RANUAN KUNTA KOMPOSTOINTIOPAS

1 MIKSI KANNATTAA KOMPOSTOIDA? Tänä päivänä kaatopaikat täyttyvät yhä kasvavaa vauhtia. Meidän tulisi vähentää jätteen määrää, jotta meillä tulevaisuudessa olisi puhdas ympä- ristö, ilman ylikuormitettuja kaatopaikkoja. Noin kolmasosa kaikesta talousjätteestä on luonnossa hajoavaa eli kompostoitavaa. Kompostoin- nin aloittaminen ei vaadi yli-inhimillisiä voimia, vaan vain hieman ko- keilunhalua ja ylimääräistä aikaa. MITÄ KOMPOSTOINNISSA TAPAHTUU? Hoidetussa kompostissa jätteen hajottamisesta huolehtivat pieneliöt, esimerkiksi sienet, bakteerit, sädesienet ja lierot. Kompostin hajottajaeliöt tarvitsevat happea ja riittävästi kosteutta oikeassa suhteessa. Happi Kompostin pieneliöt tarvitsevat happea hengitykseensä. Pieneliöiden hapensaannista huolehditaan käyttämällä riittävästi tiiviiden jätteiden seas- sa karkeampaa ainesta, ns. seosainetta ja sekoittamalla kompostia tar- peen mukaan. Jos komposti on liian tiivis, lisääntyvät anaerobiset bakteerit siinä nopeasti ja jäte alkaa mädäntyä. Liian tiivis komposti haisee pahalle ja kärpäset lisääntyvät siinä mielellään. Sopivia seosaineita ovat esimerkiksi kuorike, puuhake ja kuiva kasvijäte. Kuorike on kuivattua ja murskattua havupuun kuorta, jolla on hyvä ha- junsitomiskyky ja kuohkeuttava vaikutus. Puuhaketta voi silputa itse pi- han risuista ja oksista. Haravoidut puiden lehdet sopivat myös kompostin seosaineeksi. Kutterinlastut pitävät kompostin kuohkeana, mutta hajoa- vat hitaasti. Turve sitoo hyvin kosteutta ja hajua, mutta tiivistyy helposti liikaa. Hyvää seosainetta saadaan sekoittamalla kutterinlastuja ja turvetta suhteessa 1 : 1. Sahanpuru on yksinään liian hienojakoista seosaineeksi, mutta sitä voidaan lisätä muiden seosaineiden joukkoon. Kosteus Kompostieliöt pystyvät toimimaan vain riittävissä kosteissa olosuhteissa. Kompostia on tarvittaessa kasteltava, mutta liika kosteus puolestaan vai- keuttaa eliöiden hapen saantia. Liian harva komposti, jossa on esim. ko- konaisia oksia, kuivuu helposti. Komposti on sopivan kostea, kun siitä nyrkkiin puristettaessa tihkuu muutama tippa vettä.

2 Ravinteet Pieneliöt tarvitsevat hiiliyhdisteitä energiaksi ja typpiyhdisteitä solujensa rakennusaineiksi. Kompostissa on oltava sopivassa suhteessa hiili- ja typpipitoisia aineksia. Hiilipitoisia ovat kuolleet kasvinosat: puiden lehdet, oksat, olki, turve ja kuiva heinä. Typpipitoisia ovat puolestaan talo- usjätteet, lanta, virtsa sekä vihreät kasvinosat kuten ruohonleikkuujäte. Teollisesti jalostettuja typpivalmisteita ovat mm. Kanankakka ja Kom- postiheräte. Lämpö Kompostin pieneliöt tuottavat lämpöä. Suomen olosuhteissa lämpöä kuitenkin haihtuu kompostista liikaa, mikä hidastaa kompostoitumista. Isos- sa kasakompostissa kasan uloimmainen kerros toimii eristeenä ja sisäosa kompostoituu. Kompostit tarvitsevat ylleen ulkopuolisen lämpöeristeen Nyrkkisääntönä on, että mitä pienempi komposti, sitä paksumpi tulee olla eristeen. Suomen oloissa eristeen tulisi olla vähintään 5 cm:n paksui- nen. MITÄ KOMPOSTIIN VOI LAITTAA?

