NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Laadittu vastaanottajalle Nord Stream AG Asiakirjatyyppi Ympäristötarkkailuraportti 21 Päivämäärä 31.5.211 NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRISTÖTARKKAILU 21

NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ YMPÄRISTÖTARKKAILU 21 Versio A Päivämäärä 31.5.211 Valmistelijat Ari Hanski, Eeva-Maria Hatva, Ari Piispanen, Heikki Surakka, Antti Miettinen, Markus Stenvall, Otso Lintinen, Emilia Saarivuo, Romke Bijker, Esko Rossi Tarkastajat Sakari Salonen, John Adams Hyväksyjä Tore Granskog Ympäristötarkkailuraportti 21 Viite G-PE-EMS-MON-1-36FIN-A Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Valmistelijat Tarkastajat Hyväksyjä 2 23.3.211 Luonnos Ari Hanski, Eeva-Maria Sakari Salonen, Tore 3 11.4.211 Luonnos Hatva, Ari Piispanen, Heikki John Adams Granskog 4 16.5.211 Luonnos Surakka, Antti Miettinen, 5 17.5.211 Luonnos Markus Stenvall, Otso 6 23.5.211 Luonnos Lintinen, Emilia Saarivuo, 7 3.5.21 Luonnos Romke Bijker, Esko Rossi A 31.5.211 Lopullinen Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 261 ESPOO Finland T +358 2 755 611 F +358 2 755 6535 www.ramboll.com

SISÄLLYS 1. EI-TEKNINEN TIIVISTELMÄ... 1 2. JOHDANTO... 7 2.1 YLEISTÄ... 7 2.2 TAUSTA... 7 2.3 LUVAT JA TARKKAILU... 7 2.3.1 Rakentamiselle ja käytölle myönnetyt luvat... 7 2.3.2 Ilmoitukset... 8 2.3.3 Tarkkailu... 8 2.4 RAPORTOINTI... 1 3. RAKENNUSTOIMET VUONNA 21... 12 3.1 AMMUSTEN RAIVAAMINEN... 13 3.2 KIVIAINEKSEN KASAAMINEN... 15 3.3 TUKIPATJOJEN ASENNUS... 17 3.4 PUTKENLASKU... 19 3.5 RUOPPAUS VENÄJÄN RANTAUTUMISPAIKASSA... 22 4. YMPÄRISTÖ- JA HYDROGRAFISET OLOSUHTEET... 23 5. TARKKAILUTOIMET... 32 5.1 TARKKAILUMENETELMÄT JA LAITTEET... 35 5.1.1 Merenpohjan morfologia, esteet ja putkilinja... 35 5.1.2 Vedenlaatu... 36 5.1.3 Sedimentti... 38 5.1.4 Pohjaeliöstö... 39 5.1.5 Hylyt, tynnyrit ja kaapelit... 4 5.1.6 Laivaliikenne... 4 5.2 AMMUSTEN RAIVAAMINEN... 4 5.3 KIVIAINEKSEN KASAAMINEN... 43 5.3.1 Merenpohjan morfologia... 43 5.3.2 Vedenlaatu... 44 5.3.3 Sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkailu... 46 5.3.4 Yhteenveto tarkkailusta... 46 5.4 TUKIPATJOJEN ASENNUS... 49 5.5 PUTKENLASKU... 5 5.5.1 Merenpohjan morfologia ja putkilinja... 5 5.5.2 Vedenlaatu... 5 5.5.3 Hylyt, tynnyrit ja kaapelit... 54 5.5.4 Yhteenveto tarkkailusta... 55 5.6 HELCOM-POHJAELÄINASEMIEN TARKKAILU... 57 5.7 VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN PITKÄN AIKAVÄLIN TARKKAILU... 59 5.8 RAJAT YLITTÄVÄ TARKKAILU VENÄJÄN JA SUOMEN VÄLILLÄ... 6 6. TARKKAILUTULOKSET... 63 6.1 AMMUSTEN RAIVAAMINEN... 63 6.1.1 Merenpohjan morfologia... 63 6.1.2 Vedenlaatu ja virtaukset... 63 6.1.3 Sedimentin laatu... 64 6.1.4 Pohjaeliöstö... 64 6.1.5 Vedenalainen melu... 64 6.1.6 Kalat, merilinnut ja merinisäkkäät... 64 6.1.7 Hylyt, tynnyrit ja kaapelit... 65 6.1.8 Pitkän aikavälin Helcom-tarkkailuasemat... 65 6.1.9 Ammusten raivaaminen Venäjällä... 65 6.2 KIVIAINEKSEN KASAAMINEN... 65 6.2.1 Merenpohjan morfologia... 65 6.2.2 Vedenlaatu... 66 6.2.3 Sedimentin laatu... 77 6.2.4 Pohjaeliöstö... 96

6.2.5 Hylyt, tynnyrit ja kaapelit... 97 6.2.6 Odottamattomat löydöt ja suunnittelemattomat tapahtumat... 97 6.2.7 Epävarmuustekijät... 98 6.3 TUKIPATJOJEN ASENNUS... 99 6.4 PUTKENLASKU ANKKUROITAVALLA PUTKENLASKUALUKSELLA... 1 6.4.1 Merenpohjan morfologia, esteet ja putkilinja... 1 6.4.2 Vedenlaatu... 14 6.4.3 Hylyt, tynnyrit ja kaapelit... 16 6.4.4 Odottamattomat löydöt ja suunnittelemattomat tapahtumat... 18 6.4.5 Epävarmuustekijät... 19 6.5 PUTKENLASKU DYNAAMISESTI ASEMOITAVALLA PUTKENLASKUALUKSELLA... 19 6.5.1 Merenpohjan morfologia, esteet ja putkilinja... 19 6.5.2 Vedenlaatu... 111 6.5.3 Hylyt, tynnyrit ja kaapelit... 112 6.5.4 Odottamattomat löydöt ja suunnittelemattomat tapahtumat... 112 6.5.5 Epävarmuustekijät... 113 6.6 HELCOM-POHJAELIÖSTÖTARKKAILUASEMAT... 114 6.6.1 Hydrografiset olosuhteet HELCOM-asemilla... 114 6.6.2 Nykyisten HELCOM-asemien ja uusien alueiden samankaltaisuus... 116 6.6.3 Sedimentin laatu... 119 6.6.4 Makroskooppinen pohjaeliöstö... 12 6.7 VEDENLAADUN JA VIRTAUSTEN PITKÄN AIKAVÄLIN TARKKAILU... 121 6.7.1 Vedenlaatu... 121 6.7.2 Virtaukset... 124 6.8 LAIVALIIKENNE... 126 6.8.1 YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNNÖN NOUDATTAMISEN VALVONTA ALUSTEN KÄYTÖSSÄ RAKENNUSTOIMIEN AIKANA... 127 6.9 RAJAT YLITTÄVIEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 13 6.9.1 Ruoppaus Venäjän rantautumispaikassa... 13 7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU... 132 7.1 AMMUSTEN RAIVAAMINEN... 132 7.2 KIVIAINEKSEN KASAAMINEN... 133 7.2.1 Merenpohjan morfologia... 133 7.2.2 Sedimentin laatu... 134 7.2.3 Vedenlaatu... 136 7.2.4 Pohjaeliöstö... 144 7.3 PUTKENLASKU... 145 7.3.1 Merenpohjan morfologia... 145 7.3.2 Vedenlaatu... 145 7.4 HYLYT, TYNNYRIT JA KAAPELIT... 146 7.5 LAIVALIIKENNE... 147 8. TULOSTEN TARKASTELU... 148 8.1 VAIKUTUKSET FYSIKAALISEEN JA KEMIALLISEEN YMPÄRISTÖÖN... 148 8.1.1 Merenpohja... 148 8.1.2 Vedenlaatu... 148 8.2 VAIKUTUKSET BIOOTTISEEN YMPÄRISTÖÖN... 15 8.2.1 Pohjaeliöstö... 15 8.2.2 Kalat ja kalakannat... 151 8.2.3 Merinisäkkäät... 152 8.2.4 Merilinnut... 153 8.3 VAIKUTUKSET HYLKYIHIN, TYNNYREIHIN JA KAAPELEIHIN... 154 8.3.1 Hylyt... 154 8.3.2 Tynnyrit... 154 8.3.3 Kaapelit... 154 8.4 LAIVALIIKENNE JA KAUPALLINEN KALASTUS... 154 8.5 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET... 155 9. JOHTOPÄÄTÖKSET... 156 1. SUOSITUKSET TULEVALLE TARKKAILULLE... 158 11. VIITTEET... 159

