Rannikkotykistökoulu 10 vuotta

22. VUOSIKERTA JOULUKUU 1979 N:o 4 Rannikkotykistökoulu 10 vuotta RTK 10 VUOTTA RTK:n MENNEISYYS JA TULEVAISUUS RANNIKKOTYKISTÖSÄÄTIÖ TURUN RANNIKKOTYKISTÖ RYKMENTTI 40 VUOTTA RT:n JOUKKO-OSASTOT

Pientalossa riittää lastulevyseinä erottamaan alkovit ja autotallit. Kerromme nyt erittäin tärkeän uutisen lastulevyn käytöstä. Pientalojen osastoiva seinä on yksi vaativista seinärakenteista, joihin tarvitaan B 30 -palonkestoluokan seinälevy. Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus pani lastulevyn polttokokeeseen ja selvitti, että lastulevyrakenne täyttää hyvin tämän B 30 -palonkestovaatimuksen. Nyt ei ole siis mitään estettä rakentaa lastulevystä pientalojen osastoivatkin seinät. Ja tärkein osastoiva seinä on se joka erottaa autotallin asuintiloista. On miellyttävää, että lastulevy on hyväksytty. Mutta vielä miellyttävämpää on, että lastulevy on varsin haluttu seinälevy. Ja siihen on tarvittu vertaansa vailla oleva etu: hinta. Lastulevy on kotimainen tuote, jonka edullinen hinta perustuu saha- ja vaneriteollisuudelta jäävän puuaineksen käyttöön. x Näin teet osastoivan seinän: 1 2 5 X LASTULEVY 15 mm PUURUNKO 95 x 45 k 600 TARVITTAESSA LÄMPÖERISTE Tilaa Suomen Lastulevy-yhdistyksestä VTT: n palotekniikan laboratorion tutkimusseloste A 9128/78! Suomen Lastulevy-yhdistys Opastinsilta8 B, 00520 Helsinki 52, puh. 90-141122 Suomen Lastulevy-yhdistyksen jäsenyritykset: Enso-Gutzeit Osakeyhtiö, Isku-Yhtymä Oy, Koskisen Oy, Metsäliiton Teollisuus Oy, Oulu Osakeyhtiö Saastamoinen Yhtymä Oy, Oy Wilh. Schauman Ab, G.A. Serlachius Oy, SOK Kaluste-ja Rakennustarviketeollisuus. PcllosOy, RANNIKON PUOLUSTAJA N:o 4 1979 22. vuosikerta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajain Killan ja Rannikkotykistökoulun tiedotuslehti. Toimitusneuvosto Kenrm A Kantola puhjoht Ev M Lappalainen Pääjoht E Tuuli Ev O Lyytinen Prof P Vähäkallio Evl J Karvinen Ylil K Mälkki Päätoimittaja Maj A Kilpinen Toimittajat Kapt M Mäkinen Päätoim R Telaranta Taloudenhoito Ylil V Markkanen puh. 309 501 Osoiteasiat Kapt M Mäkinen PE puh. 625 801 Ilmoitukset PS-Mainos, Mannerheimintie 88 00250 Helsinki 25, puh 446 961 Ilmoitusaineisto: Offsetaineisto Kirjapaino T A Sahalan Kirjapaino Oy Helsinki 1979 Uudelle vuosikymmenelle Rannikkotykistöaselaji aloittaa uuden vuosikymmenen luottavaisin mielin. Pitkän suunnittelu- ja kehittämistyön tuloksena tulee aselajimme materiaalinen valmius 1980-luvun aikana pääosin saavuttamaan parlamentaaristen puolustuskomiteoiden suositusten mukaisen suoritetason. Suoritevaatimusten saavuttaminen edellyttää myös modernin rannikkopuolustusjärjestelmän käyttöönottoon ja ylläpitoon sitoutuvan henkilöstön koulutustason ja lukumäärän nostamista. 1960-luvun tekniikan huoltoon ja ylläpitoon mitoitettu henkilöstö ei tule mahdollistamaan 1980- luvun korkealuokkaisten teknillisten järjestelmien täysipainoista käyttöä. Aselajimme kehittämisen painopiste tulisikin seuraavan vuosikymmenen aikana olla henkilöstön koulutustason kohottamisessa sekä ylläpito- ja huoltohenkilöstön lukumäärän lisäämisessä tämä koordinoituna systemaattisesti jatkuvan materiaalisen kehityksen kanssa. Puolustusvoimien koulutuspäällikkö ja aselajimme tarkastaja ilmaisivat molemmat Rannikkotykistökoulun kymmenvuotisjuhlaan liittyen luottamuksensa sekä aselajikoulumme että rannikkotykistöaselajin haluun ja kykyyn selviytyä kunnialla tulevan vuosikymmenen mukanaan tuomista tehtävistä. Olkoon rannikkotykistö sille osoitetun luottamuksen arvoinen. 1980-luvun rannikkotykistö on terästä, merta, saaristoa ja tekniikkaa. 3

Koulutuspäällikön tervehdys Rannikkotykistökoulun 10-vuotisjiihlassa 1.11.1979 "Teräksisen aselajin henki ja toimintakyky on paljolti teidän varassanne'' Tarkastajan saatesanat RtK:n toiselle vuosikymmenelle Kenrl P Multanen johtaa puolustusvoimien koulutusta. Hänen sanansa RtK:n koulutushallissa 120 Canettykin äärellä asettivat korkeat tavoitteet koulun toisen vuosikymmenen koulutustoiminnalle. Rannikkotykistökoulu on puolustusvoimiemme nuorin aselajikoulu. Se on vasta vuosikymmenen ajan antanut koulutukselliset perusteet rannikkotykistön joukkoosastojen jokapäiväiselle koulutustoiminnalle. Toimintaedellytykseltään suhteellisen vaatimattomasta alusta on kehittynyt kymmenvuotisen toimikautensa aikana koulutustuloksista tunnustettuun tehokkuuteen yltänyt sotilasopetuslaitos. Alkava toinen vuosikymmen on rannikkotykistökoululle voimakas haaste. Rannikkotykistöaselajin merkittävä teknillinen uusiutuminen ja modernisointi sijoittuu 1980-luvulle. Samassa yhteydessä on koululle siirretty maavoimien organisaatiotarkistukseen liittyen uusia toimia ja virkoja. Rannikkotykistökoululle on täten luotu henkilöstön osalta edellytykset suoriutua tulevan vuosikymmenen vaativista opetus- ja aselajin kehittämistehtävistä. 1980-luku edellyttää Rannikkotykistökoululta kykyä ja uskallusta ennakoida rannikkotykistöaselajissa tapahtuvat henkilöstörakenteen muutokset. Lisääntyvän teknillisen koulutuksen sekä operaatiotaidon ja taktiikan opetuksen harkittuun tasapainottamiseen opetusohjelmissa on lähitulevaisuudessa löydettävä eri koulutustasot huomioonottava ratkaisu. Kaukonäköisesti ja ammattitaidolla koulutettu henkilökunta ja reservin päällystö tekevät rannikkotykistöstä tehokkaasti toimivan modernin rannikkopuolustusjärjestelmän. Tämän järjestelmän jatkuvaan toimintakykyyn perustuu rannikkopuolustuksen rauhanajan valmius alueellisen koskemattomuutemme suojaamiseen ja kyky tarvittaessa yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen ja aselajien kanssa torjua meritse valtakuntamme alueelle suuntautuvat hyökkäykset. Kuluneen vuosikymmenen aikana osoitettujen tulosten perusteella uskon Rannikkotykistökoulun vastakin kunniakkaasti suoriutuvan vaativasta tehtävästä. Toivotan Rannikkotykistökoululle onnea ja sitkeää uutteruutta tulevalle vuosikymmenelle. Rannikkotykistökoulun henkilökunta ja eri kurssien oppilaat. Lähes kymmenen vuotta kestäneen yhtämittaisen joukkoosastokauteni aikana olen käytännön työssä linnakkeilla ja esikunnissa seurannut koulun opetustyön tuloksia sekä sen antamien virikkeiden soveltamista arkipäivän elämään. Rannikkotykistökoulu on kymmenvuotisen toimikautensa aikana luonut vankan pohjan aselajimme toiminnoille ja kehittämistyölle. Tulevan vuosikymmenen koulutuksellinen tuotos olkoon yhtä käyttökelpoinen. 1980-luku edellyttää opetuksen mukauttamista aselajimme teknilliseen kehitykseen ja koulutusrytmin muutokseen. Kokeilukäyttöön tulevan varusmiesten koulutusjärjestelmän asettamat tavoitteet kulminoituvat Rannikkotykistökoulussa. Koulun on tuotettava käytännön johtajatehtäviin linnakkeilla pystyviä ja päteviä upseerikokelaita. Tämän koulutuksen tuottona on aselajimme kyky täyttää meille jo rauhan aikana käsketyt valvonta- ja suojaamistehtävät. Tehtävien täyttämisen ja asetetun suoritetason ylläpitämisen edellytyksenä oleva materiaalinen valmius saavutettaneen pääosin tulevan vuosikymmenen aikana. Luodun rannikkopuolustusjärjestelmän käyttö- ja ylläpitohenkilöstön koulutus on ensisijaisesti Rannikkotykistökoulun vastuulla. Teoreettisen ja käytännön opetuksen niveltäminen toisiinsa joukkoosastotasolla toteuttamiskelpoiseksi kokonaisuudeksi mahdollistaa vasta tekniikan ja lukumääräisesti alimitoitetun henkilöstömme rationaalisen käytön jokapäiväisessä työssä. Rannikkotykistökoulu on aselajimme näyteikkuna. Rannikkopuolustuksen asema kahden, jopa kolmen elementin rajalla on ulkopuoliselle usein vaikeaselkoinen. Koulun tehtävänä on selkiinnyttää muissa sotakouluissa annettavan opetuksen yhteydessä aselajimme asema alueellisessa puolustusjärjestelmässämme niin paikallisella kuin alueellisellakin tasolla. 1980-luvun Rannikkotykistökoulu on aselajimme koulutusjärjestelmän kulmakivi. Sen opetustaito näkyy joukkoosastojemme valmiudessa täyttää niille käsketyt tehtävät. Rannikkotykistöaselaji purjehtii teknillisen kehittymisensä osalta myötätuulessa. Tämä on osoitus siitä, että asemaamme ja merkitystämme "Etulinjan joukkona" arvostetaan. Toimintaedellytystemme parantumisen myötä meiltä odotetaan aivan oikeutetusti myös parempia suorituksia. Otamme haasteen vastaan avoimin ja päättäväisin mielin. Toivotan koulun henkilökunnalle ja oppilaille onnea ja menestystä tulevalle vuosikymmenelle. Teräksisen aselajin henki ja toimintakyky on paljolti teidän varassanne. Rannikkotykistön tarkastaja kiinnittää RtK:n huomiota teoreettisen ja käytännön koulutuksen niveltämiseen toisiinsa. Toimintaedellytysten paraneminen edellyttää oikeutetusti myös kehittyvää suorituskykyä. Aselajin henki on paljolti RtK:n varassa. RANNIKKOTYKISTÖ ON TERÄSTÄ 4 5

