EMN FOCUSSED STUDY 1/2012

EMN FOCUSSED STUDY 1/2012 Misuse of the Right to Family Reunification: marriages of convenience and false declarations of parenthood National Contribution from Finland

2 EMN FOCUSSED STUDY 1/2012 Misuse of the Right to Family Reunification: marriages of convenience and false declarations of parenthood National Contribution from Finland ISBN 978-952-5920-18-5 (PDF) The EMN has been established by Council Decision 2008/381/EC and is financially supported by the European Commission. The objective of the EMN is to meet the information needs of Community institutions and of Member States authorities and institutions by providing up-to-date, objective, reliable and comparable information on migration and asylum, with a view to supporting policymaking in the European Union in these areas. The EMN also serves to provide the general public with such information. Overall responsibility: Senior Adviser Riikka Asa (National Contact Point Finland) Head of Section Kielo Brewis (National Contact Point Finland) Available from: European Migration Network Finnish Immigration Service Panimokatu 2a FI-00580 HELSINKI, Finland + 358 71 873 0431 emn@migri.fi www.emn.fi www.emn.europa.eu

3 Table of contents Top-line Factsheet (National Contribution) 4 National legislative framework and definitions 5 The situation in Finland 17 Available statistics, data sources and trends 33 Summary and conclusions 38

4 Disclaimer: The following responses have been provided primarily for the purpose of completing a Synthesis Report for the above-titled EMN Focussed Study. The contributing EMN NCPs have provided information that is, to the best of their knowledge, up-to-date, objective and reliable within the context and confines of this study. The information may thus not provide a complete description and may not represent the entirety of the official policy of an EMN NCPs Member State. Top-line Factsheet (National Contribution) National Contribution Overview of the National Contribution drawing out key facts and figures from across all sections of the Study, with a particular emphasis on elements that will be of interest to policymakers. Marriages of Convenience: The spouse of a person residing in Finland can be issued a residence permit on the basis of family ties if the conditions for issuing a residence permit, pursuant to the Aliens Act, are met. A legalised marriage certificate must be presented as evidence of the marriage. Under the Aliens Act, a registered partnership between same-sex partners is comparable to a marriage. The Finnish Aliens Act does not contain a definition of a marriage of convenience. Pursuant to Section 36 of the Aliens Act, a residence permit may be refused if it is evident that the marriage reported in the application has been registered for the purpose of circumventing the regulations governing residence permits. Decisions on residence permit applications involving a marriage of convenience are made on the basis of European Council Resolution 97/C/382/01 concerning marriages of convenience. The motive for a marriage of convenience may involve any benefit received through marriage, such as a fancy last name or preferential tax treatment. From the perspective of immigration law, the motive for a marriage of convenience is to obtain a Finnish residence permit. Marriages of convenience are formally competent marriages from the standpoint of marriage law. A residence permit issued to an alien who has entered into a marriage for the purpose of circumventing the regulations on entry into the country can be cancelled. Under the Penal Code of Finland, such a person may also be sentenced to pay a fine or imprisonment for a violation of the Aliens Act, arrangement of illegal immigration (including the aggravated form), counterfeiting, giving false statements in official proceedings, a registration offence and/or providing false documents to a public authority. There are no accurate and official statistics on suspected marriages of convenience prior to November 2010. On 8 November 2010, the Finnish immigration administration adopted an electronic case management system (UMA), which allows the recording of statistics on marriages of convenience. The Finnish Immigration Service estimates the number of negative decisions on residence permits on the grounds of suspected marriages of convenience to be 250 per year. False declarations of parenthood are not defined in the Finnish Aliens Act. Pursuant to Section 36 of the Aliens Act, a residence permit may be refused if it is evident that the family ties specified in the application have been reported for the purpose of circumventing

5 the regulations governing residence permits. There have been numerous problems in Finland related to residence permit applications on the basis of family ties involving foster children. False declarations of family ties are often related to attempts to move from conditions of poverty to a higher-income life. The phenomenon may also involve trafficking in human beings. Also worth mentioning is the anchor child phenomenon, which involves sending an unaccompanied child to Finland to apply for asylum with the intention of subsequently applying for residence permits for the child s family members on the basis of family ties. The possibility of trafficking in women and children must also be taken into consideration in the case of foster children. Official statistics concerning false declarations of parenthood are not available. National legislative framework and definitions National Contribution How are concepts of marriage and the family defined and understood in your Member States in the laws and regulations relating to family reunification?? E.g. do concepts of marriage cover civil partnerships, same-sex marriage, cohabitation, etc.) please refer to any specific pieces of legislation and relevant Articles. In Finland, the preconditions for issuing a residence permit to a family member are linked to the status of the sponsor residing in Finland. The sponsor s status in Finland also determines whether the income requirement applies in the residence permit decision and the type of residence permit to be issued (temporary/continuous residence permit). Marriages are governed in Finland by the Marriage Act. The Marriage Act (234/1929, amended 1226/2001) contains provisions on the recognition of foreign marriages. Under the favor matrimoni principle, there are no strict restrictions on the competence of foreign marriages in Finland. The public interest concerning a marriage is generally not significant enough to not recognise a legal relationship that is competent in another country. Nevertheless, under Section 139, Paragraph 2 of the Marriage Act (1226/2001), a provision in the law of a foreign state shall be disregarded if its application has an outcome that is contrary to Finnish public policy. This provision and the ordre public principle are applicable in cases in which a foreign marriage is competent in another country, but recognising it as competent in Finland would be contrary to the fundamental values that our public policy reflects and upholds (marriages entered into when one of the spouses is under the age of 16, or marriages involving polygamy). The definition of a family member in the context of family reunification is included in Section 37 of the Aliens Act. The definition of a family member is not restricted to persons who have entered into marriage and the scope of application is thus broader than that of the Marriage Act (1929/234). The definition of a family member Pursuant to Section 37 of the Finnish Aliens Act, the spouse of a person residing in Finland, and unmarried children under 18 years of age over whom the person residing

6 in Finland or his or her spouse has guardianship are considered family members. If the person residing in Finland is a minor, his or her guardian is considered a family member. A person of the same sex in a nationally registered partnership is also considered a family member. Persons living continuously in a marriage-like relationship within the same household regardless of their sex are comparable to a married couple. The requirement is that they have lived together for at least two years. This is not required if the persons have a child in their joint custody or if there is any other weighty reason for it. An unmarried child under 18 years of age who is in the de facto care of his or her guardian and requires de facto care on the date on which the decision on the residence permit application is made, but whose guardianship relationship with the parent has no official evidence (foster child) is comparable to children referred to in Paragraph 1 above. Considering such foster children to be comparable to biological children in the residence permit process further requires reliable evidence of the child s prior guardians being deceased or having gone missing and of the child having had a de facto guardianship relationship with the sponsor or his or her spouse prior to the sponsor entering Finland. If the sponsor is a foster child residing in Finland, considering foster family members comparable to biological family members requires reliable evidence of there having been a de facto guardianship relationship prior to the sponsor entering Finland. The preamble to the Aliens Act (Government Bill 28/2003) is based on the principle that the definition of a family member covers the members of the nuclear family, in line with the Finnish concept of family. The definition of family members in the Aliens Act therefore does not fully correspond with the definition of a family member as perceived by persons from different cultures. The definition of the nuclear family pursuant to Section 37 of the Aliens Act is considered to be in line with the provisions on the right to respect for private and family life contained in Article 8 of the European Convention on Human Rights. The definition of a family member is broader in the context of a family member of an EU citizen or a person comparable to an EU citizen. Section 154 EU citizens family members The following persons are considered family members of an EU citizen: 1) his or her spouse; 2) his or her descendants who are under 21 years of age or dependent on him or her, and the descendants of similar status of his or her spouse; 3) his or her direct relatives in the ascending line who are dependent on him or her, and relatives of similar status of his or her spouse. If the EU citizen living in Finland is a minor, his or her guardian is considered a family member. In the application of this Chapter, persons living continuously in a marriage-like relationship in the same household regardless of their sex are comparable to a married couple if they have lived in the same household for at least two years. In the application of this Chapter, the relationship between them is comparable to a marriage. However, the requirement of living together for at least two years does not apply if the persons living in the same household have a child in their joint custody or if there are other weighty reasons for it. Other relatives are treated in the same manner as family members of EU citizens, regardless of their citizenship, if: 1) the relative is, in the country of departure, dependent on an EU citizen who has the primary right of residence, or the relative lived in the same household with the EU citizen in question; or

7 2) serious health grounds absolutely require the EU citizen in question to give the relative personal care. An application for a residence permit on the basis of family ties must be filed by the applicant himself/herself. Under Section 3, Paragraph 1, Subparagraph 15 of the Finnish Aliens Act, a sponsor means a person residing in Finland whose residence is the basis for applying for a residence permit on the basis of family ties for a family member abroad. Foster child: Under Section 37, Paragraph 3 of the Finnish Aliens Act (549/2010), an unmarried child under 3 years of age who is in the de facto care of his or her guardian and requires de facto care on the date on which the decision on the residence permit application is made, but whose guardianship relationship with the parent has no official evidence (foster child) is comparable to children referred to in Paragraph 1. Considering such foster children to be comparable to biological children in the residence permit process further requires reliable evidence of the child s prior guardians being deceased or having gone missing and of the child having had a de facto guardianship relationship with the sponsor or his or her spouse prior to the sponsor entering Finland. If the sponsor is a foster child residing in Finland, considering foster family members comparable to biological family members requires reliable evidence of there having been a de facto guardianship relationship prior to the sponsor entering Finland. Other relative: Relatives that are not part of the nuclear family may be issued a Finnish residence permit on the basis of family ties under exceptional circumstances. The term other relative is used to refer to such persons in the Aliens Act. However, a residence permit may be issued to other relatives on the basis of family ties only in cases in which the sponsor is a Finnish citizen or a foreign national holding a residence permit on the grounds of being a refugee or needing international protection or temporary protection. The term other relative is not defined in the Aliens Act or the preamble to the Aliens Act. The following relatives are examples of other relatives: the parents of an adult; the sibling of a minor who is also a minor and resides in a country other than Finland, has no legal guardian or has a different guardian from the minor residing in Finland; the unmarried sibling of an adult and the minor children of a deceased brother or sister. The definition of other relative of a person residing in Finland does not extend to the parents of his or her spouse or other relatives of his or her spouse. Requirements for entry, Section 11 of the Aliens Act Aliens may enter Finland if: 1) they hold a required valid travel document that entitles them to cross the border; 2) they hold a required valid visa, residence permit or residence permit for an employed or self-employed person, unless otherwise provided by European Community law or any agreement binding on Finland; 3) they can, if required, produce documents which indicate the purpose of their intended stay and prove that the requirements for entry are met, and they can prove that they have secure means of support, considering both the projected length of their stay and their return to the country of departure or transit to a third country to which they are certain to be admitted, or that they can legally acquire such funds; 4) they have not been prohibited from entering the country; and 5) they are not considered a danger to public order, security or health or Finland s international relations. Under Section 35, Paragraph 1 of the Aliens Act, a requirement for issuing a residence permit is that the alien has a valid travel document. However, a residence permit may be issued even if the alien does not have a valid travel document if the permit is issued under

8 Section 51, 52, 52a, 87, 88, 88a, 89 or 110. Pursuant to Section 134 of the Aliens Act, alien s passports may be issued to aliens residing in Finland if the alien cannot obtain a passport from the authorities of his or her home country, if he or she has no citizenship or if there are other special reasons for issuing an alien s passport to him or her. Residence permit applicants are required to present a travel document or an explanation of why they are unable to obtain a travel document Persons applying for asylum in Finland are not exempted from this provision Section 36 of the Aliens Act: General requirements for issuing residence permits A residence permit may be refused if the alien is considered a danger to public order, security or health or to Finland s international relations. Endangering public health does not, however, prevent the issuing of an extended permit, if the requirements for issuing a permit are otherwise met. Endangering international relations does not, however, prevent the issuing of a residence permit on the basis of family ties or issuing a residence permit to an alien who has been issued with a long-term resident s EC residence permit by a Member State of the European Union. A residence permit may be refused if there are reasonable grounds to suspect that the alien intends to evade the provisions on entry into or residence in the country. A residence permit on the basis of family ties may be refused if there are reasonable grounds to suspect that the sponsor has obtained his or her residence permit by circumventing the rules on entry or residence by providing false information regarding his or her identity or family relationships. Section 39: Requirement for means of support when issuing a residence permit Issuing a residence permit requires the alien to have secure means of support unless otherwise provided in this Act. In individual cases, an exemption may be made from the requirement for means of support if there are exceptionally weighty reasons for such an exemption or if the exemption is in the best interests of the child. The requirement for means of support is not applied if a residence permit is issued under Chapter 6, unless Section 114, Paragraph 4 stipulates otherwise. (11.6.2010/549) An alien s means of support are considered secure at the time the alien s first residence permit is issued, if the alien s residence is financed through gainful employment, pursuit of a trade, pensions, property or income from other sources considered normal so that the alien cannot be expected to become dependent on social assistance referred to in the Act on Social Assistance (1412/1997) or on other similar benefits to secure his or her means of support. Social security benefits compensating for expenses are not regarded as such a benefit. When issuing extended permits, the alien s means of support shall be secure as provided in subsection 2, provided, however, that temporary resort to social assistance or other similar benefit securing the alien s means of support does not prevent the issue of the permit. The applicant shall submit to the authorities a statement on how his or her means of support will be secured in Finland. Pursuant to Section 66a of the Aliens Act, if a residence permit has been applied for on the basis of family ties, account must be taken of the nature and closeness of the alien s family ties, the duration of his or her residence in the country and the cultural and social ties of his or her family to the home country when considering the refusal of the permit. An applicant s first residence permit must be primarily applied for abroad (with the exception of family members of Finnish citizens). In certain situations specified in legislation (Section 49 of the Aliens Act), an applicant s first residence permit may be issued in Finland if the

9 requirements for issuing such a residence permit abroad are met and: 1) the person has previously been a Finnish citizen or at least one of his or her parents or grandparents is or has been a Finnish citizen by birth; 2) the alien has already, before entering Finland, lived together with his or her married spouse who lives in Finland, or has continuously lived together for at least two years in the same household in a marriage-like relationship with a person who lives in Finland; 3) refusing a residence permit for an employed or self-employed person applied for in Finland would be unfounded from the alien s or employer s point of view; 4) the alien has, before entering Finland, resided in another Member State for the purposes of carrying out scientific research referred to in the Directive on researchers, and is applying for a residence permit in Finland for the same purpose or is a family member of such a person; 4 a) the alien is an EU Blue Card holder who, prior to entering Finland, has resided in another Member State for a minimum of eighteen months for the purpose of engaging in highly qualified work and is applying for an EU Blue Card in Finland after filing an application no later than one month after entering the country, or is the family member of such a person and the family was formed prior to their entry into Finland; or 5) refusing a residence permit would be manifestly unreasonable. A temporary or continuous residence permit is issued on the same grounds as an equivalent permit applied for abroad. Correspondingly, the provision in subsection 1(2) applies to registered partnerships of the same sex and to marriage-like relationships of two persons of the same sex living continuously together in the same household. Marriages of Convenience: The spouse of a person residing in Finland can be issued a residence permit on the basis of family ties if the conditions for issuing a residence permit, pursuant to the Aliens Act, are met. A legalised marriage certificate must be presented as evidence of the marriage. A registered partnership between same-sex partners is comparable to a marriage. The Aliens Act does not contain a definition of a marriage of convenience. If the processing of a residence permit application for the purpose of family reunification uncovers evidence that suggests that the marriage may have been entered into for the sole purpose of allowing a third country national to enter or reside in Finland, the potential refusal of the residence permit would be based on Section 36 of the Aliens Act, which states that a residence permit may be refused if there are reasonable grounds to suspect that the foreign national intends to circumvent the rules on entry or residence A residence permit on the basis of family ties may be refused if there are reasonable grounds to suspect that the sponsor has obtained his or her residence permit by circumventing the rules on entry or residence by providing false information regarding his or her identity or family relationships. The focus is on whether the parties involved truly intend to live together as a family. The decision on the refusal of the residence permit application may also refer to Section 11 of the Aliens Act if, in addition to the attempted circumvention of the rules on entry, the general requirements for entry are not met. 1 1 Article 8 of the European Convention on Human Rights provides a right to respect for one s private and family life, his home and his correspondence. The Convention protects sufficiently close, genuine family life. In a marriage of convenience, the spouses do not have de facto family ties with each other that entitle them to protection under Article 8. As such, the refusal of a residence permit is not a breach of the right to respect for the applicant s family life if there are reasonable grounds to suspect that the marriage is one of convenience.

10 In Finland, a marriage of convenience is defined as a marriage concluded on a formally lawful basis, but with a purpose other than that of normal family life. From the perspective of migration law, a marriage of convenience is one that is concluded with the sole aim of obtaining a residence permit or circumventing the rules on entry. In such cases, it should be noted that one of the parties to the marriage may have entered into the marriage in good faith. In making its decisions, the Finnish Immigration Service takes into account the following factors listed by the European Council 22 as providing grounds for believing that a marriage has been concluded with the sole aim of obtaining a residence permit or circumventing the rules on entry: the spouses have not previously cohabited the lack of an appropriate contribution to the responsibilities arising from the marriage the spouses have never met before their marriage the spouses are inconsistent about their respective personal details, about the circumstances of their first meeting, or about other important personal information concerning them the spouses do not speak a language understood by both a sum of money has been handed over in order for the marriage to be contracted (with the exception of money given in the form of a dowry in the case of nationals of countries where the provision of a dowry is common practice) the past history of one or both of the spouses contains evidence of previous marriages of convenience or residence anomalies False declarations of parenthood are not defined in the Finnish Aliens Act. Declarations of parenthood are considered false in cases in which the family ties have become broken prior to the sponsor s entry into Finland, or in which the formal guardianship of a child has been transferred to the sponsor despite there never having been a de facto guardian-child relationship. If the processing of a residence permit application for the purpose of family reunification uncovers evidence that suggests that the family ties have been created for the purpose of circumventing the regulations on residence permits, the refusal of the residence permit is based on Section 36 of the Aliens Act, which states that a residence permit may be refused if there are reasonable grounds to suspect that the foreign national intends to circumvent the rules on entry or residence. False declarations of parenthood are particularly common in the context of foster children. The Finnish Immigration Service s interpretation of Section 37 of the Aliens Act, which contains the definition of family member, is that a foster child is considered to be a family member if sufficient evidence of guardianship is provided 3 3. A further requirement 2 European Council Resolution 97/C/382/01 (4 February 1997) on measures to be adopted on the combating of marriages of convenience 3 This provision concerning foster children entered into force on 1 August 2010. Due to the long processing times involved, comprehensive data on the practical application of the amended regulations is not yet available, but the contents of the new provision are in line with prior practice concerning foster children.

11 applied is that the foster child must have lived with the family before the foster parent enters Finland and that the child s biological parents are either deceased or missing. This has become an established practice primarily in deciding on residence permit applications filed by persons from countries where long-term instability has resulted in a lack of an effectively operational central administration. Residence permit applicants from countries without a central administration may be unable to obtain reliable documentary evidence of their identity and family relations from national authorities. In the absence of such documentary evidence, the Finnish authority responsible for processing the residence permit application must try to determine the applicant s and sponsor s family relationships by other methods. The biological relationship between a child and a parent can be verified by DNA testing, which is already used in the case of applications missing documentary evidence. Problems pertaining to investigations of identity and family ties are highlighted in the Finnish residence permit process, as the majority of the applications on the basis of family ties are lodged by Somali nationals and Somalia does not currently have a functional central administration that could provide reliable documentation issued by the authorities. Please refer to Section II (General Context) above Section 47 of the Aliens Act: Issue of continuous residence permits to persons residing abroad Family members of an alien who has been issued with a continuous or permanent residence permit are issued with a continuous residence permit. Family members of an alien are issued with a continuous residence permit if the alien, as a family member of an EU citizen, has been issued with a residence card referred to in Chapter 10 and he or she has retained his or her right of residence on a personal grounds basis under section 161d or 161e. (23.3.2007/360) Issuing a continuous residence permit under subsection 1(1) does not require the alien or his or her family members to have secure means of support. If an alien has been issued with a continuous or permanent residence permit on the basis of family ties, and the family tie that was the basis for issuing the permit is broken, a member of his or her family residing abroad may be issued with a continuous residence permit, provided that the family member has secure means of support. When making a decision, however, account shall be taken of the possibility of the person already living legally in Finland to return to his or her home country or another country to live with his or her family there, if all his or her family ties can be considered to lie there. What national legislation regulates family reunification between: (i) a third-country national residing lawfully in the EU / Norway reunifying with a thirdcountry national applying to enter / reside there in order to preserve the family unit. Section 45, Paragraph 3 of the Aliens Act (family members of an alien who has been issued with a temporary residence permit): Family members of an alien who has been issued with a temporary residence permit are issued with a temporary residence permit for the same period.

