Keuruu 10. Keuruun työkohteet Työnsuunnittelija Aulis Pohjola on laatinut loppuraportit Keuruun työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden työpäivät. Keuruun kaupunki työllisti työkohteille neljä työntekijää. Kaupungin yhteyshenkilönä toimi ympäristönsuojelusihteeri Taina Lahtinen-Joensalmi. Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/10 1. Pihlajaveden uuden kirkon puukujanteen maisemanhoitotyöt 2. Punnosen talon julkisivun kunnostustyöt 3. Haapamäen aseman niityn niitto 4. Vuorelan tilan niityn nitto 5. Hirvimäen tilan niityn niitto 6. Tarhian tilan niityn niitto 7. Pihlajaveden kotiseutumuseon piharakennuksen kunnostus 8. Keuruun kulttuuriluontopolun kunnostus 9. Rekolan hautausmaan maisemanhoitotyöt 56
PIHLAJAVEDEN UUDEN KIRKON PUUKUJANTEEN MAISEMANHOITOTYÖT Puistokujanteen raivaus suunniteltiin maastokäynnillä, johon osallistuivat projektikoordinaattori Anne Yli-Olli, Keuruun seurakunnan talouspäällikkö Heikki Kangas, KeskiSuomen museon amanuenssi Päivi Andersson ja työnsuunnittelija Aulis Pohjola. Raivauksen tarkoituksena oli uudistaa vanhaa koivukujannetta. Koska koivukujanne oli monin paikoin hävinnyt kokonaan, jätettiin isojen koivujen ja löytyneiden koivuntaimien lisäksi kujanteeseen muutakin puustoa, kuten raitaa ja pihlajaa, kasvamaan ryhmiin ja yksittäin. Jätettävät puut merkittiin kuitunauhalla. Puiden kaato tehtiin moottorisahalla ja raivaussahalla, suuria puita emme kaataneet. Kaadetuista poista tehtiin jokaisen maanomistajan kohdalle rankakasat, jotka maanomistajat saavat viedä omaan käyttöönsä. Risut kerättiin kasoille ja kuormaajalla varustettu traktori keräsi ja vei ne sopivaan paikkaan maatumaan. Työllistäminen Aineet ja tarvikkeet Muut menot Yhteensä 479,19 12,60 208,24 700,03 Työnsuunnittelija Pohjola merkkaamssa kujanteelle jätettäviä puita. (AYO) Työllistävä vaikutus oli yhteensä 6 henkilötyöpäivää. Puistokujanteen maisemaa ennen ja jälkeen maisemanhoitotöitä. (AP, AYO) 57
PUNNOSEN TALON JULKISIVUN KUNNOSTUSTYÖT Keuruun Vanhan kirkon ja Lapinsalmen välissä sijaitseva Punnosen talo on rakennettu 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Talossa järjestetään kesäisin Keuruun taiteilijaseuran toimesta taidenäyttelyitä. Talon kuistin lattian alusrakenne oli laho ja jouduimme vahvistamaan sen 50 x 100 soiroilla. Laitoimme soirot keskialueella olevien lattiakannattimien molemmille puolille ja reunassa olevien kannattimien toiselle puolelle. Lisäksi laitoimme lattian keskelle yhden uuden pystytolpan. Jouduimme myös tekemään yhden pystypilarin alapään uudesta puusta. Korjasimme lahovaurioita pääkuistin lattiasta ja kuistin seinän alaosista. Toisen kuistin alaosan kunnostimme uudella ulkovuorilaudalla. Uusimme myös rakennuksen takaseinän puolen kahden ikkunan alavuorilautoja. Kaiteen alaosiin jätimme 2 mm raon, jotta vesi pääsee pois alla olevasta kaukalosta. Punnosen talon kunnostettua julkisivua. (AYO) Vesikourujen irrotusta varten pystytimme alumiinitelineet. Poistimme vanhan maalin raapalla ja santapaperilla ehjistä kouruista ja syöksytorvista ja vioittuneet osat oioimme ja kiinnitimme pop-niiteillä ja tiivistimme saumat tetramassalla. Maalasimme kourut valkoisella Ferreksillä kahteen kertaan. Ruosteisten kourujen tilalle teetimme mallin mukaan Veljekset Lehtosen verstaalla uudet kourut, jotka laitoimme paikoilleen. Uusia kouruja emme maalanneet, sillä maali pysyy kouruissa vasta kahden vuoden päästä. Julkisivun