Rannikkotykistökoulu 10 vuotta 1.11.1979 Rannikkotykistökoulu vietti 10- vuotisjuhlaansa koulun tiloissa Santahaminassa arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnäollessa. Koulutushallissa vietetyssä päiväjuhlassa palkittiin "Suomalainen upseerikoulutus 200 vuotta" -mitalilla tai "200-vuotisjuhlateoksella" rt:n upseerikoulutukseen eri vuosikymmenien aikana osallistuneita rannikkotykkiväen kouluttajia. Tuleva vuosikymmen oli sekä tervehdysten että juhlaesitelmän pääaihe. Rannikkotykistökoulu voi luottavaisin mielin lähteä toiselle vuosikymmenelleen. RT ON TERÄSTÄ Eturivin juhlayleisöä. Oikealta: kenrl Multanen, evl Knuuttila, kenrl Valve, kenrl Pajula, kenrm Kantola, kenrm Karvinen, ev Kurki, rva Österlund. Alakuvassa kenrl Valve luovuttaa Rt-säätiön stipendin RtKille. Yläkuvassa vasemmalla toimiupseereiden edustajat onnittelemassa RtK:a. Puhumassa ltn M Ahonen, SIRtR. Keskellä: Johtorenkaan ja Helsingin Killan edustajat vastaanottamassa "200- vuotisjuhlateosta" Evl J Karviselta. Alakuvassa sotakoulujen johtajien onnittelun vistö. Yllä: Sotmest Taneli Osa kädessään juuri luovutettu upseerikoulutuksen juhlavuoden mitali. 6 7

Rannikkotykistö koulu Katsaus historiasta nykypäivään sekä tulevaisuuden näkymiä Everstiluutnantti Petteri Knuuttila nimitettiin RtK:n johtajaksi 1.10.1979. Sitä ennen hän toimi projektisihteerinä PE:n rannikkotykistötoimistossa. Evl Knuuttila on aikaisemmin palvellut opettajana ja eri kurssien johtajana sekä MeriSK:ssa että RtK:ssa. Hän on lisäksi palvellut VaaRPsto:ssa ja HanRPstorssa. MeriSK:n hän suoritti vuosina 1955 57 ja SKK:n vuosina 1964 66 SKK TO ja 1968 69 SKK MSL. Vaikka Rannikkotykistökoulu itsenäisenä aselajitarkastajan alaisena sotilasopetuslaitoksena onkin iältään vasta 10- vuotias, on rannikkotykistön upseerikoulutusta annettu itsenäisen Suomen ensi vuosista lähtien. Koulutus oli välttämätöntä, sillä edustihan rannikkotykistö erittäin huomattavaa osaa siitä tykistöstä, joka vuonna 1918 jäi haltuumme. Sensijaan rannikkotykistöä tuntevaa päällystöä oli vain kourallinen. Rannikkotykistöllinen upseerikoulutus on muotoutunut nykyiselleen usean kehitystä rikastaneen vaiheen läpikäyneenä. Näitä voidaan tarkastella esim. seuraavasti: 1920-lukua rannikkotykistön päällystö- ja alipäällystökoulutuksen muotoutumiskautena, aikaa 1930 1963 MeriSK:n yhteyteen keskitetyn rannikkotykistön upseeri-, kadetti-, aliupseeri- ja reserviupseerikoulutuksen merivoimakautena, aikaa 1963 1969 kokeilukokoonpanoisena yleistykistövaiheena, aikaa 1.9.1969 lähtien itsenäisenä aselajitarkastajan alaisena sotilasopetuslaitoskautena. Kukin näistä kausista on vaikuttanut omaleimaisesti aselajimme upseeriston koulutusj ärj estelyihin. Rannikkotykistön päällystön ja kanta-alipäällystön koulutus 1920- luvulla Aktiiviupseerikoulutuksessa päästiin säännöllisiin oloihin jo vuonna 1919, jolloin kadettikoulu perustettiin. Koulutus oli kuitenkin yleissotilaallinen. Aselajinsa peruskoulutusta vaille jääneinä rannikkotykistön upseerit eivät ilman jatkokoulutusta olleet päteviä oman aselajinsa kouluttaja- ja johtajatehtäviin. Kadettikoulussa oli tosin Merisotakoulun 32. Kadettikurssi vuonna 1962 matkalla Presidentin linnaan. Kurssia johtaa kaptl V Palatsi takana kadkers M Kaitila ja kadpursim S Visa sekä rt-linjan johtaja ylil P Väyrynen. Kuva: Aki vuodesta 1922 toiminut verrattain itsenäisesti merikadettiosasto, mutta vasta vuonna 1927 tämä laajennettiin rannikkotykistö- ja laivastolinjat käsittäväksi meripuolustusosastoksi. Vuonna 1929 rannikkotykistö sai ensimmäiset aselajin peruskoulutuksen saaneet upseerinsa Katajanokalla Linnankuja 4:ssä koulutusta antaneesta meripuolustusosastosta. Kuriositeettina mainittakoon, että vuodesta 1928 rannikkotykistö on saanut Sotakorkeakoulun sotateknillisen osaston suorittaneita upseereita. Heidän johdollaan toimeenpannuilla ase- ja ampumakursseilla perehdytettiin kenttäpuolella toimivat upseerit ase- ja ampumatekniikan salaisuuksiin. Reserviupseerikoulutus puolustusvoimissamme aloitettiin 1.4.1920 kolme kuukautta kestäneellä kurssilla, jonne oli komennettu 8 asevelvollista myös rannikkotykistöstä. Koulutus palveli lähes yksinomaan jalkaväen tarpeita. Kahdeksannelta reserviupseerikurssilta alkaen erotettiin kurssin loppupuolelle kenttä- ja rannikkotykistössä palvelleet omaksi hevosvetoiseksi patteriksi, jonka koulutus jatkui kuukautta muita pitempään. Osittaista aselajinsa erikoiskoulutusta ryhdyttiin rannikkotykistön oppilaille antamaan vasta vuonna 1927, jolloin Haminan RUK:n kenttätykistölinjan yhteyteen perustettiin rannikkotykistöjaos. Rannikkotykistökoulutusta lisättiin asteittain, kunnes 17. kurssin oppilaat määrättiin ilmoittautumaan 15.11.1929 Suomenlinnassa alkavaan RUK:n meripuolustusosastoon. Parhaan rannikkotykistöllisen koulutuksen saivat aselajin kanta-aliupseerit. Heidän kouluttamisekseen tehtiin vuoden 1922 alussa päätös "Rannikkotykistön Aliupseerikoulun" perustamisesta. Tätä, kuten muidenkin aselajien kanta-aliupseerikouluja, kutsuttiin kapitulanttikouluksi sen johdosta, että oppilas sitoumuksella sitoutui palvelemaan aliupseerina armeijassa. Koulu sijaitsi Suomenlinnan Länsi-Mustasaarella vanhoissa kasarmeissa aina vuoteen 1936 asti. Kurssi kesti alkuvuosina 11 kuukautta. Kuri oli koulussa kova ja "santsi" 8 9

