MASKUN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23225.10 Turku, 10.05.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo ja Oulu
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 1 3 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET... 5 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET...10 4 ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN... 10 5 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA... 10 6 KEHITTÄMISTARPEET...12 B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE...13 7 NYKYTILA... 13 8 KEHITYSENNUSTEET...19 9 KEHITTÄMISTARPEET...20 C-OSA KOKO KUNNAN ALUE...21 10 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN... 21 11 KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 21 12 SUUNNITELMAN TOTEUTUS... 23 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Kehittämistoimenpiteet Asutuksen sijoittuminen KARTAT: Kartta 101 Yleiskartta 1:50 000 Kartta 102 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet Askaisten alue 1:20 000 Kartta 103 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet Lemun alue 1:20 000 Kartta 104 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet Maskun alue 1:20 000 10.05.2010 / KAS 10.05.2010 / KAS 10.05.2010 / ARY KORJATTU 30.09.2009 / KAS 30.09.2009 / KAS 30.09.2009 / ARY LAUSUNNOILLE 21.09.2009 / KAS 21.09.2009 / KAS 21.09.2009 / ARY LUONNOS 27.08.2009 / KAS 27.08.2009 / KAS 27.08.2009 / ARY LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
MASKUN KUNTA 10.05.2010 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖ E23134.10 1 JOHDANTO Maskun, Lemun ja Askaisten kunnat liittyivät yhteen Maskun kunnaksi 01.01.2009. Maskun vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää yhdistyneen kunnan vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto kunnan vesihuoltolaitoksen toimintaalueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet ovat vuoden 2030 mukaiset ja kehittämistoimenpiteet on laadittu vuoteen 2020 asti. Kehittämissuunnitelmaa tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Maskun kunnan toimeksiannosta ja ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet projektivastaavana Kai Saralehto, pääsuunnittelijana Antti Ryynänen, suunnittelijana ja avustavissa tehtävissä Jonna Tuomiranta. Kehittämissuunnitelman valmistelua ohjaavan työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Mika Raula, Kimmo Thessler ja Markku Kyrölä Maskun kunnasta. 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on vuoden 2009 alussa aloittanut Maskun kunta. Maskun kunta on muodostunut Maskun, Lemun ja Askaisten kuntien liityttyä yhteen. Masku sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Varsinais-Suomen maakunnassa, Turun seutukunnassa sekä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston toimialueella. Kunnan rajanaapureita ovat Naantali, Raisio, Rusko, Nousiainen, Mynämäki ja Taivassalo.
2/24 Kunnan kokonaispinta-ala on yhteensä 254,1 km 2, josta maapinta-ala on 203,0 km 2 ja vesipinta-ala on 51,1 km 2. Vesipinta-alasta 1,4 km 2 on makeaa vettä ja 49,7 km 2 merivettä. Tärkeimmät taajama-alueet ovat Maskun keskusta, Lemun keskusta ja Askaisten keskusta. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Maskun kunnassa oli vuoden 2009 lopussa 9 383 asukasta. Alueen väestömäärä on kasvanut viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Tilastokeskuksen mukaan kunnan asukasmäärä on noussut vuoden 1980 -alun tasosta yli 4 000 asukkaalla. Väestömäärän kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.1 Maskun kunnan (Masku, Lemu ja Askainen) väestökehitys vuosina 1980-2008 Vuosiluku 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 Väkiluku 5 209 5 961 6 887 7 399 7 763 8 606 8 779 9 093 9 383 Asuntokuntien lukumäärä oli vuonna 2007 yhteensä 3 500 (keskimäärin 2,7 henkeä/asuntokunta). Kesämökkejä kunnassa vuonna 2007 oli yhteensä 1 200 (Tilastokeskus). Yli puolet kunnan työpaikoista on palvelualalla. Jalostuksen osuus on 30 % ja alkutuotannon 8 %. Kunnan elinkeinorakenne on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 2.2). Taulukko 2.2 Kunnassa sijaitsevat työpaikat toimialoittain vuonna 2006 (Tilastokeskus) Toimiala kpl % Alkutuotanto 200 7,6 Teollisuus (jalostus) 770 29,9 Palvelut 1 580 61,4 Muut 30 1,1 Yhteensä 2 570 Vuonna 2007 yritystoimipaikkoja oli kunnassa noin 620 (Tilastokeskus). 2.2 VÄESTÖENNUSTEET Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Maskun väestömäärän arvioidaan nousevan vuoteen 2030 asti, jolloin väestömäärä tulisi olemaan 12 400 asukasta. Kasvua tulisi noin 3 000 asukasta eli keskimäärin 145 asukasta/vuosi. Taulukossa 2.3 on esitetty Maskun väestöennuste vuoteen 2030. Ennuste perustuu Tilastokeskuksen vuonna 2007 laadittuun ennusteeseen vuoteen 2025 asti, jota on jatkettu vuoteen 2030 trendin mukaisesti.
3/24 Taulukko 2.3 Väestöennuste 2008-2030 (Tilastokeskus). Vuoden 2030 väestöluku on laskettu trendin mukaan. Alue 2008 2010 2015 2020 2025 2030 Askainen 987 1 039 1 084 1 126 1 184 Lemu 1 842 2 034 2 196 2 328 2 595 Masku 6 657 7 161 7 579 7 921 8 617 MASKU 9 383 9 486 10 234 10 859 11 375 12 396 2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 2.3.1 Maakuntakaavoitus 2.3.2 Yleiskaavoitus Varsinais-Suomen alueella maakuntakaavoituksesta vastaa Varsinais-Suomen liitto. Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus hyväksyi 23.02.2009 ehdotukset Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehityskuntien maakuntakaavoiksi. Kaavat korvaavat alueille vahvistetut seutukaavat. Yleispiirteisenä maankäytön suunnitelmana maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitustyötä. Sen on tarkoitus välittää valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen yksityiskohdat määritetään kunnan laatimissa osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- eikä asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa. Maakuntakaavan keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat valtakunnalliset ja maakunnalliset liikenne- ja energiahuoltoverkostot ja muut teknisen huollon ratkaisut, luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen, ylikunnallisia ympäristövaikutuksia aiheuttava tai ylikunnallisia tarpeita palveleva maankäyttö (mm. maa-ainesten otto, kauppakeskukset, virkistys- ja matkailualueet ja liikenneterminaalit). Maakuntakaavaehdotus tuo suunnittelutarpeita myös vesihuoltoon. Keskeisimmät vaikutukset kohdistuvat Maskun keskustan ympäristöön. Maskun keskustan ympärille on ehdotuksessa sijoitettu runsaasti asutusta ja yhdyskuntatoimintoja. Myös valtatie 8:a levennetään ja linjataan uudestaan Maskun keskustan kohdalla. Uudet asuinalueet ja toiminnot vaativat vesihuollon infran rakentamista ja lisäävät vesihuollon palvelujen käyttöä. Nämä maankäytön ratkaisut vaikuttavat myös pohjavesialueiden muodostumisalueen pinta-alaan ja vedenottamoiden käyttöturvallisuuteen. Toisaalta esimerkiksi teiden pohjavesisuojaukset tulevat parantumaan ja vähentävät riskejä pohjavedelle. Kanta-Maskun alueelle ollaan laatimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Lemussa ei ole vireillä yleiskaavoitusta eikä ole tälläkään hetkellä. Viimeisin hyväksytty yleiskaava, keskustan osayleiskaava on hyväksytty vuonna 2005. Askaisten alueen yleiskaava on hyväksytty vuonna 2004 ja on saanut lainvoiman. Yleiskaava korvaa vanhat osayleiskaavat ja rantayleiskaavan.
