POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET VUOSINA

- KALATUTKIMUSRAPORTTI nro 3 - POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET VUOSINA 24-28 29 Matti Hiltunen Muhoksen kalatalouspalvelut

POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET VUOSINA 24-28 KALATUTKIMUSRAPORTTI nro 3 29 Matti Hiltunen Muhoksen kalatalouspalvelut Valokuvat Matti Hiltunen

SISÄLLYS 1. Johdanto 1 2. Yleistä velvoitteista 1 3. Tarkkailualue 2 4. Aineisto ja menetelmät 6 4.1 Kalastuskirjanpito 6 4.2 Kalakantanäytteet 6 4.3 Kalastustiedustelut 7 5. Istutukset 7 6. Ylä-Suolijärven tarkkailutulokset 12 6.1 Kalastuskirjanpito 12 6.1.1 Yleistä 12 6.1.2 Saalis eri pyydyksillä 12 6.1.3 Yksikkösaaliit 15 6.1.3.1 Yleistä 15 6.1.3.2 Siika 17 6.1.3.3 Taimen 18 6.1.3.4 Muikku 19 6.1.3.5 Harjus 2 6.2 Kalakantanäytteet 2 6.2.1 Yleistä 2 6.2.2 Siika 2 6.2.2.1 Siikamuodot 21 6.2.2.2 Siikojen kasvu 23 6.2.2.3 Planktonsiikamuodon ikäjakauma 25 6.2.2.4 Siikojen terveydentila 25 6.2.3 Harjus 26 6.2.3.1 Harjuksen kasvu ja kunto 26 6.3 Kalastustiedustelu 27 6.3.1 Ylä-Suolijärvi 27 6.3.1.1 Kokonaissaalis ja pyydysten käyttö 27 6.4 Ylä-Suolijärven tulosten tarkastelu 29 6.4.1 Kalasto ja kalastus 29 6.4.2 Siika 3 6.4.3 Järvitaimen ja lohi 31 6.4.4 Harjus 31 6.4.5 Muut lajit 32 7. Ala-Suolijärven tarkkailutulokset 32 7.1 Kalastuskirjanpito 32 7.1.1 Yleistä 32 7.1.2 Saalis eri pyydyksillä 32 7.1.3 Yksikkösaaliit 35 7.1.3.1 Yleistä 35 7.1.3.2 Siika 37 7.1.3.3 Taimen 38 7.1.3.4 Muikku 4

7.1.3.5 Harjus 42 7.2 Kalakantanäytteet 42 7.2.1 Yleistä 42 7.2.2 Siika 42 7.2.2.1 Siikamuodot 43 7.2.2.2 Siikojen kasvu 45 7.2.2.3 Siikojen ikäjakauma pyyntimuodoittain 45 7.2.2.4 Siikojen terveydentila 47 7.3 Kalastustiedustelu 48 7.3.1 Ala-Suolijärvi 48 7.3.1.1 Kokonaissaalis ja pyydysten käyttö 48 7.4 Ala-Suolijärven tulosten tarkastelu 5 7.4.1 Kalasto ja kalastus 5 7.4.2 Siika 53 7.4.3 Järvitaimen ja lohi 53 7.4.4 Harjus 53 7.4.5 Muut lajit 54 8. Isojärven tarkkailutulokset 54 8.1 Kalastuskirjanpito 54 8.1.1 Yleistä 54 8.1.2 Saalis eri pyydyksillä 54 8.1.3 Yksikkösaaliit 55 8.1.3.1 Yleistä 55 8.1.3.2 Siika 58 8.1.3.3 Taimen 58 8.1.3.4 Kirjolohi 59 8.1.3.5 Harjus 59 8.1.3.6 Muikku 59 8.2 Kalastustiedustelu 6 8.2.1 Isojärvi 6 8.2.1.1 Kokonaissaalis ja pyydysten käyttö 6 8.3 Isojärven tulosten tarkastelu 62 9. Nolimo-/Oivanjärven tarkkailutulokset 62 9.1 Kalastustiedustelu 62 9.1.1 Kokonaissaalis ja pyydysten käyttö 62 9.2 Nolimo-/Oivanjärven tulosten tarkastelu 64 1. Niemijärven tarkkailutulokset 64 1.1 Kalastustiedustelu 64 1.1.1 Kokonaissaalis ja pyydysten käyttö 64 1.2 Niemijärven tulosten tarkastelu 66 11. Vierus-/Irnijärven tarkkailutulokset 66 11.1 Kalastustiedustelu 66 11.1.1 Kokonaissaalis ja pyydysten käyttö 66 11.2 Vierus-/Irnijärven tulosten tarkastelu 68 12. Suolijärvien alueen tulosten tarkastelu 68 12.1 Kalastus ja kokonaissaalis 68 12.2 Siika 7 12.3 Järvitaimen ja lohi 72

12.4 Kirjolohi 73 12.5 Harjus 73 12.6 Muikku 73 12.7 Muut lajit 74 13 Velvoitetarkkailun kehittäminen 74 14 Yhteenveto 75 15 Tiivistelmä 77 KIITOKSET KIRJALLISUUS JA LÄHDELUETTELO

1 JOHDANTO PVO-Vesivoima Oy vastaa Posion Suolijärvien kalanistutuksista Pohjois-Suomen vesioikeuden ja vesiylioikeuden antamien säännöstelypäätösten mukaisesti. Istutustoimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailu perustuu samoihin päätöksiin. Kalanhoitotoiminta aloitettiin vuonna 1979. Vuodesta 1987 alkaen istutusvelvoitteet on käytännössä toteuttanut Voimalohi Oy. Tarkkailuvelvoite on vuodesta 27 lähtien toteutettu PVO-Vesivoima Oy:n toimesta. Seuraavassa esitettävä raportti käsittää yhteenvedon tarkkailun tuloksista vuosilta 24-28. Se sisältää myös edellisissä raporteissa vuosilta 1979-23 esitetyt tiedot keskeisimmiltä osiltaan. Ensimmäisen raportin (v. 199) eräs keskeinen tavoite oli tarkastella tarkkailumenetelmien toimivuutta ja luotettavuutta. Toinen kooste (v. 1995) paneutui enemmän kalanhoidon tuloksellisuuden ja tulevaisuuden kehittämistavoitteiden arviointiin. Tässä raportissa jatketaan vuosien 2 sekä 24 raporttien tapaan arviointia toteutettujen istutusmuutosten vaikutuksista kalakantoihin ja kalastukseen. Tarkkailussa on käytetty menetelminä kalastuskirjanpitoa, kalakantanäytteiden keruuta sekä kalastustiedustelua. Lohensukuisten kalojen Carlin-merkinnöistä luovuttiin vuosituhannen alussa koska menetelmällä ei saatu enää mitään oleellista uutta tietoa. Hoitolajien, siian ja taimenen, yksikkösaalista ja saalisosuutta on tarkkailtu kalastuskirjanpidolla. Kalakantanäytteistä on seurattu siikakantojen tilaa tarkastelemalla kalojen kasvua suhteessa ikään ja kuntoa ns. kuntokertoimen avulla. Hoitolajien ohella alueen muikkukannan tilaa on tarkkailtu lähinnä Ala-Suolijärvellä pyydysyksikkösaaliiden perusteella ja vuodesta 1992 alkaen myös kalakantanäytteiden perusteella. Suolijärvien kalastuksia ja saaliin määrää on selvitetty vuodesta 1986 eri tahojen tekemillä kalastustiedusteluilla vuosilta 198, 1986-95, 1998, 23 sekä 27. 2 YLEISTÄ KALAVELVOITTEISTA Pohjois-Suomen vesioikeuden päätösten nro 49/78/I (3.6.1978) sekä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen nro 284/79 (14.6.1979) mukaan on Pohjolan Voima Oy:n Jumiskon voimalaitoksen rakentajana ja Suolijärvien sekä Köykenöjoen vesistöjen säännöstelijänä hoidettava alueen kalakantoja istutuksin. Vuosittainen istutusvelvoite Ylä- ja Ala-Suolijärveen, Irni- ja Vierusjärveen, Nolimojärveen ja Isojärveen on yhteensä 45 yksilöä 1-kesäisiä siian poikasia sekä 27 yksilöä vähintään 18 cm:n pituisia taimenen poikasia. Istutusmäärä em. järvien kesken on jaettu pinta-alojen suhteessa. Samojen päätösten mukaan Pohjolan Voima Oy:n tuli tarkkailla istutustoimenpiteiden tuloksia. Tarkkailutoimenpiteisiin hakija ei ollut velvollinen käyttämään varoja enempää kuin 3 mk vuodessa. Suolijärvien lopputarkastuspäätöksessä nro 75/89/I Pohjois-Suomen vesioikeus poisti tarkkailulle asetetun kustannuskaton. Vesioikeuden lopputarkastuspäätös sai lainvoiman vesiylioikeuden päätöksellä 2.9.1991 (nro 17/1991). Vuosittaiset istutus- ja tarkkailusuunnitelmat on toteutettu kalatalousviranomaisten hyväksymällä tavalla. Vuonna 1992 maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi (kirje nro 836/743 MMM 1992) pitkän aikavälin suunnitelman kalakantojen ja kalanhoitotoimenpiteiden vaikutuksia koskevaksi tarkkailuohjelmaksi. Suolijärvien alueelle on kuntien, osakaskuntien, kalatalousviranomaisten ja Pohjolan Voima Oy:n yhteishankkeena asennettu mekaanisia aitoja rajoittamaan kalojen vaelluksia pois istutusalueiltaan. Esteaitojen suunnittelusta, rakentamisesta ja aiheutuneista kustannuksista on vastannut Pohjolan Voima Oy. Luksuan kanavaan esteaita rakennettiin vuonna 1984, Vierus-Irnijärveen vuonna 1988 sekä Isojärven luusuaan vuonna 1992. Vaellusesteiden kunnossapidosta ja hoidosta vastaa Suolijärvien kalastusalue. 1