maalipinnan pesimme vedellä, jossa oli maalinpesuainetta noin 10 %. Hankasimme maalinpesuharjalla pintaa ja lopuksi huuhtelimme sen puhtaalla vedellä. Seinistä, kaiteista ja lattiasta poistimme vanhan maalin kaapimalla. Kaiteen kolmesta vanhasta peilistä poistimme maalin maalinpoistoaineella. Naulankannat maalasimme Ferreksillä ja puulla olevat kohdat käsittelimme ensin Valtti-pohjusteella. Maalauksen suoritimme Panu-maalilla kahteen kertaan. Seinämaalin numero oli TVT 649, kaiteet ja pystypilarit maalasimme maalarinvalkoisella Panu-maalilla. Lattian maalasimme Betolux -maalilla kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla ohensimme maalia 20-30 % lakkabensiini 1050:lla. Pintamaalauksen suoritimme ohentamattomalla Betolux -maalilla. Poistimme lapiolla pihasta maata, jotta saimme kallistusta rakennuksesta poispäin 5 senttimetriä metriä kohti. Maalla olevalle alueelle kylvimme heinän siemenen. Kohteen kunnostusta ohjeistivat Keski-Suomen ympäristökeskuksen arkkitehti Liisa Bergius sekä Keski-Suomen museon amanuenssi/rakennustutkija Päivi Andersson ja amanuenssi Pirjo Sojakka. 2 875,17 741,98 276,96 3 894,11 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 36 henkilötyöpäivää. 58
Keuruu Keski-Suomen ympäristökeskuksen arkkitehti Liisa Bergius, työnsuunnittelija Aulis Pohjola ja Keski-Suomen museon amanuenssi Pirjo Sojakka suunnittelemassa Punnosen talon kuistin kunnostustöitä, jotka työntekijät kesällä ammattitaidolla toteuttivat. (UK, AP) 59
Keuruu HAAPAMÄEN ASEMAN NIITYN NIITTO Niitto tehtiin raivaussahalla, joka oli varustettu heinäterällä. Jätimme kasvamaan niitylle Keurusseudun luonnonystävien merkitsemät kasvit ja lisäksi muita kasveja pieninä pensaina mm. kissankelloja, päivänkakkaroita ja niittyleinikkejä. Haravoimme niittojätteen kasoille ja kärräsimme sen peräkärryyn, jolla se siirrettiin alueelta pois. 549,02-303,44 852,46 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 7 henkilötyöpäivää. VUORELAN TILAN NIITYN NIITTO Niitto tehtiin raivaussahalla, joka oli varustettu heinäterällä. Jätimme niittämättä vielä kukkivia niittylajeja, kuten heinäruusua, niittyleinikkiä, päivänkakkaraa, hirvenkelloa. Myöskään ruusupensaisiin, puihin ja marjapensaisiin emme koskeneet. Niitto kohdistui erityisesi lupiineihin, saniaisiin, maitohorsmiin ja nuoret vesoihin. Haravoimme niittojätteen ja veimme sen kottikärryillä metsään maatumaan. 810,49 42,00 309,22 1 1161,71 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 10 henkilötyöpäivää. Vuorelan tilan niityn niitto käynnissä. (AP) 60
HIRVIMÄEN TILAN NIITYN NIITTO Keuruu Niitimme Hirvimäen pihapiirin niityn entiseen tapaan. Jätimme kasvamaan vielä kukkivia puna-ailakkeja, liperikasvustot, marja- ja ruusupensaat, puut ja muita kukkivia kasveja. Nuoret puunvesat niitimme. Niiton suoritimme raivaussahalla, joka oli varustettu heinäterällä. Niittojätteen haravoimme kulkureitin varteen isoille kasoille, jotka paikallinen yrittäjä Hannu Viinikka siirsi myöhemmin nosturilla varustetulla traktorilla metsään maatumaan luonnonsuojelualueen ulkopuolelle. Niittoa ohjeisti Metsähallituksen puistomestari Jyri Lehtonen. 613,63-345, 58 959,21 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 7 henkilötyöpäivää. TARHIAN TILAN NIITYN NIITTO Niitimme niityn raivaussahalla, joka oli varustettu heinäterällä. Koska niitto tehtiin ennen heinäkuun puoliväliä, jätimme parhaat niittykasvillisuusalueet niittämättä ja keskityimme niitossa rehevöityneisiin alueisiin. Keurusseudun luonnonystävät kävivät viimeistelemässä niiton myöhemmin. Niittojätteen veimme kottikärryillä metsään maatumaan. 771,63-258,06 1 029,69 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 9 henkilötyöpäivää. Tarhian tilan niitettyä niittyä. (AP) 61
