OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN, OULUN SEUDUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN JA OPETUS- MINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Samankaltaiset tiedostot
PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN, PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

EVTEK-AMMATTIKORKEAKOULUN, EVTEK-KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULUN, HELSINGIN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN, KAJAANIN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN, SAVONIA-AMMATTIKORKEA-KOULUN KUN- TAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN, OULUN SEUDUN AMMA- TILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULUN, HELSINGIN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN, TAMPEREEN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN, HÄMEEN AMMATILLISEN KORKEAKOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN, ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN, SUOMEN HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULUN, ROVANIEMEN KOULUTUSKUN- TAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUO- SILLE

SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN, SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULUN, KEMI-TORNION AMMATTIKORKEA- KOULUN KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN, TAMPEREEN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN, KESKI-POHJANMAAN AMMATTI- KORKEAKOULUOSAKEYHTIÖN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN, HAAGA-HELIA OSAKEYHTIÖN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN, TURUN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN, MIKKELIN AMMATTIKORKEA- KOULUYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

OPETUSMINISTERIÖN, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN, PORIN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN, PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

OPETUSMINISTERIÖN, MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖN, HAAGA-HELIA OY AB:N JA HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, KAJAANIN KAUPUNGIN JA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN, ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

OPETUSMINISTERIÖN, MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä 1.

OPETUSMINISTERIÖN, OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, PORIN KAUPUNGIN JA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN, HÄMEEN AMMATILLISEN KORKEAKOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN, JOENSUUN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

OPETUSMINISTERIÖN, PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN JA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, KEMI-TORNIONLAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPPIAN JA KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN, KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

OPETUSMINISTERIÖN, KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUOSAKEYHTIÖN JA KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

OPETUSMINISTERIÖN, LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.

OPETUSMINISTERIÖN, SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖN, JOENSUUN KAUPUNGIN JA POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUSMINISTERIÖN, HÄMEEN AMMATILLISEN KORKEAKOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN JA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

HAAGA INSTITUUTIN AMMATTIKORKEAKOULUN, HAAGA INSTITUUTTI- SÄÄTIÖN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUSMINISTERIÖN, SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, SUOMEN HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN, PIRKANMAAN AMMATTIKORKEA- KOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSIL- LE

OPETUSMINISTERIÖN, LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

Myönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

OPETUSMINISTERIÖN, DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN, KAJAANIN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

OPETUSMINISTERIÖN, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

ESPOON-VANTAAN TEKNILLISEN AMMATTIKORKEAKOULUN, EVTEK KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

OPETUSMINISTERIÖN, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUSMINISTERIÖN, ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN, VAASAN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN, KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Alustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 %

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 7 % 8 %

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN, PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN, MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOU- LUYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUO- SILLE

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 %

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Transkriptio:

OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN, OULUN SEUDUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN JA OPETUS- MINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE 2007-2009 Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiselle ja ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista vuosiksi 2007-2009. 1. Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoululaitosta kehitetään seuraavien tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitetään duaalijärjestelmää vahvistaen kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten aluestrategioiden toimeenpanoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyön lisäämisellä tavoitellaan korkeakoulujen vuorovaikutuksen vahvistamista, jota voidaan toteuttaa lisäämällä yhteisiä toimintoja ja verkostoja, osallistumalla yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muodostamalla yhteisiä yksiköitä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat tutkimus- ja kehitystyötään lisäämällä henkilöstön tutkimus- ja kehitystyön osaamista sekä kokoamalla tutkimustoimintaa entistä suuremmiksi ja ohjelmallisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen lisääminen. Ammattikorkeakouluverkon kehittämisen tavoitteena on ammattikorkeakoulujen toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laadun kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Tutkintoon johtava nuorten koulutus kootaan eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisiin yksiköihin, jotka järjestävät aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähennetään alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrää. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä maakuntakorkeakoulutoimintaa kehitetään palvelemaan kunkin korkeakoulun koko toiminta-aluetta opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut kehittävät laadunvarmistustaan osana kansallista laadunvarmistusjärjestelmää ja osallistuvat Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Opiskelijavalintajärjestelmää kehitetään yhtenä tavoitteena opiskelijoiden aiempaa nopeampi siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista siten, että opiskelijat saavat nykyistä keskeisemmän aseman korkeakouluyhteisössä. Ammattikorkeakoulut lisäävät eri vammaisryhmien sekä kielellisesti ja kulttuurisesti eritaustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua ammattikorkeakoulutukseen tukemalla esteetöntä opiskelua ammattikorkeakouluissa.

Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulukirjastot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadusta huolehditaan panostamalla koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien kehittämiseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilia kehitetään ammatillista osaamista syventävinä sekä asiantuntijatyötä ja työelämää kehittävinä tutkintoina. Ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia riittävästä ja monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, osaamisen tunnustamisen käytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Opintojen kehittämisen painopisteinä ovat lisäksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot sekä yrittäjyyden edistäminen. Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämisessä lähtökohtana on työikäisen aikuisväestön osaamisen jatkuva kehittäminen, tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden lisääminen sekä koulutukseen suunnattujen voimavarojen tehokas käyttö. Aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla koulutuksella sekä ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Aikuiskoulutusta tehostetaan lisäämällä verkko-opiskelua, edistämällä aikuisväestölle soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja sekä kehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa ja järjestelyjä monipuolistamalla parannetaan opintojen saatavuutta. Koko ammattikorkeakouluverkon kehittämistavoitteiksi asetetaan sopimuskaudella seuraavat määrälliset tavoitteet: Toteuma 2004 Tavoite 2009 Opinnot ja tutkinnot - Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua aloittamisvuodesta 58,1 % 63,5 % - 45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koulutuksessa 60,3 % 65 % - Virtuaaliopinnot opintopisteinä 130 593 300 000 - Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä 73 % 80 % Opettajat - Yliopettajista tohtoreita ja lisensiaatteja 69,7% 80 % Tutkimus- ja kehitystyö - Tutkimustoiminnan htv:t päätoimisten opettajien määrästä 18,8% 25 % - T&K:n ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista 8,5 % 10 % Opiskelijat - Ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden osuus aloittaneista nuorten koulutuksessa 20,3 % *25 % - Opiskelijoista opiskelijakunnan jäseniä - 70 % Kansainvälisyys - Yli 3 kk:n opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon Suomesta ja Suomeen osallistuvat opiskelijat 6 846 9 000 - Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat 3 726 5 000 Tuottavuus - Tuottavuuden kohottaminen siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä oleva euromäärä (yksikköhintarahoitus). * Toteumatieto on vuodelta 2003 2

Ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin kehittämisverkostoihin. Verkostojen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä yhdistää ammattikorkeakoulujen osaamis- ja kehittämisresursseja. 1) Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittäminen 2) Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää 3) Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen 4) Ammattikorkeakoulun opettajuuden kehittäminen 5) Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto 6) Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto 3 2. Ammattikorkeakoulun tehtävä Oulun seudun ammattikorkeakoulun tehtävänä on vahvistaa Pohjois-Suomen henkistä ja aineellista hyvinvointia järjestämällä työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ja harjoittamalla opetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoulun strateginen kehittäminen perustuu kiinteään työelämävuorovaikutukseen ja joustavaan reagointiin muuttuviin tarpeisiin sekä alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on korkeatasoinen koulutus ja vetovoimaiset koulutusohjelmat, arvostetut tutkinnot ja hyvä työllistyminen sekä innovatiivinen tutkimus- ja kehitystyö alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on palvella työelämän osaamistarpeita monipuolisesti. Tekniikka on suurin koulutusala ja sen sisällä tietotekniikka, rakentamistekniikka ja konetekniikka ovat painoaloja. Sosiaali- ja terveysala sekä liiketalouden ja hallinnon ala ovat myös vahvoja aloja. Sosiaali- ja terveysala tuottaa kattavasti koulutusta alan eri ammatteihin. Liiketalouden ja hallinnon alan toiminta palvelee monipuolisesti alueen työelämän tarpeita. Kulttuurialan koulutuksen merkitys Pohjois-Suomelle on tärkeä. Luonnonvara-ala on ammattikorkeakoulun pienin koulutusala, mutta sen merkitys erityisesti maaseutuelinkeinojen kehittäjänä on suuri. Ammatillinen opettajakorkeakoulu palvelee monipuolisesti koko Pohjois-Suomea. 3. Rakenteellinen kehittäminen Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulaisten toimipiste on hallinnollisesti osa sosiaali- ja terveysalan yksikköä, jossa opiskelijoita on n. 1300 ja henkilöstä n. 110. Oulun ja Oulaisten toimipisteiden tiivis yhteistyö mahdollistaa laadukkaan opetuksen ja t&k-toiminnan toteutuksen Oulaisissa taloudellisesti ja tehokkaasti. Ammattikorkeakoulu kehittää maakuntakorkeakoulutoimintaa Oulun eteläisellä alueella, mika osaltaan vahvistaa Oulaisten toimipisteen toimintaedellytyksiä. Sairaanhoitajien koulutus Oulaisissa palvelee erityisesti Oulaskankaan sairaalan ja Oulun eteläisen alueen terveydenhuollon tarpeita. Sairaala ja alueen terveyskeskukset tarjoavat hyvät harjoittelumahdollisuudet toimipisteen välittömässä läheisyydessä.

Nuorten koulutuksen vetovoiman kehittymistä Oulaisissa seurataan sopimuskaudella ja mikäli se heikkenee oleellisesti, ammattikorkeakoulu ryhtyy toimenpiteisiin koulutuksen keskittämiseksi Ouluun. Opetuksen siirtäminen Ouluun edellyttää kuitenkin opetustilojen laajennusinvestointeja Oulussa, ellei koulutuksen määrää samalla supisteta oleellisesti. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Raahen yksikön vetovoimaa parannetaan ja toimintaa tehostetaan vahvistamalla sen koulutustarjonnan omaleimaisuutta ja supistamalla koulutusohjelmien ja/tai aloituspaikkojen määrä paremmin kysyntää vastaavaksi. Tavoitteena on vetovoiman parantaminen ja aloituspaikkojen määrän sopeuttaminen niin, että kaikkien koulutusohjelmien vetovoima sopimuskauden lopulla on vähintään 1,5 ensisijaista hakijaa/aloituspaikka. Lisäksi tavoitteena on, että aloituspaikkojen täyttöaste on 100 %. Yhteistyötä Oulussa olevien ammattikorkeakoulun tekniikan sekä kaupan ja hallinnon yksiköiden kanssa lisätään ja uusia opetuksen ja opiskelun toimintamalleja kehitetään. Ammattikorkeakoulu ja Raahen kaupunki tehostavat toimenpiteitä Raahen vetovoiman lisäämiseksi. 4 4. Korkeakoulujen välinen yhteistyö Osaava Pohjois-Suomi-strategian mukaisesti Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto toteuttavat opetusministeriön tukeman yhteishankkeen, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistyötä ja työnjakoa ja kartoittaa korkeakoulujen yhteistoiminnallisia mahdollisuuksia. Hankkeessa määritellään korkeakoulujen profiilit ja painoalat, puretaan mahdollisia päällekkäisyyksiä sekä kehitetään yhteisiä toimintainfrastruktuureja. Yhteistyötä tiivistetään erityisesti kulttuurin, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan koulutusaloilla. Hanke jatkuu sopimuskauden ajan ja sen vetovastuut jakautuvat ammattikorkeakoulun ja yliopiston kesken. Ammattikorkeakoulun maakuntakorkeakoulutoiminnan kohdealueita ovat lähinnä Raahen seutu, Koillismaa ja Oulun Eteläinen. Tavoitteena on yhtenäinen Pohjois- Suomen maakuntakorkeakoulumalli. 5. Koulutustarjonta vuosina 2007-2009 a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2007 Aloituspaikat 2008 Aloituspaikat 2009 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala 120 110 110 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 205 185 185 Luonnontieteiden ala 115 100 100 Tekniikan ja liikenteen ala 645 580 580 Luonnonvara- ja ympäristöala 60 55 55 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 325 295 295 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ 1470 1325 1325

