Kantakartat kunnissa 2016

Kantakartat kunnissa 2016 Kansallinen maastotietokanta -hankkeen Tilannekuva-työpaketissa vuonna 2016 toteutetun kantakarttakyselyn tuloksia Mikael Asikainen

1 Johdanto Kansallisen maastotietokanta -hankkeen (KMTK) tavoitteena on muuttaa Suomen olennaisimmat paikkatiedot yhteensopiviksi ja kolmiulotteiseen digitaaliseen tiedonhallintaan soveltuvaksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä Maanmittauslaitoksen, kuntien ja muiden julkishallinnon toimijoiden välillä, jotka kaikki tuottavat tällä hetkellä erillisiä ja vain osittain yhteensopivia paikkatietoaineistoja. KMTK:n kohteena ovat nimensä mukaisesti erityisesti maastoa kuvaavat paikkatiedot. Keskeisimpinä tavoitteina ovat maastotiedoille luotavat pysyvät kohdetunnukset sekä yhtenäinen laaduntarkastus. KMTK-hankkeen käynnistyessä on ollut tärkeää selvittää, minkälaisia paikkatietoja eri tiedontuottajilla ylipäätään on ja miten niitä ylläpidetään. Kuntien osalta maastotietojen ylläpito keskittyy pääasiassa kantakartaksi kutsuttuun karttatuotteeseen, jossa maanpinta, rakennukset ja liikenneväylät on kuvattu tarkasti hyvin suurella mittakaavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki vaatii, että asemakaavan on aina perustuttava riittävän tarkkaan ja ajantasaiseen pohjakarttaan. Kaikilla asemakaavoitetuilla alueilla pitäisi siis olla olemassa jonkinlainen pohjakartta, joka on vähintään kaavoitusta tehtäessä ollut ajantasainen. Käytännössä useimmissa kunnissa lain velvoite täytetään ylläpitämällä kantakarttaa, joka kattaa pelkkiä asemakaavoitettuja alueita laajempia kokonaisuuksia ja josta on hyötyä myös muussa maankäytön suunnittelussa. Kuntien kantakarttojen nykytilanteen selvittämiseksi toteutettiin vuonna 2016 kyselytutkimus, joka lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin paikkatieto- ja kartta-aineistoista vastaavalle henkilölle. Pienimmissä kunnissa, joissa erillistä paikkatietopuolta ei ole, kysely lähetettiin tekniselle johtajalle tai rakennustarkastajalle. Kyselyn toteuttaminen vaati runsaasti valmistelutyötä, jonka aikana selvitettiin jokaisesta kunnasta yhteyshenkilö ja ylipäätään se, mitä kantakartoista kannattaa kysyä. Kysely toteutettiin Webropol-pohjaisen verkkolomakkeen avulla, ja se lähetettiin kuntiin ensimmäistä kertaa touko-kesäkuun vaihteessa 2016. Syyskuussa kysely lähetettiin uusintakierrokselle kuntiin, joista vastausta ei vielä ollut saatu. Muutama viimeinen vastaus saatiin vielä marraskuussa.

KMTK-hankkeen nykyisen vision mukaan hankkeen tavoitteena ei ole suoraviivaisesti yhdistää kaikkia nykyisiä kantakarttoja yhteen, eikä tulevaisuuden kannalta ole oleellista, miltä alueilta kantakartta on tällä hetkellä tarkalleen olemassa. KMTK-hankeen kannalta kysely kertoo kuitenkin sen, millä tavoin erilaisissa kunnissa ylläpidetään paikkatietoaineistoja ja maastotietoja. Kyselyn vastaukset kertovat kuntien valmiuksista tulevaisuuden yhtenäisten ja kolmiulotteisten maastotietojen ylläpitämiseen. Tuloksista saadaan arvokasta kuntakohtaista tietoa KMTK-hankkeen tueksi, minkä lisäksi erilaiset yhteenvedot avaavat mielenkiintoisen kokonaisnäkymän kuntien suurimittakaavaisten kartta-aineistojen nykytilaan. Kattavaa selvitystä kuntien kantakartoista ei ole tätä ennen toteutettu useisiin vuosiin eikä tässä laajuudessa käytännössä ollenkaan. Kantakarttaselvitys toteutettiin Maanmittauslaitoksella osana KMTK-hankkeen tilannekuvatyöpakettia. Selvitystyön toteutuksesta vastasi tehtävää varten harjoittelijaksi palkattu Mikael Asikainen. Selvityksen suunnittelun ja toteuttamisen tukena ja koordinoijina toimivat Paavo Häikiö ja Heli Laaksonen. 2 Kyselyyn vastanneet kunnat Kantakarttakyselyn internetlomakkeen vastaanottajina oli joku henkilö jokaisesta Suomen kunnasta. Moni sähköposti ei välttämättä koskaan tullut perille; ensimmäisellä lähetyskerralla moni vastaanottaja oli kesälomalla, minkä lisäksi viesti on saattanut hukkunut muiden sähköpostien joukkoon tai joutunut roskapostikansioon. Enimmäkseen kyselyyn vastaaminen on kuitenkin osoittautunut ilmeisesti kiinnostavaksi, sillä vastausprosentti on erittäin hyvä. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi 159 kuntaa, joka on Suomen 313 kunnasta (vuonna 2016) yhteensä 50,8 % eli hieman yli puolet. Kyselyyn vastanneet kunnat painottuvat selvästi asukasluvultaan suurimpiin. Osaltaan tämä johtuu siitä, että pienissä kunnissa omaa paikkatietopuolta ei ole lainkaan, jolloin kyselyn teema ei välttämättä ole tuttu tai sitä ei koeta oman kunnan osalta tärkeäksi. Suurimpia ja paikkatietoaineistojen osalta aktiivisimpia kuntia tavoiteltiin myös tarkoituksellisesti, ja syyskuussa suurimpiin siihen mennessä vastaamattomiin kuntiin soitettiin muistutukseksi. Vastausten painotus suurimpiin kuntiin näkyy siinä, että vastanneissa 159 kunnassa asui yhteensä hieman yli neljä ja puoli miljoonaa asukasta eli 82,1 % kaikista suomalaisista. Väestön kattavuutta ajatellen kyselyn vastausprosentti on erittäin hyvä. Vastanneiden kuntien väkiluvun mediaani oli 10620 asukasta, kun kaikista kunnista mediaani on 6068 asukasta.

