Avaus Seminaarin johtaja, professori, vararehtori Kaarina Määttä, kasvatustieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä

SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA EANODAT ENONTEKIÖ

EANODAT ENONTEKIÖ. GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn.

muutos GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn.

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä

muutos GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn.

1.1. Smiid ruovttuguovllu gielddat/ (-4) (+5) (+3) vs Yhteensä Muutos. Oktiibuot Rievdädus. EaktodåhtoIa.

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT

Muusik Musiikk. Musihkka Musiikki tervetuloa! tiõrv pueʹttem! Raporta Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2015

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT. EANODAT ENONTEKIÖ Heahtá skuvla/ Hetan koulu 0-6

Riikkaviidosaččat árvvolaš duovddaguovlun evttohuvvojedje ođđa čuozáhagat

Sámi parlamentáralaš ráđđi bargoortnet. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston työjärjestys

RINNAKKAISTEKSTIT. Láhka sámedikkis addojuvvon lága rievdadeamis

Inarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs

KOULUTUSKALENTERI SYKSY 2012

Keskitalon mukaan Norjan saamelaiskoulujen koulukulttuuri ei ole erityisen kulttuurisensitiivinen.

Koulutus- ja kehittämistilaisuus saamelaiset / saamenkieliset sosiaalija terveyspalvelut

PEKKA SAMMALLAHTI, SÁMEGIELAID DUTKI

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2010 N:o Laki. N:o 252. Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta

SÁMENUORAID DÁIDDADÁHPÁHUS Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2005 Vuohčus/ Vuotsossa Raporta/ Raportti Sámediggi/ Saamelaiskäräjät Skuvlen- ja

Saamelaiskulttuurikeskus

Inarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs

Inarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs

Saamentutkimus Norjassa

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o Laki. N:o saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta

sosiála- ja dearvvasvuohtačálli

myös muualla sosiaalitoimen työtehtävissä. Kolmivuorotyö.

KOKOUSKUTSU Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenet, lisäjäsenet ja varajäsenet

Yliopiston vanha juhlasali S212 (S-rakennus), Seminaarinkatu 15, Jyväskylä. Seminaarin tavoitteena on

PRESSTIEDOTE. Julkaisuvapaa Ijahis idja rokkaa, joikaa, laulaa, tanssii ja räppää elokuussa

SÁMEDIGGI ESITYSLISTA 2/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT Saamelaiskäräjien kokous sivu 1 (18) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 2/2016

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš

1 Johdatus saamelaiseen varhaiskasvatukseen Arvot, käytänteet ja osallisuus arjessa

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke

TUIJA TURUNEN Opettajankoulutusfoorumin seminaari , Paasitorni, Helsinki

Ohcejoga gielda Beavdegirji 2/2015 1

Ohcejoga gielda Beavdegirji 4/2017 1

Lyhyt johdatus saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin

Skábmagovat Alkuperäiskansojen elokuva- ja TV-tuotantofestivaali. Skábmagovat Eamiálbmogiid ealligovva- ja TVbuvttadanfestivála

Inarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.

Saamelaisalueen etäopetuspäivät Eeva-Liisa Rasmus

Digiajan opettajan selviytymispaketti

( ).

OHCAMUŠ HAKEMUS BARGOSTIPEANDA TYÖSKENTELYAPURAHA. sápmelaš kulturdoarjaga ohcamii saamelaisen kulttuuriavustuksen hakemiseen

Liite 3. Lehdistötiedotteet

SAAMELAISEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISPÄIVÄT

DAVVEHIEIBMA POHJATUULI NORTH WIND

SAAMELAISALUEEN TYÖELÄMÄ TUTUKSI Raportti Giellagas-instituutin Työelämä tutuksi -seminaarista. Laura Kotavuopio Birit Tornensis

Inarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs

Hetan peruskoulu Puistomäentie Enontekiö

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ

Koltansaamen kielen ja kulttuurin konferenssi

Tasa arvo koulussa hanke

SAAMENKIELISTEN AINEENOPETTAJIEN KOULUTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET. Ellen Pautamo, Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto

