONNOS SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2012-2015 14.1.2011 dnro 837/430/2010 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin 010 6050 00 S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket 00530 Helsinki Telefax 09 6221 911 Internet www.energiamarkkinavirasto.fi

ENERGIAMARKKINAVIRASTO i Sisällysluettelo: ASIAKIRJAN VERSIOHISTORIA... JOHDANTO... 1 1 YLEISTÄ SÄHKÖVERKONHALTIJAN VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONNASTA... 3 1.1 Valvontajaksot... 3 1.2 Ennen valvontajaksoa annettavat vahvistuspäätökset... 3 1.3 Valvontajakson aikana tehtävät laskelmat... 4 1.4 Valvontajakson jälkeen annettavat valvontapäätökset... 4 1.5 Muutoksenhaku vahvistus- ja valvontapäätöksiin... 5 1.6 Valvontamenetelmien kuvaus... 6 2 KOHTUULLISEN TUOTON JA TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ... 9 2.1 Inflaatiokorjaus... 9 2.2 Sähköverkkotoiminnan eriyttäminen... 11 3 MENETELMÄT VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN OIKAISEMISEKSI... 12 3.1 Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisu ja arvon määrittäminen... 12 3.1.1 Sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisun lähtökohdat... 12 3.1.1.1 Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskeminen... 14 3.1.1.2 Sähköverkon nykykäyttöarvon laskeminen... 14 3.1.1.3 Valvontajakson aikana ostetut ja myydyt sähköverkot... 15 3.1.2 Pysyvien vastaavien muut oikaisut... 15 3.1.3 Vaihtuvien vastaavien arvostusperiaatteet... 16 3.1.3.1 Rahoitusomaisuus... 16 3.1.3.2 Muu vaihto-omaisuus ja muut saamiset... 17 3.2 Sitoutuneen oikaistun pääoman jakaminen omaan ja vieraaseen pääomaan... 17 3.2.1 Oman pääoman oikaisut... 17 3.2.2 Vieraan pääoman oikaisut... 18 3.2.2.1 Korollinen vieras pääoma... 18 3.2.2.2 Koroton vieras pääoma... 18 3.2.3 Tilinpäätössiirrot ja pakolliset varaukset... 19

ii ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3.3 Yhteenveto taseen oikaisusta ja verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman laskennasta... 19 4 MENETELMÄ VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEELLE OIKAISTULLE PÄÄOMALLE HYVÄKSYTTÄVÄN KOHTUULLISEN TUOTTOASTEEN MÄÄRITTÄMISEKSI... 22 4.1 Kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytettävä menetelmä... 22 4.2 Oman pääoman kohtuullinen kustannus... 22 4.2.1 Riskitön korkokanta... 23 4.2.2 Beeta-kerroin... 23 4.2.3 Markkinoiden riskipreemio... 24 4.2.4 Likvidittömyyspreemio... 25 4.2.5 Pääomarakenteen vaikutus... 25 4.3 Vieraan pääoman kustannus... 25 4.4 Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen... 26 5 KOHTUULLISEN TUOTON LASKENTA... 28 6 MENETELMÄT VERKKOTOIMINNAN TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKEMISEKSI... 30 6.1 Verkkotoiminnan tuotot... 30 6.2 Verkkotoiminnan kustannukset... 31 6.3 Verkkotoiminnan rahoitukseen liittyviä kustannuksia... 32 6.4 Poistot... 33 6.4.1 Sähköverkosta tehtävät poistot... 34 6.4.2 Pysyvien vastaavien muista hyödykkeistä tehtävät poistot... 35 6.4.3 Arvonalentumiset... 35 6.5 Laatukannustin... 35 6.5.1 Keskeytysten aiheuttaman haitan arvostaminen ja vuosittaisen toteuman laskenta... 36 6.5.2 Keskeytysten aiheuttaman haitan vertailutason määrittäminen... 38 6.5.3 Laatukannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 39 6.6 Tehostamiskannustin... 40 6.6.1 Yleinen tehostamistavoite... 40 6.6.2 Tehostamistavoitteen mukaiset kontrolloitavissa olevat operatiiviset kustannukset. 41 6.6.3 Tehostamiskannustimen laskenta... 42 6.6.4 Tehostamiskannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 43

ENERGIAMARKKINAVIRASTO iii 6.7 Innovaatiokannustin... 44 6.7.1 Tutkimus- ja kehittämiskustannukset... 44 6.7.2 Innovaatiokannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 44 7 TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTA... 45 8 VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN ARVIOINTI... 47 9 RAPORTOINTI ENERGIAMARKKINAVIRASTOLLE... 49 LÄHDELUETTELO... 50 LIITE A VERKKOKOMPONENTIT, YKSIKKÖHINNAT JA PITOAJAT... A-1 LIITE B MÄÄRITELMIÄ... A-1

ENERGIAMARKKINAVIRASTO ASIAKIRJAN VERSIOHISTORIA Päiväys Sisältö Tekijä 14.1.2011 ensimmäinen versio EMV

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 JOHDANTO Tässä asiakirjassa esitetään suuntaviivat sähkön kantaverkonhaltijan sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmiksi vuosille 2012-2015. Sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmistä Energiamarkkinavirasto on laatinut erillisen suuntaviiva-asiakirjan (EMV dnro 945/430/2010). Hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat on laadittu Energiamarkkinavirastossa virkamiestyönä. Perusteet tässä asiakirjassa esitetyille valinnoille on johdettu sähkömarkkinalaista (386/1995), hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi (138/1994) ja sähkömarkkinalain muutoksista perusteluineen sekä sähkömarkkinalain nojalla annetuista säädöksistä. Valintoja tehtäessä on otettu huomioon myös hallituksen esityksistä sähkömarkkinalaiksi ja sen muuttamiseksi annetut perustuslakija talousvaliokuntien mietinnöt. Lisäksi valmistelussa on otettu huomioon markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset valituksista, jotka koskevat Energiamarkkinaviraston antamia verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan menetelmiä vahvistuspäätöksiä toiselle valvontajaksolle 2008-2011. Suuntaviivojen valmistelun tausta-aineistona on käytetty myös ulkopuolisia asiantuntijaselvityksiä ja -lausuntoja. Energiamarkkinavirasto on kehittänyt valvontamenetelmiä kahdelta edelliseltä valvontajaksolta saatujen kokemusten perusteella. Kolmannelle valvontajaksolle valvontamallin keskeiset muutokset koskevat seuraavia menetelmiä: poistot (joita käsitellään tämän asiakirjan luvussa 6.4) ja inflaatiokorjaus (2.1). Lisäksi kohtuullisen tuottoasteen määrittämistä koskevan menetelmän parametreja (4) on päivitetty. Myös laatukannustinta (6.5) ja tehostamiskannustinta (6.6) on kehitetty ja valvontamalliin on lisätty uutena menetelmänä innovaatiokannustin (6.7). Energiamarkkinavirasto on myös parantanut valvontamenetelmien ymmärrettävyyttä, selkeyttä ja loogisuutta. Muutosten tavoitteena on kehittää valvontamenetelmiä toimimaan käytännössä entistä paremmin, jotta se ohjaa ja kannustaa verkonhaltijaa hinnoittelemaan kohtuullisesti ja kehittämään liiketoimintaansa sekä panostamaan korkeatasoiseen sähkön laatuun ja investoimaan sähköverkkoon. Näin verkonhaltijan toiminta myös pitkällä tähtäimellä on kannattavaa ja kehittyvää sekä sen asiakkaiden tarpeita ja odotuksia vastaavaa. Ennen kolmannen valvontajakson suuntaviivojen lopullisen version laatimista, Energiamarkkinavirasto selvittää vielä tarpeen mukaan valvontamenetelmien kehittämistä tai niiden parametrien päivittämistä. Esimerkkinä voidaan mainita laatukannustimeen ja tehostamiskannustimeen rakennuskustannusindeksiä paremmin sopivan indeksin selvittäminen sekä kohtuullisen tuottoasteen vieraan pääoman riskipreemion arvon päivittämistarpeen selvittäminen.