3 Puutarhakompostiin Talousjätekompostiin - puutarhajätteet, kuten - kaikki puutarhajätteet * puunlehdet - kaikki talousjätteet, kuten * naatit * hedelmien ja vihannesten * ruohonleikkuujätteet kuoret * silputut oksat ja kukkavarret * liha- ja kalajätteet ym. ruoan * kuivatut rikkaruohot tähteet - talousjätteet, jotka esim. * kahvin ja teen porot suodatin- eivät houkuttele jyrsijöitä esim. pusseineen * kukkamullat ja kasvinjätteet * keitin- ja huuhteluvedet * sienien ja marjojen perkuujätteet * pehmeät ja kosteat paperit * lakaisutomu * kananmunankuoret * lemmikkieläinten jätökset * luonnonkuidut pieninä paloina ÄLÄ LAITA KOMPOSTIIN

4 - hajoamattomia jätteitä: muovia, lasia, kumia, nahkaa, metallia, keinokuituja - myrkyllisiä aineita: lahonsuoja- ja desinfiointiaineita, myrkkyjä, maaleja, liuottimia, bensaa, kemikaaleja, lääkkeitä pölynimurin pusseja, joiden sisällä saattaa olla esim. lasinsiruja tupakantumppeja tai värillistä mainospaperia, jotka sisältävät raskasmetalleja suuria määriä paperia kerrallaan, muovitettua tai vahapinnoitettua paperia, kuten maitotölkkejä tai kertakäyttöesineitä tuhkaa tai kalkkia, jotka muuttavat kompostin liian emäksiseksi KOMPOSTIN RAKENNUS Puutarhajäte Puutarhajätteen voi periaatteessa kompostoida perinteisesti kasakompostillakin, mutta kompostin pitäisi olla silti suojattu haittaeläi- miltä. Siistin ja yksinkertaisen kompostorin saa esimerkiksi lautake- hikosta. Tärkeätä on muistaa ettei seinistä tule liian harvoja, lauto- jen väli tulisi olla 10 mm, jotta komposti ei kuiva liikaa. Kehikon tulisi olla myös kannellinen, komposti tykkää olla pimeässä. Kompostorin paikkaa valitessa tärkeintä on ettei paikka ole märkä, mielellään jopa koholla tai loivasti viettävä jottei komposti joudu lillimään vesilammikossa sateiden jälkeen. Puolivarjoinen ja pahimmilta tuulilta suojattu paikka on paras kasakompostille, kehikkoon tehty komposti voi olla avoimellakin paikalla. Puutarhakompostin kypsymiseen eli lahoamiseen voi mennä jopa kaksi vuotta, riippu en kompostin koosta ja koostumuksesta. Lahoamista voi nopeuttaa kääntämällä kompostia esim. talikolla, mutta aikaisintaan kuitenkin vasta n. 2 kuukauden kuluttua kompostin rakennuksesta. Puu tar- hakomposti ei vaadi lupaa eikä

5 ilmoitusta. Kotitalousjäte Jos aiotaan kompostoida ruuantähteitä yms. biojätettä, kompostorin tulee ehdot tomasti olla suojattu haittaeläimiltä (hiiret, rotat, linnut ) ja ympärivuotisessa kompostoinnissa kompostorin tulee olla lämpöeristetty. Kasakompostointi on kielletty. Kompostoreita saa toki ostaa kaupastakin tai teettää vanhasta pakastimesta, mutta sellaisen tekeminenkään ei ole vaikeaa. Materiaaliksi sopii painekyllästetty lauta, paksu vaneri, tiheäsilmäinen metalliverkko tai vaikkapa vanha peltitynnyri. Kompostorissa tulee olla pohja, joka estää jyrsijöiden pääsyn kompostiin. Irtopohjan voi tehdä esimerkiksi laudois- ta ja tiheästä metalliverkosta. Kompostissa tulee olla riittävä ilmanvaih- to. Kompostoria rakennettaessa on otettava huomioon, että kompostoritilavuutta tarvitaan 10 15 litraa henkeä kohti. Ohessa on esitetty yksi mahdollinen kompostin rakennusohje