12 Section 47, Paragraphs 3 and 5 of the Aliens Act (family members of an alien who has been issued with a continuous/permanent residence permit): Family members of an alien who has been issued with a continuous or permanent residence permit are issued with a continuous residence permit. Family members of an alien are issued with a continuous residence permit if the alien, as a family member of an EU citizen, has been issued with a residence card referred to in Chapter 10 and he or she has retained his or her right of residence on a personal grounds basis under section 161d or 161e. If an alien has been issued with a continuous or permanent residence permit on the basis of family ties, and the family tie that was the basis for issuing the permit is broken, a member of his or her family residing abroad may be issued with a continuous residence permit, provided that the family member has secure means of support. When making a decision, however, account shall be taken of the possibility of the person already living legally in Finland to return to his or her home country or another country to live with his or her family there, if all his or her family ties can be considered to lie there. Family members of a victim of trafficking in human beings: Under Section 52a, Paragraph 4 of the Aliens Act (619/2006), if a victim of trafficking in human beings is issued with a temporary residence permit, his or her family members staying abroad are not issued with a residence permit on the basis of family ties. If he or she is issued with a continuous residence permit, family members are issued with a residence permit under Section 47(3). Section 48, Paragraph 2 of the Aliens Act (family members of persons coming from the former Soviet Union). 1) if the applicant belonged to the people evacuated from Ingria to Finland in 1943 or 1944 and returned to the Soviet Union after the war; A residence permit is also issued to family members of a person referred to in Paragraph 1 and to children in his or her custody who have not reached the age of eighteen years before the applicant is issued with a residence permit on grounds mentioned in Paragraph 1. Section 49 Paragraph 1, Subparagraph 2 (issue of first residence permits to aliens who have entered the country without residence permits): the alien has already, before enteringfinland, lived together with his or her married spouse who lives in Finland, or has continuously lived together for at least two years in the same household in a marriage-like relationship with a person who lives in Finland (this is not required if the persons have a child in their joint custody or if there is any other weighty reason for it). Section 49a of the Aliens Act: When a third-country national who has been issued with a long-term resident s EC residence permit by another Member State of the European Union is issued with a fixed-term or continuous residence permit, his or her family member is issued with a temporary or continuous residence permit applied for in Finland or abroad. Section 114 of the Aliens Act: Issuing residence permits to family members of beneficiaries of international or temporary protection: A residence permit is issued on the basis of family ties to a family member of a refugee

13 or an alien who has been issued with a residence permit on the basis of the need for subsidiary protection or humanitarian protection, or who has enjoyed temporary protection if: 1) the sponsor lives in Finland or has been issued with a residence permit for the purpose of moving to Finland; and 2) the applicant is not considered a danger to public order, security or health. If any of the circumstances mentioned in subsection 1(2) emerge, an overall consideration is made taking account of the sponsor s possibilities of leading a family life with the applicant in a third country. In the consideration, the importance of the family tie for the persons concerned shall be taken into account. If the sponsor has been granted a residence permit on the basis of the need for subsidiary protection, and the ground for issuing the permit was an armed conflict, or if he or she has been granted a residence permit on the basis of humanitarian protection or temporary protection, it is taken into account in the overall consideration that there is no absolute impediment to the sponsor s return to his or her home country. Issuing a residence permit referred to in this Section does not require the alien to have secure means of support if the family was formed prior to the sponsor s entry into Finland. Section 115: Issuing residence permits to other relatives of beneficiaries of international or temporary protection: A residence permit is issued to other relatives of a refugee or an alien who has been granted a residence permit on the basis of subsidiary protection or humanitarian protection or enjoyed temporary protection, if refusing a residence permit would be unreasonable because the persons concerned intend to resume their close family life in Finland or because the relative is fully dependent on the sponsor living in Finland. If the applicant is considered a danger to public order, security or health or Finland s international relations, an overall consideration is carried out as provided in Section 114(2). Issuing a residence permit does not require the alien to have secure means of support. (ii) A mobile EU national reunifying with a third-country national Chapter 10 of the Aliens Act contains provisions on the residence in Finland of citizens of the European Union and comparable persons. Section 153 of the Aliens Act states that Chapter 10 applies to EU citizens moving to Finland and their family members who accompany them by moving from another Member State or join them at a later time. The Chapter also applies to family members of Finnish citizens, if the Finnish citizen has made use of the right of movement laid down in the Free Movement Directive by moving to another Member State or by residing in another Member State, and if the family member has accompanied him or her or joined him or her at a later time. Section 161 of the Aliens Act 161 : Family members of EU citizens who are not EU citizens are, on application, issued with a residence card of a family member of an EU citizen, if the sponsor meets the requirements laid down in section 157 or 158a. A residence card is issued to family members planning to stay in Finland for more than three months. An residence permit may be issued pursuant to the provisions contained in Chapter 4 of the Aliens Act to a family member of an EU citizen who is not an EU citizen if the family

14 member is not subject to Chapter 10 of the Aliens Act: Section 50a of the Aliens Act (23.3.2007/360) Issuing residence permits to family members of EU citizens residing in Finland A family member of an EU citizen or a comparable person who is living in Finland and has registered his or her residence or the family member s minor children whose right of residence cannot be registered or approved under Chapter 10 are issued with a continuous residence permit on the basis of family ties. The residence permit is issued upon application filed in Finland or abroad. Issuing a residence permit referred to in this Section to a family member of a Nordic citizen or to his or her minor child does not require the alien to have secure means of support. (iii) A non-mobile EU citizen reunifying with a third-country national on the basis of jurisprudence (and reference to the EU Treaty) (in the context of EU citizens residing in Finland who have never exercised their right to free mobility and whose family member the third country national is) Finland considers EU justice to be directly applicable in these cases, complemented by national legislation where applicable. Also see Section 2.4. (iv) A non-mobile EU citizen reunifying with a third-country national. See Chapter 2, definition of a family member Section 50 (23.3.2007/360) Issuing residence permits to family members of Finnish citizens Family members of a Finnish citizen living in Finland and minor unmarried children of the family members are issued with a continuous residence permit on the basis of family ties upon application filed in Finland or abroad. Relatives other than family members of a Finnish citizen living in Finland are issued with a continuous residence permit if refusing a residence permit would be unreasonable because the persons concerned intend to resume their close family life in Finland or because the relative is fully dependent on the Finnish citizen living in Finland. Such other relatives must remain abroad while the application is processed. Please provide the name of the legislation and the conditions under which family reunification can take place. Please note that family reunification between two third-country nationals in the EU is regulated under Directive 2003/86/EC, however this Directive leaves room for national discretion in certain areas; therefore a detailed description of national legislation in this area is necessary. Note also that separate or the same legislation may regulate reunification between two spouses as between a parent and child. Please clarify which is the case in your country below. For family reunification between two spouses please also distinguish, where relevant, between marriage, civil partnerships, same-sex marriage, cohabitation, etc. Marriages of Convenience:

15 Is the prevention of misuse of residents permits for family reunification as defined in the context of this study specifically covered in national legislation? If so, what are the provisions? Please explain what changes in legislation and/or practice are being considered in your Member State to fight against such misuses. Please refer to the specific piece of legislation and relevant Articles. Marriages of Convenience: The Finnish Aliens Act does not contain a definition of a marriage of convenience. If the processing of a residence permit application for the purpose of family reunification uncovers evidence that suggests that the family ties have been created for the purpose of circumventing the regulations on residence permits, the refusal of the residence permit is based on Section 36 of the Aliens Act, which states that a residence permit may be refused if there are reasonable grounds to suspect that the foreign national intends to circumvent the rules on entry or residence. Decisions on residence permit applications involving a marriage of convenience are made on the basis of European Council Resolution 97/C/382/01 (4 February 1997) on measures to be adopted on the combating of marriages of convenience. According to Government Bill 240/2009, Section 36 of the Aliens Act applies when there are reasonable grounds to suspect that the sponsor would not have been issued with a residence permit had he or she not intentionally provided false information on his or her identity or family ties at the time of filing the residence permit application, or failed to disclose information on his or her identity or family ties, but where the cancellation of the residence permit or removal of the sponsor from the country is not possible on the basis of the overall assessment of the case. Under the Family Reunification Directive, Member States can intervene in cases of misuse more extensively than is described above (Article 16). The Government Bill includes three examples of situations to which the provision may be applied: 1) the sponsor has originally been issued with a residence permit as the minor unmarried child of a foreign national residing in Finland, but after entering the country states that he or she is an adult and applies for a residence permit on the basis of family ties for a spouse who has remained in his or her country of origin; 2) the sponsor has entered Finland as an unaccompanied minor and been issued with a residence permit on compassionate grounds pursuant to Section 52 of the Aliens Act and subsequently applies for residence permits for his or her parents, having earlier stated in his or her own residence permit application that the parents are deceased or missing, when in fact the location of the parents was known to the sponsor throughout the process; 3) when a residence permit has been issued to a woman in a vulnerable position, who after receiving her own residence permit applies for a residence permit for her husband, despite originally having been issued a residence permit on the grounds that she has no-one in her country of origin that she could safely return to. According to the Government Bill, the information provided by the sponsor for his or her own residence permit application could be taken into account in considering subsequent cases involving the same person. Asylum cases, in particular, involve collecting detailed information on the asylum seeker s family members and other relatives. Foreign nationals applying for residence permits or international protection should be informed at the time of their own initial application that providing false information may have a negative effect on subsequent applications for family reunification. A residence permit could be refused on the grounds of circumventing the rules on entry, even if the veracity of the family ties themselves are not called into question. Nevertheless, the foreign national s overall circumstances should be taken into consideration in each case pursuant to Section 66a of the Aliens Act. Decisions must also take into account the international human rights obligations that are binding on Finland. In any decisions issued that concern a minor,

16 special attention must also be paid to the best interest of the child and to circumstances related to the child s development and health pursuant to Section 6 of the Aliens Act. The child s age and developmental level must be taken into consideration when hearing the child. The decisions must take into account whether the child s right to family life requires Finnish residence permits to be granted or whether the family can live as a family in another country. Furthermore, pursuant to Section 58 of the Aliens Act, a fixed-term or permanent residence permit or a long-term resident s EC residence permit may be cancelled if false information on the alien s identity or other matters relevant to the decision was knowingly given when the permit was applied for, or if information that might have prevented the issue of the residence permit was concealed. A fixed-term residence permit may be cancelled if the grounds on which the permit was issued no longer exist. Pursuant to Section 36 of the Aliens Act, a residence permit may be refused if there are reasonable grounds to suspect that the alien intends to evade the provisions on entry into or residence in the country. A residence permit by reason of family ties may be refused if there are reasonable grounds for suspecting that the sponsor has received a residence permit by circumventing the provisions on entry or residence by providing false information on his or her identity or family relations. Penal provisions of the Aliens Act do not include provisions on marriages of convenience but a fixed-term or permanent residence permit or a long-term resident s EC residence permit may be cancelled in accordance with Section 58 of the Aliens Act if false information on the alien s identity or other matters relevant to the decision was knowingly given when the permit was applied for, or if information that might have prevented the issue of the residence permit was concealed. Where relevant and where information is available, give a brief description of the impacts (if any) of European Court of Justice case law which has focused on family reunification (e.g. Zambrano, McCarthy, Dereci) in your Member State? The European Court of Justice case law in question has not had any impact on decisions on residence permits at the time of writing this report. The Supreme Administrative Court, which is the highest court of appeal in residence permit matters, has requested a precedent from EU courts of law on the following cases which primarily concern the applicability of the Treaties of the European Union: Supreme Administrative Court 2011:62: The spouse (sponsor) of a third country national (the applicant) has a Finnish residence permit and is the guardian of a child with Finnish citizenship. In light of EU case law (C-34/09, Ruiz Zambrano, judgment published on 8 March 2011) it was unclear in the matter whether, under TFEU Article 20, the applicant had the right

17 to reside in Finland despite not having means of support, in spite of the fact that the child with Finnish citizenship was not the applicant s biological child but rather the sponsor s child, and the child had never been in the applicant s care and the applicant had not lived with the child as a family after 2006. The Supreme Administrative Court postponed the case and requested a precedent on the interpretation of TFEU Article 20 pursuant to TFEU Article 267. Supreme Administrative Court 2011:63: The spouse (sponsor) of a third country national (the applicant) has a Finnish residence permit and is the guardian of a child with Finnish citizenship. In light of EU case law (C-34/09, Ruiz Zambrano, judgment published on 8 March 2011) it was unclear in the matter whether, under TFEU Article 20, the applicant had the right to reside in Finland despite not having means of support, in spite of the fact that the child with Finnish citizenship was not the applicant s biological child but rather the sponsor s child. The Supreme Administrative Court postponed the case and requested a precedent on the interpretation of TFEU Article 20 pursuant to TFEU Article 267. Marriages of Convenience: Nothing to report. Nothing to report. Synthesis Report (up to 5 pages) 2.1 - Summary of definitions and table mapping these across Member States 2.2 - Summary of definitions and table mapping these across Member States 2.3 - Outline of EU provisions in this area. In relation to National provisions, possibly either to include in table (if appropriate) otherwise a synthesis of the information highlighting those countries which do have legislative provisions 2.4 Summary of any information provided The situation in Finland National Contribution: Scope of the issue Are a) marriage of convenience and b) false declaration of parenthood recognised as examples of misuse of residents permits for family reunification in your (Member) State? Please give an overview of the problem, (to the extent that it is recognised as a problem in your (Member) State) and the context (e.g. please refer here to any policy documents, media coverage, NGO campaigns, case law examples, etc. that demonstrate the ongoing problems)

Marriages of Convenience: The Finnish Immigration Service estimates the number of negative residence permit decisions on the grounds of suspected marriages of convenience to be 250 per year. Decisions made by the police are not included in this figure. Cases of suspected marriages of convenience are seen in both the normal residence permit process and the asylum process. Applications filed during the asylum process generally give cause for suspicion that a marriage was entered into for the purpose of circumventing the rules on entry. Current case law The Supreme Administrative Court, which is the highest court of appeal in immigration affairs, handed down two yearbook decisions pertaining to family reunification on 30 December 2011. In decision KHO:2011:116, the Supreme Administrative Court discussed whether the Aliens Act provision on issuing a residence permit when other requirements are met can be disregarded when there are reasonable grounds to suspect circumvention of the rules on entry. Under the Aliens Act, the spouse of a Finnish citizen residing in Finland is issued with a continuous residence permit on the basis of family ties upon application filed in Finland or abroad. Therefore, as a rule, residence permits are issued to applicants if they meet the other requirements for being issued a residence permit. In the case in question, the authorities responsible for deciding on residence permit applications had determined that the lack of a common language and the discrepancies between the spouses descriptions of the wedding constituted reasonable grounds to suspect that the applicant was attempting to circumvent the rules on entry of residence in the country through a marriage of convenience. The question then was whether the principle of issuing a residence permit when other requirements are met could be disregarded due to the suspected circumvention of the rules on entry. In its decision, the Supreme Administrative Court stated that despite neither spouse being fluent in the other s mother tongue, the spouses had explained how they communicated with each other in the early stages of their relationship and how they had studied each other s languages. Taking into consideration the duration of their relationship prior to marriage and their familiarity with each other s background and circumstances, the application for a residence permit on the basis of marriage was deemed to have been lodged with the intention of actually living together as a family. As a result, the court found that the applicant should be issued a residence permit on the basis of family ties. In yearbook decision KHO:2011:117, the Supreme Administrative Court considered whether an oral hearing should have been arranged by the court of appeal (Administrative Court) in a case involving family reunification. The case concerned whether a residence permit on the basis of marriage, i.e. on the basis of family ties, can be refused if there are reasonable grounds to suspect that the alien intends to evade the provisions on entry into or residence in the country. This refers to applications for a residence permit on grounds that do not reflect the actual intended purpose of entering or residing in the country. The Finnish Immigration Service had considered the family ties reported as the basis of the residence permit application to be a marriage of convenience. The spouses appealed the decision of the Finnish Immigration Service to the Administrative Court and requested an oral hearing. The subject of the requested hearing was the nature of their marriage, on which the spouses wanted to be personally heard in court. According to the spouses, the Finnish Immigration Service decision and documents contained incomplete

19 and incorrect information in several instances. The appellants did not have professional legal counsel in the Administrative Court. The case brought to the Administrative Court concerned the applicant s residence permit application and refusal of entry, which determined whether the applicant could continue to live with his or her Finnish spouse residing in Finland. According to the spouses, the decision by the Finnish Immigration Service was based on incorrect information regarding the reported facts pertaining to their life together. The Supreme Administrative Court s decision stated that, as the question of the nature of the marriage was relevant and material to the consideration of whether the requirements for issuing a residence permit were met, the oral hearing requested by the appellants was not manifestly unnecessary in the manner referred to in Section 38, Paragraph 1 of the Administrative Judicial Procedure Act. As such, the Administrative Court should not have rejected the request to conduct an oral hearing. Public dialogue Public dialogue and media articles on marriages of convenience are commonplace in Finland, and the subject has also been regularly covered by news programmes on television. In particular, cases in which spouses who have been refused a residence permit have felt wrongly treated by the authorities have been widely publicised. In August 2011, the Ministry of the Interior set up a project to examine the family reunification provisions in the Aliens Act, their practical application and the corresponding provisions in force in other Nordic countries. The aim of the project is to determine the effects of past amendments to the provisions on family reunification and the nature of further amendments required. The survey will cover current practices in other Nordic countries and the provisions contained in the EU Family Reunification Directive. The application of the requirements for securing a home and livelihood will be examined particularly in the context of persons granted a residence permit on the basis of needing international protection. At the same time, the project will examine the principles applied by the Finnish Immigration Service and compare them with other Nordic countries. According to the Government Programme, the family reunification practices applied by Finland should be in line with those applied by other Nordic countries. A decision on starting a legislative project will be made on the basis of the survey. Investigating identity and family ties has proved to be difficult, particularly in cases involving family reunification applications lodged by Somalis. Somalia does not currently have a central administration that could assist in verifying identities. At the same time, the large number of family reunification applications filed by Somalis has created pressure to arrange hearings on family ties as well as DNA testing (a total of 8,267 applications in 2007-2010). The Finnish Immigration Service has an immigration liaison officer stationed at the Finnish Embassy in Addis Ababa. The primary duties of the liaison officer include arranging interviews to investigate family ties and preventing illegal immigration and trafficking in human beings. As the number of applications increased, it was deemed necessary to send Finnish Immigration Service experts to assist in hearings on family ties. In February 2012, the Finnish Immigration Service reported some 6,000 pending applications on the basis of family ties filed by Somalis. Of the applications pending processing, the oldest had been lodged in September 2010. Of the applications already being processed but yet to be resolved, the oldest had been lodged in November 2009.

20 The Finnish Immigration Service states that the reason for the backlog is the rapid increase in the number of residence permit applications on the basis of family ties lodged by Somalis and the fact that Somali applicants are generally interviewed in person due to the impossibility of verifying family ties through documents issued by their home country. 4 Public dialogue In 2010, the Finnish National Rapporteur on Trafficking in Human Beings highlighted a trend that threatens to compromise the credibility of anti-trafficking activities: seeing human trafficking where there is none. The Rapporteur s annual report expressed concern over the possibility of the abstract existence of human trafficking as a social problem being used, without justification, as an instrument to make immigration policy more stringent. The Rapporteur cited the example of the Finnish Immigration Service having reported an insufficiency of resources in the family reunification process and suspected cases of trafficking in human beings involving family reunification. Prior to the report, public dialogue on the matter had involved suspicions of victims of human trafficking among foster children entering Finland. The Rapporteur on Trafficking in Human Beings asked the Finnish Immigration Service for a report on the matter, which indicated that there was no concrete evidence to support the suspicions of human trafficking. 5 Optionally, please describe any other forms of misuses detected in your (Member) State (e.g. adoptions of convenience) There have been numerous problems in Finland related to residence permit applications on the basis of family ties involving foster children. Several applications have given rise to suspicion of illegal residence (circumvention of residence permit rules). Granting residence permits without the presence of reliable documentary evidence always involves a risk of abuse of the system, including human trafficking and kidnapping. In the case of foster children, it is often impossible to verify the true status of a child as part of the family. For example, a girl residing with a family may be a domestic worker or the father s second wife. The actual ages of foster children may also differ from what is written in the application. The anchor child phenomenon: Unaccompanied children are frequently sent to Finland against their will with the intention of their obtaining a residence permit and subsequently applying for residence permits for their family members on the basis of family ties. The anchor child phenomenon involves circumvention of the rules on entry, trafficking in women and children as well as the pressure to migrate from developing countries to Western industrialised countries. The anchor child phenomenon is particularly common in the asylum process. The category of applicants who were issued with residence permits as quota refugees include women at risk, whose husbands are subsequently found or who have remarried prior to entering Finland. However, the cases have not been entered as a separate category in the statistics. 4 Finnish Immigration Service press release 6 February 2012. 5 The Finnish National Rapporteur on Trafficking in Human Beings: Report 2011, p. 43. http://www.vahemmistovaltuutettu.fi/intermin/vvt/home.nsf/files/ihmiskaupparaportti_englanti/$file/ihmiskaupparaportti_englanti.pdf

21 Marriages of Convenience: National means of preventing misuse How are misuses of residence permits by a) marriages of convenience and b) false declarations of parenthood prevented? As well as the legislative framework identified above, please describe national policy and practice in this area, highlighting any good practice measures. Marriages of Convenience: Investigated on a case-by-case basis. For information on practical measures, see National Means of Detecting Misuse and 3.5. and 3.6. The prevention of misuses of the residence permit process in Finland is focused on preentry measures. The careful investigation of visa and residence permit applications has been found to have a significant impact on the prevention of misuses. In certain diplomatic missions, there are immigration specialists whose main task is to prevent illegal entry to the Schengen area. These immigration specialists are liaison officers sent by the Finnish Border Guard, the police and the Finnish Immigration Service. Immigration Liaison Officers, jointly used by various authorities and funded by aid from the European External Borders Fund, work in Addis Ababa and New Delhi. Liaison officers of the liaison officer network of the Finnish Border Guard work in St. Petersburg, Moscow, Petrozavodsk, Beijing, Tallinn and Riga. In addition, a temporary liaison officer of the Finnish Border Guard works for part of the year in Abuja, Nigeria. The liaison officer operations of the Finnish Border Guard aim to support national crime prevention. The role of these liaison officers is to facilitate the prevention and suppression of irregular migration, the return of irregular migrants and the management of legal migration. The liaison officers provide support for the processing of visa and residence permit applications, inspect suspicious travel documents and other related documents and train and support the site employees in investigating the authenticity of travel documents. At the same time, the Finnish Border Guard liaison officers cooperate closely with the Police and Customs liaison officers assigned to Finnish diplomatic missions. 6 The Police s liaison officer operations are coordinated by the National Bureau of Investigation. In addition to taking care of various tasks related to international crime, the police liaison officers also help diplomatic missions in issues related to the prevention of illegal entry. The police liaison officers participate in the processing of visa applications, if necessary: they could help in the inspection of documents or take part in visa interviews. Visa refusals usually circulate through the Police if the reason for refusing a visa is the applicant s criminal background or suspected participation in criminal or terrorist activities. In cases of suspected terrorism, the Finnish Security Intelligence Service shall be contacted. In China and Russia in particular, the operations of the police liaison officers concentrate on the prevention of illegal entry. Finland has 12 such liaison officers 6 Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma 2010 2011. Poliisin ylijohdon julkaisusarja 5/2009, p. 18

22 and in addition there are Nordic PTN liaison officers who can be used if no Finnish liaison officers are available. There are approximately 50 Nordic PTN liaison officers in 7 total. The emphasis in the monitoring of illegal migration within Finland is on the monitoring of immigrants, which is primarily the responsibility of the Police. The Finnish Border Guard and the Finnish Immigration Service also participate in the monitoring of immigrants within the country. The Lama group is an intersectoral working group led by the National Police Board and involving representation from the Police, the Finnish Border Guard, the Finnish Customs, the Finnish Immigration Service, the Ministry of the Interior, the Ministry of Social Affairs and Health and the Ministry for Foreign Affairs. The tasks of the working group include monitoring the state of illegal entry on the basis of status reports prepared by the National Bureau of Investigation, for instance, hearing representatives of the authorities participating in co-operation as well as those of NGOs, making suggestions for the development of intersectoral co-operation methods and recommend actions for the development of co-operation with the authorities of neighbouring countries and third countries. Each year, the Police organise several national campaigns related to the monitoring of aliens, with specific themes that the Lama working group may make proposals for. The purpose of the monitoring campaigns related to special themes is to achieve more effective monitoring of persons entering, residing in and working in Finland. Investigated on a case-by-case basis. For information on practical measures, see National Means of Detecting Misuse and 3.5. The prevention of misuses of the residence permit process in Finland is focused on preentry measures. The careful investigation of visa and residence permit applications has been found to have an impact on the prevention of misuses. National means of detecting misuse Please describe both strategic and practical approaches that are applied, and information sources. Please include the extent to which detection results from those involved admitting the misuse (for example, women wishing to exit a marriage of convenience). Is a special status or amnesty granted in such cases?) What factors trigger an investigation of individual cases? How are a) marriages of convenience and b) false declarations of parenthood detected and investigated? Are there any factors that have prevented investigations into suspected misuses from progressing? The prevention of misuses of the residence permit process in Finland is focused on preentry measures. The careful investigation of visa and residence permit applications has been found to have an impact on the prevention of misuses. 7 The police and customs authorities of the Nordic countries have a contact person network (Polis och Tull i Norden mot narkotika, PTN) that covers approximately 20 countries around the world. The network s liaison officers are available to all Nordic countries in Albania, several countries in the Balkan region, Poland, Turkey, Thailand, Laos, Vietnam, Pakistan and United Arab Emirates, for instance. PTN co-operation was launched in 1972 mainly to prevent drug crimes. Later, the network s operations have expanded to the prevention of other organised crime as well.