5 Vapautuvia aloituspaikkoja käytetään koulutustarjonnan uudelleen kohdentamiseen ottaen huomioon ikäluokkakehitys sekä rakenteellisen kehittämisen ja kehittämissuunnitelman tarkistuksesta tulevat vaatimukset. Aloituspaikkojen kohdentamisesta sovitaan vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sopimuskaudella 80 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuotuinen opiskelijamäärä on 985. Osana aikuiskoulutusta ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot aloittaa vuonna 2007 enintään 90 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulu varautuu tarjoamaan valtakunnallisesti merkittävien koulutusohjelmien koulutusta myös toiminta-alueensa ulkopuolella. Vuotuisista kohdentamistarpeista sovitaan tarvittaessa vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulun järjestämät ammatilliset erikoistumisopinnot ovat pääsääntöisesti 30 opintopisteen laajuisia. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrää siten, että niitä on: - vuonna 2007 2000, - vuonna 2008 2200 ja - vuonna 2009 2400 opintopistettä. c) Ammatillisen opettajankoulutuksen koulutustarjonta Aloituspaikkojen määrä ammatillisessa opettajankoulutuksessa vuosina 2007-2009 on 255. d) Laskennallinen opiskelijamäärä Rahoituksen perusteena oleva ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä vuonna 2007 on 6797,5. Vuosien 2008 ja 2009 laskennallisesta opiskelijamäärästä sovitaan tarkemmin lisäpöytäkirjoissa.

6 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Opetuksen kehittämisen keskeinen tavoite on läpäisyn parantaminen, jota varten kehitetään opiskelijavalintaa ja opintojen ohjausta sekä opiskelijoiden hyvinvointipalveluja. Lisäksi opetussuunnitelmien rakenteita, opetuksen sisältöjä ja pedagogisia ratkaisuja kehitetään. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa opintoja erilaisissa työelämän kehittämisprojekteissa. Laadunvarmistusjärjestelmä auditoidaan viimeistään vuonna 2008. Ydinprosesseja arvioidaan ja opiskelijoiden roolia opetuksen kehittämisessä vahvistetaan. Englanninkielisiä koulutusohjelmia ja muuta vieraskielistä opetustarjontaa lisätään. Oulun yliopiston kanssa selvitetään mahdollisuudet yhteistyöhön opetuksen kehittämisessä. b) Tutkimus- ja kehitystyö Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyö on luonteeltaan soveltavaa hanketoimintaa, joka suuntautuu opetuksen kanssa samoille ammattikorkeakoulun painoaloille. Tavoitteena on koota hankkeet nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, mikä edistää sekä tutkimusyhteistyön että tutkimusyhteisön vahvistumista. Lisäksi tavoitteena on lisätä opetuksen ja t&k-työn yhteyksiä sekä vahvistaa yhteistyötä yliopiston ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Henkilöstön tutkimus- ja kehitystyövalmiuksia lisätään tukemalla henkilöstön jatkoopintoja ja täydennyskoulutusta sekä kehittämällä kannustavaa palkkausta. c) Alueellinen kehittäminen ja työelämäyhteistyö Alueellisen kehittämisen lähtökohtana on ajatus, että työelämän tarpeita palvelevan opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön mahdollisimman hyvä hoitaminen on parasta alueellista vaikuttamista. Maakuntakorkeakoulun toimintamalli tukee ajatusta moniulotteisesta ja avointen verkostojen aluepolitiikasta. Maakuntakorkeakoulun verkostomainen toiminta edellyttää joustavia organisaatioita, tiivistä yhteydenpitoa ja pohjois-suomalaista yhteisöllisyyttä korostavan toimintakulttuurin kehittämistä. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeet palvelevat erityisesti alueen hyvinvoinnin kehittämistä, teknologian siirtoa sekä opetuksen jatkuvaa ja vuorovaikutteista työelämäsidonnaisuuden kehittämistä. Lisäksi ammattikorkeakoulun Oulussa ja Raahessa käynnistyneissä yrityshautomoissa on tavoitteena laajentaa ja tuottaa yrittäjyyteen motivoivia toimintatapoja sekä opintoja opiskelijoita varten.

