MUSTIKKAMAAN BIOVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

MUSTIKKAMAAN BIOVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Vantaa 2009

Rovaniemen Energia Oy 1 (122) TIIVISTELMÄ Rovaniemen Energia Oy suunnittelee uuden, polttoaineteholtaan enintään 295 MW biovoimalaitoksen rakentamista Rovaniemen Alakorkaloon. Osana hankkeen valmistelua on käynnistetty Lapin ympäristökeskuksen päätöksen mukaisesti ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (YVA-laki) mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely. YVA-menettelyllä arvioidaan hankkeen ympäristövaikutuksia. YVA-menettely on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2010 alussa. Hankkeesta ei ole tehty investointipäätöstä. YVA-menettelyn ja investointipäätöksen jälkeen hankkeelle voidaan hakea ympäristölupaa. Hankkeen aikataulu mahdollistaa investoinnin toteutuksen ja uuden voimalaitoksen käyttöönoton aikaisintaan vuonna 2013. Hankkeen tarkoitus Hankkeella turvataan Rovaniemen kasvavan kaukolämpötarpeen edellyttämä tuotantokapasiteetti. Uusi voimalaitos tyydyttää Pohjois-Suomen kasvavaa sähköenergian tarvetta ja korvaa Rovaniemen Energia Oy:n vanhentuvaa energiantuotantokapasiteettia. Biopolttoaineita käyttävänä hankkeella vähennetään riippuvuutta fossiileista polttoaineista lämmön- ja sähköntuotannossa sekä hyödynnetään Rovaniemen ympäristössä syntyviä hakkuutähteitä. Hankkeella on myös mahdollista tukea jätehuollon ja kestävän kehityksen valtakunnallisia ja alueellisia tavoitteita yhdessä muiden kehittämistoimien kanssa. Hankevaihtoehdot ja nollavaihtoehto Uusi voimalaitos on suunniteltu sijoitettavaksi Rovaniemen kaupungin Alakorkaloon. Hankevaihtoehtona 1 (VE1) tarkastellaan kaukolämpöä ja sähköä tuottavan voimalaitoksen rakentamista ja käyttöä. Kattilan polttoaineteho on enimmillään 295 MW. Hankkeen toteuttamisen myötä Rovaniemen Energia Oy:n sähköntuotanto lisääntyy lähes viisinkertaiseksi vuositasolla. Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena mahdollisimman paljon puupolttoainetta ja lisäpolttoaineena jyrsinturvetta sekä varapolttoaineena kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä. Hankevaihtoehto käsittää voimalaitoksen kokonaisuudessaan, mihin sisältyy polttoainejärjestelmät, kattilalaitos, turbiinigeneraattorilaitos, savukaasujen puhdistuslaitos sekä savupiippu. Palamisessa muodostuva tuhka loppusijoitetaan tai hyötykäytetään asianmukaisesti luvitettuna. esim. maarakentamisessa. Hankevaihtoehtona 2 (VE 2) on vaihtoehdon VE 1 mukainen kattilalaitos, jonka polttoaineesta osa on materiaalihyötykäyttöön kelpaamatonta jäteperäistä kierrätyspolttoainetta. Nollavaihtoehtona (VE 0) tarkastellaan Mustikkamaan hankkeen (VE 1 tai VE2) toteuttamatta jättämistä. Nollavaihtoehdossa Rovaniemen kaupungin kaukolämpötarve tyydytetään ensin lisäämällä turpeeseen ja öljyyn perustuvaa energian tuotantoa Rovaniemen Energia Oy:n nykyisillä voimalaitoksilla ja rakentamalla myöhemmin uusi 50 MW kiinteänpolttoaineen lämpökattila. Uusi lämpökattila ei ole mukana nollavaih-

Rovaniemen Energia Oy 2 (122) toehdossa. Hankevaihtoehdoissa tuotettavasta sähköstä huomioidaan tarkastelussa vain Suosiolan voimalaitoksella tuotettava vastapainesähkö. Rakentamisen vaikutukset Uuden voimalaitoksen rakentaminen kestää noin kaksi vuotta. Rakentamisesta aiheutuvat haitat ovat normaaleja rakennustoiminnan aiheuttamia haittoja, kuten melu-, pöly- ja tärinähaittoja sekä työmaaliikenteestä aiheutuvia haittoja. Rakentamisen aikaiset luonteeltaan tilapäiset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa voimalaitoskäyttöön tarkoitetulle kiinteistölle. Rakentaminen vaikuttaa maaperään, kasvillisuuteen ja eläimistöön rakennuspaikalla. Rakentamisen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan noin 200 henkilötyövuotta. Kuljetusten vaikutukset Hankevaihtoehdoissa (VE 1 ja VE 2) uuden voimalaitoksen aiheuttama raskaan liikenteen käyntimäärät ovat enimmillään noin 85 rekkaa vuorokaudessa. Pääosin kuljetukset ovat polttoainekuljetuksia ja pieneltä osin tuhka- ja kemikaalikuljetuksia. Muun liikenteen osuus on keksimäärin noin 32 käyntiä vuorokaudessa voimalaitoksella. Kuljetukset voimalaitokselle tapahtuvat valtatie 4:ltä uutta, nykyisen metsäautotien paikalle rakennettavaa tietä pitkin. Hankevaihtoehdoissa liikennemäärän lisäyksen kielteinen vaikutus valtatie 4:n liikenneturvallisuuteen on torjuttavissa hyvin toteutettujen ja sujuvien liikennejärjestelyjen avulla. Vaihtoehdon VE 0 aiheuttama liikenne lisääntyy hieman Suosiolan voimalaitoksen ympäristössä lisääntyvien polttoainekuljetusten vuoksi. Vaikutukset maisemaan, maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön Hankevaihtoehdoissa VE 1 ja VE 2 rakennettavat rakennukset ja rakennelmat muuttavat alueen maisemakuvaa antaen julkisivun rautatien ja valtatie 4 väliselle teollisuusalueelle. Vaikutukset lähi- ja kaukomaisemaan huomioidaan asianmukaisella suunnittelulla. Nollavaihtoehdossa ei ole muutoksia. Vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan Hankealueella esiintyy rakentamisaikana väliaikaista, rakennustoiminnalle tyypillistä melu- ja pölyhaittaa. Energiantuotannon lisääntymisen johdosta vuosittaiset savukaasupäästömäärät lisääntyvät Rovaniemellä selvästi. Uuden voimalaitoksen aiheuttamat savukaasupäästömäärät hankevaihtoehdoissa eivät merkittävästi eroa toisistaan. Leviämisselvityksen perusteella molempien hankevaihtoehtojen savukaasupäästöjen aiheuttamat ulkoilman epäpuhtauspitoisuudet ovat pieniä ja selvästi alle terveysperusteisten ohje- ja raja-arvojen. Ilman laadussa ei tapahdu havaittavissa olevaa muutosta. Uusi voimalaitos myös korvaa nykyistä energiantuotantoa ja siten osa kaupungin pienten lämpölaitosten nykyisistä savukaasupäästöistä jää syntymättä. Vertailussa on muistettava, että päästöjä arvioitaessa on käytetty ny-