3 TARKKAILUALUE Velvoitetarkkailualue kuuluu Jumiskon voimalaitoksen vesistöalueeseen, jonka pinta-ala on 1 283 km 2 ja järvisyys 14,6 % (Ekholm 1993). Velvoitetarkkailualueen kartta esitetään kuvassa 1. Vesistöalueen suurimmat järvet ovat Ylä-Suolijärvi, Ala-Suolijärvi, Isojärvi, Niemijärvi, Nolimojärvi, Irnijärvi sekä Vierusjärvi. Järvien pinta-alat ovat vuonna 21 tehdyn tarkistuksen perusteella seuraavat: ha %/ha Ylä-Suolijärvi 3 217 29,6 Ala-Suolijärvi 6 53 55,7 Irni-/Vierusjärvi 43 3,7 Niemijärvi 344 3,2 Nolimojärvi 176 1,6 Isojärvi 477 4,4 Oivanjärvi 22 1,9 Yhteensä 1 872 1, Järvien rantaviiva on rikkonainen ja järvet ovat syvyydeltään suhteellisen matalia. Vesistöalue on poikkeuksellisen järvinen yleensä Lapin jokivaltaisiin vesistöihin verrattuna. Tyypillistä on myös järvien lahtisuus ja siitä johtuva hidas veden vaihtuvuus. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) OIVA-tietopalvelun Hertta-tilastoinnin mukaan vesistöalueen järvien pintavesien tila 1-5 m:n syvyydellä on ainakin vesinäytteistä analysoitujen liukoisen hapen (mg/l), kyllästyneisyysasteen (%) sekä happamuuden (ph) osalta ollut ajanjaksolla 1979-28 vähintäänkin kohtuullinen. Tarkkailualueen järviä säännöstellään Jumiskon tunnelivoimalaitoksen tarpeita varten. Luonnontilassa vesi virtasi Ala- Suolijärvestä Jumiskonjokea pitkin Kemijärveen. Rakentamisen jälkeen vesi on johdettu voimalaitoksen ylätunneliin 3 km:n pituisena järviketjuna Ala-Suolijärvestä Niemijärven, Vierusjärven, Irnijärven ja Ala-Askanjärven kautta. Yli-Suolijärven vedet laskevat Ala-Suolijärveen. Suurin osa Isojärven kautta Jumiskonjokeen virtaavista vesistä pumpataan Ala- Suolijärveen. Jumiskon voimalaitos säännöstelyineen on valmistunut vuonna 1954. Isojärven säännöstely on aloitettu 1956. Säännöstelyrajat ovat seuraavat: Ylin korkeus Alin korkeus Alin korkeus 1.7.-1.12. Ylä-Suolijärvi NN +245, m NN +243,6 m NN +245, m Ala-Suolijärvi NN +243, m NN +241,7 m NN +24, m Isojärvi NN +227, m NN +224, m Isojärven alin korkeus kesäkuussa on NN+ 225,3 m ja elokuussa NN+ 225, m. Säännöstelyn toteutuminen Ylä- ja Ala-Suolijärvellä sekä Isojärvellä vuosina 27-8 esitetään kuvasarjassa 2. 2

Kuva 1. Suolijärvien tarkkailualue 3

245, Ylä-Suolijärven vedenkorkeus 27-28 244,5 244, 243,5 Yläraja Max. 196-27 Ka. 199-27 243, Min. 196-27 Alaraja 27 28 242,5 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 243, Ala-Suolijärven vedenkorkeus 27-28 242, Yläraja 241, Max. 1959-27 Ka. 199-27 Min. 1959-27 Alaraja 27 28 24, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 4

Kuva 2. Säännöstelyn toteutuminen Ylä- ja Ala-Suolijärvellä sekä Isojärvellä vuosina 27-28 (tiedot P. Lahtonen/PVO-Vesivoima Oy/29). 5

4 AINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 Kalastuskirjanpito Taulukossa 1 esitetään hoitoalueilla vuosittain kalastaneiden henkilöiden määrä, jotka kirjasivat päivittäin pyydys- sekä saalistiedot. Taulukko 1. Suolijärvien hoitoalueen kalastuskirjanpitäjien määrä tarkkailujaksoittain vuosina 1982-28. Hoitoalue 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 Ylä-Suolijärvi 5 4 7 7 8 8 6 Ala-Suolijärvi 1 11 9 1 11 11 1 Isojärvi - - - 1 1 3 2 Yhteensä 15 15 16 18 2 22 18 Hoitoalue 1989 199 1991 1992 1993 Ylä-Suolijärvi 7 7 7 7 7 Ala-Suolijärvi 12 11 11 12 12 Isojärvi 3 3 2 2 2 Yhteensä 22 21 2 21 21 Hoitoalue 1994 1995 1996 1997 1998 Ylä-Suolijärvi 6 8 8 8 7 Ala-Suolijärvi 12 11 12 9 13 Isojärvi 2 2 2 1 1 Yhteensä 2 21 22 18 21 Hoitoalue 1999 2 21 22 23 Ylä-Suolijärvi 7 7 8 8 8 Ala-Suolijärvi 12 11 1 1 1 Isojärvi 1 1 1 1 1 Yhteensä 2 19 19 19 19 Hoitoalue 24 25 26 27 28 Ylä-Suolijärvi 8 8 8 8 8 Ala-Suolijärvi 1 11 11 1 9 Isojärvi 1 1 1 1 1 Yhteensä 19 2 2 19 18 Kalastuskirjanpitoaineisto käsiteltiin Generoi Ky:n laatimalla HST-ohjelmistolla. Pyydyksittäin laskettiin kunkin kalalajin keskimääräinen painoon perustuva yksikkösaalis ja sen hajonta (± 95 % luotettavuusväli) pyydyksen koentakertaa kohti. Yksikkösaaliilla tarkoitetaan yhdellä koentakerralla (vapapyynnissä kalastuskerralla) yhtä pyydystä kohti saatua painomääräistä saalista. Yksikkösaalis lajeittain laskettiin jakamalla koentakertainen saalis koettujen pyydysten lukumäärällä. Pyydyskohtaiselle yksikkösaaliille laskettiin keskiarvo ja hajonta. Verkkokalastuksessa käytettiin painomääräisen saaliin yksikköjakajana noin 3 metrin pituutta/2,5 metrin korkeutta. Yksikkösaaliin vuosittaisia tunnuslukuja (muutokset) tulkittaessa tulee huomioida, että kaikissa tapauksissa ne eivät ole suorassa suhteessa kalakannan koon muutoksiin. 4.2 Kalakantanäytteet Pyynnin kohteena olevien siian, muikun ja harjuksen osakantojen vaihtelun (dynamiikan) varmentamiseksi ostettiin hoitoalueilta lajinäytteitä kalastuskirjanpitoa harjoittaneilta henkilöiltä ja muilta kalastajilta. Niistä määritettiin pituus, paino, sukupuoli, sukukypsyysaste,ikä suomusta sekä mahdollisen haukimatoinfektion ja kidustäiesiintymän voimakkuus. Osalta selvitettiin suolistorasvaisuus ja mahan täyteisyys. Siialla ensimmäinen kiduskaari mikroskopoitiin laskien siivilähammas- 6

