Stora Enso Oyj A 74 Varkauden tehtaat 5.2.205 PL 85 7820 VARAUS eski-savon Vesi Oy PL 208 7820 VARAUS Carelian Caviar Oy Ruukintie 55 Tiedoksi: 79620 HUUTOOSI Pohjois-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Lähetämme oheisena uudistetun Haukiveden yhteistarkkailuohjelman. Uudistetun ohjelman pohjana on 30.3.2007 laadittu ohjelma, jota on päivitetty 28.4.205 Pohjois- Savon ELY-keskuksessa käydyn viranomaisneuvottelun pohjalta. Ohjelmaan huomioitiin Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskuksien 26..205 antamat kommentit. SAVO-ARJALAN YMPÄRISTÖTUIMUS OY Minna I ukkonen tutkija, FL www.ymparistotutkimus.fi Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy
SAVO-ARJALAN YMPÄRISTÖTUIMUS OY A 74 STORA ENSO OYJ, VARAUDEN TEHTAAT ESI-SAVON VESI OY CARELIAN CAVIAR OY HAUIVEDEN YHTEISTARAILUOHJELMA JOENSUU 5.2.205 MINNA I UONEN
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 3 SAVO-ARJALAN YMPÄRISTÖTUIMUS OY A 74.6 STORA ENSO OYJ, VARAUDEN TEHTAAT ESI-SAVON VESI OY CARELIAN CAVIAR OY. TARAILUN TAROITUS JA PERUSTEET Tarkkailun tarkoituksena on seurata tarkkailuvelvollisten jätevesien leviämistä ja niiden vaikutuksia purkuvesistössä. Ohjelma perustuu alueen ympäristölupavelvollisten velvoitteeseen tarkkailla toiminnan aiheuttamia vesistövaikutuksia. Ympäristölupavelvollisia on kolme, Stora Enso Oyj, eski-savon Vesi Oy (Varkauden Akonniemen jätevedenpuhdistamo) ja Carelian Caviar Oy. Stora Enson Oyj:n tämän hetkinen tarkkailuvelvoite perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 27.8.205 antaman päätöksen nro 53/205/ (ISAVI/4379/204). ohdan 54 mukaan luvan saajan on tarkkailtava tehtaiden päästöjen vaikutuksia osallistumalla Haukiveden yhteistarkkailuohjelmaan. Muutokset yhteistarkkailuohjelmassa hyväksyy Pohjois-Savon ELY-keskus. eski-savon Vesi Oy:n Varkauden Akonniemen jätevesipuhdistamon tarkkailuvelvoite on määritelty Itä-Suomen aluehallintoviraston 30.9.205 antamassa päätöksessä nro 64/205/ (ISAVI/4/205). Luvan kohdassa 4 todetaan, että vesistövaikutuksia ja kalastusoloja tulee tarkkailla yhdessä Stora Enso Oyj:n kanssa. Lisäksi siinä oli määräys nikkelin tarkkailusta, mitä on tehty jo vuodesta 20 lähtien. Carelian Caviar Oy:llä on toiminnalleen Itä-Suomen ympäristölupaviraston 29.3.202 myöntämä lupa (numero 25/202/, Dnro ISAVI/83/04.08/20). Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu suoritetaan erillisen ohjelman mukaisesti. Vesistö- ja kalataloustarkkailut toteutetaan luvan mukaisesti yhteistarkkailuna Stora Enson Oyj:n ja Varkauden kaupungin (eski-savon Vesi Oy) tarkkailuvelvoitteiden toteutuksen kanssa. Haukiveden yhteistarkkailuohjelmasta käytiin 28.4.205 palaveri viranomaisten, toimijoiden ja tarkkailua tekevän konsultin kesken (Muistio POSELY/400/07.00/200, päivätty 30.4.205). Ohjelman ei katsottu tarvitsevan suuria muutoksia, lähinnä määritysten asemakohtaisia poistoja tai lisäyksiä sekä tarkkailumenetelmien päivittämistä uusimpien menetelmien tasolle. Muutoksista on yhteenveto liitteessä 6. Uusi ohjelma on laadittu edellä esitettyjen ympäristölupapäätösten mukaisesti ja se korvaa Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy:n 30.3.2007 laaditun ohjelman. Vesistötarkkailuohjelman lisäksi toiminnanharjoittavat suorittavat käyttö- ja kuormitustark-
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 4 kailua erillisten tarkkailuohjelmien mukaisesti. Haukiveden kalataloudellisen tarkkailuohjelman käsittelee Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousyksikkö. Tähän yhteistarkkailuohjelmaan lisätään liitteenä (5) Huruslahden kunnostuksen tarkkailu. Huruslahden sedimentin tila on tutkimusten mukaan saastunut orgaanisilla haitta-aineilla, erityisesti orgaanisilla tinayhdisteillä sekä raskasmetalleista lähinnä elohopealla. Tarkkailuohjelmaan liitetään Huruslahden kunnostuksen tarkkailu niiltä osin, kun ohjelmilla on yhtymäkohtia. Huruslahden kunnostuksen tarkkailu ei varsinaisesti perustu ympäristölupaan ja siksi se yhdistetään ohjelmaan vain liitteenä. Ohjelman toteutus yhteistarkkailun ohessa alkaa vuonna 206. 