Turvasta sorkkiin Lihanautojen muut sairaudet
Silmätulehdukset Korvatulehdus Suun alueen sairaudet Ihosairaudet Puutossairaudet Ruuansulatuskanavan sairaudet
Silmätulehdukset Hengitystietulehdusten yhteydessä Traumat: heinänkorsi tai muu terävä raapaisee silmän sarveiskalvoa Kuivikkeiden pöly voi ärsyttää Tarttuva bakteeritulehdus Leviää eläimestä toiseen Kärpäset levittävät
Korvatulehdus 1-6 kk ikäisillä vasikoilla Sisäkorvan tulehdus leviää yleisimmin nenä-nielun alueelta Hengitystietulehdusten seurauksena Likainen ympäristö ja korvien imeskely voi aiheuttaa ulkokorvan tulehtumisen Korvanlehteen voi muodostua paise korvamerkin laiton seurauksena
Korvatulehduksen oireet Toispuoleinen sisäkorvan tulehdus halvaannuttaa tulehtuneen puolen pään alueen Korva roikkuu Pää kallistuu Lievä kuumeilu (39,5-40,5 C) Jos tärykalvo puhkeaa voi korvasta valua märkäistä eritettä Hoitona antibioottikuuri eläinlääkärin ohjeiden mukaan
Suun sairaudet Tulehdukset suun limakalvolla Oireet: Syömättömyys, maiskuttelu, syljen valuminen Syyt: Vaurio: kasvinosat, vierasesineet, kemikaalit Virus-infektio: näppylät ja rakkulat turvassa ja suun limakalvolla
Nekrobasilloosi Suun haavaumasta tai virusinfektion rakkuloista leviävä bakteeritulehdus Tulehtuneet haavaumat suussa, paiseet kurkun ja poskien alueella Tartuntapaine vasikkaryhmässä! Sairastunut eläin erilleen ja juotto eri tutilla Hoito: penisilliinikuuri eläinlääkärin ohjeen mukaan
Puukieli Aiheuttajabakteeri kuuluu suun normaaliin bakteerikantaan Vaurio, esim. korren pisto avaa bakteerille reitin kudokseen Bakteeri tulehduttaa kielen pehmytkudoksen aiheuttaen kielen paksuuntumista ja paiseita Oireet: syljen valuminen, syömättömyys, kieli voi roikkua ulkona suusta Kieli kova, myhkyräinen, aristava Ei hoidettavissa
Aktinomykoosi Aiheuttajabakteeri kuuluu suun normaaliin bakteerikantaan Vierasesineen pisto tai hammasvika avaa bakteerille reitin kudoksiin Aiheuttaa kroonisen tulehduksen pään luissa Tyyppipaikka alaleuka Turvonnut leuan alue; paise, joka voi puhjeta Saattaa haitata syömistä ja märehtimistä Ei hoitoa; mikäli haittaa syömistä eläin teuraaksi
Ihosairaudet Bakteeritulehdukset iholla Eläimen hangatessa kutisevaa ihoa (ulkoloisten aiheuttama kutina) Makuualueen huono kuivitus tai karkeat pinnat rikkovat ihon Lantapanssareiden alla Puskuvauriot tulehtuvat
Ihosairaudet Lantahautumat, virtsanpolttamat Karvanlähtö Ihon ärtyminen ja tulehtuminen Taustalla kostea ja lantainen makuualusta, ripuli Riittämätön makuualueen kallistus ja kuivitus Eläinsuojeluongelma?
Lantainen nauta Lantapanssari altistaa alla olevan ihon tulehtumiselle Kaikkien eläinten lantaisuus kertoo huonosta elinympäristöstä Lihantarkastus seuraa lantaisuutta aktiivisesti
Lantapanssariongelman taustalla Karsinoiden ylitäyttö erityisesti kestokuivikepohjaratkaisut Karsinoiden vajaatäyttö erityisesti palkkipohjaratkaisut Huom! Eläinsuojelulain pinta-alavaatimukset / eläin kuitenkin täytyttävä Löysälantaisuus Onko kuidun määrä rehustuksessa riittävä? Ilmanvaihdon riittävyys? Kosteaan karvaan lanta tarttuu herkemmin
Lantapanssariongelman taustalla Makuualustana parsi Onko parsi eläimelle liian pitkä? Onko pihatossa parsi muutoin epämukava? Esiintyykö useilla eläimillä vesikupilla leikkimistä? Esiintyykö pihatossa lantakäytävällä makaamista? Onko parsipaikkoja riittävästi eläinmäärään nähden? Onko eläimet opetettu parteen (hiehot)? Onko ilmanvaihto kesäkuumalla suunnattu oikein makuualuetta viilentämään?
