tavataan museossa
Kannen kuva Annu Vertanen: Hengittävä katse, (yksityiskohta), 2014 2015. Puupiirros. Kuva Tommi Kähärä. Aboa Vetus & Ars Novan kanta-asiakaslehti Tavataan museossa julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Tällä kertaa toimituskuntaan kuuluivat amanuenssi Ulla Clerc, tutkija Eeva Holkeri, museolehtori Janna Jokela, tiedottaja Selina Kiiskinen, harjoittelija Jenni Lahtonen, amanuenssi Silja Lehtonen ja museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera. Graafinen suunnittelu Jari Nieminen. Taitto Ulla Clerc. Kuvat, ellei toisin mainita, Aboa Vetus & Ars Nova. 2 tavataan museossa 1/2015
pääkirjoitus 20 vuotta historiaa ja nykytaidetta Keväällä 2005 olin juuri aloittanut museonjohtajana Aboa Vetus & Ars Novassa, kun museo juhli ensimmäistä vuosikymmentään. Museon ainutlaatuisuus ja loistava sijainti välittyi itselleni selvänä, kuten myös sen saavuttama vakiintunut asema museokentällä. Vuosien varrella nämä havainnot ovat vahvistuneet. Olen todella ylpeä museosta, jossa saan tehdä töitä. Museon historiaa miettiessäni ajattelen, että kaikki tehty työ on johtanut siihen, mitä museo on nyt. Myös matka tähän hetkeen on tärkeää, polku ja sen sivupolut: sadat näyttelyt, upeat taiteilijat ja tutkijat, joiden kanssa toteutettu yhteistyö on tehnyt totta näyttelyistä, projekteista, hankkeista, julkaisuista. Paras museokokemus ikinä! Tämän tavoitteen eteen museon henkilökunta tekee töitä. Historia ja nykytaide kulkevat rinnakkain. Kynnys on matala, 200 000 ihmistä astuu monipuoliseen museotilaan joka vuosi. Uskallan sanoa, että Aboa Vetus & Ars Nova on monen rakastama paikka. Kun joka syksy päivitämme museon arvot ja tavoitteet ja strategian, menemme eteenpäin. Ja joka kevät kun arvioimme tuloksia, huomaan että olemme ylittäneet tavoitteet. Teimme sen mitä lupasimme. Resepti on yksinkertainen: museon henkilökunta koostuu loistotyypeistä; on sitoutunut, ahkera, monitaitoinen ja luova. Ongelmanratkaisu on hallussa, ideoita syntyy, yhteistyö sujuu, historia ja nykytaide pidetään elossa. Aboa Vetus & Ars Novan 20. toimintavuosi on työntäyteinen, näyttely- ja tapahtumatarjonta poikkeuksellisen runsasta, mutta varmasti ehdimme myös juhlia! Ja mikä tärkeintä, museo on avoinna 360 päivänä. Hyvää vuotta 2015! Johanna Lehto-Vahtera, museonjohtaja 3
NÄYTTELY Annu Vertanen: Hengittävä katse Ars Novan 1. kerros 13.2. 31.5. Hengittävä katse esittelee Annu Vertasen tuotantoa vuosilta 2011 2015. Hänen teoksensa ovat puupiirrostekniikan taidonnäytteitä. Näyttelyn nimen mukaisesti henkäyksenkeveät teokset kaikkine sateenkaaren väreineen herättävät keväistä mielihyvää. Annu Vertasen teosten pääosassa on viiva. Se on hallittu raita, rytmikäs aalto, taipuisa spiraali tai vapaasti reittinsä etsivä. Vertasen viivankäyttöä leimaa toisto, jolla hän rakentaa paperille loputtomia ketjuja ja kuvioita silmän seurattavaksi. Monet teokset muodostuvat päällekkäin asetetuista, läpikuultavista arkeista, joille