23 Marriages of Convenience: Section 36, Paragraph 2 of the Aliens Act: a residence permit may be refused if there are reasonable grounds to suspect that the alien intends to evade the provisions on entry into or residence in the country. Decisions on residence permits on the grounds of marriage (family ties) take into consideration the contents of and motives behind the marriage. The focus is on whether the parties involved truly intend to live together as a family. In making its decisions, the Finnish Immigration Service takes into account the following factors: the circumstances in which the relationship was formed the manner in which the relationship was formed and the timing thereof (passport stamps, airline tickets, visa and residence permit data, hotel receipts, residential leases etc.) cohabitation and exceptional circumstances related to living arrangements, if any the duration of the relationship and whether or not it still continues the possibility of a forced marriage, payment for marriage the lack of a common language record of previous marriages of convenience the timing of the marriage (if concluded after a negative decision on a residence permit or during the removal process) considerable age difference conflicting information provided by the spouses regarding their life together the spouses familiarity with each other The primary evidence required for a marriage is a marriage certificate. If the marriage was concluded abroad, the marriage certificate must generally be legalised by a Finnish diplomatic mission abroad. The marriage must be registered both in Finland and the foreign spouse s home country to the extent that this is possible under Finnish and foreign law. If the marriage is not officially recognised in the country in which it was concluded, but is recognised in the spouse s country of residence or citizenship, the spouses must present evidence from the country concerned to prove that the marriage is officially recognised there. This evidence is required in order to make an entry in the population register indicating that the person concerned is married. In processing the residence permit application, the applicant s data must be checked on official registers such as the Population Information System, the visa register and the border control register. Where necessary, based on a case-by-case assessment, the official registers of the foreign country concerned may be checked through a Finnish diplomatic mission to determine whether the marriage has been registered and whether the marriage is legally competent in the country concerned (particularly in the context of marriages concluded through religious ceremonies). Where necessary, based on a case-by-case assessment, original documentation such as a marriage, divorce or death certificate may be sent to the National Bureau of Investigation forensic laboratory to assess its veracity and determine whether the document has been altered or falsified. The veracity of documents can also be determined through the country information service of the Finnish Border Guard and the Finnish Immigration Service.

24 Decisions are always based on an overall assessment and take into consideration all information received from the spouses, the authorities and other parties concerned. When a marriage is suspected of being one of convenience, the Finnish Immigration Service and the Police as the authorities responsible for residence permits may decide to refuse residence. Pursuant to Section 36 of the Aliens Act, a residence permit may be refused if there are reasonable grounds to suspect that the alien intends to evade the provisions on entry into or residence in the country. A residence permit on the basis of family ties may be refused if there are reasonable grounds to suspect that the sponsor has obtained his or her residence permit by circumventing the rules on entry or residence by providing false information regarding his or her identity or family relationships. On the basis of the Finnish Immigration Service s previous practice, the most common reasons for refusing residence permit applications based on marriage have been the lack of cohabitation and/or the provision of conflicting information. The lack of a common language has also been a frequent factor, particularly in the context of residence permits based on family ties applied for as part of the asylum process. Cases involving records of prior marriages of convenience have been rare, but the applicant s own application history has often been considered an indicator of whether a marriage is one of convenience. This refers to cases in which the applicant has a history of multiple attempts to obtain a Finnish residence permit, often on varying grounds. On the basis of the Finnish Immigration Service s previous practice, the persons involved typically meet online or through mutual friends, with the spouse residing in Finland subsequently travelling to the applicant s home country to meet and possibly marry the applicant. The persons often get married during the first trip or on a subsequent trip, after which they apply for a Finnish residence permit for the applicant. Several refused applications involved a first meeting on a holiday trip and marriage within a short period of time of the first meeting. Under Section 6a, Paragraph 1 of the Aliens Act, forensic testing may be used to determine the age of an alien applying for a residence permit or sponsoring an application if there are distinct grounds for questioning the reliability of the information provided by the applicant or sponsor regarding his or her age. Pursuant to Section 6a, Paragraph 2 of the Aliens Act, the use of forensic testing is subject to the applicant or sponsor giving his or her written consent for it with understanding and out of free will. The written consent of the subject s guardian or other legal representative is also required. The consent of both parties is an absolute requirement for forensic testing. Persons who refuse to have their age determined by forensic testing are treated as adults unless there are acceptable grounds for the refusal. Applications involving circumvention of the rules on entry often require a lot of work to resolve them. A legislative amendment that entered into force on 11 June 2010 was intended to have a preventive effect on the number of such applications. This would allow the authorities to allocate more resources for processing applications not involving such circumstances. This would allow applicants for international protection and residence permits on the basis of family ties whose cases do not involve circumvention of the rules to have their applications processed faster. In cases in which the spouse is not moving to Finland, the opinion of the social welfare or health care authorities of the sponsor s domicile or place of residence regarding the sponsor s social situation or health is always requested pursuant to Section 63 of the Aliens Act. Furthermore, the parties are heard to ensure that issuing a residence permit is not contrary to the child s best interests. Where a residence permit application concerns a child or the sponsor is a child, the child s birth certificate with information on

25 the parents must be included in the application. Documentary evidence such as a divorce or death certificate is also required if the parents are divorced or deceased. Evidence on the child s guardian and visitation rights is also required. If the child s guardian is a person other than a parent (such as a grandparent or other relative), a court decision or documentation issued by the competent authorities must be presented as evidence. Pursuant to Section 65 of the Aliens Act, the Finnish Immigration Service may provide an applicant or sponsor with the opportunity to prove their biological kinship with DNA analysis paid for out of State funds if no other adequate evidence of family ties based on biological kinship is available and if it is possible to obtain material evidence of the family ties through DNA analysis. DNA testing is an integral part of issuing residence permits in the absence of reliable documentary proof of family ties, such as birth or marriage certificates. A residence permit based on biological family ties is only issued if the DNA test is positive. As DNA testing is conducted in all cases of residence permit applications involving biological family members, conflicts are occasionally seen between the reported biological family members and the results of the DNA testing. If DNA testing proves that the person concerned is not the child s biological parent, and if there is no evidence of guardianship or prior common family life (e.g. foster children), the application for a residence permit on the basis of family ties may be refused. Prior to 2011, there was a growing trend of applications made by minors regarding foster children in their families. A residence permit may be granted to a minor s non-biological sibling if the family ties can be sufficiently verified through interviews. However, the number of applications filed on such grounds has decreased significantly since the Finnish Immigration Service refused the majority of them in 2011. In recent residence permit applications for foster children, the foster children often fail to present themselves for the interviews on family ties, often due to death, disappearance or the child being taken into the custody of his or her biological parents. The majority of such cases involve the families of aliens who have entered the country seeking international protection. Residence permit applications for foster children generally concern children who have been part of the sponsor s family even before his or her entry into Finland. The authorities have also observed an emerging phenomenon of cases in which the applicant is the new spouse of the sponsor, the two having been married in Finland, and the applicant also has foster children applying for residence permits at the same time. Approximately one out of five such families report foster children in their applications (foster children of new spouses). Most applicants report that the foster children are relatives whose parents are deceased or missing. The family relationship can be verified by DNA testing, but blood ties alone do not indicate that the persons concerned have lived as a family and that the sponsor has been the child s guardian. In such cases, the question of guardianship is primarily assessed on the basis of interviewing the persons concerned; DNA testing alone does not determine the result of the application, as the blood ties of children of siblings cannot be reliably verified by such tests. Determining the relationships between foster children and parents through interviews is always problematic. All foster children aged 8 and above are interviewed. It is commonplace that interviewed children do not remember, or otherwise fail to describe, their family relations and daily life in the past. The assessment of whether there is a genuine foster child-parent relationship is mainly based on interviewing the foster parent or parents and the information provided by the sponsor, who may also be a minor. According to Finnish Immigration Service Helsinki University conducted in 2010 696 DNA tests (biological parenthood) and 56 mitochondrial DNA tests (siblings). In 2011 the numbers were 514 and 17. Each DNA test costs 269, 00 euros while each mitochondrial DNA-test costs 380, 00 euros.

26 Determining the true relationship between a child reported as a foster child and the foster parents is difficult. While some children reported to be foster children are children who have genuinely been part of the family, the authorities are aware that some children have been taken in by families for the purpose of bringing them to Finland as family members. It is also known that some children reported to be foster children have, in fact, never been genuine members of the family sponsoring their residence permit application. The possibility of trafficking in children must also be considered. There are also indications that the position of some teenage girls in supposed foster families is actually that of a domestic worker rather than a child. The Finnish Immigration Service has also learned of some cases of minors obtaining residence permits as foster children and subsequently going on to live independent lives in Finland, separate from the family. In such cases, the applicants have planned from the beginning to abuse the provisions on foster children to obtain a residence permit with no genuine intention of living together as a family. The best practices applied by the Finnish Immigration Service for assessing foster child relationships are: The burden of proof regarding foster child-parent relationships lies with the foster parents. The parents must be able to provide sufficient proof of the existence of the foster child-parent relationship. In the absence of documentary evidence of the relationship, the authorities may require detailed and unconflicting descriptions of family life and matters characteristic of a foster child-parent relationship. As a rule, a foster child may only be issued with a residence permit if he or she has lived in the family prior to the sponsor s entry into Finland, unless the application meets the criteria for issuing a residence permit to another kind of family member. The requirement is that there has been an actual and established foster child-parent relationship and family life. The inability of a foster child to remember details of family life is taken into consideration, accounting for the child s age and developmental level. A child who is 12 years or older can be expected to remember and describe more than a younger child. If the sponsor has not mentioned a foster child in the initial asylum interview, subsequent residence permit applications based on family ties are generally refused. Assessing family life and the existence of foster children are increasingly focused on in asylum interviews. The use of methods to determine a person s age in association with applications based on family ties will be proposed and an assessment of the foster child s age in the interview will be required. What evidence is needed to prove that the marriage/declaration is false (e.g. DNA-testing, etc.)? Who has the burden of proof (the third-country national concerned to prove that the relationship is real or the authorities to prove that it is false)? Marriages of Convenience: Refer to section 3.4. and 3.6. Section 7 of the Aliens Act: General administrative procedures The authorities shall ensure that the matter is investigated. The person concerned shall present the grounds for his or her claim and generally contribute to the investigation of his or her case. The authorities shall tell the person concerned what further clarifications need to be made in the matter. A request for clarification shall be specific and in proportion to the means for clarification available to the person concerned, considering his or her circumstances.

27 If the decision to be issued on the matter could significantly influence another decision pending on a similar matter, these cases shall be prepared jointly and the decisions issued simultaneously, if possible, unless the joint processing of these cases will cause harmful delay. Such clarifications may give rise to suspicions that the marriage was entered into for the purpose of circumventing the rules on entry. Additional clarification to resolve such matters may be obtained through oral hearings or in writing. In 2009-2010, over 60% of the appeals filed over Migri decisions were rejected by the administrative courts. In the majority of the overturned decisions (53%), the administrative court was provided with new evidence that had not been submitted to Migri at the time of making the initial decision, or the administrative court overturned the decision due to a procedural error. Based on the case law of the administrative courts, appeals filed over Migri decisions are rejected when the grounds for the initial refusal are varied, including the information provided by the spouses, the spouses not having cohabited for a significant length of time, the spouses not having met after marriage, marrying soon after having first met, knowing little about their spouses, and the applicant s or his or her spouse s prior application history. With regard to their history of prior applications, earlier attempts to obtain a residence permit on some other grounds, such as asylum or other family ties, were common, as were the spouses previous marriages. The decisions of the administrative courts on cases involving false declarations of family ties have varied from one case to another. The Supreme Administrative Court has not granted the Finnish Immigration Service leave for appeal in cases of marriages of convenience. As a result, there are no such legal precedents. Section 7 of the Aliens Act: General administrative procedures The authorities shall ensure that the matter is investigated. The person concerned shall present the grounds for his or her claim and generally contribute to the investigation of his or her case. The authorities shall tell the person concerned what further clarifications need to be made in the matter. A request for clarification shall be specific and in proportion to the means for clarification available to the person concerned, considering his or her circumstances. If the decision to be issued on the matter could significantly influence another decision pending on a similar matter, these cases shall be prepared jointly and the decisions issued simultaneously, if possible, unless the joint processing of these cases will cause harmful delay. Who (e.g. which national authorities) are responsible for detecting such misuses? If multiple authorities are involved, how are they coordinated? Is there an official mandate e.g. an Action Plan - governing the involvement of these authorities? Marriages of Convenience: The relationships between jurisdictional authorities must be regulated by law in Finland. A family member s residence permit application can be filed with a Finnish diplomatic mission abroad or with the police in Finland. If the applicant is a family member of a Finnish citizen and filed his or her application personally in Finland, the decision on the

28 residence permit application is made by the police. If the application is filed with a Finnish diplomatic mission or if the applicant is a family member of a foreign national residing in Finland, the decision is made by the Finnish Immigration Service (Migri). According to Government Bill 28/2003, personal interviews are an essential method of investigation due to the nature of such matters. In practice, however, residence permits may be applied for in circumstances in which it is apparent that the application will be refused. For example, when a residence permit application concerns another relative and the sponsor is not a Finnish citizen, refugee or the recipient of a residence permit on the grounds of international protection or temporary protection, the residence permit may not be issued pursuant to Section 50, Paragraph 2 or Section 115, Paragraph 1 of the Aliens Act. In such cases it can be considered sufficient to give the applicant the opportunity to present written evidence. Applicants may be heard in writing with the assistance of the sponsor, or alternatively through a Finnish diplomatic mission abroad. Such information for applications filed in Finland is processed by the police. The applicant s failure to appear to be heard in person or not having been heard by any other means does not prevent a decision from being made on a case. Pursuant to Section 64, Paragraph 2 of the Aliens Act, the interviews are conducted by the police or a Finnish consular officer. The Finnish Immigration Service may conduct the interview if doing so is required for a decision to be made on a case. Interviews are primarily conducted by the police or a Finnish consular officer, as conducting an oral hearing in conjunction with filing the application is a natural part of receiving an application. Requiring the applicant to appear in person pursuant to Section 8, Paragraph 1 of the Aliens Act provides an opportunity to ask additional questions without having to request the applicant to return for a separate hearing by the authorities at a later time. As a rule, applicants are required to appear in person before the authorities, generally a Finnish diplomatic mission abroad, at least once. The sponsor may also be requested to appear in person before the authorities, if considering the case so requires. The Finnish Immigration Service may conduct the interview if doing so is required for a decision to be made on a case. Where necessary, Finnish Immigration Service officers may travel abroad for a hearing. Priority in such cases is given to complicated applications requiring special expertise. See Section 3.6, Marriages of convenience. National action against those misusing Please describe the likely penalties imposed, and any impacts on: EU citizens / Thirdcountry nationals Once detected, how does your Member State treat people found to be misusing family reunification through a) marriages of convenience and b) false declarations of parenthood)? Marriages of Convenience: A residence permit issued to an alien who has entered into a marriage for the purpose of circumventing the regulations on entry into the country can be cancelled. A concluded marriage may be found to be invalid if it does not meet the requirements of the Marriage Act (for example, if one of the spouses was underage). Finding a marriage

29 to be one of convenience is not grounds for cancelling the marriage itself. Where a marriage is assessed to be one of convenience, it will be more difficult for the applicant or sponsor to successfully apply for a residence permit on the grounds of family ties at a later time, as having previously filed a residence permit application on false grounds can be seen as grounds for suspicion regarding the applicant s motives for applying for subsequent residence permits. Section 58 of the Aliens Act: cancelling residence permits A fixed-term or permanent residence permit or a long-term resident s EC residence permit may be cancelled, if false information on the alien s identity or other matters relevant to the decision was knowingly given when the permit was applied for, or if information that might have prevented the issue of the residence permit was concealed. A fixed-term residence permit may be cancelled if the grounds on which the permit was issued no longer exist. Section 165 of the Aliens Act Cancelling registration of the right of residence or a residence card (an EU citizen and his or her family member who is not an EU citizen) Registration of the right of residence, the right of permanent residence, or a fixed-term or permanent residence card is cancelled, if it was obtained by knowingly providing false information about the applicant s identity or other relevant facts, or by concealing such information, or by other abuse of rights. General provisions on penalties pertaining to illegal immigration and the arrangement of illegal immigration Violation of the Aliens Act Section 185 of the Aliens Act covers violation of the Aliens Act. According to the provision, an alien who deliberately resides in the country without the required travel document, visa or residence permit, or through negligence fails to comply with the obligation to register his or her residence or apply for a residence card or permanent residence card, shall be sentenced to pay a fine. An alien who deliberately, without right to gainful employment, is gainfully employed or pursues a trade, or deliberately fails to comply with the obligation to report under Section 118, any other obligation under Section 119, or a request under Section 130 to appear before the authorities to submit information on his or her residence is also in violation of the Aliens Act. Furthermore, an alien who deliberately enters the country despite a prohibition of entry on grounds of public order, security or health, is in violation of the Aliens Act. Border offence Pursuant to Chapter 17, Section 7 of the Penal Code of Finland, a person who crosses the border of Finland without a valid passport or other travel documents, or otherwise than from a legal point of departure or to a legal point of arrival, or contrary to a statutory prohibition, or attempts the same, or otherwise breaches the provisions on border crossing, or without permission stays, moves or undertakes prohibited measures in the border zone, as referred in the Border Zone Act, shall be sentenced for a border offence to a fine or to imprisonment for up to one year (with the exception of foreigners who are refused entry or deported and foreigners who as a refugee seek asylum or a residence permit in Finland).

