7.13 Historia Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehityksen tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä, että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille aineksia rakentaa omaa identiteettiä, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. Aihekokonaisuudet sisältyvät luonnollisella tavalla kaikkien vuosiluokkien keskeisiin sisältöihin, eikä niitä ole erikseen mainittu. Oppimista tukee monipuolisten työtapojen käyttö: Niiden tehtävänä on kehittää oppimisen, itsenäisen ajattelun ja ongelmaratkaisujen taitoja. Ne myös lisäävät oppilaan sosiaalisten taitojen hallintaa. Viidennen ja kuudennen luokan oppisisältöjä opetettaessa tulee ottaa huomioon sisällöissä, materiaalien ja työtapojen valinnassa sekä tekstien yhteydessä, että seuraavassa ilmoitetut hyvän osaamisen asiakokonaisuudet ja käsitteet tulisi hallita. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä osaa hankkia tietoa menneisyydestä osaa erottaa faktan mielipiteestä osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan ymmärtää historian ilmiöitä kronologia: oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin, ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä muutos ja jatkuvuus: oppilas tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta syy ja seuraus: oppilas osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakusien ihmiset ajattelevat eri tavoin osaa käyttää historiallista tietoa osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu Vuosiluokat 7 9 Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 8 on ohjata ja syventää oppilaan käsitystä historiallisen tiedon luonteesta, vahvistaa hänen omaa moniarvoisuuttaan (identiteettiä) ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.
Opiskelussa oppilas tutustuu kolmeen suuren kokonaisuuteen, maailman, Euroopan ja Suomen historiaan, joita tarkastellaan sekä makro että mikrohistoriallisesta näkökulmasta. Aihekokonaisuudet käsitellään monipuolisesti oppisisältöjen yhteydessä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 osaa hankkia tietoa menneisyydestä osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä ymmärtää historian ilmiöitä kronologia: oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen muutos ja jatkuvuus: oppilas osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään syy ja seuraus: oppilas osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia osaa käyttää historiallista tietoa pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä 7.13.1 Paikallishistoria Kotiseutumuseo Oppilaan oman lähihistorian ja kotiseudun historian tuntemuksen kehittyminen esimerkiksi sukupuututkimuksella ja Pietarsaaren kaupungin ja sen lähiseudun vaiheiden tarkastelulla 1400 luvulta 1800 luvulle vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja kehittää historiallista ajantajua.
Paikallishistorian, oman perheen ja suvun historian tunteminen lisää myös koulun, kodin ja lähiympäristön yhteistoimintaa. Koulun monikulttuurisuus voidaan ottaa huomioon tutustuttamalla oppilaat maahanmuuttajaoppilaiden kulttuurin menneisyyteen. Pietarsaaren paikallishistorian opetuksen tueksi on saatavilla julkaisu Isoisoisän aikaan, joka on käännetty ruotsinkielisestä julkaisusta På farfarfars tid. Sitä on täydennetty suomenkielisellä näkökulmalla. Kun oppilaalle kerrotaan esimerkiksi rakennusten käyttötarkoituksista tai katujen nimien taakse kätkeytyvästä historiasta, hän oppii ymmärtämään kulttuuriperinnön merkitystä ja aikaisempien sukupolvien elämää ja työtä. Kaupunginmuseo järjestää säännöllisesti erilaisia lapsille suunniteltuja, kaupungin historiaan liittyviä teematapahtumia ja näyttelyitä. Opetuksessa voidaan hyödyntää museon asiantuntemusta ja järjestää esimerkiksi oman kaupunginosan historiaan liittyviä esittelytilaisuuksia tai kävelyretkiä. 