Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte. Sen tekijä osoittaa, että hän hallitsee keskikokoisen tieteellisen dokumentin tekemiseen vaadittavat tiedot ja taidot. Tutkielmassa seurataan sääntöjä, jotka sekä gradun kirjoittaja että lukija tuntevat. Sääntöjen avulla tutkielman sanoma välittyy kirjoittajalta lukijalle ilman moniselitteisyyttä. Yleistä tarinointia gradusta 2 1
2. Tutkielman rakenne Tutkielma rakentuu viidestä osasta: Tiivistelmästä, jossa kerrotaan yhdellä sivulla, mitä tutkielmassa käsitellään. Johdannosta, jossa kerrotaan 2-3 sivulla tutkielman ongelmakenttä ja yleinen rakenne. Teoriaosasta, jossa esitellään tutkielman ymmärtämiseksi vaadittava teoria. Omasta kontribuutiosta, jossa esitetään tutkielman eteen tehty oma tutkimus ja siitä saadut tulokset. Yhteenvedosta, joka kokoaa edellisten lukujen oleelliset kohdat yhteen ja päättää tutkielman. Yleistä tarinointia gradusta 3 Lähteet Ennen tutkielman aloittamista etsitään alan tieteellisestä kirjallisuudesta aiheen kannalta oleelliset lähteet. Graduun tarvitaan noin 40 lähdettä tai enemmän. Lähteistä noin 2/3 on lehtiartikkeleita ja konferenssijulkaisuja. Lopuista 1/3 lähteestä noin 2/3 on alan ammattikirjoja. Loput lähteet ovat teknisiä raportteja ja www-sivuja. Oppikirjat ja toisten kirjoittamat tutkielmat (väitöskirjoja lukuunottamatta) ovat huonoja lähteitä. Kurssien luentomuistiinpanot eivät kelpaa lähteiksi. Yleistä tarinointia gradusta 4 2
Sisällysluettelo Lähteiden haun jälkeen on aika kirjoittaa sisällysluettelo. Sisällysluetteloon tulevat Pääluvut ja ensimmäisen tason aliluvut Kustakin pää- ja aliluvusta tulee mukaan luvun arvioitu pituus, luvun sisältö ranskalaisin viivoin ja mielellään luvussa käytettävät lähteet (ei pakollinen). Lukuja ei vielä kirjoiteta auki. Pelkkä sisällön kuvaus riittää. Täydellinen lähdeluettelo Lähdeluettelo sisältää kaikki ne lähteet, joihin kirjoittaja on aikeissa viitata tutkielmassa. Lähteitä voi toki tulla myöhemmin lisää tai poistua listalta, mutta suurin osa tässä vaiheessa listatuista lähteistä pysyy mukana. Yleistä tarinointia gradusta 5 Tutkielmasuunnitelma Kun ohjaaja on hyväksynyt sisällysluettelon, on aika kirjoittaa tutkielmasuunnitelma. Tutkielmasuunnitelmaan kirjoitetaan johdanto ja teorialuvut auki. Vasta tutkielmasuunnitelman hyväksymisen jälkeen kirjoitetaan oma kontribuutio ja yhteenveto. Tiivistelmä kirjoitetaan viimeiseksi. Yleistä tarinointia gradusta 6 3
Tiivistelmä Tiivistelmäsivu sisältää seuraavat osat: työn bibliografiset tiedot, työn otsikko, tekijän nimi, julkaisupaikan tiedot, julkaisuajankohta ja sivumäärä tiivistelmätekstin, tiheluokat ja avainsanat. Tiivistelmäteksti on lyhyt selvitys kirjoituksen tärkeimmästä sisällöstä: mitä on tutkittu, miten on tutkittu ja mitä tuloksia on saatu. Yleistä tarinointia gradusta 7 Johdanto Johdanto kertoo työn aihepiiristä ja ongelmakentästä. Se kuvaa työn kohdetta laajempaa maailmaa ja työn kuulumista siihen. Tutkielmassa johdannon pituus on 2-4 sivua. Siitä noin puolet kuvaa ongelmakenttää ja puolet työn rakennetta. Johdanto sisältää lyhyessä yleistajuisessa muodossa tutkielman aihepiirin ja käsitellyn asian yleiskuvauksen. Johdannon jälkeen lukija voi päätellä, haluaako hän syventyä asiaan tarkemmin lukemalla koko tutkielman. Yleistä tarinointia gradusta 8 4