30 Arrangement of illegal immigration Chapter 17, Section 8, Paragraph 1, Subparagraph 1 of the Penal Code of Finland states that a person who brings or attempts to bring to Finland a foreigner without a valid passport, visa or residence permit shall be sentenced for arrangement of illegal immigration to a fine or to imprisonment for up to two years. Aggravated arrangement of illegal immigration According to Chapter 17, Section 8a of the Penal Code, if the arrangement of illegal immigration deliberately or through gross negligence causes another person grievous bodily harm, serious illness, a life-threatening situation or comparable severe suffering, or if the crime has been committed as part of the operations of an organised crime group and the crime is aggravated also when assessed as a whole, the offender must be sentenced for aggravated arrangement of illegal immigration to imprisonment for at least four months and up to six years. Forgery offences Under Chapter 33, Section 1 of the Penal Code of Finland, a person who prepares a false document or other item or falsifies such a document or item in order for it to be used as misleading evidence or uses a false or falsified item as misleading evidence shall be sentenced for forgery to a fine or imprisonment for up to two years. An attempt at the same is punishable. If, in the forgery, the item that is the object of the offence is an archival document stored by an authority or a general register kept by an authority and such a document or register is important from a general point of view, or the item otherwise has a particularly significant probative value, or the offender uses technical equipment procured for the commission of forgery offences or otherwise acts in a particularly methodical manner and the forgery is aggravated also when assessed as a whole, the offender shall be sentenced for aggravated forgery to imprisonment for at least four months and up to four years under Section 2 of the same Chapter. An attempt at the same is punishable. If the forgery, when assessed as a whole, with due consideration to the nature of the item or to the other circumstances connected with the offence, is to be deemed petty, the offender shall be sentenced under Section 3 of the same Chapter for petty forgery to a fine. Under Section 4 of the same Chapter, a person who without acceptable reason receives, procures, transports or possesses a false or falsified piece of evidence, or prepares, receives, procures, sells, transfers or possesses an item or a device that can justifiably be suspected of being primarily used in the commission of forgery offences shall be sentenced for possession of forgery materials to a fine or to imprisonment for up to six months. False statement in official proceedings Pursuant to Chapter 15, Section 2, Paragraph 3 of the Penal Code of Finland, if a person being questioned in a police inquiry or in comparable official proceedings makes a false statement in the matter or without lawful cause conceals a pertinent circumstance, that person shall be sentenced for a false statement in official proceedings to a fine or to imprisonment for up to two years. Registration offence Under Chapter 16, Section 7 of the Penal Code of Finland, a person who, in order to cause a legally relevant error in a public register kept by a public authority, provides false

31 information to that authority, or in order to gain a benefit for himself/herself or another person, or in order to cause damage to another person, takes advantage of an error caused in the aforementioned manner, shall be sentenced for a registration offence to a fine or to imprisonment for up to three years. An attempt at the same is punishable. Providing false documents to a public authority Pursuant to Chapter 16, Section 8 of the Penal Code of Finland, a person who provides a public authority with a legally relevant false written document or a comparable technical record or, after having produced such a document or record, gives it to another person to be used for this purpose, shall be sentenced, unless a more severe penalty for the act is provided elsewhere in the law, for providing false documents to a public authority to a fine or to imprisonment for up to six months. A sentence for providing false documents to a public authority shall be passed also on a person pursuing an activity under the specific supervision of an authority, the representative or employee of such a person, and an auditor of the corporation under supervision, who during a statutory inspection or when otherwise fulfilling a statutory reporting duty provides the supervising authority with legally relevant false oral information. See 3.7 Marriages of convenience. Do persons accused of abusing/misusing family reunification have a right to appeal? Marriages of Convenience: Pursuant to Section 190 of the Aliens Act, a decision of the Finnish Immigration Service, the police, a border control authority, an employment office, a Finnish diplomatic or consular mission or the Ministry of Education referred to in the Aliens Act may be appealed to an administrative court as provided in the Administrative Judicial Procedure Act. Section 192 of the Aliens Act: In a matter related to issuing a residence permit on the basis of family ties, the competent administrative court is the judicial district of the family member lodging the appeal, or the family member to be otherwise heard in the matter, lives. If such family members live in more than one judicial district in Finland, the Administrative Court of Helsinki is the competent administrative court. A decision of an administrative court may be appealed to the Supreme Administrative Court if the Supreme Administrative Court gives leave to appeal. Pursuant to Section 190 of the Aliens Act, a decision of the Finnish Immigration Service, the police, a border control authority, an employment office, a Finnish diplomatic or consular mission or the Ministry of Education referred to in the Aliens Act may be appealed to an administrative court as provided in the Administrative Judicial Procedure Act. Section 192 of the Aliens Act: In a matter related to issuing a residence permit on the basis of family ties, the competent administrative court is the judicial district of the family member lodging the appeal, or the family member to be otherwise heard in the

32 matter, lives. If such family members live in more than one judicial district in Finland, the Administrative Court of Helsinki is the competent administrative court. A decision of an administrative court may be appealed to the Supreme Administrative Court if the Supreme Administrative Court gives leave to appeal. Are there any examples of trans-national cooperation (e.g. between Member States or between Member States and third countries in combating misuse of family reunification? Marriages of Convenience: The Finnish Immigration Service does not presently engage in official cooperation with other Member States on this matter. However, it does engage in informal cooperation with liaison officers in the field of illegal migration and officers stationed at diplomatic and consular missions. Liaison officers responsible for immigration affairs cooperate on an informal basis with liaison officers from other EU Member States by exchanging information and experiences on matters such as observed phenomena and documentation. The Finnish Immigration Service does not presently engage in official cooperation with other Member States on this matter. However, it does engage in informal cooperation with liaison officers in the field of illegal migration and ILO officers stationed at diplomatic and consular missions. ILO officers cooperate on an informal basis with liaison officers from other EU Member States by exchanging information and experiences on matters such as observed phenomena and documentation. Reasons and motivations Where possible (i.e. based on previous research undertaken, media interviews, etc.) describe the motivations for the sponsor engaging in a marriage of convenience / false declaration of parenthood. These may be economic, humanitarian or emotional considerations. Where possible describe the motivations for the third-country national engaging in a marriage of convenience / false declaration of parenthood rather than (other) legal routes into the Member State. Marriages of Convenience: Kangasniemi Eeva. With love across boundaries? Marriages of convenience. Helsinki 2003. 104 p. (Reports of the Ministry of Social Affairs and Health, ISSN 1236-2115; 2003:6) ISBN 952-00-1320-2). Economic reasons, trying to move from poverty to better economic circumstances. According to a study commissioned by the Ministry of Social Affairs and Health, the motive for a marriage of convenience may involve any benefit received through marriage, such as a fancy last name or preferential tax treatment. Marriages of convenience are

33 formally competent marriages from the standpoint of marriage law. According to marriage law, the motives for entering into a marriage are not relevant in assessing whether the marriage is legally competent. Immigration law, on the other hand, takes into account the contents of and motives for marriage. A formally competent marriage concluded for the sole purpose of evading the rules on entry does not entitle a person to a residence permit or other preferential treatment. Family reunification applications based on false declarations often involve attempts to move from poverty to more economically sound circumstances. The phenomenon may also involve trafficking in human beings. Available statistics, data sources and trends 8 National Contribution To the extent possible, statistics provided should be disaggregated according to the four scenarios outlined in Section III of this Common Template. Statistics: General Context Please provide the main / (readily) available national statistics (and the data sources with their status, i.e. published / not published) related to and in order to give a general context for the Study. What are the gaps? What are the available years? Marriages of Convenience: At the onset it can be stated that no statistically accurate data either on marriages of convenience or false declarations of parenthood are available in Finland. At most one can present estimations, which can do their best to highlight the scope of the issue. What regards the numbers of family reunification in general the tables below will present national data on applications and granted residence permits between 2007 and 2010, as well as separately for 2011. This separation has to do with the introduction of the UMA electronic case management system in the Finnish Immigration Service, which also serves as the main data source for the statistics. The categorisations were changed somewhat at the same time. Until the end of 2010, the Alien s register was the main source of data. 8 Please note that, as this is a Focussed Study, only data that is readily ad easily available should be provided.

34 Applications for family reunification 2007-2010 Yhteensä Somalia 8423 Russian Federation 5649 India 1853 Iraq 1478 Turkey 1352 Afghanistan 1349 China 1030 Vietnam 729 Thailand 615 Iran 572 Top-10 nationalities total 23050 All nationalities total 33062 Applications for family reunification 2011 Total Russian Federation 1 916 Somalia 1 886 Thailand 614 India 513 Iraq 392 Turkey 391 Not known 357 China 348 Afghanistan 280 United States 275 Top-10 nationalities total 6 972 All total 10 288 The data clearly shows that Somalia and the Russian Federation are the dominating nationalities among the applicants. Granted residence permits 2007 2008 2009 2010 Total Family reunification, marriage or similar 1731 1981 1674 1754 7140 Family reunification, child 2358 2763 2654 2720 10495 Family reunification, other 232 325 246 242 1045 Family reunification, family member of a Finnish citizen 709 715 730 943 3097 Total 5030 5784 5304 5659 21777 The table below presents the positive and negative decisions on family reunification according to the top-10 nationalities in 2007 2010.

35 Family reunification 2007-2010 Top-10 Nationalities Positive Negative Total Russian Federation 5403 683 6086 Somalia 1947 1444 3391 India 1728 72 1800 Turkey 936 429 1365 Iraq 910 244 1154 China 871 149 1020 Afghanistan 588 415 1003 Thailand 835 92 927 Vietnam 618 263 881 United States 477 9 486 Top-10 nationalities total 14313 3800 18113 All nationalities total 21777 5531 27308 Data for 2011 on family reunification Residence permits for family reunification 2011 Negative Positive Total Child of a recipient of intern. protection 103 319 422 Other family member of a recipient of int.protection Spouse of a recipient of internat. protection 869 125 994 38 56 94 Guardian of a third country national 3 4 7 Child of a third country national 591 2 720 3 311 Other family member of a third country national 751 94 845 Spouse of a third country national 612 1 778 2 390 Guardian of a Finnish citizen 2 3 5 Child of a Finnish citizen 1 9 10 Other family member of a Finnish citizen 20 8 28 Spouse of a Finnish citizen 187 682 869 Total 3 177 5 798 8 975 Family reunification spouse 2011 top 10 nationalities Negative Positive Total Russian Federation 80 568 648 India 11 284 295 Somalia 162 93 255 Turkey 72 118 190 Iraq 66 110 176 China 15 122 137 Kosovo 32 88 120 Afghanistan 27 63 90

36 Vietnam 41 46 87 Iran 14 68 82 Top-10 total 520 1 560 2 080 All total 837 2 516 3 353 Family reunification child 2011 top-10 nationalities Negative Positive Total Russian Federation 74 762 836 Somalia 165 365 530 India 8 208 216 Iraq 43 164 207 Turkey 71 106 177 Afghanistan 16 114 130 China 8 117 125 Vietnam 22 79 101 Thailand 19 71 90 United States 1 82 83 Top-10 total 427 2 068 2 495 All total 695 3 048 3 743 As can be noted Russian nationals are by far the largest group, followed by Somali and Indian nationals, when looking at the data from 2007 2010 and 2011. Eurostat data collected, for the period 2008 2010, according to Art. 6 of Regulation 862/2007/EC show that approx. 35% of all granted residence permits for family reasons are granted to persons joining an EU-citizen and correspondingly 65% are for joining a non-eu-citizen. According to Eurostat data approx. 85% of the residence permits granted for family reunification purposes are granted for 12 months or more. In Finland, almost all residence permits granted for family reunification relate to the scenarios 1 and 4. Please see the section above. Statistics: Specific indicators of the intensity of the issue: What is the intensity of the issue in your (Member) State? Marriages of Convenience: Negative decisions on residence permit applications for family reunification on the basis of marriage need to be examined in order to get an idea of the intensity of marriages of convenience. The table below using FI national data presents the negative decisions on residence permits for family reunification during the period 2007 2010. For 2011, the negative decisions are presented in the tables in section 4.1.

37 Negative decisions 2007 2008 2009 2010 Total Family reunification, marriage 325 286 302 540 1453 Family reunification, child 215 247 342 589 1393 Family reunfication, other relative 454 414 525 788 2181 Family reunification, family member of Finnish citizen 106 116 100 182 504 Total 1100 1063 1269 2099 5531 According to the Immigration Unit of the Finnish Immigration Service using the criteria presented in section 3.7 to detect marriages of convenience, it is estimated that 30% of the negative decisions regarding family reunification on the basis of marriage are marriage of convenience-cases. This amounts to approx. 250 cases per year. A problem, that hampers the accuracy of the estimation, is that in most suspected marriage of convenience-cases, there are several grounds for making a negative decision, which means that in some cases the suspected marriage of convenience is not even mentioned in the decision and thus remains unrecorded for statistical purposes. Regarding the false declarations of parenthood it is impossible to even give an estimate, as the negative decisions on family reunification regarding children most often are based on specific reasons, which do not indicate any wilful wrongdoing. Characteristics of those involved For: a) Marriages of Convenience and b) False Declarations of Parenthood, please describe where possible, a) the EU status (e.g. EU citizen, legally resident third-country national), the nationality and sex of those involved. Please provide details of data sources. Marriages of Convenience: In 2009 2010, the Finnish Immigration Service made a total of 4,270 decisions on residence permit applications on the grounds of marriage or other similar family ties. A total of 842 (approx. 20%) of the applications were refused. In both years, the largest groups applying for residence permits on the grounds of marriage were Russians and Somalis. For instance, in 2010 Russians filed 21% and Somalis 17% of all applications. However, the number of refusals varies significantly between Somalis and Russians. Applications lodged by Russians were refused in 17% of the cases in 2010, compared to 57% for Somalis in all application categories. Nothing to comment.

38 Please also provide information about the location of the misuse (i.e. whether the marriage took place in your (Member) State or on the territory of another (Member) State. Marriages of Convenience: The majority of the applicants (third-country-nationals who apply for a first permit) apply before entry to Finland and the marriage has been concluded either in the country of origin of the applicant or previously in Finland. Nothing to comment. Summary and conclusions National Contribution Key findings, main observations, concluding remarks, any identified actions and next steps. Marriages of Convenience: In recent years, approximately 20% of residence permit applications lodged on the grounds of marriage or other similar family ties have been refused. The largest group of applicants in terms of refused applications for residence permits on the grounds of marriage or other similar family ties are Somalis, with over 50% of applications refused. The Finnish case law related to marriages of convenience does not provide a clear understanding of what the sustainable criteria are for a marriage to be considered one of convenience. The majority of refused residence permits filed for on the grounds of marriage or other similar family ties involve several factors that suggest a marriage of convenience. The Finnish Immigration Service applies European Council Resolution 97/C/382/01 concerning marriages of convenience in considering its decisions. The prevention of misuses of the residence permit process in Finland is focused on preentry measures. The careful investigation of visa and residence permit applications has been found to have an impact on the prevention of misuses. The Finnish Immigration Service does not presently engage in official cooperation with other Member States to combat marriages of convenience. However, it does engage in informal cooperation with liaison officers in the field of illegal migration and officers stationed at diplomatic and consular missions.

39 In Finland, false declarations of parenthood are most commonly seen in family reunification applications lodged by foster children. Many cases give rise to suspicions of trafficking in human beings or even kidnapping, particularly when reliable documentary evidence is difficult to come by. However, the number of applications filed on such grounds has decreased significantly since the Finnish Immigration Service refused the majority of them in 2011. Provisions of the Aliens Act pertaining to the right to lodge family reunification applications were tightened up as a result of a legislative amendment that entered into force in 2012 and states that applications must be lodged personally by applicants visiting a Finnish embassy. In other words, a sponsor residing in Finland can no longer lodge applications on behalf of others. The amendment has resulted in a marked decrease in the number of applications. The new Finnish Government Programme calls for an examination of the regulations on family reunification pertaining to persons receiving international protection. One possible way of implementing this would be to require adult sponsors to meet housing and income requirements. The prevention of misuses related to parenthood is focused on pre-entry measures. DNA testing is an integral part of the residence permit approval process of immediate family members where there is no reliable documentary evidence of family ties. Under Section 6a, Paragraph 1 of the Aliens Act, forensic testing may be used to determine the age of an alien applying for a residence permit or sponsoring an application if there are distinct grounds for questioning the reliability of the information provided by the applicant or sponsor regarding his or her age. Pursuant to a legislative amendment that entered into force in 2010, forensic testing to determine the age of an alien may also be requested by the Finnish Immigration Service, if it is considered necessary for the processing of the application.

40 FOKUSOITU EMN-TUTKIMUS 1/2012 Perheenyhdistämisoikeuden väärinkäytöstapauksia: lumeavioliitto sekä valheelliset vanhemmuuden ilmoittamiset Suomi ISBN 978-952-5920-18-5 (PDF) Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) perustettiin Neuvoston päätöksellä 14 päivänä toukokuuta 2008 ja se saa taloudellista tukea Euroopan Komissiolta. Euroopan muuttoliikeverkoston tavoitteena on vastata yhteisön toimielinten sekä jäsenvaltioiden viranomaisten ja laitosten tarpeeseen saada tietoa maahanmuuttoja turvapaikka-asioista tuottamalla ajantasaista, puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa näitä asioita koskevan politiikan suunnittelun tukemiseksi Euroopan unionissa. EMN antaa lisäksi yleisölle tietoa kyseisistä asioista. Tutkimuksesta vastaavat henkilöt: Ylitarkastaja Riikka Asa (Suomen kansallinen yhteyspiste) Tulosalueen johtaja Kielo Brewis (Suomen kansallinen yhteyspiste) Yhteystiedot: Euroopan muuttoliikeverkosto Maahanmuuttovirasto Panimokatu 2 A 00580 HELSINKI + 358 71 873 0431 emn@migri.fi www.emn.fi www.emn.europa.eu

41 Sisällysluettelo Top-line Factsheet (National Contribution) 42 National legislative framework and definitions 43 The situation in Finland 55 Available statistics, data sources and trends 68 Summary and conclusions 74

42 Disclaimer: The following responses have been provided primarily for the purpose of completing a Synthesis Report for the above-titled EMN Focussed Study. The contributing EMN NCPs have provided information that is, to the best of their knowledge, up-to-date, objective and reliable within the context and confines of this study. The information may thus not provide a complete description and may not represent the entirety of the official policy of an EMN NCPs Member State. Top-line Factsheet (National Contribution) National Contribution Overview of the National Contribution drawing out key facts and figures from across all sections of the Study, with a particular emphasis on elements that will be of interest to policymakers. Marriages of Convenience: Suomessa asuvan henkilön aviopuoliso voi saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella, jos ulkomaalaislain mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle täyttyvät. Todisteeksi avioliitosta on esitettävä legalisoitu avioliittotodistus. Aviopuolisoihin rinnastetaan ulkomaalaislain mukaisesti samaa sukupuolta olevat henkilöt, jotka ovat rekisteröineet suhteensa. Lumeliittoa ei ole määritelty Suomen ulkomaalaislaissa. Voimassa olevan ulkomaalaislain 36 :n mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, mikäli ilmenee että ilmoitettu perheside on tehty oleskelulupasäännösten kiertämistarkoituksessa. Itse lumeliittopäätös perustellaan Euroopan unionin neuvoston lumeliittoja koskevan päätöslauselman 97/C/382/01 mukaisesti. Motivaationa lumeavioliiton solmimiseen voi olla lähes mikä tahansa avioliiton mukanaan tuoma etu kuten hieno sukunimi tai edullisempi kohtelu verotuksessa. Ulkomaalaisoikeuden näkökulmasta motiivina on oleskeluluvan saaminen Suomeen. Avioliitto-oikeudellisesti lumeavioliitot ovat muodollisesti päteviä avioliittoja. Mikäli avioliitto on solmittu maahantulosäännösten kiertämiseksi, ulkomaalaisen oleskelulupa on mahdollista peruuttaa. Henkilö voidaan myös tuomita rikoslain perusteella sakkoon tai vankeuteen ulkomaalaisrikkomuksesta, laittoman maahantulon järjestämisestä (ml. törkeä), väärennysrikoksesta, perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä, rekisterimerkintärikoksesta ja/tai väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle. Ennen marraskuuta 2010 lumeavioliittoepäilyistä ei ollut saatavissa tarkkoja, virallisia tilastoja. Suomen maahanmuuttohallinto siirtyi 8.11.2010 sähköiseen asiankäsittelyjärjestelmään (UMA), jonka jälkeen lumeliittopäätöksen on voitu tilastoida omana päätösperusteenaan. Maahanmuuttoviraston mukaan lumeavioliittoepäilyyn perustuvia kielteisiä päätöksiä tehdään vuodessa 100 200 tapauksessa. Valheellista vanhemmuuden ilmoittamista ei ole määritelty Suomen ulkomaalaislaissa. Voimassa olevan ulkomaalaislain 36 :n mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, mikäli ilmenee että ilmoitettu perheside on tehty oleskelulupasäännösten

43 kiertämistarkoituksessa. Suomessa on esiintynyt useita ongelmia liittyen ns. kasvattilasten perhesidehakemuksiin. Valheelliset ilmoitukset perhesiteestä liittyvät usein pyrkimykseen päästä köyhistä oloista paremman toimeentulon piiriin. Ilmiön taustalla esiintyy myös ihmiskauppaa. Huomionarvoinen ilmiö on myös ollut ns. ankkurilapsi-ilmiö, jolle on tyypillistä lapsen lähettäminen yksin Suomeen hakemaan turvapaikkaa, jotta lapsen mahdollisesti saaman oleskeluluvan perusteella voitaisiin myöhemmin hakea oleskelulupaa hänen perheenjäsenilleen perhesiteen perusteella. Ilmiön taustalla vaikuttaa maahantulosäännösten kiertämisen ohella nais- ja lapsikauppaa. Valheelliseen vanhemmuuden ilmoittamiseen liittyvää virallista tilastotietoa ei ollut saatavissa ennen maahanmuuttohallinnon siirtymistä sähköiseen asiankäsittelyjärjestelmä UMA:aan. marraskuussa 2011. Valheelliset vanhemmuuden ilmoittamiset merkitään järjestelmään päätösperusteella ei perheenjäsen. National legislative framework and definitions National Contribution How are concepts of marriage and the family defined and understood in your Member States in the laws and regulations relating to family reunification?? E.g. do concepts of marriage cover civil partnerships, same-sex marriage, cohabitation, etc.) please refer to any specific pieces of legislation and relevant Articles. Avioliiton solmimisesta säädetään Suomessa avioliittolailla. Ulkomaisen avioliiton tunnustamisesta on säädetty avioliittolaissa (234/1929, muut. 1226/2001 ). Ns. favor matrimonii periaatteen mukaan ulkomailla asianmukaisesti solmittujen avioliittojen pätevyydelle Suomessa ei ole syytä asettaa tiukkoja rajoituksia. Avioliittoa koskeva julkinen intressi ei useinkaan ole niin suuri, että toisessa valtiossa pätevä oikeussuhde olisi täällä jätettävä tunnustamatta. Kuitenkin avioliittolain 139 :n 2 momentin (1226/2001) mukaan vieraan valtion lain säännös on jätettävä huomiotta, jos sen soveltaminen johtaisi Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaiseen tulokseen. Tähän säännökseen ja ns. ehdottomuus- eli ordre public periaatteeseen voidaan vedota silloin, kun ulkomainen avioliitto on vieraassa valtiossa pätevä, mutta sen päteväksi katsominen täällä olisi kestämätöntä niiden perusarvojen kannalta, joita oma oikeusjärjestyksemme heijastaa ja ylläpitää. Perheenyhdistämiseen liittyvä perheenjäsenen määritelmä on säännelty ulkomaalaislain 37 pykälässä. Perheenjäsenen määritelmä ei ole Suomessa rajattu avioliiton solmineisiin henkilöihin, vaan soveltamisala on avioliittolailla säänneltyjä tapauksia laajempi (Avioliittolaki 1929/234). Perheenjäsenen määritelmä Ulkomaalaislain (2004/301) 37 :n mukaan perheenjäseneksi katsotaan Suomessa asuvan henkilön aviopuoliso sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja on