LIITTEET 1 Kartta Nord Streamin rakennustoimista vuonna 21 2 Kartta Nord Streamin tarkkailuasemista vuonna 21 3 Yhteenveto ammuksista 4 Taulukko suunnitelluista kiviainesmääristä verrattuna kasattuihin määriin 5 Taulukot tarkkailutuloksista (Luoteen ja Suomen ympäristökeskuksen raportit) 6 Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailu Virossa

Luettelo lyhenteistä ja määritelmistä ADCP AVI cm CTD DGPS Dyn. as. DPFV ka YVA ELY-keskus EQS FNU FTU GOFREP h HELCOM KP l mm m m 3 MBES mg N NTU O 2 P PSV Q2 Q3 Q4 ROV s TDM Acoustic Doppler Current Profiler, akustinen virtausmittari (ADCP-laite) Aluehallintovirasto senttimetri Conductivity, Temperature, Depth eli johtavuus, lämpötila, syvyys Differential Global Positioning System, differentiaalinen maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä Dynaamisesti asemoitava Dynaamisesti asemoitava laskuputkialus kuiva-aine, (dry weight eli dw) Ympäristövaikutusten arviointi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Environmental Quality Standard, ympäristönlaatustandardi Formatsiininefelometrinen sameusyksikkö Formatsiinisameusyksikkö Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä tunti Itämeren suojelukomissio Kilometre Point, kilometrikohta putkilinjan reittiä pitkin alkaen Venäjän rantautumispaikasta litra millimetri metri kuutiometri Multibeam Echosounder, monikeilakaikuluotain milligramma Typpi Nefelometrinen sameusyksikkö Happi Fosfori Pipe Supply Vessel, putkien kuljetusalus Toinen vuosineljännes: 1. huhtikuuta ja 3. kesäkuuta välinen aika Kolmas vuosineljännes: 1. heinäkuuta ja 3. syyskuuta välinen aika Viimeinen vuosineljännes: 1. lokakuuta ja 31. joulukuuta välinen aika Remotely Operated Vehicle, kaukoohjattu vedenalainen laite sekunti Touch Down Monitoring (pipeline), putken pohjaan laskun aikainen tarkkailu

1 1. EI-TEKNINEN TIIVISTELMÄ Tausta Vuoden 21 tarkkailuraportissa on esitetty Nord Stream -putkilinjan rakennustoimista Suomen vesillä vuonna 21 aiheutuvien ympäristövaikutusten tarkkailutulokset. Tarkkailutuloksia on verrattu suunnitteluvaiheissa tehtyihin arvioihin. Lisäksi raportti käsittää tulosten tarkastelun ja johtopäätökset sekä siinä on esitetty suosituksia Nord Stream -hankkeen tulevista tarkkailutoimille ja tarkkailumenettelyille vastaavissa hankkeissa. Suomen vesillä tehtyjen rakennustoimien lisäksi Suomessa tarkkailtiin Venäjän vesillä tehdyn ammusten raivauksen ja ruoppaustoimien vaikutuksia. Rakennustoimista Suomen vesillä aiheutuvien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailutulokset ja johtopäätökset vaikutuksista Viron talousvyöhykkeelle on esitetty vuosiraportin 21 liitteessä 6. Tarkkaillut Nord Streamin rakennustoimet Seuraavien Nord Streamin rakennustoimien ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Suomen vesillä (kuva 1.1 ja 1.2): kiviaineksen kasaaminen kaapeliristeysten tukipatjojen asennus putkenlasku ammusten raivaaminen ammusten raivaaminen ja ruoppaus Venäjällä Kuva 1.1 Nord Streamin rakennustoimet, joiden ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Suomen vesillä vuoden 21 loppuun mennessä. Ammustenraivauskohdat on esitetty kuvassa 1.2.

2 Kiviainesta kasattiin 27 kohtaan merenpohjaan yhteensä noin 219 m 3 ennen putkenlaskua vuonna 21. Eniten kiviainesta, yli 5 prosenttia Suomen talousvyöhykkeellä kasatusta kokonaismäärästä, kasattiin Hangon itäpuolelle Jussarön saaren eteläpuolella olevaan putkilinjojen liitoskohtaan. Nord Stream -putkilinjat risteävät kaapelien kanssa 24 kohdassa merenpohjassa Suomen talousvyöhykkeellä. Näistä kaapeliristeyksistä 18:ssa putkilinja ylittää käytössä olevan kaapelin. Nämä 18 kaapeliristeystä vaativat suojaavat tukipatjat. Molempien putkilinjojen tueksi asennettiin yhteensä 134 betonipatjaa. Ensimmäisellä putkilinjalla putki laskettiin ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Castoro Seillä 148 kilometrin matkalle Ruotsin talousvyöhykkeen rajalta kohden itää Hangon lounaispuolelle. Putkilinjan tämä osuus on putkilinjan reitin syvin osuus Suomen talousvyöhykkeellä. Hangon lounaispuolelta Venäjän rajalle noin 227 kilometrin matkalle putki lasketaan dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Solitairella (aluksen asemoinnissa ei käytetä ankkureita). Vuoden 21 loppuun mennessä kyseisestä osuudesta saatiin valmiiksi yhteensä 174 kilometriä. Ammusten raivaus aloitettiin vuoden 29 loppupuolella ja saatettiin loppuun kesäkuussa 21. Yhteensä 49 ammusta raivattiin räjäyttämällä Suomen talousvyöhykkeellä (kuva 1.2). Ammuksia raivattiin Venäjän vesillä kolmen raivauskampanjan aikana vuoden 29 marraskuun ja vuoden 21 heinäkuun välisenä aikana. Yhteensä 48 ammusta raivattiin Venäjän vesillä. Ruoppaustyöt Venäjän vesillä tehtiin kesä- ja heinäkuussa 21. Kaivettu kokonaismäärä oli yhteensä 276 m 3 vuonna 21. Kuva 1.2 Ammustenraivauskohdat Suomessa ja Venäjällä.

3 Tarkkailu Nord Streamin ympäristötarkkailuohjelma Suomen talousvyöhykkeellä on suunniteltu putkilinjan rakentamistoimien toteutuksen sekä näistä rakentamistoimista aiheutuvien todellisten ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi. Vuonna 21 tarkkailtiin edellä mainittuja rakennustoimia. Vedenlaadun taustatietojen kerääminen pitkän aikavälin tarkkailuasemilla sekä ammusten raivauksen tarkkailu aloitettiin marraskuussa 29. Tarkkailu kohdistui merenpohjan muutoksiin, vedenlaatuun, sedimentin haitta-aineisiin, meluun ja paineaaltoihin, kaloihin, lintuihin, pohjaeliöstöön ja merinisäkkäisiin sekä hylkyjen, tynnyrien ja kaapelien kuntoon. Vuonna 21 tarkkailua suoritettiin yhteensä 24 tarkkailuasemalla Suomen vesillä (kuva 1.3). Tarkkailtuja hylkyjä, tynnyreitä ja kaapeleita ei ole merkitty alla olevaan karttaan (kuva 1.3). Tarkkailua suoritettiin hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Kuva 1.3 Tarkkailuasemat, joista otettiin näytteitä vuonna 21 Suomessa. Tarkkailutulokset ja vertailu arvioituihin vaikutuksiin Ammusten raivaaminen Ammusten raivaamisen yhteydessä vesipatsaaseen vapautui huomattavasti vähemmän sedimenttiä kuin mitä oli arvioitu. Sameusarvot sekä etäisyys raivauskohteesta, missä kohonnutta sameutta havaittiin, olivat pienempiä kuin oli arvioitu. Ammusten raivaamisen ei todettu aiheuttaneen muutoksia sedimentin laatuun eikä pohjaeläinten esiintymiseen. Ammusten raivaamisesta aiheutuneet huippupaineet ja vedenalainen melu olivat paljon ennakoitua alhaisempia. Raivaustoimista ei aiheutunut haitallisia vaikutuksia hylkyihin, kaapeleihin tai tynnyreihin eikä sen seurauksena myöskään raportoitu merilintujen tai merinisäkkäiden loukkaantumisia tai kuolemia. Kalakuolemia havaittiin vaihtelevia määriä kaikkien räjäytysten jälkeen, mutta kokonaisvaikutus kaloihin oli vähäinen. Tarkkailutulokset vahvistivat sen, että

