PESÄPALLO TILAA ONNISTUA KANSALLISPELI - KOHTAAMISIA 90 VUOTTA. Pesäpalloliiton toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012

PESÄPALLO TILAA ONNISTUA KANSALLISPELI - KOHTAAMISIA 90 VUOTTA Pesäpalloliiton toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012 Liittojohtokunnan esitys liittokokoukselle 1.11.2011

Sisällysluettelo Toiminnan tarkoitus s. 3 Strategia 2012-2015 s. 3 Pesäpalloliikkeen arvot s. 4 Pesäpalloliikkeen strategiset tavoitteet s. 5 Painopiste 2012 2013 s. 7 Liikkeen toimintasektorit 2012 2013 s. 7 Toimintasuunnitelma 2012 - päätavoitteet s. 10 Nuorisotoiminta s. 10 Kilpailutoiminta s. 13 Koulutustoiminta s. 20 Valmennustoiminta s. 25 Viestintä s. 26 Harraste - ja terveysliikunta s. 29 Markkinointi s. 31 Itäinen alue s. 33 Arvo-ottelut s. 37 Senioritoiminta s. 38 Hallinto s. 39 Varainhankinta s. 40 Juhlavuosi s. 41 Kansalaistoiminta s. 44 Seuratoiminta s. 44 Tuomaritoiminta s. 45 Maakunnat s. 47 Liiton yhteistoiminta muiden toimijoiden kanssa s. 49 Palkitsemiset s. 49 Järjestötoiminta s. 49 Kansainvälinen toiminta s. 50 Talousarvio 2012 s. 51 2

SUOMEN PESÄPALLOLIITTO RY Toiminnan tarkoitus: Pesäpalloliiton sääntöjen 2 :n mukaan liiton toiminnan tarkoituksena on: Kansallispelimme pesäpallon ja vastaavanlaisen lyömäpalloilun edistäminen, kehittäminen ja valvominen, kilpailu-, nuoriso- ja kuntoliikuntatoiminnan harjoittaminen sekä toimiminen mainittuja toimintoja harjoittavien jäsentensä valtakunnallisena yhdyselimenä. Vuonna 2012 pesäpalloliikkeen (PPL, Superpesis, maakunnat) keskeiset tavoitteet ovat; 1. lasten ja nuorten liikunnan ja leiritoiminnan kehittäminen 2. seuratoiminnan ammattimaisuuden kehittäminen 3. saattaa harraste- ja terveysliikunta luontaiseksi osaksi seuratoimintaa 4. koulutusmateriaalin ja organisaation uudistaminen 5. motivoitunut, itsenäinen ja oma-aloitteinen henkilöstö 6. uudistunut laadukas kilpailutoiminta 7. kotiseuratoiminnan vakinaistaminen 8. talouden pohjan kehittäminen ja vakauttaminen 9. katsojien ja pelaajien olosuhteiden parantaminen PESÄPALLOLIIKKEEN STRATEGIA 2012-2015 Missio Pesäpallo on suomalainen peli Visio Laadukas seuratoiminta kehittää yksilön toimintamahdollisuuksia yhteisössä läpi elämänkaaren. Päämäärät Pesäpalloa pelataan kaikkialla Suomessa Seuratoiminta on laadukasta koko elämän jatkuvaa yhdessäoloa Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa pesäpalloa 3

Unelmat (tavoitteet) 2015 Huippupesäpallo (Superpesis): Pesäpallo on Suomen suosituin kesäurheilumuoto, katsojakeskiarvo miesten superpesiksessä on 2500 ja naisten superpesiksessä sekä miesten ykköspesiksessä 1000. Suurkaupungit ovat mukana ketjussa. Nuoret, lapset, kilpaurheilijat: Jokainen lasten ja nuorten joukkueen valmentaja on koulutettu. Pelaajalisenssejä lunastetaan 20500 (mukana pesiskoulut). Harrastepesäpallo: Rekisteröityjä harrastepesispelaajia on 30000 ja kaikille järjestetään laadukasta, ohjattua ja monipuolista liikuntaa. Resurssit: Pesäpalloliiton liikevaihto on 2,3 miljoonaa euroa ja Superpesis Oy:n 1,0 miljoonaa. Viestintä: Jokaisella seuralla ja maakunnalla on toiminnassaan ammattitaitoinen ja sitoutunut viestintävastaava. PESÄPALLOLIIKKEEN ARVOT Tasa-arvo - sukupuolten - ikäryhmien - alueiden Pesäpallo on Suomen kansallispeli - kehittäminen omissa käsissämme Moniarvoisuus - monipuolisuus - kaikkien harrastettavissa huippu-urheilua 4

PESÄPALLOLIIKKEEN STRATEGISET TAVOITTEET Huippu-urheilu, Superpesis, PPL on lajin kattojärjestö Markkinointi ja viestintä: - uusia kumppaneita 150 000 euron arvosta - tv-otteluja 25-30 - Itä Länsi tapahtuman uudistaminen - suurkaupungit mukana huippupesäpallossa Vastuu johtokunnassa UNTO VÄISÄNEN (Petri Kaijansinkko) Lapset ja nuoret, leiritysjärjestelmän kehittäminen Kaikilla lapsilla oltava mahdollisuus kokea leirit: - leiritoiminnan uudistaminen ja terävöittäminen Toimimme aktiivisesti kouluissa: - opettajien koulutus, opettajien koulutuslaitokset - miljoonakoppia projekti valtakunnalliseksi - tuntimallit ja muu materiaali ajan tasalle ja hyvin saataville Pesiskoulutoiminnan kehittäminen: - liittojohtoinen pesiskoulujärjestelmä Vastuu johtokunnassa JARI KARJANLAHTI (Jari Malinen) Huippu - ja kilpaurheilijoiden määrän turvaaminen Toimiva kilpailujärjestelmä: - nuorten sarjatoiminnan monipuolistaminen - maakunta- ja suomensarjojen arvostuksen lisääminen Alue- ja maakuntatoiminta vastaa haasteisiin: - harrastusmahdollisuuksien lisääminen Vastuu johtokunnassa SEPPO MUSTONEN (Sami-Petteri Kivimäki) Kotiseuratoiminta, varmistetaan yhteisöllisyyden toimivuus Seuratoimintaa läpi elämän: - motivoiva ja innostava seuratoiminta, koulutus Yhtenäinen pesisperhe, lapset, nuoret, aikuiset, seniorit: - pesäpallo yhdistää sukupolvet Vastuu johtokunnassa SANNA PITKÄNEN (Arto Ojaniemi) 5

Harraste- ja terveysliikunta Harrastamismahdollisuuksien lisääminen: - hitterin levittäminen seurojen ulkopuolelle - uudet kilpailumuodot - kuntopesiksen SM-turnauksen uudistaminen Yhteistyö ja ympärivuotinen toiminta: - harrastepesäpallosta osa seuratoimintaa Vastuu johtokunnassa JUSSI MERILÄINEN (Satu Mikola) Talous ja hallinto, varainhankinta 80 % liikevaihdosta Aktiivinen hankkeiden käynnistäminen: - uudet rahoituskanavat - uudet hankkeet Uudet kumppanuudet: - leirit, koulupesis ja harrastepesäpallo (35 ja 45 SM) Vastuu johtokunnassa PÄIVI PESSI-JÄRVENPÄÄ (Arto Ojaniemi) Tuomaritoiminta, varmistetaan ammattitaito ja tuomareiden määrä Koulutukseen lisää uusia resursseja: - seurojen tuomaritoiminnan kehittäminen - maakuntien ja alueiden koulutuksen uudistaminen - leiritoiminnan kehittäminen tarkkailijoiden rekrytointi Vastuu johtokunnassa SAMI RITOLA (Tuomarijohtaja) Koulutus- ja valmennustoiminta, osaamisen lisääminen Koulutusjärjestelmän kehittäminen: - koulutusmateriaalin uudistaminen - toimivan kouluttajaverkoston luominen - tutkimustoiminnan hyödyntäminen - koulutusvelvoitteiden laajentamien - kouluttajakoulutus - pelaajapolku - uudistettu neliportainen seurakoulutusjärjestelmä Lajin elinvoimaisuuden turvaaminen: - ammattitaidon lisääminen nuorten toiminnassa - seuratoimijoiden monipuolinen koulutus - henkilöiden rekrytoinnin koulutus Vastuu johtokunnassa ARTO LUOMA (Risto Ojanperä) 6