2 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Lisäksi verkonhaltija on esittänyt muutoksia kohtuullisen tuottoasteen määrittämisen parametreihin Energiamarkkinavirastolle toimittamassaan yhteenvedossa. 1 Verkonhaltija on esittänyt muutoksia velattoman beetan, likvidittömyyspreemion ja vieraan pääoman riskipreemion arvoihin. Näiden esitysten osalta Energiamarkkinavirasto odottaa verkonhaltijalta lisäperusteluja voidakseen käsitellä asiaa. Energiamarkkinavirasto julkaisi ensimmäisen luonnosversion tästä asiakirjasta 14.1.2011 ja pyysi siitä lausuntoja eri tahoilta. Saatuja lausuntoja käytetään suuntaviivojen lopullisen version viimeistelyssä. Energiamarkkinavirasto soveltaa suuntaviivojen lopullista versiota vuonna 2011 annettavassa verkonhaltijan vahvistuspäätöksessä, joka koskevat sähkön kantaverkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämistä koskevia valvontamenetelmiä kolmannelle valvontajaksolle 1.1.2012-31.12.2015. 1 Fingrid Oyj (2010), Fingridin näkökulmasta kehitettävää valvontamallissa (EMV dnro 837/430/2010), 19.10.2010

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 1 YLEISTÄ SÄHKÖVERKONHALTIJAN VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONNASTA 1.1 Valvontajaksot Sähköverkonhaltijoiden verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen valvonta perustuu sähkömarkkinalain (386/1994) 2 mukaiseen etukäteiseen valvontaan. Valvonta tapahtuu neljän vuoden pituisin valvontajaksoin. Kolmas valvontajakso kattaa ajan 1.1.2012-31.12.2015. 1.2 Ennen valvontajaksoa annettavat vahvistuspäätökset Sähkömarkkinalain 38 a 1 momentin 1 kohdan mukaan Energiamarkkinaviraston tulee päätöksellään vahvistaa verkonhaltijan noudatettavaksi menetelmät verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi valvontajakson aikana ennen menetelmien käyttöönottoa (vahvistuspäätös). Sähkömarkkinalain 38 a 2 momentin mukaan vahvistuspäätöksen tulee perustua sähkömarkkinalain 3, 4 ja 6 a luvussa sekä verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 3,4 (EY N:o 1228/2003; joka on korvattu asetuksella EY N:o 714/2009 ja joka tullaan implementoimaan Suomessa vuoden 2011 aikana) säädettyihin perusteisiin. Sähkön kantaverkkotoiminnan hinnoittelussa noudatettavien menetelmien osalta sovelletaan sähkömarkkinalain 3 luvun 10, 14 ja 14 a :issä säädettyjä hinnoitteluperiaatteita. Sähkömarkkinalain 38 a 2 momentin perusteella vahvistuspäätöksessä voidaan määrätä: 1) verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvostusperiaatteista; 2) verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle hyväksyttävän tuoton määrittämistavasta; 3) verkkotoiminnan tuloksen määrittämistavasta sekä sen edellyttämästä tuloslaskelman ja taseen oikaisusta; 4) verkkotoiminnan tehostamiseen kannustavasta tavoitteesta ja sen määrittämistavasta sekä menetelmästä, jolla tehostamistavoitetta sovelletaan hinnoittelussa. 2 Sähkömarkkinalaki (386/1995) 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa (EPNAs N:o 1228/2003) 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta (EPNAs N:o 714/2009)

4 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1.3 Valvontajakson aikana tehtävät laskelmat Valvontajakson aikana Energiamarkkinavirasto laskee vuosittain lokakuun loppuun mennessä verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton ja toteutuneen oikaistun tuloksen sekä ilmoittaa nämä verkonhaltijalle tiedoksi. Laskenta tehdään noudattaen ennen valvontajakson alkua annetussa vahvistuspäätöksessä vahvistettuja menetelmiä ja periaatteita sekä käyttäen verkonhaltijan edellisen vuoden tilinpäätöstietoja ja muita tietoja. Edellä esitetyn aikataulun edellytyksenä on se, että verkonhaltija toimittaa Energiamarkkinavirastolle tarvittavat tiedot siinä muodossa ja aikataulussa kuin kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetussa asetuksessa (KTMa 79/2005) 5 ja Energiamarkkinaviraston sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta annetussa määräyksessä (EMV 1345/01/2005) 6 sekä tässä asiakirjassa on määritetty. Lisäksi tietojen on oltava laskennan tekemiseksi riittävän luotettavia. Energiamarkkinaviraston valvontajakson aikana tekemät vuosittaiset laskelmat eivät sisällä verkonhaltijaa koskevia velvoitteita eivätkä siten ole hallintopäätöksiä, joista asianosaisella verkonhaltijalla olisi muutoksenhakuoikeus. Koko valvontajaksoa koskevat laskelmat vahvistetaan vasta valvontajakson päätyttyä annettavien valvontapäätösten (ks. tämän asiakirjan luku 1.4) yhteydessä. Toimittaessaan vuotuisen laskelman verkonhaltijalle tiedoksi, Energiamarkkinavirasto pyytää samalla verkonhaltijaa tarkastamaan ja ilmoittamaan mahdollisesti havaitsemistaan virheistä. Tarvittaessa Energiamarkkinavirasto toimittaa verkonhaltijalta saamaansa palautteen perusteella verkonhaltijalle uuden laskelman. Vuotuisia laskelmia koskevien huomautusten tekemättä jättäminen välittömästi laskelmien tiedoksisaannin jälkeen ei estä verkonhaltijaa lausumasta asiasta myöhemmin ennen lopullisen valvontapäätöksen antamista. Valvonnan ennakoitavuuden takia Energiamarkkinavirasto pitää kuitenkin suositeltavana, että vuotuisia laskelmia koskevat huomautukset toimitetaan Energiamarkkinavirastolle ensisijaisesti jo valvontajakson aikana ja mahdollisimman pian sen jälkeen, kun Energiamarkkinavirasto on toimittanut laskelmat verkonhaltijalle tiedoksi. 1.4 Valvontajakson jälkeen annettavat valvontapäätökset Valvontajakson päätyttyä Energiamarkkinavirasto vahvistaa sähkömarkkinalain 38 c :n nojalla verkonhaltijalle annettavalla päätöksellä, kuinka suurella euromäärällä koko valvontajakson aikana toteutunut oikaistu tulos ylittää tai alittaa kohtuullisen tuoton määrän (valvontapäätös). Valvontapäätöksessä Energiamarkkinavirasto laskee vahvistuspäätöksessä vahvistettuja menetelmiä soveltaen valvontajakson eri vuosina toteutuneet oikaistut tulokset yhteen ja vähentää tästä summasta vastaavien vuosien kohtuullisten tuottojen summan. 5 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus sähköliiketoimintojen eriyttämisestä (KTMa 79/2005) 6 Energiamarkkinaviraston määräys sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta (dnro 1345/01/2005)