yleistä, mutta opetus perusteellista. Olihan opettajana ja koulun ensimmäisenä johtajana 6" rannikkokanuuna Canetin kalustokirjan tekijä. Mutterin tarkkuudella oli 152/45-Canet hallittava. Koulun nimi muutettiin vuosien 1927 1928 vaihteessa Meripuolustuksen kapitulanttikouluksi, minkä aiheutti rannikkotykistön ja laivaston yhtyminen yhteisen johdon alaiseksi meripuolustukseksi. Koulua tällöin uudelleen organisoitaessa siihen liitettiin myös laivastolinja. Rannikkotykistökoulutus Merisotakoulussa vuosina 1930 1963 Laivaston ja rannikkotykistön yhtyessä meripuolustukseksi liitettiin 1.11.1930 Suomenlinnassa toimintansa aloittaneeseen MeriSK:uun Kadettikoulun meripuolustusosasto, Reserviupseerikoulun meripuolustusosasto ja Meripuolustuksen kapitulanttikoulu. Tällöin tuli mahdolliseksi systemaattinen ja pitkäjänteinen koulutus reserviupseerikurssilta aina esiupseerikurssille asti, kun MeriSK oli puolustushaaransa kehityksestä vastuussa olevan Meripuolustuksen päällikön alainen. Koulutus ennen talvisotaa MeriSK:n ensimmäinen vuosikymmen oli murrosaikaa sekä rannikkotykistön että laivaston koulutuksen järjestelyssä. Kumpikin aselaji kehittyi. Rannikkotykistö siirtyi hajaryhmitykseen, sen kalustoa ja ampumatarvikkeita modernisoitiin. Kehitettiin täydellisesti valmisteltu am Ylivääpelit T Osa ja V Lehti Pirttisaaressa syksyllä 1959. Kuva: Aki munta, jonka pohjalta uusittiin ampumamenetelmät. Kadettiosaston jako rannikkotykistö- ja laivastolinjöihin poistettiin 11., 12., 13. ja osittain myös 14. merikadettikurssin osalta yhteistoiminnan nimissä. Tällöin jouduttiin antamaan kadeteille kummankin aselajin peruskoulutus, mikä pidensi kurssiajan kolmeksi vuodeksi. Reserviupseerien koulutuksessa vallitsi linjajako toisesta kurssista lähtien. Vuodesta 1936 alkaen otettiin käyttöön, kuten RUK:ssakin, aliupseerikoulun pohjalle perustuvat neljän kuukauden kurssit. Aiemmin oli annettu MeriSK:ssa päällystöainekselle koulutus aina alokaskoulutusta myöten. Reserviupseerioppilaiden koulutuksen päämääränä oli kouluttaa oppilaat toimimaan kevyen patterin päällikköinä, tulenjohtajina, viesti- ja tiedustelu-upseereina sekä vastaavissa tehtävissä. Myös kanta-aliupseerien peruskurssin opetusjärjestelmiin tehtiin kehityksen vaatimat muutokset. Lisäksi toimeenpantiin kanta-aliupseereille lukuisia täydennys- ja erikoiskursseja. Koulutus sotien aikana Sodat aiheuttivat keskeytyksiä MeriSKm toiminnassa. Kesken jääneiden kadettikurssien koulutus jatkui kuitenkin myöhemmin. Välirauhan aikana palattiin myös kadettikurssien linjajakoon. Reserviupseerien lyhennettyjä pikakursseja ei MeriSK: ssa järjestetty. Päinvastoin vuosina 1942 43 kurssiaika pidennettiin viiteen ja puoleen kuukauteen. Kurssit eriytyivät myös entistä selvemmin. Muodostettiin mm viestilinja, koska entinen viesti-, merivartio- ja mittauslinja oli liian monitahoinen. Saaristotaistelujen jalkaväkitoimintaa varten perustettiin myös torjuntalinja. Sotien aikana MeriSK sai tykkihallin, joka mahdollisti monipuolisen ampuma-, tuliasema- ja asekoulutuksen antamisen kaikkina vuodenaikoina Suomenlinnassa. Koulutus sotien jälkeen Sotakokemuksiemme pohjalta tarkistettiin hajaryhmityksen periaatteet. Luotiin vielä nykyisin voimassaoleva laskentajärjestelmä, keskiö, ja MeriSKm 36. Ru-kurssin tuliasemalinjan oppilaita ml "Ruotsinsalmen" kannella syyskuussa 1959. Ed vas; oppilaat Kronström, Hohkuri, Muuri. Takana vas; Marttila, Leinonen, Männikkö, Kilpinen. Alla; "Matti Kurki" Kööpenhaminassa 1962. Vahdissa rt-kadetti M Suominen ja laivaston kadetti A Tarvonen. Keskellä tanskalaisia matruuseja. Kuvat: Aki sen käyttöön soveltuvat ampumamenetelmät ja tulitoimintaohjeet. Nämä vahvistettiin 1950-luvun lopulla ampuma- ja tulitoimintaohjesääntöinä, jotka 1980-luvulle saakka ovat säilyneet muuttumattomina yhdenmukaistaen sotien jälkeisen ajan tulenjohto- ja ampumakoulutuksen. Koulutusjärjestelyissä tapahtuneet muutokset ovatkin sotien jälkeen olleet yleensä aselajin ulkopuolelta tulleita. Sotien jälkeen jatkoi aluksi vain kadettiosasto toimintaansa pääpiirteittäin vakiintuneeseen tapaan aina puolustuslaitoksen uudelleen järjestelyyn asti. Tällöin merikadettien ensimmäisen vuosikurssin opetus siirrettiin Kadettikouluun. Valvontakomission kiellosta johtuen päästiin vasta kesällä 1948 aloittamaan reserviupseerikoulutus. Vuodesta 1957 lähtien nimeltäänkin samoina ovat säilyneet tulenjohto- ja tuliasemalinjat. Viimeinen torjuntalinja, joita oli kaikkiaan 15, toimeenpantiin vuonna 1959. Rannikkotykistön viestikoulutus siirrettiin Haminan RUK:ssa annettavaksi vuodesta 1958 alkaen. Sotien jälkeen yhdenmukaistettiin puolustusvoimissa kanta-aliupseerien koulutus siten, että peruskurssin ensimmäinen jakso toimeenpantiin kanta-aliupseerikoulussa Lappeenrannassa ja toinen ns aselajijakso aselajikoulussa MeriSK:ssa. Opetussuunnitelmat ovat kaikilla peruskursseilla sisältäneet kolme pääaineryhmää nimittäin yleissivistävät aineet, yleissotilaalliset aineet ja aselajiaineet. Kunkin pääryhmän osuus on ollut suunnilleen yhtä suuri. MeriSK on kouluttanut rannikkotykistöön vuosina 1930 1963 yhteensä 216 up- 10 11

Tykistökoulun Kapteenikurssi 19 Rovajärvellä 6.8.1967. Eturivissä opettajat vas; kapt Lappalainen (aseoppi), maj Puhakka (rt), maj Meriläinen (matem), evl Alajoki (takt), tykistön tark ev Klöf, TykK:n joht ev Rintanen, rt-linjan joht evl Elomaa, maj Viikko (kt), kapt Kosola (mitt), kapt Poikonen (huolto). seeria, 605 kanta-aliupseeria ja 2855 reserviupseeria. Rannikkotykistökoulutus Tykistökoulussa vuosina 1963 1969 Läheinen koulutuksellinen yhteys merivoimien ja rannikkotykistön kesken katkesi 16.11.1963, jolloin "rannikkotykistön kaikenasteinen sotakouluopetus", kuten termi kuului, siirrettiin TykK:uun Santahaminaan. Samalla määrättiin TykK:lle kokeilukokoonpano, jonka Rtosastossa jatkui kapteeni-, kadetti- ja peruskurssien koulutus rinnan kenttätykistön vastaavien kurssien kanssa. Uutena kurssina siirtyi TykK:n johtoon maavoimien reserviupseerikurssien rannikkotykistölinja vastaavan kenttätykistölinjan toimiessa Haminassa RUK:n yhteydessä. Vaikka koulutuksen toimeenpano ja järjestelyvastuu siirtyivätkin marraskuussa 1963 TykK:lle, eivät perinteelliset yhteydet MeriSK:uun katkenneet. Rannikkotykistön reserviupseerikurssit jäivät tarvittavien opetus- ja majoitustilojen puuttuessa Santahaminasta jatkamaan toimintaansa MeriSK:n tiloissa ja sen huoltoon tukeutuen. Samasta syystä jouduttiin myös peruskurssit vuosina 1964 66 ja 1968 toimeenpanemaan Suomenlinnan puolella MeriSK:ssa. Paljon virikkeitä rannikkotykistölle antanut yhteistyö TykK:n kanssa päättyi TykK:n siirtymiseen Niinisaloon ja RtK:n perustamiseen 19.9.1969 RtK:n periessä TykK:n Santahaminassa olleet tilat. TykK:n aikana koulutettiin rannikkotykistöön yhteensä 58 upseeria, 81 aliupseeria ja 1133 reserviupseeria. Lisäksi kapteenin tutkinnon suoritti 30 upseeria ja sotilasmestarin toimeen oikeuttavan tutkinnon 13 aliupseeria. Koulutus Rannikkotykistökoulussa Koulutus RtK:ssa 1970- luvulla RtK:n toiminta käynnistyi nopeasti ja jopa yllättävän helposti. Tämä olikin luonnollista, sillä RtK:n henkilökunta oli MeriSK:n ja TykK:n yhteydessä toimiessaan tottunut sotilasopetuslaitoksen korkeatasoisen upseerikoulutuksen järjestelyihin ja suoritukseen. Ensim- maisen 10-vuotiskautensa, 1970-luvun, RtK on keskittynyt lähes yksinomaan vaativan koulutustehtävänsä suorittamiseen. Upseeriosaston viideltä kapteenikurssilta on valmistunut yhteensä 50 ja kymmeneltä kadettikurssilta kaikkiaan 57 rannikkotykistöupseeria. Toimiupseeriosaston kahdella luutnanttikurssilla on koulutettu yhteensä 25 ja neljällä mestarikurssilla 45 toimiupseeria. Kanta-aliupseerien peruskurssin eli kuten nyt sanotaan Päällystöopiston I-jakson aselajikauden on suorittanut yhdeksällä kurssilla yhteensä 87 toimiupseeria. Suurin koulutuksellinen työ on kuitenkin suoritettu reserviupseeriosastolla, jolla on opiskellut tähän mennessä jo yli 2000 upseerioppilasta. RtK:n henkilöstöresurssit eivät alkuperäisellä organisaatiolla ole juurikaan riittäneet aselajikoulun toiseen tärkeään tehtävään, aselajin teknilliseen ja taktiseen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistyöhön, ohjesääntöjen kirjoittaminen mukaanlukien. Tämä olikin luonnollista, sillä perustettiinhan RtK tavallaan tynkäorganisaatiolle, joka MeriSK:n ja TykK:n yhteydessä toimiessaan oli voinut keskittyä vain koulutukseen saadessaan pääkoulultaan kaikki muut palvelut tavallaan ilmaiseksi. Kymmeneen vuoteen RtK ei saanut organisaatioonsa vahvennusta. Vertailuissa muihin maavoimien aselajikouluihin näytti aina unohtuvan se, että RtK on normaalin maavoimien aselajikoulun lisäksi rannikkotykistön RUK, seikka, joka edelleenkin on liian vähän tunnettu puolustusvoimissamme. RtK:n ru-osaston johtaja maj Saarinen ja toimiups-osaston johtaja kapt H Kiviranta. Rannikkotykistön johtajia reserviin. Upsopp Hanti, koordinaatit, suunnat ja muut ongelmat. 12 13