Vastanneiden kuntien lukumäärä Väkiluku vastanneissa kunnissa, osuus Suomen väestöstä Vastaamattomat kunnat 17,9 % Ei vastausta 154 kuntaa 49,2 % Vastaus 159 kuntaa 50,8 % Vastanneet kunnat 82,1 % Kuva 1. Kyselyyn vastasi lukumäärältään vähän yli puolet kaikista Suomen kunnista. Oikeanpuoleisessa kuvaajassa vastanneiden kuntien yhteenlaskettua väkilukua on verrattu vastaamattomien kuntien yhteenlaskettuun väkilukuun. Vastanneiden kuntien jakaumaa on tarkasteltu hieman lähemmin kuvassa 2, jossa kunnat on jaoteltu seitsemään eri kokoluokkaan. Vastausprosentti laskee melko tasaisesti kunnan koon pienentyessä. Suurimmista kunnista vastaus saatiin lähes jokaisesta kunnasta, mutta kaikkein pienimmästä kokoluokasta vain muutamasta kunnasta. Huomionarvoista on, että vastauksia on kuitenkin saatu kaiken kokoisista kunnista, joten vertailua erikokoisten kuntien välillä on mahdollista tehdä. Muutamassa myöhemmin tulevassa kuvaajassa vastauksia on jaoteltu samoihin kokoluokkiin kuin tässä, tosin sillä erotuksella, että kolme pienintä luokkaa on vastausten vähäisyyden takia niputettu yhteen. Yhteenlaskettuna alle 6000 asukkaan kokoluokassa vastausprosentti oli 21,2 %. Yli 6000 asukkaan kunnissa vastausprosentti oli 80,3 %. Kaikkein pienimmät kunnat ovat todennäköisesti jättäneet kyselyyn tietoisesti vastaamatta sen takia, ettei niillä ole lainkaan kantakarttaa. Tällöin kyselyyn ei luonnollisesti ole ollut mitään vastattavaa. Kyselylomakkeen lähettäneistä kunnista neljä oli ilmoittanut, ettei kunnalla ole varsinaista kantakarttaa olemassa. Näitä neljää kuntaa ei ole myöhemmissä kuvaajissa ja diagrammeissa esitetty lähtökohtaisesti lainkaan.

Kuntaa Kantakarttakyselyyn vastanneet kunnat kokoluokittain 70 Yhteensä 159 vastausta / 313 kuntaa 67 60 Ei vastausta 58 50 Vastaus 44 45 44 40 35 30 20 20 33 34 41 10 0 18 Yli 50 000 asukasta 90 % 20 000 50 000 asukasta 94 % 10 000 20 000 asukasta 77 % 6000 10 000 asukasta 71 % 11 4000 6000 asukasta 24 % 18 2000 4000 asukasta 27 % 4 alle 2000 asukasta 9 % Kuva 2. Kyselyn vastausmäärät eri kokoluokan kunnissa. Kursivoitu luku osoittaa vastanneiden kuntien lukumäärää ja prosenttiluku kertoo kyseisen kokoluokan vastausprosentin. Esimerkiksi 4000 6000 asukkaan kunnista, joita on 45, kyselyyn vastasi 11 kuntaa eli 24 prosenttia. 3 Kantakarttojen laajuus ja tarkkuus Kantakartta kattaa kunnissa pääsääntöisesti tiiviisti asutut seudut. Kysymyksessä kantakartan kattaman alueen laajuudesta yleisin vastaus oli, että kartta kattaa taajama-alueet ja jonkin verran haja-asutusaluetta. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa laatimaan pohjakartan asemakaavoitusta varten, joten periaatteessa kaikilla asemakaavoitetuilla alueilla pitäisi olla olemassa kantakartta. Kysymys ei anna laajuudesta täysin tarkkaa kuvaa, sillä vastausvaihtoehtoja on saatettu tulkita eri tavoin, mutta suunnilleen kolmasosassa vastanneista kunnista kantakartta on olemassa vain lain vaatimassa vähimmäislaajuudessa eli asemakaavan pohjana. Nämä kunnat olivat lähinnä asukasluvultaan pienempiä kuntia.16 kuntaa vastasi, että kantakartta kattaa koko kunnan. Nämä kunnat olivat asukasluvultaan kaikkein suurimpia kaupunkeja sekä pinta-alaltaan pieniä kuntia.