4 ammusten raivauksen aiheuttamat vaikutukset olivat arvioitua vähäisempiä. Tarkkailutulokset on esitetty yksityiskohtaisesti erillisessä Nord Streamin ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä. Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset -raportissa. Vedenlaadun, sedimenttien ja pohjaeläinten tarkkailu kiviaineksen kasaamisen yhteydessä Kiviaineksen kasaamisen tarkkailua suoritettiin kolmessa kohdassa, putkilinjojen liitoskohdassa (122 41 m 3 ) ja kahdessa muussa paikassa (5 562 m 3 ja 8 457 m 3 ). Kiviaineksen kasaamisen aikana vedenalaisessa liitoskohdassa havaittiin sameutta vesipatsaan alimmassa kymmenen metrin kerroksessa merenpohjan yläpuolella (kuva 1.3). Meriveden sameus ylitti normaalin taustatason kiviaineksen kasaamistoimien vuoksi yhteensä enintään,6 2,5 päivän ajan. Kiviaineksen kasauksen aiheuttaman sameuspilven pituus kasauspaikalta oli 5 6 metriä. Keväällä 21 tehdyssä vaikutusten arvioinninssa kohonneen sameuden kestoksi arvioitiin enintään 9 päivää ja sameuspilven pituudeksi enintään 1 metriä. Tulosten mukaan arviot kohonneen sameuden leviämisen etäisyydestä ja kestosta merenpohjaa lähinnä olevassa vesikerroksessa olivat varovaisia. Merivedessä ei havaittu suuria pitoisuuksia metalleja tai ravinteita (vähentyneen happipitoisuuden vuoksi aivan merenpohjan yläpuolella fosforipitoisuus oli tyypillisesti korkeampi kuin ylempänä vesipatsaassa) näytteissä, jotka otettiin noin 3 metrin etäisyydellä käynnissä olevista rakennustoimista. Kahdessa muussa kiviaineksen kasauskohteessa, joita tarkkailtiin, rakennustoimista aiheutui vähäisiä vaikutuksia vedenlaatuun. Sekä mittauksissa että arvioissa sameusarvot olivat pieniä kiviaineksen kasaamisen aikana. Havaittu kohonneen sameuden kesto oli hyvin lyhytaikaista ja kohonnutta sameutta havaittiin vain lyhyellä etäisyydellä rakennustoimesta, kuten oli arvioitu. Vesinäytteiden metalli- ja ravinnepitoisuudet olivat pieniä. Ennen kiviaineksen kasaamista ja sen jälkeen otetuissa sedimenttinäytteissä merenpohjan fysikaalinen koostumus vaihteli luonnollisella tavalla. Analysoidut dioksiini- ja metallipitoisuudet olivat yleisesti alhaisia. Metalli- ja dioksiinipitoisuudet alittivat pääsääntöisesti ns. ruoppausohjeiden alemmat raja-arvot, joten pintasedimentin arvioidaan olevan pilaantumatonta. Vain tributyylitinapitoisuudet (TBT) olivat satunnaisesti suuria. TBT:n merkittävin lähde ovat biologista likaantumista estävät maalit, joita on käytetty aiemmin alusten pohjissa. TBT:tä esiintyy tavallisesti pintasedimentissä lähellä laivareittejä, kuten tutkitulla alueella. Tulosten analysoinnin perusteella ei ole tilastollisia todisteita siitä, että kiviaineksen kasaaminen olisi lisännyt metalli-, dioksiini- tai TBT-pitoisuuksia pintasedimentissä. Pohjaeliöstön runsaudessa ennen kiviaineksen kasaamista ja sen jälkeen ei havaittu muutoksia. Vedenlaadun tarkkailu putkenlaskun aikana Putkenlaskusta ankkuroitavalla putkenlaskualuksella havaittiin aiheutuvan vähäisiä vaikutuksia vedenlaatuun tarkkailuasemalla, joka sijaitsee lähellä Viron talousvyöhykettä. Sameuden havaittiin voimistuvan hieman jaksona, jolloin putkenlaskutöitä tehtiin mittalaitteiden lähellä. Sameus pysyi kohonneena alle kaksi tuntia. Putkenlaskusta dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella ei havaittu aiheutuvan sameuden voimistumista vesipatsaassa Helsingin itäpuolella olevalla tarkkailuasemalla. Tulokset vastasivat ympäristövaikutuksista tehtyjä arvioita. Tukipatjojen asennuksen, hylkyjen ja kaapelien tarkkailu Yhtä tukipatjaa lukuun ottamatta kaikki tukipatjat asennettiin suunnitelman mukaisesti. Yhdessä risteyksessä kahden tukipatjan välillä havaittiin noin 4 senttimetrin väli. Ennen putkenlaskua ja sen jälkeen tehtyjen tutkimusten vertailun perusteella rakennustoimista ei aiheutunut vaikutuksia neljään kulttuurisesti arvokkaaseen hylkyyn. Ankkurien aiheuttamia kaapelivahinkoja ei havaittu visuaalisessa tarkastuksessa.

5 Laivaliikenne Kaikkien rakennustoimien ympärille perustettiin turva-alueetonnettomuusriskien pienentämiseksi, esim. vähentämään törmäysriskiä kolmansien osapuolten aluksiin. Projektin ja viranomaisten toimenpiteiden avulla laivaliikenne on pystytty ohjaamaan hankkeessa käytettyjen alusten ohi, mikä on varmistanut turvallisen työympäristön. Ruoppaus ja ammusten raivaus Venäjän vesillä Ammusten raivaustoimista tai ruoppaustoimista Venäjän vesillä ei havaittu aiheutuvan rajat ylittäviä vaikutuksia Suomen talousvyöhykkeelle. Epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten tarkkailuun liittyy aina epävarmuustekijöitä, ja näin on asia myös Nord Stream -hankkeessa. Tarkkailutulosten epävarmuustekijät eivät kuitenkaan muuta yleistä johtopäätöstä rakennustoimista aiheutuvien ympäristövaikutusten merkityksestä. Johtopäätökset tarkkailluista ympäristövaikutuksista Johtopäätökset Nord Streamin Suomen talousvyöhykkeellä vuonna 21 tekemien rakennustoimien ympäristövaikutuksista on esitetty taulukossa 1.1. Taulukossa on esitetty johtopäätökset eri rakennustoimien ympäristövaikutuksista ja vaikutusten merkityksestä tarkkailukohteittain. Tarkkailu suoritettiin hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti ja se kohdistui toimiin, joiden ympäristövaikutusten arvioitiin olevan suurimmat. Kuten tarkkailuohjelmassa määriteltiin, vedenlaadun tarkkailutulokset analysoitiin myös kalataloudelliselta kannalta asiantuntijalausuntoihin perustuen. Venäjällä tehdyn ruoppauksen tarkkailu Suomen vesillä painottui vedenlaatuun. Taulukko 1.1 Tarkkaillut ympäristövaikutukset ja niiden merkitys rakennustoimittain Suomen talousvyöhykkeellä vuonna 21. Vaikutuksen mitta-asteikko: et = ei tarkkailua = ei vaikutusta = vähäinen haitallinen vaikutus = kohtalainen haitallinen vaikutus = merkittävä haitallinen vaikutus ASTEIKKO et Fysikaalinen ja kemiallinen ympäristö Ammusten raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Tukipatjojen asentaminen Putkenlasku ank. putkenlaskualuksella Putkenlasku dyn. as. putkenlaskualuksella Ruoppaus Venäjän vesillä (rajat ylittävät vaikutukset) Merenpohja - - - - - et Vedenlaatu - - - et Melu/ - paineaallot et et et et et Bioottinen ympäristö Pohjaeliöstö - - et et et et Kalat ja kalakannat - -* et * * *