PIHLAJAVEDEN KOTISEUTUMUSEON PIHARAKENNUKSEN KUNNOSTUS Piharakennuksen takapuolella oleva katos oli päässyt huonoon kuntoon. Katos päätettiin purkaa ja rakentaa tilalle uusi, museoesineiden säilytykseen soveltuva katos. Ensin poistimme kattopellit katoksesta ja purimme sen. Katoksessa olleet museotavarat siirrettiin traktorin etukuormaajalla rakennuksen lähelle. Seuraava toimenpide oli laittaa korot pohjan ja salaojan kaivua varten. Kaivuun suoritti paikallinen yrittäjä Matti K. Kanerva. Pohjaan tuli viettoa rakennuksesta poispäin 5 senttimetriä/metri ja salaojaan tuli viettoa 1 senttimetriä/metri. Kaivuun kului aikaa 4 tuntia ja sen peittoon 1,5 tuntia. Rakennuksen kengitykseen tarvittavien pelkkahirsien käsittely vaatii voimaa. (AYO) Seuraavaksi tasasimme salaojakaivannon pohjan lapiolla ja levitimme kaivantoon ohuen hiekkakerroksen. Sen jälkeen oikaisimme salaojaputken kaivannon pohjalle. Salaojat laitettiin rakennuksen kolmelle sivulle. Haaroja oli kaksi, joihin kumpaankin tuli putkenpäähän käyrä ja putki maan pinnalle niin, että salaojan pystyy myöhemmässä vaiheessa huuhtelemaan. Salaojaputken päälle levitimme soraa noin kymmenen sentin kerroksen lapiopelillä. Tämän jälkeen laitoimme rakennuksen perustuskivet. Perustuskivien montut kaivettiin siten, että saimme perustuskiven alle noin kymmenen sentin sorakerroksen. Perustusmonttu ulottui salaojakaivantoon asti niin, että vesi pääsee valumaan perustuskiven alta salaojiin. Tarmo Lepikko tuli talkootyönä tekemään traktorillaan salaojakaivannon täytön ja karkean soran siirron rakennuksen pohjalle. Me tasasimme soran lapiopelissä noin 10 cm kerrokseksi pohjalle. Soran levityksen jälkeen poistimme talousrakennuksen takaseinästä lahon osan. Tämän jälkeen laitoimme uuden katoksen aluspuut paikoilleen. Alusparrut tervasimme mäntytervalla, jota ohensimme puutärpätillä. Alusparrut asennettiin perustuskiviin kiinni 10 mm:n terästapeilla. Tapeille porasimme hiltillä 12 mm:n reiät. Seuraavaksi teimme navettaosan hirsityön. Edellisenä kesänä olimme ottaneet kaiken lahon pois ja kehikko oli puupölkkyjen päällä. Aluksi pulttasimme nostokorvat hirsikehikkoon kehikon nostoa varten. Kehikon annoimme olla osin nostokorvien varassa, kun aloimme sovittaa hirsiä paikoilleen. Paikoissa, joissa oli mahdollista pitää pölkkyä, annoimme niiden olla sovitusaikana paikoillaan. Pelkkahirsiin piirsimme alahirrestä varauksen, jonka moottorisahalla sahasimme piirtämäämme viivaa myöten. Nurkkasalvokset piirsimme ja teimme käsityönä. Hirsityön ja lahovaurioiden korjauksen jälkeen laudoitimme ulkovuorilaudalla vanhan seinän. Tämän jälkeen teimme uuden katoksen rungon ja nostimme kattotuolit paikoilleen. Kattotuolit kiinnitimme runkoon naulauskulmilla. Sitten oikaisimme räystään. Räystäslaudat käsittelimme ensin Valtti -pohjusteella ja sen kuivuttua maalasimme ne irrallaan kertaalleen ValttiTeho -maalilla. Seuraavaksi kiinnitimme räystäslaudat. Ruodelaudoituksessa räystään kohdat teimme umpeen ja muulle osalle jätimme lautojen väliin 5 cm raot. Rungon tuimme vinotuilla, ettei routa pääsisi sitä paljoa vahingoittamaan. Verhosimme myös uuden katoksen vanhan ajan ulkovuorilaudalla. Piharakennuksen vanha katos purettiin, pohja salaojitettiin ja tilalle rakennettiin museoesineiden säilytykseen soveltuva katos. (AP, UK) 62