EJ KANNIKKCTYK1STÖK0ULU Upseer»- osasto K<xptetr>*ikurasi - I.Koukttikurssi ^.K«S«tt'ikurssi KOULUN JOHTAJA ESI KUNTA KntOtsto Kouljärjtsto Vtsto To'»rt\*iupscev-iosasto Reserviupseeriosasto (juutnarvtiikurs i -Laskinlinja -PO EE -POIE L ^y apclikurni Viesti linja H tsto Kurssi - osaato EriketSaJejen kursseja Kuva 1. Rannikkotykistökoulun organisaatio alkaen 1.10.79. Koulutuskuormitus ja kokeiltavan 2/2-koulutusjärjestelmän kurssirytmi ilmenevät kuvasta 2. Kaptkurssi Kadkurssi Ltn kurss/ PO PO EE IE Ru Uurssi tj-linja. t^kki linja Laskinlinja viesiitinja jaikc/kurssit Erikoisalojen kurssit kerta/iarj 38 RANNIKKOTYKISTÖKOULUN KURSSIT VV 1980-1983 1980 1981 1982 1983 39 67 67 selite: er.ti5*r,ia.ir\er\ uusi tai rnuuttfctu a.i ka 68 «2 1980-luvun alun koulutusnäkymät RtK:n toinen vuosikymmen alkaa henkilöstörintamalla lupaavasti. Maavoimien rauhanajan organisaatiouudistukseen liittyen sai RtK siniseen kirjaansa 1.10.1979 lisää 7 upseeria ja 4 toimiupseeria. RtK:n uusi organisaatiokaavio on kuvan 1 mukainen. Välttämättömän kansliahenkilökunnan kohdalla on tilanne edelleenkin huono. RtK uskoo kuitenkin olevansa ainakin yhden konekirjoittajan toimen arvoinen. Lisääntynyt kouluttaja- ja erikoisalojen henkilökunta ei tule RtK:uun yhtään liian aikaisin. Siitä antaa selvän osoituksen RtK:lle kuvan 2 mukaisesti suunniteltu koulutuskuormitus. Teknillinen kehitys pakottaa eriyttämään koulutusta etenkin reserviupseerien opetuksessa. Ensi vuoden helmikuussa aloittaa laskinlinja ja vuotta myöhemmin nousee reserviupseeriosaston linjaluku neljään viestilinjan kanssa. Kadettikoulutuksen tultua kolmivuotiseksi lisääntyy kadeteille pidettävä koulutus RtK:ssa yli 50 7o. Parhaimmillaan on jopa kolme kadettikurssia RtK:ssa saamassa aselajikoulutustaan. Myös toimiupseeriosastossa koulutus kiihtyy toimiupseerien uudistetun koulutusjärjestelmän myötä. Eriasteiset kurssit seuraavat toistaan jatkuvana nauhana jopa niin, että suunnitelmien mukaan seuraava alkaa ennenkuin edellinen on vielä päättynyt. Uutena osastona RtK:n organisaatiossa on kurssiosasto. Sen kouluttajamiehitys tapahtuu vuonna 1980. Kurssiosasto tulee keskittymään rannikkotykistön erikoishenkilöstön kertausharjoituksiin sekä aselajin kantahenkilökunnan peruskoulutuksen jälkeisiin jatko-kursseihin ja opetustilaisuuksiin, joita kehittyvä tekniikka välttämättä tuo mukanaan. RtK:n lisääntyneet 1980- luvun koulutusvelvoitteet uusine kursseineen ja linjoineen yhdessä täydentyvän henkilöstön kanssa lisäävät RtK:n tilantarvetta. Ensi vuoden puolivälin jälkeen RtK:n tilantarve on ainakin osaratkaisuna hoidettava, mikäli edelleen halutaan majoittaa RtK:ssa toimeenpantavat kantahenkilökunnan kurssit esikuntarakennuksen toiseen ns majoitus- ja luokkakerrokseen. Uudistuneen organisaationsa pohjalta RtK on valmis vastaamaan 1980-luvun haasteisiin myös aselajin tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistehtävissä. On tietoa, taitoa ja tahtoa, joilla rannikkotykistölle hankittu teräs ja tekniikka saadaan palvelemaan rannikkojemme puolustusta. Upseeriosaston johtaja maj M Oila ja kapteenikurssin johtaja maj H Rinne. RSKY:n Miessaaren leirisotilaskoti. Kuvassa RtK:n oppilaita ja RSKY:n puheenjohtaja rva Österlund. opettajia, 14 15

ALPO KANTOLA Rannikkotykistösäätiö Kustartilleristiftelsen 17.10.1979 Kehittyvää rannikkotykistöä lähellä olevissa piireissä oli pitkään kytenyt ajatus aselajisäätiön perustamisen tarpeellisuudesta. Säätiön tehtävänä tulisi olla tukea aselajin piirissä tapahtuvaa opiskelua kaikilla koulutustasoilla, julkaisutoimintaa sekä vapaaehtoista tutkimus- ja kehitystyötä. Vakuuttuneena siitä, että rannikkotykistöllä on ystäviä, jotka eri keinoin haluaisivat tukea aselajia mainituissa toiminnoissa, silloinen rannikkotykistön tarkastaja kutsui 15.11.1978 yhteiseen neuvonpitoon eri ikäpolvien ja aselajin piirissä toimivien yhteisöjen edustajia. Neuvottelussa oltiin yksimielisiä säätiön tarpeellisuudesta ja pian alkoi ilmetä keinoja taloudellisten mahdollisuuksien löytämiseksi. Aselajin veteraanit ottivat asian vauhdikkaasti tehtäväkseen. Majuri res Karl Ignatius oli jo pitkin syksyä 1978 laatinut säätiön sääntöluonnosta, joka em neuvottelussa sai alustavan hyväksynnän. Kapteeni res Pentti Huhanantti puolestaan aloitti voimallisen toiminnan varojen keräämiseksi. Monet muut, tässä nimeämättömät, sekä lahjoittivat että hankkivat lahjoittajia peruspääoman kartuttamiseksi. Peruspääomana perustettavalle säätiölle oikeusministeriö vaati kuitenkin 100.000 mk. Kevättalvella 1979 olikin siten tyydyttävä välitavoitteeseen. Oli tarkoituksenmukaista perustaa yhdistys, jonka ensisijainen tehtävä olisi säätiön peruspääoman kartuttaminen. Näin syntyi RANNIK KOTYKISTÖN PERIN NEYHDISTYS KUST ARTILLERIETS TRADI TIONSFÖRENING, joka 30.4.1979 rekisteröitiin. Varojen keräys jatkui. Syyskesällä saavutettiin vaadittu raja. Syyskuun 10 pnä 1979 kokoontui em yhdistys ylimääräiseen kokoukseen, jossa päätettiin perustaa RANNIK KOTYKISTÖSÄÄTIÖ KUSTARTILLERISTIF TELSEN. Hyväksyttiin säännöt ja hankittiin asiaankuuluva oikeusministeriön toimilupa. Säätiö rekisteröitiin 17.10.1979. Säätiön säännöt julkaistaan tässä lehdessä. Säätäjä, RANNIKKOTY KISTÖN PERINNEYHDIS TYS KUSTARTILLE RIETS TRADITIONSFÖRE NING ry, valitsi em kokouksessaan säätiön hallintoelimet, hallituksen ja valtuuskunnan. Hallituksen kokoonpanon johtavana periaatteena pidettiin, että sen tulee edustaa tärkeimpiä aselajin sidosryhmiä. Hallituksen jäseniksi valittiin (suluissa henkkoht varamies): RT ON TERÄSTÄ Alpo Kantola, pja (Pentti Aulaskari) Olavi Lyytinen, varapja (Jukka Karvinen) Veijo Eravuo (Reijo Sulkamo) Reijo Telaranta (Kauko Pyyskänen) Petteri Knuuttila (Markku Oila) Jaakko Leppänen (Keijo Mälkki) Valtuuskunta sai seuraavan kokoonpanon (ryhmitys arvotun erovuoroisuuden perusteella): Edward Andersson Akseli Heimonen Pentti Huhanantti Väinö Karvinen Aarne Manner Pentti Silvast Eero Harkia Toivo Linna Aimo Pajunen, II varapja Marja Rahikainen Olavi Salonen Jaakko Valtanen Jaakko Ihamuotila, pja Tapio Koski Viljo Luukka Eero Salovaara, I varapja Jarl Storgårds Väinö Valve. RANNIKKOITKISTÖSÄÄTIÖN SÄÄNNÖT i Säätiön nimi on Rannikkotykistösäätiö Kustartilleristiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena on rannikkotykistön perinteiden vaaliminen ja aselajin piirissä tapahtuvan kehitystyön edistäminen. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö palkitsee ja tukee taloudellisesti rannikkotykistön piirissä suoritettavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä opiskelua. Lisäksi säätiö tukee taloudellisesti aselajin piirissä tapahtuvaa julkaisu-, valistus- ja viihdytystoimintaa. 4 Säätiön omaisuuden muodostavat peruspääoma, käyttöpääoma ja rahastot. Peruspääoma on satatuhatta (100000) markkaa. Käyttöpääoma muodostuu peruspääoman tuotosta, lahjoituksista ja muista mahdollisista tuloista. Säätiöllä on oikeus muodostaa erikoisrahastoja, joita hoidetaan lain, säätiön periaatteiden ja lahjoittajien toivomusten mukaisesti. 5 Säätiö on oikeutettu vastaanottamaan testamentteja ja lahjoituksia tarkoituksensa tukemiseen sekä kartuttamaan omaisuuttaan muillakin laillisilla tavoilla, ei kuitenkaan harjoittamalla liiketoimintaa. Säätiön varat on sijoitettava turvallisesti ja tuottavasti. Säätiö on oikeutettu hankkimaan itselleen kiinteätä omaisuutta sekä tekemään sitoumuksia tarkoituksensa toteuttamiseksi. 6 Säätiön hallintoelimet ovat valtuuskunta ja hallitus. 7 Valtuuskunta valvoo ja tukee säätiön toimintaa. Valtuuskuntaan kuuluu 15, 18, 21 tai 24 sen kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa vakinaisessa palveluksessa olevaa tai rannikkotykistössä palvellutta henkilöä. Valtuuskunnan jäsenistä on vuosittain 1/3 erovuorossa. Säätiön ensimmäisen valtuuskunnan jäsenten valinnan suorittaa kuitenkin säätäjä siten, että jäsenistä 1/3 valitaan vuodeksi, 1/3 kahdeksi vuodeksi ja 1/3 kolmeksi vuodeksi. Tämän jälkeen noudatetaan näin syntynyttä erovuorojärjestystä. 8 Valtuuskunta kokoontuu vuosikokoukseen viimeistään huhtikuun aikana. Valtuuskunta voi kokoontua muulloinkin, jos valtuuskunnan puheenjohtaja tai säätiön hallitus pitää sitä tarpeellisena, taikka jos vähintään viisi valtuuskunnan jäsentä sitä kirjallisesti puheenjohtajalta vaatii. Valtuuskunnan kutsuu koolle sen puheenjohtaja vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta lähetetyllä kirjeellä. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kymmenen muuta jäsentä. ja sitä edustaa säätiön hallitus, johon kuuluu 6 jäsentä ja 6 henkilökohtaista varajäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee säätiön valtuuskunta kolmeksi vuodeksi kerrallaan siten, että joka vuosi kaksi jäsentä ja heidän varajäsenensä ovat erovuorossa. Säätiön ensimmäisen hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitsee kuitenkin säätäjä siten, että kaksi jäsentä ja heidän varamiehensä valitaan yhdeksi vuodeksi ja kaksi jäsentä ja heidän varamiehensä kolmeksi vuodeksi. Tämän jälkeen noudatetaan näin syntynyttä erovuorojärjestystä. 11 Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan hallituksen päättämällä tavalla tapahtuvasta kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kaksi muuta jäsentä on paikalla. 9 Valtuuskunnan vuosikokouksessa 12 käsitellään seuraavat asiat: hallituksen kertomus edellisen kalenterivuoden Säätiön valtuuskunnan ja hallituksen kokouksissa päätökset tehdään yklinpäätös, toiminnasta ja tisinkertaisella ääntenenemmistöllä, tilintarkastajien lausunto, tilinpäätöksen vahvistaminen ellei näistä säännöistä muuta johdu. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa. toimenpiteet, joihin tilinpäätös mahdollisesti antaa aihetta, hallituksen ehdotus kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi, kahden tilintarkastajan sekä heidän 13 Hallitus valitsee säätiölle tarpeelliset toimihenkilöt ja määrää heidän palkkionsa. varamiestensä vaali, joista toisen tilintarkastajan ja hänen varamiehensä tulee olla KHT tai HTM, valtuuskunnan jäsenten lukumäärän vahvistaminen, 14 Valtuuskunnan ja hallituksen jäsenille ei makseta kokouspalkkioita. Heidän kohtuulliset matkakulunsa kokouksiin voidaan sen sijaan korvata. valtuuskuntaan valittavien jäsenten vaali, valtuuskunnan puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan vaali, hallituksen jäsenten ja heidän varajäsentensä vaali, muut hallituksen valmistelemat 15 Säätiön nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai toinen heistä yhdessä niiden hallituksen jäsenten tai säätiön toimihenkilöiden kanssa, jotka hallitus siihen valtuuttaa. asiat, joista valtuuskunta näiden sääntöjen mukaan on oikeutettu päättämään. 16 Säätiön tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit ja säätiön hallituksen laatima 10 Säätiön omaisuutta ja asioita hoitaa toimintakertomus on annettava helmikuun aikana tilintarkastajille, joi- 16 17