Rovaniemen Energia Oy 3 (122) kyisen lainsäädännön sallimia suurimpia päästöjä. Toteutuvat päästöt jäävät esitettyjä päästöjä pienemmiksi. Nollavaihtoehdossa oletetaan tuotettavaksi sama kaukolämpömäärä kuin hankevaihtoehdoissa. Huolimatta noin 80 % vähäisemmästä sähköntuotannosta nollavaihtoehdon savukaasupäästömäärät ovat samaa luokkaa hankevaihtoehtojen päästöjen kanssa, sillä nollavaihtoehdossa lämpö- ja sähköenergia tuotetaan turve- ja öljyenergialla. Hankkeen myötä alueelle suuntautuvien kuljetusten lisääntymisen ei arvioida aiheuttavat viihtyvyyshaittaa, sillä kuljetusreitit eivät kulje asutusalueiden läpi ja reitit ovat jo tällä hetkellä vilkkaasti liikennöityjä valtateitä. Kuljetuksista, polttoaineen käsittelystä ja varastoinnista ei aiheudu pölypäästöjä tai roskaantumista ympäristöön. Laitoksen normaalitoiminnasta aiheutuva melu ei ylitä melulle asetettuja ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Vaihtoehdon VE 2 jäteperäisten polttoaineiden käyttö saattaa herättää lähistön asukkaissa enemmän huolta kuin tavanomaisiin polttoaineisiin pohjautuva energiantuotanto. Hankkeen toteuttamisella ei arvioida olevan terveysvaikutuksia. Hankkeen arvioidaan vaikuttavan virkistyskäyttöön Kemijoen jäällä Niskanperän kohdalla ja yhteyteen Niskanperästä Korkalovaaran ulkoilualueelle. Vaikutuksia pyritään minimoimaan huolellisella suunnittelulla ja tiedottamisella. Voimalaitokselle syntyy joitain uusia työpaikkoja. Rakentamisaikainen työllisyysvaikutus on noin 200 henkilötyövuotta. Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentamisesta ja toiminnasta aiheutuvat luontovaikutukset ovat paikallisia. Luonnontila muuttuu pysyvästi vain suunnitellulla voimalaitosalueella. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia erilaisten elinympäristöjen lukumäärään eikä aiheuta haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen tai luonnonarvoihin. Hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia ilman laatuun, maaperään, pohjavesiin tai vesistöön lukuun ottamatta Kemijoen jääpeitettä jäähdytysveden purkualueella. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Hankevaihtoehdoissa (VE 1 ja VE 2) pääosa energiasta tuotetaan uusiutuvalla biopolttoaineella ja lisäksi paikallisella turpeella. Hankevaihtoehdossa VE 2 hyödynnetään myös kierrätyspolttoaineita. Bio- ja kierrätyspolttoaineet korvaavat fossiilisia polttoaineita. Nollavaihtoehdossa (VE 0) uusiutuvien polttoaineiden käyttö on vähäisempää kuin hankevaihtoehdoissa. Ympäristöonnettomuusriskit ja niiden vaikutukset Voimalaitoksella ympäristölle vaarallisia kemikaaleja käytetään melko vähän. Käytettävät kemikaalit ovat tyypillisiä voimalaitoksilla käytettäviä teollisuuskemikaaleja, joiden käytöstä on vuosikymmenien kokemus.

Rovaniemen Energia Oy 4 (122) Voimalaitoksen suunnittelussa otetaan huomioon ympäristöonnettomuusriskit ja niiden toteutuminen ehkäistään rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin, toimintaohjeiden sekä henkilökunnan koulutuksen avulla. Hankevaihtoehtojen (VE 1 ja VE 2) onnettomuus- ja häiriötilanteista aiheutuvien ympäristöonnettomuuksien riski arvioidaan vähäiseksi. Vaihtoehtojen ympäristövaikutusten vertailu Ympäristövaikutuksiltaan hankevaihtoehdot VE 1 ja VE 2 eivät eroa toisistaan. Hankevaihtoehtojen eroista voidaan mainita, että hankevaihtoehdossa VE 2 jäteperäisten polttoaineiden käyttö yhdistää energia- ja jätehuollon, mikä on kansallisten, maakunnallisten ja paikallisten ilmasto- ja energiastrategioiden mukaista. Hankevaihtoehdossa VE 2 muodostuvien jätevesien käsittely ja savukaasujen käsittelyjätteiden hyötykäyttö ja läjitys voi olla haastavampaa verrattuna hankevaihtoehtoon VE 1. Nollavaihtoehdossa energiantuotannossa turvaudutaan Rovaniemen Energia Oy:n nykyisiin kattiloihin. Nollavaihtoehdossa savukaasupäästömäärät sekä fossiilisten polttoaineiden käyttö ovat suuremmat kuin hankevaihtoehdoissa. Molemmat hankevaihtoehdot sekä myös nollavaihtoehto ovat ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisia.

Rovaniemen Energia Oy 5 (122) YVA-SELOSTUKSESSA KÄYTETTYÄ SANASTOA BAT (Best Available Techniques) db Kasvihuonekaasu Biopolttoaine Kierrätyspolttoaine Lauhdeturbiini Lauhdutin Leijupolttokattila Kattilatuhka Lentotuhka Paras käytettävissä oleva tekniikka. Desibeli, äänen voimakkuuden yksikkö. Tässä julkaisussa tarkoitetaan A-painotettua keskiäänitasoa L Aeq tai enimmäistasoa L AFmax. Ilmaston lämpenemistä edistävä kaasu. Esimerkiksi hiilidioksidi (CO 2 ) ja metaani (CH 4 ). Eloperäisestä aineesta eli biomassasta valmistettu polttoaine Yhdyskuntien ja yritysten polttokelpoisista, kuivista, kiinteistä ja syntypaikoilla lajitelluista jätteistä valmistettua polttoainetta. Lauhdetuotannossa (=vain sähkön tuotantoa) käytettävä höyryturbiini. Jäähdytin, jonka kautta lämpöenergiaa siirretään ympäristöön (yleisimmin veteen tai ilmaan). Kattila, jossa polttoaine poltetaan ilmavirran kannattaman kuuman hiekkamassan joukossa. Kattilan lämmön talteenotto-osassa erottuvaa lentotuhkaa karkeampaa tuhkaa Polttoaineen palaessa kattilassa syntyvä tuhka, joka hienojakoisena kulkeutuu savukaasujen mukana ja erotetaan savukaasuista puhdistusjärjestelmässä. Kuitu- tai kangassuodatin, jonka läpi puhdistettavat savukaasut johdetaan hiukkasten erottamiseksi. Hiukkaset jäävät letkusuodattimen pin- Letkusuodatin nalle, mistä ne ajoittain ravistellaan suodattimen pohjalle.. MW Megawatti, tehon yksikkö. (1 MW = 1 000 kw = 1 MJ/s ) MWh Megawattitunti, energian yksikkö. (1 MWh = 0,001 GWh = 3,6 GJ) Pohjatuhka Polttoaineteho Puupolttoaine Rinnakkaispoltto SNCR (Selective Non-Catalytic Reduction) Sähkösuodatin Vastapaineturbiini YVA Kattilan tulipesän alaosaan kertyvä ja sieltä poistettava karkea tuhkaaines. Kattilaan syötetyn polttoaineen energia määrätyllä aikavälillä. Biopolttoainetta, joka muodostuu kantomurskasta, metsätähteestä, energiapuuhakkeeesta ja puuhakkeesta Polttoaineena käytetään kierrätyspolttoaineita yhdessä biopolttoaineiden kanssa. Typenoksidipäästöjen vähentämismenetelmä ilman katalyyttiä. Ammoniakkivettä ruiskutetaan tulipesään, missä se reagoi savukaasun typpioksidin kanssa. Reaktion seurauksena syntyy puhdasta vettä ja typpeä. Hiukkaspäästöjen vähentämistekniikka, jossa savukaasujen hiukkaset erotetaan sähköisesti. Vastapainetuotannossa (=sähkön ja lämmön yhteistuotantoa) käytettävä höyryturbiini. Ympäristövaikutusten arviointi.