määrä kaikkine hammasaiheineen. Määritykset toteutti Voimalohi Oy. Kalakantanäytteiden tilastollisen käsittelyn toteutti Muhoksen kalatalouspalvelut SPSS-ohjelmistolla (ver. 17.). Kalakantanäytteitä kertyi vuosina 24-28 yhteensä 1 13 siiasta ja 91 harjuksesta. Tarkemmat järvikohtaiset määrät lajeittain, vuosittain sekä tarkkailujaksoittain on esitetty taulukoissa 3-5. Taulukko 2. Kalakantanäytteiden määrä jaksoittain Suolijärvien alueella vuosina 1982-28. Ylä-Suolijärvi Ala-Suolijärvi Isojärvi Siika Muikku Harjus Siika Muikku Harjus Siika Muikku Jakso I (v. 1985-1988) 997 - - 879 - - 74 - Jakso II (v. 1989-1993) 934 147-775 186-828 - Jakso III (v. 1994-1998) 73 21 2 119 125-673 23 Jakso IV (v. 1999-23) 796 224 13 668 1369-394 41 Jakso V (v. 24-28) 433-6 67-31 - - 4.3 Kalastustiedustelut Kalastustiedusteluja on toteutettu Suolijärvien kalastusalueen ja kalastuskuntien toimesta vuodesta 1986 alkaen. Vuosien 1991-1993 kalastustiedustelujen toteutuksesta vastasi Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Vuosina 1986-1989 tiedusteluissa kaikille kalastusluvan lunastaneille henkilöille jaettiin tiedustelulomake, joka tuli palauttaa ennen seuraavan kalastuskauden alkamista. Vuodesta 199 alkaen kalastustiedustelut on toteutettu postikyselynä luvan lunastaneille. Tulokset on laajennettu koskemaan kaikkia luvan lunastaneita olettamalla, että lomakkeen palauttamatta jättäneet kalastivat ja saivat saalista yhtä paljon kuin lomakkeen palauttaneetkin. Viimeisin toteutettu tiedustelu käsitteli vuoden 27 kalastuksia. Kalastustiedustelut käsitellään omana kokonaisuutenaan kappaleessa 9. 5 ISTUTUKSET Suolijärvien alueen säännöstelylupaehtojen mukainen istutusmäärä on 45 yksikesäistä siikaa ja 27 vähintään 18 cm:n pituista järvitaimenta. Istutuksissa on siian osalta käytetty vaellus- ja planktonsiian lisäksi alkuvuosina peledsiikaa. Vaellussiiat ovat olleet alkuperältään Suolijärvien omaa kantaa sekä Kitkan ja Iijoen kantaa, planktonsiiat Pohjois-Karjalan Koitajoen kantaa. Siian istutustiheydet olivat vuoteen 1991 saakka noin 41 yksilöä/ha. Vuosina 1991-1997 määrä puolitettiin istutustiheyteen noin 22 yksilöä/ha. Vuosina 1998-23 istutustiheys oli noin 33 yksilöä/ha ja vuosina 24-28 keskimäärin 19 yksilöä/ha. Vuoden 1991 jälkeen istutuksissa on käytetty ainoastaan planktonsiikaa. Siikaa korvaavina lajeina on käytetty 2-vuotiaita ja 3-kesäisiä järvitaimenia, järvilohia, harjuksia ja kirjolohta. Isojärven siikaistutuksista on toistaiseksi luovuttu niissä vuonna 23 havaitun voimallisen haukimatoloisinnan takia. Kuvassa 3 esitetään siian velvoiteistutusten toteutus vaihtolajeineen ja kuvassa 4 pelkästään harjuksen velvoiteistutusmäärät. Yksityiskohtaiset siian ja harjuksen istutusmäärät järvialueittain v. 1979-28 esitetään liitteissä 1/1 ja 1/3. 7

Siika 1-kes. Järvilohi 3-kes. Järv ilohi 2-v. Harjus Muikku Kirjolohi Järv itaimen 3-kes. 7 Yksilöä 6 5 4 3 2 1 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Kuva 3. Siian velvoiteistutusten toteutus vaihtokalalajeineen vuosina 1979-28. 3 Yksilöä 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Kuva 4. Harjuksen velvoiteistutusmäärät vuosina 1998-28. Järvitaimenvelvoitetta muutettiin vuonna 1988 osin järviloheksi. Rautalammin reitin kantaa olleet järvitaimenilla on käytetty ns. suoraistutus- että viivästettyä istutustekniikkaa. Isojärvellä taimenistukkaita on vaihdettu kirjoloheksi. 8

Vuosina 1998-26 istutettiin taimenista valtaosa (noin 3 / 4 ) ja vuosina 27-28 kaikki 3-kesäisenä. Istukkaiden vaihtoperusteena on käytetty viranomaisen hyväksymää kerrointa. Suolijärvien kalastusalue on kasvattanut verkkokasseissa osan 2-vuotiaista 3-kesäisiksi. Kuvassa 5 esitetään taimenen velvoiteistutusten toteutus vaihtolajeineen. Kuvissa 6 ja 7 esitetään taimenen yksilö- ja kilomääräiset istutukset ikäluokittain vuosina 1994-28 Yksityiskohtaiset järvitaimenen ja -lohen sekä kirjolohen istutusmäärät vuosilta 1979-28 esitetään liitteessä 1/2. 35 Yksilöä Järv itaimen 2-v. Järv itaimen 3-kes.-3-v. Järv ilohi 2-v. Kirjolohi 3 25 2 15 1 5 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Kuva 5. Taimenen velvoiteistutusten toteutus vaihtokalalajeineen vuosina 1979-28. 9

45 Istutus yks. Järvitaimen 2-v. Järvilohi 2-v. Järvitaimen 3-kes. Järvitaimen (häkki 2 v. -> 3-kes.) 4 35 3 25 2 15 1 5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Kuva 6. Taimenen ja järvilohen yksilömääräiset istutukset vuosina 1994-28. 1

Istutus KG Järvitaimen 2-v. Järvilohi 2-v. Järvitaimen 3-kes. Järvitaimen (häkki 2 v. -> 3-kes.) 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Kuva 7. Taimenen ja järvilohen kilomääräiset istutukset v. 1994-28. Verkkokasseissa jatkokasvatettujen taimenten sekä muiden taimen- ja kirjolohi-istutusten kilomäärät esitetään kuvassa 8. Vuosittain kolmannen kesän jatkokasvatukseen (pl. vuodet 27-28) on sijoitettu 2-vuotiaita järvitaimenyksilöitä noin 7. 11

1 Kg 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Kirjolohi 77 467 418 438 221 39 317 32 32 Järvitaimen 4-kes. 152 2 Järvitaimen (häkki) 3-kes. 551 492 355 376 2 1162 128 385 498 2392 412 4326 3822 2618 287 2849 293 2579 Järvitaimen 3-v. 55 391 925 Järvilohi 3-kes. 1739 191 242 Järvitaimen 3-kes. 2461 3681 49 49 3847 3848 3846 4158 483 4233 6644 6758 Järvilohi 2-v. 858 89 134 133 558 772 741 Järvitaimen 2-v. 2624 2316 2268 298 27 31 2247 182 3113 3663 38 2679 2993 2939 2367 1287 1861 191 Kuva 8. Suolijärvien alueelle istutettujen järvitaimenten ja -lohien sekä kirjolohen kokonaiskilomäärät velvoitekalanhoidon ja kalastusalueen jatkokasvatuksen yhteissummina (KG) istukasikäluokittain vuosina 1981-28. 6 YLÄ-SUOLIJÄRVEN TARKKAILUTULOKSET 6.1 Kalastuskirjanpito 6.1.1 Yleistä Kalastuskirjanpito käynnistyi Ylä-Suolijärvellä vuonna 1982. Seuraavissa kappaleissa kuvataan kalastuskirjanpitäjien kalastusta, tarkastellaan saalislajien jakautumista eri pyydysten kesken sekä esitetään yksikkösaaliita tärkeimmillä pyydyksillä. Kaikki osiossa 6.1 esitetyt tulokset ovat kalastuskirjanpitoaineistoista laskettuja. Kalastuskirjanpitoaineistoa käsitellään tässä yhteydessä etupäässä vuosilta 24-28. Edellisten tarkkailujaksojen tuloksia esitellään keskeisimmiltä osin. Niitä esitetään mm. kalalajikohtaisissa yksikkösaaliita sekä pyydysten käyttöä ja kalalajien runsaussuhteita käsittelevissä diagrammeissa ja liitetaulukossa (Liite 2/1). 6.1.2 Saalis eri pyydyksillä Vuosina 24-28 kalastuskirjanpitoa toteutti Ylä-Suolijärvellä kahdeksan (8) henkilöä. Kalastus oli lähinnä kotitarve- ja virkistyskalastusta. Taulukosta 3 voidaan havaita eniten pyyntiponnistusta olleen harvuudeltaan (solmuväliltään) 34-4 mm:n verkoilla. Muikkuverkkojen käyttö väheni edelliseen jaksoon (v. 1999-23) verrattuna lähes puoleen. 12