1 % 2 % Kantakartan kattaman alueen laajuus 11 % Osa asemakaava-alueesta 45 % 28 % 9 % 4 % Asemakaavoitetut alueet Asemakaava-alueet ja jonkin verran muuta aluetta Taajama-alueet Taajama-alueet ja jonkin verran haja-asutusaluetta Koko kunta Jokin muu laajuus 152 vastausta Osuus vastanneista kunnista Kuva 3. Kuntien vastaukset jaoteltuna kantakartan kattaman alueen laajuuden mukaan. Vaikka kantakarttoja ylläpidetään käytännössä kokonaan digitaalisesti, niiden laatiminen perustuu kuitenkin edelleen kaksiulotteiseen karttaesitykseen. Erilaisia mittakaavalukuja käytetään kuvaamaan tarkkuutta, jolla kantakartta laaditaan. Vastausten perusteella kantakartat on yleisimmin laadittu mittakaavaan 1:1000 tai 1:2000, mutta myös mittakaava 1:500 on tavallinen (kuva 4). Myös pienempiä mittakaavoja on satunnaisesti käytössä, mutta ne ovat usein käyttöä varten liian epätarkkoja. Vaihtoehtoinen tapa kuvata kantakartan tarkkuutta on eri mittausluokat, jotka on määritelty muun muassa Julkisen hallinnon suosituksessa asemakaavan pohjakartan laatimiseksi (JHS 185). Mittausluokista luokkia 1 ja 2 käytetään yleisesti ja luokkaa 3 vain harvoin. Tarkkuus ilmoitettiin useammin mittakaavan kuin mittausluokan avulla. Huomioitavaa on, että kunta sai valita useamman vaihtoehdon molemmista. Joillakin kunnilla on esimerkiksi vanhoja kantakartan osia pienimittakaavaisina, mutta päivitettäessä uudet kartat laaditaan suurempaan mittakaavaan.

Vastanneista kunnista Vastanneista kunnista 70% 60% Kantakartoissa käytetyt mittakaavat 133 vastausta 70% 60% Kantakartoissa käytetyt mittausluokat (JHS 185) 83 vastausta 50% 40% 30% 20% 10% 0% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kuva 4. Kantakarttojen mittakaavat ja mittausluokat. Diagrammien prosentit merkitsevät osuutta kyseiseen kohtaan vastanneista. 4 Kantakarttojen korkeus- ja koordinaattijärjestelmät Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien käytössä ei ole kuntien välillä merkittäviä eroja, vaan pääasiassa kunnissa käytetään nykyisten suositusten mukaisia järjestelmiä. Kantakarttojen ylläpidossa selkeästi yleisin koordinaatisto on ETRS-GK eri kaistoilla, joten pääsääntöisesti kantakartat ovat koordinaatistojen kannalta yhteensopivia. Kymmenellä prosentilla vastanneista kunnista oli kuitenkin edelleen käytössä vanha KKJ-koordinaatisto ja myös yksittäisiä kunnan omia koordinaatistoja käytetään yhä. Muutama kunta käytti valtakunnallista ETRS- TM35FIN-koordinaattijärjestelmää. Eri korkeusjärjestelmien suhteen tilanne on hieman koordinaatistoja jakautuneempi. Yleisin korkeusjärjestelmä kunnissa on N2000, mutta vanhempi N60-korkeusjärjestelmä on edelleen käytössä kolmanneksella kunnista. Tätäkin vanhempia korkeusjärjestelmiä käytetään myös edelleen ja samoin kuntien omia korkeusjärjestelmiä. Osa kunnista mainitsi, että kantakarttaa on kahdessa eri korkeusjärjestelmää. Tällainen kahden eri järjestelmän tilanne on voinut syntyä esimerkiksi kuntaliitoksen seurauksena.

