Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita. FRAME-hankkeessa tehty ohjeistus

Samankaltaiset tiedostot
KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN?

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

Betonisandwich- elementit

Tuulettuvien yläpohjien toiminta

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

MITÄ RISKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖ AIHETTAA RAKENTEILLE JA KEINOT VÄLTTÄÄ NE

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS

ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

RIL 107: LUVUT 2 JA 4

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

FRAME-PROJEKTI PÄÄTTYY MITÄ OPITTIIN?

VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN RAKENTAMISESSA

Betonielementtidetaljit

MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN

Matalaenergiatalon betonijulkisivut Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka

Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista

UUDET ENERGIAMÄÄRÄYKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET

ILMASTONMUUTOS VAIKUTUKSET RAKENTAMISEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN

FRAME-HANKE: ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN SÄILYVYYTEEN

Ulkoseinäelementtien suunnitteluohjeet

RAKENTEET. Yksityiskohdat Höyrynsulun läpimenot Höyrynsulun liitokset kivitalot Höyrynsulun liitokset - puutalot

ESIMAKUA ERISTERAPPAUSKIRJASTA

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions

HalliPES 1.0 OSA 4: KATTOELEMENTTITYYPIT

Energiatehokas rakentaminen aiheuttaa muutospaineita suunnitteluun ja rakentamiseen

ENERGIATEHOKKUUDEN VAIKUTUKSET UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

Energiatehokkaassa pientalossa on hyvä sisäympäristö Sami Seuna, Motiva Oy Energiatehokas pientalo, Motiva Oy 1

RAKENTEET. Lähde: versio RAKENTEET

FRAME-PROJEKTI Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Sisältö elementtisauma 10 mm PU-vaahto / solumuovikaista elementit kiinnitetään toisiinsa ruuveilla erillisen suunnitelman mukaan

Puutalon energiatehokkaat liitokset

RT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET

ThermiSol-eristeiden rakennekuvat

Työn nro. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan. Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN

ASENNUSPIIRUSTUKSET. Selluvilla talojen lämmöneristykseen

Matalaenergia- ja passiivitalorakentamisessa huomioon otettavia seikkoja

SPU XT. Huipputeknologiaa lämmöneristämiseen

RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT RAKENNUKSET

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela

CLT-rakentamisen yleisperiaatteet

TARKAT SUUNNITELMAT 3D-MALLINNUKSELLA

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

Isola seinäjärjestelmä

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari Wanha Satama, Helsinki

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS

Arto Suikka Betoniteollisuus ry. Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet

Kivistön asuntomessualueen puukerrostalon rakenteiden kosteusmittausten tulokset ja johtopäätökset


SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, Alavieska

HUNTON SARKET aluskate ASENNUSOHJEET. Astu vain kantavan VAROITUS! rakenne.

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi Juha Rämö Juha Rämö 1

RVP-S/T-RF-75. Pätevyyslautakunta: Rakennusfysiikan suunnittelija

Lämmöneristäminen. Minä panin ikkunaan pahvisuojan. Dow polyurethane systems

Kingspan-ohjekortti nro 106

BES OSA C, 3. LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNIIKKA

SPU U-ARVOTAULUKOT. Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät

PERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 /

KOSTEUSTURVALLINEN LÄMMÖNERISTE. Pekka Reijonen, Paroc Oy Ab, Puupäivä

Sähkölämmityksen toteutus jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

PRKU PAKSURAPPAUSKIINNIKE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY (

Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta. Vaasa Tapani Hahtokari

RIL Alkusanat

Karmikulma KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE

Marko Ylitalo. Rakennetyyppien päivittäminen

Olennainen rakenneosa palossa

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

Betonielementtirakenteisen rakennuksen vaipan kylmäsiltatarkastelut

ENERGIATEHOKKUUDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISEEN

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

RUNKOVAIHEEN TYÖT (Runkovaiheen mittaustyöt, runko- ja eristystyöt 1 ja 2 sekä vesikattorunkotyöt yht. 35 ov.)