Viestintä ja markkinointi Lajin arvomaailma tunnetaan: - koko lajin viestintästrategia ja -suunnitelma Huippupesäpallo kiinnostaa: - huippuseurojen toiminnan ammattimaisuus - alueellisen markkinoinnin kehittäminen - valtakunnallinen näkyvyys kasvaa - Itä Länsi uudistuu Vastuu johtokunnassa PÄIVI PESSI-JÄRVENPÄÄ (Antti Kallio,Petri Kaijansinkko) Yhteiskuntasuhteet, lajin arvostuksen nostaminen OPM:n toiminta-avustus oikealle tasolle: - 10% nousu vuonna 2012 Päättäjien lajituntemuksen lisääminen: - kaikkien päättäjien tutustuttaminen lajiin - yritysjohtajat mukaan kansallispeliin Olosuhteiden kehittäminen: - viihtyvyyden lisääminen, katsomot, myyntipaikat - median toimitilat - katetut katsomot Superpesiksessä 2014 Vastuu johtokunnassa OSSI SAVOLAINEN (Arto Ojaniemi) LIIKKEEN TOIMINNAN PAINOPISTE 2012 SEURATOIMINTA - seurakäynti vuoden 2012 aikana jokaiseen seuraan - alueellinen koulutus, väärät pois - kohtaamiset, juhlavuosi 2012 (juhlavuoden toimintasuunnitelma) LIIKKEEN TOIMINTASEKTORIT 2012 1. NUORISOPESIS Lasten ja nuorten toiminta on pesäpalloliikkeen arvomaailman keskeisin kohderyhmä. Pesäpalloliikkeen tulee turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa lajia. Samoin liikkeen on pidettävä huoli siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua joko valtakunnalliselle tai alueelliselle pesäpalloleirille. Valtakunnallinen lasten ja nuorten toiminta on leiritoimintaa, koulu- ja päiväkotitoimintaa, pesiskoulutoimintaa sekä Nuoren Suomen arvomaailman ja laatukriteereiden mukaista sinettiseuratoimintaa. 7

Lasten ja nuorten toimintaan liittyvä Koulutus- ja valmennustoiminta sekä kilpailutoiminta on esitetty toimintasuunnitelman omissa osioissaan. Koulutus- ja valmennustoiminnassa tavoitteena on ottaa käyttöön uusi työn alla oleva pesispelaajan pelaajapolku ja se, että jokaisessa lasten ja nuorten joukkueessa olisi koulutusjärjestelmän mukaan koulutettu valmentaja vuoteen 2015 mennessä. Lasten ja nuorten toiminnan kehittämien tapahtuu saadun palautteen, erilaisten hankkeiden sekä maakuntien ja seurojen kanssa sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Valtakunnalliset lasten ja nuorten seuratoimintaan liittyvät avustus- ja tukihakemukset käsitellään niistä annetun erillisen ohjeistuksen ja aikataulun mukaan. 2. KILPAILUTOIMINTA Kilpailutoiminnan tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle halukkaalle osallistuminen kilpapesäpalloon. Lisäksi kilpailujärjestelmän tavoitteena on luoda nuorille innostava ja tavoitteellinen sarjatoiminta. 3. KOULUTUSTOIMINTA Koulutustoiminnan tavoitteena on taata kaikille pesäpallon harrastajille laadukkaita, hyvät tieto-taidot hallitsevia valmentajia ja ohjaajia. Koulutustoiminta antaa valmentajille ja ohjaajille neliportaisen koulutusjärjestelmän puitteissa hyvät perustiedot ja -taidot, joita kukin valmentaja voi syventää jatkokoulutuksissa. Lisäksi koulutustoiminnan tavoitteena on huolehtia jäsenseurojen koulutustarpeista niin valmennuksellisissa kuin seuratoiminnan kehitystarpeissa 4. VALMENNUSTOIMINTA Valmennustoiminnan tavoitteena ja tehtävänä on antaa pelaajille, valmentajille ja pelinjohtajille käytännön tason valmennusta. Lukkari- ja pelinjohtajavalmennus ja erilaiset valmennusseminaarit toimivat käytännön tason tilaisuuksina, ja antavat suoraa valmennusta joka johtaa omaehtoisen valmentautumisen lisäämiseen, ja innostaa itsensä kehittämiseen. 5. VIESTINTÄ Tavoitteena on tietotekniikan osaamisen päivittäminen organisaatiossa nykypäivää vastaavalle tasolle. Lisäksi kehityskohteena on sähköisen verkon parempi hyödyntäminen ja asiakkaiden tehokkaampi palveleminen. Tulospalvelu on kehitettävä nykypäivän vaatimuksien mukaiseksi. 6. HARRASTE- JA TERVEYSLIIKUNTA Pesäpalloliikkeen tavoitteena on olla maan johtavien harraste- ja terveysliikuntajärjestöjen joukossa vuonna 2012. Tavoitteena on harrastemahdollisuuksien ja harrastajien lisääminen sekä alueellisesti kattavan ohjaajaverkoston luominen sekä laadun varmistaminen. 8

7. MARKKINOINTI Lajin markkinoinnista vastaa Superpesis Oy. Lisäämällä ja vapauttamalla Superpesis Oy:n resursseja myyntiin ja markkinointiin vahvistetaan koko pesäpalloliikkeen julkista kuvaa. Positiivinen näkyvyys on yksi liikkeen elinehdoista. 8. ITÄINEN ALUE Itäisen alueen toiminnan tarkoituksena on kehittää ja lisätä pesäpallon kilpailu-, valmennus- ja harrastustoimintaa Karjalan ja Savon alueilla. Perustoimintojen lisäksi toiminnan kasvua tukevat tavoitteet liittyvät pesiskoulutoiminnan kehittämiseen, valmentajien tehostettuun koulutukseen, seurayhteistyön ja viestinnän kehittämiseen, aluesarjatoimintaan ja nuorisotuomareiden koulutukseen. 9. ARVO-OTTELUT Arvo-otteluiden tavoitteena on lajin julkisuuskuvan kirkastaminen ja markkinoinnin sekä näkyvyyden lisääminen ja tukeminen. 10. SENIORITOIMINTA Toiminnan tavoitteena pitää entiset aktiivit ja muut seuratoimijat lajin parissa sekä luoda alueellisia tai paikallisia klubeja, joiden toiminta-ajatuksena on pesäpallotoiminnan edistäminen ja tunnetuksi tekeminen. 11. HALLINTO JA TALOUS PPL:n talouspohjaa on kehitettävä uusien rahoituskanavien avulla ja myyntituotteiden avulla. Yhteistoimintasopimusten osuus liiton liikevaihdossa on vihdoinkin saatava nousemaan. Valtionohjauksen muuttuessa on syytä varautua nykyisten toimintaavustusten myöntämisperusteiden muutoksiin. 12. VARAINHANKINTA Liiton varainhankinta koostuu pääsääntöisesti kilpailutoiminnan sarja- ja seuraedustuksen muutosmaksuista sekä lisenssimaksuista. Toiminnan tavoitteena on lisätä lisenssipelaajien määrä ja sitä kautta kasvattaa varainhankintaa. 13. JUHLAVUOSI 2012 Lajin täyttäessä 90 vuotta vuosi aloitetaan Lauri Tahko Pihkalan syntymäpäivänä 5.1. julkaistavalla novellilla, mitä jos Tahko ei olisi ja loppiaishitteri tapahtumalla.juhlavuosi huipentuu juhlavuoden gaalaan marraskuun lopulla 2012. 14. KANSALAISTOIMINTA KOTISEURATOIMINTA Kotiseuraprosessin keskeinen toimintatapa on kohtaamiset eli ihmisten ja sukupolvien välinen suora vuorovaikutus. Yhteisöllisyys, kansalaistoiminta ja seurakohtaamiset ovat pesäpalloliikkeen keskeisin tapa sitouttaa ihmiset läpi elämän kestävälle pesisuralle. 9

