PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMINEN TURUN KAUPUNGIN HALLINTOKUNTIIN

Opinnäytetyö (AMK) / Myyntityön koulutusohjelma Myynnin johtaminen 2015 Juha Lehtonen PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMINEN TURUN KAUPUNGIN HALLINTOKUNTIIN

OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Myyntityön koulutusohjelma Myynnin johtaminen 2015 42 Tarja Heikkilä Juha Lehtonen PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMINEN TURUN KAUPUNGIN HALLINTOKUNTIIN Turun kaupungin työllisyyspalvelukeskus käyttää vuosittain osan työllisyysmäärärahoista tukityöllistettävien palkkaamiseksi hallintokuntiin. Tämän vuoden alusta kaupungin konsernihallinto antoi esityksen työllistämistalkoista, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömien tukityöllistettävien määrä jokaisella toimialalla käsittäisi vähintään viisi prosenttia koko henkilöstön lukumäärästä. Työllisyyspalvelukeskukselle tämä merkitsee toiminnan tehostamista, jotta lisäys uusista tukityöpaikoista hallintokuntiin voitaisiin toteuttaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää tukityöllistämisen kriittisiä kohtia hallintokunnissa ja antaa kehitysehdotuksia työllistämistoimenpiteiden edistämiseksi. Tavoitteen lisäksi tilastojen ja taulukoiden avulla havainnollistetaan pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamia kustannuksia ja tukityöllistämisen tuottamia säästöjä. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan työttömyyden merkitystä kunnan ja yksilön näkökulmasta katsottuna. Ensimmäinen teoriaosuus käsittelee työttömyyden aiheuttamia kustannuksia kunnan taloudellisten toimintojen kehitykselle. Toinen teoriaosuus esittelee työttömyyden merkitystä yksilön oman elämänhallinnan ja hyvinvoinnin kannalta, sekä työllistämistoimenpiteillä saavutettuja tuloksia. Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena menetelmänä, jossa tarkoituksena on saada laajempi ja syvempi käsitys tutkittavasta aiheesta. Tutkimusaineisto kerätään kyselylomakkeen ja henkilökohtaisten haastatteluiden avulla. Raporteilla ja asiantuntijoiden laskelmilla laadittiin taulukot ja kustannuslaskelmat. Saaduista tuloksista voidaan päätellä, että nykyisissä hallintokuntiin suunnatuissa tukityöllistämistoimenpiteissä on vielä kehittämistä. Kyselyiden ja haastattelujen avulla selvisi, että hallintokuntien esimiehet odottavat tukityöllistämisen markkinoinnin ja tiedottamisen lisäämistä. Yksiköiden esimiesten ja johdon sitoutuminen edistäisi myös omalta osaltaan tukityöllistämisen edistämistä. Tämän opinnäytetyön perusteella on mahdollista kehittää toimiva tiedottamisen malli markkinointiviestinnän keinoin. ASIASANAT: Tukityöllistäminen, hallintokunta, pitkäaikaistyöttömyys

BACHELOR S THESIS ABSTRACT TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Professional Sales I Sales management 2015 42 Tarja Heikkilä Juha Lehtonen EMPLOYMENT OF LONG-TERM UNEMPLOYED TO ADMINISTRATIVE BRANCHES OF THE CITY OF TURKU The Employment Service Centre of the City of Turku uses a part of its annual employment budget for hiring support employees to the administrative branches. In the beginning of this year the Central Administration of the city proposed to start a community effort for employment, according to which five percent of the total number of the staff of each sector should consist of long-term unemployed persons. This means that the efficiency of the Employment Service Centre has to be improved in order to provide the support positions in the administrative branches. The goal of this study is to find out the critical points of the support employment in the administrative branches and give suggestions for development in promoting the employment operations. In addition, statistics and tables will be prepared for illustrating the costs of longterm unemployment and the savings achieved by the support employment. The theoretical part of the study reviews the significance of the unemployment from the perspective of the municipality and the individual. The first theoretical part discusses the costs incurred to the development of the financial activities of the municipality by long-term unemployment. The second part presents the significance of unemployment from the perspective of the individual s life management and well-being, and the results achieved with the employment activities. The study is conducted by using a qualitative method, and the purpose is to gain a broader and deeper insight on the subject. The research data is gathered with questionnaires and personal interviews. The tables and cost calculations were prepared on the basis of reports and calculations of professionals. From the results obtained it can be concluded that there is still room for development in the present support employment activities directed at the administrative branches. It was discovered in the questionnaires and interviews that the management of the administrative branches expect an increase in marketing and communication of support employment. The commitment of the unit supervisors and management would further improve the development of the support employment. This thesis can be used as a basis for developing a functional communication model by using marketing communication KEYWORDS: Support employment, administrative branch, long-term unemployment