taiteilija vedostaa heleän pastellisävyisiä viivojen verkostoja. Kerroksellisuus saa aikaan vaikutelman, että viivat liikkuvat, välkkyvät tai kohoavat paperin pinnasta irti. Teosten teemoja ovat katsominen, havaitseminen, hengittäminen, kosketus ja liike, kattaen näin ihmisen koko kehon ja elämän. Teosesittely: Sijaintikaaviot: Sitoumuksia, 2011. Puupiirros, 92 x 61 cm. Sijaintikaaviot on sarja japanilaisella puupiirrostekniikalla tehtyjä teoksia. Sarjan lähtökohtina ovat mm. tanssioppaiden askelsarjat, erilaiset taulukot ja kaaviot ja kiinalainen kirjoitus. Asiaan perehtymättömälle mikä tahansa edellä mainituista voi näyttää käsittämättömältä viivanipulta. Tosiasiassa ne viestivät yksinkertaistetussa muodossa monimutkaisiakin asioita. Vertasen kaaviot kuvaavat ihmisen elämää ja viivat edustavat reittejä ja liikettä: toisissa teoksissa leikkisästi poukkoillen, toisissa rajaavina ja tukahduttavina ryppäinä. 4 tavataan museossa 1/2015
Annu Vertasen työskentely on kiehtovaa käsityöläisyyttä. Hitaassa ja fyysisesti vaativassa puupiirrostekniikassa on useita työvaiheita, jotka täytyy kaikki tehdä harkiten ja huolellisesti jotta lopputulos onnistuisi. Vertanen käyttää perinteistä puupiirrosta sekä japanilaista puupiirrostekniikkaa. Matkat Japaniin ja Kiinaan ovat olleet tärkeitä opintomatkoja puupiirrostekniikoiden oppimiseksi, mutta maiden kulttuurit ovat tarjonneet taiteilijalle myös esteettisiä ja temaattisia vaikutteita. Imatralla asuva ja työskentelevä Annu Vertanen (s. 1960) on kotimaassaan ja kansainvälisesti arvostettu ja palkittu taidegraafikko. Hänet tunnetaan taidegrafiikan rajojen ja konventioiden ennakkoluulottomasta ylittämisestä sekä uutta luovasta ilmaisustaan. Vertanen on tuottelias taiteilija, jonka teoksia on ollut runsaasti esillä eri puolilla maailmaa. Marraskuussa 2014 Annu Vertanen palkittiin kuvataiteen valtionpalkinnolla. Hengittävä katse on Annu Vertasen ensimmäinen museonäyttely Turussa. Teosesittely: Hengittävä katse (yksityiskohta), 2014 2015. Puupiirros. Näyttelyn nimiteos Hengittävä katse on seinän kokoinen tilallinen puupiirrosinstallaatio, valtava pinta, jolle viiva muodostaa kauniin ja koristeellisen kuvion. Suuren määrän työtunteja vaatinut paikkasidonnainen teos on taidegrafiikkaa monumentaalisimmillaan. Teksti Silja Lehtonen. Kuvat Tommi Kähärä. 5
NÄYTTELY Tuntemattomat maailmat teoksia Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelmasta Ars Novan 2. kerros 13.2. 24.5. Tuntemattomat maailmat vie unikuvien ja utopioiden äärelle. Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelmaa esittelevässä näyttelyssä tunnelmat vaihtuvat leikittelevästä vakavaan ja näyttelyssä kohtaa myös outoja näkyjä. Häilyvä todellisuus, alitajunnasta kumpuavat kuvat sekä unimaailmat ovat teoksissa läsnä. Surrealismi ja satuolennot kertovat fantasiasta, mutta osassa teoksia ollaan myös totisen toden äärellä. Taidekokoelmaan vuonna 2014 hankittu, turkulaisen taiteilijaryhmä IC-98:n