Pälvisilsa Ihon sieni-infektio (aiheuttajatrichophyton verrucosum) Yleisin nuorilla naudoilla Zoonoosi - tarttuu ihmiseen ja muihin kotieläimiin Sieni-itiöt erittäin kestäviä Tartunta ostoeläinten mukana Suomessa tavoitteena tautivapaus Saneeraus rokotus ja pesut / desinfioinnit
Pälvisilsa Oireet: karvattomat harmaanvalkeat, pyöreät läiskät Läiskät tyypillisesti silmien ympärillä ja korvissa Ei kutise
Ihosairaudet: ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80 % karjoista) Syövät ihoneritteitä ja hilsettä Oireina kutina, hilseily ja huono karva; voi olla oireeton Hoito ulkoloislääkkeillä (paikallisvaleluvalmisteet)
Ihosairaudet: ulkoloiset Täit Harvinaisempia (n. 20 % karjoista) Imevät verta sylki saa aikaan ärsytystä kutina ja ihovauriot Pään ja kaulan alue Vasikoilla voi aiheuttaa jopa anemiaa Hoito ulkoloislääkkeillä (paikallisvaleluvalmisteet)
Ihosairaudet: ulkoloiset Häntäkapi Chorioptes bovis punkki Kutina ja eläinten levottomuus, tummat, karstaiset ihoalueet Kutinan taustalla allerginen reaktio punkin syljelle Tyyppipaikat hännän alus ja maitopeili Oireileville hoitona ulkoloislääke Saneeraus haasteellista, kannattaa suunnitella yhdessä eläinlääkärin kanssa
Ihosairaudet: ulkoloiset Karvatuppipunkki Ihonalaiset aristamattomat nystyrät lähinnä kaulan ja lapojen alueella Ei aiheuta ongelmaa eläimelle Vuotavauriot merkittävä taloudellinen tappio
Ihosairaudet: ulkoloiset Kevättalvella vaivaavat eniten Yleiskuntoa heikentävät sairaudet altistavat eläimen massiiviselle ulkoloistartunnalle Minimoi ulkoloiset: Laiduntaminen Kuiva navetta, riittävä ilmanvaihto Älä ylitäytä karsinoita Osaston perusteellinen pesu erän vaihtuessa Järjestelmällinen saneeraus: koko eläinryhmän lääkitseminen saapuessa
Ihosairaudet Puutostilat Ruokintavirheen seurauksena Ripuli ja ravinteiden imeytymisen heikkeneminen Vitamiinien puutokset: A-vitamiini, foolihappo, biotiini Hivenaineiden puutokset: sinkki, kupari, jodi
Puutossairaudet Lihasrappeuma Lihasvauriot seleenin ja E-vitamiinin puutteen seurauksena Tavallisin nopeasti kasvavilla vasikoilla 2-4 kuukauden iässä Oireina heikkous, huono imeminen, jäykkä liikkuminen, lopulta makuulle jääminen Luomutiloilla ja seleeniköyhillä alueilla seleeninsaannista huolehdittava
Puutossairaudet Aivokuoren rappeuma Tiamiinin eli B1-vitamiinin puutos Tavallisin vasikoilla ja nuorilla lihanaudoilla Kehittyy vähitellen tai äkillisesti Oireina Lievissä tapauksessa väsymys, ruokahaluttomuus, hoipertelu Kiihtyneisyys, pakkoliikkeet, sokeus, pään vetäminen ylös ja taakse, makuulle jäänti Vaatii eläinlääkärin antaman hoidon Ennuste hyvä, jos hoito ehditään aloittamaan ajoissa
Ruuansulatuskanavan sairaudet - pötsihäiriö Hapan pötsi Rehussa liikaa viljaa tai liian suuret kerta-annokset Pötsin ph laskee (4-5) ja pötsi pysähtyy Nestettä hukataan pötsiin ja eläimelle kuivumisoireita Seurauksena: Sorkkakuume Pötsin seinämän tulehdus Juoksutusmaha-ongelmat Maksapaiseet Hoito: oireiden mukaan voidaan letkuttaa pötsivalmisteita, hiivaa, vettä pötsiin Ennaltaehkäisy: ruokintakäytäntöjen korjaaminen