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 2 TYÖTTÖMYYDEN TALOUDELLINEN MERKITYS KUNNILLE 8 2.1 Työttömyys taloudellisena painolastina kunnissa 9 2.2 Työttömille maksettavat etuudet 10 2.3 Työllistämisen tuet 12 2.4 Verotulojen menetykset 15 3 TYÖTTÖMYYDEN JA TYÖLLISTYMISEN MERKITYS YKSILÖLLE 16 3.1 Työttömyys elämänhallinnan ja hyvinvoinnin esteenä 16 3.2 Työttömyys osaamisen kehittymisen ja työllistymisen esteenä 18 3.3 Työllistämistoimenpiteiden merkitys työttömille 19 3.4 Työttömyyden vaikutus yhteisölle 20 4 CASE TURUN PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMINEN HALLINTOKUNTIIN 21 4.1. Tutkimus 21 4.2. Lähtötilanne tarkasteltavan asian osalta Turussa 21 4.3. Työttömyyden taloudellinen merkitys Turussa 24 4.4. Laskentamalli tukityöllistämisen kustannuksista kunnalle 26 4.5. Työllistämistalkoot 2015 28 4.6. Haastattelut hallintokuntiin 29 4.7. Haastattelujen tulokset 30 4.8. Yhteenveto vastauksista 37 4.9. Kehitysehdotukset 39 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 40 LÄHTEET 42

KUVIOT Kuvio 1. Tukityöllistämisen 70 % osuus työllisyysmäärärahoista 22 Kuvio 2. Turun kuntaosuus työmarkkinatuesta alkuvuosi 2015 24 Kuvio 3. Turun kuntaosuus työmarkkinatuen lapsikorotuksista alkuvuosi 2015 25 TAULUKOT Taulukko 1. Kunnan maksuosuudet Kela listalla olevien työttömyyspäivistä 8 Taulukko 2 Traumaattisen stressin aiheuttamat vaikutukset ja oireet työttömän terveyteen ja käyttäytymiseen 17 Taulukko 3. Pitkäaikaistyöttömän (300 999 pv) tukityöllistämisen tuottama säästö kunnalle 2015 26

6 JOHDANTO Kuntien työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset ovat merkittävästi kasvaneet pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntyessä, joka on osittain selitettävissä pitkään jatkuneen huonon taloustilanteen kehityksellä. Kuntien tilannetta eivät myöskään helpota vuoden 2015 alusta voimaan astuneet työmarkkinatukiuudistuksen säädökset työmarkkinatuen maksuosuuksien jakaantumisessa valtion ja kuntien välillä. Uudistetut työmarkkinatuen laskentatavat painottuvat jatkossa kuntien maksuosuuksia kasvattavasti. Nykyisessä tilanteessa valtion harjoittaman työllisyyspolitiikan seurauksena kuntien vastuu työllisyyden hoidossa korostuu entisestään. Turussa työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä on tällä hetkellä tilastollisesti n. 5000 pitkäaikaistyötöntä mikä käytännössä merkitsee sitä, että kunnalle lankeaa maksettavaksi työmarkkinatukea n. 25 milj. euroa vuodessa. Työllisyysmäärärahoja arvioitaessa lähdetään liikkeelle vuoden 2015 alusta voimaan astuneesta työmarkkinatukiuudistuksen uusista laskentatavoista, joiden kuntaosuuden kustannusten vaikutukset on otettava huomioon kaupungin taloussuunnitelmissa. Turun kaupunginhallitus on uusien haasteiden edessä, kun pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöllistämistä pyritään edistämään samanaikaisesti sekä määrällisesti että mahdollisimman kustannustehokkaasti. Yhtenä keinona vähentää kaupungin kuntaosuutta työmarkkinatuen maksamisesta on lisätä kaupungin maksuvelvoitteen piiriin kuuluvien pitkäaikaistyöttömien tukityöllistämistä hallintokuntiin. Konsernihallinnon antaman työllistämisesityksen mukaan tukityöllistettävien määrä olisi vuonna 2015 n. viisi prosenttia jokaista toimialaa kohden laskettuna koko henkilöstön määrästä. Opinnäytetyöni päätavoitteena on kuvata tukityöllistämisen vaikeuksia ja helppouksia hallintokunnissa ja esittää toimenpiteitä toiminnan sujuvoittamiseksi. Tutkimukseni on rajattu ja kohdistettu Turun hallintokuntiin suunnattuihin tukityöllistämistoimenpiteisiin. Aiheen laajuuden huomioon ottaen rajauksen ulkopuolelle jäävät kaikki muut työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman mukaiset työllistämistoimenpiteet.