7 d) Kansainvälistyminen Kehittämisen painopisteet kansainvälistymisessä ovat ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden, vieraskielisen opetuksen sekä liikkuvuuden lisääminen. Painopisteitä ovat myös kansainvälisen tutkimus- ja kehittämistyön vahvistaminen, yhteistutkintoihin tähtäävä opetussuunnitelmatyö ja tukipalvelujen laadun parantaminen. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvattamiseksi lisätään englanninkielistä koulutustarjontaa ja tehdostetaan rekrytointia yhdessä muiden ammattikoreakoulujen kanssa. T&k-toiminan kansainvälistämiseksi tiivistetään yhteistyötä Oulun yliopiston, VTT:n ja ammattikorekakoulun partnerikoulujen kanssa puiteohjelmahankkeiden ja muiden EU:n rahoittamien hankkeiden lisäämiseksi. Kotikampuksella vahvistetaan ja monipuolistetaan ulkomaalaisten ja suomalaisten opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta. e) Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillisen opettajankoulutuksen toiminta-ajatus on perus- ja täydennyskouluttaa opettajia ammatillisiin oppilaitoksiin, ammattikorkeakouluihin ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen, edistää ammattipedagogisen tiedon soveltamista käytäntöön ja turvata koulutetun työvoiman saatavuus osaavien opettajien avulla. Kehittämisen painopisteet ovat virtuaalinen opettajankoulutus ja ammattikorkeakouluopettajuuden kehittäminen. Tutkimus- ja kehittämistyö suuntautuu pedagogiseen ajatteluun. 7. Voimavarat a) Hankerahoitus Opetusministeriö tukee sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen yhteishaun kehittämistä ja siihen liittyvää tiedotusta, kirjastopalvelujen sekä FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Opetusministeriö osallistuu lisäksi seuraavien ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostojen toiminnan rahoittamiseen: - Virtuaaliammattikorkeakoulu - Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto - Ammattikorkeakoulujen työnvälitys- ja tietopalvelu (Jobstep) - Avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina 2007-2009 ammattikorkeakoulun yksikköhinnan (vähennettynä ns. takuukorotuksella) ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti:

8 Euroa 2007 2008 2009 Tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytykset Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin opiskelijamaksuihin Virtuaaliopintojen pedagogiikan kehittämiseen (opettajakorkeakoulu) 390 000 330 000 330 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 Kansainvälisen harjoittelun tukemiseen 120 000 120 000 120 000 Erillishankkeet: 1) Aluekehityshankkeet - Oulun läänin maakuntakorkeakoulu 2) Koulutuksen kehittämishankkeet - ehops-opiskelijan osaamiskoko neisuudet 60 000 35 000 Hankerahoitus yhteensä 705 000 Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - kehittämis- ja yhteistyöverkostoissa enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2007 ammattikorkeakoululle 132 000 euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämisen tukemiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina 2007-2009 yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain miljoona euroa. Vuonna 2007 pidetään välivuosi Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamista huippuyksikköarvioinneissa. Vuonna 2008 jaetaan tuloksellisuusrahoitusta lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa ja vuonna 2009 aluekehitysvaikutusten huippuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa.

9 8. Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmapäätöksen rajoissa. Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006 Opetusministeriö Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Sakari Karjalainen Ylijohtaja Kari Juntunen Kuntayhtymän johtaja Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hannu Sirén Johtaja Lauri Lantto Rehtori LIITE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2005 toiminnasta