kaksikanavainen videoinstallaatio Abendland (II: The Place That Was Promised; III: The Edge That Was Set, 2013 2014) on näyttelyssä ensimmäistä kertaa esillä osana taidekokoelmaa. Tummanpuhuva teos vie kaukaiseen mytologisoituun tulevaisuuteen maailmaan, missä ihmistä ei enää ole. Näyttelyssä on esillä teoksia 23 taiteilijalta: Hans-Christian Berg, Max Ernst, Rainer Fetting, Simo Hannula, Veikko Hirvimäki, IC-98, Alpo Jaakola, Ulla Jokisalo, Asger Jorn, Anish Kapoor, Hannu Karjalainen, Johanna Kiivaskoski, Veikko Laukkanen, Nikolai Lehto, André Masson, Viljo Mäkinen, Otto Mäkilä, Maritta Nurmi, Ulla Rantanen, Sulho Sipilä, Kain Tapper, Anna Tuori ja Andy Warhol. Hannu Karjalainen: Woman with Dark Hair, 2007. Stillkuva videosta. Teksti Eeva Holkeri 6 tavataan museossa 1/2015
NÄYTTELY Pienoismalli luostarikorttelista Aboa Vetus 27.1. alkaen Lähekkäin rakennetut suuret kivitalot varjostavat kapeaa katua. Portit avautuvat suojaisille pihoille, joiden kautta taloihin käydään sisälle. Kivitalojen seiniä peittää valkoinen rappaus, lauta- ja turvekatot värittävät maisemaa. Aboa Vetus & Ars Novassa julkistettiin uusi, museokorttelin menneisyyttä esittelevä pienoismalli. Aboa Vetuksen raunioalueeseen keskittyvä esitys antaa elävän kuvan siitä, millaiselta seutu on voinut näyttää 1400 1500-lukujen taitteessa. Pienoismallissa esiintyy museoaluetta nykyisinkin halkova Luostarin jokikatu ja sen reunamilta kuusi keskiaikaista kivitaloa takapihoineen. Pienoismalliin heijastettu animaatio tuo mukaan kuvan lisäksi ajankulun: yhden vuorokauden tapahtumat. Näemme auringon nousevan, pilvien kerääntyvän taivaalle ja sateen lankeavan maahan. Illan pimetessä on yövartijan vuoro lähteä kierrokselleen. Pienoismallin on rakentanut kuvataiteilija Jouna Karsi. Animaatioprojisoinnin toteutti 3D-peligraafikko Teemu Tamminen. Kokonaisuuteen liittyvä Luostarin jokikatua kuvaava piirros on Taru Anttilan käsialaa ja pienoismallin tekstitaitto on graafikko, kuvataiteilija Timo Takalan tekemä. Aboa Vetus & Ars Novassa mallin sisältöä työstäneeseen työryhmään kuuluivat arkeologian opiskelija Ilari Aalto, FM, arkkitehti Panu Savolainen, museolehtori Janna Jokela ja näyttelyamanuenssi Ulla Clerc. Pienoismallin sijoittamisesta museotilaan, ja siihen liittyvistä rakenteista vastasi museomestari Annika Hämäläinen. Teksti Selina Kiiskinen ja Ulla Clerc 7
Harri Larjosto: Surullisten pukimo Takkahuone 13.2. 24.5. Harri Larjosto on pitkään kirjoittanut muistiin näkemiään unia. Unet ovat usein läsnä hänen taiteessaan, tarinankertojalle mehukkaana aineistona. Surullisten pukimo -teoksessa voi uppoutua taiteilijan näkemiin uniin, mutta palata myös omiin unikokemuksiin. Tilaan on ripustettu esiliinoja, joilta Larjoston unia voi lukea. Esiliinoille on myös painettu arvoituksellisia valokuvakollaaseja. Kuvissa ajat ja paikat limittyvät. Esiliinat herättävät kysymyksen, ketä niiden on tarkoitus suojata, ja miltä? Lattialla on ruosteisia rautasandaaleja. Jos ne