Teorialuvut Tutkielman teorialuvuissa käsitellään sellaista tutkielman aihepiiriin kuuluvaa teoriaa, joka lukijan täytyy ymmärtää voidakseen lukea tutkielman loppuosan. Lukijalla oletetaan olevan tietojenkäsittelytieteessä LuK-tutkinnon suorittaneen henkilön tiedot ja taidot. Hyvässä teorialuvussa on selkeä juoni, joka johtaa kohti seuraavaa teorialukua. Kaikkien teorialukujen yhteinen juoni johtaa kohti oman kontribuution lukuja. Yleistä tarinointia gradusta 9 Teorialukujen riskit Koska teorialuvuissa on paljon viittauksia, luvuista tulee helposti luettelomaisia ja töksähtäviä. Hyvässä teorialuvussa on punainen lanka, joka on selvä sekä kirjoittajalle että lukijalle. Joskus kirjoittajat viittaavat teorialuvuissa yhteen tai kahteen lähteeseen. Tuloksena on näiden lähteiden referaatti, mikä ei ole tutkielman teorialukujen tarkoitus. Vaikka teorialuvut perustuvat alan julkaisuun teoriaan, niiden tulee olla kirjoittajan omaa tekstiä. Jos teorialukuja ei ole rajattu huolellisesti, ne saattavat paisua yli aihepiiristä. Tällöin teorialuvuista tulee pinnallisia: kaikesta kirjoitetaan vähän, mutta mistään ei kirjoiteta kunnolla. Hyvä teorialuku on yhtenäinen, syvällinen ja helppolukuinen. Teorialuvuissa on oltava tarkkana teoreettisen tason kanssa. Joskus kirjoittajat referoivat aihepiirin kurssimateriaalia tai kirjoittavat alan standardeista. Luvuissa käsitellään alan tutkittua ja julkaistua tieteellistä teoriaa. Www-sivut, tekniset raportit, oppikirjat, manuaalit ja kansainväliset standardit eivät riitä. Yleistä tarinointia gradusta 10 5
Oma kontribuutio Oman kontribuution luvut ovat tutkielman tärkein osa. Hyvä oma kontribuutio korvaa teorialukujen virheitä, mutta edes erinomainen teoriaosuus ei korvaa huonoa kontribuutiota. Osa tutkielmista on ns. kirjallisuusgraduja, joissa oman kontribuution osuus on pieni tai puuttuu kokonaan. Näistä tutkielmista on hyvin vaikea saada hyvää arvosanaa. Yleistä tarinointia gradusta 11 Lisää omasta kontribuutiosta Oma kontribuutio on kuvattu sellaisella tarkkuudella, että lukija voi sen perusteella vetää omat johtopäätöksensä. Jos kontribuutio on kuvattu hyvin, lukijan johtopäätökset voivat erota kirjoittajan johtopäätöksistä. Jos kontribuutio on kuvattu huonosti, lukija ei voi päätellä, miten kirjoittaja on päätynyt saavuttamiinsa lopputuloksiin. Yleistä tarinointia gradusta 12 6
Oman kontribuution rakenne Oma kontribuutio rakentuu yleensä kolmesta luonnollisesta osasta: Ympäristön esittely kertoo, minkälaisessa ympäristössä oma kontribuutio tehdään tai sen on tarkoitus toimia. Esimerkiksi koejärjestelyn kuvaus on ympäristön esittelyä. Tutkimuksen teko sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen tehdystä tutkimuksesta ja siitä saadut tulokset. Kuvauksen täytyy olla sellaisella tasolla, että lukija voi halutessaan toistaa tutkimuksen. Tulosten analyysi sisältää tuloksista tehdyn analyysin kuvauksen ja analyysista tehdyt johtopäätökset. Tämä luku on tutkielman maali. Täällä listatut tulokse kertovat lukijalle, miten