6 Merinisäkkäät - et et et et et Merilinnut et et et et et HELCOMasemat ** ** ** et Suojelualueet Suojelualueet Sosioekonominen ympäristö Laivaliikenne Olemassa oleva infrastruktuuri - - ei tarkkailtavi a kohteita - - - et et Kulttuuriperintö ei tarkkailtavi a kohteita ei tarkkailtavi a kohteita putkenlaskun jälkeistä tarkkailua ei tehty 21 Tynnyrit - putken ei ei ei laskun tarkkailtavi tarkkailtavi tarkkailtavi jälkeistä a a kohteita a kohteita tarkkailua kohteita ei tehty 21 *Perustuu fysikaalis-kemiallisen ympäristön ihin vaikutuksiin (tarkkailuohjelman mukaisesti vedenlaadun tulokset analysoitiin myös kalataloudelliselta kannalta) ** Tarkkailukohteen ja rakennustoimien välisen etäisyyden perusteella tarvetta tarkkailuun ei ollut et et Yleinen johtopäätös Ympäristövaikutusten tarkkailutulosten perusteella suunnitteluvaiheessa tehdyt arviot olivat konservatiivisia. Havaitut vaikutukset olivat joko arvioituja pienemmät tai vastasivat arvioituja tasoja. Nord Streamin rakennustoimista aiheutuvien vaikutusten voimakkuus vedenlaatuun vastasi suurimmaksi osaksi arvioituja: vedenlaadun paikalliset, väliaikaiset ja normaalisti lyhytaikaiset muutokset rajoittuvat alimpaan vesipatsaaseen merenpohjan yläpuolella. Ammustenraivauksen aiheuttamat vaikutukset vedenlaatuun olivat vähäisempiä kuin oli arvioitu. Rakennustoimista Suomen vesillä ei aiheutunut mitattavissa olevia rajat ylittäviä vaikutuksia Viron talousvyöhykkeelle eikä rakennustöistä Venäjän vesillä Suomen talousvyöhykkeelle. Merenpohjassa putkilinjan reitillä tai sen lähellä olevat kaapelit ja hylyt eivät vahingoittuneet rakennustoimien aikana. Rakennustoimista ei aiheutunut merkittäviä vaikutuksia kolmansien osapuolten aluksiin.

7 2. JOHDANTO 2.1 Yleistä Nord Stream AG rakentaa putkilinjajärjestelmää, joka kuljettaa kaasua Venäjältä Saksaan Itämeren halki. Reitin alkupää on Viipurissa, Venäjällä, ja se kulkee Suomenlahden ja varsinaisen Itämeren halki Greifswaldin rantautumispaikkaan Saksassa. Putkilinja kulkee Venäjän, Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan talousvyöhykkeiden sekä Venäjän, Tanskan ja Saksan aluevesien läpi. Kahden putkilinjan yhteenlaskettu kokonaiskapasiteetti on 55 miljardia m 3 vuodessa. Putkilinjan kokonaispituus on 1 224 km, joista 375 km (KP 123 498) on Suomen talousvyöhykkeellä. Veden keskisyvyys putkilinjan reitillä Suomen talousvyöhykkeellä on noin 88 m ja reitti kulkee 2 3 km:n etäisyydellä Suomen rannikosta. Työt Suomenlahdella alkoivat vuoden 29 lopulla, jolloin ammuksia alettiin raivata putkilinjan reitin varrelta. Ensimmäisen putkilinjan (luoteisen putkilinjan) rakennustyöt aloitettiin Ruotsissa 6. huhtikuuta 21 ja rakennustöissä edettiin Suomen talousvyöhykkeelle 27. kesäkuuta 21. Vuoden 21 lopussa ensimmäistä putkilinjaa oli rakennettu 322 km ja jäljellä oli 53 km, jonka rakentaminen Suomen talousvyöhykkeelle jäi vuodelle 211. Lyhyt kuvaus vuoden 21 rakennustöistä on esitetty tämän raportin luvussa 3. Ensimmäisen putkilinjan rakennusvaiheen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta Suomen talousvyöhykkeellä. Merenpohjan muokkaustoimet reitin varrella, mukaan lukien sekä putken laskua edeltävä että sen jälkeinen kiviaineksen kasaaminen, tehdään vaiheittain rakennusjakson aikana. Ennen putkenlaskua kiviainesta kasattiin vuoden 21 toisen neljänneksen aikana, ja kasaamistyöt kestivät noin kolme kuukautta. Niihin kuului liitoskohdan perustuksen rakentaminen kilometrikohtaan KP 297. Putkenlaskun jälkeisiä kasaamistoimia tehdään osittain ennen putkilinjan painetestausta ja osittain sen jälkeen. Ensimmäinen putken laskun jälkeinen kiviaineksen kasaus tehtiin vuoden 21 viimeisen neljänneksen aikana. Putkilinjan suunniteltu käyttöikä on vähintään 5 vuotta. Vesiluvan (nro 4/21/4) mukaisesti Nord Stream vastaa ympäristötarkkailusta ja sen raportoinnista putkilinjan rakennus- ja käyttövaiheiden aikana. Nord Stream ja sen alihankkijat huolehtivat tarkkailusta ja kerättyjen tietojen raportoinnista. Ympäristökonsulttina toimiva Ramboll Finland Oy laatii ympäristötarkkailuraportit vuosineljänneksittäin ja vuosittain rakennusja käyttövaiheen ajan. Rambollin raportit perustuvat Nord Streamilta ja Nord Streamin alihankkijoilta saatuihin raportteihin ja aineistoihin. 2.2 Tausta Putkilinjojen reitin optimoimista ja ympäristövaikutusten minimoimista varten toteutettiin laaja arviointiohjelma vuosina 25 28. Vuosina 27 29 laadittiin ympäristövaikutusten arviointi (Espoo-raportti) koko putkilinjan matkalta. Lupamenettelyn osana Suomen talousvyöhykkeellä kulkeva putkireitin osa arvioitiin erikseen kansallisessa YVA-menettelyssä. Kansallinen YVA-selostus luovutettiin 6. maaliskuuta 29 asianmukaisille Suomen viranomaisille. Yhteysviranomainen, Uudenmaan ympäristökeskus (vuoden 21 alusta alkaen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskus), antoi 2. heinäkuuta lausunnon, jonka mukaan selvitys täytti YVA-lainsäädännön vaatimukset. Lupamenettelyn jatkuessa, YVAselostuksen jättämisen jälkeen, lupaviranomaisille toimitettiin lausunnon lisäselvitystarpeiden mukaiset täydentävät arvioinnit sekä hankkeen muutosten vaatimat lisäarvioinnit. 2.3 Luvat ja tarkkailu 2.3.1 Rakentamiselle ja käytölle myönnetyt luvat Valtioneuvosto antoi 5. marraskuuta 29 suostumuksen (nro 678/61/29) Suomen talousvyöhykkeen käyttämiselle putkilinjan rakentamisessa (hyödyntämisoikeus)

8 hyödyntämisoikeutta säätelevien sääntöjen mukaisesti. Päätös on kokonaisuudessaan täytäntöönpanokelpoinen valituksista huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin päätä. Välitön täytäntöönpano mahdollisti vesilupamenettelyn etenemisen Suomen vesilain perusteella. Lupa on tällä hetkellä lainvoimainen ja sitova. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 12. helmikuuta 21 Nord Stream AG:lle vesiluvan (nro 4/21/4) Venäjältä Saksaan kulkevan maakaasuputken rakentamiseksi Suomen talousvyöhykkeelle ja sen käyttämiseksi vyöhykkeellä. Luvan mukaan hakija voi ryhtyä työhön ennen luvan laillista voimaantuloa sillä ehdolla, että Nord Stream AG asettaa 7 miljoonan euron vakuussumman. Keväällä 21 Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja kahdeksan virolaista kansalaisjärjestöä jättivät valituksen rakennusluvasta Vaasan hallinto-oikeudelle. Valitus hylättiin. Syksyllä 21 kolme virolaista kansalaisjärjestöä valitti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä (ESAVI/28/4.9/21) korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusprosessi on vielä kesken. Päätöksellään nro 83/29/2 2. lokakuuta 29 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Nord Stream AG:lle luvan välittömällä täytäntöönpanolla raivata ammuksia Suomen talousvyöhykkeellä. Lupa on tällä hetkellä lainvoimainen ja sitova. 2.3.2 Ilmoitukset Kaikki Nord Stream AG:n tekemät, ammusten raivaamiseksi myönnetyn luvan (nro 83/29/2) sekä vesiluvan (nro 4/21/4) ehtojen mukaiset, ammusten raivaukseen liittyvät ilmoitukset on listattu lopullisessa ammusten raivauksen tarkkailuraportissa /6/ sekä sen täydennyksessä /7/ Myönnetyn vesiluvan (nro 4/21/4) ehdon 6 mukaisesti Nord Stream AG on ilmoittanut Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille kiviaineksen kasaamissuunnitelman muutoksista 22. huhtikuuta ja 25. kesäkuuta 21. Kiviaineksen kasaaminen on vuonna 21 tehty näiden ilmoitusten tietojen mukaisesti. Myönnetyn vesiluvan (nro 4/21/4) ehdon 32 mukaisesti Nord Stream AG on ilmoittanut Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille mahdollisesti tuntemattoman kaapelin tunnistamisesta odottamattomana löydöksenä 25. maaliskuuta 211. Tämän kaapelin risteyskohtaan tullaan asentamaan tukipatjat toista putkilinjaa varten. Nord Stream AG:n vesiluvan (nro 4/21/4) ehdon 32 mukaisesti tekemät ilmoitukset tarkkailuun liittyen on esitetty lyhyesti seuraavassa kappaleessa. 2.3.3 Tarkkailu "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan /1/ versio C2 putkilinjan rakentamisen ja käytön aikana toteuttavista tarkkailutoimista hyväksyttiin 12. helmikuuta 21 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä nro 4/21/4. Tarkkailuohjelman tavoitteet ovat seuraavat: valvoa, että putkilinja rakennetaan kansallisten lupaehtojen mukaisesti varmistaa, että putkilinjan rakentaminen ei aiheuta aikaisemmin tunnistamattomia vaikutuksia tai ennakoitua suurempia vaikutuksia mahdollistaa tarvittaessa korjaavat toimenpiteet dokumentoida ympäristön palautuminen rakennusvaiheen jälkeen valvoa, että putkilinjojen käytöstä ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia vahvistaa lupahakemuksessa esitetyt tiedot, mukaan lukien ympäristövaikutusten arvioinnin perusteena olevat mallinnustulokset "Ammusten raivauksen toisen vaiheen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja on liitetty tämän ohjelman liitteeksi 4. Lisäksi ensimmäisen vaiheen ammusten raivausta varten on laadittu erillinen "Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja, jonka Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 2. lokakuuta 29 hyväksynyt päätöksellään nro 83/29/2.