7.13.2 Kulttuurinen katsomuskasvatus esiopetuksessa ja alaluokilla Kulttuurinen katsomuskasvatus kiinnittää lapsen hänen omaan kasvualustaansa ja tutustuttaa hänet myös muihin hänen elämänympäristössään läsnä oleviin kulttuureihin, niiden erilaisiin tapoihin ja arvoihin. Aikuisten tehtävä on vaalia kulttuuriperintöä ja pitää sitä esillä niin, että arvostaminen ja vaaliminen aikanaan siirtyy uudelle sukupolvelle. Oman kaupunkimme kulttuuri on näkyvissä myös sen historiassa ja rakennetussa ympäristössä. Kun lapsi liikkuu kaupungin kaduilla ja kortteleissa, saa ajan käsite hänen ajattelussaan aivan uusia ulottuvuuksia. Esiopetuksen kulttuuri ja katsomuskasvatus juuret: minä, perheeni, sukuni, ystävät, ryhmäkokemukset: pojat ja tytöt, meidän ryhmämme vuotuiset juhlat ja niiden paikalliset perinteet, mitä ja miten juhlitaan, miksi juhlia vietetään? Pietarsaaren historiaan ja kulttuuriin liittyvät juhlat: venetsialaiset, jaakonpäivät, markkinat ja Lucian päivä muiden kulttuurien ja uskontokuntien juhlatavat juhlien ja retkien yhteinen suunnittelu ja toteutus elämää entiseen aikaan: kaupungin historia, vertailu nykypäivään, tutustumiskäynnit historiallisiin kohteisiin ja museoon, ruokakulttuuri
7.13 Historia TAVOITTEET Esiopetus ja luokat 1-4 oppilas omaksuu ja oppii arvostamaan perheensä ja sukunsa kotiseudun perinteitä osallistuu pietarsaarelaisen kulttuuriperinnön vaalimiseen oppii käyttämään kotikaupunkinsa kulttuuritarjontaa tutustuu juhla-aikojen merkitykseen ja niiden paikallisiin traditioihin saa tutustua muiden maiden kulttuureihin 5-6 luokat oppilas oppii tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika. ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tulkitsemistapojen myötä tunnistamaan ihmisen ja luonnon välisen suhteen merkityksen kaikkina aikoina kehittämään ajantajuaan 7-9 luokat oppilas oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista ja yhteiskunnallista tietoa käyttämään erilaisia lähteitä ja vertaamaan niissä esitettyjä tietoja sekä esittämään oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta ymmärtämään, että historiallinen tieto voi olla kiistanalaista ja sitä voidaan tulkita eri tavoin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja niiden seurauksia arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa käyttämään historian aikaulottuvuutta arvioidessaan historian ja nykypäivän ilmiöitä
7.13 Historia SISÄLLÖT 5-6 luokat OMAT JUURET JA HISTORIALLINEN TIETO Oman perheen historia, oman suvun sukupuu Pietarsaaren perustaminen ja perustajat Pietarsaaren ja lähialueen elinkeinot ja niiden kehitys Vanhojen esineiden kertomaa ESIHISTORIALLINEN AIKA JA ENSIMMÄISET KORKEAKULTTUURIT Ihmisen alkuvaiheet Kivi- pronssi- ja rauta-aika Esihistorialliset kaudet Suomessa Maanviljelyksen synty Egypti Kirjoitustaidon keksiminen LÄNSIMAISEN SIVILISAATION SYNTY Antiikin Kreikan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri Antiikin heijastuminen nykypäivään KESKIAIKA JA UUDEN AJAN MURROS Uskonnon vaikutus keskiaikaisen ihmisen elämään Ristiretket: Suomen liittäminen osaksi Ruotsin valtakuntaa Elämää keskiajan Suomessa: maaseutu, kaupunki, keskiaikaiset linnat, kirkko ja luostarit, oikeuslaitos Keskiaikaisen maailmakuvan muuttuminen: renessanssi, reformaatio, kohti aurinkokeskeistä maailmakuvaa Löytöretket ja niiden merkitys SUOMI RUOTSIN VALTAKUNNAN OSANA Mikael Agricola ja uskonpudistus Ruotsista suurvalta Suomalaisten elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina Talonpoikien asema: nuijasota Kreivin aika Suomi Venäjän ja Ruotsin välissä Elämää ja edistystä 1700-luvun Suomessa VAPAUDEN AATE VOITTAA ALAA Itsevaltius ja valistus Ranskan vallankumouksen syyt, seuraukset ja sen vaikutukset Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: Jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri Kaupankäynnin kehitys Kulttuurin kehitys Kuljetusvälineiden kehitys (merenkulku)