Taulukko 3. Laji- ja pyydysprosentit sekä pyydyskohtainen kokonaiskalansaalis koenta- tai käyntikertaa kohden kalastuskirjanpitäien saaliissa Ylä-Suolijärvellä vuosina 24-28 (Kokonaissaalis 11 944 kg, N=koenta-/käyntikertojen määrä). Pyydys N Hauki Muikku Ahven Siika Särki Made Taimen Harjus Muut Yht. g/koentakerta Muikkuverkko 2 238,1 25,8,6,5 2,6,2 - -,2 3, 1 61 27-33 mm:n verkko - - - - - - - - - - - - 34-4 mm:n verkko 4 955 1,4-1,3 21,9 3,1 4,4 3,4,6-45,1 1 87 41-55 mm:n verkko 2 34 5, -,1 1,5,1 3,4 4,4,1-14,7 861 >55 mm:n verkko 882 1,6 - -,1 -,9 1,7 - - 4,4 592 Koukkukalastus - - - - - - - - - - - - Vetouistelu 58,3 - - - - -,5 - -,9 1 914 Vapakalastus 38,1 -,6 -,5 - - -,1 1,3 4 Katiska 342 1,1-2,6 - - - - - - 3,7 1 289 Yhteensä 18,4 25,8 5,2 24,1 6,4 8,9 1,1,8,3 1, Kalastuskirjanpitäjien saaliin jakautuminen lajeittain eri tarkkailujaksoilla on esitetty kuvassa 9. 6 % 5 4 3 2 v.1982-88 v.1989-93 v.1994-98 v.1999-3 v.24-8 1 Hauki Muikku Ahven Siika Särki Made Taimen Harjus Muut Kuva 9. Ylä-Suolijärven kalastuskirjanpitäjien saaliin jakautuminen lajeittain (%/KG) eri tarkkailujaksoilla. Kalastuskirjanpidon rysäsaaliista pääosa on muikkua (taulukko 4). Rysäsaaliissa muikun osuus on hiukan noussut 199- luvun alun tilanteeseen verrattuna. Siian osuus vähentynyt merkitsevästi noin 3 %:sta noin 5 %:iin (kuva 1). Taulukko 4. Laji- ja pyydysprosentit sekä kokonaiskalansaalis koentakertaa kohti kalastuskirjanpitäjien rysäsaaliissa Ylä-Suolijärvellä vuosina 24-28 (Kokonaissaalis 2 172 kg, N=koentakertojen määrä). Metsähallitukselle saalisilmoituksen antaneet kalastajat ovat tiedoissa mukana. Pyydys N Hauki Muikku Ahve n Siika Särki Made Taime n Muut Yhteens ä Kg/N Rysä 77,8 78,7 2,5 5,5 4,7,2,4 7,4 1, 28,2 13

Rysäsaalis v. 1989-1993 (N=88, yht. 3 149 Siika 3 % Taimen 1 % Muikku 69 % Rysäsaalis v. 1999-23 + MH (N=9, yht. 4 15 Ahven 2 % Siika 19 % Särki 3 % Muut 2 % Muikku 74 % Rysäsaalis v. 24-28 + MH (n= 77, yht. 2 172 kg) Muut 9 % Särki 5 % Ahv en 2 % Siika 5 % Muikku 79 % Kuva 1. Ylä-Suolijärven rysäsaaliin prosentuaalinen lajijakauma Voimalohi Oy:n/PVO-V:n ja Metsähallituksen yhdistetystä kalastuskirjanpidosta kausina 1989-1993, 1999-23 sekä 24-28. 14

6.1.3 Yksikkösaaliit 6.1.3.1 Yleistä Seuraavissa kappaleissa esitetään Ylä-Suolijärven hoitolajien pyydysyksikkösaaliin vuosittaiset vaihtelut verkoilla vuosina 1982-28. Yksikkösaaliin laskennassa on huomioitu solmuväliltään kaikenkokoiset verkot painottaen koentakertojen määrää. Taustatiedoksi esitetään eriharvuisten verkkojen käyttö (ei sisällä muikkuverkkoja) suhteellisina osuuksina ja käytössä olleiden verkkojen keskimääräinen solmuväliharvuus vuosina 1992-28 (kuva 11). Lisäksi kuvataan käytetyimpien pyydysten vuosittainen keskimääräinen saalis kokukertaa kohden sekä saaliin koostumus po. pyydyksillä. Hoitolajien lisäksi esitetään alueella merkittävän lajin, muikun, yksikkösaaliin vaihtelut Ylä-Suolijärvellä vuosina 1982-28. Verkkokalastuksessa on tapahtunut vain vähäisiä muutoksia edellisen tarkkailujakson loppupuoliskon jälkeen. Tiheiden, 27-33 mm:n verkkojen käyttö loppui ja vastaavasti yli 55 mm:n harvuisia verkoilla kalastettiin ahkerammin. Keskimääräinen solmuväli oli vuosina 23-28 noin 43 mm (kuva 11). Pyydysosuus %/verkkokalastus sekä solmuväli (vuosittainen keskiarvo) mm 1 >55 mm 41-55 mm 34-4 mm 27-33 mm verkon keskimääräinen solmuväli (painotettu/mm) 8 6 4 2 N 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 2242 2443 2184 179 1478 1398 1498 13 1416 1877 171 1619 1874 152 1773 1444 125 Kuva 11. Kalastuskirjanpitäjien käyttämien verkkojen suhteellinen osuus ja verkkojen keskimääräinen solmuväli (mm) vuosittain Ylä- Suolijärvellä vuosina 1992-28 (ei sisällä muikkuverkkoja). Kuvasarjassa (kuva 12) esitetään Ylä-Suolijärven kalastuskirjanpidossa keskimääräisen yksikkösaaliin jakautuminen eri kalalajien kesken verkon eri solmuväliluokilla. Siikaa on saatu saaliiksi 34-4 mm:n verkoilla vakaasti. Harvemmilla, yli 4 mm:n verkoilla taimenen yksikkösaalis on saavuttanut tietyn tason viimeisen kymmenen vuoden aikana (1999-28). Hauki on käytössä olleiden verkkojen yksikkösaaliina laskettuna runsastunut. 15

27-33 mm:n verkot Saalis, g/koentakerta 1 Siika Taimen Hauki Särki Ahven Muut 8 6 4 2 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 66 671 36 155 38 549 263 924 12961265 672 136 148 57 119 14 17 122 91 * * * * * *=ei käy tössä ko. solmuv älin v erkkoja 34-4 mm:n verkot 1 8 Saalis, g/koentakerta Siika Taimen Hauki Särki Ahven Muut 1 5 1 2 9 6 3 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 246 138 624 544 741 876 74 376 319 496 888 755 896 9611315119413388731611487118311691288125613475 672 >4 mm:n verkot Saalis, g/koentakerta 1 2 Siika Taimen Hauki Särki Ahven Muut 1 8 6 4 2 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 93 8661395242 156 4 19 237 227 23 43 372 23 157 27 56 13 184 341 373 396 359 532 33 739 739 578 Kuva 12. Ylä-Suolijärven kalastuskirjanpitäjien keskimääräisen yksikkösaaliin jakautuminen eri kalalajien kesken vuosina 1982-28 verkon eri solmuväliluokissa (vuosiluvun alla koentakertojen määrä). 16

6.1.3.2 Siika Siian osuus kalastuskirjanpitäjien saaliissa on 199-luvun loppupuolella toteutuneen merkitsevän vähenemän jälkeen pysynyt vakaana. Eri tarkkailujaksoilla sen %-osuus painosaaliissa (ilman nuotta- ja rysäsaalista) on ollut 46 51-47 24 24 (viimemainittu vuosina 24-28). Verkon koentakertaa kohti siikasaalis vaihteli vuosina 24-28 noin 27-479 g:n välillä (kuva 13). Siian istutustiheys vuosina 24-28 oli keskimäärin 22 yksilöä hehtaarille. g/koentakerta g/koentakerta koentakertoja Koentakertoja 1 3 8 2 5 6 2 1 5 4 1 2 5 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Kuva 13. Siian pyydysyksikkösaaliin vaihtelu sekä verkkojen koentakertojen kehittyminen Ylä-Suolijärvessä vuosina 1982-28 kalastuskirjanpidon mukaan. Rysäkalastuksen koentakertakohtainen siikasaalis on vaihdellut 6-12 kg:n välillä (taulukko 5) ja osuus rysien painosaaliissa 5-3% (kuva 1). Taulukko 5. Ylä-Suolijärven siian yksikkösaalis (kg/koentakerta) rysällä (VLO/PVO-Vesivoima Oy ja Metsähallitus). Vuosi N Kg/koentakerta 199 88 1,7 2 27 6,6 21 26 12,3 23 37 9, 24-28 77 5,5 Siian verkkokalastus on painottunut kalastuskirjanpidossa myöhäissyksyyn (kuva 14). 17

%/siikasaalis (kg) 3 1994-1998 1999-23 24-28 25 2 15 1 5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 14. Verkkokalastuksen siikasaaliin kuukausittainen jakauma (%/kg) eri tarkkailujaksoilla Ylä-Suolijärvellä. 6.1.3.3 Taimen Taimenen osuus kalastuskirjanpitäjien saaliissa on pysynyt vakaana. Eri tarkkailujaksoilla sen %-osuus painosaaliissa (ilman nuotta- ja rysäsaalista) on ollut 7 5 9 7-1 (viimemainittu vuosina 24-28). Verkon koentakertaa kohti taimensaalis oli vuosina 1982-1989 keskimäärin 59 grammaa, vuosina 199-1999 keskimäärin 69 grammaa ja vuosina 2-28 keskimäärin 121 grammaa (kuva 15). 35 g/koentakerta g/koentakerta koentakertoja Koentakertoja 3 5 3 3 25 2 5 2 2 15 1 5 1 1 5 5 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Kuva 15. Taimenen pyydysyksikkösaaliin vaihtelu sekä verkkojen koentakertojen kehittyminen Ylä-Suolijärvessä vuosina 1982-28 kalastuskirjanpidon mukaan. Vuosina 24-28 kalastuskirjanpidon verkkokalastuksessa taimensaaliista suuri osa pyydettiin loka-joulukuussa (kuva 16). Taimenen saalispaino oli kalastuskirjanpidossa keskimäärin 1,1 kg. Solmuväliltään 34-4 mm:n verkoilla keskipaino on ollut vuosittain,8-,9 kg. Harvemmilla (yli 55 mm) verkoilla taimenen keskipaino on vuosittain ollut 1,4-1,5 kg. 18