pukee omiin jalkoihin, voi kokea painajaisista tutun tunteen voimattomuudesta ja lyijynraskaista raajoista. Sama raskas kulku näkyy teokseen kuuluvalla videolla. Harri Larjosto on tehnyt 1970-luvun lopulta lähtien valokuva- ja videotaidetta, installaatioita ja performansseja. Hänen työskentelylleen on tyypillistä unista ammentava surrealismi ja musta huumori. Larjosto asuu ja työskentelee Vantaalla. Harri Larjosto: Surullisten pukimo, 2010. Installaatio, video, ääni. Teksti Silja Lehtonen. Kuva Harri Larjosto. 8 tavataan museossa 1/2015
TARTU TAITEESEEN! Omatila 15.1. 1.3. Omatila-gallerian vuosi alkoi unelmien taidenäyttelyn kokoamisella. Jokainen voi toteuttaa oman näyttelynsä gallerian seinälle taidekuvista, joissa esiintyy Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelmaan kuuluvia teoksia. Taidenäyttelyä suunnitteleva miettii monenlaisia asioita näyttelyn teemaa, tarinaa, teosten kokonaisuutta. Tartu taiteeseen! -näyttely elää ja muuttuu näyttelyn ajan kävijöiden käsissä. Oman kuraattorityönsä voi lopuksi jakaa sosiaalisessa mediassa hashtagilla #tartutaiteeseen Aboa Vetus & Ars Novan Facebook-seinällä: www.facebook.com/aboavetusarsnova, Twitterissä: https://twitter.com/avanmuseo tai Instagramissa. 20 VUOTTA HISTORIAA JA Omatila 6.3. 19.4 Aboa Vetus & Ars Nova avattiin vuonna 1995. Omatilan näyttely kurkistaa menneiden toimintavuosien varrelle. Värikkäässä näyttelyssä voi tutustua museossa esillä olleisiin näyttelyihin ja museon toimintaan kuvien ja julisteiden kautta. Esillä on muun muassa1990-luvulla käytössä ollut opasasu sekä museon pitkäaikainen maskotti Olauffer-koira. Rebekka Muntola: Hetkittä Omatila 24.4. 24.5. Omatilassa debytoi joka kevät Turun AMK:n Taideakatemiasta valmistuva opiskelija opinnäytetyönäyttelyllään. Tänä keväänä vuorossa on Rebekka Muntola videoteoksiin pohjautuvalla näyttelyllään Hetkittä. Tekstit Janna Jokela ja Silja Lehtonen. Piirros Isto Huvila. 9
kulissien TAKANA HARJOITTELIJAN TERVEISET Nimeni on Jenni ja opiskelen markkinointiviestintää. Tällä hetkellä minulla on menossa harjoittelujakso täällä historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Novassa. Aloitin harjoitteluni 9.12.2014 ja nyt se alkaa olla lopuillaan. Mitä kaikkea olenkaan oppinut museolla? Ensinnäkin voin ilokseni todeta, että harjoittelu tähän asti on ollut todella mukava ja antoisa. Varmasti tämä pätee myös loppuviikkoina. Museon väki onkin pirteää ja auttavaista porukkaa. Tekemäni projektit ovat olleet mielenkiintoisia. Lähinnä olen työskennellyt Adoben kuvankäsittelyohjelmien parissa, joten jo opittuja taitoja on kartutettu lisää. Olen päässyt suunnittelemaan muun muassa lehtimainosta ja pienempää julisteilmoitusta. Suunnittelu ei ole kuitenkaan ainut tehtäväni museossa vaan harjoittelu sisältää paljon muutakin. Yksi näistä oli Omatilan näyttelyn rakentaminen, jossa olin apurina. Kuvassakin näkyy, miten tekstien teippaaminen seinälle onnistuu. Lisäksi tein Omatilaan infotekstit. Näyttelyn ohella olen tehnyt tilastointia kävijöistä, päivityksiä museon Facebookiin sekä ohjeistusta museon logon käytöstä. Mitä odottaa? Vielä on kuitenkin tehtäviä edessä ja odotan niitä innolla. Taitoja voi aina kehittää joten ei muuta kuin luovuus kukoistamaan! Teksti Jenni Lahtola 10 tavataan museossa 1/2015