1 % 2 % 10 % Kantakarttojen koordinaatistot ETRS-GKn ETRS-TM35FIN KKJ Oma koordinaatisto 87 % 150 vastausta Osuus vastanneista kunnista Kuva 5. Kuntien vastaukset jaoteltuna koordinaattijärjestelmien mukaan. 149 vastaajaa Kantakarttojen korkeusjärjestelmät Vastanneista kunnista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% N2000 63,1 % N60 34,9 % N43 NN Oma korkeusjärjestelmä 1,3 % 1,3 % 3,4 % Kuva 6. Kuntien vastaukset jaoteltuna mainittujen korkeusjärjestelmien mukaan. 5 Kantakarttojen ylläpito Kyselyn seuraavassa vaiheessa kunnilta kysyttiin, ylläpitävätkö kunnat kantakarttaansa jatkuvasti vai määrävälein. Joidenkin kuntien osalta kumpikaan vaihtoehto ei välttämättä ollut täysin oikein, mutta kyselyn rakenteen vuoksi jompikumpi oli valittava. Kaikista vastanneista kunnista kaksi kolmasosaa päivitti kantakarttaansa enemmän tai vähemmän jatkuvasti, ja yksi kolmasosa kunnista ajantasaistaa kartan kokonaisuutena. Tarkoituksena oli, että määrävälein ajantasaistaminen ei tarkoittaisi ainoastaan koko kartan uusimista vaan myös kantakartan päivittämistä pala kerrallaan.

Vastanneista kyseisen kokoluokan kunnista Verrattaessa vastauksia kunnan kokoon huomataan, että jatkuva ylläpito on selkeästi yleisintä kaikissa yli 6000 asukkaan kunnissa. Ainoastaan pienimmässä kokoluokassa on yleisintä, ettei jatkuvaa ylläpitoa ole lainkaan. Kaikissa kokoluokissa oli kuitenkin molempia vastauksia. Todennäköisesti noin 6000 asukasta on se väkimäärä, jota pienemmissä kunnissa ei ole resursseja tai tarvetta pitää kantakartan jatkuvaan ylläpitoon vaadittavaa henkilöstöä. Alle 6000 asukkaan kuntia on Suomen kunnista melko tasan puolet. 100 % Kantakartan ylläpito kunnan koon mukaan 159 vastausta 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kantakartta ajantasaistetaan kokonaisuutena määrävälein Kantakartta on jatkuvassa ylläpidossa asukasta kunnassa Kuva 7. Kuntien vastaukset kantakartan ylläpitotavasta jaoteltuna eri kokoluokkien mukaan. Kysely jakaantui tässä kohtaa hetkeksi kahteen osaan sen perusteella, kumpi edellisen kysymyksen vaihtoehdoista oli valittu. Jatkuvan ylläpidon valinneet kunnat (108 kuntaa) vastasivat kohdeluokkakohtaisiin ylläpitokysymyksiin, ja määrävälisen päivityksen valinneet kunnat (51 kuntaa) vastasivat koko kantakartan päivitystä koskeviin kysymyksiin. Jatkuvan ylläpidon valinneiden kuntien välillä eri kohdeluokkien ylläpitokäytännöt vaihtelivat melko paljon kunnasta ja kohdeluokasta toiseen. Kuvaan 8 on koottu yhteen kaikki vastaukset eri kohdeluokkien päivityksestä. Rakennusten ja liikenneväylien osalta päivitys oli selkeästi aktiivisinta, sillä yli kolme neljäsosaa vastanneista kunnista ylläpiti niitä jatkuvasti. Purettujen rakennusten ja rakennelmien jatkuva päivitys oli seuraavaksi yleisintä. Vastauksista käy myös ilmi, että joillain kunnilla ei ole kaikkia alla lueteltuja kohdeluokkia kantakartassaan lainkaan. Osoitetiedot sisältyivät kantakarttaan vain kahdella kolmasosalla kunnista, mutta

toisaalta muilla kunnilla osoitetiedot saattavat olla silti olemassa ja ylläpidossa jossain muualla. Rakennukset, liikenneväylät ja korkeustiedot löytyivät kaikkien vastanneiden kuntien kantakartoista. Harvoin muuttuvissa kohteissa, kuten korkeus-, maanpeite- ja vesistötiedoissa ylläpito tapahtui ymmärrettävästi usean kunnan osalta vain tarpeen mukaan. Vain harva kunta ilmoitti päivittävänsä jotakin kohdeluokkaa säännöllisesti tietyin aikavälein. Joka kohdeluokassa kaksi yleisintä vastausta olivat jatkuva ylläpito ja päivitys tarpeen mukaan, poikkeuksena osoitetiedot, jossa kohdeluokan puuttuminen oli toiseksi yleisin vastaus. 100 % Kantakarttojen ylläpito kohdeluokittain kunnat, joilla kantakartta on jatkuvassa ylläpidossa 108 vastausta 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ei tietoa Ei kantakartassa Tarpeen mukaan Satunnaisesti Yli 5 vuoden välein Muutaman vuoden välein Vuosittain Jatkuvasti Kiva 8. Kuntien vastaukset kysymyksiin eri kohdeluokkien ylläpidosta. Kuvaajassa käytetyssä luokittelussa on ryhmitelty uudelleen kyselyn vastauksia, joten se ei suoraan kuvaa kyselyn vaihtoehtoja. Kuvaajassa käytettyä jaottelua ei ole otettu suoraan kysymyksen vastausvaihtoehdoista, sillä kysymyksenasettelu mahdollisti hyvin monenlaisia erilaisia vastausyhdistelmiä. Jälkeenpäin ajateltuna kohdeluokkakohteiset kysymykset olisi voinut muotoilla hieman eri tavalla tarkoituksenmukaisuuden saavuttamiseksi. Eri kunnassa erilaiset vastausvaihtoehdot on voitu myös tulkita eri lailla. On mahdollista, että esimerkiksi jatkuvasti- ja tarpeen mukaan -luokkiin jaotellut kaksi kuntaa ylläpitävät kohdeluokkaa todellisuudessa aivan samalla tavoin.