%/taimensaalis (kg) 1994-1998 1999-23 24-28 3 25 2 15 1 5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 16. Verkkokalastuksen taimensaaliin kuukausittainen jakauma (%/kg) eri tarkkailujaksoilla Ylä-Suolijärvellä. Vetouistelun ja vapakalastuksen keskimääräistä taimenen pyydysyksikkösaalista ei tässä yhteydessä käsitellä vähäisen kalastuksen (vuosina 1992-28 käyntikertoja vuosittain -3) johdosta, vaan luotettavampi tieto esitetään kalastustiedustelutuloksista. 6.1.3.4 Muikku Muikun osuus on vaihdellut (normaalisti). Eri tarkkailujaksoilla sen %-osuus painosaaliissa (ilman nuotta- ja rysäsaalista) on ollut 19-27 19 43-26 (viimemainittu vuosina 24-28). Verkon koentakertaa kohti muikkusaalis oli vuosina 24-28 keskimäärin 1 465 grammaa (kuva 17). g/koentakerta 5 g/koentakerta koentakertoja koentakertoja 2 4 5 1 8 4 1 6 3 5 1 4 3 1 2 2 5 1 2 8 1 5 6 1 4 5 2 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Kuva 17. Muikun pyydysyksikkösaaliin vaihtelu sekä muikkuverkkojen koentakertojen kehittyminen Ylä-Suolijärvessä vuosina 1982-28 kalastuskirjanpidon mukaan. Rysäpyynnissä muikun yksikkösaalis vuosina 24-28 vaihteli 4-38 kg/koentakerta (taulukko 6). 19

Taulukko 6. Ylä-Suolijärven muikun yksikkösaalis rysällä eri vuosina (Metsähallitus ja Voimalohi Oy/PVO-V, n= koentakertojen määrä). Vuosi n Kg/koentakert a 199 88 25 2 27 32 21 26 39 23 37 31 24 1 4 27 55 22 28 12 38 6.1.3.5 Harjus Harjusta on istutettu Ylä-Suolijärvelle velvoitteena vuodesta 1998 alkaen. Alkuperältään ne olivat vuonna 1998 Iijoen kantaa ja vuosina 1999-28 Kitkajärven järvikutuista kantaa. Koska harjussaalis oli kalastuskirjanpidossa vähäinen (vuosina 24-28 yhteensä alle 1 kg), aineistoa ei käsitellä tässä yhteydessä, vaan kokonaissaalis todetaan kalastustiedustelutulosten yhteydessä. 6.2 Kalakantanäytteet 6.2.1 Yleistä Pyynnin kohteena olevien siian, muikun (ja harjuksen) osakantojen vaihtelun varmentamiseksi on vuodesta 1985 alkaen ostettu lajinäytteitä kalastuskirjanpitoa harjoittaneilta henkilöiltä ja muilta alueen kalastajilta.ylä-suolijärveltä kerätyt näytemäärät esitetään taulukossa 2. Jakson 24-28 kaikki näytteet ovat vuodelta 26. Seuraavassa tarkastellaan kalakantanäytteistä määriteltyjä muuttujia kuten siivilähammasjakaumaa (siika), ikäryhmittäistä keskipituutta, pituus-paino -suhdetta, kuntokerrointa, ikäjakaumaa sekä haukimato- ja kidustäitilannetta. 6.2.2 Siika Vuosina 1979-9 istutuksiin käytettiin alkuperältään Suolijärvien omaa ja Kitkan kantaa olevaa vaellussiikaa sekä vuodesta 1991 lähtien ainoastaan Pohjois-Karjalan Koitajoen planktonsiikaa (kuva 18). Osa siioista on korvattu vuodesta 1991 alkaen (kuva 3) 2- ja 3-vuotiaalla järvilohella sekä kesänvanhalla harjuksella. Siian kalakantanäytteet olivat peräisin nuottakalastuksesta 2

Istutus yks. 3 25 2 Peledsiika Planktonsiika Vaellussiika 15 1 5 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Kuva 18. Säännöstelijän siikaistutukset muodoittain Ylä-Suolijärveen vuosina 1979-28. 6.2.2.1 Siikamuodot Ylä-Suolijärven siikakanta koostuu harva- ja tiheäsiivilähampaisista siikamuodoista. Harvasiivilähampaisiksi luokitellaan tässä yhteydessä siiat, joiden siivilähammasmäärä on enintään 43 ja tiheäsiivilähampaisia ovat siiat, joiden siivilähammasmäärä on yli 43. Harvasiivilähampaisia kutsutaan tässä yhteydessä vaellus- ja tiheäsiivilähampaisia planktonsiioiksi. Kuvassa 19 esitetään vaellus- ja planktonsiikojen osuudet tarkkailujaksoittain. Luonnonvaraisen vaellussiian osuus on 2-luvulla vähentynyt merkitsevästi. Keskimääräinen siikamuotojen välinen suhde (%) sekä siivilähampaiden määrä (sh) ± 95 % luotettavuusvälillä tarkkailujaksoittain on ollut seuraava: Jakso (v) Vaellussiika (%) Planktonsiika (%) Vaellussiika (sh) Planktonsiika (sh) 1985-1988 53 47 29,5±,2 55,2±,4 1989-1993 58 42 29,8±,3 54,2±,4 1994-1998 47 53 28,6±,2 56,±,2 1999-23 19 81 26,7±,4 55,3±,1 24-28 5 95 3,7±,6 55,4±,2 21

% 14 12 v.1985-1988 v.1989-1993 1 8 6 4 2 2 22 24 26 28 3 32 34 36 38 4 42 44 46 48 5 52 54 56 58 6 62 64 66 68 7 Siivilähampaita, kpl % 14 12 v. 1994-1998 v. 1999-23 1 8 6 4 2 2 22 24 26 28 3 32 34 36 38 4 42 44 46 48 5 52 54 56 58 6 62 64 66 68 7 Siivilähampaita, kpl 14 12 1 8 % v. 24-28 6 4 2 2 22 24 26 28 3 32 34 36 38 4 42 44 46 48 5 52 54 56 58 6 62 64 66 68 7 Siivilähampaita, kpl Kuva 19. Siikojen siivilähammasjakauma Ylä-Suolijärvellä vuosina 1985-28 (N1985-1988 = 131, N1989-1993 = 928, N1994-1998 = 729, N1999-23 = 795 sekä N24-28 = 433). 22

6.2.2.2 Siikojen kasvu Siikojen kasvun tarkastelussa näytemateriaali on jaettu tarkkailujaksojen mukaan kuten siikamuotojen tarkastelussa. Vaellussiikamuotoa ei käsitellä tässä yhteydessä näytemäärän vähäisyyden vuoksi. Planktonsiian kasvunopeus hiipui vuosina 24-28 verrattuna edellisiin jaksoihin (kuva 2). Erityinen hidastuminen toteutui ikäluokilla 2-4, joiden pituuskasvu oli vuosien 1985-23 keskiarvoon verrattuna 13-2 % vähäisempää (kuva 21). Myös kuntokerroin po. ikäluokilla oli alempi (kuva 22). 45 Pituus, cm 4 35 3 25 2 v.1985-1988 v.1989-1992 v.1994-1998 v.1999-23 v. 24-28 15 1 5 + 1+ 2+ 3+ 4+ 5+ 6+ 7+ 8+ Ikä, v Kuva 2. Planktonsiikamuodon ikäryhmittäinen keskipituus Ylä-Suolijärvessä eri tarkkailujaksoilla vuosina 1985-28 (n1985-1988 = 372, n1989-1992 = 37, n1994-1998 = 383, n1999-23 = 641 sekä n23-28 = 412). Kasvu- % v. 24-28/ keskiarvo v. 1985-23 -5-1 + 1+ 2+ 3+ 4+ 5+ 6+ 7+ 8+ -15-2 -25 Ikäluokka Kuva 21. Planktonsiikamuodon pituuskasvu (%) Ylä-Suolijärvessä vuosina 24-28 verrattuna vuosien 1985-23 keskiarvoon (n1985-1988 = 372, n1989-1992 = 37, n1994-1998 = 383, n1999-23 = 641 sekä n23-28 = 412). 23