Rovaniemen Energia Oy 6 (122) SISÄLLYSLUETTELO: TIIVISTELMÄ... 1 YVA-SELOSTUKSESSA KÄYTETTYÄ SANASTOA... 5 1 JOHDANTO... 9 2 HANKKEEN TAUSTA JA PERUSTELUT... 10 3 4 5 6 7 2.1 2.2 2.3 HANKKEESTA VASTAAVA ROVANIEMEN ENERGIA OY... 10 HANKKEEN TAUSTA JA TARKOITUS... 10 HANKKEEN SUUNNITTELUTILANNE JA AIKATAULU... 12 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT... 13 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 HANKEVAIHTOEHTO 1 (VE 1)... 13 HANKEVAIHTOEHTO 2 (VE 2)... 13 NOLLAVAIHTOEHTO (VE 0)... 14 ENERGIANTUOTANTO JA POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ ERI VAIHTOEHDOISSA... 14 VAIHTOEHTOIHIN LIITTYVÄT RAJAUKSET... 15 HANKEVAIHTOEHTOJEN (VE 1 JA VE 2) KUVAUS... 16 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 4.7 4.8 4.9 4.10 4.11 4.12 RAKENNUKSET JA NIIDEN SIJOITTUMINEN TONTILLE... 16 KAPASITEETTI JA TUOTANTO... 18 POLTTOAINEET JA NIIDEN KÄSITTELY VOIMALAITOKSELLA... 18 KATTILA- JA PROSESSIKUVAUS... 20 SAVUKAASUPÄÄSTÖT... 22 PÖLY JA HAJU U... 24 KEMIKAALIEN KÄYTTÖ JA VARASTOINTI... 24 SYNTYVÄT JÄTTEET... 25 JÄÄHDYTYS- JA JÄTEVEDET... 26 KULJETUKSET... 27 MELU... 27 VOIMALAITOSHANKKEEN LIITYNNÄT... 28 NOLLAVAIHTOEHDON (VE 0) KUVAUS... 28 HANKKEEN SUHDE MAANKÄYTTÖÄ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN... 29 6.1 6.2 6.3 6.4 6.5 6.6 6.7 6.8 6.9 KAAVOITUS... 29 VALTATIE 4:N PARANNUSSUUNNITELMA... 33 ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA... 34 JÄTELAINSÄÄDÄNTÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OHJELMAT JA SUUNNITELMAT... 35 ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKKA... 36 ILMANLAATUA KOSKEVAT OHJELMAT JA SUUNNITELMAT... 38 KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN... 39 VESIEN SUOJELUA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA OHJELMAT... 40 MUUT YMPÄRISTÖNSUOJELUOHJELMAT... 41 HANKETTA KOSKEVAT YMPÄRISTÖVAATIMUKSET JA HANKKEEN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET... 41 7.1 7.2 7.3 7.4 7.5 7.6 RAKENNUSLUPA... 41 YMPÄRISTÖLUPA JA VEDENOTTO VESISTÖSTÄ... 41 KATTILALAITOKSIA KOSKEVAT YMPÄRISTÖNSUOJELUSÄÄDÖKSET... 42 MELUN OHJEARVOT... 43 KEMIKAALILAIN MUKAINEN ILMOITUS TAI LUPA... 43 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN PÄÄSTÖLUPA JA PÄÄSTÖOIKEUDET... 44

8 9 10 11 12 13 14 15 7.7 YVA-selostus Rovaniemen Energia Oy 7 (122) MUUT LUVAT... 44 HANKKEEN YVA-MENETTELY, TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN... 44 8.1 8.2 8.3 PAINOTUKSET JA RAJAUKSET... 44 KÄYTETYT ARVIOINTIMENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT EPÄVARMUUDET... 45 TIEDOTTAMINEN, OSALLISTUMINEN JA SAATU PALAUTE... 49 SELVITYS MITEN YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ARVIOINTIOHJELMASTA ON OTETTU HUOMIOON... 51 YMPÄRISTÖN NYKYTILA... 56 10.1 10.2 10.3 10.4 10.5 10.6 10.7 MAANKÄYTTÖ, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA MAISEMA... 56 LIIKENNE... 59 MELU... 59 KALLIO- JA MAAPERÄ SEKÄ POHJAVESI... 60 KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA SUOJELUKOHTEET... 61 ILMASTO JA ILMANLAATU U... 64 PURKUVESISTÖN TILA JA KÄYTTÖ... 65 VAIHTOEHTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN MERKITTÄVYYS... 71 11.1 11.2 11.3 11.4 11.5 11.6 11.7 11.8 11.9 11.10 11.11 11.12 11.13 11.14 RAKENTAMISVAIHEEN VAIKUTUKSET... 71 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN, MAISEMAAN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 72 LIIKENTEEN VAIKUTUKSET... 74 POLTTOAINEIDEN KÄSITTELYN JA VARASTOINNIN VAIKUTUKSET... 77 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ POHJAVESI... 77 SAVUKAASUPÄÄSTÖJEN VAIKUTUS ILMAN LAATUUN... 78 VESISTÖVAIKUTUKSET... 91 MUODOSTUVIEN JÄTTEIDEN KÄSITTELYN VAIKUTUKSET... 98 KEMIKAALIEN KÄYTÖN JA VARASTOINNIN VAIKUTUKSET... 101 YMPÄRISTÖONNETTOMUUSRISKIT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 102 VAIKUTUKSET IHMISIIN JA YHTEISKUNTAAN... 103 KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ, SUOJELUKOHTEET JA NATURA 2000 - ALUEET... 108 KESTÄVÄ KEHITYS - VAIKUTUKSET LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN JA ILMASTOON... 109 VOIMALAITOKSEN TOIMINNAN LOPETTAMINEN... 111 YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 111 YHTEISVAIKUTUKSET ALUEEN MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA... 114 SUUNNITELMA HAITTOJEN EHKÄISEMISEKSI JA LIEVENTÄMISEKSI... 115 14.1 14.2 14.3 14.4 14.5 14.6 14.7 14.8 14.9 14.10 14.11 PÄÄPERIAATTEET... 115 RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET... 115 MELUVAIKUTUKSET... 115 LIIKENTEEN VAIKUTUKSET... 116 SAVUKAASUPÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET... 116 JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUKSET... 117 JÄTEVESIEN VAIKUTUKSET... 117 TUHKIEN JA SYNTYVIEN JÄTTEIDEN VAIKUTUKSET... 117 POLTTOAINEIDEN KÄSITTELYN VAIKUTUKSET... 117 KEMIKAALIEN KÄSITTELYN JA VARASTOINNIN VAIKUTUKSET JA ONNETTOMUUSRISKIT... 118 TIEDOTTAMINEN 118 EHDOTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMAKSI... 118 15.1 JOHDANTO... 118 15.2 KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILU... 118 15.3 VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 119 LÄHDELUETTELO... 121

Rovaniemen Energia Oy 8 (122) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Lapin ympäristökeskuksen lausunto YVA-ohjelmasta Mustikkamaan voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusten arviointi Kemijoen virtauksiin ja lämpötiloihin BIOENERGIAA kotiin päin, hankevastaavan esite U.S.EPA:n kehittämä savukaasujen leviämismalli Rovaniemen Energia Oy:n Mustikkamaan voimalaitoksen meluselvitys Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 24/MYY/09 YVA-HANKKEESEEN LIITTYVIEN TAHOJEN YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava: Yhteysviranomainen: YVA-konsultti: Rovaniemen Energia Oy PL 8013, 96101 ROVANIEMI Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Veikko Leivonniemi puh.: 0207 566 401 e-mail: etunimi.sukunimi@rovaniemenenergia.fi Lapin ympäristökeskus PL 8060, 96101 ROVANIEMI Yhteyshenkilö:Ylitarkastaja Juha-Pekka Hämäläinen puh.: 0400 974 124 email: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi PL 61, 01601 VANTAA Yhteyshenkilö: Asiantuntija Heidi Lettojärvi puh.: 040 348 5561 email: etunimi.sukunimi@afconsult.com

Rovaniemen Energia Oy 9 (122) 1 JOHDANTO Rovaniemen Energia Oy on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) eli YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn Rovaniemelle (9. kaupunginosaan) Mustikkamaan alueelle suunniteltavasta polttoaineteholtaan enintään 295 MW yhdistetystä lauhdutus- ja kaukolämpövoimalaitoksesta. YVA-asetuksen (713/2006) 6 :n kohta 7a edellyttää YVA-lain mukaista arviointimenettelyä polttoaineteholtaan vähintään 300 MW:n kattila- tai voimalaitoksen käyttöönotolle. Myös jätteiden polttolaitoksiin, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa, on sovellettava asetuksen 6 :n kohdan 11b mukaisesti YVA-menettelyä. Lapin ympäristökeskus on tämän hankkeen osalta edellyttänyt YVA-menettelyä (päätös nro LAP-2008-R-20-531). Voimalaitoshankkeen YVA-ohjelma eli Rovaniemen Energia Oy:n suunnitelma hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista ja tiedottamisen järjestämisestä jätettiin yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ympäristökeskukselle 25.5.2009. Hanketta, YVA-menettelyä ja YVA-ohjelmaa esiteltiin Rovaniemen kaupungintalon valtuustosalissa järjestetyssä yleisötilaisuudessa 3.6.2009. YVA-ohjelma oli nähtävillä 29.5.- 30.6.2009. Lapin ympäristökeskus pyysi eri tahoilta asiasta lausuntoja ja mielipiteitä. YVA-ohjelmasta annettiin 11 lausuntoa, mutta ei yhtään mielipidettä. Yhteysviranomainen antoi oman lausuntonsa ohjelmasta 16.7.2009. Yhteysviranomaisen lausunto, joka sisältää myös tiivistelmän muista lausunnoista, on liitteenä 1. Yhteysviranomaisen lausunto (17.7.2009 alkaen) ja arviointiohjelma ovat nähtävillä koko arviointimenettelyn ajan Lapin ympäristökeskuksessa, Rovaniemen kaupungin palvelupiste Osviitassa ja Internetissä osoitteessa http://www.ymparisto.fi > Alueelliset ympäristökeskukset > Lappi > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi > Vireillä olevat YVA-hankkeet > Mustikkamaan voimalaitos. Lisäksi lausunto ja arviointiohjelma ovat nähtävillä Rovaniemen kaupungin pääkirjastossa. Kopiot lausunnoista on lähetetty hankkeesta vastaavalle. Ympäristökeskus lähettää lausuntonsa tiedoksi kaikille niille tahoille, joilta lausuntoa arviointiohjelmasta on pyydetty. Alkuperäiset lausuntoasiakirjat säilytetään Lapin ympäristökeskuksessa. Varsinainen ympäristövaikutusten arviointityö on tehty YVA-ohjelman ja edellä mainittujen lausuntojen pohjalta. Arvioinnin tulokset on esitetty tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostuksessa), joka jätetään yhteysviranomaiselle marraskuussa 2009. YVA-selostus asetetaan nähtäville ja sen nähtävilläolosta kuulutetaan vastaavalla tavalla kuin YVA-ohjelmasta. Arvioinnin tuloksia esitellään yleisölle joulukuussa 2009. Mielipiteet ja lausunnot YVA-selostuksesta voi toimittaa Lapin ympäristökeskukseen kuulutuksessa mainittuna aikana. YVA-selostuksen on laatinut Rovaniemen Energia Oy:n toimeksiannosta ÅF-Consult Oy. Selvitystyöhön ovat osallistuneet FL Heidi Lettojärvi (YVA-projektipäällikkö), DI Arto Heikkinen (savukaasupäästöjen leviämismallinnus), ins. Antti Raita (jäähdytys- ja jätevedet) ja FM Jukka Tana (luonto ja biologiset vaikutukset).