kertomuksia kokoelmasta Sulho Sipilä: Nimipäiväpöytä onko ase vain laskettu hetkeksi pöydälle? Sulho Sipilän öljyvärimaalaus Nimipäiväpöytä (1927) on näennäisen perinteinen: valkoisella liinalla peitetty pöytä ja kukkamaljakot viestivät juhlavuutta, mutta pöydällä lepäävä pistooli kielii kenties muusta. Onko juhlapäivänä sattunut ikävä välikohtaus vai Maalaus on täynnä pieniä vihjeitä erilaisista todellisuuden tasoista. Mielenkiintoa aseen lisäksi herättävät muut arkipäiväiset esineet. Tulitikkuaski tai kukasta tippuva terälehti voivat myös olla viittauksia asetelmamaalauksen perinteeseen ja siihen, että jokaisella yksityiskohdalla kerrotaan suurempaa tarinaa. Sulho Sipilä (1895 1949) opiskeli Helsingin Ateneumissa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1915 1917. Hän kuului suomalaisen avantgardismin huippunimiin. Sipilä piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1929. Hänelle tyypillisiä maalausaiheita olivat interiöörikuvat ja maisemat Helsingistä. Nimipäiväpöytä edustaa Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelmassa varhaista modernismia. Sulho Sipilän aikalaisia kokoelmassa ovat turkulaistaiteilijat Otto Mäkilä (1904 1955) ja Edwin Lydén (1879 1956) sekä Olli Miettinen (1899 1969). Nimipäiväpöytä-maalaus on esillä Tuntemattomat maailmat -kokoelmanäyttelyssä Ars Novan toisessa kerroksessa 13.2. 24.5. Sulho Sipilä: Nimipäiväpöytä 1927. Öljy kankaalle, 75,5 x 75,5 cm. Teksti Eeva Holkeri. Kuva Klaus Koszubatis. 11
KONTAKTI Taidetta, missä?! -kierrokset torstaisin 15.1. 26.2. klo 16 Tartu taiteeseen -näyttelyn rinnalla museo järjestää joka torstai 20 minuutin maksuttomia pikaopastuksia Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelmaan. Moni turkulainen ohittaa kokoelman taideteoksia päivittäin Aurajoen rannassa tai Aula Cafessa. Kierroksella tutustutaan viiteen kokoelman teokseen, jotka ovat esillä Aboa Vetus & Ars Nova -museon edustalla ja aulatiloissa. Mukana ovat muun muassa Niki de Saint Phallen Kohtuullisuus museon kahvilassa ja Hanna Vihriälän Norsuaukio museon edustalla. Aboa Vetus & Ars Novan hiihtolomarieha! 16. 22.2. Aboa Vetus & Ars Nova tarjoaa hiihtolomaviikolla päivittäin koko perheelle sopivia opastettuja kierroksia sekä historian että taiteen pariin. Avoimessa taidetyöpajassa painetaan omia taidegrafiikan vedoksia itse kaiverretulla painolaatalla. Aula Cafe tarjoilee herkullisia eväitä ja museomyymälä Laurentiuksesta voi ostaa hauskoja tulisia kotiin viemisiksi. Koko perheelle sopivat opastetut kierrokset sisältyvät pääsylipun hintaan: Aboa Vetus ma su klo 12. Ars Nova ma su klo 13.30. Maksuton non-stop grafiikkatyöpaja Factoryssa ma su klo 12 15. Norsuaukio iltavalaistuksessa. 12 tavataan museossa 1/2015