4 % Kantakarttojen päivitys kunnat, jotka ajantasaistavat kantakarttaa kokonaisuutena määrävälein 18 % Alle 5 vuoden välein 41 % 5 10 vuoden välein Yli 10 vuoden välein 17 % Vain asemakaavoitusta varten Tarpeen mukaan 20 % 46 vastausta Osuus vastanneista kunnista Kuva 9. Vastaukset kantakarttojen päivityksestä kunnissa, jotka eivät ylläpidä kantakarttaa jatkuvasti. Kunnat, joissa jatkuvaa ylläpitoa ei ole, päivittävät myös kantakarttaansa keskenään erilaisilla tavoilla. Eri aikaväleistä vastaus oli yhtä usein päivitys yli 10 vuoden tai yli 5 vuoden välein, alle viiden vuoden välein kantakartan ajantasaistavia kuntia oli vain muutama. On siis olemassa monta kuntaa, jossa käytössä oleva kantakartta on hyvin monta vuotta vanha. Toisaalta koko kysymykseen yleisin vastaus oli päivitys tarpeen mukaan. Toiseksi yleisin vastaus oli päivitys vain asemakaavoitusta varten, joka on verrattavissa tarpeen mukaan päivittämiseen. Näistä kunnista ei pystytä tarkasti sanomaan, mikä ajantasaistusten toteutunut aikaväli on. On otettava huomioon, että läheskään kaikki kunnat eivät päivitä kerralla koko kantakarttaa, vaan on hyvin yleistä, että kantakartta päivitetään pala kerrallaan, jolloin siinä on eri-ikäisiä osia. Jotta eri kuntien ylläpitokäytäntöjä voitaisiin paremmin eritellä, on kuntien vastauksien perusteella luotu karttapalvelu, josta jokaisen kunnan antamat tiedot on tarkasteltavissa. Karttapalvelu on esillä KMTK-hankkeen nettisivuilla (kmtk.maanmittauslaitos.fi). Ylläpitotiedot on luokiteltu samalla tavoin kuin kuvassa 8. Karttapalvelussa on mukana sekä kohdeluokkakohtaisiin että koko kantakarttaa koskeviin kysymyksiin vastanneet kunnat. Jälkimmäisen ryhmän kunnilla on joka kohdeluokassa sama ylläpitotieto. Tiedot on esitetty asemakaavoitettujen alueiden avulla, sillä paikkatietodataa kantakarttojen sijainnista ja laajuudesta ei ole kootusti olemassa. Samassa karttapalvelussa on myös kunnittain tieto kantakartan laajuudesta ja pinta-alasta.

6 Kantakarttojen ylläpitojärjestelmät Kantakarttoja ylläpidetään kunnissa monilla eri järjestelmillä. Selkeästi yleisin käytetyin vaihtoehto on AutoCad, jota seuraavat Trimblen ja Bentleyn paikkatietojärjestelmät. Kaiken kaikkiaan erilaisia ylläpitojärjestelmiä on lukuisia. Yksi kunta oli vastannut ylläpitävänsä kantakarttaa vain graafisessa muodossa. Kunta sai valita kysymyksessä useamman vaihtoehdon. 24 kuntaa oli valinnut kaksi järjestelmää ja kolme kuntaa oli valinnut kolme eri järjestelmää. 150 vastausta AutoCad / YtCad Trimble Locus Bentley StellaMap MapInfo CGI FactaMap 3D-Win Esri ArcGis Vianova Novapoint Sito SpatialWeb Graafisessa muodossa Kantakarttojen ylläpidossa käytetyt järjestelmät Vastanneista kunnista 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 38,0 % 24,7 % 20,7 % 11,3 % 9,3 % 7,3 % 4,7 % 2,7 % 0,7 % 0,7 % Kuva 10. Kuntien vastaukset kantakarttojen ylläpitoon käytetyistä järjestelmistä yleisyysjärjestyksessä. Saman kysymyksen tulokset on kuvassa 11 jaoteltu kuntien kokoluokkien mukaan viiteen eri ryhmään. Käytetyt järjestelmät vaihtelevat hyvin paljon erikokoisissa kunnissa, käytännössä jokaisessa kokoluokassa tilanne on erilainen kuin muissa. Esimerkiksi kaikki yli 50 000 asukkaan kunnat käyttävät joko Trimblen tai Bentleyn ohjelmistoja. Vastaavasti MapInfoa käyttävät vain kaikkein pienimmät kunnat. Jokaisella ylläpitojärjestelmiä tarjoavalla yrityksellä on hieman erilainen asiakaskunta. Jos kunta on maininnut useamman järjestelmän, on nämä kaikki esitetty kuvaajassa erikseen.