Saamen kielten ja. saamelaisen. kulttuurin. koulutustarpeet. Suomessa

SODANKYLÄN TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA

G i e L L A G A S. aviisa

SÁMENUORAID DÁIDDADÁHPÁHUS Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2007 Ohcejogas/Utsjoella Raporta/ Raportti

Utsjoen kunta Esityslista 8/2017 1

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015

Saamen kielen ja kulttuurin linja

Eanangodde- ja sode-ođastusa loahpparaporta

Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät sekä yliopettajapäivät Seinäjoella

Saamelaisopetus SuomeSSa

SAAMELAISTEN SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN SAATAVUUS JA KÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 2017

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999 N:o Asetus. N:o 189. kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti

Asia: YLIOPISTOLAIN JA SIIHEN LIITTYVÄN LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS

Lapin Matkailuparlamentti Inari ja Saariselkä

VALTAKUNNALLINEN PIENKOULUSEMINAARI III

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi

Utsjoen kunta Esityslista 2/2019 1

HE 287/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2019.

Koulutustutkimusfoorumin tarkoitus ja tulevat tehtävät

AINEENOPETTAJAT JA UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN TYÖTAVAT

SÁMENUORAID DÁID DADÁHPÁHUS Saamelaisnuorten taidetapahtuma Raporta / Raportti

Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri.

SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

1 SÄMITIGGE 1. SÄÄ MTEÖ SAAMELAISKÄRÄJÄT

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma

DEARVASIT EALLIN TERVEEMPI ELÄMÄ

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA

SÁMENUORAID DÁID DADÁHPÁHUS Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2008

Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin

SISÄLLYS. käännös)

Ohcejoga gielda Beavdegirji 1/2019 1

Utsjoen kunta Esityslista 1/ Asia Otsikko Sivu 1 Katsaus saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE

VALITSIJAYHDISTYKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA VÁLLJENOLMMÁIOVTTASTUSA VUOĐĐUDANÁŠŠEGIRJI

Inarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs

TIIVISTELMÄ AVAINSANAT: SAAMELAISET, SAAMEN KIELI JA KULTTUURI, TERVEYDEN EDISTÄMINEN, PORONHOITO, TERVEYS- VIESTINTÄMATERIAALI

LAUSUNTO 1 (11) Dnro: 304/D.a.2/ Opetusministeriö Aikuiskoulutuksen tulosalue PL Valtioneuvosto

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.

Koulutusesite. TVT:n opetuskäytön ja saamen kielten tilauskoulutukset lukuvuonna Virtuaalikoulu

Ohcejoga gielda Beavdegirji 4/ Eallinfápmolávdegoddi. Áigi dmu 15:15 17:42. Gielddadállu, gielddaráđđehusa čoahkkinlatnja

13 oasseguovllu oasseoppalašlávvaevttohus 43 Lassemearreruhta giddodagaid sisáibmováttisvuođaid

Transkriptio:

Saamelaispedagogiikan päivät Inarissa 8.-9.12.2011 Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta järjestää opettajille sekä opetus- ja sivistystoimen viranomaisille saamelaispedagogiikan päivät Inarissa yhdessä Lapin aluehallintoviraston kanssa, Oulun yliopiston Giellagas-instituutin ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. Ohjelma Torstai 8.12.2012 11.00-12.00 Ilmoittautuminen ja lounas 12.00 - Avaus Seminaarin johtaja, professori, vararehtori, kasvatustieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto Tervehdyssanat Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kielen opetuksen merkitys, Rehtori Liisa Holmberg Europarlamentaarikko Hannu Takkula (vahvistetaan) Saamelaismuseon johtaja Tarmo Jomppanen, Lapin yliopiston hallituksen jäsen 12.45 14.00 Saamelaispedagogiikan viitekehys apulaisprofessori KT Pigga Keskitalo, Sámi allaskuvla 14.00 14.40 Saamelaisopetuksen rahoitus ja kehittäminen Saamen kielten elvyttämisohjelma opetustoimen ylitarkastaja Kari Torikka 14.40 15.10 Kahvi 15.10 15.30 Lapin yliopisto saamenkielisten opettajakouluttajana Dekaani, professori Kyösti Kurtakko, kasvatustieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto 15.30 15.50 Saamenkielisten aineenopettajien koulutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Yliopistonlehtori Marjatta Jomppanen, Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto 15.50 16.10 Saamelaisalueen opettajien täydennyskoulutustarvekartoituksen tulokset Koulutuspäällikkö Janette Tolppi-Raittimo, Lapin yliopisto 16.10 16.30 Saamelaiskunnan tarpeet opetuksen järjestämisessä