15. SEURATOIMINTA Pesäpalloliikkeen ja lajin sydän on seuratoiminta. Liikkeen toiminnan painopiste on seuratoiminnan kehittämisessä ja osaamisen lisäämisessä sekä seuratoimijoiden rekrytoinnissa. 16. TUOMARITOIMINTA Tuomaritoiminnan kehittämisessä on myös kiinnitettävä huomiota seuratoimintaan. Seurassa tulee olla tuomarivastaava, joka ottaa vastuun tuomareiden rekrytoinnista. 17. MAAKUNNAT Maakunnat ovat yhteistyössä Pesäpalloliiton kanssa toteuttamassa juhlavuoden ohjelmaa. Lisäksi maakunnat ottavat vastuun alueellisten joukkuemäärien lisäämisestä ja pesiskoulujen toiminnan kasvusta. TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Nuorisotoiminta Nuorisotoiminnasta liitossa vastaa nuorisopäällikkö Jari Malinen. Nuorisopäällikön apuna toimii leirien kilpailutoiminnan johtoryhmä, johon vuonna 2012 kuuluvat Seppo Mustonen, Timo Pikki ja Sami Ritola. A. LASTEN TOIMINTA 6-14 v 1. Valtakunnalliset pesäpalloleirit (F-,E,- ja D-ikäisille/alle 10, 12 ja 14 -vuotiaille) A. Jokaisen lapsen ja nuoren on halutessaan päästävä osallistumaan joko valtakunnalliselle tai alueelliselle pesäpalloleirille. B. Leirien tulospalvelun kehittäminen. C. Leirien kilpailutoiminnan kehittäminen. D. Valtakunnallisen ja maakunnallisen leirijärjestelmän kehittäminen. E. Leiritoiminnalle yhteistyökumppani F. Juhlavuoden ilme näkyy leireillä A. Vuoden 2012 valtakunnalliset pesäpalloleirit järjestetään seuraavasti: Naperoleiri, Tampere, 14.-17.7.2012 Tenavaleiri, Sotkamo, 22.-27.7.2012 Suurleiri, Varkaus, 1.-6.7.2012 Nuorisoleiri, Seinäjoki, 29.7.-3.8.2012 10

B. Pesäpalloliitto järjestää leirijäljestäjille yhteistä ja toimialakohtaista koulutusta. C. Leiriopasteiden uusimista jatketaan. D. Pesisleirin Järjestäjän Opas päivitetään saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella. E. Määritellään ja otetaan käyttöön uusi tulospalveluohjelma. F. Järjestetään koulutus- ja suunnittelutilaisuus maakunnan toiminnanjohtajille ja kilpailupäälliköille leiritoiminnan kehittämiseksi. G. Leiritoimintaan liittyvät tunnusluvut kootaan leirimarkkinoinnin työkaluksi. H. Uuteen leirimitaliin juhlavuoden ilme I. Markkinoidaan leiritoimintaa ainakin yhden valtakunnallisen yhteistyökumppanin löytämiseksi. Vastuu: Jari Malinen, Juha Tikkanen, Antti Kallio 2. Koulu- ja päiväkotitoiminta A. Viitepeli Hitteriä pelataan kouluissa B. Tehdään Naperopesis päiväkoteihin toimintasuunnitelma C. Miljoonakoppia kisan uudistamisen aloittaminen D. Koulutoiminnan tehostaminen A. Hitterin leivittäminen kouluihin Nuoren Suomen lajiliittohankkeen myötä. Jos tukea ei saada, tehdään toiminnasta uusi suunnitelma. B. Tehdään suunnitelma siitä, miten naperopesäpallo viedään päiväkoteihin. C. Juhlavuonna järjestettävää Miljoonakoppia kisaa uudistetaan saadun palautteen perusteella. D. Opettajakoulutusta tehostetaan erillisen suunnitelman avulla. Vastuu: Jari Malinen, Sami-Petteri Kivimäki, Mika Helminen, Mika Mikola 3. Pesiskoulutoiminta A. Tukea maakuntia ja seuroja valtakunnallisen pesiskoulumallin toteuttamisessa. B. Kasvattaa pesiskoululisenssien määrä 1,2 kertaiseksi (n. 5000 kpl. ) vuoteen 2015 mennessä. A. Järjestetään tarvittaessa maakunnille suunnattu valtakunnallinen pesiskoulurehtoreiden koulutustilaisuus. B. Uudistetaan koulutusta saadun palautteen myötä. Vastuu: Jari Malinen 11

4. Sinettiseuratoiminta A. Osallistutaan uusien kriteereiden käyttöönottokoulutukseen ja otetaan käyttöön uudet sinettiseura kriteerit. B. Sinettiseurojen auditointi. A. Uudet sinettiseurakriteerit otetaan käyttöön viimeistään toimintavuoden alussa. B. Jatketaan tiivistä yhteistyötä Nuoren Suomen ja muiden lajiliittojen kanssa sekä lajin omien sinettiseurojen tai sinettiseurahankkeessa olevien seurojen kanssa. C. Suoritetaan sinettiseurojen auditointi Nuoren Suomen aikataulun mukaisesti. Vastuu: Jari Malinen 5. Kehityshankkeet A. Tukea seuroja paikallistukihankkeissa. B. Lajiliittohankkeen toteuttaminen. A. Opastetaan seuroja Nuoren Suomen paikallistukihankkeiden laatimisessa. B. Suunataan seurojen hankehakemukset valtakunnallisesti tärkeiden asioiden kehittämiseen. C. Käsitellään seurojen tekemät hankehakemukset erillisen aikataulun mukaan. D. Jatketaan Hitteri -hankkeen toteuttamista tuen varmistuttua. Vastuu: Jari Malinen B. NUORTEN TOIMINTA 15-20 V. 1. C- ikäisten leiritoiminta (alle 16 -vuotiaat). A. Leirien tulospalvelun kehittäminen. B. Leirien kilpailutoiminnan kehittäminen. C. Valtakunnallisen ja maakunnallisen leirijärjestelmän kehittäminen. D. Leiritoiminnalle yhteistyökumppani. E. Leiriin karsintasarjan kehittäminen (toimenpiteet kohta kilpailutoiminta) A. Vuoden 2012 valtakunnalliset pesäpalloleirit järjestetään seuraavasti: 12

Naperoleiri Tampere, 14.-17.7.2012 Tenavaleiri Sotkamo, 22.-27.7.2012 Suurleiri Varkaus, 1.-6.7.2012 Nuorisoleiri Seinäjoki, 29.7.-3.8.2012 B. Pesäpalloliitto järjestää leirijäljestäjille yhteistä ja toimialakohtaista koulutusta. C. Leiriopasteiden uusimista jatketaan. D. Pesisleirin Järjestäjän Opas päivitetään saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella. E. Määritellään ja otetaan käyttöön uusi tulospalveluohjelma. F. Järjestetään koulutus- ja suunnittelutilaisuus maakunnan toiminnanjohtajille ja kilpailupäälliköille leiritoiminnan kehittämiseksi. G. Leiritoimintaan liittyvät tunnusluvut kootaan leirimarkkinoinnin työkaluksi. H. Markkinoidaan leiritoimintaa ainakin yhden valtakunnallisen yhteistyökumppanin löytämiseksi. Vastuu: Jari Malinen, Sami-Petteri Kivimäki, Mika Helminen, KJR 2. KILPAILUTOIMINTA Kilpailutoiminnan organisaatio 2012: Kilpailupäällikkö Sami-Petteri Kivimäki Kilpailusihteeri Helena Koukkari Kilpailun johtoryhmä: Seppo Mustonen (pj) Antti Aine Juha Korhonen Jari Malinen A. LASTEN TOIMINTA 6-14 V 1. Valtakunnallisten leirien sarjatoiminnan ja sarjajärjestelmien yhtenäistäminen A. Pelimäärien tasapuolisuuden varmistaminen leiritoiminnassa, leirien kilpailutoiminnan toimivan kilpailujärjestelmän tukeminen A. Tehdään tarvittavat muutokset leirien 2012 sarjajärjestelmiin (kaaviot) edellisen vuoden kokemusten perusteella, naperoleirille laaditaan uudet kaaviot, laaditaan valtakunnalliset periaatteet leirien lohkojakoihin Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, Sami Ritola 13

2. Valtakunnallisten leirien kilpailumääräyksien ja pelisääntöjen kehittäminen A. Naperopesissääntöjen kehittäminen, leirien kilpailutoiminnan kehittäminen A. Luodaan suunnitelma kilpailumääräyksien ja naperosääntöjen kehittämistoimenpiteistä Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, kilpailun johtoryhmä 3. Leirien kilpailutoiminta A. Osaamisen lisääminen leirien kilpailuorganisaatioiden osalta B. Nykyaikainen tulospalveluohjelma A. Leirien kilpailutoiminnasta vastaavien koulutustilaisuudet B. Uusitaan valtakunnallisten leirien tulospalveluohjelma Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, Antti Kallio, Sami Ritola 4. Leirien kilpailutoiminnan kehittämisseminaarit A. Leirien kilpailutoiminnan kehittäminen yhteistyössä seurojen kanssa B. Jokaisella leirillä järjestetään kehittämisilta (=ideariihi) leirien kilpailutoiminnan kehittämiseksi Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, Jari Malinen, kilpailun johtoryhmä 5. Hitterin SM-kisat D- ja E-ikäisille joukkueille A. Hitterin suosion kasvattaminen, maakunnallisen ja valtakunnallisen järjestelmän luominen hitterin SM-kisoille 14