4/24 2.3.3 Asemakaavoitus 2.3.4 Pohjavesialueet Asemakaavoitettuja alueita on Maskun keskustassa, Lemun keskustassa ja Askaisten keskustassa. - Viimeksi hyväksyttyjä asemakaavoja ovat: - Pirttimäen asemakaava - Kajamon asemakaava - Alhon asemakaava - Anjanpellon asemakaava - Lemun Kallelan asemakaava Vireillä olevia asemakaavoja ovat: - Rivieran yritysalueen asemakaava - Kajamo II asemakaava - Golf-kentän alue - Myllytorpan asemakaava - Askaisten pohjoisen ja itäisen keskustan asemakaava - Voimassa olevat asemakaava-alueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Kartta 101). Kunnan alueella sijaitsee kokonaan tai osittain yhteensä seitsemän luokiteltua pohjavesialuetta, joista kuusi on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi alueeksi (luokka I). Maskun vedenhankinnan kannalta tärkeimmät pohjavesialueet sijaitsevat kokonaan Maskun kunnan alueella. Linnavuoren, Karevansion ja Humikkala- Alhon I-luokan pohjavesialueilla muodostuu pohjavettä yhteensä arviolta 2 450 m 3 /d. Pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa (kartta 101). Yhteenveto pohjavesialueista on esitetty taulukossa 2.4. Taulukko 2.4 Yhteenveto Maskun kunnan alueella kokonaan tai osittain sijaitsevista pohjavesialueista (Valtion ympäristöhallinto) Pohjavesialue Pääsijaintikunta Kokonaispintaalaluantoisuus Muodostumis- Kokonais- Alueluokka [km 2 ] [km 2 ] [m 3 /d] Linnavuori Masku I 0,84 0,46 450 Karevansuo Masku I 2,08 1,57 400 Humikkala-Alho Masku I 2,11 1,44 1 600 Livilä Mynämäki I 0,52 0,3 150 Lietsala Naantali I 2,22 1,06 700 Kangenmiekka Rusko I 1,52 1 Soranen Masku II 0,23 0,1 40 Yhteensä 9,52 5,9 4 040 Luokka I: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Luokka II: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. 700
5/24 2.3.5 Natura-alueet Kunnan alueella sijaitsee viisi Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta. Taulukossa (Taulukko 2.5) on esitetty kunnassa sijaitsevat Natura-alueet, niiden pintaalat ja Natura-verkostoon liittämisen peruste. Natura-alueiden rajaukset on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Kartta 101). Taulukko 2.5 Maskun Natura-alueet Natura-alue Sijainti Pintaala Peruste [ha] Mietoistenlahti Mynämäki, Askainen, Lemu 586 ha SPA Oukkulanlahti Askainen, Lemu, Masku 898 ha SPA Lemun lehdot Lemu, Masku 26 ha SCI Kurjenrahka Turku, Mynämäki, Masku, Vahto, Yläne, Pöytyä, 3 093 ha SCI Aura Hallusvuori Masku 19,1 ha SCI SCI=(Sites of Commynity Importance) luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. SPA=(Special Protection Areas) lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. 3 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 3.1 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa aina kiinteistön vesihuollosta. Maskun kunnassa vesihuoltopalveluissa pyritään pitkällä aikavälillä seuraaviin tavoitteisiin: Jaettavan talousveden laatu on sosiaali- ja terveysministeriön laatukriteerit täyttävää Vedenjakelu toimii keskeytyksettä Kaikissa tilanteissa pystytään toimittamaan laatuvaatimukset täyttävää talousvettä vähintään 120 l/as d Jäteveden viemäröinti ja -käsittely on vaatimukset täyttävää sekä siitä ei aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle Vesistöjen suojelemiseksi on toiminnassa otettu huomioon Valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista Vesihuoltoverkosto kattaa asumisen, vapaa-ajan toiminnan ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeelliset alueet Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät Palvelutuotanto on tehokasta ja laadukasta sekä työnjako tilaajan ja tuottajan välillä on selkeä Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon
6/24 Keskeiset strategiat tavoitteisiin pääsemiseksi ovat seuraavat: Vedenhankinnassa käytetään parhaita raakavesilähteitä (esim. pohjavesialueet), jotka teknis-taloudellisesti mahdollisia Suojellaan raakavesilähteet Vedenhankinta- ja jakelu varmistetaan kaikissa tilanteissa riittävällä käsittelyllä, varavesilähteillä, yhdysjohdoilla ja varautumissuunnittelulla Vesijohtoverkon vuotovedet minimoidaan kunnossapidolla ja saneerauksella Viemäriverkoston ylivuotojen ehkäisemiseksi huolehditaan viemäreiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja edistetään erillisviemäröintiä Laajennetaan vesihuoltoverkostoa uusien kaava-alueiden rakentuessa ja tarpeen mukaan haja-asutusalueelle, kuitenkin kustannukset kattaen ja vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä heikentämättä Huolehditaan riittävistä osaamis- ja henkilöstöresursseista vesihuoltolaitoksilla Kehitetään yhteistyötä vesihuoltopalvelujen tarjoamisessa naapurikuntien kanssa 3.2 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA 3.2.1 Painopisteet Seuraavien viiden vuoden aikana vesihuollon painopisteet ovat seuraavat: 1. Uuden Maskun kunnan vesihuollon järjestelyt Keskeisin painopiste on uuden Maskun kunnan vesihuollon järjestelyt, kuten laitoksen toiminta-alueiden hyväksyminen, laitosten toimintojen yhdistäminen ja maksujen yhtenäistäminen. Samassa yhteydessä kunnan vesihuollon toiminnallisuutta tulee parantaa mm. verkostoja yhdistämällä. 2. Asemakaava-alueiden vesihuolto ja verkoston saneeraus Toinen painopiste on huolehtia nykyisten ja rakennettavien asemakaava-alueiden vesihuollon järjestämisestä. Lisäksi nykyisillä toiminta-alueilla olevat liittämättömät kiinteistöt tulee liittää verkostoon. Verkoston riittävästä saneerauksesta tulee huolehtia. 3. Haja-asutuksen jätevesihuolto Kolmas painopiste on edistää haja-asutuksen kiinteistöjen jäteveden käsittelyn tehostamista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (542/2003) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille on vuoden 2014 alkuun asti. Jätevesien käsittelyä edistetään rakentamalla viemäröintiverkostoja haja-asutuksen kyläkeskittymiin ja muille alueille, joille se on taloudellisesti mahdollista.