2. PURUVESISTÖ JA SEN UORMITUS 2. Tarkkailualueen kuvaus Varkauden seudun jätevesien purkuvesistö Haukivesi ja sen lähivaluma-alue sijaitsevat pääosin Etelä-Savon maakunnassa Rantasalmen ja Joroisten kuntien sekä Savonlinnan kaupungin alueella. Pääkuormittajat, Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaat ja Varkauden kaupunki, sijaitsevat Pohjois-Savon maakunnassa. Alueen maaperä on moreenivaltaista: moreenimaiden osuus on 50-60 %. Joroisissa esiintyy kuitenkin suhteellisen runsaasti myös hietamaita (yli 30 %), missä moreenin osuus jää noin 30 %:iin. allioperä on pääosin kiteisiä liuskeita. Pellon osuus maaalasta on Etelä-Savon alueella noin 7 %. Haukivedellä tarkoitetaan Varkauden salmien, Virtasalmen Sikonleuan Selkäsalmen, Savonlinnan salmen, Oravin kanavan ja Tappuvirran rajoittamaa vesialuetta. Haukiveden katsotaan kuuluvan osana tasapintaiseen Iso-Saimaaseen, joskin Savonlinnan yrönsalmessa on pienehkö kynnys. Edellä rajatun Haukiveden pinta-ala on 54 km 2 ja suurin pituus 80 km. Haukivesi purkautuu Pihlajaveteen ja edelleen Ala- Saimaaseen ja Vuoksen virtaan. Haukiveden suurin syvyys on 52 m. Pääosa Haukiveteen purkautuvista vesistä tulee idästä Pielisen reitin ja sen alapuolisista vesistöistä, Enonvedestä Tappuvirran sekä Oravin ja Haponlahden kanavien kautta. Näihin vesiin kuuluvat myös arvion kautta tulevat allaveden reitin, Juojärven reitin ja ermajärven vedet. Järven luoteispäähän, Siitinselkään, laskee Unnukka tuoden onnuksen kautta purkautuvat allaveden reitin vedet. Purku-uomina ovat ämärinkoski, Ämmäkoski, Taipaleen kanava sekä Huruskosken voimakanava. Haukiveteen laskevat myös Sysmäjärven ja Sorsaveden alueiden vedet.
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 5 Reittien keskivirtaamat (MQ) ovat seuraavat: allaveden läntinen haara 8 m 3 /s Heinäveden reitti (Tappuvirta) 396 m 3 /s uvansinjoki 6,4 m 3 /s Virtasalmi (Maavesi) 8 m 3 /s Virtaamien vaihtelu (m 3 /s) em. asemilla vuosina 2006-200 on Hydrologisen vuosikirjan mukaan ollut seuraava: onnus 3 asema 808 onnus+arvio asema 8087 ermajärven luusua asema 8900 Maavesi asema 9950 MQ 7-64 26-232 44-75 5,0-9,3 NQ 00-74 5-4 9-49 0,0-0,0 HQ 49-388 229-476 78-05 23-24 Teollisuuden ja asumajätevesien kuormituksen aleneminen on parantanut purkuvesistön tilaa. Vesienhoidon luokittelun mukaan ekologinen tila on Unnukkassa hyvä, hapettimella hoidetussa Huruslahdessa ja Siitinselän Vuoriselän alueella tyydyttävä sekä tarkkailualueen eteläosissa erinomainen. 2.2 Lupaehdot ja kuormitukset Voimassa olevan päätöksen mukaan (27.8.205) Stora Enson Varkauden tehtaiden toiminnasta syntyvien jätevesien mukana vesistöön joutuvien päästöjen vuosikeskiarvot voivat olla enintään seuraavat: - COD Cr 20 t O 2/d - AOX 90 kg/d - Fosfori 20 kg/d. Teollisuuden jäteveden kuormituskehitys on ollut seuraava: 2005 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 Johtamisvrk 365 365 365 365 365 365 365 365 365 365 Virtaama m 3 /d 5994 68745 68390 7438 60744 63305 52473 5974 6560 62320 iintoaine kg/d 2990 2530 3040 285 860 690 760 270 840 020 BOD7 kg/d 3330 900 220 2052 680 90 430 650 50 760 COD kg/d 550 5780 580 5883 3740 2990 70 7640 6420 8350 kok.p kg/d 9 20 8 6 9 5 9 4 7 kok.n kg/d 24 22 26 260 222 259 66 208 54 200 kok.s kg/d 3540 2450 2770 3550 920 9680 8360 850 9490 8790 TOCL (AOX) kg/d 52 67 55 47 34 42 37 37 43 45