A. Alueelliset alkukarsinnat, hitterin valtakunnalliset SM-lopputurnaukset Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, Mika Helminen, maakuntajohtajat B. NUORTEN TOIMINTA 15-20 V. 1. Joukkuemäärien kasvattaminen vuosien 2012-2014 aikana (A-, B- ja C ikäiset) A. Nuorten sarjojen joukkuemäärien ja harrastajamäärän, kasvattaminen, pesäpallon tulevaisuuden turvaaminen A. Kriteeristön laatiminen joukkuemäärävelvoitteista Superpesikseen ja Ykköspesikseen 2014 alkaen, kilpailuseminaari nuorten sarjatoiminnan kehittämisestä Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, kilpailun johtoryhmä 2. Nuorten sarjajärjestelmien ja sarjatoiminnan kehittäminen A. A-poikien ja B-tyttöjen Superpesiksen sarjatoiminnan ja sarjajärjestelmien kehittäminen, harrastesarjat B-ikäisille B. Tutkitaan eri mahdollisuuksia tyttöjen ja poikien Superpesiksen ja B-poikien SMsarjan sarjajärjestelmien kehittämiseksi ja B-ikäisten harrastepelaajien sarjatoiminnan käynnistäminen Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, kilpailun johtoryhmä 3. Valtakunnallisen leirin kilpailutoiminnan kehittäminen A. C-ikäisten leirien kilpasarjan kehittäminen 15

B. A. Luodaan järjestelmä kilpasarjaan pääsevien joukkueiden osalta C-ikäisten SMkarsinnassa Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, kilpailun johtoryhmä 4. Hitterin, SM-kisat A-, B- ja C-ikäisten joukkueille A. Hitterin suosion kasvattaminen, maakunnallisen ja valtakunnallisen järjestelmän luominen Hitterin SM-kisoille A. Alueelliset alkukarsinnat, Hitterin valtakunnalliset SM-lopputurnaukset Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, maakunnat C. AIKUISTEN TOIMINTA 21 V. -> 1. Naisten Ykköspesiksen ja miesten suomensarjan sarjalisenssi käyttöönoton valmistelu vuodelle 2013 A. Taloudellisten, toiminnallisten ja kilpailullisten edellytysten varmistaminen sarjatoimintaan A. Seurojen hyväksyntä aiemmin valmisteltuun lisenssijärjestelmään, seurakoulutus Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, kilpailun johtoryhmä 2. Miesten ja naisten Superpesiksen ja miesten Ykköspesiksen sarjalisenssin kehittämistoimenpiteet A. Sarjatoiminnan kehittäminen A. Kehittämistoimenpiteiden valmistelu yhdessä seurakokouksien kanssa Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, Petri Kaijansinkko, kilpailun johtoryhmä 16

3. Joukkuemäärien kasvattaminen vuosien 2012-2014 aikana A. Maakuntasarjojen joukkuemäärän kasvattaminen 20 prosentilla A. Sarjojen näkyvyyden ja ammattimaisuuden lisääminen Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, Antti Kallio 4. Sarjajärjestelmät valmiina vuosille 2013-2014 huhtikuussa 2012 A. Sarjajärjestelmien kehittäminen B. Karsintojen palauttaminen pesäpallon pääsarjoihin A. Sarjajärjestelmäperiaatteiden vuosittainen vahvistaminen ennen edeltävän kauden alkua Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, kilpailun johtoryhmä 5. Pelaajasiirtojärjestelmän edelleen kehittäminen A. Seurasiirtojen sähköisen palvelun kehittäminen A. Seuraedustuksen muutoksien maksujen automatisointi Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, Sami Ritola, Merja Ahokas 6. Seurojen tulospalveluhenkilöstön koulutus A. Seurojen tulospalveluhenkilöstön lisääminen, toiminnan laadukkuuden varmistaminen 17

A. Alueelliset koulutustilaisuudet B. ATK-kirjurikoulutusohjelmaan käyttöönottaminen Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, Timo Pikki 7. Rekisteröidyt harrastajat A. Lisenssimäärän kasvattaminen 18000 B. Luetteloituja harrastajia 20000 A. Lajin kilpailutoiminnan ja harrastetoiminnan kiinnostavuuden varmistaminen B. Harrastelisenssin vastikkeellisuutta kehitetään edelleen. Lisenssijärjestelmän kehittämistoimenpiteiden valmistelu lisenssikauden 2011 pohjalta C. Pesiskoululaisten rekisteröinnin kehittäminen Vastuu: Arto Ojaniemi, Sami-Petteri Kivimäki, kilpailun johtoryhmä 8. Välineiden saatavuuden varmistaminen A. Kaikille välineille luodaan hyväksymisjärjestelmä A. Yhteistyön lisääminen välinevalmistajien kanssa B. Pesäpallojen testaaminen yhteistyössä KIHUn kanssa C. Kokonaisvaltainen virallisten välineiden luettelointi Vastuu: Kilpailupäällikkö, välinevalmistajat 9. Olosuhteiden kehittäminen A. Katetut katsomot superpesikseen vuosien 2013-14 aikana, miehet 1500 ja naiset 500 B. Sarjatasoittain vaatimusluokitus C. Hiekkatekonurmikenttäpakollinen naisten ykköspesiksessä ja miesten suomensarjassa 2013 18

A. Superpesiksessä valmis suunnitelma ja vaatimukset katettujen katsomoiden osalta valmiina kevään 2012 aikana B. Kaupunki- ja kuntakohtaiset päätökset vuoden 2012 aikana. C. Olosuhdevaatimusten luokituksen laatiminen eri sarjatasoille Vastuu: Arto Ojaniemi, Petri Kaijansinkko, Sami-Petteri Kivimäki, kilpailun johtoryhmä 10. Antidoping A. Valistus ja tietoisuuden lisääminen kaikilla toimintasektoreilla A. Pesäpallon antidopingohjelman toteuttaminen ja edelleen kehittäminen Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, kilpailun johtoryhmä D. SEURATOIMIJAT JA HARRASTAJAT 40 V. -> 1. Harmaakarhujen SM-turnauksen kehittäminen A. Joukkuemäärän kasvattaminen kuuteen A. Turnauksen kiinnostavuuden kehittäminen Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, Seppo Mustonen 2. Kuntopesiksen SM-turnauksen uudistaminen A. Joukkuemäärien kasvattaminen A. Perustetaan kehitysryhmä, joka luo suunnitelman tapahtuman kehittämiseksi Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki 19

3. KOULUTUSTOIMINTA Koulutus- ja valmennuspäällikkönä toimii Risto Ojanperä. Lasten ja nuorten koulutus- ja valmennus toiminnan kehittämisessä on mukana myös Sami-Petteri Kivimäki. Itäisellä alueella valmennuksesta ja koulutuksesta vastaa Matti Mansikka. A. LASTEN TOIMINTA 6-14 V. 1. PML - Pesisjuniorin monipuolinen liikunta A. Tavoitteena on antaa lasten ohjaajille ja valmentajille tietoa ja käytännön harjoitusesimerkkejä, joiden avulla pystytään järjestämään lapsille mielekästä sekä lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa. A. Syksyllä 2012 jatketaan PML -kouluttajakoulutusta, tavoitteena 12 uutta kouluttajaa. Tämän jälkeen maakunnat kouluttavat 80 uutta PML -koulutuksen käynyttä ohjaajaa. Vastuu: Risto Ojanperä, Mika Mikola 2. JPVT - Junioripesisvalmentajatutkinto A. Koulutuksen tavoitteena on antaa F-, E- ja D-juniorijoukkueiden valmentajille ja pelinjohtajalle seuraavat tiedolliset ja taidolliset ominaisuudet, jotta he pystyisivät toimimaan mahdollisimman laadukkaasti ko. ikäisten kanssa. Pesäpallon kasvatuksen idea ja toteutuskeinot Juniorijoukkueen valmentajan rooli ja tehtävät Joukkuehengen rakentaminen ja valmentajan vuorovaikutustaidot Pesäpallon harjoittelun painopisteet eri ikävaiheissa Liikuntataitojen oppiminen ja opettaminen Pesäpallon perussuoritusten (lyönti, heitto, kiinniotto ja juoksu) ydinkohdat ja liikekehittelyn eteneminen Junioreiden fyysisten ominaisuuksien kehittäminen Harjoitustapahtuman suunnittelu ja käytännön toteutus Juniorijoukkueen pelinjohtamisen painopisteet Junioripelaajan pelikäsityksen kehittäminen ja pesäpallon taktiikka 20