Työn nro. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan. Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

MATALAENERGIARAKENTEIDEN TOIMIVUUS. Tutkimustuloksia ja suosituksia uusiin lämmöneristys- ja energiankulutusmääräyksiin ja -ohjeisiin, loppuraportti

UUSILLE IKKUNOILLE JA OVILLE

Transkriptio:

Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita FRAME-hankkeessa tehty ohjeistus FRAME-projektin päätösseminaari TTY, Tampere 8.11.2012 Elina Manelius Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos

Julkaisun tavoite Julkaisun tavoitteena on selostaa Mihin asioihin hyvin eristettyjen rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota? Suunnittelijoille Rakentajille Yrityksille tietoa tuotekehityksen pohjaksi Monet julkaisussa mainitut asiat pätevät myös kevyemmin eristetyille rakenteille 8.11.2012 2

Julkaisun perusidea Taustalla ja lähtökohtana vuoden 2007 RakMK C3:n määräysten mukainen lämmöneristyksen vertailutaso Piirretty sinisellä pisteviivalla Lämmöneristyspaksuutta kasvatetaan yli vuoden 2010 RakMK C3:n vertailutason / muutetaan lämmöneristetyyppiä tehokkaammaksi Piirretty yhtenäisellä viivalla Vertailutaso RakMk 2007 U-arvo [W/(m 2 K)] Julkaisun paremmin eristetty rakenne [W/(m 2 K)] Ulkoseinä 0,24 0,12 Yläpohja, ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,15 0,08 Ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,19 0,14 (tuuletusaukkojen määrä enintään 8 alapohjan pinta-alasta) Maata vastaan oleva rakennusosa 0,24 0,12 Kuvista nostettu esiin kohtia, joissa lämmöneristepaksuuden kasvattaminen muuttaa rakenteen rakenneteknistä tai rakennusfysikaalista toimintaa tai käytännön toteutusta 8.11.2012 3

Lämmöneristepaksuuden kasvattamisen vaikutukset Ei juuri muutoksia Vaaditaan joitakin muutoksia Vaaditaan enemmän muutoksia Kuorimuuriseinät Eristerapatut kivirakenteiset seinät, etenkin ohutrappauseristejärjestelmä Peltisandwich- ja peltirankaelementit Kevytsorakatot (myös EPS/PUR + kevytsora) Betonisandwich-elementit Puurankaseinät Harkkoseinät Mineraalivilla- ja EPSeristetyt umpikatot Kevytbetonikatot Maanvastaiset alapohjat Ontelolaatta-alapohjat Yksiaineiset kevytbetoniseinät ja - alapohjat Hirsiseinät Harkkoseinät Puurakenteiset vasakatot Puuristikkokatot Puukorotetut katot Puurakenteiset ryömintätilaiset alapohjat Tiiliverhotut puurankaseinät korkeissa rakennuksissa Vaikutukset voivat liittyä - Rakenteen mittojen muuttumiseen - Rakenteen lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan - Lämmöneristetyypin muuttumiseen 8.11.2012 4

Rakenteen mittojen muuttuminen Esim. Rankarakenteiden ulkoseinä Perinteisesti rankarunkoisten ulkoseinien lämmöneristeet on asennettu rankojen väliin Lämmöneristekerroksen paksuuntuessa myös runkotolppia joudutaan kasvattamaan ylimitoitus Lisäksi sahatavaran käyttömahdollisuus rajallista paksuimmilla rakenteilla uudet runkotyypit Ohutuumarungot Ristikot ja kaksoisrungot Huomaa muutokset asennukseen ja liitoksiin! Teräsrungot Solumuovieristeitä käytettäessä osa eristeestä voidaan sijoittaa rungon ulkopuolelle Huomaa nurjahduksen estäminen ja jäykistysmitoitus sekä rakennekerrosten vesihöyrynvastuksien suhteet 8.11.2012 5