7/24 3.2.2 Periaatteet Maskun kunnan vesihuollon järjestelyissä ja kunnan vesihuoltolaitoksen toimintaalueilla noudatetaan seuraavia periaatteita: Kunnan vesihuoltolaitos toimii kirjanpidossa eriytettynä yksikkönä, jonka operatiivisesta toiminnasta vastaa työpäällikkö ja ohjauksesta tekninen lautakunta Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Toiminta-aluepäätöksessä yksilöidään alueet, jotka kuuluvat vesijohtoverkon, jätevesiviemärin ja hulevesiviemärin piiriin. Käytössä on yhtenäiset käyttömaksut koko laitoksen toiminta-alueella Laitoksen investointiohjelma ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman Velvoitetaan toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään vesihuoltoverkostoihin Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin Vesihuoltoverkostojen laajentamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Rakennetaan viemäriverkostoa tarpeelliseksi katsottuihin hajaasutusalueiden asutuskeskittymiin Laajentaminen tapahtuu kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti Kunnan vesihuoltolaitoksen tulevat toiminta-alueet tullaan toteuttamaan vuoteen 2018 mennessä. Tulevalla toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt voivat hakea lisäaikaa talousjätevesiasetuksen määräaikaan (vuoteen 2014 mennessä). Kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellisesti viemäriverkostoon liitettävät alueet, kustannusarviot, rakentamisaikataulu ja vastuutaho Alueiden priorisoinnissa (aikataulutus) otetaan huomioon kustannusvastaavuus, asukasjoukon tarve ja ympäristönäkökulmat Viemäröintialueet jaetaan neljään ryhmään: I. Tulevat toiminta-alueet / kunnan vesihuoltolaitos Kunnan vesihuoltolaitos toteuttaa Normaali liittymismaksu II. Tavoitteelliset toiminta-alueet / kunnan vesihuoltolaitos Kunnan vesihuoltolaitos toteuttaa Korotettu liittymismaksu, jolla katetaan alueen rakentamiskustannukset III. Tavoitteelliset toiminta-alueet / esim. vesiosuuskunta Esim. osuuskunta toteuttaa, ei kunnan vesihuoltolaitos Osuuskunta kerää kustannukset jäseniltä Kunnan vesihuoltolaitos voi ottaa korvauksetta osuuskunnan runkoverkoston haltuunsa esim. 5 vuoden jälkeen rakentamisesta. Kunnan vesihuoltolaitos ei ota vastaan kiinteistökohtaisia pumppaamoja Osuuskunnan suunnitelmat tulee hyväksyttää kunnassa IV. Mahdolliset viemäröintialueet / esim. vesiosuuskunta Esim. osuuskunta toteuttaa, ei kunnan vesihuoltolaitos Osuuskunta kerää kustannukset jäseniltä
8/24 Kunnan vesihuoltolaitos ei tule ottamaan verkostoa haltuun III- ja IV -luokan alueilla vesiyhtymän (esim. osuuskunta) tulee hyväksyttää toiminta-alueensa ennen vuotta 2014. Tällöin alueen kiinteistöt saavat lisäajan oman järjestelmänsä parantamisesta siihen asti, kunnes vesiyhtymän verkoston on rakennettu. Mikäli toiminta-aluetta ei määritetä, koskee alueen kiinteistöjä talousjätevesiasetuksen määräykset ja aikarajat. Viemäriverkkojen ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmät parannetaan vuoteen 2014 mennessä Järjestelmien rakentamisessa noudatetaan talousjätevesiasetusta ja sitä tarkentavia laadittavia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä Huolehditaan ensisijaisesti vesistöjen ranta-alueilla ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä 3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuina. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta valtiolta. 3.3.1 Rahoitus maksuilla Vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot). 3.3.2 Kunnan tuki vesiyhtymille Kunta tukee perustettavia vesiyhtymiä seuraavasti: 1. Kunnan vesihuoltolaitos perii vesiyhtymältä yhden erikseen määritetyn liittymismaksun. Yhtymän asiakkailta ei kunnan vesihuoltolaitos peri liittymismaksua. 2. Kunta antaa asiantuntija-apua ja opastusta vesiyhtymille 3. Vesiyhtymien suunnitelmat tarkastetaan ja hyväksytään kunnassa 4. Kunnan vesihuoltolaitos voi ottaa korvauksetta vesiyhtymän runkoverkoston haltuunsa esim. 5 vuoden jälkeen rakentamisesta (kts. kpl 3.2.2). Kunnan vesihuoltolaitos ei ota vastaan kiinteistökohtaisia pumppaamoja 3.3.3 Ulkopuolinen rahoitus Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) voivat myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on hankkeen po-
9/24 sitiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. Aiemmin rahoitusta oli mahdollista saada myös EU-tukina, mutta alkaneella ohjelmakaudella vesihuollon investoinneille ei ole rahoitusta jaossa. Valtion vesihuoltoavustukset Kunnat, Vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen ympäristökeskus ympäristöministeriön sekä maaja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristöministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli viemäröintiin ja jäteveden käsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. Avustettavat kohteet jaetaan niin sanottuihin pieniin ja isoihin hankkeisiin. Isojen hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli 20 000. Näihin hankkeisiin haetaan avustusta kerran vuodessa, kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä seuraavana vuonna toteutettavalle hankkeelle. Hankkeen kustannuksiin voidaan hyväksyä hakemuksen jättämishetken jälkeen syntyvät kustannukset. Pieniin hankkeisiin voidaan hakea tukea ympäri vuoden ilman erillistä hakuaikaa. Valtion vesihuoltotyöt Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa valtio (alueellinen ympäristökeskus) toimii rakennuttajana. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion tuen osuus on noin 30-40 % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen aloittamisesta tekee kunta tai kunnat alueelliselle ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion budjettiin nimettävistä hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. Ympäristökeskukset tekevät esitykset maaliskuussa ja heinäkuussa ministeriöt nimeävät hankkeet valtion talousarvioehdotukseen. Eduskunta hyväksyy lopullisen talousarvioesityksen vuoden lopussa. 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutuksen asutuskeskittymien saattamista yhteisten vesihuoltoverkkojen piiriin tulee selvittää. Verkkojen laajentamista tulee edistää siellä missä se on osoit-