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 5 Valvontajakson aikana verkonhaltijan verkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos voi yksittäisenä vuotena ylittää kohtuullisen tuoton määrän. Jos koko valvontajakson ajalta kertynyt toteutunut oikaistu tulos ylittää valvontajakson kohtuullisen tuoton määrän, verkonhaltijalle kertyy ylijäämää. Energiamarkkinaviraston antamassa valvontapäätöksessä velvoitetaan verkonhaltija ottamaan kertynyt ylijäämä huomioon seuraavan valvontajakson hinnoittelussa alentamalla siirtopalvelumaksuja vastaavalla euromäärällä. Valvontajakson aikana kertynyt ylijäämä pienentää automaattisesti vastaavalla euromäärällä seuraavan valvontajakson kohtuullista tuottoa. Jos verkonhaltijan toteutunut oikaistu tulos on ylittänyt valvontajakson kuluessa kohtuullisen tuoton määrän vähintään viidellä prosentilla, ylijäämään kohdistuva korkoseuraamus määritetään ja otetaan huomioon siten kuin sähkömarkkinalain 38 c 1 momentissa säädetään. Jos koko valvontajakson ajalta kertynyt toteutunut oikaistu tulos alittaa kohtuullisen tuoton määrän, verkonhaltijalle kertyy alijäämää. Energiamarkkinaviraston antamassa valvontapäätöksessä vahvistetaan verkonhaltijalle mahdollisuus ottaa kertynyt alijäämä huomioon seuraavan valvontajakson hinnoittelussa korottamalla siirtopalvelumaksuja enintään vastaavalla euromäärällä. Valvontajakson aikana kertynyt alijäämä on verkonhaltijan käytettävissä ainoastaan seuraavan valvontajakson aikana. Energiamarkkinavirasto ottaa vuonna 2016 annettavassa, kolmatta valvontajaksoa koskevassa valvontapäätöksessä huomioon toiselta valvontajaksolta (2008-2011) verkonhaltijalle kertyneen yli- tai alijäämän, joka vahvistetaan toista valvontajaksoa koskevassa vuonna 2012 annettavassa valvontapäätöksessä. 1.5 Muutoksenhaku vahvistus- ja valvontapäätöksiin Ennen valvontajakson alkua annettava vahvistuspäätös ja valvontajakson päätyttyä annettava valvontapäätös ovat hallintopäätöksiä, joihin voidaan hakea muutosta sähkömarkkinalain 51 :n mukaisesti. Energiamarkkinaviraston antamaan vahvistuspäätökseen ja valvontapäätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuden antamaan päätökseen on mahdollisuus hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös Energiamarkkinavirasto voi hakea muutosta markkinaoikeuden päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos markkinaoikeus on päätöksellään muuttanut Energiamarkkinaviraston antamaa vahvistus- tai valvontapäätöstä. Sähkömarkkinalain 52 :n mukaan vahvistus- ja valvontapäätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei Energiamarkkinavirasto päätöksessään toisin määrää. Lisäksi muutoksenhakutuomioistuimella on oikeus antaa määräyksiä päätösten täytäntöönpanosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valvontajakson aikana Energiamarkkinavirasto voi muuttaa ennen valvontajakson alkua antamaansa vahvistuspäätöstä uudella päätöksellä sähkömarkkinalain 38 b :ssä säädetyissä tilanteissa.

6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1.6 Valvontamenetelmien kuvaus Valvontamenetelmät koostuvat useista eri osista, jotka yhdessä muodostavat sen kokonaisuuden, joiden avulla verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuutta valvotaan. Kuvassa 1 on esitetty kolmannen valvontajakson valvontamenetelmien keskeisimmät menetelmät ja tekijät, jotka kaikki käsitellään tässä asiakirjassa, sekä niiden perusteella valvontamenetelmien toimintaperiaate. TASEEN OIKAISU JA KOHTUULLISEN TUOTON LASKENTA TULOSLASKELMAN OIKAISU JA TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTA Sähköverkon jälleenhankinta-arvo Verkkokomponenttien lukumäärätiedot Verkkokomponenttien yksikköhinnat Liikevoitto (liiketappio) + Maksetut verkkovuokrat Verkkokomponenttien pitoaika- ja keskiikätiedot + = Suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta Sähköverkon nykykäyttöarvo + Muu sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma tasearvossa Muut pysyvät vastaavat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset - Laatukannustin + KAH vertailutaso - KAH toteutunut - = Sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma (sisältää tasauserän) Oikaistu oma pääoma Oikaistu korollinen vieras pääoma Inflaatiokorjaus Tehostamiskannustin - Innovaatiokannustin + Kohtuulliset T&K-kustannukset - Kohtuullinen tuottoaste (WACC-%) sähköverkkotoimintaan sitoutuneelle oikaistulle pääomalle Muut tuloslaskelman oikaisut + Korjauserät + Laskennalliset verot = KOHTUULLINEN TUOTTO - = + = TOTEUTUNUT OIKAISTU TULOS ALIJÄÄMÄ TAI YLIJÄÄMÄ Kuva 1. Kolmannen valvontajakson 2012 2015 valvontamenetelmien keskeisimmät menetelmät ja tekijät sekä valvontamenetelmien toimintaperiaate

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 Kuvan 1 vasemmassa reunassa on esitetty verkonhaltijan taseen oikaisun ja kohtuullisen tuoton laskennan periaate sekä laskennassa käytettävät keskeiset menetelmät ja tekijät (ks. tämän asiakirjan luvut 3, 4 ja 5). Kuvan oikeassa reunassa on esitetty tuloslaskelman oikaisun ja toteutuneen oikaistun tuloksen laskennan periaate sekä laskennassa käytettävät keskeiset menetelmät ja tekijät (6 ja 7). Taseen oikaisu ja kohtuullisen tuoton laskenta Kohtuullisen tuoton laskenta aloitetaan vahvistetun taseen pysyvien vastaavien oikaisulla. Verkkotoiminnan keskeisin omaisuuserä, vahvistetun taseen erä sähköverkon aineelliset hyödykkeet, korvataan valvontamenetelmien mukaisella sähköverkon nykykäyttöarvolla (ks. tämän asiakirjan luku 3.1.1). Sähköverkon nykykäyttöarvo lasketaan verkkokomponenttikohtaisten pitoaika- ja keski-ikätietojen avulla valvontamenetelmien mukaisesta Sähköverkon jälleenhankinta-arvosta, joka on laskettu verkkokomponenttien lukumäärien ja yksikköhintojen perusteella. Tämän jälkeen lasketaan muu verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma (3.1.2 ja 3.1.3) oikaisemalla verkonhaltijan vahvistetun tilinpäätöksen erät taseen muut pysyvät vastaavat sekä vaihto-omaisuus ja saamiset. Verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma saadaan laskemalla yhteen sähköverkon nykykäyttöarvo ja muu verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma. Tämän jälkeen lasketaan oikaistun taseen tasauserä (3.2.1). Tasauserän avulla oikaistaan vahvistetun taseen oma pääoma, johon lisätään oikaistun taseen korollinen vieras pääoma. Kohtuullinen tuotto (5) lasketaan kertomalla verkonhaltijan oikaistun taseen oman pääoman ja korollisen vieraan pääoman summa (sitoutunut oikaistu pääoma, 3.2) kohtuullisella tuottoasteella (WACC-%, ks. luku 4). Tuloslaskelman oikaisu ja toteutuneen oikaistun tuloksen laskenta Toteutuneen oikaistun tuloksen laskenta aloitetaan verkonhaltijan vahvistetun tuloslaskelman liikevoitosta (liiketappiosta). Ensimmäiseksi liikevoittoon (liiketappioon) palautettavana eränä lisätään vahvistetun tuloslaskelman mukaiset verkkovuokrat (6.1). Tämän jälkeen palautetaan vielä vahvistetussa tuloslaskelmassa liikearvosta tehdyt poistot (6.4.2). Liikevoitosta (liiketappiosta) otetaan tämän jälkeen huomioon laskennallisten laatukannustimen (6.5), tehostamiskannustimen (6.6) ja innovaatiokannustimen (6.7) vaikutukset. Tämän jälkeen liikevoitosta (liiketappiosta) vähennetään vielä muut vahvistetun tuloslaskelman oikaisut ja laskennalliset verot. Näin saadaan laskettua toteutunut oikaistu tulos (7). Hinnoittelun kohtuullisuuden valvonta Verkonhaltijan hinnoittelun kohtuullisuutta valvotaan (ks. tämän asiakirjan luku 8) vähentämällä toteutuneesta oikaistusta tuloksesta kohtuullinen tuotto. Tämän vähen-

