TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET. www.oravareitti.net www.juvacamping.com www.oravanpesat.fi
Juvan Oravareitin ja Sulkavan koskireitin virtapaikkoja ennallistetaan järvitaimenen lisääntymis- ja poikasalueiksi Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Etelä-Savon TE-keskukselle alkuvuodesta 2008 luvan Sulkavan Uitonvirran kautta Saimaaseen laskevien koskien kalataloudelliseksi kunnostamiseksi. Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö tilasi kunnostustyön Etelä- Savon ympäristökeskukselta. Hankkeen pääurakoitsija on Saimaan maanrakennus Oy Lohilahdelta. Talvella 2009 työt on saatu päätökseen Tiittalan-, Kuha- ja Lohnakoskessa sekä Pyöninjoella ja Tikanjoella. Talvella 2009/2010 kunnostetaan Oravareitin Kissa-, Kyrsyän- ja Karijoki sekä Tuusjärven reitiltä Hirmu-, Kontusen- ja Melasenkoski. Muutoksia koskien melottavuudessa Oravareitti on valuma-alueena poikkeava. Valuma-alueella on vain pieniä järviä, minkä vuoksi virtaama/vedenkorkeusvaihtelut ovat nopeita ja voimakkaita. Suuret järvet tasaisivat virtaamia pitemmälle ajanjaksolle. Oravareitille yhdistyy Lohnajärvessä kolmen muun valuma-alueen vedet. Koskien koko ja virtaama kasvaa Lohnajärven alapuolisissa kohteissa. Melontamahdollisuuksien säilyttämiseksi kunnostus toteutetaan niin että Oravareitin koskiin jätetään selkeä melontaväylä. Melontaväylä on yleisesti uoman keskellä, vähällä vedellä se erottuu selvästi (kuvat 1-6). Koskien melottavuutta kunnostuksen jälkeen on testattu eri virtaamatilanteessa ja ongelmia ei ole esiintynyt. Reitin käyttäjiltä toivotaan kuitenkin palautetta melottavuudesta alueen yrittäjien välityksellä tai suoraan kunnostushankkeen yhteyshenkilöihin, yhteystiedot alla. Taimenen palauttaminen reitille poikasistutuksilla Kunnostuksen ensisijaisena tavoitteena on palauttaa järvitaimenen lisääntymis- ja poikasalueet reitille. Käytännössä uittoperattujen koskien kunnostuksessa sijoitetaan soraikkoja sopiviin virranpaikkoihin lisääntymisalueiksi ja kivikkoja poikasalueiksi. Kunnostuksen jälkeen koskialueille istutetaan järvitaimenen poikasia ja pyritään palauttamaan reitiltä kadonnut luontainen taimenkanta. Reitin koskiin istutetaan Sulkavan kalastusalueen toimesta järvitaimenen poikasia useana vuonna. Istutetut poikaset leimautuvat koskiin ja elävät niissä 2-4 vuotta minkä jälkeen vaeltavat järviin kasvamaan sukukypsiksi palatakseen parin vuoden jälkeen taas koskiin lisääntymään. Siten reitille nyt istutettavat poikaset lisääntyvät reitin koskissa aikaisintaan 5 vuoden kuluttua. Taimenen palauttaminen reitille vaatii kunnostuksen lisäksi kalastuksen säätelyä ja koko reitin kattavan hoitosuunnitelman, jotta lisääntymiskokoiset taimenet pääsevät jatkamaan sukuaan virtapaikoissa. Tavoitteena on, että 5 vuoden päästä taimen lisääntyy reitin tärkeimmissä kohteissa. Kunnostukset hyötyvät myös muut virtakutuiset lajit, mm. harjus ja siika. Lisätietoja: Kalastusbiologi Teemu Hentinen Etelä-Savon ympäristökeskus, puh. 0400-623 207 Kalastusbiologi Lasse Hyytinen Etelä-Savon TE-keskus, puh. 040-703 7838
ORAVAREITIN MELOTTAVUUS ERI VIRTAAMILLA 44 42 40 38 36 MELOTTAVUUS ERINOMAINEN MELOTTAVUUS HYVÄ 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 Lohnakosken ja sen alapuolisten koskien virtaama m³/s 6 4 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 MELOTTAVUUS TYYDYTTÄVÄ / HUONO 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 0 120 125 130 135 140 145 150 2 Lohnajärven vedenkorkeus cm / Partalan taukopaikan asteikko
Lohnakosken ja sen alapuolisten koskien virtaama m 3 /s 44 42 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 KOSKIEN VIRTAAMAMUUTOKSET JOPA 100-KERTAISIA 1.1. 1.2. 3.3. 3.4. 4.5. 4.6. 5.7. 5.8. 5.9. 6.10. 6.11. 7.12. Ajankohdan maksimivirtaama m3/s Ajankohdan keskiarvovirtaama m3/s Ajankohdan minimivirtaama m3/s
Lohnäjärven vedenkorkeus cm 165 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 JÄRVIEN VEDENKORKEUS VAIHTELEE JOPA 1,5 M ERI VUODENAIKAAN 3.1. 2.2. 4.3. 3.4. 3.5. 2.6. 2.7. 1.8. 31.8. 30.9. 30.10. 29.11. 29.12. Ajankohdan maksimi Ajankohdan keskiarvo Ajankohdan minimi
KUNNOSTETTU TIKANJOKI MÄNTYSENTIELTÄ YLÄVIRTAAN, MELONTAVÄYLÄ UOMAN KESKELLÄ
KUNNOSTETTU TIKANJOKI MÄNTYSENTIELTÄ ALAVIRTAAN, MELONTAVÄYLÄ MUTKITTELEE UOMAN KESKELLÄ
KUNNOSTETTU PYÖNINJOEN YLÄSAHI, PUDOTUSKORKEUS VÄHÄINEN, HELPPO MELONTAVÄYLÄ
KUNNOSTETTU PYÖNINJOEN ALASAHI, PUDOTUSKORKEUS VÄHÄINEN, HELPPO MELONTAVÄYLÄ
KUNNOSTETTU LOHNAKOSKEN ALAOSA, VAUHDIKAS HELPPO MELONTAVÄYLÄ UOMAN KESKELLÄ, KORKEALLA VEDELLÄ PYSYTTELE ALAOSASSA MELONTAVÄYLÄN OIKEASSA REUNASSA, VÄYLÄ KAARTAA OIKEALLE AIVAN LOPUSSA
KUNNOSTETTU KUHAKOSKI, MELONTARÄNNIÄ PARANNETTU JA PUDOTUSKORKEUTTA TASATTU PITEMMÄLLE MATKALLE, YLÄOSA VAUHDIKAS MUTTA HELPPO KOSKEN OHITUS MAHDOLLISTA KANTAMALLA! LÄHTÖRANTAA PARANNETTU!
Valuma-alueen purkautumisjoki