Vastanneista kyseisen kokoluokan kunnista 80% Kantakarttojen ylläpitojärjestelmät kunnan koon mukaan 150 vastausta 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% yli 50 000 20 000 50 000 10 000 20 000 6000 10 000 alle 6000 asukasta kunnassa AutoCad / YtCad Trimble Locus Bentley StellaMap MapInfo CGI FactaMap 3D-Win Esri ArcGis Vianova Novapoint Sito SpatialWeb Graafisessa muodossa Kuva 11. Kantakarttojen ylläpidossa käytetyt järjestelmät esitettynä kuntien eri kokoluokissa. Pylväiden järjestys on käytettyjen järjestelmien valtakunnallinen yleisyysjärjestys, joka näkyy kuvassa 10. 7 Kantakarttojen tiedonkeruumenetelmät Kantakartan ylläpidossa voidaan käyttää tietoa monesta eri lähteestä ja mittauksia voidaan tehdä monin eri tavoin. Lähes kaikki kunnat käyttävät maastomittauksia kantakartan laadinnassa ja päivityksessä, tämän vaihtoehdon mainitsi 93 % vastanneista. Kaksi kolmasosaa kunnista käytti päivityksessä ilmakuvauksia, joka oli näin ollen toiseksi yleisin tiedonkeruumenetelmä. Ilmalaserkeilausta käytti puolestaan kaksi viidesosaa kunnista. Uudempia menetelmiä eli UAV-kartoitusta ja mobiililaserkeilausta käytetään vielä melko vähän, mutta selvästi jo useassa kunnassa. Kysymyksestä ei käynyt ilmi, mikä tiedonkeruumenetelmä on kussakin kunnassa eniten käytetty.

155 vastausta Maastomittaus Ilmakuvaus Ilmalaserkeilaus UAV-kartoitus Muun tiedonkeruun yhteydessä Mobiililaserkeilaus Jokin muu menetelmä Kantakarttojen tiedonkeruumenetelmät vastanneista kunnista 0% 20% 40% 60% 80% 100% 92,9 % 69,0 % 39,4 % 11,0 % 7,7 % 5,2 % 1,3 % Kuva 12. Kantakarttojen ylläpidossa ja laadinnassa käytetyt tiedonkeruumenetelmät yleisyyden mukaan järjestettynä. 6 % 4 % 1 % Mainittujen tiedonkeruumenetelmien lukumäärä 26 % 26 % 1 menetelmä 2 eri menetelmää 3 eri menetelmää 4 eri menetelmää 5 eri menetelmää 6 eri menetelmää 37 % 155 vastausta Osuus vastanneista kunnista Kuva 13. Kuntien vastaukset kysymykseen tiedonkeruumenetelmistä jaoteltuna sen mukaan, kuinka monta eri menetelmää kunta oli valinnut.