10/24 tautunut järkeväksi ratkaisuksi. Keskitetty vesihuoltoverkko turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollistaa alueen kehittämisen. 3.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Kunnan tulee osallistua alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita. Alueellista yhteistyötä voidaan tehdä mm. vedenhankinnassa, jäteveden käsittelyn keskittämisessä ja muiden palvelujen tuottamisessa. Etuja voidaan saavuttaa yhteisellä käyttöhenkilöstöllä (mm. päivystystehtävät), yhteisillä hankinnoilla, asiantuntijapalveluilla, urakointi- ja huoltopalveluilla tai taloushallinnalla. Saavutettavat edut voivat olla taloudellisia, toiminnallisia tai kasvavaan osaamisresurssiin liittyviä. Mahdollinen yhteistyö voidaan toteuttaa kuntien ja laitosten välisin sopimuksin tai yhteisen organisaation kautta. Yhteinen organisaatio voi vastata vain tietyn palvelun tuottamisesta (esim. tukkuvesilaitos) tai vastata kokonaan vesihuoltopalvelujen tuottamisesta asiakkaille (esim. alueellinen vesihuoltoyhtiö). A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4 ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Asutus on sijoittunut pääosin Maskun keskustaan, Piuhaan, Kustavintien varteen, Lemun keskustaan ja Askaisten keskustaan. Asutuksen sijoittuminen on esitetty liitteenä (Liite 2). 5 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA Kunnallisen laitoksen vesijohtoverkostojen ulkopuolella asuu 23 % kunnan asukkaista eli noin 2 160 asukasta. Haja-asutusalueiden asukkaiden vedentarve on yhteensä noin 320 m 3 /d (150 l/as d). Viemäriverkostojen ulkopuolella asuu 53 % kunnan asukkaista eli noin 4 600 asukasta. Lisäksi vapaa-ajan asuntoja on yhteensä 1 200, joista suurin osa on vesijohtoverkoston ja viemäriverkoston ulkopuolella. Vapaa-ajan asukkaiden arvioitu kokonaismäärä on 4 970 asukasta (2,5 asukasta/kiinteistö) ja teoreettinen vedentarve yhteensä 600 m 3 /d (120 l/as d). Vapaa-ajan asunnoista suurin osa on ilman vesivessaa, vesikalusteita tai paineellista vettä. Näissä asunnoissa vedenkulutus on todellisuudessa vähäistä, alle 50 l/as d. Asuntojen varustelutaso tulee jatkossa nousemaan, mikä lisää myös vedenkulutusta.
11/24 5.1.1 Vesiyhtymät 5.1.2 Talousvesi 5.1.3 Jätevedet Kunnan alueella on toiminnassa yksityisoikeudellisia vesiyhtymiä. Kaikki yhtymät tarjoavat jäsenilleen (liittyjilleen) vesijohtoveden ja liittymisen jätevesiviemäriin. Kaikkien yhtymien vesihuoltoverkostot on myös liitetty kunnan vesihuoltolaitoksen verkostoon. Taulukkoon 5.1 on koottu tietoja vesiyhtymistä. Taulukko 5.1 Kunnan vesiosuuskunnat ja yhtymät sekä tiedot vedenhankinnasta, toiminnasta ja liittyjämääristä. Osuuskunta/Yhtymä Toiminta Kiinteistömäärä Iiroisten vesiosuuskunta Vesi ja viemäri > 60 kiinteistöä Jokiranta-Kotiniitty-Heinisalo vesiosuuskunta Vesi ja viemäri < 10 kiinteistöä Vastilan jätevesiosuuskunta Vesi ja viemäri 15 kiinteistöä Järäisten seudun jätevesiosuuskunta Vesi ja viemäri < 10 kiinteistöä Verkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. Valtaosa kiinteistökohtaisista kaivoista saa veden moreenikerrostumista. Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luonnollisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut. Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon, veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. Vuoden 2002-2003 kuiva ajanjakso aiheutti paikoin ongelmia veden riittävyyden kanssa. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3:n saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen (542/2003) voimaan tulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan 1.1.2004 jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen 1.1.2004, siirtymäaika on 10 vuotta, eli asetuksen vaatimusten on täytyttävä 1.1.2014. Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on yleensä samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jäteveden käsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käy-
12/24 5.2 LIETTEET tössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkon rakentamiseen haja-asutusalueelle. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. Haja-asutusalueilla syntyviä saostuskaivo- ja umpikaivolietteitä ei oteta vastaan Maskun kunnan alueella. Lietettä on aiemmin otettu vastaan Raision keskuspuhdistamolla, joissa liete käsiteltiin jätevedenpuhdistusprosessi. Vuodesta 2009 alkaen lietteet on kuljetettu Turun Topinojalle Bio-Vakka Oy:n käsiteltäväksi. 5.3 TOIMINTAVARMUUS Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteen varalle. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta ja huollosta. 6 KEHITTÄMISTARPEET 6.1 TALOUSVESI 6.2 JÄTEVEDET Vesijohtoverkosto kattaa pääosin vakituiset asuinalueet. Ranta-alueille on kaavoituspainetta ja nykyisten vapaa-ajan kiinteistöjen varustelutaso tulee nousemaan. Tämä lisää laatuvaatimukset täyttävän talousveden tarvetta. Myös kuivuuden vaikutukset ovat olleet merkittäviä kiinteistökohtaisten kaivojen varassa oleville. Jatkossa sään ääri-ilmiöt tulevat mahdollisesti voimistumaan ja kuivat kaudet tulevat koettelemaan vedenhankintaa. Kuivuus haittaa erityisesti haja-asutuksen vedenhankintaa. Vesijohtoverkostoa levittämällä voidaan turvata vedenhankintaa. Kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua on suositeltavaa seurata säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä haittojen mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi. Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä hajaasutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoeh-