A. Vuoden 2012 aikana järjestetään 7-8 maakunnassa JPVT tutkinto, joissa koulutetaan yhteensä noin 100 uutta JPVT tutkinnon suorittanutta valmentajaa tai pelinjohtajaa. Vastuu: Risto Ojanperä, Sami-Petteri Kivimäki 3. Lasten- ja nuorten liikuntaseminaari A. Avataan lasten vanhemmille kuinka suuri merkitys on lasten liikuntatottumuksiin tai liikkumattomuuteen vanhempien esimerkillä, koululla ja urheiluseuralla. Mikä vaikutus on asuinympäristöllä, harrastusmahdollisuuksilla ja kuntarakentamisella. Kuinka parhaimmillaan urheiluseura tukee lapsen liikunnallist elämäntapaa. Mikä on valmentajan tai ryhmänvetäjän merkitys positiivisen tunteen saavuttamisessa tämä on kivaa, tänne tulen uudelleen. A. Järjestetään valtakunnallisen Tenavaleirin yhteydessä Sotkamossa avoin lastenja nuorten liikuntaseminaari. Vastuu: Risto Ojanperä, Jani Komulainen, Arto Ojaniemi 4. Vuosivalmennusseminaari A. Vuosivalmennusseminaarissa käsitellään asiakokonaisuuksia, jotka liittyvät lasten, nuorten pesäpallovalmennukseen. A. Pesäpallon vuosivalmennusseminaari lokakuussa 2012. Vastuu: Risto Ojanperä B. NUORTEN TOIMINTA 15-20 V. 1. NPVT - Nuorten pesisvalmentajatutkinto A. 90 uutta NPVT:n käynyttä valmentajaa 21

B. Tavoitteena on antaa C-, B- juniorijoukkueiden valmentajille ja pelinjohtajalle seuraavat tiedolliset ja taidolliset ominaisuudet, jotta he pystyisivät toimimaan mahdollisimman laadukkaasti ko. ikäisten kanssa. Pesäpalloilijan fyysisten ominaisuuksien kehittäminen Nopeuden, voiman ja kestävyyden kehittäminen Ketteryyden, kimmoisuuden ja liikkuvuuden kehittäminen Harjoittelun ohjelmointi Lajiharjoittelu ja taitojen opettaminen Malleja erilaisista käytännön harjoitteista Pelaajan tekniikkasuoritusten analysointi Lyönti- ja heittosuorituksen opettaminen ja korjaavien harjoitteiden tekeminen Teknisesti vaativimpien lyöntisuoritusten ydinkohtien opettaminen Oman joukkueen lajiharjoittelun arviointi ja kehittämiskohteiden valinta Lajiharjoittelun ohjelmointi vuositasolla Taktiikka ja pelinjohto sekä henkinen valmennus Oman joukkueen vahvuuksista lähtevän taktiikan rakentaminen Taktiikan opettaminen pelaajille Pelinjohtajan toiminta harjoituskaudella, otteluun valmistauduttaessa ja ottelun aikana Ottelun analysointi ja pelattujen pelien vaikutus joukkueen harjoitteluun 13-19 v. nuoren psyykkinen kehitys Itseluottamuksen, keskittymiskyvyn ja joukkuehengen kehittämisen keinoja A. Valtakunnalliset 3-osaiset NPVT tutkinnot kuudella paikkakunnalla. Vastuu: Risto Ojanperä, Mika Takalahti, Kimmo Hirsilä, Sami Ritola 2. Valmentajien ja pelinjohtajien lukkarikoulutus A. Pelinjohtajien ja valmentajien lukkarivalmennuksen tietotaidon lisääminen ja ohjeita käytännön toteuttamiseen seuratasolla. A. Nuorten lukkarikoulutus toteutetaan siten, että mukana on pelinjohtajia ja valmentajia (Kuortane, Pajulahti, Tanhuvaara, Rauma/Pori) B. Järjestetään valtakunnallisesti 2-3 koulutustapahtumaa C- ja B-juniori-ikäisille lukkareille ja heidän valmentajille. 22

Vastuu: Risto Ojanperä, Sami-Petteri Kivimäki, Jukka Peltoniemi, Tero Laatikainen, Matti Mansikka ja Mika Takalahti 3. Nuorten huippulukkarikoulutus yhdistettynä yläkoulussa opiskeluun A. Avata yksilölle / pelaajalle koulumaailman mahdollisuuksia huippuvalmennuksen toteuttamiseen opiskelun yhteydessä. Luodaan toimintamalli yläkouluille pesäpallovalmennuksen toteuttajana ja tehostajana. A. Pesäpalloliitto järjestää yhteistyössä Vuokatti Urheiluakatemia, Tenetin yläkoulu ja Vuokatin Urheiluopisto kanssa lukkarikoulutuksen 7.-9. luokkalaisille nuorille. Koulutukseen valinta suoritetaan hakemusten perusteella. Koulutukseen otetaan 10 henkilöä. Vastuu: Risto Ojanperä, Mikko Kuosmanen ja Arto Ojaniemi 4. Valmennuksen juhlaseminaari. Itä Länsi tapahtuma Sotkamo Suomalainen huippu-urheilu muutoksessa mukana kansallispelimme Pesäpallo A. Avataan Huippu-urheilun muutostyöryhmän mietintöä valmentajille, urheilijoille ja urheilijoiden vanhemmille. Tutustutaan muiden lajien nuoriin huippu-urheilijoihin, ja haetaan kosketuspintaa nuorten huippujemme valmentautumiseen. Nostetaan nuorten huippupelaajiemme statusta. B. Luodaan toimintaamme malli, jolla toimimme koulumaailmassa. A. Järjestetään Itä Lännen yhteydessä avoin valmennuksen juhlaseminaari. Vastuu: Risto Ojanperä, Janne Vuorinen ja Arto Ojaniemi 5. Vuosivalmennusseminaari B. Vuosivalmennusseminaarissa käsitellään asiakokonaisuuksia, jotka liittyvät lasten, nuorten pesäpallovalmennukseen. 23

B. Pesäpallon vuosivalmennusseminaari lokakuussa 2012. Vastuu: Risto Ojanperä C. AIKUISTEN TOIMINTA 21 V. -> 1. PLVT - Pesäpallon lajivalmentajatutkinto A. PLVT-tutkinnon keskeisinä tavoitteina ovat lajin kehittäminen, opiskelijoiden pesäpallotietouden jäsentäminen ja uuden tiedon tuottaminen. Tutkinnon lähestymistapa huippupesäpalloon on selkeästi päävalmentaja-/pelinjohtaja-/ lajivalmentaja-lähtöinen. Tulevaisuuden huippupelinjohtajat ja -lajivalmentajat ymmärtävät tarvittavasti kuormitusfysiologian, mutta erityisesti he ovat lajivalmentajia, pelinjohtajia ja johtajia. B. 12 pelinjohtajaa tai valmentajaa suorittaa koulutuksen hyväksyttävästi. A: PLVT 8 aloittaa marraskuulla 2011 Tanhuvaarassa ja päättyy lokakuussa 2012 vuosivalmennusseminaariin. Vastuu: Risto Ojanperä, Matti Mansikka 2. Pääsarjatason pelinjohtajien johtajakoulutus A. Pääsarjatason pelinjohtajien / päävalmentajien ihmisjohtamistaidon kehittäminen, pelinjohtajien ryhmädynamiikan ymmärtäminen, toimintaympäristönhallinta ja toiminta kriisitilanteissa. Mediaosaaminen. A. Järjestetään yhteistyössä Superpesis Oy:n ja palveluyksikön kanssa koulutusviikonloppu pääsarjatason pelinjohtajille. Vastuu: Risto Ojanperä, Juha Tikkanen, Petri Kaijansinkko 3. Valmentajan ammattitutkinto (VAT) A. Valmentajat jotka ovat suorittaneet PPL III tason eli lajivalmentajatutkinnon (PLVT) hakeutuvat valmentajan syventävään koulutukseen, valmentajan ammattitutkinnolle (VAT). Tavoitteena on kouluttaa 2-4 uutta ammattivalmentajaa 24

A. Toimitaan laadukkaassa yhteistyössä koulutuksen järjestäjien (suomen urheiluopistot) kanssa. PPL tehtävänä on järjestää koulutuksen nk. lajijaksot ja toimia koulutettavien Master Coach henkilöinä. Vastuu: Risto Ojanperä 4. Vuosivalmennusseminaari A. Vuosivalmennusseminaarissa käsitellään asioita tai asiakokonaisuuksia liittyen lasten, nuorten ja tai aikuisten pesisvalmennukseen liittyen. Seminaarissa esitellään valmentajan ammatti- ja lajivalmentajatutkintojen lopputyötä. Seminaarin sisältö muuttuu vuosittain, se elää ajan- ja valmennuksen hermolla, antaa valmentajille vastauksia sekä motivoi heitä jatkamaan eteenpäin. B. Luodaan uusi filosofia pesäpallon pelaamiseen A. Vuosivalmennusseminaari lokakuulla 2012. B. Paneelikeskustelu ja alustukset lajin pelifilosofiasta nyt ja tulevaisuudessa Vastuu: Risto Ojanperä 4. VALMENNUSTOIMINTA A. LASTEN TOIMINTA 1. E- ja D- juniori ikäisten lukkarikoulutus A. Tarjotaan alueellisesti junioreille lisäkoulutusta / valmennusta pesiksen saloihin, lajitaitoon, pelitaitoon ja terveelliseen elämän tapaan. Lisäksi tilaisuudet toimivat valmentajien koulutustilaisuuksina A. PPL järjestää yhteistyössä urheiluopistojen kanssa Kuortaneella, Tanhuvaarassa ja Pajulahdessa, sekä Rauma / Pori ja pohjoisen alueella nuorten valmennustilaisuudet, jotka toimivat samalla valmentajien koulutustilaisuuksina. Valmentajina leireillä ovat alueen huippuvalmentajat ja superpesispelaajat. 25