7 Opinnäytetyöni teoriaosa sisältää työttömyyden eri tekijöiden aiheuttamia taloudellisia seuraamuksia yhteiskunnalle ja yksilölle. Osa teoriaosuudesta käsittelee työttömille maksettuja etuuksia ja palkkatukityön uudistuksia. Tarkastelun kohteena ovat myös erityisesti työttömyyden vaikutukset yksilön hyvinvoinnille sekä osaamiselle ja kehittymiselle. Varsinaisen tutkimusosioni aloitusvaiheessa havainnollistetaan tilastojen avulla työttömyyden kustannuksia sekä esitellään mallilaskelma tukityöllistämisen tuottamasta säästöstä kunnalle. Hallintokuntien esimiesten henkilökohtaiset haastattelut toteutetaan kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimusmenetelmän periaatteella. Haastateltaville lähetetään kyselylomake etukäteen pohdittavaksi ennen varsinaista henkilökohtaista haastattelua. Yhteenveto-osiossa esitellään haastattelujen tulokset ja miten näiden tulosten avulla voidaan antaa kehitysehdotukset työllistämisen edistämiseksi hallintokuntiin.

8 2 TYÖTTÖMYYDEN TALOUDELLINEN MERKITYS KUNNILLE Työttömyydellä on laajat yhteiskunnalliset seuraukset kuntien talouden kehitykselle, koska työttömyydestä aiheutuneet kokonaiskustannukset eivät muodostu ainoastaan työttömyysturvamenoista, vaan lisäystä tulee toimeentuloturvamenoista ja sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä. Julkistaloudellisesti tarkasteltuna työttömyyden kustannukset näkyvät myös verojen ja tuotannon työpanosten menetyksinä.(kuntaliiton työllisyysryhmä 2014.) Merkittävin yksittäinen menoerä kuntien taloudessa muodostuu pitkäaikaistyöttömyyden rahoituskustannuksista, jotka määräytyvät työmarkkinatuen kuntaosuudesta ns. Kela-listan perusteella. Kela-lista koostuu pitkäaikaistyöttömistä työnhakijoista, joille maksetaan työttömyysturvalain mukaista työmarkkinatukea. Kuntiin kohdistuneita pitkäaikaistyöttömyyden rahoituskustannuksia lisäävä työmarkkinatukiuudistus II astui voimaan 1.1.2015, uudistuksen tarkoituksena on siirtää työmarkkinatuen rahoitusvastuiden osuutta aiempaa vahvemmin kuntien hoidettavaksi. Työmarkkinatukiuudistuksen valmistelua edelsi aikaisempi tutkimus, joka arvio vuonna 2006 toteutetun työmarkkinatukiuudistuksen vaikutuksia. Lopulliset linjaukset uudistukselle suoritettiin 3/2014 mennessä ennen vuoden 2015 alusta toimintamallin käyttöönottoa. (Liski-Wallentowitz 2014.) Vuoden 2015 alusta voimaan astuneen työmarkkinatukiuudistuksen mukaisesti kunnat maksavat passiivisesta työmarkkinatuesta takaisin Kelalle uudistunutta laskentatapaa käyttäen. Työttömyyspäivät Kela listalla Kunnan maksettava osuus 300 999 pv 50 % yli 1000 pv 70 % Taulukko 1. Kunnan maksuosuudet Kela-listalla olevien työttömyyspäivistä