Rakenteen mittojen muuttuminen Esim. Muuratut seinät Muuraussiteiden pituus kasvaa Mitoitus Asennustapa kovia eristeitä käytettäessä joustava pu-vaahto muuraussiteen asennuskoloon Esim. Ikkunat Olennainen osa lämmöneristävää ulkovaippaa Liitoskohdan optimointi: Ikkunat tulee sijoittaa siten, että liitoskohta tulee lähes kokonaan lämmöneristeen kohdalle U-arvon parantaminen voi vaikuttaa ikkunan huurtumiseen Huurtumisen voi estää selektiivikalvolla ulommaisen lasin ulkopinnassa Huomaa ikkunan karmien ilmatiivistys! -Tiivistys pu-vaahdon lisäksi elastisella saumamassalla -Mineraalivillan kanssa käytettävä pohjanauhaa ja saumamassaa 8.11.2012 6

Rakenteen mittojen muuttuminen Esim. Betonisandwich-seinä Ansaiden diagonaalien mitoitus muuttuu, kun etäisyys ulko- ja sisäkuoren välillä kasvaa Ansaiden kiinnityskohdat harvenevat ja nurjahdusherkkyys kasvaa poikkileikkauksen kasvu kylmäsiltavaikutus Pistokkaiden käyttö vähentää kylmäsiltakohtia, mutta tämä vaatii eristeeltä lujuutta ja leikkausvoimakapasiteettia. Elementtien nostolenkkien suunnittelu - Painopiste muuttuu ja kuoret ovat kauempana toisistaan -> Nostaminen painopisteen kohdalta -> Vaakavoiman välittäminen -> Eristekerroksen läpäisevien kiinnityspisteiden minimoiminen Ulkokuoren ulokkeellisuus nurkassa kasvaa (etäisyys reunimmaisesta kiinnityspisteestä Kaareutuminen otettava huomioon sauman mitoituksessa n. 25 mm liikevara 8.11.2012 7

Rakenteen mittojen muuttuminen Esim. Paksurappaus-eristejärjestelmä Lämmöneriste asennetaan paksuimmilla rakenteilla useasta eristekerroksesta Kiinnikkeiden asentaminen oikeaan kulmaan (45 astetta) haasteellista U-arvoltaan tehokkailla rakenteilla lämmöneristepaksuutta voi rajoittaa käyttämällä solumuovieristeen ja mineraalivillaeristeen yhdistelmää, jolloin rappauksen alla tulee olla rappausalustaksi soveltuva eriste Etäisyys kiinnikkeestä rakennuksen nurkkaan kasvaa Liikuntasaumojen riittävä muodonmuutoskyky Ohutrappausjärjestelmissä lämmöneristeen paksuntaminen helpompi toteuttaa 8.11.2012 8

Rakenteen mittojen muuttuminen Räystään etäisyys tuesta kasvaa, jolloin taipuma on suurempi. Tämä tulee ottaa huomioon kuorimuurin korkeuden sijoittelussa Katon korkeutta on kasvatettava, jotta eristepaksuuden lisääminen on reunoillakin mahdollista. Lämmöneristeen oman painon aiheuttama kuorma ja tuentatarve otettava huomioon alapuolisissa koolauksissa 8.11.2012 9

Rakenteen mittojen muuttuminen Esim. Ulokkeet ja kannatukset Lämpimältä puolelta tehtyjen kannatusten paksuus kasvaa kylmäsiltavaikutus kasvaa vaikutus rakenteen lämmöneristyskykyyn sijoittelu ja suunnittelu! Esim. Terassikatto Terassikattojen korkeusasema kasvaa, kun eristepaksuus kaksinkertaistuu Tehokkaiden eristeiden käyttömahdollisuus (esim. tyhjiöeristeet) Huomaa - eristeen kuormituksen kestävyys - Kun vedeneriste sijoitetaan lämmöneristeen alle, eristeen tulee olla vettymätön, esim. XPS-eriste 8.11.2012 10

Uusien eristetyyppien käyttäminen Uudet eristeet usein muovipohjaisia, joten ominaisuudet poikkeava monilta osin totutuista mineraalivillaeristeistä: 1. Ilma- ja vesihöyrytiiviys usein suurempi Mahdollista saavuttaa hyvä ilma- ja vesihöyrytiiviys Mineraalivillaeristeiden yhdistely solumuovieristeiden kanssa Muistettava riittävä vesihöyrynvastus! Kosteustekninen suunnittelu (eristeiden vesihöyrynvastusten suhteet) ja rakenteiden kuivuminen Suhteellinen kosteus RH [%] 100 90 80 70 MV 240 mm MV 420 mm EPS60S 240 mm EPS60S 320 mm XPS 240 mm PU 150 mm PU 240 mm 60 0 8760 17520 26280 35040 43800 52560 61320 70080 78840 87600 Esim. betonisandwich-rakenteen sisäkuoren kuivuminen Tietoa rakennustyömaan kosteudenhallinnasta: www.tut.fi/site Pinnoituskosteus 80% RH Aika [h] 8.11.2012 11