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 6 Varkauden kaupungin Akonniemen rinnakkaissaostuslaitoksen ensimmäinen toimintavuosi oli 998. Itä-Suomen aluehallintoviraston 30.9.205 antamassa päätöksessä nro 64/205/ (ISAVI/4/205) todetaan kuormituksesta seuraavaa: Jätevedet on käsiteltävä niin, että jätevedenpuhdistamosta vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo on enintään 0 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,3 mg/l. Vastaavien poistotehojen tulee olla vähintään 95 %. Arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi vesistöön johdettavan jäteveden edellä mainittujen parametrien sekä COD Crarvon ja kiintoaineen pitoisuusarvojen ja puhdistustehon prosentuaalisten arvojen on täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset pitoisuuden ja poistotehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Akonniemen puhdistamon kuormitus on ollut kuvan mukainen. kg/d 90 BOD7-ATU, lähtevä vesi Vuosi, kg/d Jakso, mg/l Jakso 2, mg/l Jakso 3, mg/l Jakso 4, mg/l Lupaehto, mg/l mg/l 20 OONAISFOSFORI, lähtevä vesi kg/d Vuosi, kg/d Jakso, mg/l Jakso 2, mg/l Jakso 3, mg/l Jakso 4, mg/l Lupaehto, mg/l 3 0,6mg/l 80 70 60 50 40 Lupaehto 0 mg/l 5 0 2,5 2,5 Lupaehto 0,3 mg/l 0,5 0,4 0,3 30 20 0 5 0,5 0,2 0, 0 0 0 0 kg/d 350 OONAISTYPPI, lähtevä vesi Vuosi, kg/d Jakso, mg/l Jakso 2, mg/l Jakso 3, mg/l Jakso 4, mg/l mg/l 70,0 kg/d 350 NH4-TYPPI, lähtevä vesi Vuosi, kg/d Jakso, mg/l Jakso 2, mg/l Jakso 3, mg/l Jakso 4, mg/l mg/l 70,0 300 60,0 300 60,0 250 50,0 250 50,0 200 40,0 200 40,0 50 30,0 50 30,0 00 20,0 00 20,0 50 0,0 50 0,0 0 0,0 0 0,0 uva. Akonniemen kuormitus vuosina 2006-204 Carelian Caviar Oy on aloittanut toimintansa syksyllä 2006. alankasvatustoiminnassa syntyvä lietevesi johdetaan esikäsittelyn jälkeen Stora Enso Oyj:n jätevedenpuhdistamolla käsiteltäväksi. Tämän jäteveden puhdistamisesta vastaa Varenso Oy ja kuormitus sisältyy Stora Enson Oyj:n Varkauden tehtaiden ympäristölupaan. Li-
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 7 säksi laitokselta johdetaan likaantuneita käyttövesiä Stora Enson Oyj:n purkuputkessa Pirtinvirtaan. alankasvatuksen käyttövesien suorat päästöt vesistöön saavat olla korkeintaan 330 kg fosforia ja 6300 kg typpeä vuodessa. Lisäksi ravinteiden ominaiskuormituksen tavoitearvo on 2,0 g fosforia tuotettua kalakiloa kohti. 2.3 Jätevesien kulkeutuminen ja havaintopaikkojen valinnan perusteet Haukiveden virtaus- ja vedenlaatumalli-julkaisussa (Virtanen, Markku & Manninen, Pertti 999) todetaan: Varkauden teollisuuden ja kaupungin kuormitus näkyy selkeästi Varkauden alapuolisen Haukiveden veden laadussa. Veden laatu muuttuu Varkauden kaupungin pohjoispuoliselta inkamonselältä Varkauden alapuoliselle Siitinselälle tultaessa rehevyystasoltaan lievän mesotrofiselta (lievästi rehevä) lähinnä selvän mesotrofiseksi/ajoin eutrofiseksi (reheväksi). ohonnut fosforipitoisuus on selkeästi nähtävissä aina uokanselän havaintoasemalle asti. Fosforipitoisuuden kohoaminen näkyy ajoin myös kauempana Heposelän havaintoasemalle asti päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden nousuna. Sähkönjohtokyky kohoaa ajoin selvästi, n. 2-4 ms/m Varkauden alapuolisella Siitinselällä verrattuna Varkauden kuormituksen yläpuolisen inkamonselän havaintoasemaan (5-6 ms/m) ja kohonnut sähkönjohtokyky on havaittavissa vielä uokanselällä ennen kuin Varkauden suunnan vedet sekoittuvat Tappuvirran suunnalta idästä tuleviin vesiin. Havaintoasemat on valittu siten, että tarkkailutulosten perusteella saadaan tieto kuormituksen yläpuolisen vesistön tilasta, jätevesien vaikutuksista purkuvesistön veden laatuun ja eliöyhteisöihin sekä siitä, kuinka laajalle alueelle vaikutukset ulottuvat. 3. VUOSITTAINEN VEDEN LAADUN TARAILU 3. Havaintoasemat ja -ajankohdat Yläpuolinen Unnukan inkamonselän vertailualue kuuluu vesistöaluejaossa allaveden alaosan Unnukan alueeseen 4.27 ja varsinainen kuormituksen vaikutusalue Haukiveden lähialueeseen 4.2. Näytteenottopaikkojen tiedot ja näytteenottoajat ovat esitetty taulukossa ja asemien sijaintia osoittavat kartat ovat liitteenä (liitteet ja 2). Havaintopaikkoihin ja näytteenottoaikoihin ei tehty muutoksia vuonna 205.