13/24 toja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on vuoden 2014 alkuun asti. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa. Kunnassa on useita kyliä ja asutuskeskittymiä, jotka olisi mahdollista saattaa viemäröinnin piiriin. Viemäriverkostoon liittyminen on suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Jos kunnan laitos ei suunnittele rakentavansa viemäriverkostoa alueelle, verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat perustettavan vesiyhtymän kautta (esim. osuuskunta). Liitteenä (Liite 1) ja liitekartassa (Kartta 101) on esitetty verkoston tarvealueet. B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 7 NYKYTILA 7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO Kunnan vesihuollosta vastaa toiminta-alueellaan Maskun kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos toimii liikelaitoksena. Laitokseen yhdistettiin vanhojen kuntien vesihuoltolaitokset. Laitoksen toimintaa ohjaa tekninen lautakunta. Laitoksen vastuuhenkilönä toimii kunnan tekninen johtaja. Vesihuoltolaitos ostaa tarvitsemansa veden Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymältä. 7.2 VEDENHANKINTA- JA JAKELU 7.2.1 Vedenottamot Maskun kunnassa vedenhankintaan käytetään pohjavettä. Vedenhankinnasta vastaa Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymä. Kuntayhtymällä on yhteensä kahdeksan pohjavedenottamoa, joista viisi on Maskussa (Humikkala, Alho, Kairinen, Laivonranta ja Karevansuo) ja kolme Nousiaisissa (Takkula, Varvannummi ja Sipilä). Kuntayhtymä toimittaa veden myös Nousiaisten kuntaan ja Naantalin kaupungin Velkuan alueelle. Kuntayhtymän vedenottamoilla on Länsi-Suomen vesioikeuden tai Länsi-Suomen ympäristölupaviraston luvat vedenottoon. Lupamäärät ovat yhteensä 4 560 m 3 /d, josta Maskun ottamoiden osuus 2 650 m 3 /d ja Nousiaisten ottamoiden osuus 1 910 m 3 /d. Maskussa on Humikkalan vuonna 2005 käyttöönotettu uusi käsittelylaitos. Humikkalan vedenkäsittelylaitoksessa Humikkalan ottamosta pumpattu vesi johdetaan ilmastustornien kautta alavesisäiliöön. Tarvittaessa vedet on mahdollista johtaa kalkkirouhealtaiden läpi ennen alavesisäiliöön siirtämistä.
14/24 Kairisten ottamon vedet johdetaan hidassuodatuksen ja kalkkirouheen kautta alavesisäiliöön. Kairisten vesi on rauta- ja mangaanipitoista, jonka vuoksi se esikäsittellään hidassuodatuksella. Kairisten veden fluoridipitoisuus on sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa ylärajassa. Alhon ottamon vesi johdetaan Humikkalan alavesisäiliöön kalkkirouheen läpi. Alavesisäiliössä vedet sekoittuvat. Ennen verkostoon pumppausta vedet johdetaan UV-käsittelyn läpi. Karevansuon vedenkäsittelylaitoksella vesi johdetaan kalkkirouheen ja UVkäsitelyn läpi ennen verkostoon pumppaamista. Nousiaisissa on Sipilän vedenkäsittelylaitos, jolla on kolme kaivoa; Takkula 1,Takkula 2 ja Sipilä. Sipilän vedenkäsittelylaitoksella vesi kulkee kalkkirouheen ja UV-jäsittelyn kautta. Varvanummen vesi pumpataan suoraan verkostoon. Varvannummen ottamolta saatava vesi on erittäin rautapitoista, jonka vuoksi ottamoa ei ole viime vuosina käytetty. Maskun pohjavedenottamoiden veden laadulle on ominaista seuraavat asiat: Alhon ottamolla on alhainen ph ja kloridipitoisuus on nousussa. Humikkalassa on alhainen ph, alhainen happipitoisuus saattaa aiheuttaa rauta ja mangaanipitoisuudennousua. Kloridipitoisuus on myös nousussa. Karevansuolla on alhainen ph ja Kairisissa on korkeat rauta, mangaani ja fluoridipitoisuudet. Ottamoiden käyttö on yhteensä 1 780 m 3 /d, josta Maskun ottamoiden käyttö on 1 080 m 3 /d ja Nousiaisten ottamoiden noin 700 m 3 /d. Taulukko 7.1 Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän vedenottamot ja kaivoista otettu vesimäärä vuonna 2008 Nimi Pohjavesialue Rakennettu Lupavuosi Lupa m 3 /d Käsittely Käyttö m 3 /d (2008) Masku Karevansuo Karevansuo 1988 L-S VEO 1978 250 112 Alkalointi + UV Humikkala Humikkala- Alho 1971 L-S VEO 1971 1 100 568 Alkalointi + UV Alho Humikkala- Alho 1967 L-S VEO 1966 800 455 Käsittely Humikkalassa Kairinen Humikkala- Alho L-S YLV 2005 500 23 Käsittely Humikkalassa Laivonranta Humikkala- Alho L-S YLV 2005 * Käsittely Humikkalassa yhteensä 2 650 1 158 Nousiainen Sipilä Takkula 1989 L-S VEO 1989 350 51 Alkalointi + UV Takkula Takkula 1991 L-S VEO 1998 1 200 573 Käsittely Sipilässä Varvannummi Varvannummi L-S VEO 1996 360 0 yhteensä 1 910 624 yhteensä 4 560 1 782 * Humikkalan ottamon lupamäärä 1 100 m 3 /d sisältää Laivonrannan ottamolta otettavan vesimäärän