9 Hallituksen esityksen mukaan kuntien työmarkkinatuen rahoituskustannukset lisääntyvät 160 miljoonalla eurolla ja vastaavasti valtio säästää kyseisen summan. Rahoituskustannukset tulevat jatkossa jakaantumaan valtion ja kuntien kesken 50 % työmarkkinatukikuluista 300 päivän työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden osalta. Lisäksi kuntien rahoitusosuus kasvaa 70 prosenttiin yli 1000 päivän työmarkkinatukea saavien osalta. (Eskonen 2014.) 2.1 Työttömyys taloudellisena painolastina kunnissa Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan kunnat käyttivät vuonna 2013 työllisyydenhoitoa edistäviin palveluihin yhteensä 420 miljoona euroa ja tämän lisäksi kunnat rahoittivat työmarkkinatukea noin 215 miljoonalla eurolla. Työllisyydenhoitoon liittyviä kustannuksia ei vielä tunnisteta riittävän hyvin, joten työllistämistä edistävien palveluiden järjestämiskustannukset ovat vielä edellä mainittuja suuremmat. Kokonaiskustannusten seuranta vaatii kunnilta edelleen kehittelyä ja järjestelmällistä seurantaa. (Eskonen 2014.) Kuntien pyrkimykset hoitaa pitkäaikaistyöttömyyttä palkkatukityöllistämisen avulla saattavat kasvattaa työllistämiskustannuksia, mikäli nykyistä työllistämispanosta pyritään ylläpitämään pitkään työttömänä olleiden henkilöiden kohdalla. Vuoden 2015 alun palkkatukiuudistuksen myötä siirryttiin prosenttiperusteiseen palkkatukeen yritysten ja kuntien osalta, joka mahdollisesti merkitsee kuntien omassa organisaatiossa palkkatukityöllistämisen osalta jopa 25 miljoonan euron lisäkustannuksia vuoteen 2013 verrattuna. (Eskonen 2014.)

10 2.2. Työttömille maksettavat etuudet Suomessa julkisen hallinnon säätämän työttömyysturvalain tarkoituksena on turvata työttömien työnhakijoiden taloudellisesti aiheutuneita menetyksiä sekä tukea heidän sijoittumistaan työmarkkinoille. Lain mukaan työttömille perusturvatoimeentulona maksettavia etuuksia ovat työttömyyspäiväraha ja työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahan maksut jakaantuvat joko ansiopäivärahaan tai peruspäivärahaan. Työttömyysturvajärjestelmän rakenne jakaantuu yksilötasolla seuraaviin luokituksiin. Työmarkkinatuki Maksetaan työttömille, jotka tulevat ensi kertaa työmarkkinoille tai eivät ole olleet riittävän pitkään töissä, sekä eivät voi enää saada perus- tai ansiopäivärahaa 500 päivän enimmäisajan täytyttyä. Työmarkkinatukea haetaan Kelalta ja sen maksun kestoa ei ole rajoitettu. Maksun suuruus vuonna 2015 on 32,80 /pv ja tukea maksetaan 5 päivältä viikossa mukaan lukien arkipyhät. Tuen suuruutta määrääviä tekijöitä ovat vanhempien tulot, jos asuvat samassa taloudessa. Huollettavista alle 18-vuotiaista lapsista tulevat lisäksi erilliset lapsikorotukset: yksi lapsi 5,29 /pv, kaksi lasta 7,77 /pv sekä kolme tai useampi lapsi 10,02 /pv. (Kela, työmarkkinatuki 2015.) Peruspäiväraha Maksetaan työttömille, jotka työttömäksi jäädessään ovat olleet työelämässä ja täyttävät palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon. Peruspäivärahaa haetaan Kelalta ja sitä maksetaan enintään 500 päivän ajan, jonka jälkeen voi hakea työmarkkinatukea. Peruspäivärahan suuruus vuonna 2015 on 32,80 e/pv, ja sitä maksetaan 5 päivältä viikossa mukaan lukien arkipyhät. Peruspäivärahan korotusosaa 4,80 /pv maksetaan hakijalle, jos työhistorian pituus on 20 vuotta tai ei ole itse irtisanoutunut työstään ja on ilmoittautunut työnhakijaksi 60 päivän sisällä. Huollettavista alle 18-vuotiaista lapsista tulevat lisäksi erilliset lapsikorotukset: yksi lapsi 5,29 /pv, kaksi lasta 7,77 /pv sekä kolme tai useampi lapsi 10,02 /pv. (Kela, peruspäiväraha 2015.)

11 Ansiosidonnainen päiväraha Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan henkilöille, jotka ovat kokonaan työttömiä, lomautettuja, osa-aikatyötä tekeviä tai sivutoimisia yrittäjiä. Ansiosidonnaisen päivärahan saamisen perusedellytyksiä ovat ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, kuuluminen työttömyyskassaan ja työssäoloehdon täyttyminen. Työssäoloehto täyttyy kun palkansaajan jäsenyysaika on ollut 26 kalenteriviikkoa palkkatyössä ja työaika on kunakin kalenteriviikkona ollut vähintään 18 tuntia. Päivärahaa haetaan sen liiton työttömyyskassasta, jonka jäsenenä on ja sitä maksetaan 500 päivän ajan. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus määräytyy työttömyyttä edeltäneiden palkkatulojen mukaan. Ansiopäivärahan muodostuu kolmesta tekijästä: perusosasta, ansio-osasta ja lapsikorotuksista. Perusosa vahvistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan ja sen suuruus on 32,80 vuonna 2015. Ansio-osa määräytyy 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Mikäli kuukausipalkka ylittää (3116 euroa vuonna 2015), ansio-osan suuruus on 20 % ylimenevältä osalta. Mahdollisuus saada ansiopäivärahan lapsikorotukset määräytyvät samoin perustein kuin Kelan maksamissa työmarkkinatuessa ja peruspäivärahassa. (YTK, ansioturvan ABC 2015.)