8 ENERGIAMARKKINAVIRASTO nyslaskun tuloksena saadaan laskettua valvontajakson yksittäisen vuoden alijäämä (vähennyslaskun merkkinen tulos) tai ylijäämä (vähennyslaskun +merkkinen tulos). Valvontajakson yksittäisenä vuotena verkonhaltijan hinnoittelu voi olla ylijäämäistä eli toteutunut oikaistu tulos voi ylittää vastaavan vuoden kohtuullisen tuoton. Koko valvontajakson ajalta verkonhaltijan hinnoittelun kohtuullisuutta valvotaan laskemalla yhteen valvontajakson kaikkien vuosien toteutuneet oikaistut tulokset ja vähentämällä tästä summasta vastaavien vuosien kohtuullisten tuottojen summa. Mikäli koko valvontajakson ajalta yhteenlaskettu verkonhaltijan kohtuullisten tuottojen summa on suurempi kuin valvontajakson toteutuneiden oikaistujen tulosten summa, muodostuu alijäämää, jonka verkonhaltija voi ottaa huomioon hinnoittelussaan korottamalla siirtohintojaan korkeintaan vastaavalla määrällä enintään seuraavan valvontajakson aikana. Mikäli koko valvontajakson ajalta yhteenlaskettu verkonhaltijan kohtuullisten tuottojen summa on pienempi kuin valvontajakson toteutuneiden oikaistujen tulosten summa, muodostuu ylijäämää, joka verkonhaltijan on kompensoitava asiakkailleen laskemalla siirtohintojaan viimeistään seuraavalla valvontajaksolla.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 9 2 KOHTUULLISEN TUOTON JA TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 2.1 Inflaatiokorjaus Energiamarkkinavirasto ottaa vuotuisen rahanarvon muutoksen, eli inflaation vaikutuksen, huomioon kolmannella valvontajaksolla kohtuullisen tuoton laskennassa ja toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa seuraavassa kuvatulla tavalla. Inflaatiokorjaus kohtuullisen tuoton laskennassa Hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmiä koskeva keskeinen inflaatiokorjaus tehdään päivittämällä vuosittain verkkotoimintaan sitoutuneelle oikaistulle pääomalle hyväksyttävää kohtuullista tuottoastetta. Kohtuullista tuottoastetta käytetään verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskennassa. Energiamarkkinavirasto tekee kolmannella valvontajaksolla kohtuulliseen tuottoasteeseen inflaatiokorjauksen (ks. tämän asiakirjan luku 2.1) päivittämällä vuosittain laskennassa yhtenä parametrina olevaa riskitöntä korkokantaa, jona käytetään Suomen valtion kymmenen vuoden obligaation korkoa. Vuosittain päivitettävä riskittömän korkokannan parametrin arvo saadaan Suomen Pankin Rahoitusmarkkinat - tilastokatsauksessa julkaistavasta Suomen valtion kymmenen vuoden obligaation noteerauksesta. Kunkin vuoden riskittömänä nimellisenä korkokantana käytetään tarkasteluvuotta edeltävän vuoden toukokuun toteutunutta (toukokuun keskiarvoa) Suomen valtion kymmenen vuoden obligaation korkoa. Kyseiseen noteeraukseen ei tehdä inflaatiokorjausta, koska käytettävä arvo on nimellinen, joten se on jo kyseisen vuoden rahanarvossa. Koska käytettävä riskitön korkokanta päivitetään verkonhaltijan kohtuullista tuottoa laskettaessa vuosittain, se sisältää vuotuisen inflaatio-odotuksen. Tällöin kolmannella valvontajaksolla verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa laskettaessa ei tehdä muita rahanarvon korjauksia, jotta inflaatiota ei otettaisi valvontamenetelmissä huomioon kahteen kertaan. Energiamarkkinavirasto on ottanut aiemmilla valvontajaksoilla rahanarvon muutoksen huomioon kahteen kertaan eli kohtuullisen tuottoasteen lisäksi myös sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvon laskennassa. Edellä esitetyn lisäksi kohtuullisen tuoton laskennassa Energiamarkkinavirasto tekee inflaatiokorjauksen sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoille siirryttäessä kolmannelle valvontajaksolle (2.1). Korjaus tehdään määrittämällä tämän asiakirjan liitteen A mukaiset verkkokomponenttien yksikköhinnat vuoden 2012 tasolle. Inflaatiokorjauksessa käytetään rakennuskustannusindeksiä siten kuin jäljempänä tässä luvussa on kuvattu.

10 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Kolmannen valvontajakson muille vuosille (2013 2015) Energiamarkkinavirasto ei tee inflaatiokorjausta sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoihin edellä tässä luvussa kerrotusta syystä. Muun sitoutuneen oikaistun pääoman arvostuksen osalta Energiamarkkinavirasto käyttää kolmannella valvontajaksolla jo aiemmin sovellettuun tapaan verkonhaltijan kyseisen vuoden vahvistetun tilinpäätöksen tasearvoja ilman rahanarvon korjausta. Inflaatiokorjaus toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa Kolmannella valvontajaksolla Energiamarkkinavirasto tekee verkonhaltijan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa inflaatiokorjauksen laatukannustimeen ja tarvittaessa tehostamiskannustimeen. Inflaatiokorjauksessa käytetään rakennuskustannusindeksiä siten kuin jäljempänä tässä luvussa on kuvattu. Laatukannustimessa inflaatiokorjaus tehdään vuoden 2009 rahanarvossa esitettyihin hintoihin, joita käytetään sähköntoimituksessa tapahtuneiden keskeytysten aiheuttaman haitan laskennassa (ks. tämän asiakirjan luku 6.5). Keskeytyksestä aiheutuvan haitan arvostamisessa käytettävät hinnat korjataan kolmannen valvontajakson jokaiselle vuodelle sekä keskeytyksestä aiheutuneen haitan vertailutasoon että vuosittaisen toteuman laskentaan. Tehostamiskannustimessa inflaatiokorjaus tehdään, mikäli lähtötason laskenta tehdään aiempien vuosien toteutuneiden operatiivisten kustannusten pohjalta. Tällöin kunkin vuoden toteuma korjataan sen vuoden rahanarvoon, jonka tehostamistavoitteen laskentaan lähtötasoa käytetään (6.6.3). Rakennuskustannusindeksin käyttö inflaatiokorjauksessa Kolmannelle valvontajaksolle siirryttäessä tehtävässä sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvojen inflaatiokorjauksessa sekä vuosittain laatukannustimeen ja tarvittaessa tehostamiskannustimeen tehtävässä inflaatiokorjauksessa Energiamarkkinavirasto käyttää kolmannella valvontajaksolla rakennuskustannusindeksin (1995=100) kokonaisindeksin muutosta. Kunkin vuoden indeksilukuna Energiamarkkinavirasto käyttää kyseistä vuotta edeltävän vuoden rakennuskustannusindeksin huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvoa. Esimerkiksi vuoden 2012 rahanarvoa vastaavana indeksinä käytetään rakennuskustannusindeksin vuoden 2011 huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvoa. Tällöin eri vuosina inflaatiokorjauksessa käytettävät luvut ovat verkonhaltijan tiedossa jo etukäteen. Rakennuskustannusindeksin muutos vuodelle t on esitetty kaavassa 1. RKI t RKI 1 t 1 (1) RKI missä t2 RKI t = rakennuskustannusindeksin muutos vuodelle t