KONTAKTI Tuntemattomat maailmat -erikoiskierros ke 18.3. klo 18 Tutkija Eeva Holkeri kertoo näyttelystä ja tarinoista teosten taustalla. Kierros sisältyy museon pääsylipun hintaan. Aboa Vetus & Ars Novan syntymäpäivä keskiviikkona 1.4.2015 Museo juhlii 20 toimintavuottaan keskiviikkona 1.4. ilmaisella sisäänpääsyllä klo 11 19. Henkilökunta on tavattavissa museotiloissa ja vastaa mielellään yleisön kysymyksiin. Työpajatila Factoryssa on ilmainen koko perheen taidetyöpaja klo 14 19. Museotiloissa kuullaan päivän aikana Juha Hurmeen ja Tomi Alatalon ääniveistos. Ääniveistäjäkaksikko Hurme- Alatalo on Pohjoismaiden ainoa virallinen ääniveistosten tuotantoyksikkö. He ovat erikoistuneet veistämään äänestä tilaajan toiveita vastaavan, luonnonmukaisesti tuotetun, intellektuaalisista ja auditiivisista aalloista rakentuvan transparentin veistoksen. Veistoksilla on leveyttä, pituutta ja kestoa 5 minuuttia. Turku Biennaali Junior -taidekilpailu Seitsemäs kansainvälinen Turku Biennaali täyttää Ars Novan näyttelytilat kesällä 2015. Samaan aikaan järjestetään valtakunnallinen Turku Biennaali Junior -taidekilpailu lapsille ja nuorille. Kilpailuaika on 1.4. 30.8. Kilpailussa on neljä sarjaa eri ikäisille. Voittajatöistä kootaan näyttely Omatila-galleriaan syyskuussa. Varsinais-Suomen tarinaniskennän mestaruuskilpailut tiistaina 28.4. klo 18 Tarinanoiden kertojat ja kuulijat kokoontuvat vuotuiseen tarinaniskennän tapahtumaan huhtikuun lopulla. Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa, omakohtaisella, noin seitsemän minuutin mittaisella tarinalla. Illan juontaa nukketeatteritaiteilija Timo Väntsi. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Suomen Elämäntarinayhdistyksen kanssa. Lisätiedot www.aboavetusarsnova.fi. Kontakti on Aboa Vetus & Ars Novan kulttuurin ja taiteen välinen ohjelma. Museo löytää yhä uusia tärkeitä ja kiehtovia kulttuuriperinnön piirteitä. Ne tuodaan yleisön ulottuville tapahtumissa kautta vuoden. Seuraa tapahtumia museon verkkosivuilla, Facebookissa tai Twitterissä. Voit myös liittyä kanta-asiakkaiden sähköpostilistalle lähettämällä postia museolehtorille osoitteeseen janna.jokela@aboavetusarsnova.fi! 13
ABOA VETUS & ARS NOVA 20 VUOTTA HISTORIAA JA NYKYTAIDETTA Katri Juva ja Juha Sillanpää Matinpäivän tunnelmissa vuonna 2010. Ihminen ja eläimet -näyttelyn juliste 2002. Turku Biennaalin 2007 ilmettä. Arkeologiset kaivaukset Rettigin palatsin puutarhassa keväällä 1994. Vitriineitä Aboa Vetuksen vuonna 1995 avatussa perusnäyttelyssä. Arteologiset kaivaukset -näyttely Ars Novassa vuonna 1995. Kuvat Aboa Vetus & Ars Nova ja Seilo Ristimäki. 14 tavataan museossa 1/2015
Aboa Vetus & Ars Nova Historian ja nykytaiteen museo Itäinen Rantakatu 4 6, 20700 Turku www.aboavetusarsnova.fi www.facebook.com/aboavetusarsnova https://twitter.com/avanmuseo Museo on avoinna klo 11 19 joka päivä 15
A TULOSS TAIDEN Ä KES OTTI TÄYSP