12 2.3. Työllistämisen tuet Palkkatukityön määritelmä sisältyy lakiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa käytössä oleva palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. Ensisijaisesti lailla pyritään parantamaan työttömän työnhakijan ammatillista osaamista ja edistää työllistymistä edelleen vapaille työmarkkinoille. Palkkatukityön työnantajana voivat toimia kunnat, kuntayhtymät, yhteisöt ja muut työnantajat, eivät kuitenkaan valtion virastot tai laitokset. (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 7:1 3.) Palkkatuki uudistus alkoi 1.1.2015. Asetettuja tavoitteita ovat työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaisen kohtelun parantaminen ja päätösten ennakoitavuuksien lisääntyminen Uudistuksella halutaan lisäksi nopeuttaa palkkatukihakemusten käsittelyä ja maksatusta. Palkkatuen päiväkohtainen tuki muutettiin prosenttiperusteiseksi. Uudistuksen ansiosta palkkatuen määrä ja enimmäiskesto määräytyvät tuella palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella, mikäli tuella palkattavan henkilön tuottavuus tarjotussa työssä on alentunut ammatillisen osaamisen puuttumisen vuoksi. Tuen määrän suuruus on sitä korkeampi ja kesto sitä pidempi, mitä kauemmin henkilö on ollut työtön ennen palkkatuen myöntämistä. Palkkatukea määriteltäessä on otettava huomioon myös tuella palkattavan henkilön vamman tai sairauden perusteet, jos ne olennaisesti ja pysyväisluonteisesti alentavat tuottavuutta tarjolla olevassa tehtävässä.(te-palvelut, ajankohtaista 2014.) Palkkatuen määrä ja enimmäiskesto on rajattu seuraavin ehdoin Tuella palkattavan työttömyys on kestänyt alle 12 kuukautta. Tämän perusteella palkkatukea myönnetään 30 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 6 kuukauden ajan. Tuella palkattava on ollut työtön vähintään 12 kuukautta palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Tämän perusteella palkkatukea myönnetään 40 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan.

13 Tuella palkattava on ollut työtön vähintään 24 kuukautta palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Tämän perusteella palkkatukea myönnetään 50 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan. Jakson jälkeen palkkatukea myönnetään 30 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan. Tuella palkattavan vamma tai sairaus alentaa tuottavuutta olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti tarjolla olevassa tehtävässä. Tämän perusteella palkkatukea myönnetään 50 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. (TE-palvelut, ajankohtaista 2014.) Palkkatuen määrässä ja enimmäiskestossa on muutamia poikkeuksia: Henkilön ollessa alle 30-vuotias, palkkaamisen palkkatuki voidaan myöntää vuosina 2015 ja 2016 enintään 10 kuukaudeksi, vaikka tuella palkattava olisi ollut työtön alle 12 kuukautta. 60- vuotta täyttäneelle henkilölle palkkatukea voidaan myöntää enintään 24 kuukaudeksi kerralla joka on ollut yhtäjaksoisesti työtön vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä. Käytännössä tuki voi olla pysyvä, koska palkkatuki voidaan myöntää uudestaan ilman tukijaksojen väliin jäävää työttömyyttä. (TE-palvelut, ajankohtaista 2014.)