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 8 Taulukko. Haukiveden yhteistarkkailun asemat sekä niiden kokonaissyvyys, vesistöalue, koordinaatit ja näytteenottokuukaudet. Asematunnus Syv. m Vesistöalue oordinaatit ETRS TM35FIN Maaliskuu Toukokuu Elokuu Lokakuu Unnukka, inkamonselkä, IN 35 4.27 693262 550908 X X Haukivesi, Huruslahti 26 4.2 690403 5454 X X X X Haukivesi, Huruslahti 3 7 4.2 692408 543739 X X Voimakanava, 54 4.27 6909783 546530 X X X X Pirtinvirta, purkup. yläp., PI 4.2 6909403 54573 X X X X Haukivesi, Ykspuu, YS 7,5 4.2 6907928 546587 X X X X Haukivesi, Akonniemi, AO 8 4.2 690535 54850 X X X X Siitinselkä 34 6 4.2 6902887 55069 X X X X Tahkonselkä 023 22 4.2 6899857 549859 X X Vuoriselkä 255 5 4.2 6900907 55507 X X 32 4.2 6899807 55856 X X X X uokanselkä 256 25 4.2 689758 562904 X X Äimisvesi 045 32 4.2 6897708 567502 X X Heposelkä 35 48 4.2 6892860 568002 X X X X Peonselkä 235 36 4.2 6887792 574849 X X 3.2 Näytteenottosyvyydet ja määritykset Haukiveden yhteistarkkailualueen näytteenottosyvyydet ja määritykset vaihtelevat asemittain ja vuodenaikojen mukaan. errostuneisuuden aikana (talvi ja kesä, maaliskuu ja elokuu) näytteet otetaan fysikaaliskemiallisia määrityksiä varten syvänteistä usealta syvyydeltä, jotka vaihtelevat asemittain. Virtavesien näytteet otetaan aina yhden metrin syvyydeltä. ierron aikana (kevät ja syksy, toukokuu ja lokakuu) näytteet otetaan päällysvedestä ( m pinnasta) ja alusvedestä ( m pohjasta), jos em. vesikerrosten lämpötilaero on kaksi astetta tai enemmän; veden katsotaan olevan silloin kerrostunutta. Jos lämpötilaero on alle kaksi astetta, otetaan lämpötilat päällysvedestä ( m), vesipatsaan puolesta välistä ja alusvedestä (p- m), happinäytteet alusvedestä ja päällysvedestä sekä vedenlaatunäytteet vesipatsaan puolesta välistä. Vesipatsaan puoliväli voidaan määrittää joko suoraan patsaan puolivälinä tai jos syvänne on hyvin pienikokoinen, alimman tasanteen ja pinnan välistä. Syvyytenä käytetään kokonaislukua ja sen voi pyöristää tarvittaessa lähimpään viiteen metriin. Noin puolesta välistä otettavan näytteen syvyys on vakio vuosittain. Virtavesistä näytesyvyys on aina yksi metri.
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 9 Näytteistä tehdään seuraavia määrityksiä: - lämpötila - happi ja hapen kyllästysprosentti - ph; - sähkönjohtavuus - väri; - kiintoaine - COD Mn - kokonaistyppi (kok-n) - ammoniumtyppi (NH 4-N) - nitriitti+nitraattityppi (NO 23-N) - kokonaisfosfori (kok-p) - fosfaattifosfori (PO 4-P) - E. coli - fekaaliset enterokokit - a-klorofylli - nikkeli Asemakohtaiset tiedot määrityksistä ja näytesyvyyksistä ovat liitteessä 4. Bakteerinäytteet (E.coli ja fekaaliset enterokokit) otetaan metrin syvyydestä. lorofylli a -näytteet otetaan järviasemilta 0-2 metrin kokoomanäytteenä. Näytteenoton yhteydessä jokaiselta havaintopaikalta mitataan kokonaissyvyys, näkösyvyys ja lämpötila sekä kirjataan ylös kellonaika, säätiedot, jään paksuus, lumen määrä, levien silmämääräinen määrä ym. kenttähavainnot. 4. LAAJA TARAILU Laaja biologinen tarkkailu suoritetaan kolmen vuoden rotaatiolla. Tämän ohjelman mukaan se tehdään ensimmäisen kerran vuonna 206. olmen vuoden välein tehtävään tarkkailuun kuuluvat klorofylli-a, ravinneanalyysi, laaja kvantitatiivinen kasviplanktonanalyysi sekä pohjaeläintarkkailu. 4. lorofylli-a, ravinneanalyysi ja laaja kvantitatiivinen kasviplanktonanalyysi lorofylli-, ravinne- ja kasviplanktonnäytteet otetaan kolme kertaa kesän aikana eli heinä-, elo- ja syyskuussa seitsemältä syvännehavaintopaikalta: inkamonselkä Huruslahti Ykspuu Akonniemi. Siitinselkä 34 Heposelkä 35