Uusien eristetyyppien käyttäminen 2. Muovieristeiden jäykkyys on suurempi kutistuma, lämpöliikkeet ja rungonliikkeet saattavat aiheuttaa pakkovoimia eristeisiin 10-20 mm vaahdotusväli + elastinen vaahto + Löytyy myös kuormitusta hyvin kestäviä tuotteita! 3. Ilmaäänen absorptiokyky Rankarakenteiden ilmaääneneristävyyttä saadaan parannettua mineraalivillalla ja kaksinkertaisella kipsilevytyksellä sisäpinnassa 4. Palokäyttäytyminen Tyhjiöeristeiden eristävyys perustuu tyhjiöön Eivät ole leikattavissa Käsittely työmaalla! 8.11.2012 12

Rakenteen lämpö- ja kosteustekniikka muuttuu Rakenteiden ulko-osat viilenevät suhteellinen kosteus kasvaa ja olosuhteet muuttuvat homeenkasvulle ja kosteuden kondensoitumiselle suotuisempaan suuntaan Esim. Rankarakenteiden ulkoseinä Höyrynsulku rakenteen sisällä - Vähintään 75 % lämmöneristyksestä höyrynsulun ulkopuolella - Rakennusaikana riski kosteuden tiivistymiselle höyrynsulun pinnassa mineraalivillan asennus kosteiden töiden jälkeen Tuulensuojan lämmönvastus vähintään 0,4 m 2 K/W Korkea tiiliverhottu rankaseinä -Tiilen kosteuspitoisuus voi nousta korkealle sateen vaikutuksesta, josta kosteus siirtyy diffuusiolla sisempiin rakenteisiin - Tilannetta voidaan parantaa tuuletusväliin asennettavalla erillisellä suojaverhouksella Matala tiiliverhottu rankaseinä - Tuulensuojana tulisi olla 50-70 mm mineraalivillaeristettä 8.11.2012 13

Rakenteen lämpö- ja kosteustekniikka muuttuu Ryömintätilainen alapohja Tuulensuoja - Kosteutta kestävä - Lämmönvastus 0,4 m 2 K/W Alapohjan tuuletus tärkeää - Ilmanvaihto 0,5-1 1/h Maanpohjan lämmöneristäminen kauttaaltaan - 50-100 mm EPS -150-300 mm kevytsora - tai vastaavia tuotteita 8.11.2012 14

Rakenteen lämpö- ja kosteustekniikka muuttuu Tuuletustilallinen puurakenteinen yläpohja Lämpöä eristävä aluskate parantaa yläpohjan kosteusteknistä toimintaa - Lämmönvastus vähintään 0,4 m 2 K/W Yläpohjan ilmatiiviydestä on huolehdittava Julkaisu: Korpi & Aho toim. 2009 Ilmanpitävien rakenteiden ja liitosten toteutus asuinrakennuksissa 8.11.2012 15

Lisätietoa Näytekappale esillä salin ulkopuolella Nettiversio saatavissa osoitteessa: http://www.tut.fi/fi/yksikot/laitokset/rakennustekniik ka/tutkimus/rakennetekniikka/rakennusfysiikka/fra me/index.htm Paperiversion ennakkotilaaminen mahdollista (seminaarihinta 35 + alv. 9 % = 38,15 ) Tilauskaavakkeita näytekappaleen vieressä Esillä myös näytekappaleita julkaisusta Korpi & Aho toim. 2009 Ilmanpitävien rakenteiden ja liitosten toteutus asuinrakennuksissa 8.11.2012 16

Kiitos! Lisätietoja: Elina Manelius elina.manelius@tut.fi 040 8490480 8.11.2012 17