14 Työsopimuslain tilapäiset muutokset Työsopimuslain 13 luvun 6 :ää muutetaan tilapäisesti, tämän muutoksen myötä työn tarjoamisvelvollisuudesta on tässä laissa oikeus poiketa tietyissä tilanteissa väliaikaisesti vuoden 2016 loppuun asti. Työn tarjoamisvelvollisuutta koskevat muutokset koskevat kuntaa, kuntayhtymää, yhdistystä ja säätiötä. (TE-palvelut, ajankohtaista 2014.) Kunta ja kuntayhtymä Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluvan henkilön saa palkata ilman, että lomautettuja ja osa-aikatyötä tekeviä koskeva työn tarjoamisvelvollisuus tai irtisanottuja työntekijöitä koskeva takaisinottovelvollisuus sen estäisi. Poikkeuksena on velvoitetyöllistettävä, jonka kanssa ei kuitenkaan saa sopia tehtävästä, josta kunta on lomauttanut työntekijänsä tai antanut työntekijälleen lomautusilmoituksen. (TE-palvelut, ajankohtaista 2014.) Yhdistys ja säätiö Työn tarjoamisen velvollisuutta ei ole lomautetulle, osa-aikatyötä tekevälle eikä takaisinottovelvollisuuden piiriin kuuluvalle irtisanotulle, jos palkkaa vähintään 24 kuukautta palkkatuen myöntämistä edeltäneiden 28 kuukauden aikana työttömänä olleen henkilön muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin. (TE-palvelut, ajankohtaista 2014.) Edellä mainittujen poikkeuksien lisäksi kunta, kuntayhtymä, yhdistys tai säätiö saa lisäksi ottaa palkkatuettuun työsuhteeseen henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei tavallisesti tehdä työ- tai virkasuhteessa. Edellytyksenä on, että palkkatuettu työ tulee järjestää työpajassa tai vastaavassa valmennusyksikössä, jonka toiminnan tavoitteena on parantaa henkilön valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työllistyä avoimille markkinoille. Palkkatuetun työn lisäksi järjestely koskee myös työkokeilua. (TE-palvelut, ajankohtaista 2014.)

15 2.4 Verotulojen menetykset Työttömyyden aiheuttamia verotulojen menetyksiä on vaikea mitata, koska verotulojen kokonaisuuden muodostamiseen vaikuttaa monet tekijät. Yhden ilmiön eristäminen tästä kokonaisuudesta onkin lähes mahdoton urakka, eikä tästä asiasta ole käytettävissä erillistä tilastoitua tietoa. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen on tehnyt joitakin laskelmia, siitä miten paljon yksittäisen työttömän työllistyminen toisi verotuloja yhteiskunnalle. Tiaisen laskelmien mukaan työttömän työllistyessä yhteiskunta säästää työttömyysturvassa ja lisäksi tulee hyötynä verotulojen lisäys. (Tiainen 2011.) Tiedustelin verotulojen aiheuttamista menetyksistä tarkemmin sähköpostitse työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevalta virkamieheltä Pekka Tiaiselta ja sain aiheeseen liittyen seuraavanlaisen vastauksen: 10 tuntipalkalla työllistettäessä jolloin palkkakustannus 26 000 vuodessa. Jos työtön työllistyy, säästyy työttömyysturvaa keskimäärin 12 000 ja verotuloja tulee lisää 8000 (työnantajan sotut ja välillisiä veroja mukana). 8000:n sijaan voi käyttää vähän pienempää lukua. Jos työttömyysturva lasketaan nettona ja koko verotulo, summa on vastaavasti suurempi. Näitä lukuja voi käyttää kertomalla työllistyneiden työttömien määrillä. Jos ansiopäivärahatyötön, yhteensä 25000 säästöä + veroja kun työllistäminen koska palkka korkeampi ja veroprosentti korkeampi. Kun lasketaan muilla tavoin, päästään hieman eri lukuihin, mutta riippuu missä näitä käytetään. (Tiainen, sähköpostiviesti 2.4.2015) Tiainen korostaa, että työttömyyden laskennallisen hinnan ja edellä mainittujen työttömyyden välillisten kustannusten lisäksi tulee ottaa huomioon erilaiset työmarkkinavaikutukset, koska rakenteellinen työttömyys aiheuttaa työvoiman saatavuuteen ongelmia ja vaikeuttaa kysynnän ja tarjonnan vastaavuutta. Tärkeä kysymys ovat kasvuvaikutukset, koska työttömyys merkitsee, että työpanosta on vähemmän käytössä ja sen kautta menetetään tuotantoa. Tämän menetyksen arviointi perustuu menetelmään, jossa menetetyn työpanoksen vaikutus tuotantoon lasketaan työtulojen kansantuoteosuuden perusteella. (Tiainen 2011.)