44 Suomessa asuva henkilö tai tämän aviopuoliso. Jos Suomessa asuva henkilö on alaikäinen lapsi, perheenjäsen on hänen huoltajansa. Perheenjäseneksi katsotaan myös samaa sukupuolta oleva henkilö, jos parisuhde on kansallisesti rekisteröity. Aviopuolisoihin rinnastetaan jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sukupuolestaan riippumatta. Tällaisen rinnastuksen edellytyksenä on, että he ovat asuneet vähintään kaksi vuotta yhdessä. Asumisaikaa ei edellytetä, jos henkilöillä on yhteisessä huollossa oleva lapsi tai jos on muu painava syy. Edellä 1 momentissa määriteltyyn lapseen rinnastetaan alle 18-vuotias naimaton lapsi, joka on huoltajansa tosiasiallisessa huollossa ja tosiasiallisen huollon tarpeessa oleskelulupahakemuksen ratkaisupäivänä, mutta jonka huoltosuhteesta ei ole saatavissa virallista selvitystä (kasvattilapsi). Rinnastaminen edellyttää lisäksi luotettavaa selvitystä siitä, että lapsen aikaisemmat huoltajat ovat todistettavasti kuolleet tai kadoksissa ja että lapsella on ollut tosiasiallinen huoltosuhde perheenkokoajaan tai tämän aviopuolisoon ennen perheenkokoajan Suomeen saapumista. Jos perheenkokoaja on Suomessa oleva kasvattilapsi, rinnastaminen edellyttää luotettavaa selvitystä siitä, että tosiasiallinen huoltosuhde on ollut olemassa ennen perheenkokoajan Suomeen saapumista. Ulkomaalaislain esitöissä HE (28/2003 vp) on lähdetty siitä, että perheenjäsenen määritelmä sisältää suomalaisen perhekäsitteen mukaiset ydinperheen jäsenet. Ulkomaalaislaissa säädetty perheenjäsenten piiri ei näin ollen kaikilta osin vastaa sitä, millaiseksi eri kulttuureista kotoisin olevat henkilöt itse käsittävät perheenjäsenen määritelmän. Ulkomaalaislain 37 :n mukaisen ydinperheen määritelmän on katsottu täyttävän Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa määritellyn perhe-elämän suojan. Perheenjäsenen käsite on laajempi silloin kun kyse on EU-kansalaisen tai häneen rinnastettavan perheenjäsenestä. 154 Unionin kansalaisen perheenjäsen Unionin kansalaisen perheenjäseniä ovat hänen: 1) aviopuolisonsa; 2) alle 21-vuotiaat tai hänen huollettavinaan olevat jälkeläisensä suoraan alenevassa polvessa samoin kuin hänen aviopuolisonsa vastaavat jälkeläiset; 3) huollettavinaan olevat sukulaisensa suoraan ylenevässä polvessa samoin kuin hänen aviopuolisonsa vastaavat sukulaiset. Jos Suomessa asuva unionin kansalainen on alaikäinen, hänen huoltajansa on perheenjäsen. Tätä lukua sovellettaessa aviopuolisoihin rinnastetaan jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sukupuolestaan riippumatta, jos he ovat asuneet vähintään kaksi vuotta yhdessä. Tätä lukua sovellettaessa heidän välisensä suhde rinnastetaan avioliittoon. Kahden vuoden yhdessä asumista ei kuitenkaan edellytetä, jos yhteisessä taloudessa asuvilla on lapsi yhteisessä huollossa tai jos on muu painava syy. Unionin kansalaisen perheenjäseneen rinnastetaan muu omainen hänen kansalaisuuteensa katsomatta, jos: 1) hän on lähtömaassaan sellaisen unionin kansalaisen huollettavana, joka on ensisijainen oleskeluoikeuden haltija, tai hän asui samassa taloudessa tämän kanssa; taikka

45 2) vakavat terveydelliset syyt ehdottomasti edellyttävät, että kyseinen unionin kansalainen hoitaa häntä henkilökohtaisesti. Oleskelulupaa perhesiteen perusteella voi hakea vain hakija itse. Ulkomaalaislain 3 :n 1 momentin 15 kohdan mukaan perheenkokoajalla tarkoitetaan Suomessa oleskelevaa henkilöä, jonka Suomessa oleskelun perusteella ulkomailla olevalle perheenjäsenelle haetaan oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Kasvattilapsi: Ulkomaalaislain 37 :n 3 momentin (549/2010) mukaan 1 momentissa määriteltyyn lapseen rinnastetaan alle 18-vuotias naimaton lapsi, joka on huoltajansa tosiasiallisessa huollossa ja tosiasiallisen huollon tarpeessa oleskelulupahakemuksen ratkaisupäivänä, mutta jonka huoltosuhteesta ei ole saatavissa virallista selvitystä (kasvattilapsi). Rinnastaminen edellyttää lisäksi luotettavaa selvitystä siitä, että lapsen aikaisemmat huoltajat ovat todistettavasti kuolleet tai kadoksissa ja että lapsella on ollut tosiasiallinen huoltosuhde perheenkokoajaan tai tämän aviopuolisoon ennen perheenkokoajan Suomeen saapumista. Jos perheenkokoaja on Suomessa oleva kasvattilapsi, rinnastaminen edellyttää luotettavaa selvitystä siitä, että tosiasiallinen huoltosuhde on ollut olemassa ennen perheenkokoajan Suomeen saapumista Muu omainen: Poikkeuksellisesti myös ydinperheen ulkopuolisilla omaisilla on mahdollisuus saada oleskelulupa Suomeen perhesiteen perusteella. Ulkomaalaislaissa tällaisesta lähiomaisesta/sukulaisesta käytetään termiä muu omainen. Oleskeluluvan saaminen muulle omaiselle on kuitenkin mahdollista vain Suomen kansalaisella tai oleskelulupansa pakolaisuuden, suojelun tarpeen tai tilapäisen suojelun perusteella saaneella ulkomaalaisella. Ulkomaalaislaissa ja sen esitöissä ei ole määritelty muuta omaista. Muuna omaisena voidaan pitää esimerkiksi seuraavia sukulaisia: täysi-ikäisen henkilön vanhemmat; alaikäisen lapsen muussa maassa olevaa alaikäistä sisarusta jolla ei ole huoltajaa tai jolla on eri huoltaja kuin Suomessa asuvalla alaikäisellä; täysi-ikäisen henkilön naimaton sisarus ja kuolleen veljen/sisaren alaikäinen lapsi. Suomessa asuvan henkilön muuna omaisena ei pidetä esimerkiksi tämän puolison vanhempia eikä muitakaan puolison sukulaisia. Maahantulon edellytykset ulkomaalaislain 11 Ulkomaalaisen maahantulo edellyttää, että: 1) hänellä on voimassa oleva vaadittava rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja; 2) hänellä on voimassa oleva vaadittava viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa, jollei Euroopan yhteisön lainsäädännöstä tai Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu; 3) hän pystyy tarvittaessa esittämään asiakirjoja, joilla osoitetaan suunnitellun oleskelun tarkoitus ja edellytykset ja hän pystyy osoittamaan, että hänellä on toimeentuloon tarvittavat varat, kun otetaan huomioon sekä suunnitellun oleskelun kesto että lähtömaahan paluu tai kauttakulkumatka sellaiseen kolmanteen maahan, jonne hänen pääsynsä on varmistettu, tai että hän pystyy laillisesti hankkimaan nämä varat; 4) häntä ei ole määrätty maahantulokieltoon; ja 5) hänen ei katsota vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta, kansanterveyttä tai Suomen kansainvälisiä suhteita.

46 Ulkomaalaislain 35 :n 1 momentin mukaan oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen matkustusasiakirja on voimassa (poikkeuksena oleskeluluvat jotka myönnetään ulkomaalaislain 51, 52, 52a, 87-89 tai 110 :n perusteella). Ulkomaalaislain 134 :n momentin mukaan muukalaispassi voidaan myöntää Suomessa olevalle ulkomaalaiselle, jos hän ei voi saada passia kotimaansa viranomaiselta taikka jos hän on kansalaisuudeton tai jos muukalaispassin myöntämiseen on muu erityinen syy. lupaharkinnan yhteydessä hakijaa pyydetään toimittamaan matkustusasiakirja tai selvitys siitä, miksi ei voi matkustusasiakirjaa hankkia Suomesta turvapaikkaa hakeneet henkilöt eivät muodosta poikkeusta tästä säännöstä Ulkomaalaislain 36 : Yleiset edellytykset oleskeluluvan myöntämiselle Oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos ulkomaalaisen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta, kansanterveyttä taikka Suomen kansainvälisiä suhteita. Kansanterveyden vaarantaminen ei kuitenkaan estä jatkoluvan myöntämistä, jos luvan myöntämisen edellytykset ovat muutoin olemassa. Kansainvälisten suhteiden vaarantaminen ei kuitenkaan estä oleskeluluvan myöntämistä perhesiteen perusteella tai oleskeluluvan myöntämistä ulkomaalaiselle, jolle on unionin jäsenvaltiossa myönnetty pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa. Oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perustelua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. Oleskelulupa perhesiteen perusteella voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä perheenkokoajan saaneen oleskelulupansa maahantuloa tai maassa oleskelua koskevia säännöksiä kiertämällä antamalla vääriä tietoja henkilöllisyydestään tai perhesuhteistaan. 39 Toimeentuloedellytys oleskelulupaa myönnettäessä Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jollei tässä laissa toisin säädetä. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Toimeentuloedellytystä ei sovelleta myönnettäessä oleskelulupa 6 luvun perusteella, jollei 114 :n 4 momentista muuta johdu. (11.6.2010/549) Ulkomaalaisen toimeentulo katsotaan turvatuksi ensimmäistä oleskelulupaa myönnettäessä, jos hänen maassa oleskelunsa kustannetaan tavanomaiseksi katsottavilla ansiotyöstä, yrittäjätoiminnasta, eläkkeistä, varallisuudesta tai muista lähteistä saatavilla tuloilla siten, että hänen ei voida olettaa joutuvan toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitetun toimeentulotuen tai vastaavan muun toimeentuloa turvaavan etuuden tarpeeseen. Tällaisena etuutena ei pidetä kustannuksia korvaavia sosiaaliturvaetuuksia. Jatkolupaa myönnettäessä ulkomaalaisen toimeentulon on oltava turvattu kuten 2 momentissa on säädetty kuitenkin niin, että tilapäinen turvautuminen toimeentulotukeen tai muuhun vastaavaan toimeentuloa turvaavaan etuuteen ei ole luvan myöntämisen esteenä. Hakijan on esitettävä viranomaiselle selvitys siitä, millä tavoin hänen toimeentulonsa Suomessa turvataan. Ulkomaalaislain 66 a :n mukaan, kun oleskelulupaa on haettu perhesiteen perusteella, luvan myöntämättä jättämistä harkittaessa on otettava huomioon ulkomaalaisen perhesiteiden luonne ja kiinteys, hänen maassa oleskelunsa pituus sekä hänen

47 perheeseen liittyvät, kulttuuriset ja sosiaaliset siteensä kotimaahan. Ensimmäinen oleskelulupa voidaan laissa erikseen säädetyissä tilanteissa (ulkomaalaislain 49 ) myöntää Suomessa, mikäli edellytykset tällaisen oleskeluluvan myöntämiseksi ulkomailla ovat olemassa. Marriages of Convenience: Suomessa asuvan henkilön aviopuoliso voi saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella, jos ulkomaalaislain mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle täyttyvät. Todisteeksi avioliitosta on esitettävä legalisoitu avioliittotodistus. Aviopuolisoihin rinnastetaan samaa sukupuolta olevat, jotka ovat rekisteröineet parisuhteensa. Niin sanottua lumeliittoa ei ole määritelty ulkomaalaislaissa. Mikäli perheenyhdistämiseen tähtäävää oleskelulupahakemusta käsiteltäessä ilmenee seikkoja, joiden perusteella avioliitto voitaisiin katsoa solmitun yksinomaan sitä varten, että kolmannen maan kansalainen voisi tulla Suomeen tai oleskella Suomessa, perustuu mahdollinen kielteinen päätös ulkomaalaislain 36 pykälään, jonka mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perustelua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. Oleskelulupa perhesiteen perusteella voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä perheenkokoajan saaneen oleskelulupansa maahantuloa tai maassa oleskelua koskevia säännöksiä kiertämällä antamalla vääriä tietoja henkilöllisyydestään tai perhesuhteistaan. Kielteisessä päätöksessä voidaan samassa yhteydessä viitata ulkomaalaislain 11 pykälään, mikäli todetun maahantulosäännösten kiertämisyrityksen lisäksi maahantulon yleiset edellytykset eivät täyty. Lumeavioliitto määritellään Suomessa avioliitoksi, joka on solmittu muodollisesti pätevästi, mutta muun kuin todellisen perhe-elämän viettämisen tarkoituksessa. Ulkomaalaisoikeuden näkökulmasta lumeavioliitolla tarkoitetaan avioliittoa, joka on solmittu yksinomaan oleskeluluvan saamiseksi tai maahantulosäännösten kiertämiseksi. Päätöskäytännössään Maahanmuuttovirasto kiinnittää huomiota seuraaviin, Euroopan unionin neuvoston 1 esittämiä seikkoja, joiden perusteella avioliiton voidaan olettaa solmitun yksinomaan oleskeluluvan saamiseksi tai maahantulosäännösten kiertämiseksi: puolisot eivät ole viettäneet aiemmin yhteiselämää asianmukaisen osallistumisen puuttuminen avioliitosta johtuviin velvollisuuksiin puolisot eivät ole kertaakaan tavanneet toisiaan ennen avioliiton solmimista puolisot ovat antaneet ristiriitaisia tietoja toistensa henkilöllisyydestä, tapaamisajankohdasta tai olosuhteista, tai muista heitä koskevista luonteeltaan henkilökohtaisista keskeisistä asioista aviopuolisoilla ei ole yhteistä kieltä jota molemmat ymmärtäisivät avioliiton solmimisesta on maksettu rahasumma (poikkeuksena kolmansissa maissa kulttuuriin perustuvat, myötäjäisinä maksetut rahasummat) toisen puolison tai molempien puolisoiden henkilöhistoriassa on merkintöjä aikaisemmista lumeavioliitoista tai oleskeluun liittyy poikkeuksellisia seikkoja 1 Euroopan unionin neuvoston lumeavioliittoja koskeva päätöslauselma toimenpiteistä lumeavioliittojen estämiseksi 97/C/382/01 4.2.1997.

48 Valheellista vanhemmuuden ilmoittamista ei ole määritelty ulkomaalaislaissa. Perhesiteen on katsottu olevan valheellinen esimerkiksi tapauksissa joissa perheside on katkennut ennen perheenkokoahan Suomeen saapumista, tai kun lapsen muodollinen huolto on siirretty perheenkokoajalle ilman, että tosiasiallista huoltosuhdetta olisi koskaan ollut. Mikäli perheenyhdistämishakemusta käsiteltäessä ilmenee, että ilmoitettu perheside on tehty oleskelulupasäännösten kiertämistarkoituksessa, perustellaan kielteinen oleskelulupapäätös ulkomaalaislain 36 pykälällä, jonka mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. Valheellisia vanhemmuuden ilmoittamisia esiintyy etenkin kasvattilasten kohdalla. Maahanmuuttovirasto on tulkinnut ulkomaalaislain perheenjäsenen määritelmän sisältävää 37 :ää siten, että kasvattilapsi katsotaan perheenjäseneksi, jos huoltajuudesta on esitetty muu riittävä selvitys. Edellytyksenä on lisäksi ollut, että kasvattilapsi on asunut perheessä ennen kasvatusvan-hemman Suomeen tuloa ja että lapsen vanhemmat ovat kuolleet tai kadonneet. Edellä mainittu käytäntö on vakiintunut lähinnä ratkaistaessa sellaisista maista tulevien oleskelulupahakemuksia, joiden kotimaassa ei ole pitkään jatkuneen epävakaan tilanteen johdosta toimivaa keskushallintoa. Hallinnon puuttumisesta johtuen oleskeluluvan hakijoiden ei välttämättä ole mahdollista saada maansa viranomaisilta luotettavaa asiakirjaselvitystä henkilöllisyydestään ja perhesuhteistaan. Jos asiakirjaselvitykset puuttuvat, lupaviranomaisen on pyrittävä selvittämään hakijan ja perheenkoko-ajan perhesuhteet muulla tavoin. Biologinen suhde lapsen ja vanhemman välillä voidaan selvittää DNA-testillä ja sitä käytetäänkin tarvittaessa, kun asiakirjaselvitystä ei ole saatavissa. Please refer to Section II (General Context) above Ulkomaalaislain 47 : Jatkuvan oleskeluluvan myöntäminen ulkomailla olevalle henkilölle Kun ulkomaalaiselle on myönnetty jatkuva tai pysyvä oleskelulupa, hänen perheenjäsenelleen myönnetään jatkuva oleskelulupa. Kun ulkomaalaiselle on myönnetty 10 luvun mukainen oleskelukortti unionin kansalaisen perheenjäsenenä ja hän on säilyttänyt 161 d tai 161 e :n perusteella oleskeluoikeutensa henkilökohtaisten perusteidensa nojalla, hänen perheenjäsenelleen myönnetään jatkuva oleskelulupa. (23.3.2007/360) Jatkuvan oleskeluluvan myöntäminen 1 momentin 1 kohdan nojalla ei edellytä, että ulkomaalaisen tai hänen perheenjäsenensä toimeentulo on turvattu. Kun ulkomaalaiselle on myönnetty jatkuva tai pysyvä oleskelulupa perhesiteen perusteella ja luvan myöntämisen perusteena ollut perheside on katkennut, hänen ulkomailla olevalle perheenjäsenelleen voidaan myöntää jatkuva oleskelulupa edellyttäen, että tämän toimeentulo on turvattu. Päätöksenteossa on kuitenkin otettava huomioon Suomessa jo luvallisesti asuvan henkilön mahdollisuus muuttaa takaisin kotimaahansa tai johonkin muuhun maahan viettämään perheelämää, jos perhesiteiden voidaan kokonaisuudessaan

49 What national legislation regulates family reunification between: (i) a third-country national residing lawfully in the EU / Norway reunifying with a third-country national applying to enter / reside there in order to preserve the family unit. Ulkomaalaislain 45 3 momentti (tilapäisen oleskeluluvan saaneen ulkomaalaisen perheenjäsenet): Kun ulkomaalaiselle on myönnetty tilapäinen oleskelulupa, hänen perheenjäsenelleen myönnetään tilapäinen oleskelulupa samaksi ajaksi. Ulkomaalaislain 47 3 ja 5 momentit (jatkuvan/pysyvän oleskeluluvan saneen ulkomaalaisen perheenjäsenet): Kun ulkomaalaiselle on myönnetty jatkuva tai pysyvä oleskelulupa, hänen perheenjäsenelleen myönnetään jatkuva oleskelulupa. Kun ulkomaalaiselle on myönnetty 10 luvun mukainen oleskelukortti unionin kansalaisen perheenjäsenenä ja hän on säilyttänyt 161 d tai 161 e :n perusteella oleskeluoikeutensa henkilökohtaisten perusteidensa nojalla, hänen perheenjäsenelleen myönnetään jatkuva oleskelulupa. Kun ulkomaalaiselle on myönnetty jatkuva tai pysyvä oleskelulupa perhesiteen perusteella ja luvan myöntämisen perusteena ollut perheside on katkennut, hänen ulkomailla olevalle perheenjäsenelleen voidaan myöntää jatkuva oleskelulupa edellyttäen, että tämän toimeentulo on turvattu. Päätöksenteossa on kuitenkin otettava huomioon Suomessa jo luvallisesti asuvan henkilön mahdollisuus muuttaa takaisin kotimaahansa tai johonkin muuhun maahan viettämään perhe-elämää, jos perhesiteiden voidaan kokonaisuudessaan katsoa painottuvan sinne. Ihmiskaupan uhrin perheenjäsen: Ulkomaalaislain 52 a :n 4 momentin (619/2006) mukaan, jos ihmiskaupan uhrille myönnetään tilapäinen oleskelulupa, hänen ulkomailla olevalle perheenjäsenelleen ei myönnetä oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Jos hänelle myönnetään jatkuva oleskelulupa, perheenjäsenelle myönnetään oleskelulupa 47 :n 3 momentin perusteella. Ulkomaalaislain 48 2 momentti (entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevan henkilön perheenjäsenet). 1) jos hakija on kuulunut Inkerin siirtoväkeen, joka vuosina 1943 ja 1944 siirrettiin Suomeen ja sodan päätyttyä palautettiin Neuvostoliittoon; Oleskelulupa myönnetään myös 1 momentissa tarkoitetun henkilön perheenjäsenelle sekä hänen huollettavanaan olevalle lapselle, joka ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta ennen kuin hakijalle on myönnetty oleskelulupa 1 momentissa mainitulla perusteella. Ulkomaalaislain 49 1 mom. 2 kohta (ensimmäisen oleskeluluvan myöntäminen ilman oleskelulupa maahan saapuneelle ulkomaalaiselle): ulkomaalainen on jo ennen Suomeen saapumistaan asunut vähintään kaksi vuotta yhdessä Suomessa asuvan aviopuolisonsa kanssa tai elänyt jatkuvasti vähintään kaksi vuotta yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa Suomessa asuvan henkilön kanssa. Ulkomaalaislain 49 a : Kun toisessa unionin jäsenvaltiossa pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskeluluvan saaneelle myönnetään tilapäinen tai jatkuva oleskelulupa, hänen perheenjäsenelleen myönnetään samaksi ajaksi tilapäinen tai jatkuva oleskelulupa Suomessa tai ulkomailta haettuna.