15/24 Lisäksi Maskusta on yhdysvesijohdot Naantaliin ja Raisioon. Naantalin linjasta otetaan vettä 5 6 m 3 /d lähinnä johdon toiminnan ylläpitämiseksi. Raisioon on olemassa oleva vesijohto, mutta se on ollut suljettuna viimeiset seitsemän vuotta. Vesijohtoveden laatua valvotaan vesilaitoksen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. 7.2.2 Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto Kunnallisen vesijohtoverkostoon on liittynyt noin 2 890 kiinteistöä eli noin 7 225 asukasta. Liittymisaste on noin 77 %. Vuonna 2008 vesijohtoverkostoon pumpattiin yhteensä noin 1 216 m 3 /d vettä. Laskutettu vesimäärä oli keskimäärin noin 1 057 m 3 /d. Laskuttamattoman veden osuus on noin 13 %, jonka perusteella vesijohtoverkosto on suhteellisen hyvässä kunnossa. Tavoitteellinen laskuttamattoman veden taso on alle 10 %. Ominaiskulutus on noin 174 l/as d. Taulukko 7.2 Kunnallisten vesihuoltolaitosten vedenjakelu 2008 Yksikkö Masku Lemu 2 Askainen 3 MASKU Asukkaat as 6 557 1 819 1 007 9 383 Liittyjämäärä 1 as 5 000 1 350 875 7 225 Liittymis -% % 76 % 74 % 87 % 77 % Ominaisvedenkulutus l/as d 180 144 139 174 Verkostoon pumpattu vesi m 3 /d 899 195 122 1 216 Laskutettu vesi m 3 /d 814 166 77 1 057 Laskuttamaton vesi m 3 /d 85 29 45 159 Laskuttamaton vesi % 9 % 15 % 37 % 13 % 1 Arvioitu 2 800 liittynyttä kiinteistöä ja 2,5 asukasta/kiinteistö 2 Tiedot vuodelta 2007. Laskutettu vesimäärä arvioitu aiempien vuosien perusteella. 3 Tiedot vuodelta 2007. Verkoston suurimpia vedenkuluttajia ovat MS-keskus (300 m 3 /d), Askaisten vanhainkoti (<10 m 3 /d), Maskun terveyskeskus (10 m 3 /d), As Oy Maskun Härkälinna (20 m 3 /d), Lohja Rudus (<10 m 3 /d), As Oy Maskun kirkonseutu (<10 m 3 /d) ja Suomen Broiler (<10 m 3 /d). Varsinaista vettä kuluttavaa teollisuutta ei ole. Kunnan vesihuoltolaitoksella on vesijohtoa yhteensä noin 240 km, joista Maskun osuus on 140 km, Askaisten osuus on 50 km ja Lemun osuus 50 km. Maskun keskustan koillisosassa on ylävesisäiliö. Säiliön tilavuus on 1 000 m 3 ja keskivedenpinta on tasolla +74 metriä merenpinnasta. 7.2.3 Poikkeusolojen vedenhankinta Varmuusluokitus (I-III, 0) perustuu siihen, kuinka monta litraa talousvettä asukasta kohti voidaan toimittaa käyttöön poikkeustilanteessa. Poikkeustilanteeksi määritellään tilanne, jossa ensisijainen vesilähde on poissa käytöstä. Varaottamon tulee sijaita eri pohjavesialueella, jotta se kelpaa luokituksessa huomioiduksi. Luokitus pe-
16/24 rustuu valtion ympäristöhallinnon ohjeisiin. Laitoksen tavoitteena tulee olla saavuttaa varmuusluokka I tai vähintään II. Tarkastelu on tehty verkostokohtaisesti. Seuraavassa taulukossa on esitetty ohjeistuksen mukaisesti laskettu varmuusluokitus. Taulukko 7.3 Maskun kunnassa sijaitseviin vedenottamoihin perustuva vedenhankinnan varmuusluokitus vuonna 2009 (Luokkarajat: I (> 120 l/as d), II (> 50 l/as d), III (>5 l/as d), 0 (< 5 l/as d) Liittyneet (as) Pääottamo (m 3 /d) Varaottamot (m 3 /d) Poikkeusolot, käytössä Varmuusluokka (l/ as d) Masku (omat) 7 225 1 100 250 34 III Masku (omat + Nousiainen (Humikkala) 7 225 1 100 (Humikkala) (Karevansuo) 250 + 1 050 180 I Maskun kunnan alueella pääottamo on Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän Humikkalan vedenottamo. Alhon ottamoa ja Kairisten ottamo ei voida laskea varaottamoiksi, koska ne sijaitsevat samalla Humikkala-Alho -pohjavesialueella. Humikkalan ottamon ollessa pois käytöstä, saadaan Karevansuon ottamosta 250 m 3 /d vettä, joka vastaa vain 35 litraa asukasta kohti päivässä. Tavoitetaso on 120 l/as d. Maskusta on vesijohtoyhteydet Naantaliin, Raisioon ja Nousiaisiin. Poikkeustilanteessa tarvittava vesimäärä pyritään toimittamaan Nousiaisista, jossa sijaitsee kolme Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän vedenottamoa. Nousiaisten kunnan alueella vedenkulutus on alle 500 m 3 /d, jolloin ottamoiden lupamäärästä jäisi Maskun käyttöön 1 050 m 3 /d. Tällöin käytössä olisi omat varaottamot mukaan lukien 186 l/as d, joka vastaa varmuusluokkaa I. Maskun kunnan verkostosta on myös yhteydet Ruskon kunnan Vahdon alueen ja Mynämäen kunnan vesijohtoverkostoihin. 7.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY 7.3.1 Jätevesien viemäröinti Jätevesiviemäriverkostoon on liittynyt noin 1 750 kiinteistöä eli noin 4 375 asukasta. Jätevettä on johdettu viemäriverkostosta käsiteltäväksi yhteensä 1 346 m 3 /d. Laskutetun jäteveden määrä on yhteensä 851 m 3 /d. Laskuttamattoman jäteveden osuus on noin 35 %. Tavoitetaso on alle 30 %. Taulukko 7.4 Kunnan jätevesimäärät ja viemäröinti vuonna 2008 Masku Lemu 2 Askainen 3 MASKU Asukkaat as 6 557 1 819 1 007 9 383 Liittyjämäärä 1 as 3 130 820 425 4 375 Liittymis-% % 48 % 45 % 42 % 47 % Käsitelty jätevesi m 3 /d 1 022 270 54 1 346 Laskutettu jätevesi m 3 /d 573 243 35 851 Laskuttamaton jätevesi m 3 /d 449 27 19 495 Laskuttamaton jätevesi -% % 44 % 10 % 35 % 37 %
17/24 1 Arvioitu 2,5 asukasta/kiinteistö 2 Vesimäärätiedot vuodelta 2007. Laskutettu vesimäärä arvioitu aiempien vuosien perusteella. 3 Vesimäärätiedot vuodelta 2007. Jätevesiviemäriverkoston pituus on yhteensä 93 km, josta Maskun osuus on 63 km, Askaisten osuus 14 km ja Lemun osuus 16 km. Viemäriverkostoa on rakennettu lähinnä taajamiin. 7.3.2 Jätevesien käsittely ja jätevesikuormitus Maskun keskustan viemäriverkoston jätevedet johdetaan Raision kaupungin jätevesiverkostoon. Vuonna 2000 otettiin käyttöön siirtoviemärilinja, jota pitkin Raisioon alettiin johtaa Maskun jätevesien lisäksi Nousiaisten ja myöhemmin vuonna 2004 vielä Mynämäen jätevedet. Raision keskuspuhdistamo käyttö on lopetettu lokakuussa 2009, jonka jälkeen jätevedet on johdettu Turkuun Kakolanmäen keskuspuhdistamoon. Lemun jätevedenpuhdistamo Lemun jätevedenpuhdistamo on bioroottoripuhdistamo, jossa fosfori poistetaan jälkisaostuksena PAX-18:lla. Puhdistamo on otettu käyttöön maaliskuussa 1992. Puhdistamon mitoitusarvot ovat: Virtaama Q kesk. 275 m 3 /d Mitoitusvirtaama q mit 24 m 3 /h Maksimivirtaama q max 40 m 3 /h BOD 7 -kuorma 75 kg/d Fosforikuorma 3 kg/d Asukasvastineluku (AVL) 1 000 asukasta Puhdistamon toiminnalle on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 12.12.2003 antaman päätöksen nro 98 YLO (Dnro LOS-2002-Y-1571-121) mukainen lupa. Päätöksen mukaan puhdistamon lupaehtojen tarkistamista varten Maskun kunnan on jätettävä hakemus lupaviranomaiselle viimeistään 31.12.2012. Vuonna 2008 jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin jätevesiä keskimäärin 269 m 3 /d. Seuraavassa taulukossa on esitetty Lemun puhdistamon tulokuormitus vuosina 2004-2008. Taulukko 7.5 Lemun puhdistamolle tuleva kuormitus 2004-2008 Suure yksikkö 2004 2005 2006 2007 2008 Virtaama m 3 /d 160 160 179 186 269 BOD 7ATU kg/d 20 32 27 45 33 Kok. fosfori kg/d 1,3 1,8 1,3 2,3 1,9 Kok. typpi kg/d 7,0 8,5 8,1 12 12 Vuonna 2008 puhdistamolle tuli varsinkin tammi-maaliskuussa ja elo-joulukuussa runsaasti vuotovesiä. Viikon päivittäinen maksimivirtaama oli kymmenellä kerralla (10/52) suurempi kuin puhdistamon mitoitusvirtaama. Kylmät sulamis- ja sadevedet jäähdyttävät prosessia ja vaikeuttavat nitrifikaatiota. Runsaat vuotovedet aiheuttavat myös laimean tulevan veden ja huonontavat puhdistustehoja. Tällöin viemäriverkoston kunnossapito on asia, johon tulee kiinnittää huomiota. Mm. vuotavat