Rehtori-sivistystoimenjohtaja Arja Alaraudanjoki, Utsjoen kunta 16.30 16.50 Saamelaisopettajan arkipäivän ilot ja haasteet Luokanopettaja Bigga-Helena Magga, Inarin kunta (vahvistetaan) 16.50-17.15 Yhteenvetoa päivästä ja uuden teoksen "Saamelaispedagogiikan perusteet" (kirjoittajina Pigga Keskitalo ja, kustantajana Lapin yliopistokustannus) julkistaminen 19.00 - Illallinen ja kulttuuriohjelmaa, Lássegámmi, Saamelaisalueen koulutuskeskus Perjantai 9.12.2012 9.00 10.30 Saamelaispedagogiikka käytäntöön: Mitkä ovat keskeisimmät kehittämiskysymykset ja tulevaisuuden haasteet sekä mitä pitäisi tehdä? Yhteistoiminnallinen työskentely ja Pigga Keskitalo 10.0 11.00 Kahvi 11.00 11.30 Sámi allaskuvla saamelaisen opettajakoulutuksen ja opetuksen kehittäjänä Professori Vuokko Hirvonen, Sámi allaskuvla 11.30 12.00 Inarinsaamen elvyttämisen parhaiden käytänteiden soveltaminen opetuksessa Yliopistonlehtori Marja-Liisa Olthuis, Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto 12.00-13.00 Lounas 13.00-13.30 Saamelaisopetus Pohjoismaissa Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, Saamelaiskäräjät 13.30 14.00 Saamenkielten puhujatilanne Lehtori Torkel Rasmussen, Sámi allaskuvla 14.00-14.30 Etäopetuksen tarjoamat mahdollisuudet Projektipäällikkö Eeva-Liisa Rasmus, Saamelaisalueen koulutuskeskus 14.30-14.45 Ehdotuksia tulevaisuuden toimiksi ja seuranta Yliopisto-opettaja Anne Nuorgam, Lapin yliopisto

14.45 15.00 Loppukeskustelu ja päätös 15.00 15.30 Päätöskahvit Päivien päätavoitteena on tukea saamelaisopettajuutta ja pohtia saamelaisopetuksen ydinkysymyksiä sekä erilaisia kehittämismalleja. Tavoitteena on myös vahvistaa saamelaisopettajien roolia ja mahdollisuuksia kehittää koulujen pedagogiikkaa. Saamelaisopettajia on noin 40 koko saamelaisalueella, joista seuraavan viiden vuoden aikana viisi jää eläkkeelle, lisäksi kunnissa on useita täyttämättömiä opettajien virkoja. Lapin yliopiston Opetus- ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö kartoittaa loka-marraskuussa saamelaisalueen opettajien täydennyskoulutustarpeita. Seminaarin tavoitteena on pohtia sitä, millä keinoin koulutustarpeiden mukaista täydennyskoulutusta voitaisiin lähteä toteuttamaan. Saamelaispedagogiikan päivillä pohditaan tutkimuksen ja opetuksen välistä yhteyttä. Päivillä esitellään Lapin yliopistossa tehtyä saamelaiskasvatustutkimusta ja sen tuloksia. Samalla pohditaan, miten tutkimus voi myötävaikuttaa opetuksen kehittämiseen. Tarkoituksena on jalkauttaa kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimusta kouluille sekä luoda yhteys Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ja käytännön opetustyötä tekevien välille saamelaisasioissa. Miten tutkimus- ja opetustyötä jatketaan yhteistyössä? Millaisiin konkreettisiin toimiin voidaan ryhtyä? Saamelaispedagogiikan päivät liittyvät saamen kielten elvyttämisohjelmaan. Elvyttämisohjelman tavoitteena on kehittää saamen kielen osaamista. Työryhmän tehtävänä on laatia esitys siitä, millaisia ratkaisuja tarvitaan saamen kielen elvyttämistoimenpiteiksi. Niihin liittyvät ainakin kysymykset opettajakoulutuksesta, opetuksen saavutettavuudesta sekä perinnetieto.pedagogiikan päivillä on järjestetty tulkkaus pohjoissaame-suomi. Lisäksi kustantajia pyydetään järjestämään oppikirjanäyttely. Kohderyhmä: - Opetus- ja sivistystoimen johto - Saamen kielellä ja saamen kieltä opettavat opettajat - Sivistys- ja koulutustoimen lautakuntien puheenjohtajat ja jäsenet - Saamelaisvanhemmat - Saamelaistutkijat - Saamelainen yhteisö - Muut saamenkielisestä opetuksesta kiinnostuneet - Lisätietoja + 358 (0)400 696480