Kuntokerroin v. 24-28,88,84,8,76,72 + 1+ 2+ 3+ 4+ 5+ 6+ 7+ 8+ Ikäluokka Kuva 22. Planktonsiikamuodon ikäluokittainen kuntokerroin Ylä-Suolijärvessä vuosina 24-28 (n = 412). Kuvassa 23 on esitetty pituus-paino -suhde planktonsiikamuodolla vuosina 1985-23 sekä vuosina 24-28. Siitä voidaan havaita, että vuosien 24-28 näytemateriaalin perusteella planktonsiiat ovat yksilöpainoltaan olleet hieman kevyempiä. Suhde laskettiin yhtälön W=aL b mukaan, missä W=paino [g] ja L=pituus [cm] sekä a ja b vakioita (mm. Weatherley & Gill 1989). Pituus-paino -suhteeksi saatiin vuosina 1985-23 W=,9 * L 2,974 ja sekä vuosina 24-28 W=,8* L 2,99. Pituudeltaan 3 cm:n planktonsiika painoi vuosina 1985-23 keskimäärin 222 g ja vuosina 24-28 keskimäärin 29 g. 9 8 7 Paino, g v. 1985-23 v. 24-28 6 5 4 3 2 1 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 Pituus, cm Kuva 23. Ylä-Suolijärven näyteaineiston planktonsiikamuodon pituus-paino-suhde vuosina 1985-28 (n1985-23 = 1889 ja n24-28 = 41). Siikojen kuntokerroin laskettiin yhtälöllä K=1 * W/L 3, jossa W=paino [g] ja L=pituus [cm] (mm. Everhart ym. 1975). Vertailun vuoksi taulukossa 7 esitetään myös vaellussiikanäytteistä lasketut kuntokertoimet vuosina 1985-23. Planktonsiian kuntokerroin (,78) oli vuosina 24-28 aiempiin tarkkailujaksoihin verrattuna merkitsevästi alhaisempi. 24

Taulukko 7. Vaellus- ja planktonsiikamuotojen kuntokerroin vuosina 1985-28 tarkkailujaksoittain Ylä-Suolijärvellä kalakantanäyteaineistojen mukaan. Vuodet Vaellussiika Planktonsiika *kuntokerroi n *kuntokerroi n 1985-1988,81,92 1989-1993,83,84 1994-1998,82,86 1999-23,86,87 24-28,78 6.2.2.3 Planktonsiikamuodon ikäjakauma Vuosien 1985-23 planktonsiikanäytteistä keskimäärin 46-67 % oli kalastettu solmuväliltään (harvuudeltaan) 34-4 mm:n verkoilla. Vuosien 1994-1998 näytteistä noin 3 % oli peräisin rysäkalastuksesta, joka selittää osan nuorempien (2+) siikojen osuudesta. Vuosien 24-28 näytteet olivat peräisin nuottapyynnistä. Keskimäärin pyynti on painottunut ikäluokkiin 3+ ja 4+ (kuva 24). Vanhempien ikäluokkien (6 ja yli) osuus oli vähäinen. 45 4 35 3 %/yks. v. 1985-1988 v. 1989-1993 v. 1994-1998 v. 1999-23 v. 24-28 25 2 15 1 5 1+ 2+ 3+ 4+ 5+ 6+ 7+ 8+ Ikä, v Kuva 24. Planktonsiikamuodon ikäjakauma Ylä-Suolijärvessä vuosina 1985-28 (n1985-1988=46, n1989-1993=384, n=1994-1998=383, n1999-23=641, n24-28=412). 6.2.2.4 Siikojen terveydentila Vuoden 26 näytteiden perusteella siian haukimato oli levinnyt Ylä-Suolijärveen (kts. Lovikka ym. 24 s. 37). Suolijärven kalastusalueelle on tilanteesta raportoitu erikseen. Kuvassa 25 esitetään haukimadon esiintyminen siikamuodoittain eri ikäluokissa. Planktonsiialla haukimatoa esiintyi kaikilla näytteenottoalueilla (Lehtoselkä, Ahvenselkä, Koivuselkä), vaellussiialla vain Koivuselän näytteissä. 25

Loisinta-% Vaellussiika Planktonsiika 5 4 3 2 1 1+ 2+ 3+ 4+ 5+ 6+ 7+ 8+ Ikäluokka Kuva 25. Haukimadon esiintyminen siikamuodoittain Ylä-Suolijärven näytteissä vuonna 26 (vaellussiika n= 21, planktonsiika n= 412). 6.2.3 Harjus Harjusnäytteitä kerättiin yhteensä 65. Niistä noin 72 % oli kalastettu solmuväliltään 41-55 mm:n verkoilla. Näytteet oli pyydetty huhti-heinäkuun välisenä aikana (toukokuu n. 65 %). 6.2.3.1 Harjuksen kasvu ja kunto Kuvassa 26 esitetään harjuksen pituuskasvu sekä ikäjakauma. Noin 3 cm:n pituus saavutettiin keskimäärin neljännellä kasvukaudella. Keskimääräinen kuntokerroin oli,8. Pituus, cm 5 %/yks. 8 45 7 4 35 3 25 2 22, 26,8 31,3 32,9 36,3 6 5 4 3 15 1 2 5 1 1 2 3 4 5 6 7 8 Ikä, v 1 2 3 4 5 Ikä, v Kuva 26. Harjuksen ikäryhmittäinen keskipituus (vas.) sekä ikäjakauma (oik.) Ylä-Suolijärvessä vuosina 24-28 (n= 65). 26

6.3 Kalastustiedustelu 6.3.1 Ylä-Suolijärvi 6.3.1.1 Kokonaissaalis ja pyydysten käyttö Ylä-Suolijärven (pinta-ala 3 217 ha) kokonaissaalis oli 16 432 kg. Hehtaarisaalis oli 5,1 kg. Kokonaissaaliista noin 51 % kalastettiin verkkopyydyksillä. Ylä-Suolijärven kalansaaliista suurin osa, noin 45 %, oli muikkua. Hoitokalalajeista siian osuus oli vuonna 27 noin 15 %, taimenen/lohen noin 7 % ja harjuksen hieman alle 1 %. Vuosina 2-27 Ylä-Suolijärven istutukset koostuivat Lapin TE-keskuksen kalatalousyksikön istutusrekisterin mukaan yksinomaan velvoiteistutuksista. Planktonsiikaa on istutettu vuodesta riippuen 15-4 yksilöä hehtaarille, taimenta 1-2 yksilöä/ha sekä harjusta 1-1 yksilöä/ha. Merkittävimmät erot vuoden 23 tiedusteluun olivat siian, muikun ja hauen osalla. Siikasaalis väheni vuoteen 23 verrattuna lähes 6 % ja sen osuus kokonaissaaliissa Ylä-Suolijärvellä pieneni vuoden 23 noin 27 %:sta vuoden 27 noin 15 %:iin. Muikkusaalis oli vuonna 27 selvästi runsaampi kuin vuonna 23. Haukisaalis runsastui kilomääräisesti laskettuna vain hieman, mutta sen osuus suureni noin 36 % (vuonna 23/9.7 % - vuonna 27/13,2 %). Taimen/lohen sekä harjuksen osuus kokonaissaaliissa oli vuonna 27 lähes sama kuin vuonna 23. Ahvenen, kiisken ja ns. muiden lajien osuudet vaihtelivat vuoteen 23 verrattuna alueen erimuotoisista hoitokalastustoimista johtuen. Kuvassa 27 esitetään Ylä-Suolijärven kalansaaliin jakautuminen kalalajeittain ja pyydyksittäin vuonna 27. Taulukossa 8 esitetään Ylä-Suolijärven kalansaalis- ja pyyntitiedot vuonna 27. Taimen/lohi 7 % Muut 4 % Siika 15 % Verkot 51 % Harjus 1 % Onki & pilkki 1 % Muikku 44 % Hauki 13 % Made 3 % Ahv en SärkiKiiski 8 % 4 % 1 % Heittokalastus 1 % Nuotta 17 % Rysä 22 % Katiska Vetokal. & perho 6 % 2 % Kuva 27. Ylä-Suolijärven kokonaissaaliin (16 432 kg) jakautuminen kalalajeittain (vas.) ja pyydyksittäin (oik.) vuonna 27. 27