16 3 TYÖTTÖMYYDEN JA TYÖLLISTYMISEN MERKITYS YKSILÖLLE 3.1. Työttömyys elämänhallinnan ja hyvinvoinnin esteenä Yhteiskuntamme aatteet, arvot ja toiminnot ovat aikojen saatossa rakentuneet pitkälti työnteon perusteella. Kulttuurissamme on aina arvostettu työntekoa ja siitä on tullut jopa yksittäinen ihmisarvon mittari. Työn menettäminen ja työttömyyden kohtaaminen onkin yksilön kannalta yksi merkittävimpiä traumaattisimpia kokemuksia elämässä. Työttömyydestä aiheutuneita ongelmia ei pidä nähdä pelkästään taloudellisina vaan siihen liittyy usein itsensä syyllistämistä sekä epäonnistumisen tunteita, jotka myöhemmin saattavat oireilla syrjäytymisenä sosiaalisesta elämästä. Työttömälle tämä vaikeuttaa entisestään elämänhallintaa sekä kiinnostusta omasta hyvinvoinnistaan. Pitkään jatkunut työttömyys voi myös aiheuttaa erityyppisiä mielenterveysongelmia, jotka voivat joidenkin kohdalla pahimmillaan aiheuttaa pitkäkestoisen stressin oireita. (Poijula 2003, 32 36 ) Yllättäen työttömäksi joutuneelle henkilölle irtisanomiskokemukset laukaisevat useimmiten traumaattisen stressin, jonka vaikutukset tuntuvat ajatuksissa ja käyttäytymismalleissa. Irtisanomiskokemus tuottaa toistuvia ja eläviä muistikuvia ahdistavasta tapahtumasta, jolloin muistikuvat saattavat tulla mieleen ilman näkyvää syytä. Yleisimpiä muistikuvia laukaisevia tekijöitä ympäristössä ovat lehtijutut tai tv-ohjelmat, työpaikan tai työtovereiden näkeminen. Näihin tilanteisiin liittyy pelkoja siitä, että joutuisi kokemaan uusia stressaavia tapahtumia. Stressin oireet vaikuttavat tunteisiin, ajatteluun, ruumiillisiin toimintoihin, käyttäytymiseen ja asenteisiin. (Poijula 2003, 32 36 )

17 Taulukko 2. Traumaattisen stressin aiheuttamat vaikutukset ja oireet työttömän terveyteen ja käyttäytymiseen. Vaikutukset tunnevaikutus ajatteluvaikutus ruumiillinen vaikutus käyttäytymisvaikutus asennevaikutus Oireet ahdistuneisuus, hermostuneisuus pelko, epäluulo, syyllisyys, viha hallinnan menetyksen tunne hajamielisyys, keskittymiskyvyttömyys kyvyttömyys tehdä päätöksiä lyhytjänteisyys, ylivireisyys päänsäryt, närästys, vatsavaivat pahoinvointi, ripuli, lihasjännitys lihaskivut, korkea verenpaine, vapina hikoilu, uupumus, unettomuus ruokahaluttomuus runsas tupakointi, lisääntynyt alkoholin ja lääkkeiden käyttö riskikäyttäytyminen, väkivalta itkukohtaukset, suuttumiset yliaktiivisuus kyynisyys, epäluottamus, epätoivo kriittisyys toisia ja itseä kohtaan arvoista luopuminen ansassa olemisen tunne pessimistinen asenne Traumaattiseen stressiin ei ole olemassa mitään tiettyä standardimallia, vaan oireet voivat esiintyä heti tai viiveellä kuukausien ja joissakin tapauksissa jopa vuosien kuluttua.(poijula 2003, 32 36)

18 3.2. Työttömyys osaamisen kehittymisen ja työllistymisen esteenä Työttömänä oleminen vaikeuttaa oman osaamisen ja hankitun ammattitaidon hyödyntämistä niissä työtehtävissä, joihin on kouluttauduttu. Pitkään jatkunut työttömyys estää myös oman ammattitaidon ylläpitämisen sekä siinä kehittymisen. Osaamisen ja kehittymisen kannalta keskeisiksi ongelmiksi ovat muodostuneet talouden rakenteen aiheuttamat muutokset, joiden seurauksena työllistymisen esteeksi syntyy rakennetyöttömyyttä. Työttömyyden lajeista juuri rakennetyöttömyys on yksi vaikeimmin poistettavista. Rakennetyöttömyyden syntymisessä on kyse siitä kun osaaminen ei vastaa niitä työtehtäviä, joita avoimilla työmarkkinoilla on tarjolla. Työmarkkinoilla työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohdalla tapahtuu yhteensopimattomuuden tilanne, jonka seurauksena työttömyys pitkittyy ja saattaa muuttua ajan myötä pysyväisluontoiseksi olotilaksi. Rakennetyöttömyydessä työvoimasta on kysyntää ja joillakin aloilla voi olla jopa pulaa sopivasta työvoimasta. Rakennetyöttömyyden taustalla voidaan nähdä perinteisten elinkeinoalojen kuten maatalouden ja suorittavan teollisuustyön merkityksen väheneminen kun taas vastaavasti erilaisten asiantuntijatehtävien ja hoivatyön osuus on lisääntynyt. Nykyinen teknologian kehityssuuntaus on toisaalta kasvattanut korkean informaatioteknologian osaavan työvoiman kysyntää työvoimamarkkinoilla. (Parpo 2007, 14.) Ikääntyneiden vähän yli 50-vuotiaiden työttömien kohdalla on vaikeuksia vastata näihin työelämän rakenteellisiin muutoksiin, johtuen nimenomaan alhaisesta koulutustasosta. Toisin kuin ikääntyneillä työttömillä, nuorten työttömyys ja työttömäksi jäämisen riski koskee myös useasti koulutettua työvoimaa. (Parpo 2007, 15.) Työllistymisen esteitä ei voida selittää pelkästään heikolla osaamistasolla tai heikolla koulutuksella, muita haittaavia tekijöitä ovat lisäksi alhainen toimintakyky tai terveys. Pelkästään yksittäinen tekijä ei anna riittävää käsitystä työttömän työllistymisen esteistä, kokonaiskuva saattaa jäädä tällöin vaillinaiseksi työttömän todellisesta elämäntilanteesta.