Sámepedagogihka beaivvit Anáris 8.-9.12.2011 Lappi universitehta pedagogihka dieđagoddi lágida oahpaheaddjiide ja maid oahpahus- ja čuvgehusdoaimma eiseválddiide sámepedagogihka beivviid Anáris 8.-9.12.2011 ovttasráđiid Lappi guovlluhálddahusvirgedoaimmahagain, Oulu universitehta Giellagas-instituhtain ja Sámi oahpahusguovddážiin. Prográmma Duorastat 8.12.2012 11.00-12.00 Almmuheapmi ja boradeapmi 12.00 - Rahpan Seminára ságadoalli, professor, várrerektor, pedagogihka dieđagoddi, Lappi universitehta Dearvvahusat Sámi oahpahusguovddáža giela oahpahusa mearkkašupmi, Rektor Liisa Holmberg, Sámi oahpahusguovddáš Eurohpa parlamentta áirras Hannu Takkula (nannejuvvo) Sámemusea hoavda Tarmo Jomppanen, Lappi universitehta stivrra lahttu 12.45 14.00 Sámepedagogihka rámat Veahkkeprofessor PD Pigga Keskitalo, Sámi allaskuvla 14.00 14.40 Sámeoahpahusa ruhtadeapmi ja gárgeheapmi Sámegielaid ealáskahttinprográmma Oahpahusdoaimma bajit dárkkisteaddji Kari Torikka 14.40 15.10 Gáfestallan 15.10 15.30 Lappi universitehta sámegielagiid oahpaheaiskuvlejeaddjin Dekána, professor Kyösti Kurtakko, pedagogihka dieđagoddi, Lappi universitehta 15.30 15.50 Sámegiel ávnnasoahpaheaddjiid dálá skuvlejumi ja gárgehandárbbut Universitehtalektor Marjatta Jomppanen, Giellagas-instituhtta, Oulu universitehta 15.50 16.10 Sámiid ruovttuguovllu oahpaheaddjiid dievasmahttinskuvlema dárbbuid kártema bohtosat

Skuvlenhoavda Janette Tolppi-Raittimo, Lappi universitehta 16.10 16.30 Sámegieldda dárbbut oahpahusa lágideamis Rektor-čuvgehusdoaimmahoavda Arja Alaraudanjoki, Ohcejoga gielda 16.30 16.50 Sámeoahpaheaddji árgabeaivve ilut ja hástalusat Luohkáoahpaheaddji Bigga-Helena Magga, Anára gielda (nannejuvvo) 16.50-17.15 Beaivvi čoahkkáigeassu ja ođđa girjji "Láidehus sámepedagogihkkii" (čállin Pigga Keskitalo ja, goasttideaddjin Lapin yliopistokustannus) almmuheapmi 19.00 - Eahketmállásat ja kulturprográmma, Lásse-gámme, Sámi oahpahusguovddáš Bearjadat 9.12.2012 9.00 10.30 Sámepedagogihkka geavadii: Mat leat deháleamos gárgehangažaldagat ja boahttevuođa hástalusat ja maid galggašii bargat? Bargobádji ja Pigga Keskitalo 11.0 11.00 Gáfestallan 11.00 11.30 Sámi allaskuvla sámi oahpaheaddjiskuvlejumi ja oahpahusa ovddideaddjin Professor Vuokko Hirvonen, Sámi allaskuvla 11.30 12.00 Anárašgiela ealáskahttima buoremus bargovugiid heiveheapmi skuvlaoahpahussii Universitehtalektor Marja-Liisa Olthuis, Giellagas-instituhtta, Oulu universitehta 12.00-13.00 Beaivemállásat 13.00-13.30 Sámeoahpahus Davviriikkain Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, Sámediggi 13.30 14.00 Sámegielaid hálliid dilli Lektor Torkel Rasmussen, Sámi allaskuvla