50 Ulkomaalaislain 114 Oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen perheenjäsenelle: Oleskelulupa myönnetään perhesiteen perusteella pakolaisen, toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneen taikka tilapäistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenjäsenelle, jos: 1) perheenkokoaja asuu Suomessa tai hänelle on myönnetty oleskelulupa Suomeen muuttoa varten; ja 2) hakijan ei katsota vaarantavan yleistä järjestystä, turvallisuutta tai kansanterveyttä. Jos 1 momentin 2 kohdassa mainittuja seikkoja ilmenee, suoritetaan kokonaisharkinta, jossa otetaan huomioon perheenkokoajan mahdollisuus viettää perhe-elämää hakijan kanssa jossain kolmannessa maassa. Harkinnassa on otettava huomioon perhesiteen merkitys asianosaisille. Jos perheenkokoaja on saanut oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella ja luvan myöntämisen peruste on aseellinen selkkaus, taikka jos hän on saanut oleskeluluvan humanitaarisen suojelun tai tilapäisen suojelun perusteella, kokonaisharkintaa suoritettaessa otetaan huomioon se, että ehdotonta estettä perheenkokoajan paluulle kotimaahan ei ole. Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jos perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa. 115 Oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen muulle omaiselle: Oleskelulupa myönnetään pakolaisen, toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneen taikka tilapäistä suojelua saaneen ulkomaalaisen muulle omaiselle, jos oleskeluluvan epääminen olisi kohtuutonta sen vuoksi, että asianomaisten on Suomessa tarkoitus jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perheelämää tai että omainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta perheenkokoajasta. Jos hakijan katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä, turvallisuutta, kansanterveyttä tai Suomen kansainvälisiä suhteita, suoritetaan kokonaisharkinta 114 :n 2 momentista ilmenevällä tavalla. Oleskeluluvan myöntäminen ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. (ii) A mobile EU national reunifying with a third-country national Ulkomaalaislain 10 luvussa säännellään Euroopan unionin kansalaisen ja häneen rinnastettavan oleskelusta Suomessa. 153 : n mukaan Lukua sovelletaan unionin kansalaiseen, joka siirtyy Suomeen tai oleskelee Suomessa, sekä hänen perheenjäseneensä, joka tulee hänen mukanaan tai seuraa häntä myöhemmin. Lukua sovelletaan myös Suomen kansalaisen perheenjäseneen, jos Suomen kansalainen on käyttänyt vapaan liikkuvuuden direktiivin mukaista liikkumisoikeuttaan asettumalla toiseen jäsenvaltioon ja perheenjäsen tulee Suomeen hänen mukanaan tai seuraa häntä myöhemmin. Ulkomaalaislain 161 : Unionin kansalaisen perheenjäsenelle, joka ei ole unionin kansalainen, myönnetään hakemuksesta unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortti, jos perheenkokoaja täyttää lain 157 tai 158 a :ssä säädetyt edellytykset. Oleskelukortti myönnetään, jos perheenjäsenellä on tarkoitus oleskella Suomessa yli kolme kuukautta.

51 Poikkeuksellisesti oleskelulupa voidaan myöntää ulkomaalaislain 4 luvun säännösten perusteella unionin kansalaisen perheenjäsenelle joka ei itse ole unionin kansalainen, mikäli perheenjäseneen ei sovelleta ulkomaalaislain 10 luvun perusteella: Ulkomaalaislain 50 a (23.3.2007/360) Oleskeluluvan myöntäminen Suomessa asuvan unionin kansalaisen perheenjäsenelle Suomessa asuvan ja oleskelunsa rekisteröineen unionin kansalaisen tai häneen rinnastettavan perheenjäsenelle taikka tämän alaikäiselle lapselle, jonka oleskeluoikeutta ei voida rekisteröidä tai vahvistaa 10 luvun perusteella, myönnetään perhesiteen perusteella jatkuva oleskelulupa. Oleskelulupa myönnetään Suomessa tai ulkomailla haettuna. Tässä pykälässä tarkoitetun oleskeluluvan myöntäminen Pohjoismaan kansalaisen perheenjäsenelle tai tämän alaikäiselle lapselle ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. (iii) A non-mobile EU citizen reunifying with a third-country national on the basis of jurisprudence (and reference to the EU Treaty) (kun kyseessä Suomessa asuva EU-kansalainen joka ei ole koskaan käyttänyt oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen ja jonka perheenjäsen kolmannen maan kansalainen on) Suomi katsoo unionin oikeuden olevan näissä tilanteissa suoraan sovellettavaa oikeutta, jota muissa kohdissa mainittu kansallinen lainsäädäntö täydentää soveltuvin osin. (iv) A non-mobile EU citizen reunifying with a third-country national. Kts. kappale 2. perheenjäsenen määritelmä 50 (23.3.2007/360) Oleskeluluvan myöntäminen Suomen kansalaisen perheenjäsenelle Suomessa asuvan Suomen kansalaisen perheenjäsenelle ja tämän alaikäiselle naimattomalle lapselle myönnetään perhesiteen perusteella jatkuva oleskelulupa Suomessa tai ulkomailla haettuna. Jatkuva oleskelulupa myönnetään Suomessa asuvan Suomen kansalaisen muulle omaiselle kuin perheenjäsenelle, jos oleskeluluvan epääminen olisi kohtuutonta sen vuoksi, että asianomaisten on Suomessa tarkoitus jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai että omainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta Suomen kansalaisesta. Muun omaisen on odotettava lupahakemuksen käsittelyä ulkomailla. Please provide the name of the legislation and the conditions under which family reunification can take place. Please note that family reunification between two third-country nationals in the EU is regulated under Directive 2003/86/EC, however this Directive leaves room for national discretion in certain areas; therefore a detailed description of national legislation in this area is necessary. Note also that separate or the same legislation may regulate reunification between two spouses as between a parent and child. Please clarify which is the case in your country

52 below. For family reunification between two spouses please also distinguish, where relevant, between marriage, civil partnerships, same-sex marriage, cohabitation, etc. Marriages of Convenience: Is the prevention of misuse of residents permits for family reunification as defined in the context of this study specifically covered in national legislation? If so, what are the provisions? Please explain what changes in legislation and/or practice are being considered in your Member State to fight against such misuses. Please refer to the specific piece of legislation and relevant Articles. Marriages of Convenience: Lumeliittoa ei ole määritelty ulkomaalaislaissa. Mikäli perheenyhdistämishakemusta käsiteltäessä ilmenee, että ilmoitettu perheside on tehty oleskelulupasäännösten kiertämistarkoituksessa, perustellaan kielteinen oleskelulupapäätös ulkomaalaislain 36 pykälällä, jonka mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. Lumeliittopäätös perustellaan Euroopan unionin neuvoston lumeavioliittoja koskeva päätöslauselman toimenpiteistä lumeavioliittojen estämiseksi 97/C/382/ 4.12.1997 mukaisesti. Hallituksen esityksen (240/2009 vp,) mukaan säännös tulisi sovellettavaksi, kun on perusteltua aihetta epäillä, että perheenkokoaja ei olisi saanut oleskelulupaansa ilman että hän on antanut oman oleskelulupahakemuksensa yhteydessä tarkoituksellisesti henkilöllisyyttään tai perhesuhteitaan koskevia vääriä tietoja tai jättänyt kertomatta tietoja henkilöllisyydestään tai perhesuhteistaan, mutta jonka oleskeluluvan peruuttaminen tai maasta poistaminen ei kokonaisharkinnan perusteella ole mahdollista. Hallituksen esityksessä on esimerkinomaisesti mainittu kolme mahdollista soveltamistilannetta: 1) perheenkokoaja on alun perin saanut oman oleskelulupansa Suomessa asuvan ulkomaalaisen alaikäisenä ja naimattomana lapsena, ja Suomeen tultuaan hän ilmoittaakin olevansa täysi-ikäinen ja hakevansa oleskelulupaa perhesiteen perusteella kotimaahan jääneelle puolisolleen; 2) perheenkokoajana toimii Suomeen yksin tullut alaikäinen, joka on saanut oleskeluluvan yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi ulkomaalaislain 52 :n perusteella ja joka hakee oleskeluluvan saatuaan lupaa vanhemmilleen, joiden oli kertonut oman lupahakemuksensa yhteydessä kuolleen tai kadonneen, mutta joiden olinpaikka onkin ollut koko ajan tiedossa; 3) kun oleskelulupa on myönnetty haavoittuvassa asemassa olevalle naiselle, joka hakee oleskeluluvan saatuaan lupaa aviomiehelleen, vaikka hän on itse saanut oman oleskelulupansa sillä perusteella, että hänellä ei ole kotimaassaan ketään, jonka luokse hän voisi turvallisesti palata. Hallituksen esityksen mukaan harkinnassa voitaisiin hyödyntää perheenkokoajan aiemmin oman oleskelulupa-asiansa yhteydessä antamia tietoja. Erityisesti turvapaikkatutkinnassa kerätään tarkat tiedot turvapaikanhakijan perheenjäsenistä ja muista omaisista. Oleskelulupaa tai kansainvälistä suojelua hakevalle tulisi jo hakemusvaiheessa kertoa, että väärien tietojen antaminen voi vaikuttaa myöhemmin kielteisesti perheenyhdistämismahdollisuuteen. Oleskelulupa voitaisiin jättää myöntämättä maahantulosäännösten kiertämisen perusteella, vaikka itse perhesuhteen

53 aitoutta ei kyseenalaistettaisikaan. Kussakin tapauksessa tulisi kuitenkin ottaa huomioon ulkomaalaisen kokonaistilanne ulkomaalaislain 66 a :n mukaisesti. Päätöksenteossa tulee lisäksi aina huomioida Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet. Kaikessa alaikäistä koskevassa päätöksenteossa tulee kiinnittää huomiota lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin siten kuten ulkomaalaislain 6 :ssä säädetään. Lapsen kuulemisessa tulee ottaa huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa. Päätöksenteossa tulee huomioida, edellyttääkö lapsen oikeus perheelämään oleskeluluvan myöntämistä Suomeen vai voiko perhe-elämää viettää jossakin toisessa maassa. Edelleen määräaikainen tai pysyvä oleskelulupa taikka pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa voidaan ulkomaalaislain 58 :n mukaan peruuttaa, jos oleskelulupaa haettaessa on tietoisesti annettu hakijan henkilöllisyyttä koskevia tai muita päätökseen vaikuttaneita vääriä tietoja taikka salattu sellainen seikka, joka olisi saattanut estää oleskeluluvan myöntämisen. Määräaikainen oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos niitä edellytyksiä, joiden perusteella oleskelulupa myönnettiin, ei enää ole olemassa. Ulkomaalaislain 36 pykälän mukaan oleskeluluvan myöntäminen voidaan evätä, jos on perustelua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. Oleskelulupa perhesiteen perusteella voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä perheenkokoajan saaneen oleskelulupansa maahantuloa tai maassa oleskelua koskevia säännöksiä kiertämällä antamalla vääriä tietoja henkilöllisyydestään tai perhesuhteistaan. Lain rangaistussäännökset eivät sisällä rangaistusta lumeliittotapauksissa, mutta ulkomaalaislain 58 pykälän mukaisesti määräaikainen tai pysyvä oleskelulupa taikka pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos oleskelulupaa haettaessa on tietoisesti annettu hakijan henkilöllisyyttä koskevia tai muita päätökseen vaikuttaneita vääriä tietoja taikka salattu sellainen seikka, joka olisi saattanut estää oleskeluluvan myöntämisen. Where relevant and where information is available, give a brief description of the impacts (if any) of European Court of Justice case law which has focused on family reunification (e.g. Zambrano, McCarthy, Dereci) in your Member State? Yllä mainituilla EU-tuomioistuimen päätöksillä ei tätä tutkimusta tehtäessä ollut vielä vaikutuksia päätöskäytäntöön oleskelulupaprosessissa. Oleskelulupa-asioiden ylin valitusviranomainen korkein hallinto-oikeus on pyytänyt ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimissa alla olevissa tapauksissa, joissa oli lähinnä kyse EU:n perustamissopimuksen soveltumisesta. KHO:2011:62: Kolmannen maan kansalaisen (hakija) aviopuolisolla (perheenkokoaja), jolla oli oleskelulupa Suomessa, oli huollossaan lapsi, joka oli Suomen kansalainen. Asiassa oli unionin oikeuskäytännön valossa (C-34/09, Ruiz Zambrano, tuomio 8.3.2011) epäselvää, edellyttikö SEUT 20 artikla, että hakijalla oli toimeentulon puuttumisesta huolimatta oikeus oleskella Suomessa, vaikka lapsi, joka oli Suomen kansalainen, ei ollut hakijan oma vaan perheenkokoajan lapsi, eikä lapsi ollut hakijan huollossa eikä hakija ollut viettänyt hänen kanssaan yhteistä perhe-elämää vuoden 2006 jälkeen.

54 Korkein hallinto-oikeus lykkäsi asian käsittelyä ja pyysi SEUT 267 artiklan nojalla ennakkoratkaisun SEUT 20 artiklan tulkinnasta. KHO:2011:63: Kolmannen maan kansalaisen (hakija) aviopuolisolla (perheenkokoaja), jolla oli oleskelulupa Suomessa, oli huollossaan lapsi, joka oli Suomen kansalainen. Asiassa oli unionin oikeuskäytännön valossa (C-34/09, Ruiz Zambrano, tuomio 8.3.2011) epäselvää, edellyttikö SEUT 20 artikla, että hakijalla toimeentulon puuttumisesta huolimatta oli oikeus oleskella Suomessa, vaikka lapsi, joka oli Suomen kansalainen ja jonka kanssa hakija ja perheenkokoaja sekä heidän yhteinen lapsensa asuivat, ei ollut hakijan oma lapsi, vaan perheenkokoajan lapsi. Korkein hallinto-oikeus lykkäsi asian käsittelyä ja pyysi SEUT 267 artiklan nojalla ennakkoratkaisun SEUT 20 artiklan tulkinnasta. Marriages of Convenience: Ei raportoitavaa. Ei raportoitavaa.

55 The situation in Finland National Contribution: Scope of the issue Are a) marriage of convenience and b) false declaration of parenthood recognised as examples of misuse of residents permits for family reunification in your (Member) State? Please give an overview of the problem, (to the extent that it is recognised as a problem in your (Member) State) and the context (e.g. please refer here to any policy documents, media coverage, NGO campaigns, case law examples, etc. that demonstrate the ongoing problems) Marriages of Convenience: Ennen marraskuuta 2010 lumeavioliittoepäilyistä ei ollut saatavissa tarkkoja, virallisia tilastoja. Lumeavioliittoepäilyn perusteella tehdyt kielteiset oleskelulupapäätökset sisältyivät samaan tilastoon kuin kaikki aviopuolisoille tehdyt kielteiset päätökset. Suomalainen maahanmuuttohallinto siirtyi 8.11.2010 sähköiseen asiankäsittelyjärjestelmään (UMA), jonka jälkeen lumeliittopäätökset on voitu tilastoida ko. perusteen ollessa yksi kielteisen päätöksen valittavissa olevista perusteista. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan lumeavioliittoepäilyyn perustuvia kielteisiä päätöksiä tehdään vuodessa 100 200. Poliisin tekemät päätökset eivät ole mukana luvussa. 8.11.2010 lähtien valheelliset perhesiteen ilmoittamiset on tilastoitu sähköisessä asiankäsittelyjärjestelmä UMA:ssa päätösperusteella ei perheenjäsen. Optionally, please describe any other forms of misuses detected in your (Member) State (e.g. adoptions of convenience) Suomessa on esiintynyt useita ongelmia liittyen ns. kasvattilasten perhesidehakemuksiin. Useat hakemukset ovat antaneet aihetta epäilyyn laittomasta maassa oleskelusta (oleskelulupasäännösten kiertäminen). Oleskelulupien myöntämiseen ilman luotettavaa asiakirjanäyttöä liittyy aina väärinkäytösten riski, esimerkkinä ihmiskauppa ja lapsikaappaukset. Kasvattilapsien kohdalla lapsen todellista asemaa perheessä ei usein pystytä varmistamaan, on mahdollista että perheessä asuva tyttö on kotiapulaisen asemassa tai perheen isän toinen vaimo tms. Samoin kasvattilapsen ikä ei aina vastaa hakemuksessa ilmoitettua, vaan lapsi saattaa todellisuudessa olla vanhempi tai nuorempi. Ns. ankkurilapsi-ilmiö: Suomeen lähetetään yksin lapsia usein vastoin heidän omaa tahtoaan, jotta lapsen mahdollisesti saaman oleskeluluvan perusteella voitaisiin myöhemmin hakea oleskelulupaa hänen perheenjäsenilleen perhesiteen perusteella. Niin sanotun ankkurilapsi-ilmiön taustalla vaikuttaa maahantulosäännösten kiertämisen ohella nais- ja lapsikauppaa sekä toisaalta maahanmuuttopaine kehitysmaista läntisiin teollisuusmaihin. Ns. ankkurilapsi-ilmiötä esiintyy etenkin turvapaikkaprosessissa.

56 Kiintiössä tai hätätapauksina luvan saaneet woman-at-risk tapaukset, joiden aviomiehet löytyvät tai jotka ovat ehtineet avioitua uudelleen ennen Suomeen saapumistaan. Näitä on esiintynyt Ruandasta otettujen kongolaisten joukossa useampiakin. Tapauksia ei ole kuitenkaan tilastoitu erikseen. Marriages of Convenience: National means of preventing misuse How are misuses of residence permits by a) marriages of convenience and b) false declarations of parenthood prevented? As well as the legislative framework identified above, please describe national policy and practice in this area, highlighting any good practice measures. Marriages of Convenience: Jokainen asia tutkitaan tapauskohtaisesti. Käytännön toimista kts. National Means of Detecting Misuse sekä 3.5. Jokainen asia tutkitaan tapauskohtaisesti. Käytännön toimista kts. National Means of Detecting Misuse sekä 3.5. National means of detecting misuse Please describe both strategic and practical approaches that are applied, and information sources. Please include the extent to which detection results from those involved admitting the misuse (for example, women wishing to exit a marriage of convenience). Is a special status or amnesty granted in such cases?)

57 What factors trigger an investigation of individual cases? How are a) marriages of convenience and b) false declarations of parenthood detected and investigated? Are there any factors that have prevented investigations into suspected misuses from progressing? Oleskelulupaprosessin väärinkäytöksien torjuminen keskittyy Suomessa maahantuloa edeltäviin toimenpiteisiin. Viisumi- ja oleskelulupahakemusten huolellisella tutkimisella on todettuja olevan vaikutuksia väärinkäytösten torjumisessa. Marriages of Convenience: Ulkomaalaislain 36 :n 2 momentti: oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. Päätösharkinnassa oleskelulupaan avioliiton (perhesiteen) perusteella kiinnitetään huomiota avioliiton sisältöön ja sen solmimismotiiveihin. Ratkaisevaa on, onko osapuolten tarkoituksena tosiasiallinen perhe-elämän viettäminen. Päätöskäytännössään Maahanmuuttovirasto kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: olosuhteet joissa parisuhde on syntynyt parisuhteen syntymistapa sekä ajankohta (passileimat, lentoliput, viisumi- ja oleskelulupatiedot, hotellimaksut, vuokrasopimukset jne) yhdessä asuminen ja asumisjärjestelyihin mahdollisesti liittyvät poikkeukselliset seikat suhteen kesto ja jatkuminen ns. pakkoavioliiton mahdollisuus, rahan maksaminen avioliiton solmimisesta yhteisen kielen puuttuminen merkinnät aikaisemmista lumeavioliitoista avioliiton solmimisajankohta (mikäli solmittu kielteisen oleskelulupapäätöksen jälkeen tai maastapoistamisprosessin aikana) huomattava ikäero puolisoiden yhteiselämästään antamat ristiriitaiset tiedot puolisoiden keskinäinen tuntemus Avioliitosta on ensisijaisesti esitettävä todisteeksi avioliittotodistus. Jos avioliitto on solmittu ulkomailla, on avioliittotodistukseen pääsääntöisesti hankittava Suomen ulkomaanedustuston legalisointi. Avioliiton tulee olla rekisteröity sekä Suomessa että ulkomaalaisen kotimaassa, sikäli ja siinä laajuudessa kuin se on Suomen tai muun maan lainsäädännön mukaan mahdollista. Jos avioliittoa ei tunnusteta vihkimisvaltiossa, mutta kylläkin puolison asuinpaikka- tai kansalaisuusvaltiossa, tulee puolisoiden hankkia tuosta valtiosta selvitys siitä, että avioliitto tunnustetaan siellä. Tällainen selvitys tarvitaan, kun väestötietojärjestelmään

58 tehdään merkintä siitä, että asianomainen henkilö on avioliitossa. Oleskelulupahakemusta käsiteltäessä on tarkistettava viranomaisrekistereistä kuten väestötietojärjestelmästä, viisumirekisteristä ja rajavalvontarekisteristä ilmenevät tiedot hakijasta. Tapauskohtaisesti tarkistetaan Suomen ulkomaanedustuston välityksellä kyseisen maan viranomaisen rekistereistä onko avioliittoa rekisteröity ja onko avioliitto kyseisen maan lakien mukaan pätevä ja virallinen (erityisesti uskonnollisin menoin solmitut avioliitot). Tapauskohtaisesti alkuperäinen todistus, esimerkiksi avioliitto-, avioero- tai kuolintodistus, voidaan lähettää Keskusrikospoliisin rikostekniseen laboratorioon aitoustutkimusta varten sen selvittämiseksi, onko siinä havaittavissa teknisiä muutoksia, väärennysmerkintöjä. Lisäksi asiakirjojen aitoutta voidaan pyrkiä selvittämään rajatarkastusviranomaisen ja Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun avulla. Päätös perustuu aina kokonaisarviointiin ja siinä otetaan huomioon kaikki esitetyt selvitykset puolisoilta, viranomaisilta sekä mahdollisilta muilta tahoilta. Kun avioliittoa epäillään lumeavioliitoksi Maahanmuuttovirasto ja paikallispoliisi voivat oleskelu-lupaviranomaisina jättää oleskeluluvan myöntämättä. Ulkomaalaislain 36 :n mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perustelua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. Oleskelulupa perhesiteen perusteella voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä perheenkokoajan saaneen oleskelulupansa maahantuloa tai maassa oleskelua koskevia säännöksiä kiertämällä antamalla vääriä tietoja henkilöllisyydestään tai perhesuhteistaan. Maahanmuuttoviraston päätöskäytännön perusteella yleisimpiä perusteita hylätä perhesidehakemus avioliiton perusteella ovat olleet yhteiselämän puuttuminen ja/tai ristiriitaisten tietojen antaminen. Myös yhteisen kielen puuttuminen on ollut yleistä etenkin turvapaikkaprosessin aikana jätetyissä perhesidehakemuksissa. Merkinnät aiemmasta lumeavioliittotaustasta ovat olleet harvinaisia, joskin hakijan omaa hakemushistoriaa on pidetty melko usein indikaattorina avioliiton lumeluonteesta. Näissä tapauksissa hakijalla on ollut historiassaan useita yrityksiä saada oleskelulupa Suomeen ja useimmiten eri perusteilla. Maahanmuuttoviraston päätöskäytännön perusteella tyypillinen tapa tutustua on ollut tutustuminen internetin keskustelupalstoilla tai yhteisten tuttavien kautta, jonka jälkeen Suomessa asunut puoliso on matkustanut hakijan kotimaahan hakijaa tapaamaan ja mahdollisesti avioitumaan. Avioituminen tapahtuu yleensä ensimmäisen matkan aikana tai mahdollisesti seuraavilla matkoilla, jonka jälkeen hakijalle haetaan oleskelulupaa Suomeen. Monissa kielteisen päätöksen saaneissa hakemuksissa puolisot olivat tavanneet lomamatkalla ja avioituminen oli tapahtunut lyhyen ajan sisällä ensimmäisestä tapaamisesta. Ulkomaalaislain 6 a :n 1 momentin mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus, jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen iästään antamiensa tietojen luotettavuutta. Ulkomaalaislain 6 a :n 2 momentin mukaan tutkimuksen tekeminen edellyttää, että tutkittava on antanut tietoon ja vapaaseen tahtoon perustuvan kirjallisen suostumuksensa siihen. Lisäksi edellytetään hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kirjallista suostumusta. Molempien suostumukset ovat ehdottomia edellytyksiä tutkimuksen