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 RKI t1 = rakennuskustannusindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-1 RKI t2 = rakennuskustannusindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-2 2.2 Sähköverkkotoiminnan eriyttäminen Sähkömarkkinalain 28 :n mukaiset eriyttämissäännöt koskevat myös verkonhaltijaa Energiamarkkinavirasto käyttää verkonhaltijan verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaa koskevien laskelmien perustana verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan vahvistettua virallista tilinpäätöstä.

12 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 MENETELMÄT VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN OIKAISEMISEKSI Verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskennassa käytettävässä verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman arvostamisessa lähtökohtana on verkonhaltijan vahvistettu sähköverkkotoiminnan tase, jota oikaistaan tässä luvussa esitetyillä menetelmillä. Oikaistaessa vahvistetun taseen vastaavaa-puoli tämän asiakirjan luvussa 3.1 esitetyillä menetelmillä, saadaan oikaistun taseen loppusummana verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman määrä, jota käytetään verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskelmissa. Oikaistaessa vahvistetun taseen vastattavaa-puoli tämän asiakirjan luvussa 3.2 esitetyillä menetelmillä, saadaan määritettyä verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman määrän jakautuminen omaan pääomaan sekä korolliseen ja korottomaan vieraaseen, joita käytetään verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskelmissa. 3.1 Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisu ja arvon määrittäminen Energiamarkkinavirasto määrittää verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman arvon vuosittain. 3.1.1 Sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisun lähtökohdat Sähköverkko on verkonhaltijan suurin yksittäinen, joskin useista eri komponenteista koostuva, käyttöomaisuuden osa. Sähkömarkkinalain 3 1 kohdan mukaan sähköverkolla tarkoitetaan toisiinsa liitetyistä sähköjohdoista, sähköasemista sekä muista tarvittavista sähkölaitteista ja sähkölaitteistoista muodostettua kokonaisuutta, joka on tarkoitettu sähkön siirtoon tai jakeluun. Mikäli verkonhaltija saa esimerkiksi kansallisia tukia tai EU-tukia sähköverkkoomaisuuteen tehtäviin investointeihin, eliminoidaan verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvojen laskennassa näitä tukia vastaava osuus verkonhaltijan sitoutuneesta oikaistusta pääomasta. Vastaavasti näistä tuista kirjanpidon perusteella määräytyvät suunnitelman mukaiset poistot otetaan huomioon tämän asiakirjan luvun 6.4.1 mukaisesti samalla tavalla kuin kaikkien sähköverkon hyödykkeiden osalta. Verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutunutta pääomaa määritettäessä, sähköverkkoon katsotaan kuuluvaksi tämän asiakirjan liitteessä A luetellut verkkokomponentit ja verkkotoimintaan liittyvät tietojärjestelmät sekä järjestelmävastuun hoitamiseksi tarvittavat nopeana häiriöreservinä käytettävät varavoimakoneet. Verkonhaltijan sähköverkkoon sitoutuneen pääoman arvo oikaistaan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnin menetelmillä vastaamaan markkina-arvoa siten, että kohtuullisen tuoton laskennassa verkonhaltijan vahvistetun tuloslaskelman tasearvon sijaan

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 13 käytetään sähköverkon jälleenhankinta-arvosta laskettua sähköverkon nykykäyttöarvoa. Verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta-arvo ja nykykäyttöarvo määritetään kolmannen valvontajakson aikana vuosittain kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskennassa käytetään lähtökohtaisesti eri verkkokomponenteille määriteltyjä verkkokomponenttikohtaisia yksikköhintoja eli standardiyksikköhintoja jaottelulla, joka on esitetty tämän asiakirjan liitteessä A. Standardiyksikköhinnat perustuvat lähtökohtaisesti verkonhaltijan Energiamarkkinavirastolle esittämiin yksikköhintoihin. Verkonhaltijan on tehtävä esitys yksikköhinnoiksi 1.1.2012 mennessä. Esityksen täytyy sisältää käytettäväksi halutuille yksikköhinnoille verkkokomponenttikohtaisesti eritellyt pätevät perustelut, jotka on luotettavasti todennettava verkonhaltijan toteutuneiden kustannusten ja rakennuskustannusten muutosten pohjalta. Energiamarkkinavirasto arvioi verkonhaltijalta saamansa esityksen ja päättää sen perusteella yksikköhintojen tasosta. Lisäksi kolmannella valvontajaksolla otetaan sähköverkon jälleenhankinta-arvon ja nykykäyttöarvojen määrittämisessä huomioon verkkokomponenttien ryhmittelyssä tapahtuneet tämän asiakirjan liitteen A mukaiset muutokset. Energiamarkkinavirasto tekee inflaatiokorjauksen sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoille siirryttäessä kolmannelle valvontajaksolle. Korjaus tehdään määrittämällä tämän asiakirjan liitteen A mukaisten verkkokomponenttien yksikköhinnat vuoden 2012 tasolle. Inflaatiokorjauksessa käytetään rakennuskustannusindeksiä siten kuin tämän asiakirjan luvussa 2.1 on kuvattu. Kolmannen valvontajakson muille vuosille (2013 2015) Energiamarkkinavirasto ei tee inflaatiokorjausta sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoihin. Kolmannella valvontajaksolla sähköverkon nykykäyttöarvo lasketaan jälleenhankintaarvosta käyttäen verkonhaltijan verkkokomponenttien ikä- ja pitoaikatietoja. Kolmannella valvontajaksolla eri verkkokomponenteille sovelletaan verkonhaltijan ensimmäisen ja toisen valvontajakson aikana valitsemia ja Energiamarkkinavirastolle ilmoittamia pitoaikoja, jotka on esitetty tämän asiakirjan liitteessä A. Aiemmin valittuja pitoaikoja verkonhaltija voi muuttaa ainoastaan poikkeustapauksessa. Tämä on tehtävä kolmannen valvontajakson alussa, jolloin verkonhaltijan on esitettävä Energiamarkkinavirastolle 31.3.2012 mennessä pätevästi perusteltu ehdotus aiemmin valitsemiensa pitoaikojen muuttamiselle. Energiamarkkinavirasto arvioi verkonhaltijalta saamansa esitykset ja päättää niiden perusteella verkonhaltijan pitoaikojen muuttamisesta. Verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa määritettäessä verkonhaltijan hallinnassa olevaa sähköverkkoa käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko verkonhaltijan omistama vai vuokraama. Mikäli verkonhaltija on vuok-