Kysymyksessä eri tiedonkeruumenetelmistä kunta sai valita kaikki käyttämänsä menetelmät, ja suurin osa mainitsikin useamman. Vastausten lukumäärän jakauma on esitetty erikseen kuvassa 13. Eri kartoitusmenetelmiä käytetään monipuolisesti yhdessä. Noin neljännes kunnista valitsi vain yhden menetelmän, joka oli lähes aina maastomittaus. Yleisintä oli, että kunnassa käytetään kahta eri tiedonkeruumenetelmää. Tässä tapauksessa nämä kaksi menetelmää ovat lähes aina ilmakuvaus ja maastomittaus. Kolmantena menetelmänä tuli useimmiten mukaan ilmalaserkeilaus. Mobiililaserkeilausta ja UAV-kartoitusta käyttävillä kunnilla oli lähes aina vähintään kolme muuta tiedonkeruumenetelmää näiden lisäksi käytössä. Käytännössä kuvassa 12 näkyvä yleisyysjärjestys on myös se järjestys jossa kunnat laajentavat menetelmävalikoimaansa. 8 Yhteistyö ja konsulttien käyttö kantakartoissa Ajantasaisen kantakartan ylläpitäminen vaatii kunnalta paljon resursseja, ja vain osa kunnista pystyy tähän täysin omin voimin. Joitain kartoituksen vaiheita tilataan usein ulkopuolisilta yrityksiltä. Yksi keino on myös turvautua kuntien väliseen yhteistyöhön. Tulosten perusteella yhteistyö on kuitenkin melko harvinaista, sillä kolme neljäsosaa kunnista hoitaa kantakartan laatimisen tai teettämisen ilman muita kuntia. Toisaalta erilaisia käytössä olevia yhteistyön muotoja on lukuisia (kuva 14). Yhteistyömuodot voidaan vastausten perusteella jaotella pääosin neljään erilaiseen luokkaan. Yleisin vastaus oli, että naapurikuntien kantakartat ovat yhteisessä tietojärjestelmässä, mutta kunnat vastaavat itse ylläpidosta. Toinen vaihtoehto on, että suurempi naapurikunta ylläpitää kokonaan toisen kunnan kantakarttaa. Kolmannessa yhteistyömallissa suurempi naapurikunta vain tarkastaa ja hyväksyy pienemmän kunnan kantakartan. Neljäs muoto on se, että kunnat hankkivat yhdessä ilmakuvauksia tai laserkeilauksia kartoituksen pohjaksi. Yhteistyöstä riippumatta harvalla kunnalla on valmiuksia toteuttaa laajoja kartoitustyöitä, eikä varsinkaan pienimpien kuntien ole järkevää ylläpitää kantakarttaa omin voimin. Suomessa on lukuisia yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet asemakaavan pohjakarttojen laadintaan ja saattavat vastata jossain kunnassa kaikesta kantakarttaan liittyvästä. Vastausten perusteella yleisintä kuitenkin on, että kantakartoissa ovat mukana sekä ulkopuoliset konsultit että kunnan omat työntekijät (kuva 15). Tällaisen vastauksen antoi puolet kunnista. Kolmasosassa kunnista kantakartat ovat kokonaan konsulttien työtä, ja vain viidesosassa kunnista ulkopuolisia konsultteja ei käytetä lainkaan.

Yhteistyö kantakartoissa 1 % 3 % 7 % 1 % 4 % 1 % 1 % 3 % Ei yhteistyötä Toinen kunta ylläpitää kokonaan kantakarttaamme Kuntamme ylläpitää jonkin toisen kunnan kantakarttaa Kantakartta on kunnan omassa ylläpidossa, mutta yhteisessä tietojärjestelmässä toisen kunnan kanssa 79 % Kunnallamme on muiden kuntien kanssa yhteinen yhteistyötaho, joka ylläpitää kaikkien jäsenkuntien kantakarttoja Toinen kunta tarkastaa tai hyväksyy kantakarttamme Tarkastamme tai hyväksymme toisen kunnan kantakartan 153 vastausta Osuus vastanneista kunnista Yhteistyötä aineiston hankinnassa, kuten ilmakuvauksissa Jokin muunlainen yhteistyö Kuva 14. erilaiset yhteistyön muodot kantakarttojen laadinnassa ja ylläpidossa kuntien välillä. Konsulttien rooli saattaa vaihdella paljon kunnasta toiseen. Jotkut kunnat tilaavat ulkopuolelta esimerkiksi pelkän ilmakuvauksen ja jatkavat kartoitusta sen pohjalta itse. Monet kunnat tarkensivat vastausta niin, että konsulteilta tilataan laajat uusien alueiden kartoitukset, mutta ylläpito ja jatkuva päivitys tapahtuvat kunnan toimesta. Konsulttien käyttö näyttäytyy mielenkiintoisena, kun vastauksia verrataan kunnan kokoon. Kaikkein suurimmissa kunnissa yli puolet kunnista ylläpitää kantakarttaa kokonaan itse. Kaikki kunnat, joissa konsultit vastaavat kantakartan laadinnasta ja ylläpidosta kokonaan, ovat alle 10 000 asukkaan kuntia. Alle 6000 asukkaan kunnissa pelkkiä konsultteja käyttää kolme neljäsosaa kunnista. Sekä kunnan omaa työtä että konsultteja käyttäviä kuntia on kaikissa kokoluokissa. Hieman yllättäen konsulttien käyttö ei kuitenkaan näytä lisääntyvän suoraviivaisesti kunnan koon pienentyessä. Kaikkein suurimman kokoluokan jälkeen 6000-10 000 asukkaan kokoluokassa on eniten kuntia, jotka ylläpitävät kantakarttaa kokonaan itse. Kuvaaja muistuttaa aiempaa kuvaajaa siitä, päivitetäänkö kantakarttaa jatkuvasti vai määrävälein (kuva