9 Ammusten raivauksesta vuonna 29 saatujen kokemusten pohjalta sekä päätösten nro 83/29/2 ja nro 4/21/4 jälkeen hankkeeseen tehtyjen pienten muutosten vuoksi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille toimitettiin esitykset tarkkailuohjelmien"ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi"- ja "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" tarkentamiseksi 21. huhtikuuta 21. Lupaehtojen mukaisesti töiden aikana vuonna 21 ELY-keskuksille on lisäksi tehty ilmoituksia, joihin on kuulunut esityksiä tarkkailuohjelmien tarkentamiseksi. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt ehdotetut muutokset tarkkailuohjelmiin kirjeellään, joka on päivätty 4. kesäkuuta 21 (UUDELY/742/7./21), ja kirjeellään, joka on päivätty 23. kesäkuuta 21 (UUDELY/742/7./21). Hyväksytyt muutokset sisältyvät "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" /2/ -asiakirjan versioon E ja "Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi" - asiakirjan versioon G /3/. Lisäksi on laadittu "Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirja /4/ rajat ylittävien vaikutuksien tarkkailusta Viron talousvyöhykkeellä. Viron ulkoministeriö on hyväksynyt asiakirjan 7. kesäkuuta 21 suostumuksellaan nro 71. Hyväksyttyjen ammusten raivauksen ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmien /3/ ja /5/ tulokset ja Viron talousvyöhykkeellä suoritetun rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelman /4/ tulokset, jotka liittyvät ammusten raivaukseen, on esitetty erillisessä raivaustöitä käsittelevässä raportissa "Nord Streamin ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset" /6/ ja siihen tehdyssä täydennyksessä /7/. Alla olevassa taulukossa on esitetty rakennustyöt ja niihin liittyvät tarkkailukohteet "Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi" -asiakirjan /2/ mukaisesti. Taulukko sisältää lisäksi käyttövaiheen tarkkalutoimet, jotka on aloitettu jo putkilinjan rakennusvaiheessa, kuten uhrautuvan anodin ja HELCOM-pohjaeläintarkkailuasemien tarkkailun. Toiminto Kiviaineksen kasaaminen** Kaapeliristeysten tukipatjojen asennus Putkenlasku* Käyttöönoton valmistelut** Putkijaksojen vedenalainen yhdistäminen** Ruoppaus (Venäjällä) Putkilinja merenpohjassa** Anodit** Vaikutuskohde Merenpohjan morfologia, vedenlaatu ja virtaukset, kulttuuriperintökohteet, jätteet, olemassa oleva infrastruktuuri, sedimentti, pohjaeliöstö, HELCOM-asemat, kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaapelien sijainti ja rakennettujen risteysten kunto Merenpohjan morfologia, vedenlaatu, kulttuuriperintökohteet, jätteet, olemassa oleva infrastruktuuri, kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Kaupallinen laivaliikenne ja kalastus Vedenlaatu (rajat ylittävä vaikutus) Pienen mittakaavan virtaukset, HELCOM-pohjaeliöstöasemat Vedenlaatu, sedimentti ja pohjaeliöstö * mukaan lukien ankkurien käsittely ja ohjauspotkureista aiheutuvat virtaukset **ei vielä tehty/valmis

1 Luvan (nro 4/21/4) ehdon 32 mukaisesti: Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia merialueen tilaan sekä olosuhteiden palautumista. Tarkkailu on tehtävä hakemuksen täydennyksenä olevan, 8.2.21, päivätyn tarkkailuohjelman (versio C2) mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Tarkkailuohjelmassa todetun lisäksi luvan saajan on tarkkailtava korroosiosuojauksessa käytettävistä sinkkianodeista liukenevan sinkin vaikutusta veden ja pohjan laatuun sekä eliöstöön yhden sinkkianodin kohdalla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on tehtävä kertaluontoinen mittauksiin perustuva selvitys pohjan läheisistä virtauksista putkilinjojen lähialueella. Tarkkailuohjelma ja ohjelma selvityksestä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 3.6.21 mennessä. Tarkkailun tulokset ja yhteenveto on toimitettava Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä Länsi-Turunmaan, Espoon, Hangon, Helsingin, Raaseporin, Loviisan ja Porvoon kaupunkien sekä Kemiönsaaren, Inkoon, Kirkkonummen, Siuntion, Sipoon, Kökarin ja Lemlandin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä ja rakentamisvaiheen aikana neljännesvuosittain sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden oikeutta tai etua ne saattavat koskea. Odottamattomista tapahtumista ja löydöistä on raportoitava välittömästi. Uudenmaan ELY-keskuksen 4.6.21 päivätyn kirjeen (UUDELY/48/742/7./21) mukaisesti neljännesvuosiraportit on toimitettava rakennusvaiheen aikana viranomaisille englanniksi kahden kuukauden kuluessa kunkin vuosineljänneksen päättymisestä. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa. Uudenmaan ELY-keskus on 7.3.21 hyväksynyt vuosittaiseen raportointiaikatauluun rakennusvaiheen aikana tehdyn muutoksen (UUDELY/742/7./21). Vuosiraportista lähetetään tämän mukaisesti asianomaisille viranomaisille englanninkielinen versio huhtikuun lopussa seuraavana vuonna ja suomen- ja ruotsinkieliset versiot toukokuun lopussa seuraavana vuonna. Vesiluvan (nro 4/21/4) ehdon 32 mukaisesti Nord Stream toimitti ehdotukset yhdestä uhrautuvasta anodista vapautuvan sinkin vaikutusten tarkkailusta ja kertaluonteisesta pohjavirtausten mittauksesta Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille 26.6.21. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt 7. helmikuuta 211 (UUDELY/742/7./21) ohjelman, jonka mukaisesti pohjavirtauksia tutkitaan putkilinjojen läheisyydessä kertaluonteisella mittauksella. Uudenmaan ELY-keskus on lisäksi hyväksynyt (UUDELY/742/7./21) ehdotuksen uhrautuvasta anodista vapautuvan sinkin vaikutusten tarkkailusta. Päätöksessä asetetaan tiettyjä ehtoja ehdotetuille tarkkailutoimille ja tulosten raportoinnille. Hyväksyntä saatiin 29. huhtikuuta 211. 2.4 Raportointi Tässä vuosiraportissa on kuvattu vuoden 21 aikana tehdyt rakennus- ja tarkkailutoimet (luvut 3 ja 5) sekä esitetty lyhyesti vuoden 21 meteorologiset ja hydrologiset olosuhteet (luku 4). Tarkkailun tulokset ja niiden analyysi on esitetty lyhyesti luvussa 6. Ympäristön tarkkailutulokset putkilinjan rakentamistoimista vuodelta 21 on jo esitetty yksityiskohtaisesti vuosineljännesraporteissa (Q2 Q4/21) 1 /8-1/. Luvussa 7 on verrattu havaittuja vaikutuksia aiemmin 1 Ympäristötarkkailun vuosineljännesraportit: Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 toinen neljännes, versio B, 3.1.21 /8/