14 ENERGIAMARKKINAVIRASTO rannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan sähköverkon, niin vuokrausjärjestely puretaan, jolloin vuokratun sähköverkon verkkokomponentit sisällytetään mukaan verkonhaltijan verkko-omaisuuteen ja edelleen verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan. 3.1.1.1 Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskeminen Energiamarkkinavirasto laskee verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta-arvon kolmannen valvontajakson kaikille vuosille kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Jälleenhankinta-arvo lasketaan verkonhaltijan ilmoittamien, hallinnassaan ja tosiasiallisessa käytössään olevien sähköverkon eri verkkokomponenttien määrätietojen ja tämän asiakirjan liitteen A mukaisten verkkokomponenttien yksikköhintojen perusteella. Verkonhaltijan koko sähköverkon jälleenhankinta-arvo saadaan kertomalla ilmoitetut määrätiedot vastaavilla yksikköhintatiedoilla sekä laskemalla näin saadut verkkokomponenttikohtaiset jälleenhankinta-arvot yhteen. 3.1.1.2 Sähköverkon nykykäyttöarvon laskeminen Energiamarkkinavirasto laskee verkonhaltijan sähköverkon nykykäyttöarvon kolmannen valvontajakson kaikille vuosille kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Nykykäyttöarvo lasketaan jälleenhankinta-arvosta verkonhaltijan verkkokomponenttikohtaisten keski-ikä- ja pitoaikatietojen avulla. Verkonhaltijan on selvitettävä eri verkkokomponenttien keski-ikätiedot ja ilmoitettava ne Energiamarkkinavirastolle verkkokomponenttitietojen ilmoittamisen yhteydessä (ks. tämän asiakirjan luku 9). Sähköverkon nykykäyttöarvon laskenta verkkokomponenttikohtaisesti, keski-ikä- ja pitoaikatietojen avulla jälleenhankinta-arvosta, on esitetty kaavassa 2. (2) missä = verkkokomponentin i kaikkien komponenttien nykykäyttöarvo vuonna t vuoden 2012 rahanarvossa = verkkokomponentin i kaikkien komponenttien yhteenlaskettu jälleenhankinta-arvo vuonna t vuoden 2012 rahanarvossa = verkkokomponentin i pitoaika. Pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka verkkokomponentti todellisuudessa on toiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista eli teknistaloudellista valvontamenetelmissä käytettyä pitoaikaa - = verkkokomponentin i määrätiedolla painotettu ikätieto vuoden t alussa

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 15 Poikkeuksen keski-ikäperusteiseen nykykäyttöarvon laskentaan muodostavat 400, 220 ja 110 kv johtokadut sekä sähköasematontit ja tietojärjestelmät. Johtokaduille ja sähköasematonteille ei määritellä pitoaikaa, joten näiden verkkokomponenttien nykykäyttöarvot säilyvät jälleenhankinta-arvon suuruisena. Verkkotoimintaan liittyvien tietojärjestelmien nykykäyttöarvona käytetään kolmea prosenttia tämän asiakirjan liitteessä A olevien muiden verkkokomponenttien nykykäyttöarvosta. 3.1.1.3 Valvontajakson aikana ostetut ja myydyt sähköverkot Yrityskaupassa, jossa osa verkonhaltijan sähköverkko-omaisuudesta siirtyy uudelle omistajalle, lasketaan muodostuvien sähköverkkojen jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvo seuraavasti. Ostajan sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoihin lisätään ostettava sähköverkko verkkokomponenttimäärien ja keski-ikätietojen perusteella. Vastaavasti myyjän sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoista vähennetään myyty sähköverkko verkkokomponenttimäärien ja keski-ikätietojen perusteella. Verkkokomponenttien pitoaika määräytyy verkonhaltijan kyseiselle verkkokomponentille aiemmin valitseman pitoajan mukaan. Sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvojen määrittämisessä ostot ja myynnit huomioidaan kaupan kohteena olevan sähköverkko-omaisuuden hallinnan siirtymistä seuraavan vuoden alussa. 3.1.2 Pysyvien vastaavien muut oikaisut Pysyvien vastaavien muiden hyödykkeiden kuin sähköverkon hyödykkeiden osalta Energiamarkkinavirasto ei verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisun yhteydessä oikaise vahvistetun taseen mukaisia kirjanpitoarvoja nykykäyttöarvoon. Mikäli verkonhaltijan sähköverkon oikaisuun sisältyviä omaisuuseriä kuitenkin on vahvistetussa taseessa muualla kuin sähköverkon hyödykkeissä, eliminoidaan ne pois verkonhaltijan oikaistusta taseesta ja ne korvataan sähköverkon nykykäyttöarvolla siten kuin tämän asiakirjan luvussa 3.1.1 on esitetty. Vastaavasti Energiamarkkinavirasto käyttää näiden erien osalta kohtuullisena poistotasona verkonhaltijan vahvistettuun tuloslaskelmaan perustuvia suunnitelman mukaisia poistoja muista pysyvistä hyödykkeistä (6.4.2). Talousvaliokunnan hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi antamassa mietinnössä (TaVM 56/1994) 7, otetaan kantaa yrityskauppoihin, joissa sähköliiketoiminnoista maksetaan omaisuuden käypää arvoa enemmän. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan liiketaloudellinen ajattelu sähköalalla ei saa merkitä sitä, että sähkönkäyttäjiltä vaaditaan toistamiseen korvausta ennestään olemassa olevan sähköverkon pääomakustannuksista. Valiokunta piti lausunnossaan tärkeänä, että sähkömarkkinalain mukainen hinnoittelun kohtuullisuusvalvonta perustuu yritysten käyttöomaisuuden todellisiin markkina-arvoihin eikä mahdollisesti keinottelunomaisesti paisuteltuihin arvopaperiarvoihin. 7 Talousvaliokunnan mietintö n:o 56 hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi (TaVM 56/1994)