Taulukko 8. Ylä-Suolijärven kalansaalis- ja pyyntitiedot kalastustiedustelun perusteella vuonna 27. Pyydys Koentakertoja Siika Harjus Hauki Made Ahven Kiiski Särki Muikku Taimen Muut Yhteensä %/kg kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg Verkot määrittämätön 1 317 1 537 97 1 191 26 224 34 174 1 793 64 49 5 963 36,3 Muikkuverkko 39 14-1 - 24 3 27 717 - - 786 4,8 Verkko 34-4 mm 74 641 12 29 45 24-66 - 45-1 123 6,8 Verkko 41-55 mm 616 61 2 163 79 2-3 - 149-459 2,8 Verkko yli 55 mm 126 - - 24 22 - - - - 3-76,5 Katiska 2 271 - - 15 13 794-1 - - - 958 5,8 Koukkukalastus 131 - - - 9 - - - - - - 9,1 Vetokalastus & perho 421 15 9 159-16 - - - 186-385 2,3 Heittokalastus 114-2 84-16 - - - - - 12,6 Onki 37 - - 4-4 - 13 - - 2 23,1 Pilkki 26 7 11 6 7 99 4 17-28 - 179 1,1 Nuotta 8 1-25 - 55 41 8 2 39 1 2 2 721 16,6 Rysä 54 6-65 15 2 3 35 2 5 35 6 3 648 22,2 Yhteensä 2 435 133 2 162 45 1 278 85 731 7 4 1 87 671 16 432 1, %-osuus/kg-saalis 14,8,8 13,2 2,7 7,8,5 4,4 45, 6,6 4,1 1, Kg-saalis/ha (3217 ha),8,,7,1,4,,2 2,3,3,2 5,1 Taulukossa 9 esitetään Ylä-Suolijärvellä vuonna 27 kalastajien ilmoitusten mukaan käytössä olleet verkkopyydysten määrät. Eniten oli käytössä solmuväliltään (harvuudeltaan) 27-4 mm:n verkkoja, joiden osuus kokonaisverkkomäärästä oli noin 45 %. Taulukko 9. Verkkopyydysten määrä (laajennettu) Ylä-Suolijärvellä vuonna 27 kalastustiedustelun perusteella. Verkkotyyppi Kpl % Muikkuverkko 231 24,7 27-4 mm verkko 422 45,1 41-55 mm verkko 191 2,4 Yli 55 mm verkko 91 9,7 Yhteensä 935 1, Kuvassa 28 ja taulukossa 1 verrataan eri kalalajien kokonaissaaliita ja lajien osuuksia kokonaissaaliissa vuosina 23 ja 27 kalastustiedustelujen tulosten perusteella. Saalis, kg 8 v. 23 v. 27 7 6 5 4 3 2 1 Saalis,%/ kg 5 v. 23 45 v. 27 4 35 3 25 2 15 1 5 Siika Harjus Hauki M ade Ahven Kiiski Särki M uikku Taimen M uut Siika Harjus Hauki M ade Ahven Kiiski Särki M uikku Taimen M uut Kuva 28. Ylä-Suolijärven kalansaalis lajeittain (vas.) ja eri kalalajien %-osuudet kokonaissaaliissa (oik.) vuosina 23 ja 27 kalastustiedustelujen mukaan. 28

Taulukko 1. Ylä-Suolijärven kalansaalis lajeittain sekä lajiosuudet kokonaissaaliissa vuosina 23 ja 27 kalastustiedustelujen mukaan. KG Siika Harjus Hauki Made Ahven Kiiski Särki Muikku Taimen Muut v. 23 5 41 24 1 938 459 3 35 1 119 1 17 5 19 1 67 96 v. 27 2 435 133 2 162 45 1 278 85 731 7 4 1 87 671 %/kg Siika Harjus Hauki Made Ahven Kiiski Särki Muikku Taimen Muut v. 23 27,1 1,2 9,7 2,3 16,5 5,6 5,9 26, 5,3,5 v. 27 14,8,8 13,2 2,7 7,8,5 4,4 45, 6,6 4,1 sis. lohi 6.4 Ylä-Suolijärven tulosten tarkastelu 6.4.1 Kalasto ja kalastus Säännöstelty Ylä-Suolijärvi on pinta-alaltaan 3 217 ha. Ylä-Suolijärven säännöstelypadon yläpuolelle Luksuaan on rakennettu vuonna 1984 esteaita, joka uusittiin vuonna 23. Sen tavoitteena on rajoittaa kalojen vaeltamista järven alapuolisille vesialueille. Ylä-Suolijärven kalastoon kuuluivat vuosina 1981-28 kalastustiedustelujen sekä kalastuskirjanpidon mukaan ainakin siika, muikku, järvitaimen ja -lohi, hauki, ahven, made, särkikalat, harjus, kiiski sekä kirjolohi. Kilomääräisesti runsaimmat lajit tarkkailujaksolla 24-28 olivat kalastustiedustelun (v. 27) mukaan muikku (45 %), siika (15 %), hauki (13 %), ahven (8 %) ja taimen (7 %). Vuosien 23 ja 27 kalastustiedustelujen perusteella on verkkopyydysten käyttö vallitsevan kalastuksen koentakertoina puolittunut vuosien 199 ja 1998 kalastustiedusteluihin verrattuna (n. 5 koentaa). Kalastuskirjanpidon verkkopyydysten käytössä on toteutunut vain vähäisiä muutoksia edellisen tarkkailujakson (v. 1999-23) loppupuoliskon jälkeen. Tiheiden, 27-33 mm:n verkkojen käyttö loppui ja vastaavasti yli 55 mm:n harvuisilla verkoilla kalastettiin ahkerammin. Keskimääräinen solmuväli oli vuosina 24-28 noin 43 mm. Ylä-Suolijärven kalastuskirjanpidossa siikaa saatiin saaliiksi 34-4 mm:n verkoilla vakaasti, kun huomioidaan vuosituhannen vaihteessa toteutunut merkitsevä saaliin alenema. Harvemmilla, yli 4 mm:n verkoilla taimenen yksikkösaalis on saavuttanut tietyn tason viimeisen kymmenen vuoden aikana (1999-28). Hauki on käytössä olleiden verkkojen yksikkösaaliiksi laskettuna runsastunut. Kalastustiedustelun perusteella vapakalastajat saivat kilomääräisesti eniten haukea ja taimenta. Rysä- ja nuottakalastussaalis oli valtaosin muikkua. Kuvassa 29 esitetään vuoden 27 kalastustiedustelun perusteella Ylä-Suolijärven pyyntiponnistuksen sekä kalansaaliin kilomääräisen saaliin jakautuminen eri pyydysten suhteellisina osuuksina. Siitä voidaan havaita, että verkkokalastuksen osuus kokonaispyyntiponnistuksesta oli noin 75 % ja kokonaissaaliista noin 51 %. Ammattimaisten pyydysten (rysä, nuotta) osuus kokonaispyyntiponnistuksesta oli noin 4 %, mutta kokonaissaaliista noin 39 %. Niillä on hoidettu mm. muikku- ja särkikantoja. 29

1 % 1 % 9 % 9 % Rysä (54) 8 % 8 % Ry sä (3 648) Nuotta (8) Nuotta (2 721) Pilkki (26) 7 % 7 % Pilkki (179) Onki (37) Onki (23) Heittokalastus (114) 6 % 6 % Heittokalastus (12) Vetokalastus & perho (421) Vetokalastus & perho (385) Koukkukalastus (131) 5 % 5 % Koukkukalastus (9) Katiska (2 271) Katiska (958) Verkko y li 55 mm (126) Verkko 41-55 mm (616) 4 % 4 % Verkko y li 55 mm (76) Verkko 41-55 mm (459) Verkko 34-4 mm (74) Verkko 34-4 mm (1 123) Muikkuverkko (39) 3 % 3 % Muikkuverkko (786) Verkot määrittämätön (1 317) Verkot määrittämätön (5 963) 2 % 2 % 1 % 1 % % % Py y ntiponnistus (y ht. 15 953) Kilomääräinen saalis (y ht. 16 432) Kuva 29. Ylä-Suolijärven pyyntiponnistuksen (vas.) sekä kalansaaliin kilomääräisen saaliin (oik.) jakautuminen eri pyydysten suhteel-lisina osuuksina vuoden 27 kalastustiedustelun perusteella. 6.4.2 Siika Ylä-Suolijärveen istutettiin siikaa vuosina 1979-1982 keskimäärin 7 yksilöä/ha, vuosina 1983-199 keskimäärin 38 yksilöä/ha, vuosina 1991-1998 keskimäärin 22 yksilöä/ha, vuosina 1999-23 keskimäärin 32 yksilöä/ha ja vuosina 24-28 keskimäärin 22 yksilöä hehtaarille. Istutuksiin on käytetty vuodesta 1991 alkaen ainoastaan planktonsiikaa. Aiem- 3