18/24 viemärit ja kaivot tulisi saada tiivistettyä sekä kiinteistöjen kuivatus-, katto- ja salaojavedet tulisi saada pois jätevesiviemäristä. Luvan mukaan jätevedet on käsiteltävä biologiskemiallisesti tai vastaavalla tavalla siten, että Kuuvajokeen johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 15 mg/l, COD Cr -arvo enintään 125 mg/l, fosforipitoisuus enintään 0,7 mg/l ja kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l. Käsittelytehon tulee BOD7ATU:n, fosforin ja kiintoaineen suhteen olla vähintään 90 % ja COD Cr :n suhteen vähintään 75 %. Edellä mainitut arvot lasketaan vuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi laitoksella on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen poistoon. Lemun puhdistamo täytti vuonna 2008 lupaehdot. Puhdistustulos on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.6. Käsitellyn jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot laskentajaksoittain vuonna 2008 sekä lupaehdot. 2008 Lupaehdot Parametri mg/l % mg/l % BOD 7ATU 5,0 96 15 90 COD Cr 38 89 125 75 Kok. fosfori 0,24 97 0,7 90 Kok. typpi 22 50 Ammoniumtyppi ( 1 20 54 Kiintoaine 7,1 97 35 90 (1 Nitrifikaatioaste 7.3.3 Puhdistamolietteet 7.4 HULEVEDET Ylijäämälietettä syntyi Lemun puhdistamolla vuoden 2008 aikana yhteensä 1 412 m 3. Suurin osa kuivaamattomasta lietteestä (1 372 m 3 ) vietiin Raision keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi ja vähäisempi osa (40 m 3 ) Isosuon kaatopaikalle käsiteltäväksi. Lietteen laatua ei tutkittu vuoden aikana. Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta poisjohdettavaa sade- tai sulamisvettä. Myös perustusten kuivatusvedestä käytetään nimeä hulevesi. Tiiviisti asutuilla alueilla, joilla hulevesiä ei pystytä hallitusti käsittelemään tonteilla, hulevedet johdetaan viemäriin. Sekaviemäröinnissä hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin, jolloin hulevedet päätyvät jätevedenpuhdistamolle. Hulevedet aiheuttavat haittaa puhdistusprosessille, kuten turhaa kuormitusta, suuria virtaamavaihteluita ja veden lämpötilan alenemista. Erillisviemäröinnillä tarkoitetaan jätevesien johtamista jätevesiviemärissä ja hulevesien johtamista hulevesiviemärissä. Tällöin hulevedet eivät päädy jätevedenpuhdistamolle, vaan ne puretaan hallitusti maastoon. Yleisesti vanhoilla asuinalueilla ei ole erillisviemäröintiä, vaan hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin. Uusille asemakaava-alueille rakennetaan nykyään aina erillisviemäröinti.
19/24 Maskussa hulevesiverkosto on rakennettu uudemmille asemakaava-alueille; Humikkalaan, Tammialhoon, Karhunpuistoon, Rivieralle, Hirvijoelle, Akkoisiin, Leskenmäen ja Kankaisten alueelle. 7.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Maskun kunta omistaa yhdessä Nousiaisten kanssa yhteisen vedenhankinnasta vastaavan vesilaitoksen (Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymä). Maskun keskustan alueen jätevedet johdetaan Raision keskuspuhdistamolle, ja jatkossa Turun Kakolanmäen keskuspuhdistamolle, käsiteltäväksi. Jatkossa on suunnitelmissa johtaa Turkuun myös Lemun ja Askaisten jätevedet. Maskun kunta on ollut mukana Turun Seudun Veden tekopohjavesihankkeessa. Maskulla on varaus Raision kaupungin vesikiintiöön. Maskun ja Raision välille on suunniteltu rakennettavaksi syöttövesijohto veden toimittamiseksi. Kunta on ollut mukana Vakka-Suomen ja Länsivyöhykkeen alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelman laadinnassa sekä samaa aluetta koskevan vesihuoltoyhteistyön kehittämisselvityksen laadinnassa. 8 KEHITYSENNUSTEET 8.1 VEDENKULUTUS JA VEDENHANKINTA Arvioitaessa keskitettyyn vesijohtoverkkoon liittyneiden määrän kehitystä on otettu huomioon väestöennuste, verkostojen laajeneminen sekä asutuksen keskittyminen taajamiin olemassa olevien vesijohtoverkostojen piiriin. Uusien asukkaiden oletetaan liittyvän vesijohtoverkostoon. Liittymisprosentin ennustetaan kasvavan nykyisestä 75 %:sta noin 82 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Näin ollen vesijohtoverkon piiriin tulee mitoitusvuoteen mennessä noin 3 200 uutta liittyjää. Vedenkulutusennusteet perustuvat liittyjämäärissä tapahtuviin muutoksiin. Ominaisvedenkulutuksen on arvioitu pysyvän nykyisellään (175 l/ as d). Vedenkulutuksen ennustetaan olevan vuonna 2030 noin 1 772 m 3 /d. Vedenkulutus kasvaa nykyisestä noin 556 m 3 /d eli 45 %. Taulukko 8.1.Maskun vedenkulutuksen ja vesijohtoverkostojen liittyjämäärien ennuste vuoteen 2030 suure yksikkö 2008 2010 2020 2030 Liittyjiä as. 7 225 7 200 8 600 10 200 Liittymisaste % 77 % 76 % 79 % 82 % Vedenkulutus m 3 /d 1 216 1 212 1 447 1 717 8.2 JÄTEVESIKUORMITUS JA -PUHDISTUS Arvioitaessa keskitettyyn viemäriverkkoon liittyneiden määrän kehitystä on otettu huomioon nykyiset viemäriverkostot ja verkostojen laajeneminen (kaava-alueiden rakentuminen, haja-asutusalueen siirto- ja paineviemärihankkeet).