16 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Talousvaliokunnan mietinnön (TaVM 56/1994) perusteella Energiamarkkinavirasto katsoo, että yrityskaupan yhteydessä syntynyt yrityksen goodwill-arvo, eli vahvistetun taseen liikearvo, kuvaa sellaista aineetonta arvoa, jota ei ole pystytty kohdistamaan muille omaisuuserille. Energiamarkkinavirasto oikaisee verkonhaltijan vahvistetun tilinpäätöksen mukaisen sähköverkko-omaisuuden luvussa 3.1 kuvatun mukaisesti nykykäyttöarvoon, joka kuvaa verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman markkina-arvoa hinnoittelun kohtuullisuusvalvonnassa. Tästä syystä Energiamarkkinavirasto eliminoi verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisun yhteydessä verkonhaltijan vahvistetun taseen mukaisen kohdistamattoman liikearvon. Vastaavasti Energiamarkkinavirasto palauttaa toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa verkkotoiminnan liikevoittoon (liiketappioon) vahvistetun tuloslaskelman mukaiset liikearvosta tehdyt poistot (ks. tämän asiakirjan luku 6.4.2). Energiamarkkinavirasto eliminoi verkonhaltijan taseen oikaisun yhteydessä vahvistetun taseen mukaiset pysyvien vastaavien sijoitukset. Pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluu mm. sijoituksia, joilla tavoitellaan voittoa tai liiketoiminnan laajentamista. Tällaisia sijoituksia ei voida pitää varsinaisen sähköverkkotoiminnan harjoittamisen kannalta välttämättöminä, minkä vuoksi niitä ei myöskään ole perusteltua miltään osin lukea siihen verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan, jonka perusteella verkonhaltijan kohtuullinen tuotto muodostuu. Tällä perusteella ja valvontamenetelmien selkeyden vuoksi Energiamarkkinavirasto eliminoi verkonhaltijan taseen oikaisussa kaikki vahvistetun taseen mukaiset sijoitukset. Vastaavasti Energiamarkkinavirasto eliminoi verkonhaltijan verkkotoiminnan toteutunutta oikaistua tulosta laskettaessa sijoituksia vastaavat rahoitustuotot (ks. tämän asiakirjan luku 6.1). 3.1.3 Vaihtuvien vastaavien arvostusperiaatteet 3.1.3.1 Rahoitusomaisuus Kirjanpitolain (1336/1997) 8 4 luvun 4 :n mukaan rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset sekä tilapäisesti muussa muodossa olevat rahoitusvarat. Rahoitusomaisuuden hallinta ei ole rahoitusteoreettisesti varsinaista sähköverkkotoimintaa, minkä vuoksi sitä ei myöskään ole perusteltua pääosin lukea siihen verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan, jonka perusteella verkonhaltijan kohtuullinen tuotto muodostuu. Vastaavasti Energiamarkkinavirasto eliminoi rahoitustuotot verkonhaltijan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa verkkotoiminnan tuotoista (6.1). Siten verkonhaltijan saamat rahoitustuotot eivät vaikuta hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaan. Kolmannella valvontajaksolla määrittäessään verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa, Energiamarkkinavirasto eliminoi verkonhaltijan vahvistettuun taseeseen kirjatun rahoitusomaisuuden. Eliminoitavaan rahoitusomaisuuteen luetaan verkonhaltijan vahvistetun taseen vastaaviin kuuluvat erät lyhyt- ja pitkäaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset sekä niihin rinnastettavissa olevat erät. Korkeimman hallinto-oikeuden 8 Kirjanpitolaki (1336/1997)

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 17 päätöksen (KHO dnro 415/2/09, 31.12.2010) 9 mukaisesti myyntisaamisia ei eliminoida. Verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi välttämättömästä rahoitusomaisuudesta aiheutuvat kustannukset otetaan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa huomioon luvun 6.3 mukaisesti. 3.1.3.2 Muu vaihto-omaisuus ja muut saamiset Muun vaihto-omaisuuden ja muiden saamisten osalta Energiamarkkinavirasto käyttää kolmannella valvontajaksolla määrittäessään sitoutunutta oikaistua pääomaa näistä varallisuuseristä verkonhaltijan vahvistettuun taseeseen kirjattuja arvoja. Näistä arvoista Energiamarkkinavirasto eliminoi erikseen toisille liiketoiminnoille, konserniyhtiöille tai omistajille annetut laina- ja sijoitusluonteiset saamiset, jotka otetaan huomioon rahoitusomaisuutena tämän asiakirjan luvun 3.1.3.1 mukaisesti. 3.2 Sitoutuneen oikaistun pääoman jakaminen omaan ja vieraaseen pääomaan Verkonhaltijan oikaistun taseen vastattavaa-puoli määritetään jakamalla verkonhaltijan sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma omaan pääomaan sekä korolliseen vieraaseen ja korottomaan vieraaseen pääomaan. 3.2.1 Oman pääoman oikaisut Oikaistussa taseessa omaksi pääomaksi katsotaan verkonhaltijan vahvistetun taseen mukainen oma pääoma sellaisenaan. Oikaistussa taseessa omaksi pääomaksi katsotaan myös verkonhaltijan vahvistetun taseen tilinpäätössiirtojen kertymään ja pakollisiin varauksiin kuuluvia eriä tämän asiakirjan luvun 3.2.3 mukaisesti. Lisäksi verkonhaltijan oikaistussa taseessa omaan pääomaan lisätään tasauserä. Tasauserää käytetään verkonhaltijan verkkotoiminnan kohtuullisen tuoton laskennassa tasaamaan oikaistun taseen vastaavaa- ja vastattavaa-puolet. Oikaistun taseen vastattavaa-puolen omaan pääomaan kirjattavana tasauseränä käytetään oikaistun taseen vastaavaa- ja vastattavaa-puolten erotusta. Konserniavustus Jotta konsernirakenteella ja ilman konsernirakennetta toimivia verkonhaltijoita kohdellaan tasapuolisesti, käsitellään annettuja ja saatuja konserniavustuksia seuraavilla tavoin. Oikaistussa taseessa omaksi pääomaksi katsotaan myös annettu konserniavustus, joka on voitonjaon luonteinen erä ja joka kirjautuisi ilman konsernirakennetta toimivalla verkonhaltijalla vahvistettuun taseeseen kohtaan tilikauden voitto. 9 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (KHO dnro 415/2/09), 31.12.2010

18 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Annettua konserniavustusta, joka tilinpäätöshetkellä on päätetty antaa, mutta jota ei vielä ole maksettu, jaetaan taseen oikaisussa oman pääoman ja laskennallisen verovelan osuuksiin. Konserniavustuksen oman pääoman osuus lisätään oikaistun taseen vastattavaa-puolen omaan pääomaan ja vastaavasti se vähennetään oikaistun taseen vastattavaa-puolen korottomista veloista. Oikaistun taseen korottomiin velkoihin jää tällöin konserniavustuksesta laskennallisen verovelan osuus. Annettu konserniavustus, joka on tilinpäätöshetkellä päätetty antaa ja on myös maksettu, luetaan taseen oikaisussa omaksi pääomaksi voitonjaon luonteisena eränä siltä osin, kuin se ylittää maksetun yhteisöveron osuuden. Oman pääoman osuus lisätään oikaistun taseen vastattavaa-puolen omaan pääomaan ja vastaavaa-puolen rahoitusomaisuuteen eli kassaan. Vastaavasti myös saatu konserniavustus on voitonjaon luonteinen erä, joka vähentää tilikauden tappiota. Ilman konsernirakennetta tappio kirjautuisi verkonhaltijan vahvistetun taseen kohtaan tilikauden tappio. Saadut konserniavustukset vähennetään yhtiön oikaistussa taseessa omasta pääomasta ja vastaavasti saatujen konserniavustusten määrä vähennetään yhtiön saamisista tai kassasta, riippuen siitä onko saatu konserniavustus suoritettu rahassa eli maksettu kassaan. Saamiset eliminoidaan kohtuullisen tuoton laskennassa tämän asiakirjan luvussa 3.1.3.1 esitetyn mukaisesti ja eliminoinnissa otetaan huomioon saatujen konserniavustusten määrä. 3.2.2 Vieraan pääoman oikaisut Verkonhaltijan taseen oikaisussa Energiamarkkinavirasto jakaa verkonhaltijan vieraan pääoman korolliseen ja korottomaan vieraaseen pääomaan seuraavassa esitetyn menetelmän mukaisesti. 3.2.2.1 Korollinen vieras pääoma Verkonhaltijan vahvistetun taseeseen merkitty korollinen vieras pääoma otetaan huomioon sellaisenaan verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman määrittämisessä. Korollisen vieraan pääoman eriä ovat esimerkiksi pitkäaikaiset pankki- eläke- ja muut lainat sekä näiden lyhennyserät, jotka on esitetty vahvistetussa taseessa lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa. Energiamarkkinavirasto käsittelee verkonhaltijan sitoutuneen oikaistun pääoman määrittämisessä mahdollisia pääomalainoja sekä verkonhaltijan omistajilta otettuja muita lainoja korollisena vieraana pääomana. 3.2.2.2 Koroton vieras pääoma Verkonhaltijan vahvistettuun taseeseen merkitty lyhytaikainen vieras pääoma (esimerkiksi ostovelat, siirtovelat, muut lyhytaikaiset velat) on luonteensa mukaisesti korotonta vierasta pääomaa myös verkonhaltijan oikaistussa taseessa.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 19 Oikaistussa taseessa korottamaksi vieraaksi pääomaksi katsotaan myös verkonhaltijan vahvistetun taseen tilinpäätössiirtojen kertymään ja pakollisiin varauksiin kuuluvia eriä tämän asiakirjan luvun 3.2.3 mukaisesti. 3.2.3 Tilinpäätössiirrot ja pakolliset varaukset Verkonhaltijan vahvistettuun taseeseen merkitty tilinpäätössiirtojen kertymä, eli kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset, jaetaan verkonhaltijan taseen oikaisussa omaan pääomaan ja korottomaan vieraaseen pääomaan. Jako tehdään siten, että näihin eriin sisältyvän yhteisöverovelvollisen verkonhaltijan laskennallisen verovelan osuus siirretään oikaistun taseen korottomaan vieraaseen pääomaan ja loppuosa omaan pääomaan. Laskennallisen verovelan osuudeksi tilinpäätössiirtojen kertymästä katsotaan tarkasteluvuonna vallinneen yhteisöveron mukainen määrä. Verkonhaltijan vahvistettuun taseeseen merkityt pakolliset varaukset käsitellään kokonaisuudessaan korottomana vieraana pääomana. Pakollisiin varauksiin sisältyvä yhteisöverovelvollisen verkonhaltijan laskennallinen verosaaminen kirjataan verkonhaltijan oikaistun taseen vastaavaa-puolelle korottomiin saamisiin ja oikaistun taseen vastattavaa-puolelle omaan pääomaan. Laskennallisena verosaamisena kirjataan enintään tarkasteluvuotena vallinneen yhteisöveron mukainen määrä. 3.3 Yhteenveto taseen oikaisusta ja verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman laskennasta Taulukossa 1 on esitetty taselaskelman muodossa verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman laskennassa tehtävän verkkotoiminnan taseen vastaavaapuolen oikaisun periaate.