19 3.3. Työllistämistoimenpiteiden merkitys yksilölle Työttömyyden pitkittyessä on yksilön työllistyminen avoimille työmarkkinoille huomattavasti haastavampaa ja vaikeampaa. Aktiivisilla työllistämistoimenpiteillä voidaan kuitenkin merkittävästi lisätä yksilön työllistymismahdollisuuksia sekä antaa valmiuksia parantaa omaa henkilökohtaista elämäntilannettaan. Työttömän työllistämiseksi suunniteltujen toimenpiteiden tulee kuitenkin olla jokaisessa tapauksessa tarkoin valikoituja, jotka perustuvat työttömän työnhakijan todellisiin tarpeisiin. Työllistämistoimenpiteistä päätettäessä on suunnitelmien tekovaiheessa huomioitava seuraavat seikat työttömän henkilön kohdalla. työttömyyden kesto taloudellinen tilanne koulutus terveydelliset rajoitteet ikä toiveet tukityöpaikasta tukityöhön kohdistetut vaatimukset. Onnistuneesta tukityöllistämistoimenpiteestä hyötyvät kummatkin osapuolet sekä työllistettävä että työnantaja. Yksilötasolla tarkasteltuna työllistämistoimenpiteillä on kokemusten perusteella havaittu olevan seuraavanlaisia positiivisia vaikutuksia: ansiotason nousu mahdollisuudet työllistyä avoimilla työmarkkinoilla lisääntyvät työttömyysjakson katkaiseminen hyvinvoinnin lisääntyminen sosiaalisten vuorovaikutustaitojen paraneminen itsensä kehittäminen uuden oppiminen

20 3.4. Työttömyyden vaikutus yhteisölle Se miten työttömyys koetaan ja miten se vaikuttaa yksilöiden ja yhteisöjen elämään, muodostuvat yksilön kohdalla tekijöistä, kuten henkilön iästä, ammattitaidosta ja ammattiasemasta, työhistoriasta ja elämäntilanteesta. Yhteisöllisiä tekijöitä ovat yhteisön hyväksyntä tai yhteisön arvot, työttömyyden yleisyys ja työttömyyden aikaisen sosiaalisen ja taloudellisen turvan riittävyydestä ja tasosta. Yhteiskunnat ja asuinalueet poikkeavat toisistaan kaikkien näiden tekijöiden suhteen. (Koistinen 2014, 232 233.) Sosiaaliset työttömyystutkimukset osoittavat työttömyyden vaikuttavan työttömiin itseensä, heidän perheisiinsä ja lähiomaisiinsa kuin työllisiin ja laajemmin koko yhteiskuntaan. Julkisessa keskustelussa on syytä korostaa työttömyyden vaikutusta koko yhteiskuntaan eikä pelkästään rakentaa keskustelua työttömien ympärille. Samalla kun arvioidaan työttömyyden vaikutusta työttömien elämään, pitäisi ottaa esiin työttömyyden vaikutukset yhteiskunnan arvoihin ja moraaliin. (Koistinen 2014, 236 237.) Yhteiskunnan kannalta työttömyys uhkaa sosiaalisen jaon kasvamista, koska osa väestöstä on jäämässä yhteiskunnallisen osallisuuden ulkopuolelle. Työttömyystutkimuksissa on tärkeää erotella edellä mainitut tekijät yksilön ja yhteisön välillä, jotta voitaisiin luoda uutta ja luotettavaa tietoa työttömyydestä ja sen vaikutuksista. (Koistinen 2014, 232 233,237.)