6 KOMPOSTIN HOITO Kompostin hoito alkaa jo keittiössä alkulajittelulla. Biojätteille pitäisi

7 varata oma sanko. Nykyään on saatavana käteviä monilokeroisia jäte- Biojätteet ovat varsin tiiviitä, joten niille riittää noin viiden lit- vaunuja. ran astia. Aina kun kompostiin lisätään jätettä, ne peitetään seosaineella. Näin komposti pysyy kuohkeana. Kompostia on silloin tällöin sekoitettava. Sekoittamisessa on niin sanottu kompostimyöhennin parempi kuin talik- ko, joka helposti rikkoo kompostorin eristeitä. Liika sekoittaminen kui- vattaa kompostia ja haihduttaa siitä typpeä. Toimiva komposti lämpiää 40 70 asteiseksi. Tämä johtuu siitä, että osa jätteiden energiasta vapautuu lämpönä kiihkeän hajoitustoiminnan ansi- osta. Komposti on aika tyhjentää, kun se ei enää lämpene ja jätteet ovat maatuneet. Komposti ei täyty niin nopeasti kuin ensin saattaa vaikuttaa, koska toimiessaan komposti painuu kasaan. Joitakin kompostoreita voidaan tyhjentää alaluukusta sitä mukaa kun ne täyttyvät. Kaksilokeroisessa kompostorissa valmis komposti jätetään muhimaan toiseen lokeroon ja toista aletaan käyttää. Yksiosainen kerralla tyhjennettävä kompostori tyhjentää kompostorin viereen esimerkiksi muovin päälle että vähiten maatunut osa palautetaan takaisin kompostoriin. KOMPOSTIN VIANETSINTÄKAAVIO Komposti haisee Komposti ei lämpene ja haisee mädänneelle Komposti on liian märkä ja/tai tiivis Sekoita komposti huolellisesti ja lisää karkeaa seosainetta Haju häviää muutamassa päivässä ja komposti alkaa toimia normaalisti Komposti on kuuma ammoniakille Lisää happaman seosaineen (esim. turve tai kuorike) käyttöä Ensiapuna lisää kompostin pinnalle parin sentin kerros seosainetta Älä pöyhi kompostia liian usein

8 Komposti ei lämpene, muttei haisekaan Pöyhäise kompostia ja varmista, että se on riittävän kostea Kosteus sopiva Liian kuiva * Lisää vähän typpeä Kastele reilusti lämpimällä vedellä * Lisää kompostiin esim. kanankakkaa, talousjätettä tai ureaa * Komposti on jo lahonnut niin pitkälle, että kuumavaihe on ohi Kompostissa on kärpäsiä * Mikäli komposti haisee, sekoita sitä ja lisää reilusti seosainetta * Käännä kompostin pintaosa, mihin kärpäset ovat munineet, syvemmälle kompostiin. Kärpästen toukat kuolevat n. 43 asteen lämpötilassa * Huuhtele kompostorin sisäseinät ja kansi kuumalla vedellä * Mikäli täytyy myrkyttää, käytä pyretriiniä, joka hajoaa kompostissa (esim. Bioruiskute) Kompostissa on muurahaisia * Komposti on todennäköisesti liian kuiva * Kastele huolellisesti ja sekoita kompostia * Mikäli kompostissasi kasvaa hometta tai sieniä, ei ole syytä huoleen, sillä ne molemmat kuuluvat kompostin hajottajiin. KOMPOSTIMULLAN KÄYTTÖ

9 Lämpökompostorista otettaessa kompostimulta ei ole lahonnut loppuun asti. Puolikypsä komposti on vahvaa lannoitetta, eikä sitä sellaisenaan voi käyttää kukkien multana. Puolikypsää kompostia voi levittää ohuen kerroksen nurmikoille ja pensaiden juurille. Kun kompostimultaa halutaan käyttää kasvialustana, sitä on jälkikompostoitava muutaman kuukauden ajan. Jälkikompostoituminen tapahtuu kasassa pressun alla tai erityisessä jälkikompostorissa, joka voi olla yk- sinkertainen puukehikko. Jälkikompostissa voi myös mielellään kompostoida puiden lehtiä ja muuta puutarhajätettä. Komposti on valmista, kun siinä ei enää näy hajoamattomia aineksia. Puunoksia, luita ja kananmunankuoria saattaa tosin löytyä vielä silloin kin. Kompostimultaa ei kannata kypsyttää liian pitkään, koska silloin siitä häviää ravinteita. Parasta kasvualustaa saadaan, kun kompostimul- taan sekoitetaan hiekkaa ja savea suhteessa 1: 1: 1.