2 HANKKEEN TAUSTA JA PERUSTELUT YVA-selostus Rovaniemen Energia Oy 10 (122) 2.1 Hankkeesta vastaava Rovaniemen Energia Oy Hankkeesta vastaava Rovaniemen Energia Oy on konserniyhtiö, jonka omistaa Rovaniemen kaupunki. Yritys tytäryhtiöineen työllistää lähes sata energia-alan ammattilaista. Rovaniemen Energia Oy tarjoaa lämpöpalveluita Rovaniemellä, Ylläksellä ja Kolarissa. Rovaniemen Energia Oy suosii energiantuotannossaan paikallisuutta. Tärkein energiantuotantolaitos on Suosiolan voimalaitos Rovaniemellä, jossa lämpöä tuotetaan pääasiallisesti lappilaista jyrsinturvetta polttamalla. Suosiolan lisäksi Rovaniemen Energia Oy:n tuotantoon kuuluvat Rovaniemellä muun muassa Muurolan ja Nivavaaran lämpölaitokset sekä Mäntyvaaran biokaasulaitos. Toimintaa on myös Ylläsjärvellä ja Kolarissa, jossa tuotantoon kuuluu Kolarin Lämmön kaukolämpölaitos. Ensisijainen polttoaine energiantuotannossa Rovaniemellä on tällä hetkellä turve (550 GWh/a), jota täydentävät puuperäiset polttoaineet (sahausjäte, metsähake ja selluteollisuuden kuori; 70 GWh/a) sekä öljy (30 GWh/a). Suosiolan voimalaitoksessa on myös valmius kivihiilen käyttöön polttoaineena. Ylläksellä ja Kolarissa pääasiallisena polttoaineena on puu. Rovaniemen Energialla on ISO 14001 -standardiin pohjautuva ympäristöohjelma, joka on osa yhtiön laatujärjestelmää. Yhtiö pyrkii lisäämään puumateriaalien käyttöä polttoaineena sekä edistämään energiatehokkuutta. 2.2 Hankkeen tausta ja tarkoitus Rovaniemen Energia Oy harjoittaa alueellaan sähkö- ja kaukolämpöliiketoimintaa. Kaukolämmön tarve Rovaniemen alueella oli noin 500 GWh vuonna 2008. Kaukolämmön tarpeen arvioidaan kasvavan noin 2,5 %:lla vuosittain vuoteen 2015 mennessä ja sen jälkeen noin 1,5 %:lla vuosittain. Kehitys on esitetty kuvassa 2.1. GWh/vuosi 700 660 620 580 540 500 460 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Kuva 2.1. Ennuste Rovaniemen kaupungin kaukolämmön tarpeesta 2008 2020.

Rovaniemen Energia Oy 11 (122) Toteutuva kasvu voi olla esitettyäkin suurempi. Nykyinen kaukolämmön tuotantokapasiteetti ei ole riittävä kattamaan energiantarvetta tulevaisuudessa, eikä myöskään vaadittavaa varakapasiteettia. Rovaniemen Energia Oy on ryhtynyt suunnittelemaan uuden voimalaitoksen rakentamista kaukolämmön tuotannon turvaamiseksi pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteena on toteuttaa Rovaniemelle voimalaitos, jossa tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä. Uudella laitoksella korvattaisiin pääosin nykyisen Suosiolan voimalaitoksen tuotanto, mutta Suosiolan voimalaitos jäisi käyttöön huippu- ja varavoimalaitoksena. Suosiolan voimalaitos on ollut käytössä 18 vuotta uuden laitoksen arvioituna valmistumisvuonna 2013. Jos uutta voimalaitosta ei rakennettaisi, Rovaniemen Energia Oy joutuisi joka tapauksessa investoimaan kiinteiden polttoaineiden polttoon perustuvaan kaukolämmöntuotantoon. Kuvassa 2.2 on Rovaniemen Energia Oy:n tuotannossa käytettävät polttoaineet sekä tuotettava kaukolämpö ja sähkö vuonna 2015 tilanteissa, jossa uusi voimalaitos joko on tai ei ole toteutettu. Tarvittavan kaukolämmön lisäksi uuden voimalaitoksen käyttöönotto lisäisi merkittävästi myös Rovaniemen Energia Oy:n sähköntuotantoa. POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ 2000 GWh/a 1500 1000 500 TUOTANTO Sähkö Kaukolämpö Raskas polttoöljy Jyrsinturve Puupolttoaineet 0 Hanke toteutettu Hanketta ei ole toteutettu Hanke toteutettu Hanketta ei ole toteutettu Kuva 2.2. Rovaniemen Energia Oy:n polttoaineiden käyttö ja tuotanto vuonna 2015 tilanteissa, joissa Mustikkamaan voimalaitoshanke on joko toteutettu tai ei. Euroopan unioni on asettanut tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle ja uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämiselle mm. joulukuussa 2008 hyväksytyssä ilmasto- ja energiapaketissa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeisessä asemassa on energiantuotannon ratkaisut. Suomen tulee lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus

Rovaniemen Energia Oy 12 (122) 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa biopolttoaineiden käytön tuntuvaa lisäämistä. Lapin alueen metsät sisältävät paljon ns. energiapuuta, joka on sellaisenaan käytettävissä energiantuotantoon mutta hyödyntäminen puumateriaalina ei ole mahdollista. Lapin alueella käytetään nykyisellään varsin niukasti bioenergiamahdollisuuksia. Alueen nykyinen metsähakkeen käyttö, noin 60 000 m 3 vuodessa, on mahdollista moninkertaistaa nykytasosta, sillä tällä hetkellä alle 10 % metsähakevaroista on käytössä (Repola ym. 2009). Rovaniemen lähialueella on noin 70 % Lapin energiapuupotentiaalista. Alueella syntyy merkittävässä määrin hakkuutähteitä, joiden hyödyntäminen biopolttoaineeksi on nykyisin hyvin vähäistä erityisesti kantojen osalta. Rovaniemen alueella energiapuupotentiaalista on hyödynnetty vain 5-14 %. Hanke koskee uuden parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT) perustuvan biopolttoainekattilan rakentamista Rovaniemen kaupungin länsipuolelle Alakorkalon teollisuusalueelle. Alue on nykyisin metsätalouskäytössä. Uuden kattilalaitoksen polttoaineteho on alle 300 MW. Uudella voimalaitoshankkeella hyödynnetään käytettävissä olevaa bioenergiaa. Laitoksen yhteyteen rakennettava haketus- ja murskeasema mahdollistaa puupolttoaineiden käytön lisäämisen myös yleisesti Rovaniemellä esim. Suosiolan voimalaitoksella. Biopolttoaineiden lisäksi suunnitellulla voimalaitoksella käytetään lähialueilta nostettavaa turvetta sekä mahdollisesti kierrätyspolttoainetta. Varapolttoaineina olisivat polttoöljy ja kivihiili. Hanke toteuttaisi osaltaan juuri hyväksyttyä Lapin energiastrategiaa ja pitkän aikavälin energiavisiota vuoteen 2030 (Lapin liitto, 2009) Hankkeella edistettäisiin Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen liittyvien velvoitteiden toteutumista. Energiapuun hankinnalla on myös työllistävä vaikutus. Lisäksi hankkeella olisi muitakin positiivisia ympäristövaikutuksia, kuten polttoöljyn käytön väheneminen eri puolilla kaukolämpöverkkoa olevissa öljykäyttöisissä kaukolämpökattiloissa. Biopolttoaineilla on mahdollisuus korvata fossiilisia polttoaineita, kun uusi laitos otetaan käyttöön. Lisäksi uudessa suuressa voimalaitoksessa pystytään parempaan savukaasujen puhdistukseen ja parempaan lämmön talteenottoon kuin olemassa olevalla Suosiolan laitoksella. 2.3 Hankkeen suunnittelutilanne ja aikataulu Rovaniemen Energia Oy on aloittanut hankkeen esisuunnittelun, jossa selvitetään voimalaitoksen rakentamismahdollisuudet ja kannattavuus. Esiselvittelyvaihe on laaja ja käsittää teknisten ja taloudellisten rakentamis- ja toteuttamisedellytysten selvittämisen. Voimalaitoksen esisuunnitteluvaihe kestänee vuoden 2010 alkuun. Hankkeen suunnittelutiedot mahdollisesti tarkentuvat YVA-menettelyn aikana. Esisuunnittelun jälkeen tehdään investointi- ja toteuttamispäätös. Tekninen suunnittelu toteutetaan investointipäätöksen jälkeen. Myös uuden voimalaitoksen toiminnalle tarvittavat luvat, kuten ympäristölupa, haetaan YVA-menettelyn päätyttyä ja investointipäätöksen jälkeen. Laitoksen toteuttaminen vie noin kolme vuotta tilauksesta. Voimalaitos voisi aloittaa energiatuotannon aikaisintaan vuonna 2013.

Rovaniemen Energia Oy 13 (122) Hanke edellyttää muutoksia kaavoitukseen. Hanke on mukana Lapin Liiton toteuttamassa Rovaniemen vaihemaakuntakaavan laadinnassa. Rovaniemen kaupunki on käynnistänyt yleis- ja asemakaavoituksen voimalaitoksen sijoittamiseksi Alakorkaloon. 3 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT Toteutusvaihtoehtoina tarkastellaan voimalaitoksen rakentamista kahdella erilaisella (VE 1 ja VE 2) polttoainejakaumalla samalle sijoituspaikalle. Molemmissa hankevaihtoehdoissa voimalaitoksen jäähdytysvesi otetaan Kemijoesta ja johdetaan joko Kemijokeen tai Kuolajokeen. Molemmissa hankevaihtoehdossa Rovaniemen Energia Oy:n Suosiolan voimalaitoksen toiminta vähenee merkitsevästi. Laitos jää varavoimalaitokseksi huippu- ja varakäyttöön ja sen elinkaari jatkuu. Vertailutilanteeksi on otettu Rovaniemen kaupungin nykyinen lämpöenergian tarve 500 GWh vuodessa. Sähköenergian osalta vaihtoehdoissa VE 1 ja VE 2 tuotanto olisi 840 GWh vuodessa ja nollavaihtoehdossa vain Suosiolan voimalaitoksella tuotettava vastapainesähkön mukaisesti 172 GWh vuodessa. 3.1 Hankevaihtoehto 1 (VE 1) Hankevaihtoehtona 1 (VE1) tarkastellaan kaukolämpöä ja sähköä tuottavan voimalaitoksen rakentamista ja käyttöä. Kattilan polttoaineteho on enimmillään 295 MW. Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena mahdollisimman paljon puupolttoainetta ja lisäpolttoaineena jyrsinturvetta. Kivihiiltä käytetään varapolttoaineena, mikäli puupolttoaineen tai turpeen saatavuudessa on ongelmia. Vara- ja käynnistyspolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Polttoaineiden osuudet voimalaitoksen polttoaineenergiasta vaihtelevat käyttötilanteiden ja polttoaineiden saatavuuden ja hankinnan mukaan. Hankevaihtoehto käsittää kattilalaitoksen kokonaisuudessaan ja siihen sisältyy kattilan lisäksi polttoaineiden vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmät, turbiinigeneraattorilaitos, savukaasujen puhdistuslaitos sekä savupiippu. Poltossa muodostuvat tuhkat toimitetaan jo olemassa olevalle kaatopaikalle, omalle perustettavalle läjitysalueelle tai hyötykäyttöön esimerkiksi maarakentamisessa. 3.2 Hankevaihtoehto 2 (VE 2) Hankevaihtoehtona 2 (VE2) tarkastellaan kaukolämpöä ja sähköä tuottavan voimalaitoksen rakentamista ja käyttöä. Kattilan polttoaineteho on enimmillään 295 MW. Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena mahdollisimman paljon puupolttoainetta, kierrätyspolttoaineita ja lisäpolttoaineena jyrsinturvetta. Kivihiiltä käytetään varapolttoaineena, mikäli puupolttoaineen tai turpeen saatavuudessa on ongelmia. Vara- ja käynnistyspolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Polttoaineiden osuudet voimalaitoksen polttoaine-energiasta vaihtelevat käyttötilanteiden ja polttoaineiden saatavuuden ja hankinnan mukaan.

Rovaniemen Energia Oy 14 (122) Kattilassa poltettavat jäteperäiset kierrätyspolttoaineet ovat materiaalihyötykäyttöön kelpaamatonta syntypaikkalajiteltua yhdyskuntien, teollisuuden ja kaupan energiajätettä. Kattilassa poltettavien kierrätyspolttoaineiden määrä on enimmillään 50 000 tonnia vuodessa. Hankevaihtoehto käsittää vastaavat laitteet, järjestelmät ja rakenteet kuin hankevaihtoehto 1. 3.3 Nollavaihtoehto (VE 0) Nollavaihtoehtona (VE0) tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämistä. Rovaniemen Energia Oy:n voimalaitoksilla ja lämpölaitoksilla jatketaan energian tuottamista nykyisillä kattiloilla ja polttoaineilla. Rovaniemen seudun kasvava kaukolämpötarve tyydytetään lisäämällä puupolttoaineisiin ja raskaaseen polttoöljyyn perustuvaa energiantuotantoa Rovaniemen Energia Oy:n nykyisillä voimalaitoksilla ja Norvatien teollisuusalueelle tai Suosiolaan myöhemmin rakennettavalla noin 50 MW kiinteänpolttoaineen kattilalla. Nollavaihtoehdossa tuotetaan kaukolämpöenergiaa saman verran kuin em. hankevaihtoehdoissa ja sähköenergiaa Suosiolan voimalaitoksella 172 GWh vuodessa. 3.4 Energiantuotanto ja polttoaineiden käyttö eri vaihtoehdoissa Yhteenveto voimalaitoksen tuotannosta ja polttoaineiden kulutuksesta hankevaihtoehdoissa ja nollavaihtoehdossa on esitetty alla olevassa taulukossa 3.1. Lisäksi polttoaineiden vuosittainen käyttö kaikissa vaihtoehdoissa on esitetty kuvassa 3.1. Taulukko 3.1. Mustikkamaan voimalaitoksen energiantuotanto ja polttoaineiden käyttö monipolttoainekattilassa (VE1 ja VE2) tai muualla (VE0). VE1 VE2 VE0 Sähköntuotanto GWh/v - Mustikkamaan voimalaitos - Suosiola - Yhteensä Lämmöntuotanto GWh/a - Mustikkamaan voimalaitos - Muualla - Yhteensä Polttoaineiden kulutus GWh/v - Mustikkamaan voimalaitos - Muualla - Yhteensä Polttoaineiden kulutus energiaosuuksina (%) ja tonneina (t/v) % 840-840 500-500 2 000-2 000 t/v % 840-840 500-500 2 000-2 000 t/v % - 172 172-500 500-811 811 t/v - bio - turve - kierrätyspolttoaine - öljy 75 24-1 515 000 170 000-1 700 75 14 10 1 515 000 100 000 50 000 1 700 6 82-12 17 000 235 000-8 700