Vastanneista kyseisen kokoluokan kunnista 7), ja näillä kahdella kysymyksellä on myös selkeä yhteys. Pienissä kunnissa kantakartan päivittäminen kokonaan tai osittain tarkoittaa käytännössä sitä, että tämä kertaluontoinen kartoitustyö tilataan joltain ulkopuoliselta yritykseltä. Vastaavasti ei ole tiedossa, että yksikään konsulttiyritys hoitaisi kantakartan jatkuvaa ylläpitoa, vaan konsulteilta tilattava työ on aina tapauskohtaista. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Kantakartan laadinta ja päivitys konsulttien käytön näkökulmasta eri kokoisissa kunnissa 154 vastausta Vain konsulttien toimesta Sekä kunnan että konsulttien toimesta Vain kunnan toimesta 10 % 0 % Kaikki kunnat yli 50 000 20 000 50 000 10 000 20 000 6000 10 000 alle 6000 asukasta kunnassa Kuva 15. Konsulttien käytön jakautuminen kantakartan laadinnassa kuntien kokoluokkien mukaan. 9 Kantakarttojen saatavuus Kantakartat ovat verovaroin tuotettua tietoa, jota myös kansalaiset saavat ostaa kunnilta omaa käyttöä varten. Kantakartan julkaiseminen kokonaan avoimena aineistona ei ole yleistä, mutta ainakin Tampereella näin on jo tehty. Kyselyn lopussa oli muutama kysymys kantakartta-aineistojen saatavuudesta asiantuntijamielessä. Ensimmäinen kysymys koski rajapintoja, jotka ovat vähitellen yleistyneet paikkatietoaineistojen jakamisen muotona. Merkittävästi rajapintoja ei kunnilla ole kuitenkaan vielä käytössä. Vain 31 % vastanneista kunnista kantakartta on saatavilla jonkinlaisen rajapinnan kautta. Rasterirajapinnat ovat vektorirajapintoja yleisimpiä, WMS-rajapinta oli käytössä yhteensä 28 % vastanneista ja WFS-rajapinta 14 % vastanneista. Molemmat rajapinnat olivat 11 % vastanneista. Viidellä kunnalla WFSrajapinta oli saatavilla palveluntarjoajan kautta rajapinnassa, näistä kunnista kahdella tämä oli ainoa rajapinta. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto.

3 % 11 % 17 % Rajapintapalvelut Kantakartta on saatavilla vain WFS-rajapinnassa Kantakartta on saatavilla sekä WFS- että WMS-rajapinnassa Kantakartta on saatavilla vain WMS-rajapinnassa Kantakartta ei ole saatavilla rajapinnassa 69 % 151 vastausta Osuus vastanneista kunnista Kuva 16. Kantakarttojen saatavuus rajapintojen kautta eri kunnissa. Missä formaateissa kantakartta-aineisto on saatavilla? 138 vastausta Vastanneista kunnista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% dwg 94,2 % shape mif KuntaGML dgn 23,9 % 21,0 % 19,6 % 19,6 % xci pdf tif dxf 3,6 % 3,6 % 2,2 % 2,2 % Kuva 17. Kantakarttojen saatavilla olevat formaatit yleisyyden mukaan järjestettynä.

Toinen kysymys koski erilaisia tiedostomuotoja, joissa kantakartta-aineistot ovat saatavilla. Eri vaihtoehtoja eri tiedostomuodoille ja formaateille on lukuisia. Ylivoimaisesti yleisimmin saatavilla oleva muoto on dwg, joka on myös ainoa joka on lähes kaikilla vastanneilla kunnilla mahdollinen. Dwg:n jälkeen shapefile, mif, KuntaGML ja dgn olivat mahdollisia formaatteja kukin noin viidenneksellä vastanneista kunnista. Loput vaihtoehdot olivat melko marginaalisia. Kunta sai valita useamman vaihtoehdon, ja hyvin moni kunta oli maininnut useamman formaatin. Käytännössä katsoen monessa kunnassa kantakartta on saatavilla missä tiedostomuodossa tahansa. Kyselyssä oli myös muutamia kysymyksiä, joita ei tässä raportissa ole käsitelty. Aineisto mahdollistaisi lukuisten muidenkin kuvaajien tekemisen, esimerkiksi ainoassakaan tässä esitetyssä kuvaajassa ei ole verrattu ristiin eri kysymysten vastauksia. Myös kuntien kokoluokkien tarkastelu mahdollistaisi vielä monenlaisia analyysejä. Erikokoisilla kunnilla on selvästi erilaiset käytännöt kantakarttojen ylläpidossa, mikä on otettava huomioon kantakartoista puhuttaessa. Vaikka kantakartat ovat joka kunnassa melko samannäköisiä, niiden ominaisuudet ja ylläpito eivät ole yksiselitteisiä asioita. Jokaisessa kunnassa tilanne on yksilöllinen. KMTK-hankeen ajantasainen tieto löytyy hankeen nettisivuilta osoitteesta kmtk.maanmittauslaitos.fi. Jos haluat saada lisätietoa kyselystä tai olet kiinnostunut sen tarkemmista tuloksista, voit ottaa yhteyttä osoitteeseen kmtk@maanmittauslaitos.fi.