20 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Taulukko 1. Taseen vastaavaa-puolen oikaisun periaate Vastaavaa Eriytetty tase Pysyvät vastaavat Sähköverkko Oikaistu tase Pysyvät vastaavat Sähköverkko nykykäyttöarvossa Liikearvo Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset Muut pysyvät vastaavat tasearvossa Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus tasearvossa Myyntisaamiset tasearvossa Rahoitusomaisuus Pakollisiin varauksiin sisältyvä laskennallinen verosaaminen Vastaavaa yhteensä Oikaistun taseen loppusumma Taulukossa 2 on esitetty taselaskelman muodossa verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman laskennassa tehtävän verkkotoiminnan taseen vastattavaa-puolen oikaisun periaate.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 21 Taulukko 2. Taseen vastattavaa-puolen oikaisun periaate Vastattavaa Eriytetty tase Oma pääoma Oma pääoma Pääomalainat Oikaistu tase Oma pääoma Oma pääoma tasearvossa Annettujen konserniavustusten oman pääoman osuus Poistoeron ja vapaaehtoisten varausten oman pääoman osuus - Saadut konserniavustukset Oikaistun taseen tasauserä Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero ja varaukset Pakolliset varaukset Pakolliset varaukset Vieras pääoma Korollinen Korolliset velat Vieras pääoma Korollinen Korolliset velat tasearvossa Pääomalainat tasearvossa Koroton Korottomat velat Koroton - Annettujen (maksamattomien) konserniavustusten oman pääoman osuus Korottomat velat tasearvossa - Annettujen (maksamattomien) konserniavustusten oman pääoman osuus Pakolliset varaukset tasearvossa Poistoeroon ja vapaaehtoisiin varauksiin sisältyvä laskennallinen verovelka Vastattavaa yhteensä Oikaistun taseen loppusumma

22 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 4 MENETELMÄ VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEELLE OIKAISTULLE PÄÄOMALLE HYVÄKSYTTÄVÄN KOHTUULLISEN TUOTTOASTEEN MÄÄRITTÄMISEKSI 4.1 Kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytettävä menetelmä Rahoitusteoriassa yritykseen sitoutuneen pääoman kohtuullista tuottoastetta tarkastellaan usein pääoman painotetun keskikustannusmallin avulla. Se ilmaisee yrityksen käyttämän pääoman keskimääräisen kustannuksen, jossa painoina ovat oman ja vieraan pääoman suhteelliset arvot. Mallin käyttö edellyttää oman ja vieraan pääoman kohtuullisten kustannusten määrittämistä. Energiamarkkinavirasto on käyttänyt verkkotoimintaan sitoutuneelle oikaistulle pääomalle hyväksyttävän kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä menetelmänä pääoman painotetun keskikustannuksen mallia (Weighted Average Cost of Capital, WACC) sekä aiemmin tapauskohtaisessa että vuodesta 2005 alkaneessa etukäteisessä valvonnassa. Asiantuntijaselvitykset, esimerkiksi tässä luvussa mainitut, ja kokemukset useiden muiden maiden valvontamenetelmistä puoltavat WACC-mallin käyttöä. Kolmannella valvontajaksolla Energiamarkkinavirasto käyttää edelleen verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneelle oikaistulle pääomalle hyväksyttävän kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä menetelmänä WACC-mallia. Kolmannella valvontajaksolla sovellettavien WACC-mallin parametrien määrittämistä varten Energiamarkkinavirasto on teettänyt Deloitte & Touche Oy:llä asiantuntijalausunnon 10. Tämä lausunto yhdessä Energiamarkkinaviraston laatiman tämän asiakirjan perustelumuistion (nro 3/2011) 11 ja Kallunki & Sahlströmiltä saadun lausunnon 12 sekä markkinaoikeuden päätösten (MAO:635-688/10) 13 kanssa, on seuraavissa luvuissa esitettyjen WACC-mallin parametrien tasojen valinnassa keskeisenä perusteena. 4.2 Oman pääoman kohtuullinen kustannus Oman pääoman kustannusta voidaan arvioida CAP-mallilla (Capital Asset Pricing Model), jonka mukaan sijoituskohteen tuoton odotusarvo muodostuu riskittömästä tuotosta ja riskilisästä, eli se kuvaa riskiä sisältävän sijoituskohteen tuottovaatimuksen ja riskin välistä riippuvuutta. Energiamarkkinaviraston kohtuullisen tuoton laskennassa käyttämän oman pääoman kustannusta kuvaavan CAP-mallin laskenta on esitetty kaavassa 3. 10 Deloitte & Touche Oy (2010), Sähköverkkotoiminnan WACC-mallin ja sen parametrien arviointi, 6.8.2010 11 Energiamarkkinavirasto (2011), WACC-malli ja sen parametrien taso kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä, Perustelumuistio nro 3/2011 asiakirjalle: Sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat vuosille 2012-2015, 10.1.2011 12 Kallunki Juha-Pekka, Sahlström Petri (2010), Lausunto vieraan pääoman kustannukseen sisältyvän riskipreemion ja oman pääoman kustannukseen sisältyvän markkinariskipreemion tarkistamisesta sähköverkkotoiminnalle, 27.1.2010 13 Markkinaoikeuden päätökset 635-688/2010 (MAO:635-688/10), 31.12.2010