59 tekemiselle. Tutkimuksesta kieltäytymisestä seuraa, että asianomaista kohdellaan täysi-ikäisenä, jollei kieltäytymiselle ole hyväksyttävää syytä. Hakemukset, joihin liittyy maahantulo-säännösten kiertämistä, ovat usein työläitä selvittää. Lainsäädännön muutoksella 11.6.2010 toivottiin voitavan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi tällaisten hakemusten määriin. Resursseja on siten mahdollista ohjata enemmän sellaisten hakemusten ratkaisemiseen, joihin mainittuja seikkoja ei liity. Näin sellaiset kansainvälistä suojelua ja perhesidelupaa hakevat, joiden tapauksessa ei ole kysymys säännösten kiertämisestä, voivat saada asiansa nopeammin ratkaistuiksi. Tapauksissa, joissa aviopuoliso itse ei muuta Suomeen, pyydetään aina ulkomaalaislain 63 :n mukainen lausunto perheenkokoajan koti- tai asuinpakkakunnan sosiaaliviranomaiselta tai terveydenhoitoviranomaiselta perheenkokoajan sosiaalisesta tai terveydellisestä tilanteesta. Lisäksi asianosaisia kuulemalla pyritään varmistumaan siitä, että oleskeluluvan myöntäminen ei ole lapsen edun vastaista. Jos oleskelulupaa haetaan lapselle tai lapsi on perheenkokoajana, on hakemuksen liitteeksi oltava lapsen syntymätodistus josta käyvät ilmi lapsen vanhemmat. Jos vanhemmat ovat eronneet tai kuolleet, on asiasta esitettävä asiakirjaselvitystä, avioerotodistus tai kuolintodistus. Lisäksi on esitettävä selvitys lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Mikäli lapsen huoltajia ovat muut henkilöt kuin lapsen vanhemmat (esimerkiksi isovanhemmat tai joku muu lähisukulainen) on osoituksena huollosta esitettävä oikeuden päätös tai viranomaisselvitys. DNA-testaus on olennainen osa myönteisen oleskeluluvan harkintaa silloin, kun perhesiteestä ei ole esitetty luotettavaa asiakirjanäyttöä kuten syntymä- tai avioliittotodistusta. Myönteinen oleskelulupa biologisen perhesiteen perusteella myönnetään vain, mikäli DNA-yhteys on todennettavissa. Koska DNA-testaus tehdään aina myönteistä oleskelulupaa harkittaessa biologisten perheen-jäsenten kohdalla, ilmenee toisinaan ristiriitoja mm. ilmoitettujen biologisten perheenjäsenten ja DNAtulosten välillä. Mikäli DNA-testaus osoittaa, ettei henkilö ole lapsen biologinen vanhempi, eikä näyttöä huoltajuudesta tai kiinteästä yhteisestä perhe-elämästä ole (esim. kasvattilapset), oleskelu-lupa perhesiteen perusteella voidaan jättää myöntämättä. Aikaisemmin alaikäiset tekivät yhä enemmässä määrin hakemuksia myös koskien perheessä olleita kasvattilapsia. Tällaiselle alaikäisen muulle kuin biologiselle sisarukselle myönnetään ulkomaalaislain mukaan oleskelulupa, mikäli perheside on todennettavissa riittävän hyvin haastattelujen avulla. Hakemusten määrä on kuitenkin laskenut merkittävästi Maahanmuuttoviraston tehtyä vuonna 2011 hakemuksiin pääsääntöisesti kielteisiä päätöksiä. Merkille pantavaa nykyisissä kasvattilapsihakemuksissa on se, että kasvattilapset jättävät tulematta perhesidehaastatteluihin syynä on ollut kuolema, katoaminen tai biologisten vanhempien ottaminen huoltoonsa. Kasvattilapsia on lähinnä kansainvälisen suojelun perusteella maahan tulleiden perheissä. Yleensä oleskelulupaa haetaan kasvattilapselle, joka on kuulunut perheenkokoajan perheeseen jo ennen tämän maahan tuloa. Uutena ilmiönä on havaittu myös tapauksia, joissa oleskeluluvan hakijana olevalla uudella, perheenkokoajan kanssa tämän Suomeen tulon jälkeen avioituneella aviopuolisolla on myös samanaikaisesti oleskelulupaa hakevia kasvattilapsia. Kasvattilapsia näissä perhekokonaisuuksissa on noin viidesosassa hakemuksista (uusien puolisoiden kasvattilapset). Kasvattilapsien ilmoitetaan pääsääntöisesti olevan sukulaislapsia, joiden vanhemmat ovat joko kuolleet tai kadonneet. Sukulaisuussuhde voidaan selvittää DNA-testillä, mutta sukulaisuussuhteen perusteella ei voida päätellä, ovatko asianosaiset viettäneet todellista perhe-elämää ja onko lapsi ollut perheenkokoajan huollettavana. Huoltosuhdetta selvitetään pääsääntöisesti kuulemalla asianosaisia; DNA-tutkimus ei yksin ratkaise hakemuksen lopputulosta siitä syystä, että esimerkiksi sisarusten lasten sukulaisuussuhdetta ei voida varmasti selvittää DNA-tutkimuksella. Kasvattisuhteen selvittäminen kuulemalla on aina

60 ongelmallista. Kaikkia 8-vuotiaita ja sitä vanhempia kasvattilapsia kuullaan. On yleistä, että lapsi ei haastattelussa muista tai osaa kertoa perhesuhteistaan tai arkielämästään. Harkinta tosiasiallisen kasvattilapsisuhteen olemassaolosta perustuu pääasiassa ilmoitetun kasvattivanhemman tai kasvattivanhempien suulliseen selvitykseen sekä perheenkokoajan (voi olla myös alaikäinen lapsi) antamaan selvitykseen. Kasvattilapseksi ilmoitetun lapsen todellista suhdetta ilmoitettuun kasvattivanhempaansa tai kasvattivanhempiinsa on vaikea saada selville. Osa kasvattilapsiksi ilmoitetuista lapsista on oletettavasti perheessä vakituisesti asuvia lapsia, mutta osan lapsista tiedetään otetun perheeseen siinä tarkoituksessa, että he pääsisivät perheenjäseninä Suomeen. Tiedossa on myös, että osa kasvattilapsiksi ilmoitetuista ei ole käytännössä kuulunut ollenkaan oleskelulupaa hakevan perheeseen todellisina perheenjäseninä. Myöskään lapsikaupan mahdollisuutta ei voida sulkea pois. On myös viitteitä siitä, että osa teini-ikäisistä tytöistä ei ole tosiasiassa lapsen, vaan kotiapulaisen asemassa. Maahanmuuttoviraston tietoon on tullut myös joitakin tapauksia, joissa kasvattilapsina oleskeluluvan saaneet ovatkin jatkaneet itsenäistä elämää Suomeen tultuaan. Kyse on ollut suunnitelmallisesti toiminnasta, jossa oleskelulupa on saatu kasvattilapsena ilman, että asianosaisilla on ollut mitään aikomusta elää yhdessä. Parhaina kasvattilapsisuhteen selvittämiseen liittyvinä käytänteinä Maahanmuuttovirasto soveltaa seuraavia: Todistustaakka kasvattisuhteesta on kasvattivanhemmilla. Heidän tulee voida näyttää kasvattisuhteen olemassaolo riittävällä tavalla. Jos huoltosuhteesta ei ole asiakirjanäyttöä, voidaan edellyttää yksityiskohtaisia ja ristiriidattomia kertomuksia yhteisen perhe-elämän viettämisestä ja huoltosuhteelle ominaisista asioista. Kasvattilapselle voidaan myöntää oleskelulupa lähtökohtaisesti vain, jos hän on jo ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa asunut perheessä, elleivät muulle omaiselle myönnettävän oleskeluluvan kriteerit täyty. Edellytettäisiin tosiasiallista ja vakiintunutta huoltosuhdetta sekä kiinteää perhe-elämää. Kasvattilapsen muistamattomuudelle haastattelussa annetaan näyttöä arvioitaessa painoarvoa lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. 12-vuotiaan ja sitä vanhemman lapsen voidaan odottaa muistavan ja pystyvän kertomaan enemmän kuin nuoremman lapsen. Jos perheenkokoaja ei ole turvapaikkapuhuttelussa kertonut kasvattilapsesta, perhesidehakemukseen tehdään lähtökohtaisesti kielteinen päätös. Turvapaikkapuhutteluissa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota perheelämän selvittämiseen ja perheen mahdollisiin kasvattilapsiin. Esitetään ikätutkimusten käyttöönottoa myös perhesidehakemusten yhteydessä sekä edellytetään, että kasvattilapsen ikä arvioidaan haastattelussa.

61 What evidence is needed to prove that the marriage/declaration is false (e.g. DNA-testing, etc.)? Who has the burden of proof (the third-country national concerned to prove that the relationship is real or the authorities to prove that it is false)? Marriages of Convenience: Kts. kohta 3.4. Vuosina 2009-2010 yli 60 % Migrin päätöksistä tehdyistä valituksista hylättiin hallintooikeudessa. Kumotuissa päätöksissä suurimassa osassa (53 %) hallinto-oikeudelle oli esitetty uutta selvitystä, joka ei päätöshetkellä ollut Migrin käytettävissä tai hallintooikeus oli kumonnut päätöksen menettelyvirheen vuoksi. Hallinto-oikeuksien päätöskäytännön perusteella Migrin päätöksestä tehty valitus on hylätty kun kielteistä päätöstä on perusteltu useilla eri seikoilla kuten puolisoiden kertomuksilla, vähäisellä yhteiselämällä tai sillä, että puolisot eivät olleet tavanneet avioitumisen jälkeen, he olivat avioituneet nopeasti ensitapaamisen ja tutustumisen jälkeen, heillä oli vähäiset tiedot puolisostaan ja hakijan tai puolison hakuhistoria. Hakuhistorian osalta oli hakijoiden kohdalla erityisesti mainittu yritykset saada oleskelulupa aikaisemmin eri perusteella, kuten turvapaikan tai muun perhesiteen ja puolisoiden kohdalla aikaisemmat avioliitot. Ulkomaalaislain 7 : Yleiset menettelytavat hallintomenettelyssä Viranomaisen on huolehdittava asian selvittämisestä. Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava oman asiansa selvittämiseen. Viranomaisen on osoitettava asianosaiselle, mitä lisäselvitystä asiassa tulee esittää. Selvityspyynnön tulee olla yksilöity sekä oikeassa suhteessa niihin selvityskeinoihin, jotka asianosaisella on hänen olosuhteensa huomioon ottaen käytettävissään. Jos asiassa tehtävä päätös saattaa merkittävästi vaikuttaa muun samanaikaisesti vireillä olevan asian ratkaisemiseen, asiat on valmisteltava yhdessä ja ratkaistava mahdollisuuksien mukaan samalla kertaa, jollei yhdessä käsittelemisestä aiheudu haitallista viivytystä. Hallinto-oikeuksien ratkaisut valheellisten perhesiteen ilmoittamisten kohdalla on ollut hyvin tapauskohtaista. Korkein hallinto-oikeus ei ole myöntänyt Maahanmuuttovirastolle valituslupaa lumeliittotapauksista, joten ennakkopäätöksiä tästä ei ole. Ulkomaalaislain 7 : Yleiset menettelytavat hallintomenettelyssä Viranomaisen on huolehdittava asian selvittämisestä. Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava oman asiansa selvittämiseen. Viranomaisen on osoitettava asianosaiselle, mitä lisäselvitystä asiassa tulee esittää. Selvityspyynnön tulee olla yksilöity sekä oikeassa suhteessa niihin selvityskeinoihin, jotka asianosaisella on hänen olosuhteensa huomioon ottaen käytettävissään. Jos asiassa tehtävä päätös saattaa merkittävästi vaikuttaa muun samanaikaisesti vireillä olevan asian ratkaisemiseen, asiat on valmisteltava yhdessä ja ratkaistava

62 mahdollisuuksien mukaan samalla kertaa, jollei yhdessä käsittelemisestä aiheudu haitallista viivytystä. Who (e.g. which national authorities) are responsible for detecting such misuses? If multiple authorities are involved, how are they coordinated? Is there an official mandate e.g. an Action Plan - governing the involvement of these authorities? Marriages of Convenience: Perheenjäsenen oleskelulupa jätetään ulkomailla Suomen edustustoon, Suomessa poliisille. Jos hakija on Suomen kansalaisen perheenjäsen ja hän on itse jättänyt hakemuksensa Suomessa, lupapäätöksen tekee poliisi. Jos hakemus on jätetty edustustoon tai hakija on Suomessa asuvan ulkomaalaisen perheenjäsen, ratkaisun tekee Maahanmuuttovirasto(Migri). Hallituksen esityksen (28/2003 vp) mukaan henkilökohtainen kuuleminen on asioiden luonteesta johtuen keskeinen selvittämiskeino. Usein on välttämätöntä kuulla hakijaa siitä, haluaako ja aikooko hän muuttaa Suomeen. Ratkaisua ei voida tehdä pelkästään Suomessa olevien perheenjäsenten toiveiden perusteella. Muuttaminen toiseen maahan, erityisesti jos kyseessä on pysyväisluonteinen muuttaminen, on hyvin merkittävä henkilökohtainen ratkaisu. Oleskelulupaa saatetaan kuitenkin käytännössä hakea tilanteissa, joissa on ilmeistä, että lupa evätään. Esimerkiksi tilanteessa, jossa oleskelulupaa haetaan muulle omaiselle ja perheenkokoaja on muu kuin Suomen kansalainen, pakolainen, suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saanut tai tilapäistä suojelua saanut ulkomaalainen, ei oleskelulupaa voida myöntää ulkomaalaislain 50 :n 2 momentin (360/2007), eikä 115 :n 1 mo mentin perusteella. Tällaisessa tilanteessa voidaan lähtökohtaisesti pitää riittävänä, että hakijalle varataan mahdollisuus esittää kirjallista selvitystä. Hakijaa voidaan kuulla kirjallisesti perheenkokoajan avustuksella tai vaihtoehtoisesti Suomen edustuston välityksellä. Suomessa jätettyjen hakemusten osalta kuulemisen suorittaa poliisi. Asian ratkaisemista ei estä se, että hakija ei ole saapunut henkilökohtaisesti kuultavaksi tai että häntä ei ole muullakaan tavalla voitu kuulla. Hallituksen esityksen (HE 28/2003 vp) mukaan jos perheenkokoaja on pannut asian vireille, mutta hakijaan ei saada millään tavalla yhteyttä, ratkaisu voisi tällaisessa tapauksessa olla lähtökohtaisesti vain kielteinen, sillä oleskeluluvan myöntämistä henkilölle, johon kenelläkään Suomessa ei ole mitään yhteyttä, ei voida pitää perusteltuna. Oleskelulupien myöntäminen tällaisella tavalla ilman tarpeellisia selvityksiä olisi omiaan lisäämään väärinkäytöksiä, joiden ennaltaehkäisyyn perheen yhdistämisasioissa joudutaan muutenkin kiinnittämään huomiota. Kielteisestä päätöksestä ei aiheudu asianosaisille oikeudenmenetyksiä, sillä asia voidaan aina panna uudelleen vireille. Ulkomaalaislain 64 :n 2 momentin mukaan kuulemisen suorittaa poliisi tai Suomen edustuston virkamies. Maahanmuuttovirasto voi suorittaa kuulemisen, jos asian selvittäminen sitä edellyttää. Lähtökohtana on, että kuulemisen suorittaa poliisi tai Suomen edustuston virkamies, koska hakemuksen vastaanottamisen yhteydessä suoritettava suullinen kuuleminen on luonnollinen osa hakemuksen vastaanottamista. Kun hakijan edellytetään saapuvan henkilökohtaisesti paikalle ulkomaalaislain 8 :n 1 momentin perusteella, voidaan

63 hänelle samalla esittää kaikki tarvittavat lisäkysymykset, jotta vältettäisiin hänen kutsumisensa toistamiseen viranomaisen luokse kuulemista varten. Pääsääntönä on hakijan saapuminen ulkomailla viranomaisen luo, yleensä Suomen edustustoon, ainakin yhden kerran. Myös perheenkokoaja voidaan pyytää saapumaan henkilökohtaisesti viranomaisen luo asian selvittämisen sitä vaatiessa. Maahanmuuttovirasto voi suorittaa kuulemisen, jos asian selvittäminen sitä edellyttää. Viraston virkamiehet tekevät tarvittaessa virkamatkoja, joiden yhteydessä on syytä priorisoida monimutkaisia, erityisosaamista edellyttäviä hakemuksia Kts. ylle kohta 3.6 marriages of convenience. National action against those misusing Please describe the likely penalties imposed, and any impacts on: EU citizens / Thirdcountry nationals Once detected, how does your Member State treat people found to be misusing family reunification through a) marriages of convenience and b) false declarations of parenthood)? Marriages of Convenience: Mikäli avioliitto on solmittu maahantulosäännösten kiertämiseksi, ulkomaalaisen oleskelulupa on mahdollista peruuttaa. Solmittu avioliitto voidaan katsoa pätemättömäksi, mikäli avioliitolle avioliittolaissa asetetut edellytykset eivät ole tosiasiassa täyttyneet (esimerkiksi toinen aviopuolisoista on ollut tosiasiassa alaikäinen). Itse lumeavioliitto ei muodosta perustetta purkaa avioliitto. Lumeavioliiton toteaminen hankaloittaa jatkossa oleskeluluvan saamista perhesiteen perusteella, sillä aiemman valheellisin perustein jätetyn oleskelulupahakemuksen voidaan katsoa luovan perusteen epäillä hakijan motiivia hakea oleskelulupaa. Ulkomaalaislain 58 : oleskeluluvan peruuttaminen Määräaikainen tai pysyvä oleskelulupa taikka pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos oleskelulupaa haettaessa on tietoisesti annettu hakijan henkilöllisyyttä koskevia tai muita päätökseen vaikuttaneita vääriä tietoja taikka salattu sellainen seikka, joka olisi saattanut estää oleskeluluvan myöntämisen. Määräaikainen oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos niitä edellytyksiä, joiden perusteella oleskelulupa myönnettiin, ei enää ole olemassa. Ulkomaalaislain 165 Oleskeluoikeuden rekisteröinnin ja oleskelukortin peruuttaminen (EU-kansalainen ja tämän perheenjäsen joka ei ole unionin kansalainen) Oleskeluoikeuden rekisteröinti ja määräaikainen oleskelukortti peruutetaan, jos oleskeluoikeuden rekisteröinti, pysyvä oleskeluoikeus taikka määräaikainen tai pysyvä

64 oleskelukortti peruutetaan, jos se on saatu antamalla tietoisesti hakijan henkilöllisyyttä koskevia taikka muita asiaan vaikuttavia vääriä tietoja tai salaamalla tällaisia tietoja taikka muutoin oikeuksien väärinkäytöllä. Yleiset rangaistussäännökset liittyen laittomaan maahantuloon ja sen järjestämiseen Ulkomaalaisrikkomus Ulkomaalaisrikkomuksesta säädetään ulkomaalaislain 185 :ssä. Säännöksen mukaan ulkomaalainen, joka oleskelee maassa ilman vaadittavaa matkustusasiakirjaa, viisumia tai oleskelulupaa taikka laiminlyö velvollisuutensa rekisteröidä oleskelunsa taikka hakea oleskelukortti tai pysyvä oleskelu-kortti, tuomitaan sakkoon. Myös ulkomaalainen, joka tahallaan oikeudetta tekee ansiotyötä tai harjoittaa elinkeinoa, tai tahallaan jättää noudattamatta ulkomaalaislain 118 :n nojalla määrätyn ilmoittautumisvelvollisuuden, 119 :n nojalla määrätyn muun velvollisuuden tai 130 :n nojalla annetun kutsun saapua antamaan tietoja oleskelustaan syyllistyy ulkomaalaisrikkomukseen. Lisäksi yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen taikka kansanterveyteen liittyvistä syistä maahantulokieltoon määrätty ulkomaalainen syyllistyy ulkomaalaisrikkomukseen tullessaan tahallaan maahan. Laittoman maahantulon järjestäminen Rikoslain 17 luvun 8 :n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, että joka tuo tai yrittää tuoda Suomeen tai Suomen kautta muuhun maahan ulkomaalaisen, jolla ei ole maahantuloon vaadittavaa passia, muuta asiakirjaa, viisumia taikka oleskelulupaa, on tuomittava laittoman maahantulon järjestämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Törkeä laittoman maahantulon järjestäminen Rikoslain 17 luvun 8 a :n mukaan jos laittoman maahantulon järjestämisessä aiheutetaan tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila taikka näihin rinnastettavaa erityisen tuntuvaa kärsimystä tai rikos on tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Väärennysrikokset Rikoslain 33 luvun 1 :n mukaan joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta tällaisena todisteena, on tuomittava väärennyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Jos väärennyksessä rikoksen kohteena oleva todistuskappale on yleiseltä kannalta tärkeä viranomaisen säilyttämä arkistoasiakirja tai viranomaisen pitämä yleinen rekisteri taikka jos todistuskappale on todistusarvoltaan muuten erityisen merkityksellinen tai rikoksentekijä käyttää väärennysrikosten tekemistä varten hankittua teknistä laitteistoa taikka muuten toimii erityisen suunnitelmallisesti ja väärennys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on saman luvun 2 :n mukaan tuomittava törkeästä väärennyksestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.