den on annettava lausuntonsa maaliskuun loppuun mennessä. Säätiön hallituksen on kesäkuun loppuun mennessä toimitettava oikeusministeriölle ja puolustusministeriölle oikeaksi todistetut jäljennökset säätiön toimintakertomuksesta, tilinpäätösasiakirjoista sekä tilintarkastajien lausunnosta. Hallituksen tulee parhaaksi katsomallaan tavalla saattaa edellä mainitut asiakirjat tiedoksi myös rannikkotykistön joukko-osastoille ja säätiötä tukeneille lahjoittajille. 17 Näiden sääntöjen muuttamiseen tai säätiön lakkauttamiseen vaaditaan, että päätös on saanut kahdessa perättäisessä, vähintään kuukauden välein pidetyssä säätiön valtuuskunnan kokouksessa vähintään 3/4 annetuista äänistä. Säätiön sääntöjen muuttamiseen tai säätiön lakkauttamiseen on saatava oikeusministeriön lupa. Säätiön sääntöjen muuttamisesta tai säätiön lakkauttamisesta on ilmoitettava puolustusministeriölle. 18 Säätiön lopettaessa toimintansa on sen varat luovutettava sellaiselle yhdistykselle tai säätiölle, jonka tarkoituksen säätiön valtuuskunta katsoo lähinnä vastaavan näissä säännöissä esitettyä tarkoitusta. 19 Muutoin noudatetaan säätiöistä kulloinkin voimassa olevan lain määräyksiä. Annettu Helsingissä, oikeusministeriössä 21 päivänä syyskuuta 1979. Oikeusministeriö on tänään tapahtuneessa esittelyssä harkinnut oikeaksi antaa luvan Rannikkotykistösäätiö Kustartilleristiftelsen nimisen säätiön perustamiseen sekä vahvistaa sen edellä olevat säännöt. RTSAATIO-KASTIFTSE KOP, pääkonttori n:o 103150-1553643 Kouluttajia ja johtajia reserviin. RtK:n oppilaita sulkeisjärjestystä harjoittelemassa. Rannikon Puolustaja toivottaa lukijakunnalleen ja tukijoilleen Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta RUOSTUMATTOMAN JA HAPONKESTÄVÄN ASIANTUNTIJA PUTKET OSAT VENTTIILIT MITTARIT TERÄKSET LEVYT VERKOT RUUVIT YM. Päivän kuin paivan virkistää hyvä Saludokahvi Valmet luo vankkaa kuvaa suomalaisesta laadusta KONTTORI KONEPAJA NOUTOTUKKU ALANKOTIE 11 00730 HELSINKI 73 PUH. 38 55 88 TELEX 12-3179 ELINTARVIKETEKNINEN OSASTO VELLAMONKATU 17 00550 HELSINKI 55 PUH. 73 53 53 TELEX 12-4368 ^HANKINTALINJA OY MYYMÄLÄT CENTRUM Laivat, paperikoneet, sähköjunat, traktorit, dieselmoottorit, trukit, ilmastointilaitteet, teollisuusinstrumentit, urheilu- ja metsästysaseet. Valmet-tuotantoa, joka tunnetaan viidessä maanosassa korkealaatuisena, loppuun saakka viimeisteltynä. Valmet tutkii, suunnittelee, kouluttaa. Valmet etenee kohti uusia tavoitteita teknisen kehityksen etulinjassa. 18

Turun Rannikkotykistörykmentti - saaristojoukko 40 vuotta 10.9.1979 RYKMENTIN PERINTEET vuosipäiväksi vahvistettiin 27.11.1956 Turun Lohkon perustamispäivä 10.09.1939 kunniamarssi on Carl Collanin Suomalainen veljeslaulu lippu 04.06.1968 joukko-osastoristi 10.09.1979 perinnejoukko-osasto on Rannikkotykistörykmentti 3 Laatokalta. RYKMENTIN KOMENTAJAT 1939 everstiluutnantti Lennart Hannelius 1939--40 ja 1942 44 eversti Niilo Heiro 1940--42 ja 1945 55 eversti Taavi Kainulainen 1944--45 kenraalimajuri Eino I Järvinen 1955--56 kenraalimajuri Martti Juho Miettinen 1956--60 eversti Väinö Karvinen 1960--66 eversti Veikko Hassinen 1966--68 eversti Aarre Kurki 1968--77 eversti Yrjö Pohjanvirta 1977--79 eversti Pentti Aulaskari 1979- everstiluutnantti Jukka Karvinen RYKMENTIN NIMI Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo 01.08.1921 1. Erillinen Rannikkotykistöpatteristo 25.10.1922 Turun Lohko ym 10.09.1939 Rannikkotykistörykmentti 5 01.09.1940 Turun Rannikkotykistörykmentti 17.03.1941 5. Rannikkoprikaati ja 16.06.1941 06.11.1941 7. Rannikkoprikaati 16.06.1941 Saaristomeren Rannikkoprikaati 01.03.1942 Turun Rannikkotykistörykmentti 04.12.1944 Rannikkotykistörykmentti 2 01.12.1952 Turun Rannikkotykistörykmentti 01.01.1957 TURUN RANNIKKO TYKISTÖRYKMENTTI Saaristomeren ja Selkämeren rannikkojen valvonnasta ja puolustuksesta vastaava Turun Rannikkotykistörykmentti on maamme laaja-alaisin joukko-osasto. Sen vastuulla on 20000 kilometriä rantaviivaa ja noin 17 000 saarta. Rykmentin toiminta-alueena on maailmassa ainutlaatuinen saaristoalue, jossa meri, manner, historia ja nykypäivä kohtaavat muodostaen joka heti koettavan kokonaisuuden, jota muualta ei ole löydettävissä. KASTEITA Varhaiset vaiheet Lounais-Suomen saaristo ja rannikko ovat maamme varhaimmin asutettua aluetta, jossa alusta alkaen jouduttiin puolustamaan asuinsijoja vihamielisiä maahantunkeutujia vastaan. Nykyiset tehtävät: valvonta ja valmius torjuntaan, löytävät esikuvansa varhaishistorian valvonta-, hälytys- ja linnoitusjärjestelmistä. Suomen läntinen portti ja lukko, Turun Rannikkotykistörykmentin uloin linnake Utö, on perimätiedon mukaan ensimmäisen ristiretken alkutapahtumien näyttämö, jossa piispa Henrik ennen Kupittaan taistelua kastoi uppiniskaiset alkuasukkaat. Kustaa Vaasa jatkoi sittemmin perinnettä verikasteella polttamalla Jurmon saaren ja tapattamalla merirosvoudesta syytetyt utöläiset ja jurmolaiset. Ruotsin vallan aikana Lounais-Suomen saaristossa käytiin paljon ns pikkusotaa johon liittyi vilkasta saaristosissitoimintaa. Kuuluisia sissipäälliköitä olivat 1500-luvulla Nils Grabbe tanskalaisia vastaan ja 1700-luvulla Tapani Löfving venäläisiä vastaan. Suurempi taistelutapahtuma oli Korppoon salmen meritaistelu 1743. Pietari Suuren merilinnoitus Venäläiskautena sotilaallista toimintaa esiintyi lähinnä Ahvenanmaan alueella kunnes I Maailmansodan puhjettua Pietari Suuren merilinnoitusjärjestelmää ryhdyttiin laajentamaan vuosina 1914 15 Turun-Ahvenanmaan saaristoasemalla. Tällöin rakennettiin Örön, Utön ja Katanpään linnakkeet. Ainoana rannikkolinnakkeena Suomen alueella osallistui maailmansotaan Utö, joka sai tulikasteensa 10.8.1915. Tästä kertoo Pietari Suuren merilinnoituksen rakennustöiden viraston ylityönvalvojan everstiluutnantti Ivanovin raportin alku seuraavasti: "Raportti keisari Pietari Suuren Merilinnoituksen rakennuttajalle: Ilmoitan Teidän Ylhäisyydellenne, että 28 päivänä heinäkuuta noin kello seitsemän aikaan aamulla tapahtui sotataidon historiassa merkillepantava taistelu Utön nelitykkisen 6 tuuman patterin ja kahden saksalaisen Posen-tyyppisen taistelulaivan, yhden Seydlitz-tyyppisen risteilijän ja yhden kevyen risteilijän välillä. Meidän patterimme tuli voittajaksi saamatta mitään vakavampia vaurioita." Itsenäisyyden alku Maamme itsenäistyessä olivat lounaisrannikon linnakkeet miehittämättä. Ylipäällikön päiväkäsky n:o 1/31.08.1921 määräsi Turun Erillisen Rannikkotykistöpatteriston perustamispäiväksi 01.08.1921, sen komentajaksi kapteeni Otto Nylundin ja hänen avukseen neljä muuta upseeria. Jo tätä ennen, toukokuussa 1918, osallistui Turun läänin tykistö Laatokan Puolustuksen perustamiseen, joka liittää Laatokan Turun Rannikkotykistörykmentin perinteisiin. Nimi muuttui pian 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi, jonka esikunta oli Örössä ja linnakkeet Russarössä, Örössä ja Katanpäässä. Utöä käytettiin vain leiripaikkana. Komentajaksi tuli 17.11.1923 everstiluutnantti Jarl Christer Olin, joka toimi alueella komentajana aina so- 20 21