Pötsihäiriö Akuutti ylensyöminen Eläin karannut ja syönyt suuren määrän väkirehua Väkirehuautomaatti mennyt sekaisin Kolmen päivän oireilu: syömätön, jalaton, hengetön Vaatii eläinlääkärin nesteytyshoidon Vakavimmissa tapauksissa pötsin sisällön tyhjentäminen kirurgisesti
Pötsipilaantuma Äkillinen ruokinnan muutos Pilaantunut rehu / vesi Jäätynyt rehu Oireet: Syömättömyys Pötsin toiminnan heikkeneminen Ripuli Lievä täyttyminen Hoito: Väkirehut pois pariksi päiväksi, kuivaa heinää, pötsipiristeitä
Juoksutusmaha Juoksutusmahan limakalvon haavaumat Voivat olla oireettomia Mahakipuilua, syömättömyyttä, verta ulosteessa Puhjenneet haavaumat johtavat eläimen kuolemaan Juoksutusmahan täyttyminen ja paikaltaan siirtyminen Siirtyy useimmiten vasemmalle kyljelle Vaihteleva ruokahalu Eläin on epämääräisesti täyttyneen näköinen Hoito: heinäpaasto, liman juottaminen, kirurginen mahan paikoilleen asettaminen
Lihanautojen ripulit Yksittäinen eläin: Pötsihäiriö, juoksutusmahaongelma Pilaantunut rehu / vesi Useita oireilevia eläimiä Kokkidioosi (vasikat) Talviripuli (coronavirus) Salmonella
Kokkidit Alkueläimiä Erittäin kestäviä ulkoisia olosuhteita vastaan Ulosteessa olevat kokkidin munat muuttuvat ympäristössä tartuntakykyisiksi noin viikossa Tartunta suun kautta
Kokkidit Oireet riippuvat lajista ja tartunnan voimakkuudesta Voimakas verinen / vetinen ripuli Kuivuminen, heikkous Kuume Ulostuspakko, syömättömyys Pitkittyessään johtaa laihtumiseen ja huonoon kasvuun Kuolleisuus vaihtelee (jopa 7-20 %)
Kokkiditartunta Kokkidit ovat yleisiä Vanhemmat eläimet voivat toimia tartunnan lähteenä Oireettomienkin eläinten ulosteesta tavataan kokkidien munia Eläimen vastustuskyvyn heiketessä kokkidit voivat saada yliotteen suolistossa ja eläin alkaa oireilla Altistavat tekijät merkittäviä taudin kehittymiseen
Talviripuli (coronavirus) Ensioireina ruokahaluttomuutta, yskää, kuumetta, silmä- ja sierainvuotoa Voimakas ripuli 1-2 vrk kuluttua Helposti leviävä Koko karja sairastuu Leviää tilalta toiselle Kiertävä epidemia muutaman vuoden välein Alhainen kuolleisuus Huolehdi sairastuneiden nestetasapainosta
Salmonella Suolistossa elävä bakteeri, joka aiheuttaa suolistotulehduksen ja ripulioireita Osa eläimistä oireettomia kantajia Useita eri kantoja, oireet vaihtelevat kannan mukaan Diagnoosi: ulostenäytteiden laboratoriotutkimus Tartunta: eläimet syövät ulostesaastunutta rehua Linnut, jyrsijät, ihminen levittävät Saastuneet rehuerät On vastustettava eläintauti Tartuntatilalle asetetaan rajoittavat määräykset ja aloitetaan saneeraustoimet
Salmonella Ennaltaehkäisy: rehuhygienia! Rehuvarastojen suojaus Haittaeläinten torjunta Rehuostot vain ETT:n positiivilistan toimijoilta Hoitajien salmonellanegatiivisuus (ulkomaanmatkat) Salmonellavakuutus!
Salmonella Salmonella säilyy maaperässä 1-2 vuotta, lietelannassa useita kuukausia Salmonella tuhoutuu: Yli 70 C lämpötilassa ph < 4 tai > 11 Useimmat desinfektioaineet tuhoavat (esim. Virkon)