Vastuu: Risto Ojanperä, Sami-Petteri Kivimäki, Matti Mansikka, Kimmo Hirsilä B. NUORTEN TOIMINTA 15-20 V. 1. Nuorten huippulukkarikoulutus yhdistettynä yläkoulussa opiskeluun A. Avata yksilölle / pelaajalle koulumaailman mahdollisuuksia huippuvalmennuksen toteuttamiseen opiskelun yhteydessä. Luodaan toimintamalli yläkouluille pesäpallovalmennuksen toteuttajana ja tehostajana. A. Pesäpalloliitto järjestää yhteistyössä Vuokatti Urheiluakatemia, Tenetin yläkoulu ja Vuokatin Urheiluopisto kanssa lukkarikoulutuksen 7.-9. luokkalaisille nuorille. Koulutukseen valinta suoritetaan hakemusten perusteella. Koulutukseen otetaan 10 henkilöä. Vastuu: Risto Ojanperä, Mikko Kuosmanen, Arto Ojaniemi 4.2. Lukkari pelinjohtovalmennus A. Pelinjohtajien ja valmentajien lukkarivalmennuksen tietotaidon lisääminen ja ohjeistaminen käytännön toteuttamiseen seuratasolla. Pelinjohtaja taisteluparinaan vastustajan lukkari. A. 2-3 valtakunnallista koulutus / valmennustapahtumaa C- ja B-juniori-ikäisille lukkareille, pelinjohtajille ja valmentajille. Vastuu: Risto Ojanperä, Matti Mansikka, Pekka Arffman 5. VIESTINTÄ Liiton viestinnästä vastaa viestintäpäällikkö Antti Kallio. A. LASTEN TOIMINTA 6-14 V. 1. Pesäpalloa koskevan sisällöntuotannon kehittäminen 26

A. Sähköisen viestinnän roolin kasvattaminen A. Leirien viestinnän terävöittäminen, panostaminen leireillä kuva- ja videotuotantoon. Vastuu: Antti Kallio, Jari Malinen 2. Pesäpallon maineen ja imagon parantaminen nuorten keskuudessa A. Pesäpallon trendikkyyden lisääminen A. Lapsia ja nuoria kiinnostavamman mediasisällön luominen Vastuu: Antti Kallio B. NUORTEN TOIMINTA 15-20 V. 1. Yhteisöjen luominen ja yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen A. Vastuullisten verkkoyhteisöjen rakentaminen ja nuorten osallistaminen. A. Nuoria koskevien vuorovaikutteisen median palveluiden rakentaminen Vastuu: Antti Kallio 3. Pesäpallon monipuolisuuden nostaminen esiin viestinnässä A. Tuoda pesäpalloa monipuolisesti esiin, jotta mahdollisimman moni nuori pysyisi lajin parissa. A. Nuorten osallistaminen ja monipuolinen eri viestintäkanavien käyttö. Vastuu: Antti Kallio 27

C. AIKUISTEN TOIMINTA 21 V -> 1. Sisäisen ja ulkoisen verkoston luominen A. Erityisesti seurojen saaminen vahvasti mukaan ymmärtämään viestinnän merkitys ja nimeämään vastuuhenkilöt. B. Tiedotusvälineiden saaminen mukaan pesäpallon juhlavuoden näkymiseksi eri medioissa. A. Kysely ainakin ylimpien sarjatasojen seuroille viestinnän tilasta ja vaatimus nimetä seurojen vastuuhenkilöt, joiden kautta pakettia lähdetään viemään eteenpäin. B. Juhlavuoden tilaisuudet tiedotusvälineille ja aktiivinen yhteydenpito. Vastuu: Antti Kallio, Mika Helminen 2. Pesäpallon viestintästrategia A. Pesäpallon viestintästrategian saattaminen ajan tasalle ja juhlavuoden näkyminen sen tärkeimpänä osana. A. Viestintästrategian rakentaminen ja sen etenemisen seuraaminen heti vuoden alusta alkaen. Vastuu: Antti Kallio 3. Pesäpallon tulospalvelun uudistaminen A. Pohjustetaan tulevaisuuden ratkaisuja pesäpallon tulospalvelun kehittämiseksi ja nykyaikaistamiseksi. Rakennetaan pesäpallon tulospalvelu enemmän pelin kehittämistä tukevaan suuntaan (esimerkiksi ulkopelin tilastointi) ja toisaalta vedonlyöjiä palvelevaan muotoon. B. Sopivien henkilöiden ja palveluntarjoajien kartoittaminen. Vastuu: Antti Kallio, Sami-Petteri Kivimäki 28

D. SEURATOIMIJAT JA HARRASTAJAT 40 V. -> 5.1 Julkaisutoiminta A. Pesäpallon julkaisujen rakentaminen ajan tasalle B. Katsojan oppaan lanseeraaminen, pelisääntöjen päivittäminen ainakin englanniksi, lajin esittely-dvd:n työstäminen. Vastuu: Antti Kallio 2. Yhteiskuntavastuullisen viestinnän huomioiminen A. Pesäpallon julkisen kuvan rakentaminen yhteiskuntavastuullisena lajina. B. Yhteiskuntavastuullisen tiedottamisen lisääminen. Vastuu: Antti Kallio 6. HARRASTEPESIS Harrastepesiksen palvelut ostetaan Varsinais-Suomen Pesikseltä. Kehittämisestä ja koulutuksesta vastaa Satu Mikola. A. LASTEN TOIMINTA 6-14 V. 1. Helposti harrastettava viitepeli Hitteri A. Lasten harrastajamäärien lisääminen A. Hitteriturnaukset paikallisesti ja alueellisesti B. Juhlavuoden Hitteritempaukset Vastuu: Mika Helminen, Satu Mikola, Sami-Petteri Kivimäki,Jussi Meriläinen 29

B. NUORTEN TOIMINTA 15-20 V. B. Lasten harrastajamäärien lisääminen C. Hitteriturnaukset paikallisesti ja alueellisesti D. Juhlavuoden Hitteritempaukset Vastuu: Mika Helminen, Satu Mikola, Sami-Petteri Kivimäki, Jussi Meriläinen C. AIKUISTEN TOIMINTA 21 V. -> 1. Isojen tapahtuminen kehittäminen ja uudistaminen A. Aikuisten harrastepesiksen suosion kasvattaminen A. Kuntopesiksen SM-turnaus 28.-29.7.2012 B. Valtakunnallinen Lady-Pesis tapahtuma 1.-2.9.2012 Vastuu: Satu Mikola, Mika Helminen, Sami-Petteri Kivimäki 2. Uusien sarjojen luominen ja ohjaustoiminnan kehittäminen A. Alueellinen ja paikallinen sarjatoiminta B. Ohjattu harrastetoiminta C. Yritysten TYKY- ja muu pesistoiminta D. Oppilaitosten ja muiden ketjujen toiminta Vastuu: Satu Mikola, Sami-Petteri Kivimäki, Mika Helminen D. SEURATOIMIJAT JA HARRASTAJAT 40 V. -> 1. Harrastevastaavien ja ohjaajaverkoston koulutus A. Valtakunnalliset harrastevastaavaverkoston ja kouluttajaverkoston kohtaamiset B. Maakuntien ja seurojen vastuuhenkilöiden kohtaamiset C. Uudistetun koulutusmateriaalin käyttö alueellisissa koulutuksissa 30