TurRtR:n komentaja alkaen 1.10.79 everstiluutnantti Jukka Karvinen. tavuosiin saakka. Esikunta sijaitsi tällöin Hangossa. Talvisodan aattona' tulivat käyttöön nimet Hangon, Turun, Satakunnan ja Ahvenanmaan Lohko. MYRSKYA Heti Talvisodan alkupäivinä kohdistui vihollistoiminta myös Saaristomeren alueelle ensin ilmatoimintana ja jo 14.12.1939 joutui kapteeni P Cederbergin johtama Utön linnake tykistötaisteluun vihollisen laivasto-osastoa vastaan. Linnake selvisi jälleen voittajana lisäten perinteisiin ylipäällikön sanoman Merivoimien komentajalle 16.12. 1939: "Lausun Teille ja alaisillenne rannikkolinnakkeille tunnustukseni niiden korkealle kehittyneestä tulitoiminnasta, mikä on aiheuttanut viholliselle jo eräitä tappioita Russarön ja Utön luona". Jatkosota alkoi sekin rykmentin alueella, sillä jo ennen sotatoimien alkamista pommitettiin Alskärin linnaketta 22.6.1941. Sodan aikana Lounais-Suomen rannikonpuolustajat kantoivat varsinaisen alueensa lisäksi vastuun aivan sodan viimepäiviin asti erittäin arasta Ahvenanmaasta. 5. Rannikkoprikaati siirtyi syksyllä 1941 Itä-Karjalaan muodostaen Äänisen Rannikkoprikaatin rungon. Turkulaisia taistelijoita siirtyi myös Hankoon, Koivistolle ja Viipurinlahdelle. Siten perinteet liittyvät mm 1. Rannikkodivisioonaan ja Keltaiseen Prikaatiin. TYVENEEN Sotien jälkeen sai rykmentti jälleen 4.12.1944 nimekseen Turun Rannikkotykistörykmentti ja siihen liitettiin Hangon alue sekä koko Pohjanlahti. Vastuualueen leveys oli _ 'mmmamm yli tuhat kilometriä. Ahvenanmaan linnoituslaitteet hävitettiin ja rykmentti osallistui osaltaan raivaustoimintaan. Rykmentin esikunta oli Turussa Parakkikylässä, I Linnakkeisto Korppoossa linnakkeina Utö, Katanpää ja Kuuskajaskari, jossa toimi mm aliupseerikoulu. II Linnakkeisto toimi Hangossa linnakkeina Russarö ja Örö. Puolustusvoimien uudelleenjärjestelyn yhteydessä 1.12.1952 Hangon alueelle muodostettiin itsenäinen joukko-osasto ja II Patteristo perustettiin Uudenkaupungin Janhualle, johon myös sijoitettiin moottoroitu patteri. Rannikkotykistörykmentti 2:ksi nimetyn rykmentin esikunta ja esikuntapatteri siirtyivät Turussa Linnankatu 61:een. 01.01.1957 rykmentti sai jälleen nykyisen nimensä Turun Rannikkotykistörykmentti. Toiminta- ja elinolo- Sotamarsalkka Mannerheimin Laatokan matka 05. 07.08.1934. Vas kenrm Valve, ev Järvinen, Konevitsan luostarin ikumeni Mauriki, sotamarsalkka Mannerheim. TurRtR:n esikuntapäällikkö everstiluutnantti Timo Sario. (kuva 1975/AKi). suhteet rykmentin alueella olivat kauttaaltaan heikohkot, siksi mm moottoroitu patteri liitettiin VaaRPstoon, linnakkeita muutettiin vartiolinnakkeiksi ja toimintaa pyrittiin ylläpitämään parempia aikoja odottaen. Rannikkotykistöhenki ja tykkimiestaito kuitenkin vallitsivat kaikenaikaa. MYÖTÄTUULESSA Vaikeissa olosuhteissa tehty työ ja toimintaedellytysten parantamiseen tähtääviin suunnitelmiin uhrattu tarmo alkoivat näkyä 60-luvun lopulla. Vuonna 1967 I Patteriston keskuspaikaksi tuli Gyltön alue, jolla aiemmin ei sotilaallista toimintaa ollut. Seuraavana vuonna Kuuskajaskariin valmistui uusi kasarmi ja asuinrakennuksia, aliupseerikoulu aloitti toimintansa Janhualla ja vuoden vaihtuessa Örö siirtyi jälleen rykmentille. Koko 1970-luku on ollut kehityksen kautta. Gyltöön on valmistunut ainutlaatuinen luolakasarmi (1970), satama, korjaamo ja uudenaikaisia asuntoja. Utöön huippunykyaikainen monitoimikasarmi ja rivitalot valmistuivat 1977. Vuonna 1969 rykmentille luovutettu Reilan leirialue on saatu toiminnallisesti hyvään tilaan. Sekä alusetta jääajoneuvokalusto on kehittynyt nopeasti rykmentin usein ollessa ensimmäinen vastaanottaja. Henkilöstöti- I/TurRtR:n komentaja maj V Nurmi ja II/TurRtR:n komentaja maj H Kavela. 22 23