7.13 Historia SISÄLLÖT Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla ja ajankohtaisten asioiden seuraamiseen 7. luokka ELÄMÄÄ 1800-LUVULLA JA KANSALLISUUSAATE Elämää 1800-luvun Suomessa maalla ja kaupungissa 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset Euroopassa ja niiden vaikutukset Yksilön ja kansallisuusaatteen nousu Euroopassa ja Suomessa Kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa TEOLLINEN VALLANKUMOUS JA SEN SEURAUKSET Teollinen vallankumous ja sen vaikutukset ihmisten elämään Kaupungistuminen, liikenteen kehittyminen, tehtaiden tulo ja työväestön olot Suomen teollistumisen alkuvaiheet ja suurteollisuuden synty Suomessa MURROSTEN AIKA SUOMESSA Sääty-yhteiskunnan mureneminen kohti kansalaisyhteiskuntaa Maalta kaupunkeihin ja Ameriikkaan Suomen venäläistäminen ja sen vastustus POHJOIS-AMERIKKA 1800-LUVULLA Uusi maailma intiaanit alkuperäiset amerikkalaiset Lännen valloitus Yhdysvaltain sisällissota ja sen vaikutus Teollistuva suurvalta IMPERIALISMI Eurooppalaiset valtaavat siirtomaita eri puolilta maailmaa: Afrikka, Kiina, Japani Imperialismin vaikutukset Eurooppaan ja siirtomaihin ENSIMMÄISEN MAAILMASODAN AIKA JA SEN VAIKUTUKSET LÄHIALUEILLA Ensimmäinen maailmasota syyt ja seuraukset Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset Osa ensimmäisen maailmansodan osiosta voidaan opiskella myös kahdeksannella luokalla
7.13 Historia SISÄLLÖT 8. luokka Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla ja ITSENÄISEN SUOMEN ALKUTAIVAL ajankohtaisten asioiden seuraamiseen Suomi ja Venäjän vallankumous Suomen itsenäistyminen 7. luokka Jakautunut kansakunta ja sisällissota Itsenäisyyden ensi askeleet ELÄMÄÄ Suomi sotien 1800-LUVULLA välillä JA KANSALLISUUSAATE LAMAN Elämää JA 1800-luvun TOTALITARISMIN Suomessa maalla AIKA ja kaupungissa Maailmantalouden 1800-luvun alun keskeiset romahtaminen valtiolliset ja sen muutokset seuraukset Euroopassa ja niiden vaikutukset Elämää Yksilön demokratioissa ja kansallisuusaatteen ja diktatuureissa nousu Euroopassa 1920- ja ja 1930-luvuilla Suomessa TOISEN Kulttuuri MAAILMANSODAN kansallisuusaatteen AIKA heijastajana JA VAARAN Suomessa VUODET TEOLLINEN Toisen maailmansodan VALLANKUMOUS syyt, keskeiset JA tapahtumat SEN SEURAUKSET ja sodan seuraukset Suomi Teollinen toisessa vallankumous maailmasodassa ja sen vaikutukset ja sodasta selviäminen ihmisten elämään Suomen Kaupungistuminen, vaaran vuodet liikenteen kehittyminen, tehtaiden tulo ja työväestön olot SUOMI Suomen 1950-LUVULTA teollistumisen NYKYPÄIVÄÄN alkuvaiheet ja suurteollisuuden synty Suomessa MURROSTEN YYA-sopimuksesta AIKA yhdentyvään SUOMESSA Eurooppaan Elinkeinorakenteen Sääty-yhteiskunnan muutos mureneminen ja sen vaikutukset kohti kansalaisyhteiskuntaa ihmisten elämään Suomalaisen Maalta kaupunkeihin hyvinvointiyhteiskunnan ja Ameriikkaan rakentaminen Suomalaisen Suomen venäläistäminen elämänmuodon ja sen murroksia vastustus IDÄN JA LÄNNEN RISTIRIIDOISTA ETELÄN JA POHJOISEN POHJOIS-AMERIKKA 1800-LUVULLA VASTAKKAINASETTELUUN Uusi maailma intiaanit alkuperäiset amerikkalaiset Kylmä sota Lännen valloitus Kauhun tasapainosta liennytykseen Yhdysvaltain sisällissota ja sen vaikutus Berliinin muurin murtuminen - kommunismin loppu Euroopassa Teollistuva suurvalta Suomi muuttuvassa maailmassa IMPERIALISMI Maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat ELÄMÄÄ Eurooppalaiset 1900-LUVUN valtaavat LOPULLA siirtomaita JA 2000-LUVUN eri puolilta maailmaa: ALUSSA Afrikka, Kiina, Japani Länsimaisen Imperialismin kulutusyhteiskunnan vaikutukset Eurooppaan synty ja ja siirtomaihin sen vaikutukset ihmisten elämään ja ENSIMMÄISEN ympäristöön MAAILMASODAN AIKA JA SEN VAIKUTUKSET LÄHIALUEILLA Tiedonvälityksen kehitys TEEMA Ensimmäinen maailmasota syyt ja seuraukset Oppilaat Venäjän valitsevat keisarikunnan aihesisältöjen luhistumisen lisäksi syyt yhden ja vuoden teeman, 1917 jonka vallankumoukset kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka (7 8 vuosiluokat): Osa Euroopan ensimmäisen hajaannuksesta maailmansodan sen yhdistymiseen osiosta voidaan opiskella myös kahdeksannella luokalla Kulttuurin kehitys Tasa-arvoisuuden kehitys Tekniikan ja teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumisen ja kuljetusvälineiden kehitys Osa ensimmäisen maailmansodan osiosta voidaan opiskella myös kahdeksannella luokalla.