hyvin tutkielman esittelemä työ on onnistunut ja mitä hyötyä siitä on ollut. Oma kontribuutio voi sisältää edellistä enemmän tai vähemmän lukuja. Luvut jakaantuvat usein luonnollisella tavalla alilukuihin. Yleistä tarinointia gradusta 13 Yhteenveto Yhteenveto on yleensä tutkielman heikoiten kirjoitettu luku. Se on kuitenkin yhtä tärkeä kuin muut luvut. Hyvä yhteenveto sisältää tiiviissä muodossa, mitä tutkielmassa on käsitelty. Yhteenvedossa ei tule uutta tietoa, vaan siellä kerrataan jo esiteltyä asiaa. Tavallista arvokkaamman yhteenvedon saa aikaan kommentoimalla työn tulosten arvoa ja tulevaisuudennäkymiä. Väitteet tulee kuitenkin perustella huolellisesti. Laiska lukija lukee vain johdannon ja yhteenvedon. Näiden lukujen kannattaa olla erityisen hyviä. Yleistä tarinointia gradusta 14 7
4. Tieteellisen tekstin kielioppia Tieteellisestä tekstissä suomen kielessä on suora sanajärjestys. Joka kerta, kun tästä säännöstä poiketaan, poikkeuksesta pitää kysyä lupa ohjaajalta! Suomen kieli on täynnä hienoja päätteitä, kuten -kin, -kaan, ja kään. Näille on käyttöä, mutta usein tieteellisessä tekstissä näitä ei tarvita. Yleistä tarinointia gradusta 15 Lisää kielioppia Konditionaali on yleensä tieteellisessä tekstissä turha. Konditionaali on yleensä anteeksipyyntö: luulisin, että asia on näin, mutta en ole varma. Ilman konditionaalia tekstistä tulee jämäkämpää ja vaikuttavampaa. Monitasoiset sivulauseet tekevät tekstistä raskaslukuista. Yleensä yksitasoinen sivulause riittää. Syvemmät sivulauserakenteet voidaan aina pilkkoa useaksi virkkeeksi. Yleistä tarinointia gradusta 16 8
Vielä kielioppia Älä katko päälausetta sivulauseella: Se osa prosessiamme, joka tuotti eniten työtä, oli testitapausten kirjoitus. Tällainen tyyli on raskasta luettavaa, koska lukijan ajatus keskeytyy sivulauseessa. Edellisen voi kirjoittaa paremmin näin: Eniten työtä tuottanut osa prosessiamme oli testitapausten kirjoitus. Englantia ei voi kääntää sanasta sanaan suomeksi. Tuloksena saadaan huonoa kieltä ja kömpelöitä ilmaisuja. Yleistä tarinointia gradusta 17 Ja kielioppia Tästä johtuen on huonoa kieltä. Oikea muoto on tämän johdosta. siten, että on huonoa kieltä. Oikea muoto on sellainen, että. omata on huonoa kieltä. Omata viittaa omistukseen, joten sopiva omistaa-verbin synonyymi on parempi. myös on usein huonoa kieltä. Myös viittaa listaan: Minulla on auto. Minulla on myös kissa. Yleistä tarinointia gradusta 18 9
Edelleen kielioppia Tieteellisessä tekstissä ei käytetä lyhenteitä. Ainoa poikkeus on et al. eli et alii = ja muut. Myös tämän voi korvata kirjoittamalla ja kumppanit. Tutkielmassa ei ole listoja. Listoista tulee helposti vaikutelma, että työ on kesken. Joissain äärimmäisen harvinaisissa tilanteissa voidaan käyttää listoja. Tällöin lista on voitava lukea kuten suora teksti. Yleistä tarinointia gradusta 19 Yhteenveto Tutkielman kirjoittaminen vaatii paljon työtä, joten sitä ei kannata tehdä yhtään vaikeammaksi kuin se jo on. Kun seuraat tässä esitelmässä annettuja neuvoja, niin puhut samaa kieltä lukijan kanssa. Kuuntele ohjaajaasi, niin voit keskittyä asiaan muotoseikkojen sijaan. Yleistä tarinointia gradusta 20 10