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 0 lorofylli-a-näyte otetaan 0-2 m kokoomanäytteenä. Ravinnenäyte otetaan yhden metrin syvyydestä ja siitä määritetään kokonaistyppi- ja -fosforipitoisuus sekä mineraaliravinteet (NH 4-N, NO 23-N, PO 4-P). Lisäksi elokuun kokoomanäytteistä otetaan kasviplanktonnäyte, josta määritetään laajalla kvantitatiivisella menetelmällä lajisto, runsaussuhteet ja biomassat EU-standardin (EN 5204:2006) ja Järvinen ym. (20) mukaisesti. asviplanktonmäärityksen tulokset siirretään ympäristöhallinnon (SYE) kasviplanktonrekisteriin. Tuloksista lasketaan ekologisen luokittelun mukaiset indeksit (Ympäristöhallinnon ohjeita 7/202). 4.2 Pohjaeläimet Pohjaeläintutkimus suoritetaan syvännealuetutkimuksena. Näytteitä otettaessa käytetään ympäristöhallinnon ohjeistusta ja ne otetaan kvantitatiivisella näytteenottomenetelmällä, joka on kuvattu standardeissa SFS 5076 ja SFS 5730. Pohjaeläimet otetaan Ekman-Birke-mallisella pohjaeläinnoutimella noin syyskuun puolivälilokakuun loppu. ultakin syvännealueelta otetaan 7 osanäytettä siten että osanäytteet pyritään ottamaan syvännealueen eri osista (90 % maksimisyvyydestä). Määritystarkkuutena käytetään ympäristöhallinnon tavoitetaksonomiaa 2. Aineistosta lasketaan lajimäärät, biomassat ja surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva pohjan laatua kuvaava Chironomidi-(CI) indeksi sekä ekologisessa luokittelussa käytettävät indeksit. Pohjaeläintulokset toimitetaan ympäristöhallinnon (SYE) POHJE-rekisteriin. Havaintopaikkoja on yhdeksän ja ne sijaitsevat edustavuuden, pääasiassa syvyyssuhteiden, takia osittain eri paikoissa kuin veden laadun havaintopaikat. Havaintopaikkojen tarkemmat tiedot on esitetty taulukossa 2 ja sijainnit kartalla liitteessä 3. Taulukko 2. Pohjaeläinhavaintopaikat Asema oordinaatit ETRS TM35FIN Syvyys m Unnukka, inkamonselkä I 693262 550908 35 Haukivesi, Huruslahti 690403 5454 26 Siitinselkä, Murkinasaari *) 6905390 547935 6 Tahkonsalmi * ) 6902296 552008 8 Vuoriselkä 255 6900907 55507 5 6899807 55856 32 ostonselkä (Suuri Säynes.) 6897546 5536 5 uokanselkä, Lehtikiukas *) 6897732 56379 23 Heposelkä * ) 689335 569647 38 *) :llä merkityt havaintopaikat eroavat vedenlaadun havaintopaikasta. www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/pintavesien_tila/pintavesien_tilan_seuranta/biologisten_seurantamenetelmien_ohjeet 2 www.ymparisto.fi/download/noname/%7bb948034f-7f9d-4eab-a53-92fa2ddedbbe%7d/29725
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 5. ERISEEN SOVITTAVAT INTENSIIVITARAILUT Esitettyä runko-ohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää esille tulevien kysymysten selvittämiseksi erillisillä intensiivitarkkailuilla. Intensiivitarkkailun aihealueita voivat olla esimerkiksi minimiravinnetarkastelu, veden mikrobiologinen laatu, jätevesien tarkempi kulkeutuminen, ainetasetarkastelu, tulosten tarkempi tulkinta sekä edellisessä ohjelmassa ollut sedimenttitutkimus. Näistä sovitaan vuosittain toiminnanharjoittajien ja viranomaisten sekä tarkkailun suorittajan kesken. 6. OHJELMAN VOIMASSAOLO Tämä ohjelma on voimassa toistaiseksi. Siihen voidaan tehdä tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsottuja muutoksia Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksynnällä. 7. NÄYTTEENOTON JA MÄÄRITYSMENETELMIEN LAATU Näytteet ottaa sertifioitu näytteenottaja. Näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa, myös alihankintalaboratoriot ovat akreditoituja. Biologisissa määrityksissä käytetään pätevyytensä osoittaneita määrittäjiä. 8. TULOSET JA RAPORTOINTI Tulokset toimitetaan kunkin tarkkailukerran jälkeen lausuttuna Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaille, Varkauden kaupungille, eski-savon Vesi Oy:lle, Carelia Caviar Oy:lle, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ELY-keskuksille, Pohjois-Savon ELYkeskuksen kalatalousviranomaisille sekä Varkauden, Joroisten ja Rantasalmen ympäristönsuojeluviranomaisille. Vuosiraportissa käsitellään vesistötarkkailutulosten lisäksi mm. kuormitustilannetta sekä kuormituksen vaikutusta veden laatuun. Raportissa huomioidaan myös vesienhoidon luokittelun raja-arvot vesien luokittelussa käytettäville parametreille (Ympäristöhallinnon ohjeita 7/202). Vuosiyhteenveto laaditaan huhtikuun loppuun mennessä ja se toimitetaan edellä mainituille. Perusteellisempi yhteenveto laaditaan joka 3. vuosi laajan tarkkailuvuoden aineiston ollessa käytettävissä. Tässä yhteenvedossa tuloksia käsitellään syvällisemmin ja vesistön tilaa arvioidaan pidemmällä aikajänteellä. Raporttien sisältöä sekä mahdollisia ohjelman muutostarpeita kehitetään vuovaikutteisesti. Runko-ohjelman laajemmat muutostarpeet käsitellään perusteellisemman yhteenvedon yhteydessä.