D. Yhteistyö Kunto ry:n liikuttajakoulutuksen ja terveysprofiilin kanssa Vastuu: Risto Ojanperä, Satu Mikola 2. Jakeluverkoston kasvattaminen ja markkinoinnin tukitoimet A. Harrastepesispassin markkinointi B. Valtakunnalliset markkinointitoimenpiteet, 3-4 harrastetiedotetta Vastuu: Satu Mikola, Antti Kallio, Sami-Petteri Kivimäki 3. Resurssien turvaaminen A. PPL:n, alueiden, maakuntien ja seurojen osaajien rekrytointi ja talouspanostukset B. Seuroille mahdollisuutena seuratuki.fi C. Yhteistyö eri toimijatahojen kanssa: SLU, Kunto ry, aluejärjestöt ja paikalliset toimijat Vastuu: Satu Mikola, Arto Ojaniemi 7. MARKKINOINTI Pesäpallon markkinoinnista ja julkisuuskuvasta vastaa Superpesis Oy. B. NUORTEN TOIMINTA 15-20 V. 7.1. NettiTV A. Nuorisoleiri palaa jälleen PesisTV:n tuotevalikoimaan A. Lähetyksille etsitään yhteistyökumppani Vastuu: Juha Tikkanen, Jari Malinen 31

C.AIKUISTEN TOIMINTA 21 V. -> 1. Pesäpallon TV-sopimus A. Sopimuksen jatkon turvaaminen 2013-2014 B. TV-tuotteen kehittäminen A. Sopimusneuvotteluiden käyminen kevään 2012 aikana B. Pesäpallon tulospalvelujärjestelmän nykyaikaistaminen Vastuu: Petri Kaijansinkko, Juha Tikkanen, Arto Ojaniemi 2. Superpesiksen yhteistoimintasopimukset A. Sopimusten arvo kasvaa 120 000 euroa B. Uusien kumppaneiden hankinta Vastuu: Petri Kaijansinkko 3. Medianäkyvyyden turvaaminen printissä ja sähköisessä maailmassa A. Lajin esittely suurelle yleisölle B. Naisten pesikselle lisää näkyvyyttä suurkaupungeissa A. Osallistuminen Ball Expo 2012 tapahtumaan B. Naisten Liitto-Lehdistö Vastuu: Petri Kaijansinkko, Juha Tikkanen, Antti Kallio 4. Itä-Länsi A. Juhlavuoden miesten ottelussa 7000 ja naisten ottelussa 5000 katsojaa 32

B. Uudistuneet oheistapahtumat A. Tilaisuudet, joissa pesiskansa kohtaa myös pelikentän ulkopuolella B. Itä-Länsi tapahtuma-alueen kehittäminen C. Erityishuomio tenavaleirin osallistujiin Vastuu: Juha Tikkanen, Arto Ojaniemi, Petri Kaijansinkko 5. Naisten Liitto-Lehdistö A. 1900 katsojaa Turussa pelattavaan otteluun B. Kupittaan kenttäolosuhteiden kehittäminen A. Myydään ottelu yhteistyökumppaneille, ilmainen sisäänpääsy Vastuu: Juha Tikkanen 8. ITÄINEN ALUE Itäisen alueen toiminnasta vastaa alueen johtoryhmä, puheenjohtajanaan Sakari Myllys ja jäseninä Timo Palander, Sanna Pitkänen, Rauno Piiroinen, Jari Venhovaara, Anneli Lujanenn ja tuomaritiimin puheenjohtaja. Aluejohtaja Pirjo Mäkelä on vuoden 2012 vuorotteluvapaalla. Operatiivisen toiminnan päävastuu on vuonna 2012 Matti Mansikalla. A. LASTEN TOIMINTA 6-14 V. 1. Pesistä kaikkiin kuntiin hanke A. 3-5 uuden pesiskoulun käynnistäminen B. Vaara Karjalan EU-hankkeen käynnistäminen (Nurmes, Lieksa, Valtimo, Juuka ja Ilomantsi).sekä Polvijärven ja Rääkkylän pesistoiminnan käynnistymisen tukeminen. Vastuu: Pekka Arffman + hankkeen työryhmä 33

2. Juniorivalmentajien ja pelaajien koulutus A. Juniorijoukkueiden leirimenestyksen parantaminen A. Laadukkaat peruskoulutukset, valmentajien tehoryhmäkoulutus ja junioreiden training campit. Vastuu: Matti Mansikka + valmennus- ja koulutustiimi 3. Aluesarjatoiminnan kehittäminen A. Pelataan G-D-ikäisten aluesarjassa riittävästi tasonmukaisia otteluita. A. Kilpailutoiminnan kehittäminen joukkueilta saadun palautteen ja v. 2011 kokemusten pohjalta. Vastuu: Kilpailutiimi B. NUORTEN TOIMINTA 15-20 V. 1. Valmentajien tehoryhmä koulutus A. Valmentajien ja pelinjohtajien tieto-taidon lisääminen ja heidän sitoutuminen pitkäjännitteiseen valmennustyöhön. A. Tehoryhmän koulutustilaisuudet, mentoreiden henkilökohtainen tuki ja ryhmäläiset campeillä kouluttajina. Vastuu: Matti Mansikka + valmennus- ja koulutustiimi 34

2. Seurayhteistyö nuorten joukkueiden kokoamisessa A. SM-mitalien tavoittelu A. Rakentaa nuorten joukkueita seurayhteistyössä (JoMa-ViU-KiPa, Ysit-IPV, SiiPe- PuPe ja PK-P-JuNu) Vastuu: Matti Mansikka ja Pekka Arffman + alueen johtoryhmä 3. Harjoitusleiri C-ikäisille junioreille A. Järjestää kauden alla onnistunut harjoitusturnaus A. Leirin markkinointi ja turnauksen käytännönjärjestelyt. Vastuu: Matti Mansikka 4. Nuorisotuomareiden lisäkoulutukset A. Nuorisotuomaritason parantaminen. A. Järjestää kaksi koulutustapahtumaan nuorisotuomareille (C-ikäisten harjoitusleiri ja D-ikäisten mitaliturnaus). Vastuu: Pekka Arffman + tuomaritiimi C. AIKUISTEN TOIMINTA 21 V. -> 1. Valmentajien tehoryhmäkoulutus ja PLVT-koulutus A. Lisätä huippuvalmentajien ammattitaitoa sekä lisätä valmentajien yhteistyötä 35

A. Valmentajien tehoryhmä koulutusten laadukkaat koulutustapahtumat ja valmentajien tutortoiminta. Vastuu: Matti Mansikka + valmennus- ja koulutustiimi 2. Seurayhteistyön lisääminen aikuisjoukkueiden kokoamisessa A. Joukkuemäärän lisääminen suomensarjoissa ja maakuntasarjoissa A. Seurakäynnit ja yhteispalaverit. Vastuu: Matti Mansikka ja Pekka Arffman 3. Teemakoulutukset A. Lisätä juniorivalmentajien tieto-taitoa A. Talvella teemakoulutusillat ja keväällä maakuntakohtaiset lukkarikoulutukset Vastuu: Matti Mansikka + valmennus- ja koulutustiimi 4. C-tason tuomaritoiminta A. Lisätä C-tason tuomarimäärän nostaminen vuoteen 2013 mennessä 25:n. A. Nuorisotuomareiden koulutus, lahjakkaiden tuomareiden kartoittaminen ja heidän tukeminen. Jokaiselle tuomarille määrätään riittävästi tason mukaisia tehtäviä. Vastuu: Pekka Arffman + Tuomaritiimi 36

D. SEURATOIMIJAT JA HARRASTAJAT 40 V. -> 1. Väärät pois koulutus A. Toisessa koulutusryhmässä mukana 3-4 seuraa A. Seurojen rekrytointi, koulutustilaisuudet ja seurakohtainen lisätuki. Vastuu: Matti Mansikka ja Pekka Arffman 2. Harrastepesisjoukkueiden lisäaktivointi A. Alueella toimii 70 harrastepesisryhmää B. Seurakäynnit, kontaktit harrastevastaavien kanssa Vastuu: Pekka Arffman + harrastepesistiimi 3. Seurojen viestintäkoulutus A. Alueen seitsemässä seurassa toimii viestintävastaava A. Koulutuksen järjestäminen ja koulutettavien rekrytointi. Vastuu: Pekka Arffman + viestintätiimi 9. ARVO-OTTELUT C. AIKUISTEN TOIMINTA 21 V. -> 1. Itä-Lännen näkyvyyden lisääminen 37

A. Miesten ottelussa 7000 ja naisten ottelussa 5000 katsojaa A. Alueellinen ja valtakunnallinen markkinointi, tenavaleirille erityishuomio Vastuu: Juha Tikkanen, Arto Ojaniemi, Petri Kaijansinkko 2. Naisten Liitto-Lehdistö ottelu A. Valtakunnallisen huomion lisääminen A. Ottelusta juhlavuoden erikoistapahtuma Vastuu: Juha Tikkanen, Mika Helminen 10. SENIORITOIMINTA Senioritoiminnasta liitossa vastaa toiminnanjohtaja apunaan Lasse Saharinen. D. SEURATOIMIJAT JA HARRASTAJAT 40 V. -> 1. Maakunnalliset klubit toimivat Vastuu: Arto Ojaniemi, Lasse Saharinen 2. Kokoontumisajo A. Lopettaneet aktiivit takaisin lajin pariin. A. Järjestetään entisille huippupelaajille yhteinen valtakunnallinen tapahtuma. 38