lanteen monet puutteet ovat pääosin korjaantuneet. TULEVAISUUS 01.10.1979 voimaanastunut MARO-ratkaisu selkeytti edelleen rykmentin kokonaisjärjestelyä. Aliupseerikoulutus siirtyy Kuuskajaskarin linnakkeelle Janhuan jäädessä vain II Patteriston esikunnan sijoituspaikaksi. Seuraavana kehityskohteena on II Patteriston toimintojen keskittäminen Rauman-Kuuskajaskarin- Reilan alueelle siihen liittyvine rakentamisprojekteineen. Muillakin alueilla jatkuu rakenteellinen kehitys, josta mainittakoon Turussa Latokarin satama-alueen käynnissä oleva rakennustyö. Heti ensi vuosikymmenen alussa Turun Rannikkotykistörykmentti astuu täysin mukaan rannikkotykistön tekniseen harppaukseen taistelukalustonsa osalta. Näin toimintaedellytyksiltään tasavertaisena, osin eturivissä, ainutlaatuisen toimintaympäristönsä haasteena kokeva Turun Rannikkotykistörykmentti on nyt 40-vuotiaana ylpeä perinteistään, tyytyväinen nykypäivään ja toivorikas tulevaisuuden suhteen. (T.S.) Rykmentin uuden lipun naulajaisissa 11.02.1977. Vas; ev Pohjanvirta, ev Kantola, kenrm Karvinen, rva Saara Lipponen (\), kenrl Levo ja Korppoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Rudin Eneberg. Janhuan esikunta- ja kasarmirakennus sekä RSKY:n sotilaskotirakennus. 1RANNIKKOTYKISTÖNJOUKKO-OSASTOT TURUN RANNIKKOTYKISTÖ RYKMENTTI Arkea ja juhlaa Kertausharjoituksissa on rykmentillä välivuosi, eikä harjoituksia pidetty kuin kymmenkunta. Normaaleiden ampumaym. leirien lisäksi rykmentti järjesti LSSl:n suurimman yhteistoimintaharjoituksen, Saaristo 79:n, Uudenkaupungin-Kustavin alueella. Siirtyminen 2-2 koulutusjärjestelmään, sekä reservialiupseerikoulutuksen siirtyminen Uudenkaupungin Janhualta Kuuskajaskariin ovat arkipäivän näkyvimmät koulutustapahtumat rykmentissä. Lokakuussa siirrettiin alusten tukeutuminen Arandasta upouuteen laituriin Latokariin, jonne tulevana vuonna valmistuvat lisäksi satamatoimintojen vaatimat toimisto-, välivarasto- ym. tilat. 10.9. vietettiin rykmentin 40-vuotispäivää. Juhlallisuudet järjestettiin Turussa: paraati, juhla-ateria ja alusesittely Heikkilän kasarmilla sekä iltajuhla upseerikerholla. Marraskuussa vastaanotettiin kauan odotettu Pilot, 30 hengen nopea vene RN-31. Siirrot rykmentistä Ylil Ahola Hannu Ilmari, VaaRPstoon 1.6. Ylil Rekola Hans-Peter, RtK:uun 1.6. Kapt Ruohonen Seppo, SKK:uun 3.9. Ev. Aulaskari Pentti Kalervo Rikhard, PE:aan 1.10. Siirrot rykmenttiin Evl Karvinen Jukka Ilmari, RtK:sta 1.10. Ylennykset Ylönen Timo Robert, kapteeniksi 1.1. Ranki Vesa Väinö Tapani, yliluutnantiksi 1.4. Niemi Rauno Juhani, luutnantiksi 27.3. Tuure Ismo Juha Sakari, luutnantiksi 27.3. Kytökari Esko Juhani, teknikkoluutnantiksi 4.6. Ake Jorma Kalevi, sotilasmestariksi 1.9. Uitto Erkki Stefanus, sotilasmestariksi 1.11. Koli Paavo Pertti, ylivääpeliksi 1.3. af Ursin Christer Henrik, ylivääpeliksi 19.10. Vuori Tapio Antero, vääpeliksi 1.2. Hiltunen Pertti Raimo Hjalmar, vääpeliksi 1.3. Kataja Pasi Emil, vääpeliksi 1.3. Vanha-Rauvola Juha Sakari, vääpeliksi 1.3. Posti Antti Iivo Juhani, vääpeliksi 19.10. Lehtonen Auvo Olavi, vääpeliksi 1.11. Palvelukseen otot Ltn Niemi Rauno Juhani, 27.3. Utöön Ltn Tuure Ismo Juha Sakari, 27.3. Öröön Sottekn Kytökari Esko Juhani, 1.4. Turkuun Ylik Lehtonen Auvo Olavi, 1.3. Kuuskajaskariin Kers Andersson Jari Kalevi, 1.1. Öröön SUOMALAISTA ELINKEINOELÄMÄÄ PALVELEMASSA HAMINAN SATAMASSA HAMINAN LAIVAUS OY PL 16, 49401 HAMINA puh. 54600 telex 5413 hamos sf Erikoisautojen vuokraus ILMAN KULJETTAJAA MATKAILUUN ILLANVIETTOIHIN. PALAVEREIHIN SAUNAILTOIHIN YM. Autot ovat 9- ja 45-paikk. sekä hyvin varustettuja RETKI AUTOVUOKRAAMO O. HEIKKINEN P- 90-288 664 Sirukuja 14 04400 JÄRVENPÄÄ 24 25

Kers Halmet Jorma Sakari, 1.3. Öröön Kers Asteljoki Kaj Viking, 1.3. Öröön Kers Lahti Hannu Juhani, 1.4. Gyltöön Kers Hietakangas Olli Tapio, 1.5. Kuuskajaskariin Kers Hyöky virta Esa Toivo, 1.5. Kuuskajaskariin Kers Salakari Heikki Esa Ilmari, 4.9. Utöön Kers Saarto Kimmo Antero, 22.10. Gyltöön Kers Juntunen Jorma Antero, 5.11. Gyltöön Tstoap Laakso Stina Birgitta Asta, 1.3. Turkuun R-ap Roinne Lea Rita, 1.4. Öröön Viestitt Rönnholm Marita Katariina, 1.5. Turkuun Keitt Piipponen Helka Johanna, 16.8. Utöön Shoit Lindström Doris, 1.10. Utöön Eläkkeelle Sotmest Talasmäki Toivo, 1.1. Tstoap Laurikko Tyyne Helena, 1.3. Erot Vääp Piilinen Risto Markus, 1.1. Vääp Vanha-Rauvola Juha Sakari, 1.11. Kers Virtanen Kari Antero, 1,9. Keitt Sundberg Vieno Marja, 1.7. Shoit Björkman Mirja Katariina, 1.10. Palkitsemiset 4.6. Kapt Blom Thomas-Eric, SVR R Yliv Avikko Reijo Antero, SVR M 1 kr Värv Tolsa Raili Ritva, SVR M 1 Ylik Häkkinen Raimo Kalevi Henrikki, SVR M 2 V-kers Suominen Raimo Aleksi, SVR M 2 Talm Sjölund Rainer Edvin, SVR M 2 Ev Aulaskari Pentti Kalervo Rikhard, sotilasansiomitali Em Setälä Eeva Marjatta, sotilasansiomitali Tkm Oja Heikki Juhani, sotilasansiomitali 11.9. Kapt Siivonen Pertti Juhani, sotilasansiomitali Kursseja käyneet Kapt Lakio Juhani, esiupsk/merisk Kapt Tamminen Aulis, esiupsk/taistk Ylil Rekola Hans-Peter, kaptk/taistk Talltn Kankare Jukka, talpäällk/hkoulk Sotmest Ake Jorma, ltnk/rtk Yliv Ilmanen Tarmo, ltnk/rtk Sotmest Uitto Erkki, mestk/hkoulk Vääp Mäkinen Raimo, mestk/hkoulk Vääp Hiltunen Pertti, PO I/RtK Vääp Kataja Pasi, PO I/RtK Vääp Posti Antti, PO I/ViestiK Vääp Vanha-Rauvola Juha, PO I/HKoulK Vääp Pyykkö Kari, Turun Teknillinen Koulu Kurssilla Kapt Siivonen Pertti, esiupsk/hkoulk Ylil Piispanen Uolevi, kaptk/rtk Yliv Haaparanta Heikki, ltnk/viestik Yliv Laiho Toivo, mestk/merisk Yliv Nummela Jaakko, mestk/esikk Vääp Reinikainen Teppo, mestk/merisk Kers Eskelinen Paavo, PO I/ViestiK Kers Junttila Olli, PO I/RtK Kers Kalliotie Timo, PO I/PionK Kers Korpunen Markku, PO I/SähkötK Kers Raitio Reima, PO I/AseK Kers Sairanen Kari, PO I/AseK TurRtR.lle 7.11. 79 luovutettu Maksi Pilot, R N 31. HANGON RANNIKKO PATTERISTO Pian päättyvän vuoden katsauksena todetaan patteriston henkilöstön piirissä tapahtuneen muutoksia. Palveluksesta ovat eronneet Yliv TKJ Kaunisto ja emäntä HT Nyholm eläkkeelle Yliv PT Loponen muihin elämäntehtäviin Palvelukseen ovat astuneet Ltn:t RS Rautava ja JJ Talsi Kersantit A Haataja, P Luhtasela, P Toiviainen, K Salomaa, H Nuppola, H Heinonen, J Lastunen, L Kautto ja H Palin. Patteristosta ovat siirtyneet Maj HPK Rinne RtK:uun Kapt VKA Lange LUudSp E: aan Kapt SS Tiusanen PE:aan Ltn MT Kopra SlRtR:iin Teknltn JMT Korhonen Rt- K:uun Ylennykset Puolustusvoimien piirissä huomiota saaneita Pakkasenkestäviä LÄMPÖPUKUJA myös siviilikäyttöön, saatavana postitse suoraan tehtaan varastosta TUKKU-TUOTE OY 03250 OJAKKALA p. 913-71342 tai 913-71357 Teknikkoluutnantiksi JMT Korhonen, JVT Kylliäinen ja VA Tomperi Ylivääpeliksi TE Hahtola ja MJ Montonen Vääpeliksi RM Heinonen, MJ Muntola, PT Hietamies, AJ Nykänen, MK Saarinen, ÖA Tuomaala, POE Ojala ja MAT Purtola. Hangon rannikkopatteristo kiittää rannikkotykistön joukko-osastoja yhteistoiminnasta ja toivottaa lehtemme lukijoille joulurauhaa ja menestystä tulevan vuoden toimissa. TV VAASAN RANNIKKO PATTERISTO Patteriston 27. toimintavuosi on ollut varsin myönteinen. Parin edellisen vuoden pahimmat haittatekijät, polttoaineen ja koulutusmäärärahojen niukkuus, eivät ole olleet tänä vuonna esteenä koulutuksen suunnitellulle toteuttamiselle. Kesän päätapahtumaksi muodostui puolustusvoimien yleisurheilumestaruuskilpailujen järjestäminen elokuussa Vaasassa. Tehtävä oli erittäin vaativa. Asiantuntijoiden mukaan patteristo selvisi järjestelyistä kiitettävästi. MARO-ohjelma kosketteli VaaRPstoa melko vähäisesti. Näkyvintä oli RAuK:n muuttuminen 4. Patteriksi, jossa Joutseno Pulp Osakeyhtiö Lohjan tehtaat 26 27