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 2 Tulokset siirretään myös ympäristöhallinnon rekistereihin: kasviplanktonrekisteri, POHJE (pohjaeläimet) ja PIVET (pintavedet). PIVET muuttuu vuonna 206 VES- LAksi. SAVO-ARJALAN YMPÄRISTÖTUIMUS OY Minna I ukkonen tutkija, FL irjallisuus: EN 5204 2006. Water quality- Guidance standard on the enumeration of phytoplankton abundance and composition using inverted microscopy (Utermöhl technique). Järvinen, M. ym. 20. asviplanktonin laskentamenetelmät. Internet-osoite: http://www.ymparisto.fi/fifi/vesi/pintavesien_tila/pintavesien_tilan_seuranta/biologisten_seurantamenetelmie n_ohjeet/asviplanktonin_tutkimusmenetelmat. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 202-203 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7 / 202, Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 202. LIITTEET Liite. Haukivedenyhteistarkkailun asemat Liite 2. Haukiveden yhteistarkkailun asemat, lähialue Liite 3. Haukivedenyhteistarkkailun pohjaeläinasemat Liite 4. Haukiveden yhteistarkkailun havaintoasemien määritykset Liite 5. Huruslahden TBT-tarkkailuohjelma Liite 6. Tarkkailuohjelman muutokset aiemmasta ohjelmasta
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 3 Haukiveden yhteistarkkailun asemat, koko alue Liite Asemat ja kokonaissyvyys IN Unnukka, inakamonselkä 35 m 54 Voimakanava 3 Huruslahti 3 7 m Huruslahti 26 m PI Pirtinvirta YS Siitinselkä Ykspuu 8 m AO Akonniemi 8 m 34 Siitinselkä 34 6 m 023 Tahkonselkä 023 22 m 255 Vuoriselkä 255 5 m 35 32 m 256 uokanselkä 25 m 045 Äimisvesi 32 m 35 Heposelkä 35 48 m 235 Peonselkä 235 36 m
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy Haukiveden yhteistarkkailun asemat, lähialue Asemat IN 54 3 PI YS AO Unnukka, inakamonselkä Voimakanava Huruslahti 3 Huruslahti Pirtinvirta Siitinselkä Ykspuu Akonniemi 4 Liite 2
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy Haukivedenyhteistarkkailun pohjaeläinasemat Asemat IN SII TAH 255 34 OS UO HEP inkamonselkä Huruslahti Siitinselkä Murkinasaari Tahkonsalmi Vuoriselkä 255 ostonselkä uokanselkä Heposelkä 5 Liite 3
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 6 Haukiveden yhteistarkkailun havaintoasemien määritykset errostuneisuuden aikana talvella (T) ja kesällä () Asema Liite 4 (/5 ) Näytesyvyys Happi & Typpi Fosfori m Lämpöt. kyllästys-% ph Sähkönj. Väri iintoa. CODMn ok. NH4 NO23 ok. PO4 lorof.-a E.coli E. kokit inkamo inkamo 5 inkamo 0 inkamo 20 inkamo 30 inkamo p- m inkamo 0-2 Huruslahti 3 Huruslahti 3 5 Huruslahti 3 p- m Huruslahti Huruslahti 5 Huruslahti 0 Huruslahti 20 Huruslahti p- m Huruslahti 0-2 Voimakanava 54 Pirtinvirta Ykspuu Ykspuu 7 Ykspuu 0-2
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 7 Havaintoasemien määritykset errostuneisuuden aikana talvi (T) ja kesä (), jatkoa edelliseen Asema Liite 4 (2/5) Näytesyvyys Happi & Typpi m Lämpöt. kyllästys-% ph Sähkönj. Väri iintoa. CODMn ok. NH4 Akonniemi Akonniemi 5 Akonniemi 0 Akonniemi 5 Akonniemi p- m Akonniemi 0-2 NO23 Fosfori ok. PO4 lorof.-a Ni liuk. E.coli E. kokit T T T Siitinselkä 34 Siitinselkä 34 5 Siitinselkä 34 0 Siitinselkä 34 p- m Siitinselkä 34 0-2 Tahkonselkä 023 Tahkonselkä 023 0 Tahkonselkä 023 p- m Vuoriselkä 255 Vuoriselkä 255 0 Vuoriselkä 255 p-m 0 20 25 T p- m 0-2 T T
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 8 Havaintoasemien määritykset errostuneisuuden aikana talvi (T) ja kesä (), jatkoa edelliseen Asema Liite 4 (3/5) Happi & Syvyys Lämpöt. kyllästys-% ph Sähkönj. Väri iintoa. CODMn uokanselkä 256 uokanselkä 256 0 uokanselkä 257 20 T T T uokanselkä 256 p- m Äimisvesi 045 Äimisvesi 045 0 Äimisvesi 045 20 Äimisvesi 045 p- m Heposelkä 35 Heposelkä 35 20 Heposelkä 36 30 Heposelkä 35 40 Heposelkä 35 p- m Heposelkä 35 0-2 Peonselkä 235 Peonselkä 235 0 Peonselkä 235 20 Peonselkä 235 30 Peonselkä 235 p- m Typpi Fosfori ok. NH4 NO23 ok. PO4 lorof.-a E.coli E. kokit
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 9 Havaintoasemien määritykset ierron aika, kevät ja syksy, kun alusveden lämpötilaero on kaksi astetta tai enemmän Asema Liite 4 (4/5) Näytesyv. Happi & Typpi Fosfori m Lämpöti kyllästys-% ph Sähkönj. Väri iintoa. CODMn ok. NH4 NO23 ok. PO4 Ni liuk Huruslahti Huruslahti p- m Voimakanava 54 Pirtinvirta Ykspuu Ykspuu p- m Akonniemi Akonniemi p- m Siitinselkä 34 Siitinselkä 34 p- m X p- m Heposelkä 35 Heposelkä 35 p- m