Rovaniemen Energia Oy 15 (122) 2000 1500 GWh/a 1000 500 Öljy Kierrätyspolttoaine Turve Bio 0 VE1 VE2 VE0 Kuva 3.1. Polttoaineiden vuosittainen käyttö hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 ja nollavaihtoehdossa VE0 3.5 Vaihtoehtoihin liittyvät rajaukset Hankkeen YVA-ohjelmassa (kappaleissa 3.1.1 ja 3.1.2) on kuvattu perusteita hankevaihtoehtojen VE 1 ja VE 2 määrittelylle sijoituspaikan, voimalaitostekniikan, polttoainevalintojen ja laitoksen kokoluokan suhteen. YVA-menettely toteutetaan hankevaihtoehdoissa kuvatulle kokonaisuudelle, joka käsittää uuden voimalaitoksen ja siihen kuuluvien laitteiden ja järjestelmien rakentamisen ja käytön sekä toiminnan lopettamisen. Nollavaihtoehdossa (VE 0) tilannetta tarkastellaan pääosin energiatarpeen tyydyttämisen näkökulmasta siten, että nollavaihtoehdossa tuotettava lämpöenergia oletetaan yhtä suureksi kuin hankevaihtoehdoissa. Nollavaihtoehtoon sisältyy myös sähköntuottamista olemassa olevalla kapasiteetilla Suosiolan voimalaitoksella. Tarkastelun kohteena on pääsääntöisesti voimalaitostontilla tapahtuva toiminta ja ko. toimista aiheutuvat ympäristövaikutukset ja tässä YVA-menettelyssä ei yksityiskohtaisesti tarkastella yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. Kivihiili, jota on tarkoitus käyttää vara- ja varmuuspolttoaineena pitempiaikaisten mutta satunnaisten polttoaineen toimitus- tai laatuhäiriöiden aikana, ei ole tässä arviossa mukana sen satunnaisen käytön vuoksi.

Rovaniemen Energia Oy 16 (122) Ympäristövaikutusten arviointiin liittyviä rajauksia ja painotuksia kuvataan kappaleessa 8.1. 4 HANKEVAIHTOEHTOJEN (VE 1 JA VE 2) KUVAUS Hankekuvaus on yhteinen molemmille vaihtoehdoille ja kuvauksessa on tuotu esille hankevaihtoehtojen VE 1 ja VE 2 merkittävimmät erot. Hankkeen toteutumisen varmistuessa ja suunnittelun edetessä yksityiskohdat saattavat tarkentua. 4.1 Rakennukset ja niiden sijoittuminen tontille Voimalaitos on suunniteltu sijoitettavaksi lähes luonnontilaiselle ja rakentamattomalle alueelle noin 4,4 km Rovaniemen keskustasta lounaaseen Alakorkalon alueelle. Peruskartassa alueen nimenä on Mustikkamaa. Voimalaitostontin pinta-ala on noin 50 ha, josta aidataan voimalaitoskäyttöön noin 35 ha. Tontti on tarkoitus vuokrata tai ostaa Rovaniemen kaupungilta. Alueen sijainti on esitetty kuvan 4.1 peruskarttaotteessa ja ilmakuva alueesta on esitetty kuvassa 4.2. Alueen nykyinen maankäyttö ja aluetta koskevat maankäyttösuunnitelman on esitetty kappaleessa 6.1. Kuva 4.1 Peruskarttaote Mustikkamaan voimalaitoksen sijoitusalueesta Kuva 4.2 Ilmakuva Mustikkamaan voimalaitoksen sijoitusalueesta Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 uusi kattilalaitos sijoittuu alustavan suunnitelman mukaan Alakorkalon Mustikkamaan voimalaitosalueelle Kuolajoen itäpuolelle (Kuva 4.3), mutta lopullista tarkkaa paikkaa ei ole vielä valittu. Uusi kattilalaitos käsittää kattila- ja turbiinirakennukset, savukaasujen puhdistuslaitteiston ja tuhkasiilon. Lisäksi voimalalaitosta varten rakennetaan polttoaineiden varastokentät, vastaanottoasemat, joista käytettävät polttoaineet siirretään seulan ja tarvittaessa murskan kautta polttoainesiiloihin ja kattilaan. Laitoksen piipun korkeus on 85 m. Laitoksen tarvitsema jäähdytysveden ottamo rakenteineen sijoitetaan Kemijoen läheisyyteen ja sen alustava sijainti on esitetty kuvassa 4.4.

Rovaniemen Energia Oy 17 (122) Kuva 4.3 Toimintojen alustava sijoittelu voimalaitosalueelle hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Kuva 4.4 Vedenottamon alustava sijainti

Rovaniemen Energia Oy 18 (122) Laitoksen rakennusten ja laitteiden tarkka sijoittelu ja mitat määräytyvät lopullisesti vasta hankkeen suunnittelun yhteydessä sen jälkeen, kun päälaitetoimittajat on valittu. 4.2 Kapasiteetti ja tuotanto Voimalaitoksella tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä siten, että laitoksen kaukolämpöja sähköteho ovat molemmat enintään 120 MW. Voimalaitoksen turbiini mahdollistaa sähkön- ja kaukolämmön yhteistuotannon sekä lauhdesähkön tuotannon. Laitoksen generaattori liitetään 110 kv aluesähköverkkoon muuntajan välityksellä. Uutta voimalaitosta kuvaavat alustavat tekniset tiedot on esitetty taulukossa 4.1. Uudella kattilalaitoksella käytetään tyypillisesti samanaikaisesti useita eri polttoaineita, joiden osuudet vaihtelevat polttoaineiden tarjonnan mukaan. Taulukossa on esitetty keskimääräiset vuosittaiset polttoaineosuudet sekä sulkeissa polttoaineosuuksien vaihteluväli. Taulukko 4.1. Voimalaitoshankkeen tekniset tiedot VE 1 VE 2 Laitostyyppi Yhteistuotantolaitos Yhteistuotantolaitos Kattilatyyppi Leijukattila Leijukattila Polttoaineteho (MW) 295 295 Polttoaineet, energiaosuus (%) - biopolttoaineet 75 (50 100) % 75 (30 100) % - turve 24 (0 50) % 14 (0 50) % - kierrätyspolttoaineet - 10 (0 10) % - öljy 1 (0 5) % 1 (0 5) % Teho (MW) - kaukolämpö 120 120 - sähkö 120 120 Tuotanto (GWh) - kaukolämpö 500 500 - sähkö 840 840 Voimalaitosta käytetään ympäri vuoden lukuun ottamatta tyypillisesti kesäaikana suoritettavaa vuosittaista huoltoa. Laitoksen huipunkäyttöajaksi on oletettu 7 000 tuntia vuodessa. Laitoksen kokonaishyötysuhde on noin 67 %. 4.3 Polttoaineet ja niiden käsittely voimalaitoksella Pääpolttoaineena voimalaitoksella ovat biopolttoaineet, kuten metsätähteet ja hake, kannot sekä mahdollisesti mekaanisen puunjalostuksen puujätteet sekä kasvibiomassat. Biopolttoaineiden osuus kattilan vuosittaisesta polttoaine-energiasta on 75 % molemmissa hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Biopolttoainetta käytetään noin 2 000 000 m 3 vuodessa ja se tuodaan laitokselle Lapin alueelta. Lisäksi voimalaitoksella poltetaan jyrsinturvetta sekä hankevaihtoehdossa VE2 myös kierrätyspolttoainetta. Jäteperäiset kierrätyspolttoaineet ovat materiaalihyötykäyttöön