annetaan edelleen ryhmänjohtajakoulutusta. Parhaista urheilusaavutuksista mainittakoon yliv P Jaakolan voittama puolustusvoimien mestaruus suunnistuksessa (sarja yli 45 v), kers R Keiskin 1. sija 5000 m:llä, 2. sija 1500 m:llä ja 4000 m:n maastojuoksussa pv:n yleisurheilumestaruuskilpailussa sekä VaaRPston saavuttama 4. sija partiosuunnistuksessa pvm suunnistusmestaruuskilpailuissa Ylämyllyllä. Henkilöasiat Patteriston huoltopäällikkö, kapteeni Eero Juhani Linnavesi, poistui joukostamme kuoleman kautta 15.9.1979 vaikean sairauden murtamana. Kapt Linnavesi ehti palvella patteristossa 13 vuotta, josta 7 vuotta huoltopäällikkönä. Patteristo suree pidetyn palvelustoverin ennenaikaista poislähtöä. Ylennykset Yliluutnantiksi on ylennetty ltn J-E Juslin sekä sotilasmestariksi yliv K Jokiaho. Siirrot Patteristosta ovat siirtyneet yliv N Nyman RovSpE:n, ylil R Reponen ja vääp H Iso- Somppi Rannikkotykistökouluun, sotmest J Rantala PohmSlE:n ja sottekn J Äijö siviilitehtäviin. Patteriston riveihin ovat astuneet, vänr P Salo, ltn S Kinnarinen Kadettikoulusta ja ylil H Ahola Turun Rannikkotykistörykmentistä. Kurssit Päällystöopistosta valmistuivat tammikuussa ylik H Annola, ylik H Franssi ja ylik T Kurki. Meripuolustuksen esiupseerikurssilta palasi huhtikuussa kapt M Pääkkönen. Elokuussa päättyneellä kt:n kapteenikurssilla oli oppilaana ylil R Reponen. Parhaillaan ovat rt:n kapteenikurssilla ylil H Ahola, ylil H Ahonen ja ylil H Luukkonen. Kt:n vastaavalla kurssilla opiskelee ylil I Suoraniemi. Aselajimme luutnanttikurssilta palasivat heinäkuussa sotmest K Jokiaho ja vääp H Iso-Somppi ollen kurssinsa kärjessä. Huollon mestarikurssin ovat käyneet yliv R Luukkonen ja yliv M Pöytälaakso. Esikuntamestarikurssia päättelee vääp P Arola. OY LM ERICSSON AB i On kehittänyt uuden kenttäpuhelimen Suomen puolustuslaitoksen käyttöön. Puhelin täyttää kaikkine erikoistoimintoineen puolustuslaitoksen vaatimukset. Ominaisuuksista mainittakoon - elektroninen soittogeneraattori - pieni virrankulutus - kotelo tukevaa painevalua - 3 kpl 1,5v sauvaparistot, koko EC R 20 - koko 290 x 130 x 100 mm - paino alle 3 kg OY LM ERICSSON AB 02420 Jorvas, puh. 90-2991 UUDENKAUPUNGIN VENEVEISTÄMÖ LKRUSBERG 23500 UUSIKAUPUNKI PUHELIN 922-2256 28

IVO\ pitääpyörät pyörimässä, IVO pyrkii turvaamaan luotettavan ja häiriöttömän sähkön tuotannon ja jakelun kaikissa olosuhteissa. Mahdollisimman korkeatasoisilla tuotantolaitoksilla ja hyvällä ammattitaidolla edistämme näiden tavoitteiden toteuttamista. Turvautumalla mm. ydinenergiaan pyrimme myös tasapainottamaan ulkomaankauppaa ja antamaan rakentavan panoksen kansantalouden hyväksi. IVO pitää pyörät pyörimässä. Kaatuneitten Omaisten Liitto ADRESSIPALVELU IMATRAN VOIMA OY Puhelin 90-665543 SUOITlEn SOKERI VAASAN TEHDAS VAASA 30 31

BOFORS - tehokkaaseen puolustukseen V A M M A S höylää poraa * kaivaa V 57 mm tykki ^^^^^^^^^^^ VAMMASKOSKEN TEHDAS 38201 VAMMALA PUH 932-1 221 Osta ja lue laahaa ^aas^s&a - miehet kertovat Tilaajapalvelu puh. 692 4061-670 272 Jämerää kertomusta sotiemme tositilanteista, joista historiankirjat tietävät vain seuraukset.,t> i BOFORS IB" PUOLUSTUSTARVIKKEITA OY SUOMEN BOFORS AB PL 8, 00371 HELSINKI 37 PUH. 90-553166 Ö KOTIMAINEN NAAMIOINTIVERKKO 28 K sekä ilmaettä pintamaalin torjuntaan YHTEISTOIMINNASSA PUOLUSTUSVOI MIEN KANSSA KEHITETTY TURO O/Y MUOVITEHDAS 33

Kuljetusliike ILMARI LEHTONEN OY Rovaniemi, Puh 991-16340 Winha on vahva vetäjä K-maatalouskeskuksef ja -kaupat aktyo N\ Vuo Suomalaisen kirjoittajan kokemaa vallankumousajan Chilessä Seija Molina KOLME VUOTTA CHILESSÄ Seija Molina kuvaa koskettavasti Santiagon slummialueen nuorten ja vanhojen asukkaiden kohtaloita, Laupiaan samarialaisen seurakunnan syntymistä heidän keskuuteensa ja Chilen vallankumousta sellaisena kuin hän sen koki. 150 s., ovh sid. 39,- KIRJANELIÖ mielestäsi T-osatja kjrhatyö T-liitospora tyyppi 50 valmistaa kädenkäänteessä putkeen kaulustamalla haaroitusaukon. Ja valmis haaroitus täyttää ankarat laatuvaatimukset. Voit siis unohtaa T-osat. Mu 'huomattava työn-ja ajansäästö. laskea hyväksesi. Ja jos tähtäät parhaaseen mad virtaustulokseen, käytä apunasi rnuotoleikkuria. Se muotoilee ha pään ja painaa pysäytysnastat, jotl /muista ' aina liseen rikkalutken säätävät haaraputken täsmälliseen syvyyteen. T-liitospora tyyppi 50:ntyöskentelyalue: 010...54 mm:n haaroitusaukot teräs- ja kupariputkiin. Muotoleikkurin toiminta-alue: 010...42 mm:n kupariputket Lisätiedot ja tilaukset LARIKKA Salmikatu 1,65200 Vaasa 20 Puhelin: 961-110 777, telex: Rahko SF74122 Kuljetamme tavaraa päivittäin seuraavilla linjoilla: HELSINKI - ROVANIEMI - KEMIJÄRVI - OULU - ROVANIEMI - KEMIJÄRVI Ajoon saatavana myös: - LAVETTI - PYÖRÄKUORMAAJIA - MOBIILINOSTUREITA 7 tn, 30 tn - AUTONOSTURI 45 tn 34 35

# Keittiökalusteet # Parketit # Sisustuslevyt Kannattaa laskea mitä kuljetukset maksavat # Paneelit # Sahatavarat Suoritamme rakennuslevyjen MÄÄRÄMITTASAHAUSTA Oma kuljetuskalusto ei aina ole edullisin. Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kuljetuspalvelu tulee halvemmaksi. Mikäs pakko Sinun on tyytyä vakioratkaisuihin... Tulkaa tutustumaan näyttelyymme Avoinna myös lauantaisin 9 13. Kirkkonummen Puh. asemalla 2987161 Puupiste KTK-kuljetuksia käyttäen maksatte vain tehdystä työstä. KTK-kuljetukset tarjoavat myös monipuoliset kaluston valintamahdollisuudet. KTK-toimintapisteitä on ympäri maan - kaikkiaan yli 147 paikkakunnalla. Yhteensä 8000 erilaista kuorma-autoa. KTK-kuljetusyhtymien valtakunnallisena keskusjärjestönä toimii KKL KULJETUSKESKUSTEN LIITTO RY Nui amieslentie 5 C 00400 HELSINKI 40 & 57 OS 40 KKL kun tarvitsette tietoja KTK-yrityksistä TAIDESALONKI BACKSBACKA Bulevardi 3 Helsinki Herrala-taloista löydät mieleisesi. Hae uusi esite lähimmästä K-raudasta. AALTOPALKKI OY 16500 HERRALA PUH. 918-840791 PORAHUOLTO OY Aurapalvelusta kaikki perheen vakuutukset elämisen ja olemisen turvaksi. M AURAPALVEUJ AURAYHTIÖT Trikoo- ja neuletehdas PUHAKKA OY LAHTI Puhelin 918-339 933 Olemme kehittäneet uuden kotimaisen käsikäyttöisen Kallioporakoneen Merkki Termit 68 A Hinta 5250,- Soveltuu myös erinomaisesti maanporaukseen Porahuolto Oy Suotie 43 04310 Vantaa Puh. 90-244841 578700/Mainostarvikkeet Mainospaperit, Pilot-kynät ja tussit, LB-text-tussit ja kynät, Alkor-kontaktimuovit, Polar-kiinnitystarrat KKL-Import Oy Pajuniityntie 3 00320 HKI 32 Puh. 90-578700 36 37

VERIPALVELU TARVITSEE SINUA Älä siis viivyttele, sillä SINUN veresi voi pelastaa elämän TÄHTÄIMESSÄ Northrop KD2R-5 maalikone Northrop on valmistanut miehittämättömiä maalikoneita jo vuodesta 1934 KD2R-5 koneita on käytössä 20 maassa Northrop on valmistanut jo yli 70.000 konetta oy MACHINE TOOL co PÄAKONTTOR MAC-TUOTANTO, HUOLLOT JA NOUTOMYYNTI KESKUSVARASTO MYYNTINÄYTTELY MYYNTINÄYTTELY HÄMEENTIE 105 00550 HELSINKI 55 VAIHDE 90-717 488 TELEX 124809 mac sf VALURAUDANTIE 1 00700 HELSINKI 70 VAIHDE 90-371 055 05400 JOKELA VAIHDE 914-82 061 LÄNSIPUISTO 16 28100 PORI 10 PUH. 939-36 128 SAMMONKATU 60 B 33540 TAMPERE 54 VAIHDE 931 614 550 VERI PALVELU M ERKKI - TERVEEN IHMISEN MERKKI SUOMEN PUNAISEN RISTIN VERIPALVELU bs rantiimpm monien mahdollisuuksien kokous- ja lomahotelliketju RANTASIPI OY Keskusvaraamo PL 210 40101 Jyväskylä puh. 941-10690 HOTELLI I nimmpi ikituurit hyvinkää HYVINKÄÄ 39