min sen lisäksi istutettiin myös vaellus- ja peledsiikamuotoja. Siikavelvoitetta korvaavana on toteutettu järvilohi-, järvitaimen- sekä harjusistutuksia. Eri tarkkailujaksoilla sen %-osuus kalastuskirjanpitäjien painosaaliissa (ilman nuotta- ja rysäsaalista) on ollut 46 51-47 24 24 (viimemainittu vuosina 24-28). Rysäkalastuksen koentakertakohtainen siikasaalis on vaihdellut 6-12 kg:n välillä ja osuus rysien painosaaliissa 5-3%. Kalastuskirjanpidon mukaan siian kalastus on painottunut loppusyksyyn. Kalastustiedustelun perusteella siian osuus kokonaissaaliissa vuonna 27 kaikki pyyntimuodot huomioiden oli noin 15 % ja sitä saatiin yhteensä noin 2,4 tn (=,8 kg/ha). Kalakantanäytteiden mukaan Ylä-Suolijärvessä elää kaksi siikamuotoa. Vaellussiian ja planktonsiian suhteellinen osuus oli vuoteen 1998 saakka lähes yhtä suuri. Vuosina 1999-23 planktonsiian osuus oli 89 % ja vuosina 24-28 luonnontuotosta peräisin olevaa vaellussiikamuotoa oli näytteissä enää 5 %. Planktonsiian kasvunopeus hiipui vuosina 24-28 verrattuna edellisiin jaksoihin. Keskimäärin 3 cm:n pituus saavutettiin kuudennella kasvukaudella. Erityinen hidastuminen toteutui ikäluokilla 2-4, joiden pituuskasvu oli vuosien 1985-23 keskiarvoon verrattuna 13-2 % vähäisempää. Myös kuntokerroin po. ikäluokilla oli alempi. Vuoden 26 siikanäytteistä määritettiin haukimato (Triaenophorus crassus), jota ei aiemmilla jaksoilla ollut esiintynyt. 6.4.3 Järvitaimen ja -lohi Järvitaimenta ja -lohta istutettiin vuoteen 1995 asti pääosin 2-vuotiaana. istutustiheyden oltua keskimäärin noin 3 yksilöä/ha. Vuodesta 1996 lähtien taimenella siirryttiin verkkokassikasvatuksen myötä osin 3-kesäiseen istukkaaseen. Mentelmällä istutustiheys laski noin 1,6 yksilöön hehtaarille, mutta massana lähes kaksinkertaistui noin,7 kiloon hehtaarille. Taimenen osuus kalastuskirjanpitäjien saaliissa on pysynyt vakaana. Eri tarkkailujaksoilla sen %-osuus kalastuskirjanpitäjien painosaaliissa (ilman nuotta- ja rysäsaalista) on ollut 7 5 9 7 1 (viimemainittu vuosina 24-28). Kalastustiedustelun mukaan vuonna 27 taimenta kalastettiin yhteensä noin 1,1 tn (=,3 kg/ha). Verkon koentakertaa kohti taimensaalis oli vuosina 1982-1989 keskimäärin 59 grammaa, vuosina 199-1999 keskimäärin 69 grammaa ja vuosina 2-28 keskimäärin 121 grammaa. Vuosina 24-28 kalastuskirjanpidon verkkokalastuksessa taimensaaliista suuri osa pyydettiin loka-joulukuussa. Taimenen saalispaino on kalastuskirjanpidossa ollut keskimäärin 1,1 kg. Harvemmilla (yli 55 mm) verkoilla keskipaino on vuosittain ollut 1,4-1,5 kg. Edellisessä tarkkailuraportissa todettiin taimenen Carlin-merkintätulosten perusteella Luksuan esteaidan toimineen hyvin, koska palautuksia alapuolisilta vesialueilta oli tullut vähän (Lovikka ym. 24). 6.4.4 Harjus Harjusta on istutettu Ylä-Suolijärvelle velvoitteena vuosina 1998 alkaen. Harjukset olivat vuonna 1998 Iijoen kantaa ja vuodesta 1999 alkaen Kitkajärven järvikutuista kantaa. Harjusta saatiin vuosien 24-28 kalastuskirjanpidossa saaliiksi vähäisiä määriä 34-55 mm:n harvuisilla verkoilla sekä kalastutiedustelun perusteella myös vapavälineillä. Järvikutuiset Kitkajärven kannan istukkaat ovat ehtineet kasvaa pyyntikokoisiksi, mutta saalismäärä oli vuonna 27 kalastustiedustelun perusteella vähäinen. Näytteiden perusteella harjus kasvaa 3 cm:n pituiseksi keskimäärin neljännellä kasvukaudella. 31

6.4.5 Muut lajit Muikkusaaliin määrässä on ollut normaalia vaihtelua. Eri tarkkailujaksoilla sen %-osuus kalastuskirjanpitäjien painosaaliissa (ilman nuotta- ja rysäsaalista) on ollut 19-27 19 43-26 (viimemainittu vuosina 24-28). Kalastustiedustelun mukaan vuonna 27 muikkua kalastettiin yhteensä noin 45 tn (= 2,3 kg/ha). Kalastuskirjanpidon perusteella verkon koentakertaa kohti muikkusaalis oli vuosina 24-28 keskimäärin 1 465 grammaa sekä. Rysäpyynnissä muikun yksikkösaalis vuosina 24-28 vaihteli 4-38 kg/koentakerta. Hauen %-osuus eri tarkkailujaksoilla kalastuskirjanpitäjien painosaaliissa (ilman nuotta- ja rysäsaalista) on ollut 9-4 6 8-18 (viimemainittu vuosina 24-28). Kalastustiedustelun mukaan vuonna 27 haukea kalastettiin yhteensä noin 2,2 tn (=,7 kg/ha) ja sen osuus tiedustelun kokonaispainosaaliista oli noin 13 %. 7 ALA-SUOLIJÄRVEN TARKKAILUTULOKSET 7.1 Kalastuskirjanpito 7.1.1 Yleistä Kalastuskirjanpito käynnistyi Ala-Suolijärvellä vuonna 1982. Seuraavissa kappaleissa kuvataan Ala-Suolijärven kalastuskirjanpitäjien kalastusta, tarkastellaan saalislajien jakautumista eri pyydysten kesken sekä esitetään yksikkösaaliita tärkeimmillä pyydyksillä. Kaikki kappaleessa 7.1 esitetyt tulokset ovat kalastuskirjanpitoaineistoista laskettuja. Kalastuskirjanpitoaineistoa käsitellään tässä yhteydessä etupäässä vuosilta 24-28. Edellisten tarkkailujaksojen tuloksia esitetään keskeisimmiltä osin kuten kalalajikohtaisia yksikkösaaliita sekä pyydysten käyttöä ja lajien runsaussuhteita (liite 2/2). 7.1.2 Saalis eri pyydyksillä Tällä tarkkailujaksolla kalastuskirjanpitoa Ala-Suolijärvellä harjoitti 9-11 henkilöä. Kalastus oli etupäässä kotitarve- ja virkistyskalastusta. Käytetyimpiä verkkoja olivat solmuväliltään 34-4 mm:n verkot (taulukko 11). Kalastuksen määrä pyyntiponnistuksena väheni vuosiin 1999-23 verrattuna muikkuverkoilla noin 27 % ja muilla verkkopyydyksillä keskimäärin 28 %. Ammattikalastusta harjoitettiin isorysillä. Taulukko 11. Laji- ja pyydysprosentit sekä pyydyskohtainen kokonaiskalansaalis koenta- tai käyntikertaa kohden kalastuskirjanpitäjien saaliissa Ala-Suolijärvellä vuosina 24-28 (Kokonaissaalis 8 773 kg, N=koenta-/käyntikertojen määrä). Pyydys N Hauki Muikku Ahven Siika Särki Made Taimen Harjus Muut Yht. g/koentakerta Muikkuverkko 2 215,1 29, 1,7-3, - - -,4 34,4 1 361 27-33 mm:n verkko 21,2 - -,9,3,1,1 - - 1,7 6 952 34-4 mm:n verkko 3 848 1,4-1,7 21,1 1,9 3,9 3,5,3-42,8 975 41-55 mm:n verkko 1 52 7, -,1 1,1-1,8 2, - - 12,1 76 >55 mm:n verkko 615 1,8 - - - -,7,7 - - 3,3 465 Koukkukalastus 29 - - - - -,1 - - -,1 379 Vetouistelu 146,9-1,2,1,5-1,2 - - 4, 2 39 Katiska 114,3-1,4 -,1 - - - - 1,8 1 36 Yhteensä 2,8 29, 6,2 23,2 5,8 6,6 7,6,3,4 1, Kalastuskirjanpitäjien saaliin jakautuminen lajeittain eri tarkkailujaksoilla on esitetty kuvassa 3. 32

%/KG 6 5 4 3 2 v.1982-88 v.1989-93 v.1994-98 v.1999-3 v.24-8 1 Hauki Muikku Ahven Siika Särki Made Taimen Harjus Muut Kuva 3. Ala-Suolijärven kalastuskirjanpitäjien saaliin prosentuaalinen jakautuminen lajeittain eri tarkkailujaksoilla. Kalastuskirjanpitäjien rysäsaalis koostui vuosina 24-28 lähes yksinomaan siiasta, muikusta ja särjestä (taulukko 12, kuva 31). Taulukko 12. Laji- ja pyydysprosentit sekä kokonaiskalansaalis koentakertaa kohti kalastuskirjanpitäjien rysäsaaliissa Ala-Suolijärvellä vuosina 24-28 (Kokonaissaalis 8 169 kg, N=kokukertojen määrä). Metsähallitukselle saalisilmoituksen tehneet kalastajat ovat tiedoissa mukana. Pyydys N Hauki Muikku Ahven Siika Särki Taime n Harjus Muut Yhteens ä Kg/N Rysä 61,4 28,3,5 42,3 26,3,4-1,8 1, 191,6 33