14.00-14.30 Gáiddusoahpahusa vejolašvuođat Prošeaktahoavda Eeva-Liisa Rasmus, Sámi oahpahusguovddáš 14.30-14.45 Evttohusat boahttevuođa doaibman ja čuovvun Universitehtaoahpaheaddji Anne Nuorgam, Lappi universitehta 14.45 15.00 Loahppaságastallan ja seminára loahpaheapmi 15.00 15.30 Loahpahangáfestallan Beivviid váldoulbmilin lea doarjut sámeoahpaheaddjivuođa ja smiehttat sámeoahpahusa guovddáš gažaldagaid ja maid sierralágan gárgehanmálliid. Ulbmilin lea maiddái nannet sámeoahpaheaddjiid rolla ja vejolašvuođaid gárgehit skuvllaid pedagogihka. Sámeoahpaheaddjit leat sullii 40 oppa sámiid ruovttuguovllus, geain viđas báhcet ealáhahkii boahtte viđa jagi áigge, lassin gielddain leat máŋggat deavddekeahtes oahpaheaddji virggit. Lappi universitehta Oahpahus- ja bajásgeassinsuorggi dievasmahttinskuvlenovttadat gárte golggot- ja skábmamánu áigge sámiid ruovttuguovllu oahpaheaddjiid dievasmahttinskuvlendárbbuid. Seminára oktan ulbmilin leage smiehttat dan, makkár vugiiguin gártemis ovdanboahtán dievasmahttinskuvlendárbbuid sáhttá ollašuhttit. Sámepedagogihka beivviin suokkardallo dutkamuša ja oahpahusa gaskasaš oktavuohta. Beivviin ovdanbuktojuvvo oassi Lappi universitehta sámebajásgeassindutkamušas ja dan bohtosiin. Seammás guorahallojuvvo, mo dutkamuš sáhttá veahkehit oahpahusa gárgeheami. Ulbmilin lea buktit ovdan pedagogihka dieđagotti dutkamuša skuvllaide ja maid čatnat oktavuođaid Lappi universitehta pedagogihka dieđagotti ja oahpaheaddjiid gaskii sámeáššiid olis. Mo joatkit dutkama ja oahpahusa ovttasráđiid? Makkár konkrehtalaš doaimmaid sáhttit vuolggahit? Sámepedagogihka beaivvit laktásit sámegielaid ealáskahttinprográmmii. Ealáskahttinprográmma ulbmilin lea gárgehit sámegiela máhtu. Bargojoavkku bargun lea čállit evttohusa das, makkár čovdosat dárbbašuvvojit sámegielaid ealáskahttindoaibman. Daidda laktásit goittotge gažaldagat oahpaheaiskuvlejumis, oahpahusa oažžumis ja árbediehtu. Pedagogihka beivviin lea dulkon davvisáme-suoma-davvisámegiella. Dasa lassin bivdit goasttideaddjiid lágidit girječájáhusa. Čuozáhatjoavku: - Oahpahus- ja čuvgehusdoaimma jođiheaddjit - Sámegiela ja sámegielat oahpahusa oahpaheaddjit - Čuvgehus- skuvlendoaimma lávdegottiid ságadoallit ja lahtut

- Sámevánhemat - Sámedutkit - Sámesearvvuš - Eará sámegielat oahpahusas berošteaddjit Lassidieđut Ánne Nuorgam + 358 (0)40 5343316