20/24 Liittymisprosentin ennustetaan kasvavan nykyisestä 51 %:sta 75 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Näin ollen viemäriverkoston pariin tulee mitoitusvuoteen mennessä noin 3 800 uutta liittyjää. Puhdistamoille tuleva jätevesimäärä asukasta kohti oletetaan pysyvän samana (215 l/as d). Jätevesimäärän ennustetaan olevan 1 831 m 3 /d vuonna 2030. Kasvua nykyisiin määriin tulee noin 800 m 3 /d eli 80 %. Taulukko 8.2 Maskun viemäriin liittyjämäärän ja jätevesimäärä virtaaman ennuste vuoteen 2030 2008 2010 2020 2030 Liittyjiä as 4 375 5 100 7 000 8 600 Liittymisaste % 47 % 63 % 70 % 75 % Virtaama m 3 /d 1 022 1 191 1 635 2 009 Puhdistamoille tulevan kuormituksen on oletettu kasvavan liittyjämäärän kasvun myötä. Ominaiskuormitus (g/as d) oletetaan pysyvän samana. Kuormitus kasvaa nykyisestä noin 80 %. Orgaanisen aineen kuormitus tulee olemaan yhteensä 131 kg/d, fosforin 7 kg/d ja typen 45 kg/d. Taulukko 8.3 Puhdistamoille tulevan kuormituksen ennuste vuoteen 2030 Suure 2008 2010 2020 2030 g/as d kg/d kg/d kg/d kg/d Liittyjiä (asukasta) 4 375 5 100 7 000 8 600 BOD 7ATU 15 73 85 117 143 Kok. fosfori 1 3,7 4,3 5,9 7,3 Kok. typpi 5 24,9 29,0 39,8 48,9 Sako- ja umpikaivolieteen vastaanottomäärät tulevat jatkossa nousemaan. Tähän vaikuttaa kiinteistökohtaisten puhdistamoiden rakentaminen ja valvonnan kiristyminen. 9 KEHITTÄMISTARPEET Maskun kunnassa vesihuoltoverkostojen alueella keskeisemmät kehittämistarpeet on lueteltu seuraavassa. 9.1.1 Vedenhankinta- ja jakelu - Uusien kaava-alueiden vesijohtoverkoston rakentaminen - Vesijohtoverkoston paineen varmistaminen kaikissa kunnan osissa - Omien ottamoiden vedenhankintakapasiteetti on tulevaisuudessa normaalitilanteessa ja erityisesti poikkeustilanteessa kriittinen - Vesijohtoverkoston kunnon ylläpitäminen ja vuotovesien vähentäminen - Vesihuollon poikkeustilanteisiin varautuminen 9.1.2 Jätevedenkäsittely - Lemu-Masku -siirtoviemärin rakentaminen, Lemun puhdistamon sulkeminen ja kylien liittäminen siirtoviemäriin - Haja-asutuksen asutuskeskittymien viemäröinti
21/24 - Askaisten ja Lemun alueiden vuotovesimäärien vähentäminen viemäreitä saneeraamalla - Koko kunnan alueella hulevesiverkoston kehittäminen ja jätevesiviemärin vuotovesien vähentäminen. C-OSA KOKO KUNNAN ALUE 10 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN Vesihuoltolain 7 mukaan jokaiselle kunnassa sijaitsevalle vesihuoltolaitokselle on määriteltävä toiminta-alue, josta laitoksella on huolehtimisvelvollisuus. Toimintaalueeseen sisältyy määritellyt alueet vedenjakelulle ja viemäröinnille, jotka voivat olla erikokoisia. Vesihuoltolain mukaan toiminta-alueiden tulee kattaa kaikki alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Toiminta-alueita määritettäessä tulee myös huomioida suurehkon asukasjoukon tarve sekä terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Vesihuoltolaitoksen tulee määrätä liittämiskohta kaikille toiminta-alueella sijaitseville kiinteistöille. Liittymiskohdasta eteenpäin kiinteistö vastaa vesihuoltolaitteistaan ja niiden yhteensopivuudesta verkostoon. Ennen toiminta-alueen päivityksen hyväksymistä kunnassa on toiminta-alueesta pyydettävä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta. Lisäksi alueen kiinteistöillä on oltava tilaisuus tulla kuulluksi. Toiminta-alueen päivittämisen yhteydessä tehdään tavoitteellinen aikataulu viemäri- ja vesijohtoverkoston kattaman alueen laajentamisesta. Tätä aikataulua voidaan tarvittaessa muuttaa esimerkiksi kaavoitusaikataulun muuttuessa tai muun perustellun syyn vuoksi. Aikataulun perusteella kuntalaisten on pystyttävä arvioimaan, milloin heillä on mahdollisuus (ja velvollisuus) liittää kiinteistö verkostoon. Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet (luonnos) on esitetty liitteenä olevissa kartoissa (Kartat 102, 103 ja 104). 11 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Suunnitellut kehittämistoimenpiteet on esitetty taulukkomuodossa liitteenä (Liite 1) sekä yleiskartassa (Kartta 101). Taulukossa on esitetty hanke, kustannusarvio, tavoitteellinen toteutusajankohta ja vastuutaho. Esitetty taulukko on tavoitteellinen. Sen perusteella voidaan ajoittaa kehittämishankkeita ja varautua rahoitusjärjestelyihin. Kehittämistoimenpiteet on laadittu toteutettavan vuoteen 2020 mennessä. 11.1 VEDENHANKINTA JA VESIJOHTOVERKOSTO