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 20 Havaintoasemien määritykset ierron aika, kevät ja syksy, kun alusveden lämpötilaero on alle kaksi astetta Asema Liite 4 (5/5) Syvyys Typpi Fosfori m Lämpötila Happi & kyllästys-% ph Sähkönjoht. Väri iintoa. CODMn ok. NH4 NO23 ok. PO4 Ni liuk Huruslahti Huruslahti 0 Huruslahti p- m Voimakanava 54 Pirtinvirta Ykspuu Ykspuu Ykspuu 3 p- m Akonniemi Akonniemi 0 Akonniemi p- m Siitinselkä 34 Siitinselkä 34 0 Siitinselkä 34 p- m 5 p- m Heposelkä 35 Heposelkä 35 20 Heposelkä 35 p- m
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy Huruslahden TBT-tarkkailuohjelma 2 Liite 5. TAUSTA Varkauden Huruslahden sedimentin tila on tutkimusten mukaan saastunut orgaanisilla haitta-aineilla, erityisesti orgaanisilla tinayhdisteillä sekä raskasmetalleilla lähinnä elohopealla. Saastumisen vaikutukset on havaittu ulottuvan yli 50 km alavirtaan aina Haukiveden Natura-alueelle asti. Saastuneen alueen kunnostusmenetelmäksi päätettiin vuonna 203 päättyneen YVA-prosessin perusteella luontainen monitoroitu puhdistuminen, missä tarkkaillaan saastuneen alueen vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Ohjelman sisältö perustuu FCG, suunnittelu ja tekniikan 6.3.205 ilmestyneeseen raporttiin P23443P00: Huruslahti, Varkaus, kunnostusvaihtoehto 0+: monitoroitu luontainen puhdistuminen. Tarkkailussa on mukana viisi osa-aluetta: Unnukka (tausta-alue), Huruslahti, Huruslahti-Tahkosalmi, Tahkosalmi-Linnansaaren Natura-alue ja Linnansaaren Natura-alue. Tavoitteena on seurata tarkkailualueen puhdistumista ja haitta-aineiden kulkeutumista sekä haitta-aineista aiheutuvia haittoja. Huruslahden kunnostuksen tarkkailu liitetään Haukiveden yhteistarkkailuun niiltä osin kuin yhtymäkohtia on olemassa. Huruslahden tarkkailu ei varsinaisesta perustu ympäristölupaan, joten se sisällyttämään ohjelmaan liitteenä. Huruslahden kunnostustarkkailu aloitetaan vuonna 206. 2. TUIMUSET 2. Vedenlaadun tarkkailu Pirtinvirrasta (päästötarkkailu) Pirtinvirran tarkkailu tehdään yhteistarkkailun havaintoasemalta. Virtaaman ja vedenlaadun tarkkailu aloitetaan 206 ja sitä tehdään vuosittain. Tarkkailun jatkamistarve tehdään vuoden 209 jälkeen. o Virtaaman mittaus voimakanavasta jatkuvatoimimisesti Tulokset saadaan Stora Enso Oyj:n rekistereistä. o iintoaineen määritys Pirtinvirran vesinäytteistä Tulokset saadaan Haukiveden yhteistarkkailusta neljä kertaa vuodessa. o Haitta-aineiden mittaus Pirtinvirran vesinäytteistä Näytteet, 2 kpl/vuosi otetaan yhteistarkkailun yhteydessä kevään ylivirtaaman aikaan sekä heinä-elokuussa kesän alivirtaaman aikaan.
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 22 Analyysit: orgaaniset tinayhdisteet (monobutyylitina, dibutyylitina, tributyylitina ja trifenyylitina), nikkeli, kupari, sinkki, tina ja elohopea. Metallit tehdään happohajotusta käyttäen. 2.2 Sedimenttitutkimukset Sedimenttitutkimukset jakautuvat pohjasedimenttiintutkimuksiin ja sedimenttikeräintutkimuksiin. 2.2. Pohjasedimentti Ensimmäiset selvitykset tehdään 206 ja tutkimuksia jatketaan kuuden vuoden välein. o Asemat Asemia on 3 ja ne on määritelty vuoden 205 tehtyjen selvitysten mukaan. Asemat ovat H4, H3, H2, H9, HT9, LD6, L2, L7, L9, L33, N5, T2 ja T5. Asemat on esitetty FCG, suunnittelu ja tekniikan 6.3.205 ilmestyneessä raportissa P23443P00: Huruslahti, Varkaus, kunnostusvaihtoehto 0+: monitoroitu luontainen puhdistuminen. o Näytteiden käsittely Analyyseihin otetaan sedimenttipatsaan syvyydet 0-2 cm ja 2-0 cm. Ylimääräiset näytteenosat ja reservinäytteet pakastetaan mahdollisia myöhemmin sovittavia lisäanalyysejä varten. o Analyysit Vesipitoisuus, hehkutushäviö, savespitoisuus (<2 µm:n fraktio), elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki, arseeni, tina ja orgaaniset tinayhdisteet. 2.2.2 Sedimenttikeräimet Tutkimus toteutetaan vuoden 2009 bruttosedimentaatiotutkimusta mukaillen tulosten vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Näytteet otetaan kahdelta eri kohteelta, kahdesta eri syvyydestä ja kahdella rinnakkaisella sedimentaatiokeräimellä. Putken halkaisija on 55 mm ja korkeus 400 mm. Sedimenttikeräinselvitys toteutetaan vuonna 206, minkä jälkeen päätetään jatkosta. o Näyteasemat Asemat ovat samat kuin vuoden 2009 selvityksessä: Huruslahti, m ja 8 m. Siitinselkä (osa-alue Huruslahti-Tahkosalmi), 5 m ja 0 m. o Ajankohdat eräimet tyhjennetään 2-3 kuukauden välein. Rinnakkaiset näytteet saa yhdistää. o Analyysit iintoainepitoisuus, hehkutushäviö, orgaaniset tinayhdisteet (monobutyylitina, dibutyylitina, tributyylitina ja trifenyylitina), elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki, tina ja arseeni (mikäli näytettä on riittävästi).