Vastuu: Arto Ojaniemi, Lasse Saharinen 11. HALLINTO Liiton hallinnollisessa vastuussa on liittojohtokunta. Operatiivisen vastuun kantaa toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi apunaan hallintoassistentti Merja Ahokas. A. LASTEN TOIMINTA 6-14 V. 1. Lasten ja nuorten leiritoiminta A. Leiritoiminnan tueksi taloudellinen yhteistyökumppani. A. Yhteistyökumppanuuden luominen valtakunnallisen yrityksen kanssa. Vastuu: Juha Tikkanen, Arto Ojaniemi 2. Kouluyhteistyö A. Opettajain koulutuksen tehostaminen A. Pyritään saamaan OKM yhteistyökumppaniksi. Vastuu: Juha Tikkanen, Arto Ojaniemi B. NUORTEN TOIMINTA 15-20 V. 1. Nuorten valmennustoiminta A. Yksi hankerahoitus nuorten valmennuksen kehittämiseen A. Hankehakemus Nuorelle Suomelle. 39

Vastuu: Jari Malinen, Arto Ojaniemi, Risto Ojanperä C. AIKUISTEN TOIMINTA 21 V. -> 1. Omarahoitusosuus A. Omarahoitusosuuden nostaminen edelleen viidellä prosentilla A. Yksi valtakunnallinen yhteistyösopimus ja tehostettu sarjatoiminta. Vastuu: Arto Ojaniemi, Juha Tikkanen 2. Valtionapu A. Valtionavun nostaminen 650 000 euroon. A. Toiminnalliset tilastot saatetaan kuntoon. B. Kansallispelin erikoisaseman ja roolin perinpohjainen perustelu. Vastuu: Arto Ojaniemi 12. VARAINHANKINTA Varainhankinnan vastuu on toiminnanjohtaja Arto Ojaniemellä ja liittojohtokunnalla. A. LASTEN TOIMINTA 6-14 V. 1. Pesiskoulut A. Pesiskoulupasseja lunastetaan 3500 kappaletta. A. Pesiskoulupassin tehokkaampi markkinointi seuroille. 40

B. Uusien etujen etsiminen. Vastuu: Arto Ojaniemi, Jari Malinen B. NUORTEN TOIMINTA 15-20 V. 1. Nuorten lisenssipelaajat A. Viiden prosentin kasvu alle 18 vuotiaiden lisenssipelaajien osalta A. Tehostetut maakunnalliset sarjat Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, Jari Malinen, Seppo Mustonen C. AIKUISTEN TOIMINTA 21 V. -> 1. Aikuiset lisenssipelaajat A. Määrän kasvu 12 prosenttia A. Alasarjatoiminnan kehittäminen Vastuu: Sami-Petteri Kivimäki, kilpailun johtoryhmä 13. JUHLAVUOSI 2012 Juhlavuoden toimintasuunnitelman toteutuksesta vastaavat projektipäällikkö Mika Helminen ja toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi. A. LASTEN TOIMINTA 6-14 V. 1. Juhlavuoden lasten tapahtumien toteutus A. Lasten tutustuttaminen pesäpalloon uusilla lajin omaisilla leikeillä B. Juhlavuoden ilme näkyy lasten tapahtumissa C. Saada lapset liikkumaan omaehtoisesti. 41

D. Hitteriturnaukset loppiaisena A. Jokaisella leirillä toteutetaan saippuasyöksykilpailu. B. Pienoisnäyttely, roll-upit ja esitteet näkyvästi esillä leireillä. C. Tenavaleirin yhteydessä seminaari, joka on suunnattu lasten vanhemmille. D. Järjestetään 13-14 vuotiaille juhlavuoden avausturnaukset Hitterin merkeissä Vastuu: Mika Helminen, Jari Malinen, Jani Komulainen B. NUORTEN TOIMINTA 15-21 V. 1. Kansainvälisen toiminnan turvaaminen A. Lajin esittely DVD kansainväliseen käyttöön B. Uusien kv-toimijoiden rekrytointi A. Lajien esittely Maailman Cupissa 2012. B. Nettiin englanninkielinen esittelyvideo lajista. Vastuu: Antti Kallio, Arto Ojaniemi 2. Juhlavuoden 2012 suunnitelman toteutus nuorten osalta A. Nuorisoleirillä 2012 mukana erikoistapahtumia A. Netti-TV Vastuu: Mika Helminen, Jari Malinen C. AIKUISTEN TOIMINTA 21 V. -> 1. Maailman cup 2012 A. 100 suomalaista osallistuu Gold Coastin tapahtumaan B. Lajille myönteistä julkisuutta 42

A. Matkasuunnitelma valmis 31.1.2012 B. Intian pesäpallotoiminnan hyödyntäminen Vastuu: Antti Kallio, Arto Ojaniemi 2. Juhlavuoden toimintasuunnitelma toteutus A. Miesten Itä-Lännessä 7000 ja naisten Itä-Lännessä 5000 katsojaa B. Erikoisjokerikierros pääsarjoissa (MSU,NSU ja MYP) C. 17.5. tehdään yhden päivän katsojaennätys pesäpallossa D. Tutustuttaa suomalainen urheilukansa pesäpalloon E. Tahko Pihkalan syntymäpäivän kunnioittaminen F. Tahko Pihkalan muistaminen hänen kuolinpäivänään G. Juhlavuosi näkyy urheiluyleisölle suurkaupungeissa H. Näyttävä juhlavuoden päätöstilaisuus A. Itä-Lännen oheistapahtumien kehittäminen, tenavaleirin hyödyntäminen B. 30.7. kaikilla jokeripelaajilla olympiakisojen edustusasu C. 17.5. jokaiseen otteluun ilmainen sisäänpääsy ottelut myydään ennakkoon D. Osallistumme Ball Expo 2012 tapahtumaan E. Julkaistaan fiktiivinen novelli, mitä jos Tahko ei olisi F. Pihtiputaalla Tahkon muisto-ottelu ja kukkien laskeminen 20.5.2012 G. Juhlavuoden näyttely Urheilumuseolla 23.4.-23.9.2012 H. Ohjelmallinen 90 vuotisjuhla, ansioituneiden muistaminen Vastuu: Juha Tikkanen, Petri Kaijansinkko, Arto Ojaniemi, Pekka Jyrkiäinen, Mika Helminen, Kaisa Laitinen, Satu Mikola D. SEURATOIMIJAT JA HARRASTAJAT 40 V. -> 1. Juhlavuoden toimintasuunnitelma toteutus A. Pesäpallon Kunniagalleria avataan kesäkuussa B. Veteraanien tapaaminen C. Ansioituneiden pesäpalloihmisten huomioiminen D. Valtakunnallisten harrastepesistapahtumien kehittäminen 43

A. Valitaan 20 ensimmäistä pesäpallolegendaa pesäpallon kunniagalleriaan. B. Legendojen julkaisun yhteydessä vanhojen mestareiden ohjelmallinen tapaaminen C. Opetus- ja kulttuuriministeriön ansiomerkit, jakaminen kevät- ja syyskokous D. Kauppakamarin merkit E. PPL:n ansiomerkit F. Uudistetaan yhdessä järjestäjien kanssa valtakunnalliset harrastepesistapahtumat Vastuu: Arto Ojaniemi, Lasse Saharinen 14. KANSALAISTOIMINTA Kansalaistoiminnan kehittämisestä vastaa toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi. D. SEURATOIMIJAT JA HARRASTAJAT 40 V. -> 1. Kotiseuratoiminta A. Seura-aktiivisuuden lisääminen B. Senioritoiminnan elvyttäminen C. Elämänkaaren jatkuva seuratoiminta A. Senioreiden valtakunnallinen tapaaminen pesäpallotoiminnan markkinointi B. Kotiseuratoiminnan konseptin markkinointi pelaajapolun jälkeinen aika Vastuu: Arto Ojaniemi, Lasse Saharinen 15. SEURATOIMINTA Seuratoiminnan kehittämisvastuussa ovat koulutus- ja valmennuspäällikkö Risto Ojanperä ja Superpesis Oy:n toimitusjohtaja Petri Kaijansinkko. B. NUORTEN TOIMINTA 15-20 V. 1. Uusien seurajohtajien ja toimijoiden kasvattaminen A. Nuoret johtajat koulutuksen käy läpi 20 nuorta. 44