Rovaniemen Energia Oy 19 (122) kelpaamatonta syntypaikkalajiteltua yhdyskuntien, teollisuuden ja kaupan jätteitä, josta on valmistettu leijukattilassa poltettavaksi soveltuvaa polttoainetta. Käynnistys- ja lyhytaikaiseen käyttöön varapolttoaineena on raskas polttoöljy. Kivihiiltä käytetään varapolttoaineena, mikäli puupolttoainetta ja jyrsinturvetta ei ole ajoittain saatavilla. Kaikki polttoaineet kuljetetaan voimalaitokselle maanteitse ja mahdollisesti myöhemmin junakuljetuksina. Polttoaineen vastaanotto ja käsittely tapahtuu pääasiassa päivisin kahdessa vuorossa, mutta jossain määrin myös öisin. Polttoaineiden vastaanottoa ja käsittelyä tehdään ympäri vuoden. 4.3.1 Biopolttoaineet Voimalaitoksen yhteyteen rakennetaan ensiksi polttoaineterminaali puupolttoaineen vastaanottoa ja valmistusta varten. Terminaali käsittää puupolttoaineiden varaston, haketus- ja murskausaseman ja hakevaraston. Aluksi polttoainetta valmistetaan Rovaniemen Energian nykyisen Suosiolan voimalaitoksen käyttöön. Uuden voimalaitoksen valmistuttua haketta käytetään pääasiassa uuden voimalaitoksen tarpeisiin. Pääsääntöisesti metsätähteet tuodaan kokonaisina ja kannot halkaistuna voimalaitokselle. Voimalaitosalueella voidaan varastoida hakettamattomia puupolttoaineita noin 300 000 m 3. Polttoaineet ohjataan suoraan vastaanotettaessa tai varastoalueelta hakkuri- ja murskainasemalle. Aseman kapasiteetti on noin 450 i-m 3 /h valmista haketta ja mursketta. Terminaalissa arvioidaan valmistettavan vuosittain noin 2 000 000 i-m 3 haketta. Ennen polttoa hake varastoidaan lyhytaikaisesti välivarastoon. Pidempiaikaisesti puupolttoainetta varastoidaan varastoaumaan, jonka kapasiteetti on noin 300 000 m 3. Aumaan varastoidaan polttoainetta pääasiassa kesäisin talvea varten. Polttoaineauman alle johdetaan lämmitettyä ilmaa, jolla polttoainetta saadaan kuivattua varastoinnin aikana. Polttoaineauman purku tapahtuu kauhakuormaajilla ja lyhytaikaista varastoa saadaan purettua automaattisesti alapuolelta ruuvipurkaimella. Kaikki puupolttoainevarastot ovat avoimia varastokasoja. Valmistettu hake seulotaan ennen varastointia. Kaikki polttoainekuljettimet ovat suljettuja. Polttoaineterminaalin rakentaminen aloitetaan vuonna 2009 ja varsinainen murskeen valmistus vasta vuoden 2010 aikana. Polttoaineterminaalia koskeva ympäristölupahakemus on jätetty Lapin ympäristökeskukselle syksyllä 2008. 4.3.2 Kierrätyspolttoaine Hankevaihtoehdossa VE 2:n kierrätyspolttoaineelle rakennetaan omat polttoaineen vastaanotto-, varastointi- ja kuljetinjärjestelmät. Tavanomaiset polttoaineet ja kierrätyspolttoaine sekoittuvat siten vasta kattilasiiloilla tai kattilassa. Tällöin energiajätteen syöttö voidaan keskeyttää tarvittaessa viimeistään neljän tunnin kuluessa, mikäli savukaasupäästöt ylittävät sallitut arvot tai jätteenpolttoasetuksen lämpötilavaatimus ei täyty. Kierrätyspolttoaine tuodaan voimalaitokselle valmiiksi käsiteltynä, joko irtotavarana tai paalattuna. Tarvittaessa paalattua kierrätyspolttoainetta voidaan varastoida väliaikaisesti myös piha-alueella.

Rovaniemen Energia Oy 20 (122) Kierrätyspolttoainetta valmistetaan jäteperäisistä materiaaleista ja prosessien sivuvirroista. Yleisimmin kierrätyspolttoaineen raaka-aineena on syntypaikalla, kauppakeskuksissa, tehtaissa jne., erikseen lajiteltu jätevirta, joka on suurelta osin materiaalikeräykseen kelpaamatonta materiaalia, esimerkiksi likaantunutta paperia, pahvia ja muovia. Kierrätyspolttoaineet sisältävät 60 80 prosenttia uusiutuvia materiaaleja ja siten niiden käytöllä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä korvattaessa fossiilisia polttoaineita. 4.3.3 Jyrsinturve Jyrsinturvetta käsitellään ja varastoidaan ainoastaan suljetuissa tiloissa pölyämisen estämiseksi. Ennen kattilan syöttösiiloihin syöttöä turvetta välivarastoidaan kahteen umpinaiseen 7 000 m 3 suuruiseen siiloon. Jyrsinturpeen vastaanottoon tuotu turve seulotaan ennen varastointia. Kaikki kuljettimet ovat koteloituja. Seulonnasta tulevat kannot siirretään hakettamattoman puupolttoaineen varastoon edelleen käsiteltäväksi. 4.3.4 Raskas polttoöljy Raskasta polttoöljyä käytetään käynnistys- ja varapolttoaineena. Varapolttoaineena öljyä käytetään lyhyehköissä kiinteän polttoaineen häiriötilanteissa, jotta vältyttäisiin kattilan alasajolta. Öljyä varastoidaan voimalaitoksen pihalla noin 600 m 3 :n suuruisessa öljysäiliössä. Öljysäiliö varustetaan suoja-altaalla. 4.3.5 Kivihiili Kivihiiltä varastoidaan voimalaitosalueella hiilikentällä. Kivihiilikentän pinta-ala on 2500 m 2. Kivihiiltä syötetään kauhakuormaajalla jyrsinturpeen nousukuljettimien kautta voimalaitokselle. 4.4 Kattila- ja prosessikuvaus Voimalaitoksen toteutuksessa käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tavoitteena hyvä kokonaishyötysuhde, energiatehokkuus sekä ympäristökuormituksen minimointi. 4.4.1 Kattila Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 esitettyjen voimalaitosten kattilan polttoaineteho on enintään 295 MW. Kattila on tyypiltään leijupolttokattila. Leijupoltto voidaan toteuttaa joko kerrosleiju- tai kiertoleijukattilassa. Kerrosleijukattiloissa leijutusilman nopeus valitaan siten, että polttoaine ja petimateriaali muodostavat tulipesään kerroksen. Kiertoleijukattiloissa ilman nopeus on valittu niin suureksi, että petimateriaali ja tuhka menevät kaasuvirran mukana tulipesän jälkeiseen sykloniin, josta ne erotetaan savukaasuista ja palautetaan kiertoon. Leijukattiloissa tulipesän lämpötila pidetään välillä 750-950 C. Kattilatyypin valinta Mustikkamaan voimalaitokselle tulee tarkentumaan hankkeen suunnittelun edetessä esisuunnitteluvaiheesta. Kuvassa 4.5 on esitetty kaavio kerrosleijukattilasta ja kuvassa 4.6 kiertoleijukattilasta.

Rovaniemen Energia Oy 21 (122) Kuva 4.5 Kerrosleijukattila (Metso Oy) Kuva 4.6 Kiertoleijukattila (Metso Oy) VE2:ssa rinnakkaispolttoon suunnitellun leijukattilan tekniset ratkaisut poikkeavat jonkin verran tavanomaisten polttoaineiden polttoon suunnitelluista kattiloista. Erot johtuvat lainsäädännön vaatimuseroista sekä polttoaineen ominaisuuksista. Jätepolttoaineet voivat sisältää rikkiä, klooria ja alumiinia, jotka aiheuttavat likaantumista ja korroosiota. Jätepolttoaineet sisältävät tyypillisesti myös runsaasti tuhkaa. Rinnakkaispolttokattilan merkittävimmät erot tavanomaiseen leijukattilaan verrattuna ovat jätteelle suunniteltu polttoaineen syöttöjärjestelmä, karkean tuhkan poistoon kehitetty arinapohja sekä pidempi viipymä savukaasuille ennen kattilan lämpöpintoja. Rinnakkaispoltossa polttoaineseoksen palamisen on tapahduttava vähintään 850 C:ssa ja savukaasujen viipymän tässä lämpötilassa on oltava vähintään 2 sekunttia. Rinnakkaispolttokattila on varustettava tukipolttimilla. 4.4.2 Prosessi Palamisessa vapautuva lämpöenergia siirtyy kattilan seinämien putkistossa virtaavaan prosessiveteen höyrystäen sen. Tulipesästä savukaasuvirta johdetaan kattilan lämmöntalteenotto-osaan, jossa höyrystynyt prosessivesi tulistetaan. Tulistettu höyry johdetaan kattilasta höyryturbiiniin. Höyry pyörittää höyryturbiinia ja samalla akselilla olevaa generaattoria, joka tuottaa sähkön. Turbiinin väliotosta otetaan höyryä kaukolämmön vaihtimille, joiden avulla lämpö siirretään kaukolämpöverkkoon. Turbiinin jälkeen höyry lauhdutetaan jäähdytysvedellä, joka otetaan laitokselle Kemijoesta. Jäähdytysvetenä käytetty vesi johdetaan laitokselta takaisin vesistöön. Jäähdytysvetenä käytetty vesi lämpenee, mutta muuten sen laatu ei muutu. Kattilassa muodostuvat savukaasut johdetaan savukaasunpuhdistukseen. Kiinteiden polttoaineiden poltossa jäljelle jää tuhkaa, joka poistetaan kattilasta pohjaja kattilatuhkana sekä lentotuhkana. Lentotuhka erotetaan savukaasuista sähkösuodattimella tai letkusuodattimella. Puhdistetut savukaasut johdetaan piippuun, joka on 85 metriä korkea.