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy 23 2.3 alasto Yhteistarkkailuohjelman kolmen koekalastusalueen (Akonniemi, Siitinselkä ja Vuoriselkä) tulokset hyödynnetään TBT-tarkkailussa. Niiden lisäksi koekalastus tehdään myös Huruslahdesta. TBT-tarkkailuun liittyvä ensimmäinen koekalastus tehdään vuonna 206 ja sen jälkeen kuuden vuoden välein. Tutkimuskohteina ovat kalaston rakenne sekä kalojen sisältämä organotina ja elohopea. o alaston rakenne Tulokset saadaan yhteistarkkailun yhteydessä. o alojen haitta-aineet Näytteet haitta-aineanalyyseihin saadaan koekalastuskaloista. Analyysit tehdään lajeittain: hauki, ahven ja kiiski. Jokaisesta lajista tehdään oma kokooma-näyte osaalueittain. Näyte otetaan hauesta selkälihaksesta. Ahvenesta ja kiiskestä määritys tehdään koko kalasta. Analyysit: orgaaniset tinayhdisteet ja elohopea 3. RAPORTOINTI TBT-tarkkailu tulokset raportoidaan Haukivedenyhteistarkkailun lausuntojen ja vuosiyhteenvetojen yhteydessä sekä määrävuosin tehtävän riskinarvioinnin/laajemman yhteenvedon yhteydessä. Tulokset siirretään myös ympäristöhallinnon rekistereihin POHJE, PIVET (kesästä 206 VESLA) ja ERTY.
Savo-arjalan Ympäristötutkimus Oy Tarkkailuohjelman muutokset aiemmasta ohjelmasta 24 Liite 6. evään ja syksyn täyskierron näytteenotto vaihtui siten, että jos vesi on sekoittunutta, niin vesinäyte otetaan happea ja lämpötilaa lukuun ottamatta noin vesipatsaan puolivälistä aiemman kokoomanäytteen sijasta. Happinäytteet otetaan yhä päällys- ja alusvedestä sekä lämpötila päällysvedestä, noin vesipatsaan puolivälistä ja alusvedestä. Tarkemmin kohdassa 3.2. 2. emiallisen hapenkulutuksen analyysejä havaintoasemittain eri syvyyksistä on vähennetty. emiallisen hapenkulutuksen erot eri vesikerrosten välillä ovat olleet vähäisiä, joten sen vaihtelua pystytään seuraamaan vähemmällä näytesyvyysmäärällä. 3. Asemilta Unnukka/inkamo, Huruslahti, ja Heposelkä 35 on poistettu joitakin kerrostuneisuuden ajan (talvi/kesä) näytesyvyyksiä, koska tulokset ovat verrattain samantasoisia muiden syvyyksien kanssa. Poistojen johdosta määrityksistä väheni lähinnä happi ja sähkönjohtavuus. Huruslahden asemalta poistui vedenkierron aikainen (kevät/syksy) kymmenen metrin näytesyvyys. Huruslahdelle lisättiin kerrostuneisuuden ajalle (talvi/kesä) välisyvyys, mitä siellä ei ollut. 4. Typpimäärityksiä (Nkok, NH4-N, NO23-N) lisättiin asemille Akonniemi, Siitinselkä 34 ja. Akonniemen puhdistamovaikutus näkyy alapuolisella vesistöalueella korkeina typen pitoisuuksina, mihin myös vaikuttavat vuodenaikaiset olosuhteet. Typpimäärityksiä lisättiin, jotta saadaan paremmin selvitettyä vaikutuksen laajuus. Typpimääritysten tarpeellisuus tarkastetaan, kun Akonniemen vaikutusalueen laajuus ja jätevesien kulkeutumissyvyys tarkentuu. 5. Sähkönjohtavuusmäärityksiä lisättiin yleismuuttujaksi selvittämään jätevesivaikutusten laajuutta kuormitetuimmille alueille. 6. Fosfaattimäärityksiä lisättiin alusveteen asemille, joilla on ollut hapen niukkuutta ja poistettiin talvelta päällysvedestä. 7. Sameusmittaukset poistettiin kokonaan. 8. Bakteerimääritykset poistettiin Unnukan inkamolta, Äimisvedeltä, Heposelältä ja Peonselältä. Samalla fekaaliset kolibakteerit vaihdettiin E.coli bakteerimääritykseen. 9. olmen vuoden välein osalle asemia kolmesti kesässä tehtävä suppea kasviplanktonmääritys vaihtui vain elokuun näytteestä tehtävään laajaan kasviplanktonanalyysiin. 0. Typen ja fosforin ravinnefraktiot lisättiin jokavuotisiksi inkamon ja Heposelän elokuun päällysveden näytteeseen seuraamaan ravinnesuhteiden kehitystä.. Nikkeli jätettiin pois Akonniemen aseman mittauksista niiltä kerroilta, kun vesi on sekoittunutta eli lämpötilaero alus- ja päällysveden välillä on alle 2 astetta.