11 arvioituihin vaikutuksiin, jotka on esitetty YVA-selostuksessa, vesilupahakemuksessa sekä myöhemmin rakennusvaiheessa projektimuutoksen yhteydessä tehdyissä ilmoituksissa. Lukujen 6 ja 7 perusteella vuoden 21 rakennustöiden kokonaisvaikutusta on tarkasteltu luvussa 8. Lopuksi luvuissa 9 ja 1 esitetään johtopäätökset ja suositukset tulevalle tarkkailulle. Ammusten raivauksen, joka alkoi vuoden 29 loppupuolella ja saatiin valmiiksi vuoden 21 kesällä, tarkkailutulokset on esitetty erillisessä raportissa 2 /6-7/. Witteveen+Bos on laatinut tarkkailuraportin Nord Streamilta ja Nord Streamin alihankkijoilta saatujen raporttien ja aineistojen perusteella. Yhteenveto ammusten raivauksesta ja tarkkailutoimista, tarkkailun tuloksista ja johtopäätöksistä on esitetty tässä vuosiraportissa. Tulokset on otettu huomioon, kun hankkeen kokonaisvaikutuksia ympäristöön on tarkasteltu. Suomen talousvyöhykkeellä tehtävien rakennustoimien aiheuttamien rajat ylittävien vaikutusten tarkkailutoimet ja tulokset sekä johtopäätökset Viron talousvyöhykkeelle aiheutuneista vaikutuksista on esitetty tämän raportin liitteessä 6. Rajat ylittävät tarkkailutoimenpiteet ja tulokset vuodelta 21 on jo aimemmin esitetty yksityiskohtaisesti vuosineljännes-raporteissa Q2/21 ja Q3/21 /8-9/ sekä lopullisessa ammusten raivauksen tarkkailuraportissa ja sen täydennyksessä /7/. Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 kolmas neljännes, versio B, 18.1.211 /9/ Ympäristötarkkailuraportti vuoden 21 viimeinen neljännes, versio A, 7.3.211 /1/ 2 Ammusten ympäristövaikutusten tarkkailuraportti: Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset, versio B, 31.1.211 /6/ Täydennys asiakirjaan Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset, versio A, 25.1.211 /7/

12 3. RAKENNUSTOIMET VUONNA 21 Nord Streamin rakennustoimia vuoden 21 aikana Suomen talousvyöhykkeellä olivat ammusten raivaaminen, kiviaineksen kasaaminen, tukipatjojen asentaminen ja putken laskeminen (kuvat 3.1 ja 3.2). Vuoden aikana tarkkailtiin Suomen talousvyöhykkeellä tehtyjen rakennustoimien, Venäjän vesillä tehtyjen ammusten raivaustoimien sekä Venäjän rantautumispaikan ruoppaustoimien vaikutuksia ympäristöön Suomen talousvyöhykkeellä. Tehtyjen toimien ja aikataulujen kuvaukset perustuvat Nord Streamilta saatuihin tietoihin. Toiminto Vuosineljännes Q4/29 Q1/21 Q2/21 Q3/21 Q4/21 Kuukausi Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Ammusten raivaaminen Kiviaineksen kasaaminen Putkijaksojen liitoskohta Tukipatjojen asennus Muut putkenlaskua edeltävät työt Putkenlaskun jälkeiset työt Putkenlasku Ankkuroitava alus Dynaamisesti asemoitava alus Kuva 3.1 Nord Streamin rakennustoimet 29 21 Suomen talousvyöhykkeellä. Kuva 3.2 Rakennustoimet vuonna 21 lukuunottamatta ammusten raivausta.

13 3.1 Ammusten raivaaminen Merenpohjassa olevat ammukset raivattiin pois ennen putkilinjan asentamista rakennustoimien turvallisuuden varmistamiseksi. Ammuksia raivattiin: räjäyttämällä ammuksen lähelle sijoitettu raivauspanos siirtämällä ammus pois asennuskäytävästä tai siirtämällä ammus ja räjäyttämällä se raivauspanoksella toisessa sijaintipaikassa. Suomen talousvyöhykkeellä raivattiin yhteensä 52 ammusta (49 räjäyttämällä ja 3 nostamalla ja siirtämällä toiseen paikkaan). Taulukossa 3.1 on esitetty kunkin ammuksen raivausmenetelmä. Ensimmäiset ammukset raivattiin 6. joulukuuta 29 ja viimeiset 16. lokakuuta 21 3. Raivattujen ammusten sijaintipaikat näkyvät kuvassa 3.3 (ammusten ensimmäinen raivausvaihe) 4 ja kuvassa 3.4 (ammusten toinen raivausvaihe) /6-7/. Kuva 3.3 Ensimmäisessä vaiheessa raivattujen ammusten sijainti Suomen talousvyöhykkeellä ja kaikki tunnistetut ammukset Venäjän vesillä. Ammusten raivaustoimet suunniteltiin tehtäviksi ja toteutettiin avoveden aikana siten, ettei kaloja häiritty niiden kutuaikana eikä merinisäkkäitä häiritty niiden lisääntymisaikana. 3 Viimeinen räjäytys tehtiin 11. kesäkuuta 21. Sen jälkeen kolme pientä tykistöammusta tai laivastoammusta siirrettiin turvakäytävästä lokakuussa 21. 4 Liitteessä 3 on selitetty ammusten ensimmäisen ja toisen vaiheen raivaustoimet.

14 YMPÄRISTÖTARKKAILU 21 Ammuksia raivattiin Suomen vesillä kahdessa vaiheessa (marras-joulukuussa 29 ja huhtikesäkuussa 21 5 käyttämällä kolmea raivauslaivuetta (yhtä vuonna 29 ja kahta samanaikaisesti vuonna 21) /6-7/. Kuva 3.4 Toisessa vaiheessa raivattujen ammusten sijainti Suomen talousvyöhykkeellä. Ammukset raivattiin Venäjän vesillä kolmessa vaiheessa (marras-joulukuussa 29, toukokuussa 21 ja heinäkuussa 21) käyttämällä yhtä raivauslaivuetta. Yhteensä 48 ammusta raivattiin Venäjän vesillä (kuva 3.3). Heinäkuussa 21 raivattiin vain viisi ennen putken laskua tehdyssä tarkastuksessa havaittua ammusta, joiden panoskoot olivat pieniä. /6/ Taulukko 3.1 Raivaustoimi Yhteenveto ammusten raivaustoimista vuosina 29 ja 21 /6-7/. Ammukset Kuvaus Ammukset raivattiin räjäyttämällä räjäytyspanos lähellä Korkean luokan räjäytys ammuksia; aiheutettua räjähdystä tarkkailtiin ja 32 räjäytyspanoksen lisäksi raivattavan ammuksen panoksen varmistettiin räjähtäneen. Ammukset raivattiin räjäyttämällä räjäytyspanos lähellä 5 Matalan luokan 8 (F1B, F3, F4, F5, räjäytys F18, F19, F34, F4) ammuksia; aiheutettua räjähdystä tarkkailtiin ja varmistettiin, että ammus raivattiin räjäyttämättä raivattavan ammuksen panosta. Kolmen laivastoammuksen tai tykistöammuksen niin kutsuttu nosto- ja siirto-operaatio toteutettiin lokakuussa 21. Operaatioon ei sisältynyt räjäytyksiä, joten siihen käytettiin yhtä alueella työskennellyttä tukialusta.