Päreiden teossa eli kaatamassa puita, kuorimassa pölkkyjä ja ottamassa vastaan höylättyjä päreitä, olimme mukana Peräisellä kolmena päivänä. Päreet siirsimme henkilöauton peräkärryllä Pihlajaveden kotiseutumuseolle. Pärekaton teimme Museoviraston korjauskortiston mukaisesti kolmikertaisena. Nousua pärekattoon laitoimme 14 senttimetriä. Kun olimme saaneet lappeen valmiiksi, laitoimme tuulilaudat ja päärakennuksen räystäslaudan paikoilleen. Tämä jälkeen rakensimme heinätallin ja katoksen väliin portaan. Seuraavaksi korjasimme vanhan osan lahovauriot ovista ja seinistä. Ikkunat kunnostimme uusimalla rikkinäisten ikkunaruutujen tilalle uudet ja maalaamalla pokat. Talousrakennuksen maalasimme keittämällämme Falunpunaisella keittomaalilla. Vuorilaudat maalasimme valkoisella ValttiTeho -maalilla. Ovet maalasimme keittämällämme keltamulta keittomaalilla. Ovista ja vuorilaudoista jouduimme raappaamaan ennen maalausta vanhan irtonaisen maalin pois. Lopuksi siivosimme alueen ja luovutimme tämän Keuruun kaupungille. Rakennusta nostettiin tunkeilla niin, että lahonneet alahirret saatiin vaihdettua. (AYO) Katoksen kunnostusta ohjeistivat Keski-Suomen museosta amanuenssi Pirjo Sojakka ja amanuenssi/rakennustutkija Päivi Andersson sekä Keski-Suomen ympäristökeskuksesta arkkitehti Liisa Bergius. 13 145,56 4 245,95 3 610,54 21 002,05 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 151 henkilötyöpäivää. Piharakennuksen katoksen suunnitteli työnsuunnittelija Aulis Pohjola Keski-Suomen museon, Keuruun museon ja Pihlajaveden kotiseutuyhdistyksen näkemysten pohjalta. (AP) 63
KEURUUN KULTTUURILUONTOPOLUN VUOSIKUNNOSTUS Keuruun kulttuuriluontopolku kiertää Keuruun keskustassa. Kunnostimme polun varrella olevan ilmoitustaulun Lehtiniemen kohdalla. Välille Lehtiniemi - Mäkisenranta uusimme ilmoitustaulun jalustan. Uuden kirkon luona uusimme laminaattitaulun. 170,83 36,23 15,55 222,61 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 2 henkilötyöpäivää. Punnosen talo eli Liljala on yksi kuluuriluontopolun kohteista. (AP) Keuruun ympäristönsuojelusihteeri Taina Lahtinen- Joensalmen piirtämä kartta Keuruun kulttuuriluontopolusta. 64
REKOLAN HAUTAUSMAAN MAISEMANHOITOTYÖT Rekolan hautausmaan maisemanhoitotyöt suunniteltiin maastokäynnillä, johon osallistuivat projektikoordinaattori Anne Yli-Olli, Keuruun seurakunnan talouspäällikkö Heikki Kangas, Keski-Suomen museon amanuenssi Päivi Andersson ja työnsuunnittelija Aulis Pohjola. Museohautausmaalta poistettiin muistomerkkien vierustoilta kuusen taimia ja kaadettiin pienpuustoa, joka peitti muistomerkkien näkyvyyttä. Työ suoritettiin raivaussahalla ja saksilla. Lisäksi poistettiin hautausmaan kiviaidan päältä ja edestä puustoa, jotta aita näkyisi paremmin. Heti aidan takaa alkoi Natura-alue, joten raivaukset suoritettiin pelkästään aidan sisäpuolella. Raivausjäte kerättiin kasalle hautausmaan portin viereen, josta se siirrettiin myöhemmin seurakunnan toimesta pois. Työllistäminen Aineet ja tarvikkeet Muut menot Yhteensä 402,41 8,40 174,00 584,81 Hautausmaan kiviaita oli osittain aivan kasvillisuuden peitossa. (AP) Työllistävä vaikutus oli yhteensä 5 henkilötyöpäivää. Rekolan metsäinen hautausmaa on tyypiltään harvinainen Keski-Suomessa. (AYO) 65