Rovaniemen Energia Oy 22 (122) 4.5 Savukaasupäästöt 4.5.1 Savukaasupäästöjen vähentäminen hankevaihtoehdossa VE 1 ja VE 2 Molemmissa hankevaihtoehdoissa kattila on tyypiltään leijupolttokattila. Leijupedissä palaminen tapahtuu tasaisesti polttoaineen laadusta riippumatta ja siten tekniikka sallii suuria polttoaineen laadun vaihteluita päästöjen pysyessä pieninä. Petihiekka tehostaa lämmön- ja aineensiirtoa ja sekoittumista tulipesässä, jolloin myös epätäydelliseen palamiseen liittyvien päästökomponenttien, kuten hiilimonoksidin ja hiilivetyjen, muodostuminen on vähäistä. Voimalaitoksen savukaasupäästöjä saadaan vähennettyä riittävän tehokkaasti suunnittelussa täsmentyvillä polttoteknisillä ratkaisuilla ja savukaasun puhdistusjärjestelmillä. Savukaasujen puhdistusmenetelmiä ei ole vielä lopullisesti valittu, mutta seuraavana esitetään todennäköisimmät ratkaisut. Valittavilla puhdistusmenetelmillä alitetaan vaihtoehdossa VE 1 suuria polttolaitoksia koskevan ns. LCP-asetuksen (1017/2002) raja-arvot ja vaihtoehdossa VE 2 jätteenpolttoasetuksessa (362/2003) rinnakkaispoltolle asetetut vaatimukset. Voimalaitoksen suunnittelussa huomioidaan myös EU:n jäsenvaltioita velvoittavat EU-lainsäädäntöön mahdollisesti tulevat polttolaitoksia koskevat muutokset (direktiiviehdotus teollisuuden päästöistä, KOM2007 844). Kattilan savukaasupäästöjä voidaan tarvittaessa vähentää kalkin syötöllä tulipesään, ei-katalyyttisellä typenpoistolla sekä sähkö- tai letkusuodattimella ja savukaasupesurilla. Savukaasu sisältää myös muita haitta-aineita, kuten pääasiassa tuhkahiukkasiin kiinnittyneitä raskasmetalleja, joiden päästöt pysyvät pieninä tehokkaalla hiukkaserotuksella. Savukaasujen hukkalämpöä pyritään ottamaan talteen mahdollisesti rakennettavalla lämmön talteenottolaitteistolla. 4.5.1.1 Rikkidioksidipäästöt Rikkidioksidipäästön määrään vaikuttaa polttoaineen rikkipitoisuus, joten vähärikkisellä polttoaineella voidaan tehokkaasti vähentää rikkipäästöjä. Puupolttoaine on käytännössä rikitöntä. Leijupolttokattilan rikkidioksidipäästöjä vähentää myös turpeen ja biopolttoaineen poltto kattilassa yhtä aikaa. Tällöin puuntuhka sitoo osan turpeen poltossa syntyneestä rikkidioksidista, koska puuntuhkan alkalimetalli- ja kalsiumpitoisuudet ovat suuret. Rikkidioksidipäästöjä voidaan tarvittaessa vähentää syöttämällä kattilan tulipesään kalkkia. 4.5.1.2 Typenoksidipäästöt Edistynyt leijupolttotekniikka sekä palamisilman ja polttoaineen syötön hallintajärjestelmä rajoittavat yhdessä typenoksidipäästöjen muodostumista. Leijupoltossa typenoksidien päästöt ovat pääasiassa peräisin polttoaineen sisältämästä typestä, sillä polttolämpötila on leijupoltossa niin matala, että termisen typenoksidin muodostuminen polttoilman typestä on vähäistä. Typenoksidipäästöjä vähennetään ensisijaisesti em. polttotekniikalla sekä tarvittaessa ns. SNCR-menetelmällä (selektiivinen, ei katalyyttinen järjestelmä). Ammoniakkia ruiskutetaan 25 % vesiliuoksena tulipesään, mis-

Rovaniemen Energia Oy 23 (122) sä se reagoi korkeassa lämpötilassa savukaasun typpioksidin kanssa. Reaktion seurauksena syntyy puhdasta vettä ja typpeä. 4.5.1.3 Hiukkaspäästöt Hiukkaspäästöt aiheutuvat poltossa muodostuneesta tuhkasta ja kattilaan mahdollisesti syötetystä kalkista. Savukaasut puhdistetaan sähkö- tai letkusuodattimella. Erotettu pöly johdetaan tuhkasiiloon. Sähkösuodatin erottaa savukaasuista hiukkaset tehokkaasti, yli 99 %:n erotusasteella. Sähkösuodattimeen tulevat pölyhiukkaset varataan sähköisessä kentässä. Varautuneet hiukkaset johdetaan ohi kerääjälevyjen, joilla on vastakkainen varaus kuin hiukkasilla. Varautuneet hiukkaset tarttuvat kerääjälevyihin. Levyistä pölykerrostuma irrotetaan kytkemällä sähkövaraus pois levyistä ja ravistelemalla tai mekaanisilla kolistimilla. Tuhka kerätään suodattimen pohjasuppiloon, josta se johdetaan kuljettimilla tuhkasiiloon. Letkusuodattimessa savukaasujen kiintoaines jää kuitusuodattimille. Letkusuodattimet puhdistetaan paineilmapulssilla normaalin käytön aikana. Kaikkia letkusuodatinelementtejä ei puhdisteta samanaikaisesti, vaan puhdistus tapahtuu yksitellen tai muutama elementti kerrallaan. Letkusuodattimessa erottunut pöly putoaa pohjasuppiloon, josta tuhka johdetaan kuljettimilla tuhkasiiloon. Tavallisesti sähkö- ja letkusuodatin on jaettu kahteen tai useampaan kammioon, jolloin yhden kammion vikaantuessa tai tukkeutuessa suodatinta ei tarvitse ottaa kokonaan pois käytöstä, vaan pelkästään viallinen kammio suljetaan korjauksen ajaksi. 4.5.1.4 Lämmön talteenotto savukaasuista Hiukkassuodattimen jälkeen savukaasujen lämmön hyödyntämiseksi voidaan voimalaitos varustaa pääasiassa lämmön talteenottoa varten rakennettavalla lämmön talteenottojäähdyttimellä (LTO-jäähdytin). Talteenotosta saatu lämpö hyödynnetään mm. kaukolämpönä, polttoaineauman kuivattamisessa ja kattilalaitoksen prosesseissa kuten palamisilman ja lauhteen lämmityksessä. Tällä tavalla voidaan nostaa laitoksen kokonaishyötysuhdetta. LTO-jäähdytin on kaasu/neste-lämmönvaihdin, missä kuumat savukaasut luovuttavat lämpönsä muoviputkissa virtaavaan jäähdytysveteen. Vesi kiertää suljetussa kierrossa luovuttaen LTO-jäähdyttimestä saamansa lämmön hyötykäyttöön järjestelmään kytketyssä toisessa lämmönvaihtimessa. Käytettävien lämpötilojen vuoksi savukaasuista ei lauhdu vesihöyryä. Jätevettä muodostuu LTO-jäähdyttimen kaasupuolen pesusta noin 10 000 15 000 m 3 /a. 4.5.2 Päästömäärät Voimalaitoksen savukaasupäästömäärät on esitetty taulukossa 4.2. Päästöt on laskettu polttoaineiden käytön ja nykyisen lainsäädännön mukaisten savukaasupäästörajojen perusteella.