15 Nosto, siirto ja räjäytys 9 (F37, F38, F38B-F, F38H, F38J) Ammukset nostettiin varovaisesti ja siirrettiin kauempana kaapelista olevaan paikkaan, jossa ne räjäytettiin. Nosto ja siirto 3 (F47, F48, F49) Ammukset nostettiin ja siirrettiin putkilinjan reitiltä toiseen paikkaan merenpohjassa, johon ne jätettiin. Ammusten raivaustoimien yhteydessä yhteensä räjäytetty panosmäärä on 6 prosenttia siitä panosmäärästä, joka raivaustoimien yhteydessä oli arvioitu olevan tarpeen räjäyttää ja jota oli käytetty ympäristövaikutusten arvioinnissa. Arvioitua merkittävästi pienempi kokonaispanosmäärä on tulosta seuraavista: Muutama ammus kierrettiin tekemällä reittiin pieniä muutoksia. Räjäytyksissä käytettiin arvioitua pienempiä räjäytyspanoksia. Osa ammuksista raivattiin matalan luokan räjäytyksellä. Ammuksia raivattiin räjäyttämättä niitä (nosto ja siirto). 3.2 Kiviaineksen kasaaminen Kiviaineksen kasaamisella tarkoitetaan karkean soran ja pienten kivien paikallista sijoittamista merenpohjan muotoilemiseksi ja tukemaan putkilinjaa. Näin varmistetaan putkilinjan eheys pitkällä aikavälillä. Tarkoituksena on välttää liian pitkiä vapaita jännevälejä ja putkilinjan kuormittumista sekä varmistaa paikallinen dynaaminen vakaus. Kiviainesta kasataan kolmessa vaiheessa: ennen putkenlaskua ja kahdessa vaiheessa putkenlaskun jälkeen (ennen käyttöönoton valmisteluja ja niiden jälkeen). Merkittävin kiviaineksen kasaamistoimi Suomen talousvyöhykkeellä tehtiin putkijaksojen vedenalaisessa liitoskohdassa kilometrikohdassa KP 297. Kuva 3.5 Kiviaineksen kasaamiskohdat vuonna 21.

16 Merenpohjaan kasattu kiviaines on rapautumatonta graniittia, jonka raekoko on keskimäärin 5 mm, vaihteluvälillä 2 1 mm. Kiviaines on kuljetettu Suomesta ja Ruotsista kohteeseen ja sijoitettu merenpohjaan käyttämällä dynaamisesti asemoitavia laskuputkialuksia (Kuva 3.6). Kuva 3.6 Vasen kuva: Seahorse on yksi kiviaineksen kasaamisessa käytetyistä dynaamisesti asemoitavista laskuputkialuksista. Oikea kuva: kiviainesta kasataan merenpohjaan laskuputken avulla. Vuonna 21 Nord Stream teki kaikki suunnitellut putkenlaskua edeltävät kiviaineksen kasaamistyöt kummankin putkilinjan (luoteisen ja kaakkoisen) reitin varrella Suomen talousvyöhykkeellä yhtä kivipengertä lukuun ottamatta (kuva 3.5). Niiden lisäksi joitakin putkenlaskun jälkeisiä kiviaineksen kasaamistöitä tehtiin luoteisen putkilinjan reitin varrella vuoden 21 lopussa. /11-12/ Kummankin putkilinjan vedenalaisessa liitoskohdassa kiviainesta kasattiin yhteensä 122 41 m 3 (taulukko 3.2). Lisäksi rakennettiin 26 kivipenkerettä, joista 12 sijaitsee luoteisen putkilinjan ja 14 kaakkoisen putkilinjan reitin varrella. Näihin 26 kivipenkereeseen kasattiin yhteensä 96 988 m 3 kiviainesta. Putkenlaskua edeltävät kiviaineksen kasaamistyöt aloitettiin 6. huhtikuuta ja saatiin valmiiksi 4. heinäkuuta. Niissä käytettiin dynaamisesti asemoitavia laskuputkialuksia Seahorsea, Sandpiperia ja Rollingstonea. /11/ Putkenlaskun jälkeiset, putkilinjan käyttöönotton valmisteluja edeltävät kiviaineksen kasaamistyöt aloitettiin vuoden 21 lopussa. Kolmetoista kivipenkerettä rakennettiin ensimmäisen putkilinjan (luoteisen) reitin varrelle Suomen talousvyöhykkeellä. Kiviainesta kasattiin yhteensä 21 966 m 3 (taulukko 3.2). Työ tehtiin 17. 25. joulukuuta, ja siinä käytettiin dynaamisesti asemoitavaa laskuputkialusta, Rollingstonea. /12/ Taulukko 3.2 Merenpohjaan kiviaineksen kasaamistoimien aikana vuonna 21 kasatun kiviaineksen määrä /11-12/. Kiviaineksen kasaamistoimi Kiviaineksen määrä (m 3 ) 1 Kaikki putkenlaskua edeltävät toimet (yhteensä) 219 398 Putkenlaskua edeltävät toimet putkijaksojen vedenalaisessa liitoskohdassa 122 41 Muut putkenlaskua edeltävät toimet: 26 kivipenkerettä 96 988 Putkenlaskun jälkeiset työt: 13 kivipenkerettä 21 966 1 Määrät on esitetty irtotilavuuksina.

17 3.3 Tukipatjojen asennus Nord Stream putkilinjat risteävät merenpohjassa Suomen talousvyöhykkeellä olevien kaapeleiden kanssa 24 kohdassa. Patjoja ei asenneta kuuteen UCCBF-kaapelin risteykseen (kaapeli ei ole käytössä), joten suojaavat betonitukipatjat asennetaan yhteensä 18 kaapeliristeykseen kahden putkilinjan reitillä (9 putkilinjaa kohden). Risteyskohdissa betonipatjat varmistavat, ettei putkilinja ole kosketuksissa kaapeleihin eikä vahingoita niitä. Betonipatjat asennetaan joko kaapelin päälle (tyypin 1 patja) tai kaapelin kummallekin puolelle (tyypin 2 patja), jolloin putkilinja nousee ylemmäs ja kaapeleihin kohdistuva kuormitus vähenee (kuvat 3.7 ja 3.8). Tyypin 1 patjat (6, m x 2,5 m x,3 m) ovat betonipaloista koostuvia betonipatjoja, joissa on pyöristetyt reunat ja jotka joustavat sekä pituus- että leveyssuuntaan. Tyypin 2 patjat (1, m x 3, m x,3 m) ovat betonipalkeista koostuvia patjoja, jotka ovat jäykkiä pidemmän sivunsa suhteen. Kuva 3.7 Tyypin 1 betonipatja. Kuva 3.8 Kaaviopiirros tukipatjojen tavallisesta asettelusta kaapeliristeyksessä /13/.

18 Yhteensä 134 betonipatjaa asennettiin 18 kaapeliristeykseen kummankin putkilinjan (luoteisen ja kaakkoisen) reitin varrelle. Betonipatjoista 9 oli tyypin 1 ja 44 tyypin 2 patjoja (taulukko 3.3). Ensimmäisen putkilinjan (luoteisen) reitin varrelle asennettiin 65 betonipatjaa (43 tyypin 1 patjaa ja 22 tyypin 2 patjaa) yhdeksään kaapeliristeykseen maaliskuussa 21 käyttämällä monikäyttöistä tukialusta Bourbon Pearlia ja kesä-heinäkuussa 21 käyttämällä monikäyttöistä tukialusta Far Samsonia. Maaliskuussa 21 asennettiin betonipatjat kahteen kaapeliristeykseen, kesäkuussa 21 neljään kaapeliristeykseen ja heinäkuussa 21 kolmeen kaapeliristeykseen. Toisen putkilinjan (kaakkoisen) reitin varrelle asennettiin 69 betonipatjaa (47 tyypin 1 ja 22 tyypin 2 patjaa) kaikkiin yhdeksään kaapeliristeykseen marraskuussa 21 käyttämällä monikäyttöistä tukialusta Far Samsonia. Betonipatjojen sijaintipaikat on esitetty kuvassa 3.9. /14-31/ Taulukko 3.3 Tietoja tukipatjojen asennuksesta vuonna 21. Asennettujen KP patjojen Kaapeli Putkilinja (kilo- Pituusastaste yhteensä Leveys- määrä metrikohta) Asennusaika (tyyppi 1 + tyyppi 2) EE-S1 luoteinen 448,224 9 (5+4) 28.-3.3.21 Pangea Seg 3 luoteinen 442,914 7 (5+2) 29.-3.3.21 FEC1 luoteinen 245,649 7 (5+2) 24.-26.6.21 Estlink luoteinen 244,356 11 (5+6) 26.-28.6.21 Tuntematon kaapeli luoteinen 234,778 3 (3+) 28.-29.6.21 Pangea Seg 3 luoteinen 219,459 7 (5+2) 29.6.21 FEC-2 luoteinen 216,199 7 (5+2) 1.-12.7.21 18.-19.7.21 EE-SF 2 luoteinen 218,226 7 (5+2) 9.-1.7.21 EE-SF 3 luoteinen 238,4 7 (5+2) 19.7.21 FEC-2 kaakkoinen 216,223 7 (5+2) 3.11.21 5.-6.11.21 EE-SF2 kaakkoinen 218,231 7 (5+2) 2.-3.11.21 1.-11.11.21 Pangea Seg 3 kaakkoinen 219,51 7 (5+2) 2.11.21 11.11.21 Tuntematon kaapeli kaakkoinen 234,268 3 (3+) 2.11.21 EE-SF3 kaakkoinen 238,734 9 (7+2) 6.11.21 12.11.21 Estlink kaakkoinen 244,563 13 (7+6) 1.-2.11.21 12.-13.11.21 FEC1 kaakkoinen 246,117 7 (5+2) 6.11.21 13.11.21 Pangea Seg 3 kaakkoinen 442,436 7 (5+2) 7.11.21 14.11.21 EE-S1 kaakkoinen 447,747 9 (5+4) 7.11.21 14.-15.11.21 luoteinen 65 (43+22) 28.3.-19.7.21 Kaikki kaapelit kaakkoinen 69 (47+22) 3.-15.11.21 molemmat putkilinjat 134 (9+44) 28.3.-15.11.21