65 Jos väärennys, huomioon ottaen todistuskappaleen laatu tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on saman luvun 3 :n mukaan tuomittava lievästä väärennyksestä sakkoon. Saman luvun 4 :n mukaan joka ilman hyväksyttävää syytä vastaanottaa, hankkii, kuljettaa tai pitää hallussaan väärän tai väärennetyn todistuskappaleen tai valmistaa, vastaanottaa, hankkii, myy, luovuttaa tai pitää hallussaan sellaisen välineen tai tarvikkeen, jota voidaan perustellusti epäillä pääasiallisesti käytettävän väärennysrikosten tekemiseen, on tuomittava väärennysaineiston hallussapidosta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Perätön lausuma viranomaismenettelyssä Rikoslain 15 luvun 2 :n 3 -kohdan mukaan jos joku antaa poliisitutkinnassa tai siihen rinnastettavassa viranomaismenettelyssä henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa antaa väärän tiedon asiassa tai ilman syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Rekisterimerkintärikos Rikoslain 16 luvun 7 :n mukaan joka aiheuttaakseen oikeudellisesti merkittävän virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon tai hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka toista vahingoittaakseen käyttää hyväkseen edellä mainitulla tavalla aiheutettua virhettä, on tuomittava rekisterimerkintärikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi. Myös rekisterimerkintärikoksen yritys on rangaistava teko. Väärän todistuksen antaminen viranomaiselle Rikoslain 16 luvun 8 :n mukaan joka antaa viranomaiselle oikeudellisesti merkityksellisen totuudenvastaisen kirjallisen todistuksen tai siihen rinnastettavan teknisen tallenteen taikka laadittuaan sellaisen todistuksen tai tallenteen antaa sen toiselle sanottuun tarkoitukseen käytettäväksi, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle tuomitaan myös viranomaisen erityisen valvonnan alaisen toiminnan harjoittaja taikka tämän edustaja tai palveluksessa oleva henkilö tai valvottavan yhteisön tilintarkastaja, joka lakiin perustuvan tarkastuksen yhteydessä tai lakiin perustuvaa ilmoitusvelvollisuutta muuten täyttäessään antaa valvovalle viranomaiselle oikeudellisesti merkityksellisen totuudenvastaisen suullisen tiedon. Kts. ylle kohta 3.7 marriages of convenience. Do persons accused of abusing/misusing family reunification have a right to appeal? Marriages of Convenience: Ulkomaalaislain 190 :n mukaan kyseisessä laissa tarkoitettuun Maahanmuuttoviraston, poliisin, rajatarkastusviranomaisen, työvoimatoimiston, Suomen edustuston ja

66 opetusministeriön päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Ulkomaalaislain 192 : Perhesiteen perusteella myönnettävää oleskelulupaa koskevassa asiassa toimivaltainen hallinto-oikeus on se, jonka tuomiopiirin alueella valittajana oleva perheenjäsen tai asiassa muutoin kuultava perheenjäsen asuu. Jos tällaisia perheenjäseniä asuu Suomessa eri tuomiopiireissä, toimivaltainen hallinto-oikeus on Helsingin hallinto-oikeus. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollista hakea valituslupaa korkeimmalta hallintooikeudelta. Ulkomaalaislain 190 :n mukaan kyseisessä laissa tarkoitettuun Maahanmuuttoviraston, poliisin, rajatarkastusviranomaisen, työvoimatoimiston, Suomen edustuston ja opetusministeriön päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Ulkomaalaislain 192 : Perhesiteen perusteella myönnettävää oleskelulupaa koskevassa asiassa toimivaltainen hallinto-oikeus on se, jonka tuomiopiirin alueella valittajana oleva perheenjäsen tai asiassa muutoin kuultava perheenjäsen asuu. Jos tällaisia perheenjäseniä asuu Suomessa eri tuomiopiireissä, toimivaltainen hallinto-oikeus on Helsingin hallinto-oikeus. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollista hakea valituslupaa korkeimmalta hallintooikeudelta. Are there any examples of trans-national cooperation (e.g. between Member States or between Member States and third countries in combating misuse of family reunification? Marriages of Convenience: Maahanmuuttovirastolla ei ole virallista yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden kanssa. Epävirallista yhteistyötä tehdään laittoman maahanmuuton yhdyshenkilöiden kanssa sekä lähetystöissä työskentelevien ILO-virkamiesten kanssa. ILO-virkamiehet tekevät epävirallista yhteistyötä muiden EU-jäsenmaiden yhdyshenkilöiden kanssa vaihtamalla tietoa ja kokemuksia mm. havaituista ilmiöistä sekä asiakirjoista. Maahanmuuttovirastolla ei ole virallista yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden kanssa. Epävirallista yhteistyötä tehdään laittoman maahanmuuton yhdyshenkilöiden kanssa sekä lähetystöissä työskentelevien ILO-virkamiesten kanssa. ILO-virkamiehet tekevät epävirallista yhteistyötä muiden EU-jäsenmaiden yhdyshenkilöiden kanssa vaihtamalla tietoa ja kokemuksia mm. havaituista ilmiöistä sekä asiakirjoista. Reasons and motivations

67 Where possible (i.e. based on previous research undertaken, media interviews, etc.) describe the motivations for the sponsor engaging in a marriage of convenience / false declaration of parenthood. These may be economic, humanitarian or emotional considerations. Where possible describe the motivations for the third-country national engaging in a marriage of convenience / false declaration of parenthood rather than (other) legal routes into the Member State. Marriages of Convenience: Kangasniemi Eeva. With love across boundaries? Marriages of convenience. Helsinki 2003. 104 p. (Reports of the Ministry of Social Affairs and Health, ISSN 1236-2115; 2003:6) ISBN 952-00-1320-2). Taloudelliset perusteet, pyrkimys köyhyydestä parempiin taloudellisiin olosuhteisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvityksen mukaan motiivina lumeavioliiton solmimiselle voi periaatteessa olla lähes mikä tahansa avioliiton mukanaan tuoma etu, kuten hieno sukunimi, tai edullisempi kohtelu verotuksessa. Avioliittooikeudellisesti lumeavioliitot ovat muodollisesti täysin päteviä avioliittoja. Avioliittojen solmimismotiivit eivät avioliittolain mukaan vaikuta avioliiton pätevyyden arviointiin. Sen sijaan ulkomaalaisoikeudessa kiinnitetään huomiota avioliiton sisältöön ja sen solmimismotiiveihin. Yksinomaan maahantulosäännösten kiertämiseksi solmittu muodollinen avioliitto ei riitä oleskeluluvan tai muun edullisemman kohtelun saamiseen. Virheellisiin tietoihin perustuvat perheenyhdistämishakemukset tähtäävät usein köyhyydestä taloudellisesti parempiin oloihin. Toisaalta ilmiön taustalla esiintyy myös ihmiskauppaa. Synthesis Report (up to 10 pages) Overall synthesis, drawing out key points to be highlighted at national level with the possibility of presenting information on national means of detecting misuse and reasons and motivations (i.e. drivers) of the misuse in a table.

68 Available statistics, data sources and trends 2 National Contribution To the extent possible, statistics provided should be disaggregated according to the four scenarios outlined in Section III of this Common Template. Statistics: General Context Please provide the main / (readily) available national statistics (and the data sources with their status, i.e. published / not published) related to and in order to give a general context for the Study. What are the gaps? What are the available years? Data might include for example: statistics on residence permits / visas granted for the purpose of family reunification, plus other reasons of entry; general characteristics of those entering for family reunification purposes, etc. Note that Eurostat has statistics available on first permissions granted for the purpose of family reunification in accordance with Article 6 of Regulation 862/2007/EC ( Statistics on residence permits and residence of third-country nationals ), available for 2009 2010. The Eurostat statistics are disaggregated by length of validity of permit (i.e. 3-6 months, 6-12 months, and 12 months and more) and by category of family member (e.g. child, spouse, etc.). Moreover, statistics are disaggregated by the type of reunification (TCN joining TCN and TCN joining EU-citizen). Marriages of Convenience: Heti alkuun on todettava että tilastollisesti tarkkoja lukuja lumeavioliitoista tai valheellisista vanhemmuuden ilmoittamisista ei ole saatavilla Suomessa. Ilmiöiden esiintymisestä voidaan ainoastaan esittää suuruusluokkaa kuvaavia arvioita. Alla olevissa taulukoissa on esitetty oleskelulupahakemusten määrä perhesiteen perusteella vuosilta 2007 2010 sekä vuodelta 2011 erillisessä taulukossa. Vuoden 2011 erillinen taulukko johtuu siitä että v. 2010 lopulla Maahanmuuttovirastossa otettiin käyttöön uusi sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä, UMA, joka toimii pääasiallisena tietolähteenä tilastoille. Uuden järjestelmän myötä tilastokategoriat muuttuivat joiltakin osin. Vuoden 2010 loppuun asti, Ulkomaalaisrekisteri toimi pääasiallisena tietolähteenä. 2 Please note that, as this is a Focussed Study, only data that is readily ad easily available should be provided

69 Oleskelulupahakemukset perhesiteen perusteella 2007-2010 Yhteensä Somalia 8423 Venäjän federaatio 5649 Intia 1853 Irak 1478 Turkki 1352 Afganistan 1349 Kiina 1030 Vietnam 729 Thaimaa 615 Iran 572 Top-10 kansallisuudet yhteensä 23050 Kaikki kansallisuudet yhteensä 33062 Oleskelulupahakemukset perhesiteen perusteella 2011 Yhteensä Venäjän federaatio 1 916 Somalia 1 886 Thaimaa 614 Intia 513 Irak 392 Turkki 391 Ei tiedossa 357 Kiina 348 Afganistan 280 Yhdysvallat 275 Top-10 kansalaisuudet 6 972 Kaikki yhteensä 10 288 Hakijoiden osalta Somalian ja Venäjän kansalaiset ovat ylivoimaisesti suurimmat kansalaisuudet.

70 Myönnetyt oleskeluluvat 2007 2008 2009 2010 Yhteensä Perheside, avioliitto tai muu vastaava 1731 1981 1674 1754 7140 Perheside, lapsi 2358 2763 2654 2720 10495 Perhe side, muu omainen 232 325 246 242 1045 Perheside, Suomen kansalaisen perheenjäsen 709 715 730 943 3097 Yhteensä 5030 5784 5304 5659 21777 Alla olevassa taulukossa on esitetty myönteiset ja kielteiset päätökset oleskeluluvista perhesiteen perusteella.listattuna top-10 kansalaisuuksien mukaan vuosina 2007 2010. Perheside 2007-2010 Top-10 kansalaisuudet Myönteiset Kielteiset Yhteensä Venäjän federaatio 5403 683 6086 Somalia 1947 1444 3391 Intia 1728 72 1800 Turkki 936 429 1365 Irak 910 244 1154 Kiina 871 149 1020 Afganistan 588 415 1003 Thaimaa 835 92 927 Vietnam 618 263 881 Yhdysvallat 477 9 486 Top-10 kansalaisuudet yhteensä 14313 3800 18113 Kaikki kansalaisuudet yhteensä 21777 5531 27308 Vuoden 2011 luvut perhesiteen perusteella tehtyjen oleskelulupapäätösten osalta. Oleskelulupapäätökset perhesiteen perusteella 2011 Kielteiset Myönteiset Yhteensä Kansainv. suojelua saaneen lapsi 103 319 422 Kansainv. suojelua saaneen muu omainen 869 125 994 Kansainv. suojelua saaneen puoliso 38 56 94 Muun ulkomaalaisen huoltaja 3 4 7 Muun ulkomaalaisen lapsi 591 2 720 3 311 Muun ulkomaalaisen muu omainen 751 94 845 Muun ulkomaalaisen puoliso 612 1 778 2 390 Suomen kansalaisen huoltaja 2 3 5 Suomen kansalaisen lapsi 1 9 10 Suomen kansalaisen muu omainen 20 8 28 Suomen kansalaisen puoliso 187 682 869 Total 3 177 5 798 8 975

71 Perheside, puoliso 2011 top 10 kansalaisuudet Kielteiset Myönteiset Yhteensä Venäjän federaatio 80 568 648 Intia 11 284 295 Somalia 162 93 255 Turkki 72 118 190 Irak 66 110 176 Kiina 15 122 137 Kosovo 32 88 120 Afganistan 27 63 90 Vietnam 41 46 87 Iran 14 68 82 Top-10 yhteensä 520 1 560 2 080 Kaikki yhteensä 837 2 516 3 353 Perheside, lapsi 2011 top-10 kansalaisuudet Kielteiset Myönteiset Yhteensä Venäjän federaatio 74 762 836 Somalia 165 365 530 Intia 8 208 216 Irak 43 164 207 Turkki 71 106 177 Afganistan 16 114 130 Kiina 8 117 125 Vietnam 22 79 101 Thaimaa 19 71 90 Yhdysvallat 1 82 83 Top-10 yhteensä 427 2 068 2 495 Kaikki yhteensä 695 3 048 3 743 Kuten luvuista voidaan todeta, Venäjän kansalaiset muodostavat selkeästi suurimman ryhmän tarkasteltuina vuosina. Somalian ja Intian kansalaiset tulevat seuraavina. Eurostatin keräämien tilastojen mukaan, jotka perustuvat EU:n maahanmuuttotilastoasetuken 862/2007/EY:n kuudenteen artiklaan, vuosina 2008 2010 noin 35% myönnetyistä oleskeluluvista perhesiteen perusteella, myönnettiin henkilöille jotka hakivat perheenyhdistämistä EU-kansalaisen kanssa ja n. 65% henkilöille jotka hakivat perheenyhdistämistä kolmannen maan kansalaisen kanssa. Eurostatin tilastojen mukaan n. 85% kaikista perhesiteen perusteella myönnetyistä oleskeluluvista on myönnetty ainakin 12 kuukaudeksi tai sitä pidemmäksi ajaksi. Suomessa käytännössä melkein kaikki perhesiteen perusteella myönnetyt oleskeluluvat liittyvät tutkimuksen skenaarioihin 1 ja 4. Katso yllä oleva osio. Statistics: Specific indicators of the intensity of the issue:

72 What is the intensity of the issue in your (Member) State? Marriages of Convenience: Lumeavioliittojen määrän arvioimiseksi on tarkasteltava perhesiteen perusteella annettuja kielteisiä oleskelulupapäätöksiä. Alla olevasta taulukosta ilmenee kyseiset kielteiset oleskelulupapäätökset. V. 2011 kielteiset päätökset perhesiteen perusteella löytyvät osiosta 4.1. Kielteiset päätökset 2007 2008 2009 2010 Yhteensä Perheside, avioliiito 325 286 302 540 1453 Perheside, lapsi 215 247 342 589 1393 Perheside, muu omainen 454 414 525 788 2181 Perheside, Suomen kansalaisen perheenjäsen 106 116 100 182 504 Yhteensä 1100 1063 1269 2099 5531 Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön mukaan, käyttämällä osiossa 3.7 esitetyt kriteerit lumeavioliittojen tunnistamiselle, on arvioitu että noin 30% kielteisistä oleskelulupapäätöksistä perhesiteen perusteella koskee lumeavioliittotapauksia. Tämä tarkoittaa noin 250 tapausta vuosittain. Koska epäillyissä lumeavioliittotapauksissa on usein muitakin perusteita kielteisen päätöksen antamiselle, itse lumeavioliittoepäilyä ei aina edes mainita päätöksissä, joten se jää myös merkitsemättä tilastoinnin osalta. Tämä heikentää arvion paikkaansa pitävyyttä. Valheellisten vanhemmuuden ilmoitusten määrää on mahdotonta edes arvioida. Lapsille tehdyt kielteiset oleskelulupapäätökset perhesiteen perusteella perustuvat useimmiten tiettyihin syihin, jotka eivät anna olettaa mitään tahallista väärinkäytöstä. Characteristics of those involved For: a) Marriages of Convenience and b) False Declarations of Parenthood, please describe where possible, a) the EU status (e.g. EU citizen, legally resident third-country national), the nationality and sex of those involved. Please provide details of data sources. Marriages of Convenience: Vuosina 2009 ja 2010 Maahanmuuttovirastossa tehtiin yhteensä 4270 oleskelulupapäätöstä, joiden perusteena oli avioliitto tai muu avioliiton omainen perheside. Näistä yhteensä 842 tapauksessa (noin 20 %) tehtiin kielteinen päätös. Molempina vuosina venäläiset ja somalialaiset olivat selvästi suurimmat ryhmät, jotka hakivat oleskelulupaa avioliiton perusteella. Esimerkiksi vuonna 2010 venäläisten vireille jättämiä hakemuksia oli 21 % ja somalialaisten 17 % kaikista hakemuksista. Somalialaisten ja venäläisten välillä on kuitenkin suuria eroja kielteisten oleskelulupapäätösten määrissä. Venäläisten hakemuksiin tehtiin vuonna 2010 kielteinen päätös 17 % tapauksista, mutta somalialaisten kohdalla jopa 57 % tapauksista kaikissa diaariryhmissä.

73 - Ei raportoitavaa Please also provide information about the location of the misuse (i.e. whether the marriage took place in your (Member) State or on the territory of another (Member) State. Marriages of Convenience: Enemmistö oleskelulupaa perhesiteen perusteella hakevista (kolmannen maan kansalainen joka hakee ensimmäistä oleskelulupaa), laittaa hakemuksen vireille ennen Suomeen tuloa ja avioliitto on solmittu joko lähtömaassa tai aikaisemmin Suomessa. Ei raportoitavaa.

74 Summary and conclusions National Contribution Key findings, main observations, concluding remarks, any identified actions and next steps. Marriages of Convenience: Avioliiton tai muun avioliiton omaisen perhesiteen perusteella tehtyihin hakemuksiin tehdyistä päätöksistä noin 20 % on ollut viime vuosina kielteisiä. Suurin hakijaryhmä jossa tehdään kielteisiä päätöksiä avioliiton tai muun avioliiton omaisen perhesiteen perusteella tehtyihin hakemuksiin on ollut somalialaiset hakijat, joiden hakemuksista yli 50 % on saanut kielteisen päätöksen. Lumeliittoihin liittyvä oikeuskäytäntö ei anna Suomessa selkeää kuvaa siitä, millainen tapaus olisi kestävästi perusteltavissa lumeliittona. Pääsääntöisesti kuitenkin kielteiseen päätökseen avioliiton tai muun avioliiton omaisen perhesiteen perusteella tehtyyn hakemukseen johtavat tapaukset, joissa lumeliittoon viittaavia seikkoja on ollut useita. Maahanmuuttovirasto käyttää päätösharkinnassaan Euroopan unionin neuvoston päätöslauselmaa lumeliitoista (97/C/382/01). Oleskelulupaprosessin väärinkäytöksien torjuminen keskittyy Suomessa maahantuloa edeltäviin toimenpiteisiin. Viisumi- ja oleskelulupahakemusten huolellisessa tutkimisella on todettu olevan vaikutuksia väärinkäytösten torjumisessa. Maahanmuuttovirastolla ei ole virallista yhteistyötä muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa lumeliittojen torjumiseksi. Epävirallista yhteistyötä kuitenkin tehdään laittoman maahanmuuton yhdyshenkilön kanssa sekä lähetystöissä työskentelevien ILO-virkamiesten kanssa. Suomessa valheelliset vanhemmuuden ilmoittamiset ilmenevät Suomessa erityisesti kasvattilasten jättämissä perheenyhdistämishakemuksissa. Monet tapaukset antavat aihetta epäillä ihmiskauppaa tai jopa lapsikaappausta etenkin kun luotettavaa asiakirjanäyttöä on vaikea saada. Kasvattilapsia koskevat perheenyhdistämishakemukset ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi Maahanmuuttoviraston tehtyä vuonna 2011 hakemuksiin pääsääntöisesti kielteisiä päätöksiä. Suomessa kiristettiin perheenyhdistämishakemuksiin liittyvää lainsäädäntöä vuoden 2012 voimaan tulleella lainmuutoksella, jonka jälkeen hakemuksen voi jättää vain jokainen hakija henkilökohtaisesti Suomen suurlähetystössä. Suomessa asuva perheenkokoaja ei siis voi lainmuutoksen jälkeen enää laittaa hakemuksia vireille muiden puolesta. Tiukennus on johtanut hakemusten väärän merkittävään vähentymiseen pian lainmuutoksen jälkeen. Uudessa hallitusohjelmassa edellytetään perheenyhdistämissäännösten kiristämistä kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisiä koskien. Yksi tapa olisi edellyttää täysi-ikäisiltä perheenkokoajilta asuntoa sekä toimeentulovaatimuksen täyttymistä. Vanhemmuuteen liittyvien väärinkäytösten torjuminen keskittyy maahantuloa edeltäviin toimenpiteisiin. DNA-testaus on olennainen osa myönteisen oleskeluluvan harkintaa silloin, kun perhesiteestä ei ole esitetty luotettavaa asiakirjanäyttöä. Edelleen ulkomaalaislain 6 a :n 1 momentin mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus, jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen iästään antamiensa tietojen luotettavuutta.

75 Vuonna 2010 voimaan tulleella lainmuutoksella iän oikeuslääketieteellistä voi vaatia myös Maahanmuuttovirasto, mikäli se on hakemuksen käsittelemiseksi tarpeen.