19 Kuva 3.9 Sijaintipaikat, joihin asennettiin patjat vuonna 21 3.4 Putkenlasku Putkenlaskuprosessissa yksittäiset putket kuljetetaan putkenkuljetusaluksilla putkenlaskualukselle, jolla ne hitsataan yhteen ja lasketaan jatkuvana linjana merenpohjaan. Nord Stream -putkilinjan asennuksessa Suomen talousvyöhykkeellä käytetään kahta erityyppistä putkenlaskualusta. Castoro Sei on ankkuroitava putkenlaskualus, jonka avulla putki lasketaan kilometrikohtien KP 498 ja KP 35 välille kummankin putkilinjan reitillä (kuva 3.1). Dynaamisesti asemoitavan Solitaire-putkenlaskualuksen avulla lasketaan jäljellä oleva osa kilometrikohtien KP 35 ja KP 123 välille kummankin putkilinjan reitillä. Ankkuroitava putkenlaskualus Castoro Sei Castoro Sei on puoliuppoalus, joka kelluu kaksoisponttoonien varassa ja jonka asemoimiseen käytetään 12:ta ankkuria. Ankkureita liikutellaan kolmen ankkureita käsittelevän hinaajan avulla. Castoro Sei saapui Ruotsin talousvyöhykkeeltä Suomen talousvyöhykkeelle 27. kesäkuuta ja jatkoi putkenlaskua ensimmäisen (luoteisen) putkilinjan reitillä kilometrikohdasta KP 498 itään. Putkenlasku jatkui Suomen talousvyöhykkeellä 18. heinäkuuta 21 asti kilometrikohtaan KP 451, minkä jälkeen Castoro Sei siirtyi Venäjän vesille asentamaan putkia Venäjän rantautumispaikkaan heinä-elokuun ajan. Castoro Sei jatkoi 12. elokuuta 21 putkenlaskua kilometrikohdassa KP 451 Suomen talousvyöhykkeellä ja tavoitti kilometrikohdan KP 35 2. syyskuuta 21. Castoro Sei -aluksella vuoden 21 aikana Suomen talousvyöhykkeelle yhteensä 148 kilometrin matkalle asennettu putkilinja on esitetty kuvassa 3.12. /32-33/

2 Kuva 3.1 Putkenlasku ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Castoro Seilla. Putkenkuljetusalus tuo putket Castoro Seihin. Osuudella, jolla putkilinja kulkee lähellä Viron talousvyöhykettä (KP 488 47) käytettiin Castoro Sein eteläpuolella kahta hinaajaa pohjaan laskettavien ankkureiden sijaan. Tällä vältettiin ankkurointi Viron talousvyöhykkeen puolella. Nämä kaksi hinaajaa olivat Far Samson ja Maersk Tackler. Tämä osuus putkesta laskettiin 2. heinäkuuta ja 1. heinäkuuta 21 välisenä aikana. Lyhin etäisyys putkilinjasta Viron talousvyöhykkeelle on noin 28 metriä kilometrikohtien KP 474 473 välillä. /34/ Dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus Solitaire Solitaire on dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus, jonka asemoimiseen ei tarvita ankkureita (kuva 3.11). Dynaamisesti asemoitavien alusten käyttö lisää turvallisuutta erityisesti ruuhkaisilla alueilla ja alueilla, joilla ankkurointi on vaikeaa. Solitairen oli määrä laskea ensimmäisen putkilinjan (luoteisen) putket Suomen talousvyöhykkeellä kilometrikohtien KP 123 ja KP 297 välille idästä länteen ja siirtyä sitten kilometrikohtaan KP 35 ja jatkaa putkenlaskua kilometrikohtaan KP 297 lännestä itään. Solitaire aloitti ensimmäisen putkilinjan (luoteisen) asentamisen kilometrikohdassa KP 7.5 Venäjän vesillä 1. syyskuuta ja saapui Suomen talousvyöhykkeelle (KP 123) 14. lokakuuta. Solitaire saapui putkijaksojen liitoskohdan sijaintipaikkaan (KP 297) 31. joulukuuta. Solitaire laski putkia vuonna 21 Suomen talousvyöhykkeellä yhteensä 174 kilometriä, kuten kuvassa 3.12 on esitetty. /35/

YMPÄRISTÖTARKKAILU 21 21 Kuva 3.11. Solitaire, dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus Kuva 3.12 Ankkuroitavalla putkenlaskualuksella Castoro Sei ja dynaamisesti asemoitavalla putkenlaskualuksella Solitaire suoritettu putkenlasku vuonna 21.

22 3.5 Ruoppaus Venäjän rantautumispaikassa Putkilinja on haudattava merenpohjaan lähellä Venäjän rantautumispaikkaa, minkä vuoksi putkikaivanto on kaivettava ruoppaamalla (vedenalainen kaivu) ennen putken laskemista. Ruoppauksessa käytetään kuokkaruoppaajia, imuhoppereita ja maalla toimivia kaivinkoneita. /36/ Ruoppaustyöt alkoivat 6. kesäkuuta ja jatkuvat 1. heinäkuuta asti. Yhteensä vuonna 21 kaivettiin 276 m 3 massoja (katso ruoppaustoimintojen sijaintipaikka kuvassa 3.1). /36/

23 4. YMPÄRISTÖ- JA HYDROGRAFISET OLOSUHTEET Tässä kappaleessa kuvataan lyhyesti sääolosuhteet Suomenlahden pohjoisrannikolla vuoden 29 loppusyksyn ja vuoden 21 lopun välisenä aikana ja verrataan niitä pitkän aikavälin keskiarvoihin. Hankkeen rakennustyöt tehdään avomerellä Suomenlahdella, joten pääpaino on rannikon ulkopuolella vallitsevissa sääolosuhteissa. Lämpötila ja sadanta Helsingissä Sääolosuhteet poikkesivat merkittävästi pitkän aikavälin keskiarvoista Etelä-Suomessa tarkastelujakson aikana (kuva 4.1). Vuoden 29 lopun ja vuoden 21 kahden ensimmäisen kuukauden välinen jakso oli selvästi normaalia kylmempi (verrattuna vuosien 1971 2 keskiarvoihin). Kevät oli keskimääräistä lämpimämpi, mutta sadanta oli silloin keskimääräistä suurempi. Sadanta oli kesäkuukausina keskimääräistä pienempi ja lämpötilat korkeammat. Heinäkuu oli Helsingin Kaisaniemessä lämpimin sataan vuoteen. Lämpötilat ylittivät keskimääräiset arvot myös elokuun alussa, vaikka sää oli vaihteleva. Talvi tuli hyvin aikaisin, Etelä-Suomessa jo marraskuun lopussa 21. Joulukuun loppuun mennessä lumipeite oli Helsingissä poikkeuksellisen paksu, 67 cm. Kuva 4.1 Ilman lämpötila ja sademäärä keskimäärin lokakuun 29 ja joulukuun 21 välisenä aikana Helsingin Kaisaniemen observatoriossa mitattuna (Ilmatieteen laitos) /37/. Pitkän aikavälin keskiarvot on laskettu vuosilta 1971 2. Tuulensuunta ja -nopeus Suomen vesillä Ilmatieteen laitos on tallentanut tiedot tuuliolosuhteista mittausasemilla, jotka sijaitsevat varsinaisen Itämeren pohjoisosassa (Utö) ja Suomenlahdella (Harmaja ja Rankki) Mittausasemien sijaintipaikat on esitetty kartassa 4.2.